Hyvässä työtilassa on IDEAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvässä työtilassa on IDEAA"

Transkriptio

1 T y ö h y v i n v o i n n i n e r i k o i s l e h T i ttttyö Terveys Turvallisuus ,00 Hyvässä työtilassa on IDEAA Lisävuosia työuraan kuntoutuksesta Miten annan Kun asiakas ja otan vastaan muuttuu palautetta? uhkailijaksi

2 Sievi GORE-TEX Performance Comfort mukavuutta kosteisiin olosuhteisiin Olemme mukana FinnBuild-messuilla Helsingissä Osasto 7h41. Tervetuloa! Sievi GT GORE-TEX -vuori on ainutlaatuinen vuorimateriaali, joka antaa jalan hengittää, mutta pitää samalla kosteuden jalkineen ulkopuolella. Sievi yhdistää nyt uutuutena kaksi huippuominaisuutta: GORE-TEX vuorin ja Boa -kiristysmekanismin. Mallissa Sievi GT Roller S3 kiristysmekanismi sulkee jalkineet tasaisesti ilman hankaavia kohtia ja GORE-TEX -vuori pitää jalkasi miellyttävän kuivina vaihtelevissakin olosuhteissa. Jalkineet ovat erittäin helpot pukea ja mukavat käyttää! GT 7 S3 GT 2 S M EN ISO 20345: S M EN ISO 20345: S3 GT 2 XL S2 GT 7 XL S M EN ISO 20345: S M EN ISO 20345: S2 Vesihöyry Nahka Vesipisarat GORE-TEX -kalvo Kangasvuori Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, Sievi As. Puh. (08) Fax (08)

3 Sievi GT Roller S M EN ISO 20345: S M EN ISO 20345: S3 Statiivi

4 ttttyö Terveys Turvallisuus Työtila voi tukea hyvinvointia kysymystä työtiloista ja hyvinvoinnista Turvallisuus Terveys Työ 22 Avotoimiston työrauha parani Soneran puhelinpalvelukeskus remontoitiin avaraksi. 26 Laboratoriosta toimiva ja kaunis 28 Työtila vaihtuu päivän mittaan Biitsiltä Bistroon Microsoftin toimitiloista tuli kohtaamispaikka. 31 Tätä mieltä: Suvi Nenonen 32 Venyttääkö kuntoutus työuria? 35 Terveydeksi! 37 Hyvää henkeä: Selkeää palautetta, kiitos! 40 Seuraako joku? Työhön liittyvä uhkailu on parasta ottaa vakavasti. 43 Kaikki joukolla riskejä torjumaan 44 Askel vakaaksi Elintarviketyöntekijä tarvitsee pitävät kengänpohjat. 45 Tapaturmainen kuolema Lehdessä lisäksi 16 Henkilö: Työvuosien tuhlaus on lopetettava Professori Jorma Sipilä laittaisi lapset kuusivuotiaina kouluun ja pitäisi vanhemmat työelämässä pitkään. Vakiosivut JYRKI TERVO työntekijät Mukaan tiloja suunnittelemaan Remontin ansiosta melu on vaimentunut Soneran puhelinpalvelukeskuksessa Vaasassa. Päivi Montosen (vas.), Pasi Niemisen ja Katri Sirén-Vartiaisen mukaan avokonttorissa on nyt aiempaa parempi tehdä töitä. 40 uhkailua ei tarvitse sietää ANNA DAMMERT KUVASI KANTEEN PÄIVI KAMUSEN. 5 Pääkirjoitus 6 TTT Ajassa 10 Monipuoliset messut Tampereella 12 Juniori & konkari 13 Valokuva nappasi voiton 14 Kirjeitä lukijoilta 14 Helmet 46 Äänestä kiinnostavin juttu 47 Miten meni tänään? 50 Ensi numerossa 51 Takaikkuna 32 kuntoutus käyntiin ripeästi SANNA VIHANTO istockphoto 4 HALUATKO KOEKÄYTTÄJÄKSI TTT-lehden uuteen verkkopalveluun? 15 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 ISSN

5 Pääkirjoitus toimitus Postiosoite ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki Puh (vaihde) Faksi Sähköposti: Internet: päätoimittaja Harri Vainio toimituspäällikkö Helinä Kujala puh Merja Karjalainen (vuorotteluvapaalla) toimitussihteeri Marja Sarkkinen puh toimittajat Raija Lahtinen puh Marja Luokomaa puh Susanna Kaaja (perhevapaalla) graafikko Jouko Rytkönen puh toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh ilmoitukset Ingmar Qvist puh Iris Poutanen puh osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki Puh /rekisteri Faksi Sähköposti: maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset io Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh Sähköposti: Tilauslipuke sivulla 46 tilaushinnat Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Laskutusväli 12 kk 70 e (sis. alv) Kestotilauksena 67 e (sis. alv) Irtonumero 9 e (sis. alv.) + postituskulut toimitusneuvosto Harri Vainio pj./ttl, Katja Leppänen/EK, Pirkko Jukka/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/ Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Raili Perimäki/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija 42. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki (LT 2012) Moni kakku päältä kaunis Singaporen arkkitehtuuri on mieletöntä: kiehtovia tornitalokomplekseja ja silmiä hiveleviä hotellikokonaisuuksia. Silti metropoli on järjestelmällinen, siisti ja esteettinen kokemus. Tutustuin siellä paikalliseen yliopistoon, kävin yrityksissä ja työpaikoilla. Rakennukset ja toimitilat olivat upeita, moderneja ja miellyttävästi ympäristöön upotettuja. Mutta parin päivän työskentelyn jälkeen jäin ihmettelemään sitä ristiriitaa, joka on ulkokuoren näyttävyyden ja työtilojen toiminnallisuuden välillä. Tilat olivat ahtaan kuutiomaisia, ja oma tila jäi yleisyyden alle. Minulle, pohjoismaiseen valoisuuteen, sosiaalisuuteen ja vapauteen tottuneelle, kokemus oli ahdistava. En kuitenkaan kuullut valitusta työtilojen haitoista, en kosteusvaurioista, en sairaista rakennuksista tai homeongelmista. En edes tilojen ahtaudesta tai elvyttävien taukotilojen puutteesta. Joko ongelmia ei ole, tai sitten niistä ei puhuta. Suomeakin pidetään arkkitehtuurin ja designin huippumaana. Mikä on oma tilanteemme, Alvar Aallon ja neljän vuodenajan impivaaralaisessa Ateenassa? Puhetta meillä riittää, mutta tilanne ei ole häävi. Julkisista rakennuksista, sairaaloista, kouluista ja päiväkodeista suuri osa on välittömän saneerauksen tarpeessa. Kosteusvaurioisissa nurkissa oireilevat nyt sairaan rakentamisen uhrit. Puolivillainen osaaminen ja välinpitämättömyys suurten taloudellisten voittojen toivossa johtivat meidät harhaan. Ongelmat ovat todellisia. Kun työpaikoilla on paljon sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita, ja kun hengitystie- ja muu oireilu on yleistä, tästä syntyvä yhdistelmä johtaa auttamatta työperäisiin sairauksiin ja ammattitautiepäilyihin. Kenenkään ei pitäisi joutua vaarantamaan terveyttään tai työkykyään. mutta ongelmat ovat ratkaistavissa. Tarvitsemme rehellistä tosiasioiden toteamista, aitoa yhteistyötä, vuorovaikutusta ja osaamisen tuottamaa erikoistumista. Virheet ja puutteet, olivat ne sitten suunnittelussa, osaamisessa, rakentamisessa, rakenteiden suojaamisessa tai rakennusvalvonnassa, on tunnistettava ja tunnustettava. Tarvitsemme selkeät vastuu- ja korvausvelvoitteet sille, joka laiminlyö määräykset, asiallisen suunnittelun ja rakentamisen. Ratkaisut on löydettävissä syitten syistä, rakenteista ja toimintamalleista, mielellään ennen kuin mitään sairastumisia on tapahtunut. Näin pahoinvoinnista päästään hyvinvointiin, terveyden edistämiseen ja työkyvyn tukemiseen. Puhumisesta on päästävä entistä ehompaan tekemiseen. Nyt on aika nousta barrikadeille ihmiskasvoisen rakentamisen ja paremman sisäilman puolesta. Sen me olemme osanneet menneisyydessä, ja siihen me pystymme myös tulevaisuudessa. Helsingissä 9. lokakuuta 2012 Julkisista rakennuksista suuri osa on saneerauksen tarpeessa. Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2012 ISO Painotuote SERTIFIOITU ORGANISAATIO HARRI VAINIO 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 5

6 TTT Ajassa KOONNUT MARJA SARKKINEN Pidä taukoja, pelaaja! INTENSIIVINEN tietokonepelaaminen kuormittaa kehoa, joten palautumisesta pitää huolehtia. Tämä ilmenee Työterveyslaitoksen ja Helsingin terveyskeskuksen Verkkoterkkari-hankkeen toteuttamasta tutkimuksesta. Tutkimus tehtiin Assembly kesä pelitapahtumassa, joka järjestettiin Helsingissä elokuussa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten pelaaminen vaikuttaa kehon vireystilaan ja palautumiseen. Kolmipäiväisen pelimaratonin ajaksi parinkymmenen koehenkilön iholle kiinnitettiin sykemittarit. Osa heistä oli ammattipelaajia ja osa harrastelijoita. Muutama mittari oli myös järjestäjillä. Mittaustulokset ovat mielenkiintoisia. Koehenkilöt eivät kokeneet olevansa stressaantuneita tapahtuman aikana, mutta elimistön mitattu palautuminen alkoi häiriintyä jo parin päivän kuluessa. Pelaamisen ajan kehon vireys oli selvästi kohonnut: verenkierto oli vilkasta, ja autonominen hermosto oli virittyneessä tilassa. Eniten pitkäkestoinen hermoston kuormitus vaikutti uneen. Vaikka koehenkilöt nukkuivat joka yö suurin piirtein saman verran, noin kuusi tuntia, palauttavan unen osuus nukutusta ajasta väheni yö yöltä. Kolmantena yönä se oli jo lähes olematon. Pelaamisesta aiheutuva stressi on alkuvaiheessa myönteistä, ja siitä nuoret näyttävät palautuvan hyvin. Pidemmän päälle pelaaminen kuitenkin rasittaa kehoa, ja unenaikaisen palautumisen alkaminen viivästyy huomattavasti, sanoo erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitoksesta. Pelien stressaava vaikutus ei ole vain huono asia. Sopivissa määrin ylikierrokset stimuloivat aivoja ja harjoittavat kehoa. Nuorilla on vielä hyvä stressinsietokyky, eivätkä omat tuntemukset välttämättä kerro oikeaa stressin määrää. Siksi paussien pitämisestä tulee huolehtia, vaikka oma keho ei sitä vaadikaan. Parhaiten palauttaa uni, mutta se ei aina riitä. Palautumista voi tehostaa esimerkiksi harrastamalla urheilua tai opettelemalla rentoutustekniikoita. Ennen nukkumaanmenoa olisi hyvä rauhoittaa ilta pelaamiselta ja näin auttaa palautumista. Lindholmin mukaan Assemblyn kaltainen pelirupeama on monelle harvinaisuus ja osallistujilla oli tapahtuman jälkeen aikaa palautua. Hänestä tutkimus kuitenkin antaa aiheen miettiä asiaa laajemmin: miten vastaava, useita vuosia kestävä rasitus vaikuttaa niihin, jotka tekevät intensiivistä tietokonetyötä? Jos palautumiseen ei kiinnitetä huomiota, vaikutukset terveyteen voivat olla hyvinkin negatiivisia. Tutkimus antoi osviittaa pelaamisen vaikutuksista, vaikka pienen otannan takia ei voikaan tehdä suuria yleistyksiä. Pelaamisen kaikista vaikutuksista ei tiedetä vielä tarpeeksi. Emme tämän tutkimuksen kautta pystyneet paneutumaan esimerkiksi siihen, miten energiajuomat vaikuttavat stressinsietokykyyn. Näiden tulosten valossa kuitenkin näyttää siltä, että lisätutkimukset olisivat hyödyllisiä. MARJA LUOKOMAA Pelaajan stressi ja palautuminen pelitapahtuman aikana Stressitasapaino Aika :00 01:00 05:00 09:00 13:00 17:00 21:00 01:00 05:00 09:00 13:00 17:00 21:00 01:00 05:00 09:00 pelijakso unijakso pelijakso unijakso pelijakso unijakso stressireaktiot palautuminen Yhden pelaajan stressireaktiot ja palautuminen kolmipäiväisen pelitahtuman kuluessa. Oranssina näkyvä stressi voi olla positiivista tai negatiivista. Unen aikana tapahtunut verenkierron palautuminen näkyy vihreänä. ALEKSI KINNUNEN Assembly-tapahtuma keräsi elokuussa yli tietokoneharrastaajaa Helsingin Hartwall Areenalle. 6 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012

7 VASTOINKÄYMISTEN SIETÄMISTÄ VOI OPPIA Syyskuun lopussa käynnistyneessä Elämä pelissä -televisio-ohjelmassa seurataan viittä tunnettua suomalaista, jotka haluavat muuttua. Heidän tavoitteenaan on suhtautua asioihin myönteisemmin ja elää terveellisemmin kuin ennen. Kahdeksan viikkoa kestävän valmennuksen aikana jokaisella on tukenaan henkilökohtainen valmentaja. Yle TV1:llä esitettävän sarjan seuraava osa nähdään 2. joulukuuta. Ylen nettisivuilla on testi, joka antaa arvion vastaajan elämänasenteesta ja kertoo elinajanodotteen. Kaikki halukkaat voivat osallistua maksuttomaan valmennukseen, joka auttaa sietämään takaiskuja ja kohentamaan terveyttä. Valmennettavat saavat sähköpostiinsa harjoituksia ja vinkkejä. Myös työporukat voivat osallistua. Ohjelmassa on mukana Työterveyslaitos, joka tekee sarjan päähenkilöille aivokuvantamista ja unitutkimusta. Lisätietoja ohjelmasta: elamapelissa YLE KUVAPALVELU/JYRKI VALKAMA Elämä pelissä -ohjelman päähenkilöt ovat Kai Mäkelä (vas.), Nina Mikkonen, Oskari Katajisto, Irina Krohn ja Jethro Roststedt. Elokuvien tekeminen on kiihkeää ja raskasta työtä. Kun pitkiä elokuvia kuvataan, ei alle kymmentuntisia työpäiviä juuri ole. Toimittaja Antti Järvi Helsingin Sanomissa SUOJAINTEN KÄYTTÖOHJEET JA CE-MERKINTÄ MYYJÄNKIN VASTUULLA Henkilönsuojainten myyjän on huolehdittava siitä, että suojaimen mukana on asianmukaiset käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Myyjän velvollisuutena on myös varmistaa, että suojaimessa on CE-merkintä. Kaikki ei siis ole valmistajan tai maahantuojan vastuulla. Myyjän velvoitteiden laiminlyönti voi johtaa sakkorangaistukseen. Asiasta muistuttaa sosiaali- ja terveysministeriö, joka toimii työssä käytettävien henkilönsuojainten markkinavalvontaviranomaisena. Työsuojeluhallinnon tarkastuksissa on todettu toistuvasti, että suojaimia myydään ilman CE-merkintää ja käyttöohjeita. Viime vuonna työsuojeluviranomaiset tarkastivat hitsauskäsineitä sekä suojapukuja ja käsineitä, joita käytetään kemikaaleilta suojautumiseen. Tarkastettuja tuotteita oli 135. Lähes puolet niistä myytiin ilman käyttöohjetta. Kemikaalinsuojakäsineistä 15 prosentista puuttui CE-merkintä. Tänä vuonna viranomaiset tarkastavat myyntiliikkeissä teollisuuskypäriä ja niihin kiinnitettäviä visiirejä, näkyviä varoitusvaatteita ja kokovaljaita. saadaan uutta tietoa rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Silloin julkistetaan tutkimus, jonka eduskunnan tarkastusvaliokunta on tilannut Työterveyslaitokselta. OLETKO LIIAN VAATIVA? JOUKO RYTKÖNEN Keskitytkö mielelläsi yksityiskohtiin? 1 Ovatko järjestys, työlistat ja aikataulut sinulle tärkeitä? Onko sinun vaikea tehdä 2 töitä hutaisemalla? Oletko niin omistautunut työnteolle, 3 ettei sinulla ole aikaa ystäville ja rentoutumiseen? Onko sinulla hyvin tarkka käsitys siitä, 4 mikä on oikein ja väärin? Onko sinun vaikea heittää pois tarpeettomia tavaroita, koska ne voivat joskus 5 osoittautua tärkeiksi? Onko sinun vaikea antaa toisten auttaa, 6 jos he eivät suostu tekemään asioita juuri niin kuin haluaisit? Onko sinun vaikea kuluttaa rahaa itseesi, 7 vaikka sitä olisi tarpeeksi? Oletko usein varma siitä, että olet 8 oikeassa työasioiden suhteen ja että työkavereiden mielipiteistä ei ole kuin haittaa? Jos tunnistit itsesi, saatat olla vaativa henkilö. Työelämässä tällainen perfektionisti koetaan usein hankalaksi, ja hän itse voi pitää muita hankalina ja epäluotettavina. Jos sinulla on perfektionistisia piirteitä, elämänlaatusi voisi parantua, jos pystyisit lisäämään spontaaniutta, leikkimielisyyttä ja joustavuutta. Uskalla kyseenalaistaa itselle asettamasi vaatimukset ja tyydy olemaan kyllin hyvä. Mitä tapahtuisi, jos laskisit suoritustasoasi viisi prosenttia tai lähtisit töistä 15 minuuttia aikaisemmin? Lähteenä Kirsi Räisäsen ja Kaarina Rothin kirja Hankalat tyypit työelämässä (Työterveyslaitos, 2012) 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 7

8 Duunitohtori Miten selviydyn potkuista? Minut irtisanottiin tylysti vuosien palveluksen jälkeen. Koska olen ollut pitkään samassa työpaikassa ja samojen ihmisten kanssa, en osaa kuvitella aloittavani jossain muualla. En tiedä, onko minusta siihen. Miten saan itseni sen verran kasaan, että pystyn taas käynnistämään hommat? Siiri Irtisanominen rikkoo sen uskomuksen, että maailma on ennustettava. Herää monenlaisia tunteita: pelkoa, ahdistusta, surua, pettymystä, vihaa. Älä ota itseesi olet yhtä hyvä kuin ennenkin. Pidä yllä arkirutiineja, mutta etsi samalla uusia kokemuksia. Anna itsellesi aikaa tottua tilanteeseen, sillä monta muutosta tapahtuu samaan aikaan. Kyse on elämän kriisivaiheesta. Oma työminä on muutoksessa, ja ammattiidentiteettikin voi muuttua. Aikaa tuntuu tulevan lisää, joten hyödynnä se. Nyt olet oma ohjelmoijasi. Kun olet selvinnyt alkusokista ja suuttumuksesta, uudet suunnitelmat ja ratkaisut alkavat leijailla mielessäsi. Ihmisellä on ihmeellinen taito ratkaista ongelmatilanteita. Osaamme vaihtaa väriä kuin kameleontti ympäristön vaatimusten mukaan. Kysy itseltäsi: Mitähän muita värejä tai ominaisuuksia minusta löytyy? Mitä haluaisin? Mikä kiinnostaisi? TE-toimistoissa on henkilöitä, jotka kuuntelevat ja kehittävät kanssasi ratkaisuja. Jos työterveyshuolto on vielä tukenasi, käytä sen palveluja. Puhu irtisanomisesta avoimesti. Saat samalla otteen tapahtuneeseen. Tukea tulee jo siitä, että tietää toisen tietävän. Usein kriisissä jumiudutaan katsomaan menneeseen ja ollaan sokeita näkemään kokonaisuus. Päätökset on kuitenkin tehtävä tulevaisuus silmissä. Mihin suuntaan sinä haluaisit lähteä? Työterveyspsykologi Eila Kallio, Työterveyslaitos Lue lisää Duunitohtorin neuvoja: STRESSI JA UNETTOMUUS ESILLÄ KIRJAMESSUILLA Työterveyslaitos ja TTT-lehti ovat mukana Helsingin kirjamessuilla, jotka pidetään Helsingin Messukeskuksessa lokakuuta. Tule laitoksen osastolle 6h121 tutustumaan uutuuskirjoihin Työstressirokotus, Kaikkea stressistä ja Unettomuuden lääkkeetön hoito sekä kuuntelemaan asiantuntijoiden esityksiä: Stressaa vähän Torstaina 25. lokakuuta kello Paikka: Katri Vala -lava Mitä stressi on? Miten stressi kehittyy? Mikä stressiä aiheuttaa? Mitä stressistä seuraa? Miten stressiä voi mitata, ehkäistä ja hoitaa? Stressin yksilölliset erot eli minun stressini ja sinun stressisi. Psykologi Laura Pulkki-Råback ja unitutkija Mikael Sallinen keskustelevat terveystoimittaja Maarit Huovisen kanssa. Latteuksista todelliseen stressinhallintaan Torstaina 25. lokakuuta kello Paikka: Katri Vala -lava Työstressirokotuksen avulla voi oppia tunnistamaan omat stressille altistavat ajatus- ja toimintamallinsa. Työterveyshuollon erikois lääkäri Kirsi Räisänen kertoo, miten sanotaan ei liialle stressille. Unettomuuden lääkkeetön hoito Lauantaina 27. lokakuuta kello Paikka: Katri Vala -lava Mitä tehdä, kun uni ei tule? Työterveyshuollon erikoislääkäri Rea Lagerstedt ja erikoispsykologi Heli Järnefelt kertovat, miten hyvää unta edistetään terveydenhuollossa ilman lääkkeitä. Lisätietoja: TTT-lehden tapahtumakalenterissa on tietoa muista tapahtumista: KALANVILJELYSSÄ VAAROJA UUTISIA ULKOMAILTA Yhdysvalloissa kalanviljely on kasvava ala, jossa on paljon vaarallisia työtehtäviä. Hukkumisen lisäksi työntekijöitä uhkaavat muun muassa sähköiskut, liukastumiset ja neulanpistot kaloja rokotettaessa. Amerikkalainen Professional Safety -lehti kirjoitti numerossaan 7/2012 tutkimuksesta, jossa oli selvitetty riskejä ja niiden torjuntakeinoja yli 50 kalanviljelylaitoksessa. Tutkijat totesivat, että monet kalanviljelijät olivat itsekseen kehittäneet hyviä tapoja torjua riskejä. Keinot olivat yksinkertaisia, edullisia ja toimiviksi todettuja. Lehteen oli koottu 17 riskiä torjuntakeinoineen. Professional Safety -lehteen voi tutustua osoitteessa: www. asse.org/professionalsafety istockphoto 8 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012

9 TUUre hurme JohTamisen äärellä TULPAT KORVIIN! Valion mehutehtaassa helsingissä työskentelee 65 ihmistä aina laboratorioasiantuntijoista kunnossapidon ammattilaisiin. Anna jokin johtamisvinkki, tehtaanjohtaja Timo Hietala! ihmiset ovat kaikki erilaisia, joten ei voi johtaa aina samalla sapluunalla. räätälöityjä versioita tarvitaan. ihmisten erilaisuus on toki äärettömän hyvä juttu en tekisi mitään porukalla, jossa kaikki olisivat samanlaisia. Mikä on suosikkikäskysi? Tulpat korviin! Kuulon suojaaminen on todella tärkeää tehtaassamme ja omalle porukalle kyllä itsestään selvää. lue lisää hietalan ja muiden esimiesten ajatuksia Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdestä: >näkökulmat >Johtamisen äärellä AMMATTITAUDIT VÄHENIVÄT Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuonna 2010 yhteensä ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. määrä on vähentynyt vuodesta 2006 lähtien. Vähenemiseen ei ole yksittäistä selittävää tekijää. Vakuutuslaitokset vahvistivat epäilyistä 40,1 prosenttia. eniten ammattitaudeiksi vahvistettiin meluvammoja ja asbestisairauksia ja vähiten astmoja ja muiden sairauksien ryhmään luokiteltuja sairauksia. Yleisimpiä ammattitauteja olivat meluvammat (1 546 tapausta), ammatti-ihotaudit (1 059), hengitystieallergiat (1 134), asbestin aiheuttamat sairaudet (933) ja rasitussairaudet (700). muiden tapausten ryhmään (467) kirjattiin eniten tärinään liittyvää valkosormisuutta, toksista aivosairautta, silmän sidekalvotulehdusta, myyräkuumetta, kivipölykeuhkoa ja tuberkuloosia. rl Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt tautiryhmän mukaan vuosina 2009 ja 2010 Onnittelut! KÄNNYKÖIDEN VAIKUTUKSISTA AIVOIHIN UUTTA TIETOA altistuminen matkapuhelinten synnyttämille rfkentille voi vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan ja verenkiertoon. Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen, Turun yliopiston ja säteilyturvakeskuksen Langattomat viestintälaitteet ja terveys (WIRECOM) -tutkimusohjelmassa. Tulosten perusteella ei voi kuitenkaan vielä sanoa, seuraako altistumisesta terveysvaikutuksia. Keskushermoston lämpötilan nouseminen liian korkeaksi voi johtaa hermosolujen vaurioitumiseen. siitä seuraisi esimerkiksi päänsärkyä, huimausta ja pahoinvointia, sanoo erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitoksesta. halusimmekin selvittää, aiheuttaako altistuminen rf-kentille sellaisia lämpövaikutuksia pään alueen kudoksissa, että niistä voisi seurata terveyshaittoja. lisätietoja tutkimusohjelmasta: TTT-lehti on antanut Hyvän työelämän puolestapuhuja -tunnustuksen teemajohtaja, lääkäri ja professori Kari Reijulalle Työterveyslaitoksesta. reijula on tehnyt näkyvää työtä muun muassa savuttomuuden edistämisessä. hän oli valmistelemassa tupakoinnin työpaikoilla kieltävää lakia, joka tuli voimaan vuonna lisäksi hän vaikutti aktiivisesti siihen, että tupakointi kiellettiin ravintoloissa kokonaan vuonna lehti jakaa tunnustuksen vuosittain. reijulan haastattelu oli numerossa 4/2012. istockphoto lukumäärä meluvammat asbestisairaudet ihotaudit rasitussairaudet UUSI TAPA HALLITA KEMIKAALIRISKIT hengitystieallegiat muut Työpaikkojen kemikaaliriskien hallintaan on tarjolla uusi työkalu: Stoffenmanager. riskinhallintaohjelma auttaa muun muassa arvioimaan ja priorisoimaan riskit, vertailemaan riskinhallintakeinojen tehokkuutta sekä laatimaan kemikaaliluettelon ja toimenpidesuunnitelman. hollantilaistaustaista stoffenmanageria käytetään euroopassa laajasti. Työterveyslaitos, VTT ja itä-suomen yliopisto ovat laatineen suomenkielisen version. sen saa ilmaiseksi internetistä: https://www.stoffenmanager.nl 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 9

10 TEKSTI helinä Kujala KUVAT helinä Kujala JA marja luokomaa monipuoliset messut Tampereella Turvallisuus-, security- ja TyöhyvinvoinTimessuT vetivät Tampereelle reilut kävijää syyskuun alussa. Kolme päivää kestäneessä, Pohjoismaiden suurimmassa alan messutapahtumassa näytteilleasettajia oli 260. Positiivista palautetta saatiin muun muassa monipuolisesta oheisohjelmasta, joka tarjosi kävijöille laajasti ajankohtaista tietoa ja kiinnostavaa nähtävää. Monet seminaarit olivat täynnä väkeä, ja etenkin työnäytökset saavuttivat suuren suosion, kertoo toimitusjohtaja hannu vähätalo Tampereen Messut Oy:stä. Seuraavan kerran messut järjestetään kahden vuoden kuluttua syyskuussa Avajaispuheen pitänyt sisäministeri Päivi Räsänen haastoi messuväen talkoisiin tekemään Suomesta turvallisimman maan vuoteen 2015 mennessä. 2. Vaaraan joutunut uhri sai nopeasti avun Suojalaite Oy:n pelastusnäytöksessä. 3. Hyvä design on tärkeää myös työvaatteessa, muistutti leppävirtalaisen Dimexin osastolla katseita kerännyt iltapuku. 4. Messuilla vieraillut fysioterapeutti, työsuojeluasiamies Jarmo Hirvelä Tampereen kaupungilta osallistui UKK Terveyspalvelujen kuntotestiin. 5. Messuille Pohjanmaalta lähteneet työsuojelupäällikkö Mervi Pokela (vas.), työsuojeluvaltuutettu Sari Luoma-aho ja HR-asiantuntija Tarja Ventilä Rautaruukki Oyj:stä olivat kiinnostuneita etenkin työhyvinvoinnin aiheista. 6. Messuilla oli edustettuina useita ammattijärjestöjä. OAJ:n Pirkanmaan puheenjohtaja Kaj Raiskio kertoi, että etenkin koulujen sisäilma ja opettajien keinot puuttua häiriökäyttäytymiseen ovat alan ajankohtaisia puheenaiheita Työ Terveys Turvallisuus 5/2012

11 TILAA TTT-LehTI vuodeksi 2013! saat kaupan päälle vuoden 2012 viimeisen numeron. Työelämä kehittyy jatkuvasti. Yritys on yhtä kuin sen työntekijät, ja työntekijöiden hyvinvointi on menestyksen perusta. TTT-lehti tarjoaa tuoretta tietoa ja keskustelun aiheita, joita voit hyödyntää sekä omassa työssäsi että työpaikkasi arjessa. Tarjous on voimassa saakka. TTT-lehti ilmestyy vuonna 2013 kuusi kertaa. Kestotilauksen hinta on 67 vuosikerta (laskutusväli 12 kk) ja vuositilauksen 70. Tarjoushintaiset tilaukset voit tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla: Lähetä sähköposti osoitteeseen Kirjoita tilaukseen tunnus: Vuosi Soita numeroon Mainitse tilauksen yhteydessä tunnus: Vuosi TTT-lehdellä on lukijaa! Tutustu lukijatutkimukseen: >Lukijatutkimus KMT SYKSY 2011/KEVÄT 2012.

12 JUHANI JOKISIPILÄ, 35 Tässä juttusarjassa eri sukupolviin kuuluvat työkaverukset kertovat, TULIN KALERVON OPPIPOJAKSI 2000-luvun puolivälissä. Työ on niin spesiaalia, että mestari-kisällisysteemi toisiltaan. mitä he ovat oppineet on välttämätön. Jokainen uuni on aivan omanlaisensa, ja polttimien huoltotarve vaihtelee paljon. Oppiaikaan pitää mahtua vähintään kaksi täyttä huoltoseisokkia, jotta tulee kokemusta uunien isoista ylösajoista. Huoltoseisokit ovat noin joka kuudes vuosi. Meidän uunimiesten tavanomaista työtä ovat uunien polttimien puhdistukset yhdessä isossa uunissa voi olla 25 pääpoltin- ja pilotpoltinparia. Uuneja täällä on yli 20. Niistä pienimmät ovat henkilöauton ja suurimmat kerrostalon kokoisia. Raakaöljy kuumennetaan uunien putkistoissa tislausta ja jalostamista varten. Alussa työskentelimme aina työparina, mutta vuosien mittaan ja tietojeni karttuessa yksintyöskentely on lisääntynyt. Silti neuvottelemme Kalen kanssa päivittäin töistä ja tiedämme tarkkaan, mitä toinen tekee. Raskaiden polttimien nostot ja häiriötilanteet hoidamme yhdessä. Samoin ne työt, joihin ammattitaitoni ei vielä riitä. Tällainen on esimerkiksi uunien säätäminen hiukkaspäästöjen hallitsemiseksi. Työhön suhtaudumme samalla tavalla, mutta se ero meillä on, että Kalervo on selvästi kasvanut Nesteen-kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen ja 1980-luvuilla. Silloin oli retkiä ja yhteistä toimintaa työn ulkopuolellakin. Omana aikanani yksilöllisyys on painottunut enemmän. & KONKARI Aluehuoltomies Kalervo Moukolainen ja koneasentaja Juhani Jokisipilä ovat uunimiehiä. He muodostavat taisteluparin, joka sähkökatkosten jälkeen nostaa jalostamon uunit jaloilleen Neste Oililla Naantalissa. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT PASI LEINO JUNIORI JUSSILLA ON INNOSTUSTA jatkuvaan kehittämiseen. Hän on esimerkiksi hyvä ideoimaan erilaisia apulaitteita, kun huollossa pitää siirrellä raskaita polttimia. Lähivuosina, kun itse jään eläkkeelle, hän todennäköisesti saa vuorostaan juniorin siipiensä suojaan. Meillä on tapana, että me kokeneemmat pidämme nuorista hyvää huolta. Nuorten koulutuksessa ja työpaikkojen työnjohdossa tulisi huomioida nykyistä enemmän se, miten uusi ihminen liittyy ja otetaan työyhteisöön. Huolehdimme Jussin kanssa siitä, että uunit toimivat mahdollisimman energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Haastavimmat tilanteet syntyvät sähkökatkosten yhteydessä. Kun pumput seisahtuvat ja uunit sammuvat yhtäkkiä, voi sattua laiterikkoja ja vuotoja. Uunit eivät aina käynnisty ensimmäisellä yrittämällä. Saattaa mennä puoli päivää tai vuorokausikin, ennen kuin jalostamo on taas normaalitilassa. Myös kuuden viikon huoltoseisokin jälkeen kaikkiin polttimiin on tehtävä uudet säädöt. Jalostamolla kaikki lähtee turvallisuudesta. Töihin tarvitaan aina kirjallinen lupa, jotta tuotannon keskusvalvomo tietää asiasta. Putkistoissa on kovat, jopa kymmenien baarien paineet. Se on huomioitava, kun irrotamme minkä tahansa laitteen, polttimen tai vaikkapa kasettimaisen liekkiloukun, joka ajaa palokaasuja takaisin uuniin päin. Kuumat nesteet ja kaasut syttyvät herkästi, jos ne pääsevät purkautumaan hapelliseen tilaan. KALERVO MOUKOLAINEN, 62 Tänä vuonna EU-maissa vietetään aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta: 12 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012

13 Valokuva nappasi voiton Työterveyslaitos järjesti keväällä kilpailun, jossa etsittiin esimerkkejä eri-ikäisten hyvästä yhteistyöstä työpaikalla. Kilpailun on voittanut Kirsi Vänskä- Partasen lähettämä valokuva Polvijärven terveyskeskuksen työporukasta. Kuva on otettu kesällä 2011 järjestetystä vapaa-ajan liikuntatapahtumasta, johon työyhteisöstä osallistui vuotiaita työntekijöitä. Itse tapahtuma, siihen liittyvä etukäteisvalmistelu, touhottaminen ja yhteishenkemme huokuivat positiivista energiaa, joka ei voinut olla välittymättä työpaikalle muidenkin työkavereiden ja asiakkaiden iloksi, Vänskä-Partanen kuvailee. Kilpailutöitä arvioineen raadin mukaan valokuva ilmentää hyvin eurooppalaisen teemavuoden Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus perusideaa vireästä ikääntymisestä ja aktiivisesta osallistumisesta. Porukalle ei näytä olevan merkitystä sillä, kuka on nuori ja vanha, ja otoksesta välittyy yhdessä tekemisen meininki. Raadin mukaan kuva on oiva esimerkki myös siitä, kuinka intoa yhteistyöhön voi parhaimmillaan riittää työajan ulkopuolellekin. Kilpailutöitä, joista suurin osa oli kirjoituksia, arvioivat TTT-lehden vt. toimituspäällikkö Helinä Kujala, erikoistutkija Marjo Wallin ja viestintäpäällikkö Kristiina Kulha Työterveyslaitoksesta. Voittaja palkittiin 200 euron arvoisella lahjakortilla kulttuuri- tai liikuntapalveluihin. Polvijärven terveyskeskuksen työporukka osallistui Joensuu City Run -tapahtumaan. Mukana olivat Heikki Kuikka (vas.), Kirsi Vänskä-Partanen, Anja Karttunen, Maiju Nuutinen, Vuokko Valjus ja Kaija Piironen. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 13

14 Kirjeitä lukijoilta tai >Anna palautetta Epäkohdista saa keskustella netissäkin Älä lavertele netissä työnantajasta -juttu TTT-lehdessä 4/2012 oli pöyristyttävän työnantajalähtöisesti kirjoitettu ja antoi väärän ja valheellisen kuvan ihmisten perusoikeuksista Suomessa. Lähtökohtana on pidettävä sananvapautta ja oikeutta ilmaista mielipiteensä, myös työnantajasta, mutta sananvapautta pitää käyttää asiallisesti. Eli työnantajasta ei saa antaa valheellista kuvaa. Oikeuskäytännössä on esimerkkejä myös siitä, missä asemassa olevat työntekijät voivat ylipäätään saada yrityksen toiminnasta sellaista tietoa, joka voidaan luokitella arkaluonteiseksi. Rividuunarit eivät yleensä pääse käsiksi tällaiseen tietoon. Aina tulee muistaa, että jokainen tapaus on omanlaisensa ja jokaisessa tilanteessa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Nyt TTT-lehden juttu antaa sellaista viestiä, joka saattaa kannustaa työnantajia päättämään työsuhteita ilman riittäviä perusteita. Lojaliteettivelvoite on toki olemassa, mutta se, että tässä jutussa annetaan ymmärtää vieläpä esimerkkien voimalla, ettei juuri mitään saisi kirjoittaa nettiin, on yksinkertaisesti väärä. Tästä on annettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa päätös Kyseisessä tuomiossa tuotiin esille eritoten yleinen intressi. Etenkin julkiset palvelut tuomiossa laitoshoito ovat sellaisia asioita, joihin tulee voida luottaa, ja siksi niiden epäkohdista on myös työntekijällä oikeus kertoa. Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan olisi valitettavaa yhteiskunnan kannalta, mikäli aktiivisesti epäkohtia esille tuovia ihmisiä olisi oikeus irtisanoa. Tämä johtaisi siihen, ettei epäkohdista enää uskallettaisi keskustella. Oleellista on, että henkilö puhuu totta ja on pyrkinyt keskustelemaan asiasta myös työpaikalla. Juttunne esimerkissä annatte muun muassa sellaisen vaikutelman, ettei työnantajan tekemistä lain rikkomisista saa julkisesti keskustella. Että lakisääteisten ja työehtosopimuksin sovittujen korvausten maksamatta jättämistä ei saisi tuoda julki. Nimimerkki Pois päässeen kirjoitus on mielestäni täysin asiallinen. Hänen työnantajansa tulisi tässä yhteydessä miettiä, A) onko työntekijällä perusteita olla tätä mieltä ja B) onko työntekijä käsitellyt asiaa työnantajan kanssa. Jutun henki, joka otsikoinnista lähtien on saatu aikaan, viittaa siihen, että kirjoittajan mielipiteet olisivat laittomia. Joonas Tuomivaara Työsuojeluvaltuutettu, Keslog Oy TOIMITUS VASTAA: Kiitos palautteesta! Jutussa keskityttiin käsittelemään nettikirjoittelua lähinnä lojaliteettivelvoitteen näkökulmasta. Haastateltujen asiantuntijoiden pääviesti oli, että epäkohdat on parempi ottaa puheeksi työpaikalla kuin sosiaalisessa mediassa. Esimerkit oli poimittu keskustelupalstoilta havainnollistamaan sitä, millaista keskustelua työpaikkojen asioista käydään. Haastatellut eivät kommentoineet näitä esimerkkejä, vaikka jutusta saattoikin syntyä sellainen käsitys. 14 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012

15 Muuta palautetta lehdestä Minua kiinnosti eniten juttu Älä lavertele netissä työnantajasta. Olen pohtinut ajankohtaista asiaa ja sen ohjeistamista työyh- teisöihin. Artikkelista sain vähän avaruutta ajatuksiini. Älä lavertele netissä työnanta jasta -jutun kursivoidut esimerkit kertoivat törkeistä työlakien noudatta- matta jättämisistä, ylitöiden teettämi- sestä ilman korvausta, työhön pakottamisesta sairaana, työpaikkakiusaamisesta, ruokatuntien kieltämisestä, työntekijöiden nöyryyttämisestä ja siitä, että työntekijä joutuu maksamaan itse työntekijälle kuuluvia kuluja. Lukijoita neuvottiin ottamaan asiat puheeksi työyhteisössä. Ja jos homma ei siitä korjaannu, vaihda työpaikkaa! Olen ymmärtänyt, että irtisanoutuminen tuollaisessa tilanteessa on typerintä, mitä saattaa tehdä. Siinä voi pahimmassa tapauksessa menettää monen kuukauden palkan suuruiset korvaukset, ja mihinkään epäoikeudenmukaisuuksiin ei sen jälkeen voi enää puuttua. Älä lavertele netissä työnantajasta antoi tärkeää tietoa tilanteeseen, jossa sosiaalisen median käyttöä opetellaan. Törmäsin kiinnostavaan lehteenne sattumalta ja luin sen kannesta kanteen. Johtaminen ja työhyvinvointi kiinnostavat, ja tämä vaikuttaa paljon antoisammalta kuin muut vastaavat lehdet. Ei tule sellainen olo, että tämäkään ei meillä toimi, vaan asenne on pieniin askeliin kannustava. Lisäksi päädyin lehden innoittamana Työterveyslaitoksen nettisivuille, joiden monipuolisesta sisällöstä olen nyt myös vaikuttunut. Kiitos voimaannuttavasta lehdestä! parantamisessa. Osallistaminen saa ennen pitkää asian kuin asian tuntumaan omalta ja tärkeältä. Intohimona puhdas ilma -jutun aihe, työpaikkojen savuttomuus, on ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Juttuun haastateltu Kari Reijula on myös loistava luennoitsija, jota on aina yhtä kiinnostavaa kuunnella. Suu mutrulle -jumppa oli hauska ja virkistävä kahvitaukojuttu, joka sai ihmiset nauramaan. Iloa ei ole koskaan liikaa. Hymyilevä hoitaja saa potilaatkin hyvälle mielelle. Paras juttu oli Työterveyshuollosta apu masennukseen. Se oli uutta esittelevä ja ajankohtainen. Jutussa Hyvä työ, parempi palvelu oli kiinnostavia käytännön toimintamalleja. Otan ne käyttöön! Myös jähmeäksi mielletty julkinen organisaatio voi siis uudistaa kulttuuriaan, huomioiden samalla työhyvinvoinnin vieläpä jutussa kuvatun kaltaisella ikärakenteella. Venepoliisien työstä kertonut Paistetta ja partiointia oli monitasoinen. Siinä oli monta tarinaa. Arvot hukassa? -pääkirjoitus numerossa 3/2012 oli herättävä. Varsinkin kohtaa Oman työn näkeminen merkitykselliseksi tulisi olla jokaisen perusoikeus. Hyvinvointia tulee vastedes luoda niin, että samalla synnytetään mahdollisimman vähän pahoinvointia. kannattaisi meidänkin niin sanotun johtomme miettiä. Hyvinvointia ei voi olla, jos johtaja ei itsekään tiedä, mitä työntekijät tekevät ja mihin pitäisi yhdessä pyrkiä. Ikävä kyllä näin on meillä. Ainoa toivo on, että johto vaihtuu. Muuten tämä laiva uppoaa. TTT-verkkolehti tulossa! ttt-lehti käynnistää ensi vuoden alussa uuden verkkopalvelun. Sivustolla voi selata TTT-lehden näköislehteä, etsiä juttuja arkistosta ja lukea myös sellaisia artikkeleita ja uutisia, joita ei ole paperilehdessä. Verkkopalvelun käyttö on suurelta osin maksullista. uudistuksen tavoitteena on saada työhyvinvointiin, -terveyteen ja -turvallisuuteen liittyvää tietoa leviämään entistä laajemmalle joukolle työpaikoilla. Esimerkiksi esimiehet tarvitsevat ajantasaista ja monipuolista tietoa, sillä heillä on tärkeä vastuu työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Verkkopalvelu ei vaikuta paperisen TTT-lehden aikatauluun eikä jakeluun, vaan lehti ilmestyy ensi vuonna tuttuun tapaan kuusi kertaa. lukijat ja työyhteisöt ovat tervetulleita mukaan kehittämään verkkopalvelua sivuston koekäyttö alkaa loppuvuoden 2012 aikana. Koekäyttäjät eivät sitoudu verkkolehden tilaamiseen, mutta heidän palautteensa ja ideansa ovat arvokkaita palvelun kehittämisessä. Koekäytöstä kiinnostuneet voivat ottaa sähköpostitse yhteyttä vt. toimituspäällikkö Helinä Kujalaan tai ilmoittautua mukaan TTT-lehden verkkosivuilla (www.ttl.fi/ttt). Henkinen kulutuskestävyys vahvistaa juuri tällaisia syvällisiä ja tutkimuksiin perustuvia juttuja tarvitaan täydentämään kaikkia mielipiteitä ja itseoppineita valmentajia. Mahtava lukea, kiitos! Henkinen kulutuskestävyys vahvistaa tuntui aluksi raskaalta, mutta sitten se vei mukanaan kuin tornado. Erittäin kiinnostava, analyyttinen ja mielenkiintoisiin tutkimuksiin perustuva juttu. Käytännönläheisesti kirjoitettu Varaa vartti turvallisuudelle esitteli yksinkertaisen ja helpon työkalun otettavaksi käyttöön turvallisuustietoisuuden AnnA palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen tai kirjepostia osoitteeseen Kirjeitä lukijoilta, TTT-lehti, Topeliuksen katu 41 a A, Helsinki. lisää palautetta osoitteessa: ww.ttl.fi/ttt 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 15

16 Työvuosien tuhlaus on lopetettava Tästä puhutaan Työterveyspäivillä! Jorma Sipilä luennoi seminaarissa Hyvää työtä sosiaalisesti, taloudellisesti, terveellisesti 23. lokakuuta. Lisätietoja: Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta hyötyisi siitä, että lapset laitettaisiin kuusivuotiaina kouluun ja vanhemmat pidettäisiin mahdollisimman pitkään työelämässä, arvelee professori Jorma Sipilä. UTEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVAT JANNE VIINANEN lkomailla kummastellaan, miksi Suomi kustantaa suuren joukon ihmisiä pysymään työvoiman ulkopuolella. Sitä sosiaalipolitiikan professori emeritus Jorma Sipiläkin ihmettelee. Koulu aloitetaan täällä myöhemmin kuin monessa muussa maassa. Pitkä asevelvollisuus koskee kaikkia miehiä. Kotihoidontuki pitää pienten lasten vanhemmat, varsinkin naiset, kotona. Miksi Suomi on erikoistunut pitämään etenkin nuoret työvoiman ulkopuolella? Meillä lykätään koko koulunkäyntiketjua vuodella verrattuna muihin maihin. Koulu pitäisi aloittaa kuusivuotiaana, Sipilä toteaa. Suomessa hukataan vuosia myös poikkeuksellisen pitkillä kouluurilla. Sipilän mielestä ratkaisu ei ole yksinomaan valmistumisen aikaistamisessa. Monen opinnot pitkittyvät, 16 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012

17 Miksi Suomi on erikoistunut pitämään etenkin nuoret työvoiman ulkopuolella? koska he käyvät samalla töissä. Tampereen yliopiston entisenä rehtorina ja kanslerina Sipilä näkee opiskelijoiden osallistumisen työelämään enemmänkin resurssiksi kuin haitaksi. Ei olisi suuri voitto valmistua nopeasti työttömäksi. Muualla opiskelu päättyy yleensä alempaan korkeakoulututkintoon. Suomi kouluttaa harvinaisen paljon nuoria maistereiksi. Se on sosiaalinen investointi. Vaikka nuoret ovat koulussa ja poissa työelämästä, he saavat paremman koulutuksen. Jos koulutus yhdistetään vielä työelämään, se vahvistaa sekä työelämään osallistumista että opiskelumotivaatiota. Nuorten syrjäytyminen jos mikä käy kalliiksi. On kannattavaa investoida siihen, että nuoret saadaan pysymään koulutuksessa ja kiinni työelämään. Valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksessa on mukana nuorten yhteiskuntatakuu. Siinä kaikille nuorille taataan koulutus- tai työpaikka. Sipilän mielestä suuret poliittiset ohjelmat eivät kuitenkaan tavoita todellisia elämänkulkuja. Ylätasolla päätetyistä asioista ei synny toimivia käytäntöjä. Esimerkiksi syrjäyty- Jorma Sipilä n Ikä: 67 n Asuinpaikka: Tampere n Koulutus: Valtiotieteiden tohtori n Ammatti: Sosiaalipolitiikan, erityisesti sosiaalityön professori emeritus n Tapa rentoutua: Liikunta, mökkeily, purjehtiminen merellä, pianonsoitto, kuvataiteet YHTEISTÄ HYVÄÄ. Jorma Sipilä puhuu usein sosiaalisista investoinneista, myös kriittisesti. Käsite on peräisin Britanniasta jo 1960-luvulta. Kyse on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvattamisesta, jotta ihmisten kyky osallistua yhteiskunnan tehtäviin ja työmarkkinoille kasvaa. Sosiaaliset investoinnit kustannetaan julkisella rahoituksella ja kohdistetaan niihin, joilla ei ole itsellään varaa. Investointeja ovat esimerkiksi päivähoito, koulutus ja työvoimapalvelut. Sosiaalista investointia ovat kaikki työssäkäyntiä tukevat toimet. Tavoite on olla työelämässä mahdollisimman pitkään ja sen ulkopuolella mahdollisimman lyhyt aika. Sosiaalisia investointeja eivät ole sellaiset tukimuodot, jotka pitävät ihmiset pitkään poissa työmarkkinoilta, kuten ansiosidonnainen toimeentuloturva, pitkät vanhempain vapaat, vanhustenhoito ja syrjäytymisen tukeminen. Ansiotyö on paras tapa pitää köyhyys loitolla. Sipilän mielestä sosiaalisilla investoinneilla on laajempikin merkitys. Resursseja pitäisi käyttää myös ih- misprosessi tapahtuu pienessä sosiaalisessa ympäristössä. Käytännöt on luotava monella tasolla, jos halutaan estää vahinkoja tapahtumasta. SOSIAALIPOLITIIKALLA VAURAUTTA. Jorma Sipilästä piti alun perin tulla poliitikko. Hän aloitti opiskelut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Monen muunkin mielessä kangasteli 1960-luvulla poliitikon ura, joten Sipilä päätti vaihtaa pääaineensa. Sosiaalipolitiikka tuntui olevan tarpeeksi lähellä ja olihan siinäkin sana politiikka. Sipilä muistaa, miten silloisen eliitin näkemyksen mukaan Suomen piti pysyä Euroopan köyhänä kolkkana, jolla ei ole mahdollisuuksia hyvinvointiin. Hänen esikuvansa, suomalaisen sosiaalipolitiikan suuri nimi Pekka Kuusi käänsi valituksen köyhyydestä, kurjuudesta ja mahdollisuuksien puutteesta visioksi. Järkevästi käytettynä sosiaalipolitiikalla voitaisiin myös vaurastuttaa tätä köyhää maata. Terveyteen sijoitettu raha tulisi takaisin. Jo tuolloin esitettiin paljon ideoita, joista nyt puhutaan sosiaalisina investointeina. Kuusi esitti, että kun mummo saa television, tämä aktivoituu, eikä se ole muilta pois. Ajatukset olivat 1960-luvulla radikaaleja sitä taustaa vasten, jossa Sipilä itse kasvoi. Oikeistolaisperheen isä Sauli Sipilä oli juristi ja ekonomi, josta tuli monialayhtymän pääjohtaja ja vuorineuvos. Äiti, varatuomari Helvi Sipilä, teki uran asianajajana ja järjestövaikuttajana. Ura huipentui YK:n apulaispääsihteerinä ja ensimmäisenä naisena, joka asettui Suomessa presidenttiehdokkaaksi. Äiti oli kunnon sosiaaliliberaali. En loikannut siinä mielessä pitkälle. IHMISTEN ISOT ASIAT luvun puolivälissä Jorma Sipilä sai pestin Sosiaaliturvan keskusliiton toiminnanjohtajaksi ja huomasi, miten mielenkiintoisia, isoja ja inhimillisiä asioita sosiaalihuolto piti sisällään. Hän kuitenkin jatkoi akateemisella uralla. Sipilästä tuli muutaman vuoden kuluttua Tampereen yliopiston sosiaalihuollon professori, myöhemmin myös yliopiston rehtori ja kansleri. Yliopistomaailman monista myllerryksistä huolimatta Sipilä on nauttinut työstään, ja innostus on tallella eläkkeelläkin. Perustelu on helppoa: Nämä ovat ihmisten isoja asioita. Sipilää arvostetaan monipuolisesta toiminnasta akateemisen sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön vaikuttajana. Viime vuodet hän on keskittynyt työssään erityisesti kotihoidontuen ja ikääntyneiden palvelujen tutkimiseen. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 17

18 Kokopäivätyö on aika raskas kuorma pienten lasten misten toimintakyvyn vahvistamiseen. Silloin he pystyvät hyödyntämään ympärillään olevia mahdollisuuksia, kestämään vastoinkäymisiä ja löytämään ratkaisuja. TAKAPAKKIA TAANTUMASSA. Pohjoismaat ovat olleet sosiaalisen investoinnin kärjessä erityisesti koulutus- ja perhepolitiikassa. Painotus on ollut nuorissa. Etelä-Euroopasta tällaista henkeä ei löydy. Juuri siitä muun muassa Kreikka ja Italia kärsivät. Vanhat ovat pystyneet mittaamaan ulos sosiaalipolitiikasta kaiken, minkä ovat saaneet. Tulevaisuuteen on investoitu vähän. Suomi on ollut sosiaalisten investointien mallimaa: 1960-luvulla peruskoulu-uudistus, 1970-luvulla päivähoito- ja kansanterveyslait, 1990-luvulla teknologiseen ja tieteelliseen koulutukseen panostaminen. Viime ajoista Jorma Sipilä nostaa esikoulun ja päivähoidon laajentamisen. Nyt Eurooppa kärvistelee talouskriisissä, eivätkä sosiaaliset investoinnit enää etene Pohjoismaissa entiseen tapaan. Sipilä pelkää, että mahdollisuudet toteuttaa sosiaalisia investointeja hupenevat julkisten rahojen myötä. Julkiset palvelut ovat Suomessa kuntien vastuulla, ja kuntien talouskriisi on syvä. Meillä on tulonsiirtopuolella runsaasti rahaa, muttei välttämättömiin asioihin. Minullekin on varaa maksaa hyvää eläkettä. Terveys- ja sosiaalipalvelujen puolella niukkuus on huutavaa ja pahenee koko ajan. Sosiaalipolitiikan sisällä on monenlaisia logiikkoja ja erilaisia rahoitusjärjestelmiä. Sipilän mielestä sosiaalisiin investointeihin on saatava myös yksityistä rahoitusta. 18 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 Se muuttaa kuitenkin vääjäämättä pohjoismaista hyvinvointimallia, jonka hienous on ollut samojen koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille. Toisaalta mitä enemmän mukaan otetaan yksityistä rahaa, sitä enemmän ollaan palauttamassa eriarvoisuutta ja luokkayhteiskuntaa. KOTIÄIDIT TÖIHIN. Kotihoidontuella on Suomessa vankat kannattajansa. Sosiaaliseksi investoinniksi sitä ei katsota, koska investointien näkökulmasta lasten vanhempien ei pidä olla liian kauan poissa työmarkkinoilta. Jorma Sipilän mielestä mahdollisuutta kolmen vuoden kotihoidontukeen pitäisi lyhentää muistakin syistä. Lapsen paras ei aina ole kotona eikä äiti ole aina lapsen paras kasvattaja. Pieni osa perheistä elää sellaisten vaikeuksien keskellä, että parempi paikka lapselle olisi päiväkodissa tai esikoulussa. Nämä perheet saavat tukirahat, mutta eivät pysty kasvattamaan lapsiaan yhä vaativammaksi käyvään yhteiskuntaan. Kansainväliset tutkimustulokset viittaavat siihen, että koulutusinvestointi on tehokkainta ja tuottavinta mahdollisimman pieniin, yli yksivuotiaisiin lapsiin. Kansainvälisen käsityksen mukaan yksinomaista kotihoitoa ei pitäisi jatkaa yli kahden ikävuoden. Sen jälkeen haitat kasvavat hyötyjä suuremmiksi. Se koskee myös vanhempia. Ne, jotka siirtyvät lapsen kahteen ikävuoteen mennessä työelämään, nauttivat hengähdystauosta. Pidempi poissaolo vaikeuttaa paluuta töihin. VÄHEKSYTTY OSA-AIKATYÖ. Muissa Pohjoismaissa ollaan erityisen huolissaan maahanmuuttajaäitien eristymisestä Suomessa. Miten maahanmuuttajalapsille voidaan tuottaa kouluvalmiuksia, jos heidät pidetään poissa varhaiskasvatuksesta ja integroidaan vain omaan kulttuuriinsa? Jorma Sipilä uskoo, että tuomalla maahanmuuttajalapset varhaiskasvatuksen piiriin saataisiin äiditkin nykyistä paremmin integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Kyllä heitäkin raha ja osallistuminen kiinnostavat. Mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä olisi yksi keino vähentää lasten kotihoitoa. Sipilä toteaa työmarkkinajärjestöjen suhtautuneen siihen harvinaisen nihkeästi. Suomalainen ratkaisu olla joko kokonaan kotona tai kokonaan töissä on poikkeuksellinen. Kokopäivätyö on aika raskas kuorma pienten lasten vanhemmille. Kokonaan kotona oleminen on kova isku ihmisten työmarkkinakelpoisuudelle. Se tuottaa usein pitkäaikaista köyhyyttä. EI JYRÄTÄ HEIKKOJA. Sosiaalisiin investointeihin liittyy myös eettisiä ongelmia. Syrjäytymisriski voi kasvaa, jos varat kanavoidaan vain suoraan työelämää tukeviin hankkei siin. Jorma Sipilä on vakuuttunut, että maail ma on parempi, jos myös pitkäaikaissairaat ja vammaiset voivat käyttää työkykyään. Tanskan malli on hyvä. Sen mukaan kaikilla on työkykyä, ja viranomaisten ja yhteiskunnan asia on etsiä ne paikat ja tavat, joilla tuota työkykyä käyttää. Julkisuudessa väläytettiin hiljattain tu-

19 vanhemmille. Vaikka Jorma Sipilä on eläkkeellä, hän tekee töitä vielä jonkin verran Tampereen yliopistolle, missä hänellä on työhuone. Kun huone hiljattain vaihtui, taulukin sai uuden paikan. kien poistamista rikollisilta. Vaikutukset ulottuisivat myös perheenjäseniin. Sipilästä on selvää, että työelämän ulkopuolella olevista on huolehdittava, olivatpa he eläkeläisiä, vammaisia, maahanmuuttajia, moniongelmaisia tai rikoksesta tuomitun perheenjäseniä. Heikkoja ei saa jyrätä. Syrjäytymisen syyt ovat usein syvällä ihmisten kasvuympäristön muutoksissa, perheissä ja yksityiselämässä. Sipilän mielestä syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvitaan nykyistä vahvempaa ihmisten yhteisyyttä ja uudenlaisia sosiaalipolitiikan muotoja. Entä jos perheille maksettaisiin avustusta siitä, että useampi sukupolvi asuu yhdessä? Siinä voisi löytyä elämänsisältöä vanhuuden yksinäisyyteen sekä normeja, kokemusta ja aikaa lapsista huolehtimiseen. Omaishoito kasvaa vääjäämättä. Vanhempiaan hoitavat erityisesti töissä käyvät, ikääntyvät naiset. Poliittinen tavoite on pitää heidätkin mahdollisimman pitkään töissä. Ikääntyvät naiset eivät jaksa olla samanaikaisesti työssä ja omaishoidon rankoissa tehtävissä. Suomessa ei saa töistä taloudellisesti korvattua vapaata omien vanhempien hoitamiseen. Siinä on pakko alkaa joustaa. ELÄKEIKÄÄ YLÖSPÄIN. Jorma Sipilä jäi eläkkeelle kolme vuotta sitten. Mökillä oloon ja purjehtimiseen on nyt enemmän aikaa, mutta askeleet vievät yhä usein yliopistolle. Tampereen yliopistolla on kaksivuotisia sopimuksia useiden eläkkeelle jääneiden professoreidensa kanssa. Heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen keskusteluun arvostetaan. Sipilällä on meneillään toinen kaksivuotissopimus. Hän luennoi, kirjoittaa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vastaavasti hänellä on yliopistossa työhuone ja käytössään yliopiston palvelut. On tuhlausta päästää minun kaltaiseni jokseenkin hyväkuntoinen ihminen 64-vuotiaana eläkkeelle. Se ei ole kovin järkevää sosiaalipoliittista rahojen käyttöä eikä mikään suurenmoinen sosiaalinen investointi. Eläkeiän nostamisessa on Sipilän mielestä vielä varaa edetä. Sillä tavoin saadaan lisää maksajia ja toisaalta vähemmän ihmisiä kulutuspuolelle. Voitto on sama kuin työttömien työllistämisessä. HYVINVOINTIVALTION SALAISUUS. Talouskurimuksesta huolimatta Suomella menee edelleen melko hyvin. Jorma Sipilän mukaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion salaisuus piilee järjestelmissä ja ihmisissä, jotka on saatu ymmärtämään, miksi järjestelmiä kannattaa ylläpitää ja miksi kannattaa toimia rehellisesti sääntöjen mukaan. Miltä tulevaisuus näyttää? Sipilä kaipaa poliittista rohkeutta. Julkista rahaa on uskallettava kerätä ja käyttää siitäkin huolimatta, että se on lyhyellä aikavälillä hankalaa. Tanskalaiset ovat hyväksyneet kymmenen prosenttia korkeamman veroasteen kuin OECD-maissa keskimäärin. Tanska on erittäin menestynyt maa siitä huolimatta. Suomessa ei uskallettaisi toimia samoin. Pessimistiset ekonomistit ja etujärjestöjen edustajat todistaisivat, että Tanskan malli veisi meidät tuhoon. Velkarahalla pelottelu ei tehoa Sipilään. Hän muistuttaa, että valtion velka on harvinaisen pieni OECD:n puitteissa. Velka on ikävä asia. Se on ilman muuta riski. Suurempi riski on silti olla panostamatta ihmisiin. n n n MINÄ & TYÖ Miten jaat aikasi eläkkeellä olon ja työn kesken? Huonosti, vaimon mielestä teen liikaa töitä. Yritän ehtiä joka päivä liikkumaan ja soittamaan pianoa. Aina en ehdi. Tykkään ajattelemisesta ja kirjoittamisesta. Se ei tunnu työltä. Se on keskeinen elämän ilo. Mikä on kiinnostavinta työssäsi? Yhteiskunta on täynnä ajatuskivettymiä. On piristävää löytää toisenlainen tapa katsoa asioita. Siitä haluaa kertoa muillekin. Miten seuraat alaasi? Omista kivettymistä pääsee irti, kun katsoo maailmaa toisesta näkökulmasta vaikka toisesta maasta, oudosta kirjasta tai jostain kulttuurisesta kokemuksesta, kuten taiteesta, käsin. Tai puhumalla erilaisten ihmisten kanssa. Minkä koet omaksi missioksesi? Demokratian: Mitä demokratialle on tapahtumassa? Onko se alamäessä? Tajuavatko ihmiset, mitä siitä voi seurata? On vakava asia, että raha hallitsee politiikkaa päivä päivältä enemmän. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 19

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014 Valmentaminen Minun näkökulma Mikael Kotkaniemi 2014 Ura valmentajana 2006-2009: Ässät A-nuoret - apuvalmentaja 2009-2011: Ässät B-juniorit - päävalmentaja 2011-2013: Ässät SM-liiga - apuvalmentaja 2013-2014:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot