Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015 Kohteena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015 Kohteena"

Transkriptio

1 Pielisen Karjala Joensuun seutu Keski-Karjala Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015 Kohteena koko Venäjä

2 Sisältö Saatteeksi 3 1. Tausta ja tavoitteet 5 2. Yritysten toimintaedellytykset Tavoitteet Tarvittavat toimenpiteet 7 3. Matkailusta nostetta Pohjois-Karjalaan Tavoitteet Tarvittavat toimenpiteet 9 4. Investointeja ja teknologiayhteistyötä Tavoitteet Tarvittavat toimenpiteet Pohjois-Karjala on monikulttuurinen rajamaakunta ja johtava Venäjä-osaamisen keskus Tavoitteet Tarvittavat toimenpiteet Strategian keskeiset toimenpiteet Strategian päivitys ja seuranta 14 Toimittanut: Tuire Lehikoinen, Pohjois-Karjalan kauppakamari 2 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015

3 Saatteeksi Suomella ja suomalaisilla on aina ollut vahva suhde Venäjään joko myönteinen tai kielteinen. Keskinäinen suhde on ollut täynnä konflikteja mutta myös taloudellista kaupankäyntiä ja kulttuurivaihtoa. Suomen itäisimpänä maakuntana Pohjois-Karjalalle naapurimaan tuntemus ja yhteistyö rajan yli ovat elintärkeitä yhteistä rajaa Venäjän kanssa on 302 km. Pohjois-Karjalassa Venäjä on viime vuosina totuttu näkemään mahdollisuuksien maana läheisyytensä, suuren väkilukunsa ja kehittyvän taloutensa vuoksi. Haasteena on saada nämä mahdollisuudet hyödynnettyä yritysten liiketoiminnassa. Kansainvälistymiseen liittyvien riskien hallintaan tarvitaan tukea ja Venäjältä maakuntaan muuttavien osaamista pitää pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin. Pohjois-Karjalan kauppakamarin, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI:n ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy:n yhdessä toteuttaman Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-ohjelman yhteydessä on laadittu Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia. Strategia on ennen kaikkea Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän yhteinen tahdonilmaus ja suunnitelma Venäjään liittyvien mahdollisuuksien muuttamiseksi taloudellista hyvinvointia maakuntaan tuoviksi teoiksi. Sitoudumme omalta osaltamme Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-strategian toteuttamiseen. Jokaisen toimijan rooli on ennen kaikkea luotettavien yhteistyökumppaneitten löytäminen sekä Venäjäliiketoimintaan liittyvien kontaktien ja tiedon välittäminen yrityksille. Edistämme Pohjois-Karjalan kiinnostavuutta venäläisten yritysten sijaintipaikkana ja investointien kohteena yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Lämmin kiitos kaikille Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-strategian valmisteluun osallistuneille. Valmistelutyö on edennyt aktiivisessa ja innostuneessa ilmapiirissä. Varsinainen työ alkaa nyt strategian jalkauttamisena käytännön tekemiseksi. Arjessa tekemämme päätökset ja toimenpiteet vievät halutessamme Pohjois-Karjalaa kohti strategian tavoitteita yksittäisillä ja yhteisillä tekemisillä on vaikutusta. Joensuussa huhtikuussa 2009 Tiina Tolvanen toimitusjohtaja Pohjois-Karjalan kauppakamari Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Risto Hiltunen toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI Oy Asko Saatsi toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

4 Kohteena koko Venäjä

5 1. Tausta ja tavoitteet Venäjän taloudellinen kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Huolimatta 2008 loppuvuoden taloudellisen tilanteen heikkenemisestä Venäjä tulee säilymään Suomen merkittävänä kauppakumppanina. Pohjois-Karjalassa on paljon Venäjä-yhteistyötä tekeviä tahoja sekä yrityselämässä että julkisella ja kolmannella sektorilla. Vuonna 2007 Pohjois-Karjalan Venäjän viennin arvo oli 95,8 M *, joka on 8,4% maakunnan kokonaisviennistä. Maakunnan matkailun kannalta venäläisten asiakkaiden osuus on noussut erittäin merkittäväksi. Yöpyneistä ulkomaalaisista venäläisten osuus on tilastojen mukaan 40 %. Mökkiyöpymiset eivät kuitenkaan tilastoidu, joten venäläisten yöpymisten määrä maakunnassa on % ulkomaalaisten yöpymisistä eli n yöpymistä. Pohjois-Karjalan Venäjä-yhteistyötä tekevät toimijat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että maakuntaan tarvitaan oma elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia. Toimijat kuten maakuntaliitto, maakunnan kehittämisyhtiöt sekä kauppakamari ovat jo tehneet merkittävää yhteistyötä elinkeinoelämän edunvalvontaa koskevissa asioissa Venäjän suuntaan mm. liikenneyhteyksien kehittämisessä sekä viisumien käsittelyaikoja koskevissa kysymyksissä. Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-strategian tavoitteena on edistää ja lisätä maakunnan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja yhteistyötä venäläisten kanssa. Strategia antaa yhteisen suunnan Venäjään liittyvälle päätöksenteolle ja se ohjaa toimijoita kohdistamaan toimenpiteensä strategian mukaisille painopistealueille. Strategia selkiyttää toimijoiden välisiä rooleja ja vastuunjakoa sekä vähentää toimintojen päällekkäisyyksiä ja vapauttaa resursseja valittujen painopistealueiden edistämiseen. Näin parannetaan maakunnan mahdollisuuksia hyötyä Venäjän markkinoista ja talouskasvusta. Venäjä on nostettu tärkeään asemaan maakunnan strategioissa ja ohjelma-asiakirjoissa kuten POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma , Joensuun seudun elinkeinojen kansainvälistymisstrategia , Pielisen Karjalan elinkeinostrategia , Keski- Karjalan seudun elinkeinostrategia ja Joensuun kaupungin kansainvälisyysstrategia. Vuodesta 2000 toiminut Euregio Karelia on Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaliittojen ja Karjalan tasavallan perustama poliittisen ja strategisen tason yhteistyöfoorumi. Tätä foorumia voidaan käyttää myös elinkeinoelämän kannalta tärkeiden asioiden edistämiseen ja edunvalvontaan. Pohjois-Karjalassa on pitkät perinteet yhteistyöstä Karjalan tasavallan ja Petroskoin kaupungin kanssa, Pietari taas on lähin venäläinen metropoli ja suuri markkina-alue. Keski-Karjalan kunnat ovat olleet edelläkävijöitä rajan ylittävässä yhteistyössä erityisesti Sortavalan suuntaan. Tämän yhteistyön puitteissa järjestetään mm. Rajafoorumi kaksi kertaa vuodessa sekä Laulu yhdistää kulttuurimatkailutapahtuma. Pohjois-Karjala hyväksyttiin Barentsin alueneuvoston tarkkailijajäseneksi toukokuussa 2008 ja tämä avaa maakunnalle uusia mahdollisuuksia varsinkin luonnonvaraosaamisen suhteen. Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-ohjelman myötä maakunnassa voidaan etsiä uusia markkinoita koko Venäjän alueelta. Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittista Venäjästrategiaa laadittaessa on yhdessä työryhmän (osallistujaluettelo liitteessä 1) kanssa pohdittu mitä mahdollisuuksia Venäjä tarjoaa, mihin maakunnassa halutaan keskittyä ja panostaa. Strategiatyöryhmän laatiman SWOT-analyysin perusteella painopistealueiksi otettiin yritystoiminta, matkailu, investoinnit ja teknologiayhteistyö sekä asenteet ja Venäjä-osaaminen. * Pohjois-Karjalan TE-keskus tekee vuosittain tiedossaan oleville tuotannollisille Pohjois-Karjalassa toimiville vientitoimintaa harjoittaville yrityksille vientikyselyn, johon saatuihin vastauksiin tässä strategiassa esitetyt vientiluvut perustuvat. Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

6 Pohjois-Karjalan toimintaympäristön SWOT suhteessa Venäjään VAHVUUDET vahva koulutustarjonta: yliopisto, PKAMK, koulutuskuntayhtymä, koulutusyhteistyö osaavia Venäjä-asiantuntijoita, venäläiset maahanmuuttajat monipuolista Venäjä-osaamista maakunnassa tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin alalla maantieteellinen strateginen sijainti rajan lähellä, logistiikka o Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka, 24/7 tuotannollinen osaaminen, kärkiyritykset monipuolinen elinkeinorakenne vahva ruohonjuuritason toiminta erityisesti lähialueilla kaupankäynnissä, hyvä maine Venäjällä luonto ja turvallisuus HEIKKOUDET venäjän kielen taitoisten ja maahanmuuttajien osaamisen vähäinen hyödyntäminen Venäjän liiketoimintaosaajien vähäinen määrä, venäläisten kauppatapojen huono tuntemus kyvyttömyys nähdä/tunnistaa businessmahdollisuuksia Venäjällä uskalluksen ja pitkäjänteisyyden puute pääomien ja rahoituksen niukkuus maakunnan yritysten pieni koko ja tuoterakenne alhainen verkostoituminen (Itä-Suomi taso), yritysten välisen yhteistyön vähyys infrastruktuurin vanheneminen (Suomessa), liikenneyhteydet negatiiviset asenteet Venäjää ja venäläisiä kohtaan MAHDOLLISUUDET Venäjän tullipolitiikan ja rajanylitysbyrokratian helpottaminen ja joustavoittaminen Venäjän lisääntyvä vauraus ja kasvavat markkinat venäläisten investoinnit Pohjois-Karjalaan pk-yritysten Venäjä-toimintojen lisääminen, alihankinta, teollisuuskylätoiminta, vientirengastyyppisen toiminnan aktivoiminen eri toimijoiden kokemusten hyödyntäminen yhteistyö muiden alueiden kanssa EU-rahoituksen parempi hyödyntäminen erityisosaaminen luonnonvara-aloilla Pietari-Sortavala tien rakentaminen viisumivapaus uusien suomalaisten tuotteiden potentiaali lisääntyvät liiketoimintamahdollisuudet mm. seuraavilla aloilla: matkailu, muovi- ja metalliteollisuus, optiikka, nanoteknologia, metsä, bioenergia UHAT epävakaa talousmaailman tila, maailmanpoliittiset muutokset Venäjän lainsäädännön muutoksien vaikutukset Venäjän talouden mahdolliset heilahdukset, politiikan vaikutusten heijastuminen talouteen ruplan ja euron välisen vaihtokurssin suuret muutokset protektionismin vahvistuminen Venäjällä tutkimuksen ja yritysten tarpeiden kohtaamattomuus riskirahoituksen huono saatavuus hidas reagoiminen, muut ohi ja edelle, Pohjois-Karjala jää jälkeen muusta Suomesta maakunnan väestön ikärakenteen epäedullinen muutos ammattitaitoisen työvoiman saatavuus maakunnassa 6 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015

7 2. Yritysten toimintaedellytykset Vuonna 2007 vienti Pohjois-Karjalasta Venäjälle oli 95,8 M, joka oli 8,4 % maakunnan kokonaisviennistä. Suomen kokonaisviennistä Venäjän osuus on 10,2 %. Pohjoiskarjalaisten suoraa Venäjän-kauppaa käyvien teollistuotannollisten yritysten lukumäärä on hieman yli 50*. Viime aikoina tapahtuneet nopeat muutokset sekä globaalitaloudessa että Venäjällä asettavat varsinkin pk-yrityksille entistä suurempia haasteita. Talouskriisin syventyminen koskettaa erityisesti vientiteollisuutta ja keskeinen haaste yrityksille on säilyttää kyky ja halu katsoa tulevaisuuteen. Venäjän muuttuva toimintaympäristö erilaisine säännöksineen on haasteellinen yrityksille. Yritysten tulee hyväksyä se tosiasia, ettei Venäjällä ole samanlaista liiketoimintaympäristön vakautta kuin lännessä. Yritysten toimintatavat on mukautettava toimintaympäristön asettamiin haasteisiin, joihin on myös osattava ja pystyttävä reagoimaan ajoissa. Tässä yhteydessä Venäjän-kaupan osaaminen on ratkaisevassa asemassa yrityksen menestymisen kannalta. Olemassa olevaa osaamista, kokemusta ja yritysverkostoja on pystyttävä hyödyntämään nykyistä paremmin. Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka ja siihen liittyvä Karjalan logistiikkakeskus ja alueen infrastruktuuri ovat maakunnan kannalta erittäin tärkeä strateginen kehittämiskohde. Nykyiset rahoitusinstrumentit koetaan usein riittämättömiksi, ne eivät vastaa yritysten tarpeita tai niitä ei osata hyödyntää riittävissä määrin. Maakunnan yritykset eivät useinkaan näe Venäjää mahdollisuutena pitkällä tähtäimellä. Yritykset on saatava kiinnostumaan Venäjän tarjoamista laajoista markkinoista ja yhteistyömahdollisuuksista. 2.1 Tavoitteet 2015 Venäjän-kauppa lisääntyy v mennessä siten, että Pohjois-Karjalan Venäjän-viennin kokonaisvolyymi on 200 M Venäjän-kauppaa käyvien yritysten määrä kaksinkertaistuu eli v Venäjän-kauppaa käy 100 pohjoiskarjalaista yritystä Pohjois-Karjalan Venäjän-viennin prosentuaalinen osuus maakunnan kokonaisviennistä on yli valtakunnallisen keskiarvon Maakunnassa on pysyvät ja vahvasti resursoidut rakenteet yritysten Venäjä-toimintojen tukemiseksi Maahanmuuttajien osaamista hyödynnetään täysipainoisesti ja maakuntaan on luotu kotoutumista helpottava malli ja maahanmuuttopalvelut, joilla maahanmuuttajien työllistymistä pystytään nopeuttamaan 2.2. Tarvittavat toimenpiteet Maakunnassa on käynnistetty maakunnan kehittämisyhtiöiden ja Pohjois-Karjalan kauppakamarin yhteistyössä toteuttama Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-ohjelma , joka tekee pohjatyötä yllä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Venäjä-ohjelman aikana maakuntaan luodaan pysyvät yrityspalvelut Venäjä-toimintojen käynnistämisen tukemiseksi. Vastaavat yrityspalvelut Venäjän puolella vakiinnutetaan esimerkiksi Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n toimintaan. * Pohjois-Karjalan TE-keskus tekee vuosittain tiedossaan oleville tuotannollisille Pohjois-Karjalassa toimiville vientitoimintaa harjoittaville yrityksille vientikyselyn, johon saatuihin vastauksiin tässä strategiassa esitetyt vientiluvut perustuvat. Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

8 Yrityksille tarjottavia rahoitusinstrumentteja kehitetään paremmin yritysten tarpeita vastaaviksi. Niitä tarjoavat organisaatiot (Finnvera, TE-keskus, TEKES) välittävät yritysten näkemyksiä päättäjille ja siten edesauttavat tavoitteen saavuttamista. Pohjois-Karjalan kauppakamari vaikuttaa päättäjiin Itä-Suomen tasolla logistiikka- ja viisumivapauskysymyksissä, jotka vaikuttavat välittömästi yritysten liiketoimintaan. Venäjäliiketoimintaosaamisen tason ja osaajien määrän nostamiseksi vaikutetaan eri oppilaitosten tarjoaman koulutuksen sisältöihin kauppakamarin ja yritysten yhteisponnistuksin. Elinkeinoelämä aktivoituu hyödyntämään yliopiston ja muiden maakunnan tutkimus- ja oppilaitosten Venäjäosaamista. Maakunnan kehittämisyhtiöt ja kauppakamari kehittävät yritysyhteistyötä, yrityskummitoimintaa sekä olemassa olevan vientiklubin toimintaa. Maakunnassa aktivoidaan vientirengastyyppistä toimintatapaa ja kehitetään yritysten välisiä verkostoja ja yhteistyötä. Pohjois-Karjalassa on suhteellisen vähän asiantuntevia Venäjä-liiketoimintaan perehtyneitä konsultteja, ja yrityksille tarjottavien tukitoimintojen kannalta on tärkeää pystyä lisäämään maakunnassa toimivien konsulttien määrää. Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-ohjelma luo hankkeen aikana Venäjä-tietopankin, johon kerätään mm. tietoa Venäjä-palveluja tarjoavista organisaatioista. Tietopankki sijoitetaan Pohjois-Karjalan kauppakamarin internet-sivujen yhteyteen ja kauppakamari vastaa tietopankin keräämisestä ja päivittämisestä. 3. Matkailusta nostetta Pohjois-Karjalaan Maakunnan matkailuelinkeinon perustana on maakunnan matkailustrategia ja Venäjä kytkeytyy tiiviisti kahteen sen päätavoitteeseen: maakuntaan on saatava lisää sekä investointeja että kasvua kansainvälisyydestä. Pohjois-Karjalan matkailu on suhteellisen pienimuotoista eli maakunnan kapasiteetit ovat riittämättömiä kilpailukyvyn ja kansainvälisen matkailun kannalta. Suomi on strategian laatimishetkellä toisella sijalla venäläisten matkailukohteena, mutta taloustilanne vaikuttaa myös matkailuun ja haasteena onkin maakunnan vetovoimaisuuden ja saavutettujen markkinaosuuksien säilyttäminen. Venäjä on ja tulee edelleen olemaan matkailun kannalta Pohjois-Karjalalle erittäin tärkeä lähialue, johon tehtävät panostukset kannattavat. Maakunnan ulkopuolelta tulevat investoinnit ja investointihalukkuus on saatava heräämään ja liikkeelle. Varsinkin Venäjältä tulevat investoinnit esimerkiksi maakunnan laskettelukeskuksiin ovat erittäin tervetulleita, mutta tämä edellyttää investointien palvelupolun kuntoon saamista. Tulevaisuudessa Pietari-Sortavala tien valmistuminen sekä viisumikäytäntöjen helpottuminen avaisivat maakunnan matkailulle huimat mahdollisuudet. Tällä hetkellä maakuntaa ei ole tuotteistettu riittävästi varsinkaan venäläisten matkailijoiden kannalta. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada charter-juna Joensuuhun vuodenvaihteen sesonkiajaksi. Hyödyntämättä on myös maakunnan mahdollisuus toimia imurina kolmansista maista Venäjälle suuntautuvalle matkailulle (esim. jo pelkästään nopea käynti Venäjän puolella voi olla matkailijalle elämys), tässä yhteydessä viisumikäytäntöjen helpottaminen on oleellista. Toimiva junayhteys Petroskoihin on edelleen pidettävä asialistalla. Pullonkaulana kasvulle voi jossain määrin olla sekä matkailun että kaupan ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuus. Tässä yhteydessä maahanmuuttajien osaamista tulee ehdottomasti hyödyntää nykyistä enemmän. Maakunnan matkailuyrittäjien Venäjä-osaaminen ja kie- 8 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015

9 litaito on myös paikoin melko vähäistä. Erityistä panostusta on suunnattava ostosmatkailijoiden houkutteluun Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan matkailua ei kuitenkaan voida rakentaa pelkästään venäläisten matkailijoiden varaan, vaan matkailua tulee kehittää tasapuolisesti kaikki kansainväliset asiakasryhmät huomioiden. 3.1 Tavoitteet 2015 Venäläisten yöpymisvuorokaudet maakunnassa ovat lisääntyneet 50 %, eli v yöpymisiä tilastoidaan Maakuntaan suuntautuva charter-matkailu on käynnistynyt Toimiva junayhteys Petroskoihin on avattu Maakunnan sähköinen markkinointi ja markkinoinnin jakelukanavat venäjän kielellä ovat kunnossa o Joensuu ja maakunta tunnetaan Venäjällä vetovoimaisena matkailukohteena Matkailu- ja palvelualojen yhteinen Venäjämarkkinointistrategia on valmistunut ja jalkautettu Venäläinen pääoma on mukana matkailukeskittymien investoinneissa Pohjois-Karjalan tax free myynnin kokonaismäärä on vähintään 10 M v ja venäläistä asiakasta palvellaan hänen äidinkielellään 3.2 Tarvittavat toimenpiteet jotta maakunnassa tarjolla olevat palvelukapasiteetit mahdollistavat maakuntaan suuntautuvan charter-matkailun käynnistämisen. Kokonaispalvelukonsepti linkittää yhteen kuljetus-, majoitus-, ravitsemus-, liikunta- ja ohjelmapalvelut. Tästä toiminnasta vastaavat maakunnan matkailuyrittäjät, Karelia Expert ja muut alueen toimijat. Niiralaan tai Tohmajärvelle perustetaan matkailupalvelupiste, josta rajanylittäjät voivat suoraan hankkia tarvitsemansa palvelut (KETI Oy ja Karelia Expert). Kolmansista maista tulevien matkailijoiden houkuttelemiseksi kehitetään ja tuotteistetaan Eurooppa Suomi Venäjä paketti. Tässä yhteydessä tärkeäksi tekijäksi nousee viisumikäytäntöjen yksinkertaistaminen ja päivämatkojen viisumivapauskysymystä viedään eteenpäin päättäjien ratkaistavaksi. Rajanylityspaikkojen läheisyydessä toimivia matkailuyrityksiä kehitetään, jotta Venäjälle suuntautuvaa matkailua pystytään palvelemaan ja hyödyntämään. Hyvien kontaktien luomiseksi on Venäjälle perustettava pysyvä myyntipiste/matkailuosasto esim. Pietariin ISBE Oy:n tiloihin palvelemaan pääasiassa venäläisiä matkanjärjestäjiä. Venäläisille matkailijoille luodaan tuotteistettuja ohjelma- ja palvelupaketteja, jotka sisältävät mm. ostosmatkailua sekä maakunnassa järjestettäviä kulttuurija liikuntatapahtumia. Nämä palvelupaketit on kehitettävä venäläisten näkökulmasta heidän ajatus- ja asennemaailmansa huomioiden, hyvää palvelua unohtamatta. Matkailuyhteistyötä lisätään ja tiivistetään myös koko Itä-Suomen tasolla. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy on Pohjois- Karjalan matkailun alueorganisaatio, joka vastaa mm. alueen yhteisestä matkailumarkkinoinnista ja tuotekehityksestä. Karelia Expert laatii Pohjois-Karjalan matkailustrategian ja vastaa maakunnan markkinoinnin ajantasaistamisesta. Maakunnan matkailumarkkinoinnissa tarvittavat työkalut laitetaan kuntoon, sekä luodaan investoijia varten venäjänkielinen palvelupolku, sijoittumismalli ja liiketoimintapaketti (www-sivut, esitteet, prosessituki yms.) yhdessä maakunnan kehitysyhtiöiden kanssa. Pohjois-Karjalan majoitusliikkeiden yhteistyötä kehitetään majoituskapasiteetin lisäämiseksi, Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

10 4. Investointeja ja teknologiayhteistyötä Kansainvälisten investointien houkuttelu Pohjois- Karjalaan nähdään tärkeänä tekijänä maakunnan kehittymisen kannalta. Venäjän maantieteellinen läheisyys antaa luontevan mahdollisuuden sekä venäläisten investoinneille maakuntaan että venäläisten yritysten toiminnan aloittamiselle Pohjois-Karjalassa. Maakunnan monimuotoinen, puhdas ja turvallinen ympäristö on olennainen kilpailukyky- ja vetovoimatekijä, samoin kuin osaamiskeskusohjelmien myötä kehittynyt innovaatiojärjestelmä. Pohjois-Karjalassa on ammattitaitoista työvoimaa sekä korkeatasoista tutkimusta ja koulutusta. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy tekee työtä kansainvälisten investointien houkuttelemiseksi Pohjois-Karjalaan. Tässä työssä Josek Oy:n yhteistyökumppanina toimii Invest in Finland organisaation kautta TE-keskus. Tällä hetkellä haasteita investointien hankinnalle ja teknologiayhteistyölle asettaa ennen kaikkea maakunnan toimijakentän laajuus sekä toiminnan segmentoinnin, fokusoinnin ja koordinoinnin vähäisyys. Myös riittävän kunnianhimoisten tavoitteiden puuttuminen on nähtävä haasteena. Kentän hajanaisuus on johtanut selkeiden päämäärien puuttumiseen, joka puolestaan on vaikuttanut toiminnan järjestelmällisyyteen ja määrätietoisuuteen. Tarvitaan siis eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä sekä toimijoiden roolien selkiyttämistä. Kohdistettujen tuki-instrumenttien puuttuminen koetaan myös ongelmaksi toimijakentällä. 4.1 Tavoitteet 2015 Investoinnit Maakunnan kehittämisyhtiöt toimivat aktiivisesti venäläisten investointien saamiseksi maakuntaan. Pohjois-Karjalan kilpailuetuihin perustuva markkinointimateriaali ja seudun markkinointikanavat ovat kunnossa. Potentiaalisia investoijia etsitään aktiivisesti toimivien kontaktiverkostojen kautta Pohjois-Karjalaan tulevia venäläisiä investoijia ja yrityksiä varten on laadittu sijoittumis- ja investointimalli, tarvittavat tukitoimet ovat saatavissa venäjän kielellä Itäsuomalainen riskirahoitusinstrumentti on valmis ja toimiva Teknologiayhteistyö Sopiva alueellinen taho, esim. Joensuun Tiedepuisto, toimii keskeisenä teknologiayhteistyön käynnistäjänä ja tukijana. Yhteistyö pohjaa olemassa oleviin verkostoihin ja toimintamalleihin Pohjois-Karjalan avaintoimialat metsä, muovi, metalli ja kivi ovat saaneet merkittävää vahvistusta yhteistyöstä venäläisten organisaatioiden kanssa. Yhteistyöstä hyötyvät myös bioenergia-, fotoniikka-, nano- ja komposiittiteknologia-alat Yhteistyösuhteet ja kontaktit venäläisiin toimijoihin ovat tiiviit ja toimivat Pohjois-Karjalaan on syntynyt teknologiakeskittymiä, jotka houkuttelevat maakuntaan uusia yrityksiä 4.2 Tarvittavat toimenpiteet Investoinnit Kansainvälisiä investointeja houkutellaan Suomeen maanlaajuisesti. Tässä kilpailutilanteessa Pohjois-Karjalan on pystyttävä erottautumaan muista maakunnista. Maakunnan kilpailuetuja on vahvistettava ja aluetta markkinoitava Venäjällä määrätietoisesti yritysten ja investointien houkuttelemiseksi maakuntaan. Saatavilla olevaa hankerahoitusta tulee hyödyntää paremmin, ja mm. Josek Oy toimii aktiivisesti investointien saamiseksi maakuntaan. Kaikki alueella toimivat organisaatiot järjestäytyvät yhdessä tavoitteena selkeyttää ja tehostaa toimintaa. Organisaatioiden roolien ja vastuunjaon asioiden hoitamisessa tulee olla selkeä. Pohjois-Karjalaan sijoittuvan venäläisen yrityksen tai tänne investoivan tahon toiminnan helpottamiseksi maakunnassa laaditaan venäläisille yrityksille ja investoijille kattava palvelupaketti ja sijoittumismalli, joka sisältää tietoa mm. rahoitusinstrumenteista, tukiorganisaatioista, hautomopalveluista, kaupallistamis- ja markkinointipalve- 10 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015

11 luista, kanavista EU-hankkeisiin ja markkinoille sekä olemassa olevista alihankintaverkostoista. Pohjois-Karjala on alueena suhteellisen pieni joten yhteistyö muiden Itä-Suomen alueiden kanssa investointien houkuttelemiseksi on välttämätöntä. Teknologiayhteistyö Maakunnan Venäjä-toiminnoille on löydettävä selkeät kasvot: sopiva alueellinen taho esim. Joensuun Tiedepuisto ottaa johtavan roolin teknologiayhteistyötoiminnoissa Venäjän suuntaan. Itä-Suomeen perustetaan alueellinen riskirahasto tukemaan paikallisia teknologiayrityksiä sekä Venäjältä tulevia ja Pohjois-Karjalaan ja Itä- Suomeen sijoittuvia teknologiayrityksiä. Pohjois- Karjalalle perustetaan oma pysyvä toimisto/ edustusto Venäjälle esim. Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n yhteyteen. Toimistossa toimii teknologia-asiamies, jonka tehtävänä on etsiä sopivia yhteistyökumppaneita maakunnan toimijoille koko Venäjän alueelta. Yliopiston venäläisten tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden innovaatiotoiminnan yhteistyö mm. fotoniikka- ja nanoteknologia-aloilla avaa uusia mahdollisuuksia teknologiayhteistyölle. Toteutuneista menestystarinoista tiedotetaan aktiivisesti, jotta vahvistetaan alueen positiivista ja dynaamista imagoa. 5. Pohjois-Karjala on monikulttuurinen rajamaakunta ja johtava Venäjä-osaamisen keskus Pohjois-Karjalassa on havaittavissa sama ilmiö kuin koko Suomessa: mielenkiinto venäjän kielen opiskelua kohtaan on vähentynyt. Myös asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat edelleen usein negatiivisia. Mikäli talous- ja työllisyystilanne on hyvä, ei ongelmia synny helposti. Jos maahanmuuttaja tulee maahan huonoon taloudelliseen aikaan, voi hänen sopeutumisensa olla entistäkin vaikeampaa. Väestön ikärakenteen muuttuminen ja työvoimapula uhkaavat myös Pohjois-Karjalaa, siksi maahanmuuttajat on nähtävä tarvittavana voimavarana. Yleinen ilmapiiri tulee muuttaa positiiviseksi ja monikulttuurisuutta hyväksyväksi. Haasteita on sekä tieto-, että tunne- ja toimintatasoilla. Vuorovaikutukseen samoin kuin asenteiden syntymiseen tarvitaan aina kaksi osapuolta. Aktiivinen, positiivisessa hengessä käyty vuorovaikutus hälventää ennakkoluuloja, asenteet muuttuvat kivuttomimmin arjen kautta. Parhaiten asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikuttavat hyvät kokemukset sellaisilta työpaikoilta, joissa on maahanmuuttajia töissä. Pohjois-Karjalassa on pitkät Venäjä-yhteistyön perinteet niin liike-elämässä kuin julkisella ja kolmannellakin sektorilla. Erilaista ja eritasoista osaamista on maakuntaan kertynyt, mutta sitä ei välttämättä osata etsiä ja hyödyntää, tai siitä ei edes tiedetä. Onnistuneen yhteistyön esiin tuominen on tärkeää, koska onnistumiset ruokkivat positiivista kehitystä, vaikuttavat asenteisiin ja nostavat Venäjän tärkeyden ihmisten tietoisuuteen. Venäjä-osaamisella tarkoitetaan tässä strategiassa sekä kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta että Venäjän liiketoimintaympäristön, -tapojen ja -kulttuurin tuntemusta. Pohjois-Karjalassa on paljon Venäjä-osaamista, mutta esim. maahanmuuttajien osaamista ei maakunnassa vielä hyödynnetä täysimääräisesti Tärkeää on myös koordinoida maakunnassa tarjottavaa Venäjäkoulutusta sekä kuunnella yrityskentän tarpeita Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

12 koulutuksia suunniteltaessa. Yhtenä haasteena voidaan nähdä myös yliopistotason osaamisen ja yritysmaailman tarpeiden kohtaaminen: miten Venäjä-osaamista erityisesti kauppa- ja oikeustieteiden alalla pystytään hyödyntämään yrityksissä parhaiten. 5.1 Tavoitteet 2015 Venäjä-osaaminen ja siihen liittyvän koulutuksen tarjonta ja käyttö on korkealla tasolla kansallisesti Maahanmuuttajien osaaminen on aktiivisessa käytössä ja mallit maahanmuuttoon valmiina o Maakuntaan on perustettu maahanmuuttoyksikkö, joka tarjoaa maahanmuuttajille tulomuuttopalveluita Yritykset ja yksittäiset henkilöt tiedostavat Venäjän tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet sekä tuntevat Venäjän-kaupan eri tietolähteet Venäjän kielen ja Venäjä-liiketoimintaosaamisen tärkeys tiedostetaan o ns. Tohmajärven mallia edistetään koko Itä-Suomen tasolla o Venäjän kielen, kulttuurin ja liiketoimintaosaamisen opiskelumahdollisuudet ovat hyvät kaikilla kouluasteilla Venäjän merkitys maakunnalle on sisäistetty ja toimimme sen mukaisesti kaikilla tasoilla Ilmapiiri muuttuu suvaitsevammaksi kaikkia maahanmuuttajia kohtaan ja tukee kulttuurista monimuotoisuutta 5.2 Tarvittavat toimenpiteet Pohjois-Karjalassa tarjottavaa Venäjä-koulutusta ja toimintoja on koordinoitava ja sovitettava yhteen. Venäjän tärkeys on nostettava ihmisten tietoisuuteen tekemällä tietoiskuja oppilaitoksiin Venäjän merkityksestä sekä Venäjän tuomista mahdollisuuksista. Kielitaidon ja liike-elämän Venäjä-osaamisen tärkeyttä ei voi tässä yhteydessä liikaa korostaa. Joensuussa toimii yksi Itä- Suomen koulun kolmesta yksiköstä ja sen roolia on nostettava Venäjä-osaamisen kehtona. Kansainvälisyyskasvatus on kaikissa oppilaitoksissa läpileikkaavana periaatteena ja kansainvälisen kanssakäymisen taidot ymmärretään perustaidoiksi. Itä-Suomen yliopisto, Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä tarjoavat hyvät mahdollisuudet syventää Venäjä-osaamista. Tämän laajan kentän koordinoinnissa tarvitaan yliopiston, maakuntaliiton, yritysten, kaupungin hallinnon ja yhteistyöhankkeiden yhteisponnistuksia. Varsinainen Venäjä-liiketoimintaosaaminen opitaan kuitenkin parhaiten käytännössä, mikä edellyttää pidempiaikaista oleskelua ja työskentelyä Venäjällä. Tällainen harjoittelu on mahdollista toteuttaa jo opiskeluaikana mm. opiskelijavaihdon kautta. Oudot ja uudet asiat herättävät yleensä ennakkoluuloja ja siksi maahanmuuttajat on tehtävä tutuiksi ja ihmiset on saatava tiedostamaan työperäisen maahanmuuton tarpeellisuus. Näiden ennakkoluulojen hälventämiseksi maakunnassa järjestetään tilaisuuksia, joissa yritykset voivat tavata maahanmuuttajia sekä tilaisuuksia, joissa venäläiset esittelevät maansa tarjoamia mahdollisuuksia, esim. matchmaking- ja benchmarking matkat eri toimijoille. Asenneilmapiirin muuttaminen tapahtuu pieni pala kerrallaan. Parhaiten asenteisiin pystytään vaikuttamaan median kautta, jossa yritykset voivat kertoa esimerkkejä onnistumisistaan. Menestystarinat luovat positiivista mielikuvaa ja vaikuttavat sitä kautta myös asenteisiin. Tätä hienovaraista työtä on tehtävä kaupungin hallinnon, koululaitoksen, yritysten ja muiden toimijoiden yhdessä. Järjestöt ja yhdistykset tulevat mukaan aktiivisiksi toimijoiksi, tavoitteena on nollatoleranssi rasismia kohtaan. Median rooli asenteiden ja ilmapiirin muuttamisessa on ratkaiseva. 12 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015

13 6. Strategian keskeiset toimenpiteet TOIMENPIDE Maakuntaan luodaan yritysten Venäjä-toimintoja tukevat pysyvät yrityspalvelut ja aktivoidaan yrityksiä verkottumaan ja toimimaan vientirengastyyppisesti Venäjän viennin lisäämiseksi. Elinkeinoelämä hyödyntää paremmin yliopiston ja tutkimuslaitosten Venäjä-osaamista. VASTUUTAHO Maakunnan kehittämisyhtiöt, Pohjois-Karjalan kauppakamari, maakunnan yritykset, yliopisto ja tutkimuslaitokset, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Joensuun Tiedepuisto Vaikutetaan päättäjiin infrastruktuuri-, logistiikka- ja viisumivapauskysymyksissä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan kauppakamari, maakunnan yritykset Maakunnan matkailumarkkinoinnin työkalut ajantasaistetaan ja luodaan palvelupolku venäläisille investoijille. Kehitetään Pohjois-Karjalan matkailuyrittäjien yhteistyötä majoituskapasiteetin, ohjelma- ja palvelupakettien lisäämiseksi Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, maakunnan kehittämisyhtiöt, TE-keskus Maakunnan kehittämisyhtiöt markkinoivat seutua aktiivisesti Venäjällä investointien houkuttelemiseksi maakuntaan. Luodaan sijoittumismalli ja liiketoimintapaketti venäläisiä investoijia varten. Maakunnan kehittämisyhtiöt Kartoitetaan olemassa olevat teknologiayhteistyöverkostot ja -toimintamallit ja käynnistetään maakunnan teknologiayhteistyö Sopiva alueellinen toimija, esim. Joensuun Tiedepuisto Venäjän tarjoamat liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuudet tehdään tunnetuiksi ja tiedostetaan. Venäjän kielen asemaa nostetaan. Maakunnan kehittämisyhtiöt, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, TE-keskus, Joensuun Tiedepuisto, oppilaitokset, yritykset Hyödynnetään ja ylläpidetään maakunnan maahanmuuttajien ja venäjän kielen taitoisten henkilöiden osaamista Yritykset, työ- ja elinkeinotoimistot, Pohjois-Karjalan kauppakamari ja muut maakunnan toimijat Luodaan kulttuurista monimuotoisuutta tukeva ja suvaitseva ilmapiiri. Media ja kaikki maakunnan toimijat Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

14 7. Strategian päivitys ja seuranta Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-strategian laatijana Pohjois-Karjalan kauppakamari on vastuussa strategian seurannasta ja päivittämisestä. Kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta ottaa kerran vuodessa kokouksessaan tarkasteltavaksi Venäjä-strategian ja tekee siihen tarvittavat päivitykset. Kyseiseen kokoukseen kauppakamari kutsuu myös valiokunnan ulkopuolisia tahoja. 14 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015

15 Liite 1 Strategiatyöryhmän osallistujat Ari Hakkarainen, toimitusjohtaja Mantsinen Group Ltd Oy Heikki Hyvärinen, kehityspäällikkö Finnvera Oyj Jani Karjalainen, toimitusjohtaja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Timo Karjalainen, professori Metla Tapio Kinnunen, kansainvälistymisasiantuntija Pohjois-Karjalan TE-keskus Juha Kivelä, toimitusjohtaja Pohjois-Karjalan osuuskauppa Leila Koistinen, toimitusjohtaja Idealmainos Oy Ari Korpelainen, projektipäällikkö Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Eero Kuivalainen, kehitysjohtaja Joensuun Tiedepuisto Oy Timo Lautanen, tutkimusjohtaja Joensuun yliopisto, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Esko Paakkola, johtaja Joensuun yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus Soila Palviainen Matkailuvalmennus Soila Palviainen Hannu Puhakka, aluejohtaja Finnvera Oyj Janna Puumalainen, kulttuurijohtaja Joensuun kaupunki Erik Raita, partner IQlink Ky Olli Riikonen, kunnanjohtaja Tohmajärven kunta Suvi Toivola, projektisihteeri Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Jarno Turunen, vs. aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarmo Valtonen, toimistonjohtaja Joensuun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Eira Varis, aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Keijo Mutanen, toimitusjohtaja Firotec Oy Risto Kankaanpää, yritysneuvoja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Tuire Lehikoinen, yritysneuvoja Pohjois-Karjalan kauppakamari Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

16 Pohjois-Karjalan kauppakamarin, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy:n, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI:n ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy:n yhdessä toteuttaman Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-ohjelman yhteydessä on laadittu Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia. Strategia on ennen kaikkea Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän yhteinen tahdonilmaus ja suunnitelma Venäjään liittyvien mahdollisuuksien muuttamiseksi taloudellista hyvinvointia maakuntaan tuoviksi teoiksi. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018 Liite Yhteistyösopimukseen No, pvm. Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin välillä TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Toimijoiden näkemyksiä Venäjä-yhteistyöstä Pohjois-Karjalassa

Toimijoiden näkemyksiä Venäjä-yhteistyöstä Pohjois-Karjalassa Toimijoiden näkemyksiä Venäjä-yhteistyöstä Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan kauppakamari Kansainvälistymisvaliokunnan Venäjä-jaos 19.2.2015 Esipuhe Sisältö Esipuhe 3 1 Johdanto 4 2 Tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

KAINUUN VENÄJÄ-LIIKETOIMINNAN STRATEGIA 2005-2012

KAINUUN VENÄJÄ-LIIKETOIMINNAN STRATEGIA 2005-2012 KAINUUN VENÄJÄ-LIIKETOIMINNAN STRATEGIA 2005-2012 29. syyskuuta 2005 1. Strategian lähtökohdat Suomen ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti. Venäjä on nousemassa Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Järjestöt kumppanina julkisen sektorin kanssa. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 15.2.2011

Järjestöt kumppanina julkisen sektorin kanssa. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 15.2.2011 Järjestöt kumppanina julkisen sektorin kanssa Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 15.2.2011 Pohjois- Karjalan maakunta 165.865 asukasta 21.600 km 2 7,7 asukasta/km 2 14 kuntaa 300 km EU:n ulkorajaa 1975 1976

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan.

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun seutu Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Investoi osaajiin ASIAKASPALVELUA, KOMMUNIKAATIOTA, VIESTINTÄÄ, TUKIPALVELUJA, SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA, MARKKINOINTIA,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Karelment Oy Karelment Oy -Nurmeksessa toimiva talotehdas - perustettu 1994 Yhtiön omistus ja johto Toimitusjohtaja Kyösti Kettunen, Nurmes Markkinointijohtaja Ari Kilpeläinen,

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Monikulttuurinen Lieksa Projekti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Toimijat ja rahoittajat Lieksan vetovoimaisuus Lieksa ikääntyy Lieksa on nopeiten ikääntyvä kaupunki Euroopassa Väestökato

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot