Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015 Kohteena

Transkriptio

1 Pielisen Karjala Joensuun seutu Keski-Karjala Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015 Kohteena koko Venäjä

2 Sisältö Saatteeksi 3 1. Tausta ja tavoitteet 5 2. Yritysten toimintaedellytykset Tavoitteet Tarvittavat toimenpiteet 7 3. Matkailusta nostetta Pohjois-Karjalaan Tavoitteet Tarvittavat toimenpiteet 9 4. Investointeja ja teknologiayhteistyötä Tavoitteet Tarvittavat toimenpiteet Pohjois-Karjala on monikulttuurinen rajamaakunta ja johtava Venäjä-osaamisen keskus Tavoitteet Tarvittavat toimenpiteet Strategian keskeiset toimenpiteet Strategian päivitys ja seuranta 14 Toimittanut: Tuire Lehikoinen, Pohjois-Karjalan kauppakamari 2 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015

3 Saatteeksi Suomella ja suomalaisilla on aina ollut vahva suhde Venäjään joko myönteinen tai kielteinen. Keskinäinen suhde on ollut täynnä konflikteja mutta myös taloudellista kaupankäyntiä ja kulttuurivaihtoa. Suomen itäisimpänä maakuntana Pohjois-Karjalalle naapurimaan tuntemus ja yhteistyö rajan yli ovat elintärkeitä yhteistä rajaa Venäjän kanssa on 302 km. Pohjois-Karjalassa Venäjä on viime vuosina totuttu näkemään mahdollisuuksien maana läheisyytensä, suuren väkilukunsa ja kehittyvän taloutensa vuoksi. Haasteena on saada nämä mahdollisuudet hyödynnettyä yritysten liiketoiminnassa. Kansainvälistymiseen liittyvien riskien hallintaan tarvitaan tukea ja Venäjältä maakuntaan muuttavien osaamista pitää pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin. Pohjois-Karjalan kauppakamarin, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI:n ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy:n yhdessä toteuttaman Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-ohjelman yhteydessä on laadittu Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia. Strategia on ennen kaikkea Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän yhteinen tahdonilmaus ja suunnitelma Venäjään liittyvien mahdollisuuksien muuttamiseksi taloudellista hyvinvointia maakuntaan tuoviksi teoiksi. Sitoudumme omalta osaltamme Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-strategian toteuttamiseen. Jokaisen toimijan rooli on ennen kaikkea luotettavien yhteistyökumppaneitten löytäminen sekä Venäjäliiketoimintaan liittyvien kontaktien ja tiedon välittäminen yrityksille. Edistämme Pohjois-Karjalan kiinnostavuutta venäläisten yritysten sijaintipaikkana ja investointien kohteena yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Lämmin kiitos kaikille Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-strategian valmisteluun osallistuneille. Valmistelutyö on edennyt aktiivisessa ja innostuneessa ilmapiirissä. Varsinainen työ alkaa nyt strategian jalkauttamisena käytännön tekemiseksi. Arjessa tekemämme päätökset ja toimenpiteet vievät halutessamme Pohjois-Karjalaa kohti strategian tavoitteita yksittäisillä ja yhteisillä tekemisillä on vaikutusta. Joensuussa huhtikuussa 2009 Tiina Tolvanen toimitusjohtaja Pohjois-Karjalan kauppakamari Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Risto Hiltunen toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI Oy Asko Saatsi toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

4 Kohteena koko Venäjä

5 1. Tausta ja tavoitteet Venäjän taloudellinen kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Huolimatta 2008 loppuvuoden taloudellisen tilanteen heikkenemisestä Venäjä tulee säilymään Suomen merkittävänä kauppakumppanina. Pohjois-Karjalassa on paljon Venäjä-yhteistyötä tekeviä tahoja sekä yrityselämässä että julkisella ja kolmannella sektorilla. Vuonna 2007 Pohjois-Karjalan Venäjän viennin arvo oli 95,8 M *, joka on 8,4% maakunnan kokonaisviennistä. Maakunnan matkailun kannalta venäläisten asiakkaiden osuus on noussut erittäin merkittäväksi. Yöpyneistä ulkomaalaisista venäläisten osuus on tilastojen mukaan 40 %. Mökkiyöpymiset eivät kuitenkaan tilastoidu, joten venäläisten yöpymisten määrä maakunnassa on % ulkomaalaisten yöpymisistä eli n yöpymistä. Pohjois-Karjalan Venäjä-yhteistyötä tekevät toimijat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että maakuntaan tarvitaan oma elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia. Toimijat kuten maakuntaliitto, maakunnan kehittämisyhtiöt sekä kauppakamari ovat jo tehneet merkittävää yhteistyötä elinkeinoelämän edunvalvontaa koskevissa asioissa Venäjän suuntaan mm. liikenneyhteyksien kehittämisessä sekä viisumien käsittelyaikoja koskevissa kysymyksissä. Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-strategian tavoitteena on edistää ja lisätä maakunnan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja yhteistyötä venäläisten kanssa. Strategia antaa yhteisen suunnan Venäjään liittyvälle päätöksenteolle ja se ohjaa toimijoita kohdistamaan toimenpiteensä strategian mukaisille painopistealueille. Strategia selkiyttää toimijoiden välisiä rooleja ja vastuunjakoa sekä vähentää toimintojen päällekkäisyyksiä ja vapauttaa resursseja valittujen painopistealueiden edistämiseen. Näin parannetaan maakunnan mahdollisuuksia hyötyä Venäjän markkinoista ja talouskasvusta. Venäjä on nostettu tärkeään asemaan maakunnan strategioissa ja ohjelma-asiakirjoissa kuten POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma , Joensuun seudun elinkeinojen kansainvälistymisstrategia , Pielisen Karjalan elinkeinostrategia , Keski- Karjalan seudun elinkeinostrategia ja Joensuun kaupungin kansainvälisyysstrategia. Vuodesta 2000 toiminut Euregio Karelia on Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaliittojen ja Karjalan tasavallan perustama poliittisen ja strategisen tason yhteistyöfoorumi. Tätä foorumia voidaan käyttää myös elinkeinoelämän kannalta tärkeiden asioiden edistämiseen ja edunvalvontaan. Pohjois-Karjalassa on pitkät perinteet yhteistyöstä Karjalan tasavallan ja Petroskoin kaupungin kanssa, Pietari taas on lähin venäläinen metropoli ja suuri markkina-alue. Keski-Karjalan kunnat ovat olleet edelläkävijöitä rajan ylittävässä yhteistyössä erityisesti Sortavalan suuntaan. Tämän yhteistyön puitteissa järjestetään mm. Rajafoorumi kaksi kertaa vuodessa sekä Laulu yhdistää kulttuurimatkailutapahtuma. Pohjois-Karjala hyväksyttiin Barentsin alueneuvoston tarkkailijajäseneksi toukokuussa 2008 ja tämä avaa maakunnalle uusia mahdollisuuksia varsinkin luonnonvaraosaamisen suhteen. Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-ohjelman myötä maakunnassa voidaan etsiä uusia markkinoita koko Venäjän alueelta. Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittista Venäjästrategiaa laadittaessa on yhdessä työryhmän (osallistujaluettelo liitteessä 1) kanssa pohdittu mitä mahdollisuuksia Venäjä tarjoaa, mihin maakunnassa halutaan keskittyä ja panostaa. Strategiatyöryhmän laatiman SWOT-analyysin perusteella painopistealueiksi otettiin yritystoiminta, matkailu, investoinnit ja teknologiayhteistyö sekä asenteet ja Venäjä-osaaminen. * Pohjois-Karjalan TE-keskus tekee vuosittain tiedossaan oleville tuotannollisille Pohjois-Karjalassa toimiville vientitoimintaa harjoittaville yrityksille vientikyselyn, johon saatuihin vastauksiin tässä strategiassa esitetyt vientiluvut perustuvat. Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

6 Pohjois-Karjalan toimintaympäristön SWOT suhteessa Venäjään VAHVUUDET vahva koulutustarjonta: yliopisto, PKAMK, koulutuskuntayhtymä, koulutusyhteistyö osaavia Venäjä-asiantuntijoita, venäläiset maahanmuuttajat monipuolista Venäjä-osaamista maakunnassa tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin alalla maantieteellinen strateginen sijainti rajan lähellä, logistiikka o Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka, 24/7 tuotannollinen osaaminen, kärkiyritykset monipuolinen elinkeinorakenne vahva ruohonjuuritason toiminta erityisesti lähialueilla kaupankäynnissä, hyvä maine Venäjällä luonto ja turvallisuus HEIKKOUDET venäjän kielen taitoisten ja maahanmuuttajien osaamisen vähäinen hyödyntäminen Venäjän liiketoimintaosaajien vähäinen määrä, venäläisten kauppatapojen huono tuntemus kyvyttömyys nähdä/tunnistaa businessmahdollisuuksia Venäjällä uskalluksen ja pitkäjänteisyyden puute pääomien ja rahoituksen niukkuus maakunnan yritysten pieni koko ja tuoterakenne alhainen verkostoituminen (Itä-Suomi taso), yritysten välisen yhteistyön vähyys infrastruktuurin vanheneminen (Suomessa), liikenneyhteydet negatiiviset asenteet Venäjää ja venäläisiä kohtaan MAHDOLLISUUDET Venäjän tullipolitiikan ja rajanylitysbyrokratian helpottaminen ja joustavoittaminen Venäjän lisääntyvä vauraus ja kasvavat markkinat venäläisten investoinnit Pohjois-Karjalaan pk-yritysten Venäjä-toimintojen lisääminen, alihankinta, teollisuuskylätoiminta, vientirengastyyppisen toiminnan aktivoiminen eri toimijoiden kokemusten hyödyntäminen yhteistyö muiden alueiden kanssa EU-rahoituksen parempi hyödyntäminen erityisosaaminen luonnonvara-aloilla Pietari-Sortavala tien rakentaminen viisumivapaus uusien suomalaisten tuotteiden potentiaali lisääntyvät liiketoimintamahdollisuudet mm. seuraavilla aloilla: matkailu, muovi- ja metalliteollisuus, optiikka, nanoteknologia, metsä, bioenergia UHAT epävakaa talousmaailman tila, maailmanpoliittiset muutokset Venäjän lainsäädännön muutoksien vaikutukset Venäjän talouden mahdolliset heilahdukset, politiikan vaikutusten heijastuminen talouteen ruplan ja euron välisen vaihtokurssin suuret muutokset protektionismin vahvistuminen Venäjällä tutkimuksen ja yritysten tarpeiden kohtaamattomuus riskirahoituksen huono saatavuus hidas reagoiminen, muut ohi ja edelle, Pohjois-Karjala jää jälkeen muusta Suomesta maakunnan väestön ikärakenteen epäedullinen muutos ammattitaitoisen työvoiman saatavuus maakunnassa 6 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015

7 2. Yritysten toimintaedellytykset Vuonna 2007 vienti Pohjois-Karjalasta Venäjälle oli 95,8 M, joka oli 8,4 % maakunnan kokonaisviennistä. Suomen kokonaisviennistä Venäjän osuus on 10,2 %. Pohjoiskarjalaisten suoraa Venäjän-kauppaa käyvien teollistuotannollisten yritysten lukumäärä on hieman yli 50*. Viime aikoina tapahtuneet nopeat muutokset sekä globaalitaloudessa että Venäjällä asettavat varsinkin pk-yrityksille entistä suurempia haasteita. Talouskriisin syventyminen koskettaa erityisesti vientiteollisuutta ja keskeinen haaste yrityksille on säilyttää kyky ja halu katsoa tulevaisuuteen. Venäjän muuttuva toimintaympäristö erilaisine säännöksineen on haasteellinen yrityksille. Yritysten tulee hyväksyä se tosiasia, ettei Venäjällä ole samanlaista liiketoimintaympäristön vakautta kuin lännessä. Yritysten toimintatavat on mukautettava toimintaympäristön asettamiin haasteisiin, joihin on myös osattava ja pystyttävä reagoimaan ajoissa. Tässä yhteydessä Venäjän-kaupan osaaminen on ratkaisevassa asemassa yrityksen menestymisen kannalta. Olemassa olevaa osaamista, kokemusta ja yritysverkostoja on pystyttävä hyödyntämään nykyistä paremmin. Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka ja siihen liittyvä Karjalan logistiikkakeskus ja alueen infrastruktuuri ovat maakunnan kannalta erittäin tärkeä strateginen kehittämiskohde. Nykyiset rahoitusinstrumentit koetaan usein riittämättömiksi, ne eivät vastaa yritysten tarpeita tai niitä ei osata hyödyntää riittävissä määrin. Maakunnan yritykset eivät useinkaan näe Venäjää mahdollisuutena pitkällä tähtäimellä. Yritykset on saatava kiinnostumaan Venäjän tarjoamista laajoista markkinoista ja yhteistyömahdollisuuksista. 2.1 Tavoitteet 2015 Venäjän-kauppa lisääntyy v mennessä siten, että Pohjois-Karjalan Venäjän-viennin kokonaisvolyymi on 200 M Venäjän-kauppaa käyvien yritysten määrä kaksinkertaistuu eli v Venäjän-kauppaa käy 100 pohjoiskarjalaista yritystä Pohjois-Karjalan Venäjän-viennin prosentuaalinen osuus maakunnan kokonaisviennistä on yli valtakunnallisen keskiarvon Maakunnassa on pysyvät ja vahvasti resursoidut rakenteet yritysten Venäjä-toimintojen tukemiseksi Maahanmuuttajien osaamista hyödynnetään täysipainoisesti ja maakuntaan on luotu kotoutumista helpottava malli ja maahanmuuttopalvelut, joilla maahanmuuttajien työllistymistä pystytään nopeuttamaan 2.2. Tarvittavat toimenpiteet Maakunnassa on käynnistetty maakunnan kehittämisyhtiöiden ja Pohjois-Karjalan kauppakamarin yhteistyössä toteuttama Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-ohjelma , joka tekee pohjatyötä yllä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Venäjä-ohjelman aikana maakuntaan luodaan pysyvät yrityspalvelut Venäjä-toimintojen käynnistämisen tukemiseksi. Vastaavat yrityspalvelut Venäjän puolella vakiinnutetaan esimerkiksi Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n toimintaan. * Pohjois-Karjalan TE-keskus tekee vuosittain tiedossaan oleville tuotannollisille Pohjois-Karjalassa toimiville vientitoimintaa harjoittaville yrityksille vientikyselyn, johon saatuihin vastauksiin tässä strategiassa esitetyt vientiluvut perustuvat. Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

8 Yrityksille tarjottavia rahoitusinstrumentteja kehitetään paremmin yritysten tarpeita vastaaviksi. Niitä tarjoavat organisaatiot (Finnvera, TE-keskus, TEKES) välittävät yritysten näkemyksiä päättäjille ja siten edesauttavat tavoitteen saavuttamista. Pohjois-Karjalan kauppakamari vaikuttaa päättäjiin Itä-Suomen tasolla logistiikka- ja viisumivapauskysymyksissä, jotka vaikuttavat välittömästi yritysten liiketoimintaan. Venäjäliiketoimintaosaamisen tason ja osaajien määrän nostamiseksi vaikutetaan eri oppilaitosten tarjoaman koulutuksen sisältöihin kauppakamarin ja yritysten yhteisponnistuksin. Elinkeinoelämä aktivoituu hyödyntämään yliopiston ja muiden maakunnan tutkimus- ja oppilaitosten Venäjäosaamista. Maakunnan kehittämisyhtiöt ja kauppakamari kehittävät yritysyhteistyötä, yrityskummitoimintaa sekä olemassa olevan vientiklubin toimintaa. Maakunnassa aktivoidaan vientirengastyyppistä toimintatapaa ja kehitetään yritysten välisiä verkostoja ja yhteistyötä. Pohjois-Karjalassa on suhteellisen vähän asiantuntevia Venäjä-liiketoimintaan perehtyneitä konsultteja, ja yrityksille tarjottavien tukitoimintojen kannalta on tärkeää pystyä lisäämään maakunnassa toimivien konsulttien määrää. Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-ohjelma luo hankkeen aikana Venäjä-tietopankin, johon kerätään mm. tietoa Venäjä-palveluja tarjoavista organisaatioista. Tietopankki sijoitetaan Pohjois-Karjalan kauppakamarin internet-sivujen yhteyteen ja kauppakamari vastaa tietopankin keräämisestä ja päivittämisestä. 3. Matkailusta nostetta Pohjois-Karjalaan Maakunnan matkailuelinkeinon perustana on maakunnan matkailustrategia ja Venäjä kytkeytyy tiiviisti kahteen sen päätavoitteeseen: maakuntaan on saatava lisää sekä investointeja että kasvua kansainvälisyydestä. Pohjois-Karjalan matkailu on suhteellisen pienimuotoista eli maakunnan kapasiteetit ovat riittämättömiä kilpailukyvyn ja kansainvälisen matkailun kannalta. Suomi on strategian laatimishetkellä toisella sijalla venäläisten matkailukohteena, mutta taloustilanne vaikuttaa myös matkailuun ja haasteena onkin maakunnan vetovoimaisuuden ja saavutettujen markkinaosuuksien säilyttäminen. Venäjä on ja tulee edelleen olemaan matkailun kannalta Pohjois-Karjalalle erittäin tärkeä lähialue, johon tehtävät panostukset kannattavat. Maakunnan ulkopuolelta tulevat investoinnit ja investointihalukkuus on saatava heräämään ja liikkeelle. Varsinkin Venäjältä tulevat investoinnit esimerkiksi maakunnan laskettelukeskuksiin ovat erittäin tervetulleita, mutta tämä edellyttää investointien palvelupolun kuntoon saamista. Tulevaisuudessa Pietari-Sortavala tien valmistuminen sekä viisumikäytäntöjen helpottuminen avaisivat maakunnan matkailulle huimat mahdollisuudet. Tällä hetkellä maakuntaa ei ole tuotteistettu riittävästi varsinkaan venäläisten matkailijoiden kannalta. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada charter-juna Joensuuhun vuodenvaihteen sesonkiajaksi. Hyödyntämättä on myös maakunnan mahdollisuus toimia imurina kolmansista maista Venäjälle suuntautuvalle matkailulle (esim. jo pelkästään nopea käynti Venäjän puolella voi olla matkailijalle elämys), tässä yhteydessä viisumikäytäntöjen helpottaminen on oleellista. Toimiva junayhteys Petroskoihin on edelleen pidettävä asialistalla. Pullonkaulana kasvulle voi jossain määrin olla sekä matkailun että kaupan ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuus. Tässä yhteydessä maahanmuuttajien osaamista tulee ehdottomasti hyödyntää nykyistä enemmän. Maakunnan matkailuyrittäjien Venäjä-osaaminen ja kie- 8 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015

9 litaito on myös paikoin melko vähäistä. Erityistä panostusta on suunnattava ostosmatkailijoiden houkutteluun Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan matkailua ei kuitenkaan voida rakentaa pelkästään venäläisten matkailijoiden varaan, vaan matkailua tulee kehittää tasapuolisesti kaikki kansainväliset asiakasryhmät huomioiden. 3.1 Tavoitteet 2015 Venäläisten yöpymisvuorokaudet maakunnassa ovat lisääntyneet 50 %, eli v yöpymisiä tilastoidaan Maakuntaan suuntautuva charter-matkailu on käynnistynyt Toimiva junayhteys Petroskoihin on avattu Maakunnan sähköinen markkinointi ja markkinoinnin jakelukanavat venäjän kielellä ovat kunnossa o Joensuu ja maakunta tunnetaan Venäjällä vetovoimaisena matkailukohteena Matkailu- ja palvelualojen yhteinen Venäjämarkkinointistrategia on valmistunut ja jalkautettu Venäläinen pääoma on mukana matkailukeskittymien investoinneissa Pohjois-Karjalan tax free myynnin kokonaismäärä on vähintään 10 M v ja venäläistä asiakasta palvellaan hänen äidinkielellään 3.2 Tarvittavat toimenpiteet jotta maakunnassa tarjolla olevat palvelukapasiteetit mahdollistavat maakuntaan suuntautuvan charter-matkailun käynnistämisen. Kokonaispalvelukonsepti linkittää yhteen kuljetus-, majoitus-, ravitsemus-, liikunta- ja ohjelmapalvelut. Tästä toiminnasta vastaavat maakunnan matkailuyrittäjät, Karelia Expert ja muut alueen toimijat. Niiralaan tai Tohmajärvelle perustetaan matkailupalvelupiste, josta rajanylittäjät voivat suoraan hankkia tarvitsemansa palvelut (KETI Oy ja Karelia Expert). Kolmansista maista tulevien matkailijoiden houkuttelemiseksi kehitetään ja tuotteistetaan Eurooppa Suomi Venäjä paketti. Tässä yhteydessä tärkeäksi tekijäksi nousee viisumikäytäntöjen yksinkertaistaminen ja päivämatkojen viisumivapauskysymystä viedään eteenpäin päättäjien ratkaistavaksi. Rajanylityspaikkojen läheisyydessä toimivia matkailuyrityksiä kehitetään, jotta Venäjälle suuntautuvaa matkailua pystytään palvelemaan ja hyödyntämään. Hyvien kontaktien luomiseksi on Venäjälle perustettava pysyvä myyntipiste/matkailuosasto esim. Pietariin ISBE Oy:n tiloihin palvelemaan pääasiassa venäläisiä matkanjärjestäjiä. Venäläisille matkailijoille luodaan tuotteistettuja ohjelma- ja palvelupaketteja, jotka sisältävät mm. ostosmatkailua sekä maakunnassa järjestettäviä kulttuurija liikuntatapahtumia. Nämä palvelupaketit on kehitettävä venäläisten näkökulmasta heidän ajatus- ja asennemaailmansa huomioiden, hyvää palvelua unohtamatta. Matkailuyhteistyötä lisätään ja tiivistetään myös koko Itä-Suomen tasolla. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy on Pohjois- Karjalan matkailun alueorganisaatio, joka vastaa mm. alueen yhteisestä matkailumarkkinoinnista ja tuotekehityksestä. Karelia Expert laatii Pohjois-Karjalan matkailustrategian ja vastaa maakunnan markkinoinnin ajantasaistamisesta. Maakunnan matkailumarkkinoinnissa tarvittavat työkalut laitetaan kuntoon, sekä luodaan investoijia varten venäjänkielinen palvelupolku, sijoittumismalli ja liiketoimintapaketti (www-sivut, esitteet, prosessituki yms.) yhdessä maakunnan kehitysyhtiöiden kanssa. Pohjois-Karjalan majoitusliikkeiden yhteistyötä kehitetään majoituskapasiteetin lisäämiseksi, Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

10 4. Investointeja ja teknologiayhteistyötä Kansainvälisten investointien houkuttelu Pohjois- Karjalaan nähdään tärkeänä tekijänä maakunnan kehittymisen kannalta. Venäjän maantieteellinen läheisyys antaa luontevan mahdollisuuden sekä venäläisten investoinneille maakuntaan että venäläisten yritysten toiminnan aloittamiselle Pohjois-Karjalassa. Maakunnan monimuotoinen, puhdas ja turvallinen ympäristö on olennainen kilpailukyky- ja vetovoimatekijä, samoin kuin osaamiskeskusohjelmien myötä kehittynyt innovaatiojärjestelmä. Pohjois-Karjalassa on ammattitaitoista työvoimaa sekä korkeatasoista tutkimusta ja koulutusta. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy tekee työtä kansainvälisten investointien houkuttelemiseksi Pohjois-Karjalaan. Tässä työssä Josek Oy:n yhteistyökumppanina toimii Invest in Finland organisaation kautta TE-keskus. Tällä hetkellä haasteita investointien hankinnalle ja teknologiayhteistyölle asettaa ennen kaikkea maakunnan toimijakentän laajuus sekä toiminnan segmentoinnin, fokusoinnin ja koordinoinnin vähäisyys. Myös riittävän kunnianhimoisten tavoitteiden puuttuminen on nähtävä haasteena. Kentän hajanaisuus on johtanut selkeiden päämäärien puuttumiseen, joka puolestaan on vaikuttanut toiminnan järjestelmällisyyteen ja määrätietoisuuteen. Tarvitaan siis eri toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä sekä toimijoiden roolien selkiyttämistä. Kohdistettujen tuki-instrumenttien puuttuminen koetaan myös ongelmaksi toimijakentällä. 4.1 Tavoitteet 2015 Investoinnit Maakunnan kehittämisyhtiöt toimivat aktiivisesti venäläisten investointien saamiseksi maakuntaan. Pohjois-Karjalan kilpailuetuihin perustuva markkinointimateriaali ja seudun markkinointikanavat ovat kunnossa. Potentiaalisia investoijia etsitään aktiivisesti toimivien kontaktiverkostojen kautta Pohjois-Karjalaan tulevia venäläisiä investoijia ja yrityksiä varten on laadittu sijoittumis- ja investointimalli, tarvittavat tukitoimet ovat saatavissa venäjän kielellä Itäsuomalainen riskirahoitusinstrumentti on valmis ja toimiva Teknologiayhteistyö Sopiva alueellinen taho, esim. Joensuun Tiedepuisto, toimii keskeisenä teknologiayhteistyön käynnistäjänä ja tukijana. Yhteistyö pohjaa olemassa oleviin verkostoihin ja toimintamalleihin Pohjois-Karjalan avaintoimialat metsä, muovi, metalli ja kivi ovat saaneet merkittävää vahvistusta yhteistyöstä venäläisten organisaatioiden kanssa. Yhteistyöstä hyötyvät myös bioenergia-, fotoniikka-, nano- ja komposiittiteknologia-alat Yhteistyösuhteet ja kontaktit venäläisiin toimijoihin ovat tiiviit ja toimivat Pohjois-Karjalaan on syntynyt teknologiakeskittymiä, jotka houkuttelevat maakuntaan uusia yrityksiä 4.2 Tarvittavat toimenpiteet Investoinnit Kansainvälisiä investointeja houkutellaan Suomeen maanlaajuisesti. Tässä kilpailutilanteessa Pohjois-Karjalan on pystyttävä erottautumaan muista maakunnista. Maakunnan kilpailuetuja on vahvistettava ja aluetta markkinoitava Venäjällä määrätietoisesti yritysten ja investointien houkuttelemiseksi maakuntaan. Saatavilla olevaa hankerahoitusta tulee hyödyntää paremmin, ja mm. Josek Oy toimii aktiivisesti investointien saamiseksi maakuntaan. Kaikki alueella toimivat organisaatiot järjestäytyvät yhdessä tavoitteena selkeyttää ja tehostaa toimintaa. Organisaatioiden roolien ja vastuunjaon asioiden hoitamisessa tulee olla selkeä. Pohjois-Karjalaan sijoittuvan venäläisen yrityksen tai tänne investoivan tahon toiminnan helpottamiseksi maakunnassa laaditaan venäläisille yrityksille ja investoijille kattava palvelupaketti ja sijoittumismalli, joka sisältää tietoa mm. rahoitusinstrumenteista, tukiorganisaatioista, hautomopalveluista, kaupallistamis- ja markkinointipalve- 10 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015

11 luista, kanavista EU-hankkeisiin ja markkinoille sekä olemassa olevista alihankintaverkostoista. Pohjois-Karjala on alueena suhteellisen pieni joten yhteistyö muiden Itä-Suomen alueiden kanssa investointien houkuttelemiseksi on välttämätöntä. Teknologiayhteistyö Maakunnan Venäjä-toiminnoille on löydettävä selkeät kasvot: sopiva alueellinen taho esim. Joensuun Tiedepuisto ottaa johtavan roolin teknologiayhteistyötoiminnoissa Venäjän suuntaan. Itä-Suomeen perustetaan alueellinen riskirahasto tukemaan paikallisia teknologiayrityksiä sekä Venäjältä tulevia ja Pohjois-Karjalaan ja Itä- Suomeen sijoittuvia teknologiayrityksiä. Pohjois- Karjalalle perustetaan oma pysyvä toimisto/ edustusto Venäjälle esim. Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n yhteyteen. Toimistossa toimii teknologia-asiamies, jonka tehtävänä on etsiä sopivia yhteistyökumppaneita maakunnan toimijoille koko Venäjän alueelta. Yliopiston venäläisten tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden innovaatiotoiminnan yhteistyö mm. fotoniikka- ja nanoteknologia-aloilla avaa uusia mahdollisuuksia teknologiayhteistyölle. Toteutuneista menestystarinoista tiedotetaan aktiivisesti, jotta vahvistetaan alueen positiivista ja dynaamista imagoa. 5. Pohjois-Karjala on monikulttuurinen rajamaakunta ja johtava Venäjä-osaamisen keskus Pohjois-Karjalassa on havaittavissa sama ilmiö kuin koko Suomessa: mielenkiinto venäjän kielen opiskelua kohtaan on vähentynyt. Myös asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat edelleen usein negatiivisia. Mikäli talous- ja työllisyystilanne on hyvä, ei ongelmia synny helposti. Jos maahanmuuttaja tulee maahan huonoon taloudelliseen aikaan, voi hänen sopeutumisensa olla entistäkin vaikeampaa. Väestön ikärakenteen muuttuminen ja työvoimapula uhkaavat myös Pohjois-Karjalaa, siksi maahanmuuttajat on nähtävä tarvittavana voimavarana. Yleinen ilmapiiri tulee muuttaa positiiviseksi ja monikulttuurisuutta hyväksyväksi. Haasteita on sekä tieto-, että tunne- ja toimintatasoilla. Vuorovaikutukseen samoin kuin asenteiden syntymiseen tarvitaan aina kaksi osapuolta. Aktiivinen, positiivisessa hengessä käyty vuorovaikutus hälventää ennakkoluuloja, asenteet muuttuvat kivuttomimmin arjen kautta. Parhaiten asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikuttavat hyvät kokemukset sellaisilta työpaikoilta, joissa on maahanmuuttajia töissä. Pohjois-Karjalassa on pitkät Venäjä-yhteistyön perinteet niin liike-elämässä kuin julkisella ja kolmannellakin sektorilla. Erilaista ja eritasoista osaamista on maakuntaan kertynyt, mutta sitä ei välttämättä osata etsiä ja hyödyntää, tai siitä ei edes tiedetä. Onnistuneen yhteistyön esiin tuominen on tärkeää, koska onnistumiset ruokkivat positiivista kehitystä, vaikuttavat asenteisiin ja nostavat Venäjän tärkeyden ihmisten tietoisuuteen. Venäjä-osaamisella tarkoitetaan tässä strategiassa sekä kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta että Venäjän liiketoimintaympäristön, -tapojen ja -kulttuurin tuntemusta. Pohjois-Karjalassa on paljon Venäjä-osaamista, mutta esim. maahanmuuttajien osaamista ei maakunnassa vielä hyödynnetä täysimääräisesti Tärkeää on myös koordinoida maakunnassa tarjottavaa Venäjäkoulutusta sekä kuunnella yrityskentän tarpeita Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

12 koulutuksia suunniteltaessa. Yhtenä haasteena voidaan nähdä myös yliopistotason osaamisen ja yritysmaailman tarpeiden kohtaaminen: miten Venäjä-osaamista erityisesti kauppa- ja oikeustieteiden alalla pystytään hyödyntämään yrityksissä parhaiten. 5.1 Tavoitteet 2015 Venäjä-osaaminen ja siihen liittyvän koulutuksen tarjonta ja käyttö on korkealla tasolla kansallisesti Maahanmuuttajien osaaminen on aktiivisessa käytössä ja mallit maahanmuuttoon valmiina o Maakuntaan on perustettu maahanmuuttoyksikkö, joka tarjoaa maahanmuuttajille tulomuuttopalveluita Yritykset ja yksittäiset henkilöt tiedostavat Venäjän tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet sekä tuntevat Venäjän-kaupan eri tietolähteet Venäjän kielen ja Venäjä-liiketoimintaosaamisen tärkeys tiedostetaan o ns. Tohmajärven mallia edistetään koko Itä-Suomen tasolla o Venäjän kielen, kulttuurin ja liiketoimintaosaamisen opiskelumahdollisuudet ovat hyvät kaikilla kouluasteilla Venäjän merkitys maakunnalle on sisäistetty ja toimimme sen mukaisesti kaikilla tasoilla Ilmapiiri muuttuu suvaitsevammaksi kaikkia maahanmuuttajia kohtaan ja tukee kulttuurista monimuotoisuutta 5.2 Tarvittavat toimenpiteet Pohjois-Karjalassa tarjottavaa Venäjä-koulutusta ja toimintoja on koordinoitava ja sovitettava yhteen. Venäjän tärkeys on nostettava ihmisten tietoisuuteen tekemällä tietoiskuja oppilaitoksiin Venäjän merkityksestä sekä Venäjän tuomista mahdollisuuksista. Kielitaidon ja liike-elämän Venäjä-osaamisen tärkeyttä ei voi tässä yhteydessä liikaa korostaa. Joensuussa toimii yksi Itä- Suomen koulun kolmesta yksiköstä ja sen roolia on nostettava Venäjä-osaamisen kehtona. Kansainvälisyyskasvatus on kaikissa oppilaitoksissa läpileikkaavana periaatteena ja kansainvälisen kanssakäymisen taidot ymmärretään perustaidoiksi. Itä-Suomen yliopisto, Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä tarjoavat hyvät mahdollisuudet syventää Venäjä-osaamista. Tämän laajan kentän koordinoinnissa tarvitaan yliopiston, maakuntaliiton, yritysten, kaupungin hallinnon ja yhteistyöhankkeiden yhteisponnistuksia. Varsinainen Venäjä-liiketoimintaosaaminen opitaan kuitenkin parhaiten käytännössä, mikä edellyttää pidempiaikaista oleskelua ja työskentelyä Venäjällä. Tällainen harjoittelu on mahdollista toteuttaa jo opiskeluaikana mm. opiskelijavaihdon kautta. Oudot ja uudet asiat herättävät yleensä ennakkoluuloja ja siksi maahanmuuttajat on tehtävä tutuiksi ja ihmiset on saatava tiedostamaan työperäisen maahanmuuton tarpeellisuus. Näiden ennakkoluulojen hälventämiseksi maakunnassa järjestetään tilaisuuksia, joissa yritykset voivat tavata maahanmuuttajia sekä tilaisuuksia, joissa venäläiset esittelevät maansa tarjoamia mahdollisuuksia, esim. matchmaking- ja benchmarking matkat eri toimijoille. Asenneilmapiirin muuttaminen tapahtuu pieni pala kerrallaan. Parhaiten asenteisiin pystytään vaikuttamaan median kautta, jossa yritykset voivat kertoa esimerkkejä onnistumisistaan. Menestystarinat luovat positiivista mielikuvaa ja vaikuttavat sitä kautta myös asenteisiin. Tätä hienovaraista työtä on tehtävä kaupungin hallinnon, koululaitoksen, yritysten ja muiden toimijoiden yhdessä. Järjestöt ja yhdistykset tulevat mukaan aktiivisiksi toimijoiksi, tavoitteena on nollatoleranssi rasismia kohtaan. Median rooli asenteiden ja ilmapiirin muuttamisessa on ratkaiseva. 12 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015

13 6. Strategian keskeiset toimenpiteet TOIMENPIDE Maakuntaan luodaan yritysten Venäjä-toimintoja tukevat pysyvät yrityspalvelut ja aktivoidaan yrityksiä verkottumaan ja toimimaan vientirengastyyppisesti Venäjän viennin lisäämiseksi. Elinkeinoelämä hyödyntää paremmin yliopiston ja tutkimuslaitosten Venäjä-osaamista. VASTUUTAHO Maakunnan kehittämisyhtiöt, Pohjois-Karjalan kauppakamari, maakunnan yritykset, yliopisto ja tutkimuslaitokset, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Joensuun Tiedepuisto Vaikutetaan päättäjiin infrastruktuuri-, logistiikka- ja viisumivapauskysymyksissä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan kauppakamari, maakunnan yritykset Maakunnan matkailumarkkinoinnin työkalut ajantasaistetaan ja luodaan palvelupolku venäläisille investoijille. Kehitetään Pohjois-Karjalan matkailuyrittäjien yhteistyötä majoituskapasiteetin, ohjelma- ja palvelupakettien lisäämiseksi Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, maakunnan kehittämisyhtiöt, TE-keskus Maakunnan kehittämisyhtiöt markkinoivat seutua aktiivisesti Venäjällä investointien houkuttelemiseksi maakuntaan. Luodaan sijoittumismalli ja liiketoimintapaketti venäläisiä investoijia varten. Maakunnan kehittämisyhtiöt Kartoitetaan olemassa olevat teknologiayhteistyöverkostot ja -toimintamallit ja käynnistetään maakunnan teknologiayhteistyö Sopiva alueellinen toimija, esim. Joensuun Tiedepuisto Venäjän tarjoamat liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuudet tehdään tunnetuiksi ja tiedostetaan. Venäjän kielen asemaa nostetaan. Maakunnan kehittämisyhtiöt, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, TE-keskus, Joensuun Tiedepuisto, oppilaitokset, yritykset Hyödynnetään ja ylläpidetään maakunnan maahanmuuttajien ja venäjän kielen taitoisten henkilöiden osaamista Yritykset, työ- ja elinkeinotoimistot, Pohjois-Karjalan kauppakamari ja muut maakunnan toimijat Luodaan kulttuurista monimuotoisuutta tukeva ja suvaitseva ilmapiiri. Media ja kaikki maakunnan toimijat Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

14 7. Strategian päivitys ja seuranta Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-strategian laatijana Pohjois-Karjalan kauppakamari on vastuussa strategian seurannasta ja päivittämisestä. Kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta ottaa kerran vuodessa kokouksessaan tarkasteltavaksi Venäjä-strategian ja tekee siihen tarvittavat päivitykset. Kyseiseen kokoukseen kauppakamari kutsuu myös valiokunnan ulkopuolisia tahoja. 14 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015

15 Liite 1 Strategiatyöryhmän osallistujat Ari Hakkarainen, toimitusjohtaja Mantsinen Group Ltd Oy Heikki Hyvärinen, kehityspäällikkö Finnvera Oyj Jani Karjalainen, toimitusjohtaja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Timo Karjalainen, professori Metla Tapio Kinnunen, kansainvälistymisasiantuntija Pohjois-Karjalan TE-keskus Juha Kivelä, toimitusjohtaja Pohjois-Karjalan osuuskauppa Leila Koistinen, toimitusjohtaja Idealmainos Oy Ari Korpelainen, projektipäällikkö Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Eero Kuivalainen, kehitysjohtaja Joensuun Tiedepuisto Oy Timo Lautanen, tutkimusjohtaja Joensuun yliopisto, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Esko Paakkola, johtaja Joensuun yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus Soila Palviainen Matkailuvalmennus Soila Palviainen Hannu Puhakka, aluejohtaja Finnvera Oyj Janna Puumalainen, kulttuurijohtaja Joensuun kaupunki Erik Raita, partner IQlink Ky Olli Riikonen, kunnanjohtaja Tohmajärven kunta Suvi Toivola, projektisihteeri Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Jarno Turunen, vs. aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarmo Valtonen, toimistonjohtaja Joensuun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Eira Varis, aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Keijo Mutanen, toimitusjohtaja Firotec Oy Risto Kankaanpää, yritysneuvoja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Tuire Lehikoinen, yritysneuvoja Pohjois-Karjalan kauppakamari Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia

16 Pohjois-Karjalan kauppakamarin, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy:n, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI:n ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy:n yhdessä toteuttaman Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-ohjelman yhteydessä on laadittu Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia. Strategia on ennen kaikkea Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän yhteinen tahdonilmaus ja suunnitelma Venäjään liittyvien mahdollisuuksien muuttamiseksi taloudellista hyvinvointia maakuntaan tuoviksi teoiksi. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto