Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi Pedagogisen johtamisen kehittämishanke Verkostoseminaari Helsinki

Transkriptio

1 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi Pedagogisen johtamisen kehittämishanke Verkostoseminaari Helsinki

2 Pedagogisen johtamisen selvityshanke Lähtökohtana v käynnistetyt toimenpiteet KJY:n hallituksessa Nyt käynnistynyttä hanketta edelsi pedagogisen johtamisen selvityshanke v ja KJY:n pedagogisen johtamisen verkosto ja työvaliokunta Pedagogisen johtamisen verkosto perustettiin Helsingissä Selvityshankkeen tavoitteena oli Käynnistää pedagogisen johtamisen kehittäminen kollegiaalisena yhteistyönä valtakunnallisella verkostomallilla Pedagogisen johtamisen käsitteen avaaminen, nykytilanteen haltuunotto sekä kehittämishaasteiden määrittäminen Tuottaa esitys pedagogisen johtamisen jatkokehittämiselle

3 Mitä on pedagoginen johtaminen? Koulutuksen ydinprosessi Kasvatusprosessi Oppimisprosessi Pedagoginen johtaminen on ydinprosessien arjen johtamista Oppimisprosessin (ja sen kehittämisen) johtamista Pedagoginen johtaminen on oppimisen johtamista

4 Pedagogisen johtamisen (oppimisen johtamisen) viitekehys Koulutuksen ja kasvatuksen ydinprosessien ja arjen johtamista Johtajan tavoitteellinen toiminta kulminoituu: organisaation ydinprosessin ymmärtämiseen, ohjaamiseen ja kehittämiseen analyyttiseen rakenteiden tajuun haluun ja taitoon toimia ihmisten kanssa tiedon aktiiviseen jakamiseen ja hyödyntämiseen, (vuoropuhelun foorumit) Ennakointi Mittaaminen, arviointi ja kehittäminen Strategisten tavoitteiden jalkauttaminen Johtajan vaikuttamisulottuvuudet: strateginen päätöksenteko päivittäisjohtaminen organisaation suorituskyvyn kehittäminen henkilöstön motivointi ja sitouttaminen kumppanuus ja verkostoyhteistyö Resurssien kohdentaminen Päivittäisjohtaminen Asiakastarpeiden tunnistaminen Koulutuksen Ydinprosessi ja kasvatuksen ydinprosessi / oppimisprosessi Työelämän ja yksilöiden tarvitsema osaaminen

5 Pedagogisen johtamisen kehittämishanke Tavoitteena on kehittää pedagogisen johtamisen menetelmiä ja järjestelmää 1. Tunnistetaan ja varmistetaan ammatillisen koulutuksen strategisten tavoitteiden toimeenpano koulutuksen ja oppimisen ydinprosesseihin. 2. Hankkeessa tuotetaan malli pedagogisen johtamisen johtamisjärjestelmästä. 3. Malli sisältää eri osa-alueiden arviointimenetelmät ja käytännöt. Johtamisjärjestelmän mallin eri osa-alueiden pilotointi.

6 Hankkeen tavoite ja arvioidut tulokset Tavoitteena on kehittää ja systematisoida pedagogisen johtamisen eri osa-alueiden johtamiskäytäntöjä ja menetelmiä. Tuloksena syntyy pedagogisen johtamisen johtamisjärjestelmän malli, joka käsittää pedagogisen johtamisen eri osa-alueiden osalta johtamisen kohteet johtamisen prosessit johtamisvastuut ja roolit johtamisen välineet sekä johtamisfoorumit. Johtamisjärjestelmään sisältyvät eri osa-alueiden arviointimenetelmät ja arviointikäytännöt. Pedagoginen johtamisjärjestelmä kirjataan näkyväksi koulutuksen järjestäjän pedagogisessa ohjelmassa, joka mallinnetaan hankkeessa.

7 Hankkeen toimijat ja toimintatapaa Viisi kehittämisryhmää (KR 1-5) Eri osa-alueiden konkreettinen/keskeinen kehittämistoiminta toteutetaan kehittämisryhmissä Toimijat koulutuksen järjestäjien pedagogisen johtamisen verkoston edustajia Kehittämisryhmissä puheenjohtajana toimii johtoryhmän jäsen, joka vastaa oman kehittämisryhmän tavoitteista ja toiminnasta johtoryhmälle. Pedagogisen johtamisen hankeverkosto (AMKE:n jäsenorganisaatiot) Ammatillisen koulutuksen pedagogisesta toiminnasta vastaavat henkilöt Sparraajat Kommentointi ja rikastaminen kentän ääni Pilottihankkeet

8 Kehittämisryhmät 1. Opetussuunnitelmatyön ja opetussisältöjen johtaminen 4. Opetushenkilöstön osaamistarpeet ja niiden ennakointi 5. Pedagogisen johtamisen toteutumisen arviointi ja sen johtaminen 2. Oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämisen johtaminen 3. Yksilöllisten opintopolkujen ja henkilökohtaistamisen johtaminen

9 Kehittämisryhmät - johtoryhmävastuu 1. Opetussuunnitelmatyön ja opetussisältöjen johtaminen Pj. Savon koulutuskuntayhtymä, Esa Juvonen /Ritva Ylitervo Länsi-Uudenmaan kky, Luksia Seija Katajisto Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Tarja Asula 2. Oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämistyön johtaminen Pj. Tampereen kaupunki, toisen asteen koulutus Hannu Salakari ja Pj. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jämsän ammattiopisto, Seija Kivelä Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, KAM, Ari Sarpola Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Kauko Manninen 3. Yksilöllisten opintopolkujen ja henkilökohtaistamisen johtaminen Pj. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, SAMIEDU, Arja Koli Invalidisäätiö, Keskuspuiston ammattiopisto, Anne Suomela Rastor Oy/ Rastor College Aulikki Ohtamaa-Panu

10 Kehittämisryhmät - johtoryhmävastuu 4. Opetushenkilöstön osaamistarpeet ja niiden ennakointi Pj. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedu, Hellevi Lassila Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAO, Liisa Härmä Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Salpaus, Päivi Saarelainen 5. Johtamisen toteutumisen arviointi (pedagogisen johtamisen arviointi) Pj. Satakunnan koulutuskuntayhtymä SATAEDU, Juhani Aaltonen Pj. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/lapin ammattiopisto Taisto Arkko Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Jatta Herranen

11 KR 5 Pedagogisen johtamisen toteutumisen arviointi ja sen johtaminen Välineitä esimiestyölle Käsitemäärittely tarpeen Kytkentä johonkin laadunvarmistus- tai ohjausjärjestelmään Tiedonsaantiprosessien käynnistäminen tämän ryhmän yksi rooli Riippuvaisuus muiden ryhmien tuotoksista Kokonaisuuden hahmottaminen ja arviointi Ydinprosessien kartoittaminen rajapintojen peilaaminen johtamisesta koulutuspolitiikka ja mallit mukaan. Strategia ja arjen prosessit: mittarit Ei mennä heti mittareihin vaan kuullaan mitä muut ryhmät tuottavat Kehyksen luominen, jotta voitaisiin päättää mitä tietoja tarvitaan seurantaan, mittareihin ja arviointeihin

12 MATRIISI- MALLI Koulutuspoliittiset ja strategiset tavoitteet Pedagogisen johtamisen ydinprosessit Yhteinen käsitteistö ja mittaristo Ydinprosessien rajapinnat Mallin luominen Opetussuunnitelmatyön ja opetussisältöjen johtaminen Oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämistyön johtaminen Yksilöllisten opintopolkujen ja henkilökohtaistamisen johtaminen Opetushenkilöstön osaamistarpeet ja niiden ennakointi

13 KR 1 Opetussuunnitelmatyön ja opetussisältöjen johtaminen 1. Opsin jalkauttaminen Ongelmat : oppilaitoskohtaiset sisällöt, opetusjärjestelyt, menetelmät ja ympäristöt -> rajapinnat KR 2 2. Koulutuksen järjestäjän ops/tutkinnon perusteet ( työelämän rooli) Keskeinen työkalu: yhteinen osa ja tutkintokohtainen osa 3. Arviointi (työelämän rooli) 4. Järjestelmät 5. Toteutussuunnitelmat (totsut) 6. Ops-prosessin prosessikuvaus (työelämä) määrittely Prosessi päättyy arviointiin 7. Käsitteiden määrittely Opettaja ja ops

14 KR 2 Oppimisympäristöjen ja (oppimis)- menetelmien kehittämisen johtaminen Erilaiset oppimisympäristöt Oppimisympäristöjen ulottuvuudet: sosiaalinen, fyysinen, tekninen, psyykkinen, didaktinen 1. Oppilaitoslähtöiset oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Esim. luokkaympäristöt, hoitolat, työsalit, harjoitustyömaat 2. Työelämälähtöiset oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Esim. työssäoppimispaikat /työpaikat, projektit 3. Yrityslähtöiset oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Esim. NY yritystoiminta, osuuskunnat 4. Virtuaaliset oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Esim. Sosiaalinen media

15 KR 2 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISEN JOHTAMISEN TOTEUTUS (MALLI) Johtamisen kohteet esim. OPS, vuosisuunnitelma, työsuunnitelma Johtamisen prosessit esim. resurssien ja oppimisnäkemyksen johtaminen Johtamisen vastuut ja roolit esim. vastuu eri prosessien osasta Johtamisen välineet esim. määrällinen/ tilastot, kokemukset, palautekyselyt Johtamisfoorumit esim. kokoukset, tiimit, hankkeet Oppilaitoslähtöiset oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Esim. luokkaympäristöt, hoitolat, harjoitustyömaat, työsalit Työelämälähtöiset oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Esim. työssäoppimispaikat, projektit Yritystoimintalähtöiset oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Esim. NY-yritystoiminta, osuuskunnat Virtuaaliset oppimisympäristöt Esim. sosiaalinen media

16 KR 3 Yksilöllisten opintopolkujen ja henkilökohtaistamisen johtaminen KEHITYSKOHTEET: 1. Osaamisen johtaminen siten, että ryhmänohjaajat/luokanvalvojat sitoutuvat/ottavat vastuuta henkilökohtaisten opintopolkujen toteutumisesta ja pitävät prosessia koossa 2. Dokumentoinnin järjestelmien kehittäminen siten, että HOPS, HOJKS ja HEKSU on mahdollista dokumentoida ja kirjata annetun resurssin sisällä. 3. Koulutuksen arkkitehtuurin kehittäminen ja johtaminen siten, että aito valinnaisuus voi toteutua 4. Opiskelijan ja tutkinnonsuorittajan osaamisen tunnistamisen menetelmien kehittäminen, siten että jokainen oppimista ja ohjaustyötä tekevä saa käyttöönsä toimivan työvälineen. Pilotit!

17 KR 4 Opetushenkilöstön osaamistarpeet ja niiden ennakointi 1. Ennakointi Koulutuspolitiikka, aluepolitiikka, Uudistuva työelämä Strategiatyö Olemassa olevan tiedon hyödyntämisen foorumit! 2. Opetushenkilöstön kouluttaminen Kehityskeskustelut Kouluttautumissuunnittelu 3. Opetushenkilöstön käyttö Osaamiskartoitukset Substanssiosaaminen> tieto, työelämäosaaminen Pedagoginen osaaminen> uusi opettajuus, arviointiosaaminen Yrittäjyys, kv-osaaminen, erityisosaaminen Osaamispoistuma, ikäjohtaminen Osaamispankki

18 Kehittäminen, sparraus ja pilotointi Verkosto toimii tulosten rikastajana ja kommentaattorina sparraus. Verkostotapaamisissa esitellään tuloksia ja CASE malleja. Kehittämisryhmät Kommentaattorit Pilotit Kehittäminen alkanut Kutsutaan Pilotit Lahteen myöhemmin 1. Sparrauspäivä kehittämiskumppanuus

19 Käynnistysprosessi Johtoryhmän kokous Puheenjohtajista ja toimintatavasta sopiminen Aivoriihi 8.2. Verkostotapaaminen, Vantaa kentän ääni /sparraus Kehittämisryhmissä työskentely aivoriihi Tavoitteiden ja kehittämisen kohteiden kerääminen Verkostoituminen Kysely AMKE:n jäsenorganisaatioille kentän ääni Pedagogisen johtamisen kehittämishankkeista, halukkuus kehittämisryhmätyöstä, pilotoinnista ja sparrauksesta Johtoryhmän kokous Kehittämistoimijat Työskentely käynnistynyt ryhmissä

20 Tässä mennään ja tulevia aikatauluja AMKE:n verkostojen tapaaminen, Vanha Ylioppilastalo; Helsinki kentän ääni Kehittämistavoitteet ja vuoden 2011 toiminnan esittely, puheenjohtajat Sparraus - kuulijat Kokous Lahdessa johtoryhmä ja kehittäjäkumppanit Kehittämistulosten väliarviointi ja toiminnan suuntaus Verkostotapaaminen (alustavasti H:ki tai Tampere?) kentän ääni välikooste, CASE -jä ym. sparraus

21 Hankkeen organisointi Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi Pedagogisen johtamisen kehittämishanke Rahoittaja OKM, budjetti Optiohanke vuosille , mallien pilotointi ja juurruttaminen koulutuksen järjestäjien toimintaan. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedu hallinnoi AMKE, projektipäällikkö Koordinointi ja operatiiviset toimenpiteet Johtoryhmässä, ohjausryhmässä ja kehittämisryhmissä Viki Dynamo AMKE:n sähköinen alusta (tuki ja tunnukset) Hankeassistentti (osa-aikainen) ja AMKE:n toimiston henkilöt Johtoryhmän muodostavat AMKE:n pedagogisen johtamisen verkoston (KJY:n työvaliokunnan) jäsenet ja varajäsenet Johtoryhmä vastaa hankkeen tavoitteiden toteutumisesta ja toiminnan organisoinnista yhdessä projektipäällikön kanssa.

22 Ota yhteyttä ole yhteydessä Toimisto; Sörnäistenkatu 1 A, Helsinki etunimi.sukunimi@amke.fi Projektipäällikkö, Marja-Liisa Antila, gsm Hankeassistentti, Nuudia Laan-Kaari, gsm AMKE:n verkostojen kehittämisen vastuuhenkilö, Tellervo Tarko gsm Johtoryhmän puheenjohtaja Hellevi Lassila gsm Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Sedu, etunimi.sukunimi@sedu.fi Viki Dynamo kaikkien käytössä huhtikuun aikana, tunnukset (toimisto)