Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä. Tiehallinnon selvityksiä 14/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä. Tiehallinnon selvityksiä 14/2006"

Transkriptio

1 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä Tiehallinnon selvityksiä 14/2006

2

3 Julkaisun nimi Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois- Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä Tiehallinnon selvityksiä 14/2006 Tiehallinto Rovaniemi 2006

4 Kannen kuva: Eeva-Kaarina Yrjänheikki ISSN ISBN TIEH Verkkoversio pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN ISBN X TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua saatavana Lapin tiepiiristä TIEHALLINTO Lapin tiepiiri Hallituskatu 3 B ROVANIEMI Puhelinvaihde

5 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä. Rovaniemi Tiehallinto, Lapin tiepiiri. 59 s. + liitt. 18 s. ISSN , ISBN , TIEH Asiasanat: Tienkäyttäjä, asiakastyytyväisyys, kesäkunnossapito, talvikunnossapito, pohjoinen tieverkko Aiheluokka: 10 TIIVISTELMÄ Tällä tutkimuksella haettiin tietoa tienkäyttäjien tyytyväisyydestä pohjoiseen tieverkostoon Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Norjan ja Luoteis-Venäjän alueilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sekä ammattimaiset että yksityiset tienkäyttäjät, joista kesätutkimukseen vastasi 394 henkilöä ja talvitutkimukseen 519 henkilöä eli tutkimuksen kokonaisotos oli 913 henkilöä. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin yhdellätoista eri rajanylityspaikalla ja keruumenetelmänä käytettiin informoitua kyselyä, eli haastattelija jakoi kyselylomakkeen vastaajalle ja oli mukana opastamassa vastaajaa tarvittaessa. Kesäkunnossapidon kohdalla maakohtaiset erot olivat säilyneet selvinä ja osin jopa lisääntyneet entisestä. Vastaajien näkemykset maakohtaisista muutoksista olivat hyvin linjassa keskenään Ruotsin arviointia lukuun ottamatta. Eli Suomen arviot olivat pysyneet paikallaan vuodesta 2000, Norjan arviot olivat kauttaaltaan heikentyneet ja Venäjän parantuneet. Ruotsin tilanne vaihteli arvioitsijoista riippuen, mutta nyt arviot olivat hyvin lähellä toisiaan, kun vuoden 2000 kesällä näkemyserot olivat poikkeuksellisen suuria. Suomen kesäkunnossapito arvioitiin edelleen kauttaaltaan parhaaksi ja kriittisimpiä arvioita antoivat suomalaiset tienkäyttäjät, jotka arvioivat kokonaisuutena Suomen pohjoisen tieverkon kesäkunnossapitoa arvosanalla. Positiivisimmin kesäkunnossapitoa arvioivat edelleen venäläiset, jotka antoivat kokonaisuudelle arvosanan 4,6. Myös norjalaiset ja ruotsalaiset arvioivat Suomen pohjoisen tieverkon kesäkunnossapidon hyvälle tasolle (3,3 ja 3,5) ja selkeästi omien maidensa kesäkunnossapitoa paremmaksi. Norjan pohjoisen tieverkon kesäkunnossapidon tasoa arvioidaan selkeästi kriittisemmin kuin vuoden 2000 tutkimuksessa, joka näkyy sekä norjalaisten itsensä että myös suomalaisten ja ruotsalaisten tienkäyttäjien arvioissa. Norjan osalta heikennys kohdistuu nimenomaan päällystetyille teille eli sekä päätieverkolle että muille päällystetyille teille. Soratieverkkoa koskevat arviot ovat pysyneet vuoden 2000 tasolla. Ruotsin pohjoisen tieverkon kesäkunnossapidon tasoa koskevat arviot ovat parantuneet vuodesta 2000 sekä päällystettyjen että sorateiden osalta. Erityisesti ruotsalaisten itsensä antamat arviot ovat parantuneet radikaalisti. Venäjän pohjoinen tieverkko arvioitiin kokonaisuutena edelleen huonoksi, vaikka pientä parannusta olikin havaittavissa sekä päällystetyllä tieverkolla että erityisesti soratieverkolla. Talvikunnossapidon tasossa muutokset ovat varsin pieniä, jopa yllättävänkin pieniä, kun ottaa huomioon vertailujakson viiden vuoden pituuden. Käytännössä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa talvikunnossapidon tason arvioidaan heikentyneen hieman ja Venäjällä ollaan samalla tasolla kuin vuonna Talvikunnossapidossa suuntaus on samankaltainen kuin kesäkunnossapidossakin eli Suomen pohjoinen tieverkko arvioitiin kokonaisuutena selkeästi parhaiten hoidetuksi sekä päätieverkon että muun tieverkon osalta. Ero Ruotsiin ja Norjaan on selkeä ja eron yksiselitteisyyttä vielä korostaa se, että Suomen Lapin tieverkosto saa parhaat arviot kaikkien ko. maiden tienkäyttäjiltä. Tässäkin kriittisimpiä arvioita antavat itse suomalaiset, eli ruotsalaiset, norjalaiset ja etenkin venäläiset tienkäyttäjät arvioivat Suomen Lapin tieverkon selvästi korkeammalle kuin suomalaiset. Ruotsin pohjoisen tieverkon talvikunnossapitoa pidetään kokonaisuutena edelleen kohtalaisesti hoidettuna, vaikka kokonaisarvio on hieman tippunut vuodesta Suurin syy heikennykseen on päätieverkolle annettujen arviointien heikentyminen, päätieverkon ulkopuolinen tieverkko on pysynyt lähes vuoden 2001 tasolla. Erikseen tarkasteltuna ruotsalaisten itsensä ja raskaan kaluston kuljettajien antamat arvosanat päätieverkon ulkopuoliselle tieverkolle ovat jopa parantuneet vuodesta Norjan pohjoisen tieverkon talvikunnossapitoa koskeva kokonarvosana on pysynyt lähes vuoden 2001 tasolla. Kokonaisarvosanan pientä pudotusta selittää lähinnä raskaan kaluston kuljettajien antamien arvioiden pudotus eli henkilöautoilijoiden mie-

6 lestä talvikunnossapidon taso on parantunut kymmenyksellä sekä pääteillä että muulla tieverkolla. Raskaan kaluston antamat arvosanat ovat pudonneet vastaavasti kymmenyksellä, ja kun heidän osuutensa vastaajajoukossa on suurempi, niin se näkyy kokonaisarvosanan hienoisena laskuna. Norjan heikoimpana talvihoidon osaalueena pidetään edelleen liukkaudentorjuntaa, jossa se saa selvästi huonommat arviot kuin muut tutkimuksen kohdemaat. Venäjän pohjoisen tieverkon talvikunnossapito saa täsmälleen saman kokonaisarvion kuin vuonna Kokonaisarvio on edelleen tarkastelumaista huonoin, mutta ero muihin on kuitenkin kaventunut. Luoteis-Venäjän tieverkon osalta venäläisten itsensä antamat arviot olivat hieman parantuneet vuodesta 2001, mutta suomalaisten arviot olivat heikentyneet selvästi. Tähän voi ainakin osasyynä olla Sallan raja-aseman mukaan ottaminen tutkimuksen kyselyjen tekopaikaksi, jolloin arvioinnin piiriin kuuluva tiestö ei ole kokonaisuudessaan sama kuin aiemmassa tutkimuksessa.

7 Road Maintenance in Northern Finland, Northern Sweden, Northern Norway and Northwestern Russia Rovaniemi Finnish Road Administration, Lapland Region. 56 p. + appendices 21 p. Index terms: Road User, Customer Satisfaction, Summer Maintenance, Winter Maintenance, Northern Road Network SUMMARY This research was carried out to receive information about road users satisfaction of road network in Northern Finland, Northern Sweden, Northern Norway and Northwestern Russia. Target group of the survey included both professional and private road users. Out of 913 respondents 394 participated in summer survey and 394 in winter survey. Research material was collected at 11 different frontier crossing points. Collecting method was informed enquiry: interviewers delivered questionnaires to respondents and helped with answering if needed. With summer maintenance differences between countries have remained clear and partially even increased comparing to study conducted in Apart from Sweden, respondents opinions of changes in each country were in line. Opinions of Finland have remained the same since year 2000, evaluations of Norway have throughout fallen and evaluations of Russia have throughout improved. Situation in Sweden varied depending on respondent. Summer maintenance of Finland was still valued best. Most critical about Finnish summer maintenance were Finnish road users who valued summer maintenance of Northern Finnish road network by grade. Most positive were estimations of the Russian (grade 4,6). Also the Norwegian and the Swedish gave Finnish road maintenance good grades (3,3 and 3,5), that were clearly better than the ones given for their home countries. Summer maintenance in Norway was more critically estimated than in survey This can be seen in opinions of both Norwegian themselves and also Finnish and Swedish road users. In Norway especially grades for paved roads have decreased. Grades for gravel roads have remained on the level of Opinions of summer maintenance in Northern Sweden have become better since year 2000, concerning both paved and gravel roads. Especially evaluations of Swedish themselves have improved radically. Maintenance of the road network in Russia was still seen unsatisfactory. However minor development can be seen. Changes in level of winter maintenance are small, even surprisingly small, considering the length of comparison period (5 years). In practise grades of winter maintenance have decreased a bit in Finland, Sweden and Norway, and are on the 2001 level in Russia. Trend in winter maintenance is similar to summer maintenance: Finland was valued best. Differences to Sweden and Norway are clear. Also here the Finnish themselves are the most critical evaluators. Level of maintenance of roads in Northern Sweden is seen moderate, although total grade has fallen a bit since The grades for main road network have fallen the most. For roads outside main road network grades of Swedish themselves and also professional drivers have actually improved since Level of road maintenance in Northern Norway in general has remained on the level of According to passenger car drivers the level of maintenance has increased a bit, but according to professional drivers it has decreased. The weakness of maintenance in Norway is antiskid treatment. General level of road maintenance in Northwestern Russia is exactly the same as year The grade is still worse than in other countries of the survey. However, the difference between Russia and the other countries is now smaller. The evaluations of the Russian themselves have become a bit better since 2001, but the grades given by the Finnish have fallen. Part of the reason might be including the frontier station of Salla in 2005 survey. Under the circumstances the road network considered in 2005 was slightly different than in previous survey.

8 ESIPUHE Lapin tiepiirillä on yhteistä rajaa kolmeen naapurivaltioon eli Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään. Tieliikenne ylittää rajan kaikkiaan neljässätoista rajanylityspaikassa, joista kuusi on Ruotsin ja Norjan vastaisella rajalla ja kaksi Venäjän vastaisella rajalla. Lapin tiepiirillä on yhteistyötä kaikkien rajanaapurien tieviranomaisten kanssa. Aikaisemmin toteutetussa Roadex-projektissa on selvitetty kunnossapidon ohjeiden ja normien eroja Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Projektin tavoitteena oli yhtenäistää ohjeet ja kunnossapidon taso rajojen molemmilla puolilla. Tähän liittyen Lapin tiepiirissä syntyi vuonna 2000 ajatus hankkia vertailutietoa kunnossapidon tasosta rajojen läheisyydessä ja selvittää, miten tienkäyttäjä kokee eron liikkuessaan eri valtioiden tieverkolla Barentsin alueella. Nyt toteutettu tutkimus on seurantatutkimus vuosien tutkimukselle ja tavoitteena on nähdä mitkä ovat kunnossapidon tasoerot eri maissa nykyisellään. Samalla nähdään, miten kunnossapidon tila on muuttunut tienkäyttäjien mielestä edelliseen noin neljän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Tuloksia tullaan vertaaman Ruotsin ja Norjan sekä Suomen kunnossapidon laatuvaatimuksiin ja siihen, näkyykö laatuvaatimusten ero käytännössä tienkäyttäjän arviona myös tiestöllä. Tutkimusta pidetään poikkeuksellisena sen ollessa rajan yli tehty vertailututkimus. Tutkimus on myös osoitus yhteistyöstä, mitä tiepiirit tekevät keskenään. Tutkimuksessa konsultteina ovat olleet Oy Viisikko-Femman Ab ja JP- Transplan Oy, jotka ovat tehneet tutkimuksen suunnittelun ja hoitaneet käytännön työt yhdessä eri osapuolten kanssa sekä tulosten käsittelyn ja raportoinnin. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Michaela Mau Ruotsin Region Norr sta ja Eilif Mathisen Norjan Tromssan tiepiiristä. Tiehallinto Lapin tiepiiri

9

10 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 9 2 KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Pääteiden hoito ja ylläpito kesällä Tienpinnan kunto päätieverkolla Tien rakenne päätieverkolla Ajoratamaalausten näkyvyys päätieverkolla Heijastavien reunapaalujen riittävyys päätieverkolla Muiden päällystettyjen teiden hoito ja ylläpito kesällä Tienpinnan kunto muilla päällystetyillä teillä Tien rakenne muilla päällystetyillä teillä Ajoratamaalausten näkyvyys muilla päällystetyillä teillä Heijastavien reunapaalujen riittävyys muilla päällystetyillä teillä Sorateiden hoito ja ylläpito kesällä Sorateiden kunto Tienpinnan pölyämisen ehkäisy sorateillä Muun liikenneympäristön hoito ja ylläpito kesällä Levähdysalueiden siisteys Tietyömaista tiedottaminen Liikenteen sujuvuus tietöiden aikana Liikenneopastus Kokonaisarvio tieverkon kesäkunnossapidolle Päätieverkon kesäkunnossapito kokonaisuutena Muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapito kokonaisuutena Sorateiden kesäkunnossapito kokonaisuutena Kesätutkimuksen taustatiedot 33 3 TALVITUTKIMUKSEN TULOKSET Pääteiden hoito ja ylläpito talvella Irtolumen auraaminen Polanteen höylääminen Liukkaudentorjunta hiekoitus Liukkaudentorjunta suolaus Muun tieverkon hoito ja ylläpito talvella Irtolumen auraaminen Tienpinnan tasaus Liukkaudentorjunta hiekoitus Liukkaudentorjunta suolaus 43

11 3.3 Muu liikenneympäristö Sää- ja keliolosuhteista tiedottaminen Liittymien avaaminen aurauksen yhteydessä Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito Risteysalueiden näkemien turvaaminen Liikennemerkkien puhdistaminen lumesta Kokonaisarvio tieverkon talvikunnossapidolle Päätieverkon talvikunnossapito kokonaisuutena Muun tieverkon talvikunnossapito kokonaisuutena Talvitutkimuksen taustatiedot 54 4 YHTEENVETO Kesäkunnossapito Talvikunnossapito 58 LIITE 1 AVOIMET TERVEISET 60 LIITE 2 KESÄTUTKIMUS HAASTATTELULOMAKE 70 LIITE 3 TALVITUTKIMUS HAASTATTELULOMAKE 74

12 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä JOHDANTO 9 1 JOHDANTO Lapin tiepiiri tekee yhä enenevässä määrin yhteistyötä pohjoisen rajanaapurien kanssa erityisesti koskien rajayhteistyötä ja liikenteen hallintaa. Yhteistyön tueksi ja myös tuloksena Lapin tiepiiri on teettänyt yhdessä Ruotsin ja Norjan tieviranomaisten tutkimuksen pohjoisen tieverkon kunnosta. Tämä tutkimus on seurantatutkimus vuosina toteutetulle vastaavalle tutkimukselle. Koska kyseessä oli seurantatutkimus, pyrittiin tutkimus toistamaan mahdollisimman samanlaisena vertailtavuuden säilyttämiseksi. Ainoa muutos tutkimuksen sisältöön tehtiin talvitutkimuksessa liukkaudentorjuntaa koskevaan kysymykseen, jossa liukkaudentorjunta jaettiin koskemaan erikseen suolausta ja erikseen hiekoitusta. Tutkimuksella haettiin tietoa tienkäyttäjien tyytyväisyydestä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoiseen tieverkostoon. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki tienkäyttäjät. Aineiston keruu suoritettiin vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla. Kohteena olevat rajanylityspaikat olivat: Suomi-Ruotsi -rajalla; Torniossa, Pellossa ja Karesuvannossa Suomi-Norja -rajalla; Kilpisjärvellä, Kivilompolossa ja Utsjoella Ruotsi-Norja -rajalla; Riksgränsen (E 10) ja Umasjö (E 12) Suomi-Venäjä -rajalla; Raja-Jooseppi ja Salla (Sallan raja-asema ei ollut mukana vuosien tutkimuksessa) Norja-Venäjä -rajalla; Kirkkoniemi (ei ollut mukana vuosien tutkimuksessa) Kuva 1. Tutkimusalue, päätieverkko ja haastattelupisteet rajanylityspaikoilla Aineiston keruu tehtiin yhteistyössä Ruotsin ja Norjan tieviranomaisten kanssa siten, että Norjan tieviranomaiset suorittivat kyselyt Norjan ja Venäjän välisellä rajalla ja Ruotsin tieviranomaiset puolestaan Norjan ja Ruotsin välisellä rajalla. Muut kyselyt hoidettiin Lapin tiepiirin toimeksiannosta. Tut-

13 10 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä JOHDANTO kimuksen kohderyhmänä ovat ammattimaiset ja yksityiset tienkäyttäjät. Ammattimaiset tienkäyttäjät ovat lähinnä raskaan kaluston kuljettajia eli kuormaautoilijoita ja linja-auton kuljettajia. Yksityiset tienkäyttäjät ovat matkailijoita ja alueen asukkaita, jotka kulkevat pääasiassa henkilöautolla. Tutkimuksen otos on 913 henkilöä, joista kesätutkimukseen vastasi 394 henkilöä ja talvitutkimukseen 519 henkilöä. Kesätutkimukseen vastanneista oli 51 % suomalaisia, ruotsalaisia, 16 % norjalaisia, 22 % venäläisiä ja muita kansallisuuksia edustaneita oli 1 % vastaajista. Talvitutkimukseen vastanneista oli suomalaisia, 14 % ruotsalaisia, 14 % norjalaisia, 28 % venäläisiä ja muita kansallisuuksia edustaneita oli 3 % vastaajista. Vuosien vastaava otos oli 1183 henkilöä, joista kesätutkimukseen vastasi 665 henkilöä ja talvitutkimukseen 518 henkilöä. Kesätutkimukseen vastanneista oli 44 % suomalaisia, 16 % ruotsalaisia, 32 % norjalaisia, 6 % venäläisiä ja muita kansallisuuksia edustaneita oli 2 % vastaajista. Talvitutkimukseen vastanneista oli 45 % suomalaisia, 19 % ruotsalaisia, 26 % norjalaisia, 8 % venäläisiä ja muita kansallisuuksia edustaneita oli 2 % vastaajista. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin informoitua kyselyä, jolloin haastattelija jakoi kyselylomakkeen vastaajalle ja oli mukana opastamassa vastaajaa tarvittaessa. Haastattelija myös pyrki keräämään lomakkeet heti vastaamisen jälkeen. Tutkimus kohdistettiin vain niille henkilöille, joilla oli riittävä käsitys tiestön kunnosta kyselyn kohdemaissa. Käytännössä tämä varmistettiin aloituskysymyksellä, jonka perusteella päätettiin kelpaako vastaaja tutkimuksen kohteeksi. Vaatimuksena oli, että vastaaja oli ajanut vähintään 100 kilometriä rajan molemmin puolin. Periaatteena oli tutkimuksen kohdentaminen niille suomalaisille, jotka olivat palaamassa Suomeen ja vastaavasti niille ulkomaalaisille, jotka olivat lähdössä Suomesta ja sama systeemi päti myös muiden maiden raja-alueilla. Tutkimuksessa keskityttiin tiestön kuntoon liittyviin kysymyksiin. Tiestön osalta käsiteltiin erikseen päätiet, muut päällystetyt tiet ja soratiet, joita kutakin varten oli omat kysymyssarjat. Lisäksi tuloksia tarkasteltaessa tulee muistaa, että kysymykset on kohdistettu koskemaan nimenomaan kohdemaiden pohjoisen tieverkon kuntoa, vaikka tätä ei erikseen tekstissä kaikissa yhteyksissä mainittaisikaan. Tiestön kunnossapitoa arvioitiin viisiportaisella asteikolla: 1 = erittäin huono, 2 = melko huono, 3 = kohtalainen, 4 = melko hyvä ja 5 = erittäin hyvä. Tulokset on esitetty sekä suorina jakaumina että keskiarvoina. Tutkimuksen haastattelulomakkeet tehtiin suomen, ruotsin, norjan ja venäjän kielisinä. Lisäksi haastattelulomakkeet räätälöitiin kullekin rajaosuudelle eli Suomi-Ruotsi, Suomi-Norja-, Suomi-Venäjä-, Ruotsi-Norja- ja Norja-Venäjä - rajoille sopiviksi. Raportin liitteenä on vain yhtä rajaosuutta koskevat lomakkeet nähtävinä, mutta vastaavat lomakkeet löytyvät koskien kaikkia muitakin rajaosuuksia. Tulosten analysoinnissa on Suomen ja Norjan maakohtaisista tuloksista poistettu venäläisten vastaajien arviot, koska ne poikkeavat erittäin paljon muiden antamista arvioista, eikä Ruotsin osalta ole ollut käytössä vastaavia arvioita. Tämän ansiosta maakohtaiset tulokset ovat paremmin vertailtavissa keskenään.

14 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 11 2 KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 2.1 Pääteiden hoito ja ylläpito kesällä Tienpinnan kunto päätieverkolla Tienpinnan kunto päätieverkolla on aikaisemman tutkimuksen perusteella yksi keskeisistä mittareista arvioitaessa tienkäyttäjien tyytyväisyyttä tienpitoon. Tyytyväisimpiä tienkäyttäjät olivat pohjoisen päätieverkon kuntoon Suomessa ja Ruotsissa. Suomen pohjoisen päätieverkon osalta tienpinnan kunto arvioitiin kohtalaisen hyväksi. Melko tai erittäin hyvänä tienpinnan kuntoa piti noin puolet tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) viidennes vastaajista. Tienkäyttäjien arvioissa ei ole tapahtunut muutoksia verrattuna kesään Myös Ruotsin pohjoisen päätieverkon osalta tienpinnan kunto arvioitiin kohtalaiseksi. Arviot ovat parantuneet vuoteen 2000 nähden: tienpinnan kuntoa erittäin huonona pitävien osuus on laskenut viidenneksestä 4 %:iin. Norjan pohjoisen päätieverkon osalta tienpinnan kunto arvioitiin kohtalaisen huonoksi. Melko tai erittäin hyvänä tienpinnan kuntoa piti vajaa viidennes tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) lähes puolet vastaajista. Arviot ovat merkittävästi heikentyneet vuodesta Venäjällä pohjoisen tieverkon tienpinnan kunto arvioitiin välttäväksi. Tilanne on hieman parantunut vuodesta TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; PÄÄTIET: Tienpinnan kunto (urat ja epätasaisuudet) Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 3 % 2 % 4 % 2 % 9 % 4 % 5 % 5 16 % 7 % 26 % 29 % 38 % 36 % 33 % 32 % 33 % 24 % 41 % 36 % 25 % 32 % 35 % 35 % 35 % 19 % 25 % 14 % 15 % 7 % 12 % 4 % 6 % 6 % 23 %

15 12 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: PÄÄTIET; Keskiarvo; Tienpinnan kunto (urat ja epätasaisuudet) Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 3,1 2,6 2,7 3,3 3,3 2,3 2, Tien rakenne päätieverkolla Suomen pohjoisen päätieverkon osalta tien rakenne (leveys, ohitusmahdollisuudet jne.) arvioitiin kohtalaisen hyväksi. Melko tai erittäin hyvänä tien rakennetta piti tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) reilu viidennes. Tilanne on säilynyt samana kesän 2000 tuloksiin nähden. Niin ikään muuttumattomana ovat säilyneet arviot tien rakenteesta Ruotsin pohjoisen päätieverkon osalta. Melko tai erittäin hyvänä tien rakennetta piti lähes puolet tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) lähes neljännes. Norjan ja Venäjän pohjoisen päätieverkon osalta tien rakenne arvioitiin välttäväksi. Kummankin maan arvosanat ovat heikentyneet hieman. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; PÄÄTIET: Tien rakenne (leveys, ohitukset jne.) Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 2 % 3 % 11 % 11 % 7 % 8 % 9 % 7 % 19 % 14 % 13 % 14 % 35 % 33 % 34 % 32 % 38 % 34 % 39 % 28 % 33 % 36 % 37 % 29 % 29 % 18 % 26 % 16 % 17 % 19 % 18 % 12 % 6 % 4 % 5 % 19 % 16 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: PÄÄTIET; Keskiarvo; Tien rakenne (leveys, ohitukset jne.) Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 2,7 2,5 3,2 3,3 3,2 3,2 2,8 2,7

16 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Ajoratamaalausten näkyvyys päätieverkolla Pohjoisen päätieverkon osalta ajoratamaalausten näkyvyys arvioitiin kohtalaisen hyväksi sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa. Venäjän osalta tilanne arvioitiin huonohkoksi. Merkittävää muutosta vuoteen 2000 verrattuna on tapahtunut ainoastaan Norjassa, jossa annettujen arvosanojen keskiarvo on heikentynyt hieman. Suomen ajoratamaalausten näkyvyyttä melko tai erittäin hyvänä ajoratamaalausten näkyvyyttä piti lähes puolet tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) noin 15 % tienkäyttäjistä. Ruotsin pohjoisen päätieverkon osalta ajoratamaalausten näkyvyyttä melko tai erittäin hyvänä piti runsas puolet tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) 17 % tienkäyttäjistä. Norjan osalta ajoratamaalausten näkyvyyteen oltiin kohtalaisen tyytyväisiä. Hyvänä ajoratamaalausten näkyvyyttä piti yhteensä 27 % tienkäyttäjistä, kohtalaisena 46 % ja huonona 26 % tienkäyttäjistä. Venäjän osalta yli puolet tienkäyttäjistä piti ajoratamaalausten näkyvyyttä päätieverkolla huonona. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; PÄÄTIET: Ajoratamaalausten näkyvyys Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 8 % 8 % 6 % 11 % 9 % 7 % 9 % 19 % 9 % 35 % 46 % 39 % 43 % 27 % 26 % 46 % 36 % 29 % 32 % 37 % 31 % 32 % 19 % 15 % 13 % 29 % 13 % 11 % 13 % 6 % 7 % 8 % 4 % 4 % 2 % 22 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: PÄÄTIET; Keskiarvo; Ajoratamaalausten näkyvyys Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 3,2 3,3 3,4 3,4 3,4 2,4 2,5

17 14 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Heijastavien reunapaalujen riittävyys päätieverkolla Ruotsin pohjoisen päätieverkon osalta heijastavien reunapaalujen riittävyys arvioitiin varsin hyväksi. Riittävyyttä melko tai erittäin hyvänä piti 57 % tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) vain 16 % tienkäyttäjistä. Tilanne on hieman parantunut vuodesta Norjassa tilanne on puolestaan hieman heikentynyt, mutta silti heijastavien reunapaalujen riittävyyttä pidettiin kohtalaisen hyvänä. Suomen pohjoisen päätieverkon osalta heijastavien reunapaalujen riittävyys on parantunut merkittävästi kesästä Melko tai erittäin hyvänä heijastavien reunapaalujen riittävyyttä piti nyt yli kolmannes tienkäyttäjistä. Erittäin huonona sitä piti enää 6 % tienkäyttäjistä (vuonna %). Myös Venäjän osalta heijastavien reunapaalujen riittävyys on parantunut merkittävästi. Kuitenkin edelleen 65 % tienkäyttäjistä piti niiden riittävyyttä päätieverkolla huonona. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; PÄÄTIET: Heijastavien reunapaalujen riittävyys Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 4 % 9 % 4 % 7 % 8 % 17 % 17 % 18 % 18 % 8 % 23 % 16 % 26 % 19 % 24 % 37 % 34 % 39 % 29 % 25 % 33 % 29 % 27 % 27 % 48 % 22 % 26 % 35 % 13 % 12 % 12 % 17 % 4 % 7 % 6 % 4 % 6 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: PÄÄTIET; Keskiarvo; Heijastavien reunapaalujen riittävyys Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 3,5 3,2 3,4 3,6 2,7 3,1 1,9 2,3

18 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Muiden päällystettyjen teiden hoito ja ylläpito kesällä Tienpinnan kunto muilla päällystetyillä teillä Muiden päällystettyjen teiden osalta tienpinnan kunto arvioitiin Suomessa kohtalaiseksi. Melko tai erittäin hyvänä tienpinnan kuntoa piti neljännes tienkäyttäjistä, kohtalaisena lähes ja huonona (melko tai erittäin huonona) yli kolmannes tienkäyttäjistä. Tilanne on säilynyt muuttumattomana kesän 2000 arvioihin nähden. Norjan osalta tilanne on heikentynyt merkittävästi. Entisen 42 % sijaan tienpinnan kuntoa huonona (melko tai erittäin huono) pitää 67 % tienkäyttäjistä. Venäjän ja etenkin Ruotsin osalta tilanne on hieman parantunut vuodesta 2000, mutta näissä maissa muiden päällystettyjen teiden kunto on edelleen vain välttävä. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET: Tienpinnan kunto (urat ja epätasaisuudet) Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 2 % 1 % 2 % % 13 % 13 % 5 % 19 % 19 % 19 % 29 % 51 % 39 % 43 % 39 % 38 % 27 % 29 % 24 % 27 % 33 % 12 % 5 % 11 % 9 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET; Keskiarvo; Tienpinnan kunto (urat ja epätasaisuudet) Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 2,7 2,3 2,3 2,6 2,8 2,8 2,0 2,2

19 16 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Tien rakenne muilla päällystetyillä teillä Muiden päällystettyjen teiden osalta tien rakenne (leveys, ohitusmahdollisuudet jne.) pohjoisessa Suomessa sekä Ruotsissa arvioitiin kohtalaiseksi. Näissä maissa melko tai erittäin hyvänä tien rakennetta piti noin viidennes tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) noin tienkäyttäjistä. Suomessa ja Ruotsissa tilanne ei ole juuri muuttunut vuoteen 2000 nähden. Norjan ja Venäjän pohjoisen tieverkon osalta muiden päällystettyjen teiden rakenne arvioitiin välttäväksi. Melko tai erittäin hyvänä tien rakennetta piti n. 15 % tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) n. 60 % tienkäyttäjistä. Norjan osalta arviot ovat heikentyneet vuoteen 2000 verrattuna; Venäjän osalta ne ovat pysyneet samana. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET: Tien rakenne (leveys, ohitukset jne.) Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 1 % 3 % 5 % 2 % 1 % 3 % 4 % 6 % 12 % 17 % 16 % 9 % 19 % 11 % 21 % 31 % 37 % 25 % 44 % 37 % 39 % 32 % 39 % 33 % 31 % 31 % 27 % 17 % 21 % 26 % 15 % 7 % 9 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET; Keskiarvo; Tien rakenne (leveys, ohitukset jne.) Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 2,4 2,2 2,7 2,8 2,7 2,7 2,4 2,4

20 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Ajoratamaalausten näkyvyys muilla päällystetyillä teillä Muiden päällystettyjen teiden osalta ajoratamaalausten näkyvyys arvioitiin kohtalaiseksi Suomessa ja Ruotsissa sekä välttäväksi Norjassa ja Venäjällä. Suomessa ja Ruotsissa kokonaisarvio on säilynyt ennallaan vuoteen 2000 verrattuna. Norjassa tilanne on heikentynyt selvästi, ja Venäjällä puolestaan parantunut. Kaikissa maissa noin viidennes tienkäyttäjistä pitää ajoratamaalausten näkyvyyttä melko tai erittäin hyvänä. Kuitenkin Venäjällä näkyvyyttä pitää melko tai erittäin huonona yli 60 % ja Norjassa lähes puolet tienkäyttäjistä. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET: Ajoratamaalausten näkyvyys Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 5 % 5 % 6 % 3 % 5 % 3 % 5 % 16 % 15 % 7 % 24 % 24 % 27 % 33 % 51 % 38 % 39 % 37 % 18 % 29 % 31 % 27 % 32 % 43 % 26 % 32 % 11 % 15 % 12 % 5 % 7 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET; Keskiarvo; Ajoratamaalausten näkyvyys Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 2,9 2,6 2,9 2,9 2,8 2,8 2,1 2,4

21 18 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Heijastavien reunapaalujen riittävyys muilla päällystetyillä teillä Muiden päällystettyjen teiden osalta heijastavien reunapaalujen riittävyys arvioitiin kohtalaiseksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa asia arvioitiin välttäväksi ja Venäjällä melko huonoksi. Vuoteen 2000 verrattuna hieman parannusta on tapahtunut Suomessa ja etenkin Venäjällä, ja vastaavasti heikennystä Norjassa. Ruotsissa tilanne on säilynyt ennallaan. Suomessa heijastavien reunapaalujen riittävyyttä melko tai erittäin hyvänä piti viidennes tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) noin puolet tienkäyttäjistä. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET: Heijastavien reunapaalujen riittävyys Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 9 % 11 % 9 % 9 % 2 % 3 % 2 % 7 8 % 15 % 18 % 7 % 18 % 25 % 16 % 23 % 24 % 17 % 28 % 27 % 18 % 36 % 25 % 35 % 37 % 38 % 39 % 21 % 56 % 19 % 23 % 43 % 23 % 24 % 11 % 16 % 13 % 7 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET; Keskiarvo; Heijastavien reunapaalujen riittävyys Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 2,9 2,4 2,6 1,8 2,1

22 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Sorateiden hoito ja ylläpito kesällä Sorateiden kunto Sorateiden kuntoa arvioitiin melko heikoksi kaikissa tutkimuksen kohdemaissa. Tyytyväisimpiä tienkäyttäjät olivat pohjoisen sorateiden kuntoon Suomessa ja Ruotsissa. Näissäkin maissa kuitenkin puolet tienkäyttäjistä arvioi sorateiden kuntoa melko tai erittäin huonoksi. Norjassa kuntoa huonoksi arvioi 70 % ja Venäjällä 74 % vastaajista. Vastaavasti melko tai erittäin hyväksi sorateiden kuntoa arvioi Suomessa 17 % ja kaikissa muissa tutkimuksen kohde maissa noin vastaajista. Verrattuna vuoden 2000 tuloksiin Ruotsin ja etenkin Venäjän osalta arviot sorateiden kunnosta ovat merkittävästi parantuneet ja Norjan osalta hieman heikentyneet. Suomen osalta sorateiden kunto vaikuttaisi pysyneen ennallaan. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; SORATIET: Sorateiden kunto (reiät ja epätasaisuudet) Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 11 0 % % 0 9 % 0 % 11 % 11 0 % % 1 % 2 % 0 4 % 12 % 5 % 4 14 % 6 % % 21 % 19 % 23 % 15 % 26 % 39 % 35 % 34 % 35 % 51 % 43 % 34 % 68 % 41 % 36 % 39 % 19 % 19 % 17 % 9 % 14 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: SORATIET; Keskiarvo; Sorateiden kunto (reiät ja epätasaisuudet) Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 2,3 2,2 2,1 2,5 2,5 2,5 1,4 2,0

23 20 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Tienpinnan pölyämisen ehkäisy sorateillä Tienkäyttäjät antoivat melko huonon yleisarvion myös sorateiden pölyämisen ehkäisylle. Vuoteen 2000 nähden merkittävä muutos arvioissa (parannus) on tapahtunut ainoastaan Venäjällä. Muissa maissa arviot ovat säilyneet lähes ennallaan. Tienpinnan pölyämisen ehkäisyn osalta tienkäyttäjät olivat tyytyväisimpiä Suomen tilanteeseen. Melko tai erittäin hyvänä sorateiden pölyämisen ehkäisyä piti 15 % tienkäyttäjistä, kohtalaisena 36 % ja huonona (melko tai erittäin huonona) 48 % tienkäyttäjistä. Ruotsissa ja Norjassa sorateiden pölyämisen ehkäisy arvioitiin välttäväksi. Melko tai erittäin hyvänä sorateiden pölyämisen ehkäisyä piti n. tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) yli puolet tienkäyttäjistä. Venäjällä tilanteen parantumisesta huolimatta edelleen vain 8 % tienkäyttäjistä piti sorateiden pölyämisen ehkäisyä hyvänä ja yli 80 % huonona. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; SORATIET: Tienpinnan pölyämisen ehkäisy Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 1 % 11 % 9 % 12 % 8 % 4 13 % 14 % 4 % 11 % 33 % 24 % 31 % 41 % 37 % 36 % 25 % 37 % 44 % 31 % 73 % 39 % 35 % 56 % 18 % 19 % 24 % 11 % 19 % 13 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: SORATIET; Keskiarvo; Tienpinnan pölyämisen ehkäisy Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 2,4 2,3 2,4 2,5 2,5 2,6 1,4 1,8

24 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Muun liikenneympäristön hoito ja ylläpito kesällä Levähdysalueiden siisteys Levähdysalueiden siisteys arvioitiin kohtalaisen hyväksi sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa. Norjassa tilanne on vuoteen 2000 verrattuna säilynyt samana, mutta Ruotsin ja erityisesti Suomen osalta arviot levähdysalueiden siisteydestä ovat heikentyneet selvästi. Suomessa levähdysalueiden siisteyden arvioi hyväksi entisen 60 % sijaan enää vain 44 % tienkäyttäjistä. Huonoksi levähdysalueiden siisteyden Pohjois-Suomessa kokevien osuus on vastaavasti kasvanut 12 %:sta 24 %:iin. Ruotsissa ja Norjassa levähdysalueiden siisteyden melko tai erittäin hyväksi arvioi noin tienkäyttäjistä. Vaikka levähdysalueiden siisteys on Venäjällä hieman parantunut, on sen tilanne kohdemaista selkeästi huonoin. Levähdysalueiden siisteyden huonoksi arvioi 73 %, kohtalaiseksi 14 % ja hyväksi vain 13 % tienkäyttäjistä. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ: Levähdysalueiden siisteys Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 3 % 4 % 14 % 13 % 15 % 8 % 17 % 5 % 16 % 36 % 14 % 31 % 34 % 39 % 43 % 37 % 31 % 33 % 36 % 46 % 32 % 27 % 28 % 42 % 14 % 13 % 13 % 18 % 13 % 7 % 8 % 6 % 3 % 2 % 6 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ; Keskiarvo; Levähdysalueiden siisteys Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 3,3 3,3 3,4 3,2 3,6 3,2 1,9 2,1

25 22 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Tietyömaista tiedottaminen Tietyömaista tiedottaminen Suomessa arvioitiin melko hyväksi. Myös Ruotsi ja Norja saivat kohtalaisen hyvät arviot. Venäjän osalta arvio oli vain välttävä. Kaikissa tutkimuksen kohdemaissa tietyömaista tiedottaminen oli hieman heikentynyt kesällä 2000 saatuihin tuloksiin nähden. Suomen osalta tietyömaista tiedottamisen arvioi hyväksi selvä enemmistö eli 59 % tienkäyttäjistä. Vastaava luku Ruotsissa oli 44 %, Norjassa 37 % ja Venäjällä 16 %. Huonoksi tietyömaista tiedottamisen arvioi Suomessa joka kymmenes tienkäyttäjä ja toisena ääripäänä Venäjällä yli 60 % vastaajista. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ: Tietyömaista tiedottaminen Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 6 % 9 % 6 % 9 % 8 % 16 % 15 % 22 % 8 % 16 % 36 % 28 % 38 % 22 % 38 % 44 % 31 % 46 % 39 % 31 % 37 % 41 % 31 % 26 % 32 % 22 % 15 % 17 % 11 % 13 % 7 % 19 % 7 % 7 % 7 % 5 % 2 % 4 % 2 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ; Keskiarvo; Tietyömaista tiedottaminen Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 3,2 3,1 3,5 3,3 3,8 3,6 2,7 2,3

26 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Liikenteen sujuvuus tietöiden aikana Liikenteen sujuvuus tietöiden aikana arvioitiin kohtalaisen hyväksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Venäjällä liikenteen sujuvuus tietöiden aikana oli välttävällä tasolla. Venäjällä myös tietöiden aikaisessa liikenteen sujuvuudessa on tapahtunut merkittävää parannusta; muissa kohdemaissa tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suomessa liikenteen sujuvuuden tietöiden aikana arvioi hyväksi vajaa puolet tienkäyttäjistä. Huonoksi sujuvuuden arvioi puolestaan vajaa viidennes tienkäyttäjistä. Ruotsissa ja Norjassa arviot ovat varsin samankaltaisia. Venäjällä tietöiden aikaisen liikenteen sujuvuuden hyväksi arvioi 14 % ja huonoksi 60 % vastaajista. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ: Liikenteen sujuvuus tietöiden aikana Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 3 % 5 % 1 % 5 % 2 % 7 6 % 8 % 12 % 32 % 36 % 34 % 42 % 26 % 44 % 33 % 45 % 29 % 42 % 41 % 50 % 35 % 33 % 47 % 16 % 15 % 31 % 11 % 9 % 13 % 5 % 5 % 5 % 3 % 4 % 5 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ; Keskiarvo; Liikenteen sujuvuus tietöiden aikana Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 3,1 3,2 3,3 3,2 3,5 3,3 1,8 2,3

27 24 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Liikenneopastus Liikenneopastus arvioitiin hyväksi Suomessa ja kohtalaisen hyväksi Ruotsissa ja Norjassa. Venäjällä liikenneopastus oli kohtalaisella tasolla. Vuoteen 2000 verrattuna tilanne Venäjällä on hieman parantunut ja muissa kohdemaissa hieman heikentynyt. Suomen osalta liikenneopastuksen arvioi hyväksi selvä enemmistö eli lähes kaksi kolmannesta tienkäyttäjistä. Huonoksi liikenneopastuksen Suomen osalta arvioi joka kymmenes tienkäyttäjä. Ruotsissa ja Norjassa liikenneopastuksen arvioi hyväksi % tienkäyttäjistä ja huonoksi % tienkäyttäjistä. Venäjän osalta liikenneopastuksen melko tai erittäin hyväksi arvioi neljännes tienkäyttäjistä ja vastaavasti melko tai erittäin huonoksi lähes puolet vastaajista. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ: Liikenneopastus (matkat ja suunnat) Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 5 % 7 % 15 % 14 % 9 % 22 % 14 % 15 % 35 % 31 % 43 % 41 % 26 % 45 % 28 % 41 % 35 % 28 % 37 % 36 % 26 % 31 % 29 % 27 % 17 % 12 % 26 % 8 % 14 % 23 % 6 % 7 % 7 % 9 % 5 % 2 % 2 2 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ; Keskiarvo; Liikenneopastus (matkat ja suunnat) Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 3,3 3,2 3,5 3,3 3,7 3,6 2,5 2,6

28 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Kokonaisarvio tieverkon kesäkunnossapidolle Tieverkon kesäkunnossapitoa arvioitiin eri osatekijöiden lisäksi myös kokonaisuutena pääteiden, muiden päällystettyjen teiden ja sorateiden osalta. Arviointi suoritettiin yhdeksänportaisella asteikolla, jossa ääripäinä olivat erittäin huono erittäin hyvä. Tässäkin arvio koski kunkin maan pohjoista tieverkkoa. Kokonaisarviot olivat melko hyvin linjassa eri osatekijöiden arvioinnin kanssa: parhaat arviot sai osakseen Suomen pohjoinen tieverkko ja toiseksi parhaat Ruotsin pohjoinen tieverkko. Norjan pohjoinen tieverkko jäi hieman Suomen ja Ruotsin arvosanoista. Luoteis-Venäjällä tieverkon kunto arvioitiin yleisesti heikoimmaksi. Seuraavassa kokonaisuutta on arvioitu sekä jakaumien että keskiarvojen avulla. Jakaumataulukoissa eri luokkia on yhdistetty siten, että huonoksi on laskettu kaikki arvot alle kolmen ja hyviksi kaikki arvot yli kolmen. Kohtalainen -luokkaan on sijoitettu ainoastaan arvon kolme antaneet vastaajat Päätieverkon kesäkunnossapito kokonaisuutena Päätieverkon kesäkunnossapito koettiin hyväksi Suomessa ja Ruotsissa. Norjassa ja Venäjällä päätieverkon kesäkunnossapito arvioitiin kohtalaiseksi. Suomessa ja etenkin Norjassa tilanne on vuoteen 2000 verrattuna heikentynyt; Ruotsissa ja Venäjällä taas selvästi kohentunut. Suomen osalta päätieverkon kesäkunnossapidon arvioi kokonaisuutena hyväksi selvä enemmistö eli lähes 60 % tienkäyttäjistä (vuonna %). Kohtalaiseksi päätieverkon kesäkunnossapidon arvioi 26 % ja huonoksi 16 % tienkäyttäjistä. Norjan osalta päätieverkon kesäkunnossapidon arvioi kokonaisuutena hyväksi tienkäyttäjistä, kun vuonna 2000 luku oli 44 %. Huonoksi päätieverkon kesäkunnossapidon kokonaisuutena arvioi entisen 27 % sijasta 40 % tienkäyttäjistä. Ruotsin osalta päätieverkon kesäkunnossapidon kokonaisuutena hyväksi arvioivien osuus on kasvanut 43 %:sta 55 %:iin tienkäyttäjistä. Huonoksi päätieverkon kesäkunnossapidon kokonaisuutena arvioi 38 % sijasta vain 16 % tienkäyttäjistä. Venäjällä päätieverkon kesäkunnossapidon arvioi kokonaisuutena huonoksi 56 % tienkäyttäjistä. Hyväksi kesäkunnossapidon arvioi puolestaan 18 % tienkäyttäjistä.

29 26 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; Kokonaisarvio päätieverkon kesäkunnossapidolle Huono Kohtalainen Hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 14 % 18 % 44 % 43 % 19 % 55 % 63 % 58 % 26 % 29 % 67 % 26 % 23 % 56 % 38 % 27 % 16 % 14 % 16 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: Keskiarvo; Kokonaisarvio päätieverkon kesäkunnossapidolle Kesä 2000 Kesä ,0 4,0 2,0 1,0 3,2 2,8 3,4 3,6 3,5 2,3 2,5 Erot henkilöautoilijoiden ja raskaan kaluston kuljettajien kesken olivat varsin pieniä. Norjassa ja Suomessa henkilöautoilijat pitivät päätieverkon kesäkunnossapidon tasoa hieman parempana kuin raskaan kaluston kuljettajat, ja Venäjällä päinvastoin. Tarkasteltaessa maakohtaisia kokonaisarvioita vastaajan kansallisuuden suhteen löytyy jonkin verran eroavaisuuksia. Suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten arviot päätieverkon kesäkunnossapidosta vaihtelevat vain muutaman kymmenyksen sisällä, mutta venäläisten arviot Norjan ja Suomen päätieverkosta ovat merkittävästi parempia. Tämä johtunee osin venäläisten alemmasta odotustasosta yleisesti, sillä he arvioivat myös oman päätieverkkonsa selvästi paremmaksi kuin suomalaiset sen kokevat. Huomattavaa on, että kukin maa on muita maita kriittisempi oman maansa kesäkunnossapidon tasoa kohtaan. Vuoden 2000 kyselyyn verrattuna vastaajan kansalaisuudesta johtuvat erot ovat hieman tasoittuneet. Kaikkien kansalaisuuksien arvioiden mukaan tilanne Norjassa on heikentynyt merkittävästi. Sen sijaan Ruotsin päätieverkon kesäkunnossapito on parantunut merkittävästi erityisesti ruotsalaisten ja suomalaisten mielestä. Arviot Suomen tilanteesta ovat kaikkien kansalai-

30 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 27 suuksien keskuudessa säilyneet lähes ennallaan. Venäjän kesäkunnossapito päätieverkon osalta on hieman parantunut sekä venäläisten että suomalaisten mielestä. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: Keskiarvo; Kokonaisarvio päätieverkon kesäkunnossapidolle Kesä 2005 Kesä ,0 2,0 4,0 5,0 Henkilöautoilijoiden arvio Norjasta 2,9 3,3 Henkilöautoilijoiden arvio Ruotsista Henkilöautoilijoiden arvio Suomesta Henkilöautoilijoiden arvio Venäjästä Raskaan kaluston kuljettajien arvio Norjasta 3,3 3,1 3,5 3,6 2,5 2,3 2,8 Raskaan kaluston kuljettajien arvio Ruotsista Raskaan kaluston kuljettajien arvio Suomesta Raskaan kaluston kuljettajien arvio Venäjästä 2,6 2,4 2,9 3,3 3,4 3,6 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: Kokonaisarvio päätieverkon kesäkunnossapidosta vastaajan kansalaisuuden mukaan Kesä 2005 Kesä ,0 2,0 4,0 5,0 Norjalaisten arvio Norjasta Norjalaisten arvio Ruotsista Norjalaisten arvio Suomesta Norjalaisten arvio Venäjästä 2,0 2,6 3,1 3,8 3,8 3,6 3,8 Ruotsalaisten arvio Norjasta Ruotsalaisten arvio Ruotsista Ruotsalaisten arvio Suomesta Suomalaisten arvio Norjasta Suomalaisten arvio Ruotsista Suomalaisten arvio Suomesta Suomalaisten arvio Venäjästä Venäläisten arvio Norjasta Venäläisten arvio Suomesta Venäläisten arvio Venäjästä 2,1 2,0 2,7 3,1 2,5 3,4 2,9 3,3 2,9 3,4 3,4 3,4 2,7 2,5 3,8 3,8 4,5 4,7 4,7

31 28 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET Muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapito kokonaisuutena Muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapito koettiin kohtalaiseksi Suomessa ja Ruotsissa. Norjassa ja Venäjällä muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapito arvioitiin välttäväksi. Vuoden 2000 tuloksiin nähden tilanne on pysynyt ennallaan Suomessa, parantunut Ruotsissa ja Venäjällä ja heikentynyt selvästi Norjassa. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; Kokonaisarvio muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapidolle Huono Kohtalainen Hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 7 % 18 % 14 % 29 % 27 % 27 % 11 % 38 % 18 % 22 % 29 % 36 % 26 % 28 % 82 % 68 % 62 % 51 % 42 % 37 % 34 % 35 % TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: Keskiarvo; Kokonaisarvio muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapidolle 5,0 4,0 2,0 1,0 Kesä 2000 Kesä ,8 2,5 2,6 2,8 3,1 1,9 2,3 Erot henkilöautoilijoiden ja raskaan kaluston kuljettajien kesken olivat varsin pieniä myös muiden päällystettyjen teiden osalta. Norjassa ja Suomessa henkilöautoilijat pitivät muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapidon tasoa hieman parempana kuin raskaan kaluston kuljettajat. Vastaavasti Ruotsin ja Norjan tilannetta pidettiin parempana raskaan kaluston kuljettajien keskuudessa.

32 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 29 Verrattaessa maakohtaisia kokonaisarvioita vastaajan kansallisuuden suhteen, ovat erot samansuuntaisia kuin arvioitaessa päätieverkkoa. Arviot Norjan, Ruotsin ja Suomen muiden teiden kesäkunnossapidosta kokonaisuutena ovat melko tasaisia lukuun ottamatta venäläisten arvioita, jotka ovat selvästi muita kansalaisuuksia parempia. Venäläiset arvioivat myös oman maansa kunnossapidon tason selvästi korkeammaksi kuin muut kansalaisuudet. Muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapidon osalta vastaajat eivät ole muita maita kriittisempiä oman maansa tilannetta arvioidessaan. Vuoden 2000 tuloksiin verrattuna muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapito Norjassa on heikentynyt kaikkien kansalaisuuksien mielestä. Ruotsin osalta mielipiteet kuitenkin eroavat: ruotsalaisten omasta mielestä tilanne on parantunut merkittävästi ja suomalaisten mielestä jonkin verran, mutta norjalaisten mielestä kunnossapidon taso on heikentynyt selvästi. Suomen osalta minkään kansalaisuuden arviot eivät ole merkittävästi muuttuneet. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: Keskiarvo; Kokonaisarvio muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapidolle Kesä 2005 Kesä ,0 2,0 4,0 5,0 Henkilöautoilijoiden arvio Norjasta Henkilöautoilijoiden arvio Ruotsista Henkilöautoilijoiden arvio Suomesta Henkilöautoilijoiden arvio Venäjästä Raskaan kaluston kuljettajien arvio Norjasta Raskaan kaluston kuljettajien arvio Ruotsista Raskaan kaluston kuljettajien arvio Suomesta Raskaan kaluston kuljettajien arvio Venäjästä 2,5 2,7 2,7 3,1 3,1 2,3 2,0 2,4 2,7 2,9 2,4 3,1 2,6 1,9

33 30 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: Kokonaisarvio muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapidosta vastaajan kansalaisuuden mukaan Kesä 2005 Kesä ,0 2,0 4,0 5,0 Norjalaisten arvio Norjasta Norjalaisten arvio Ruotsista Norjalaisten arvio Suomesta Norjalaisten arvio Venäjästä 1,9 2,3 2,8 3,1 3,5 3,3 3,4 Ruotsalaisten arvio Norjasta Ruotsalaisten arvio Ruotsista Ruotsalaisten arvio Suomesta Suomalaisten arvio Norjasta Suomalaisten arvio Ruotsista Suomalaisten arvio Suomesta Suomalaisten arvio Venäjästä Venäläisten arvio Norjasta 1,9 1,8 2,2 2,9 2,2 2,9 2,6 2,9 2,4 2,8 2,9 2,9 3,4 3,4 4,3 Venäläisten arvio Suomesta Venäläisten arvio Venäjästä 2,1 2,5 4,6 4, Sorateiden kesäkunnossapito kokonaisuutena Sorateiden kesäkunnossapito koettiin kohtalaiseksi Suomessa ja Ruotsissa ja välttäväksi Norjassa ja Venäjällä. Vuoteen 2000 nähden Suomen ja Norjan tilanne on pysynyt ennallaan, ja Ruotsin ja Venäjän tilanne on selkeästi parantunut. Suomen osalta sorateiden kesäkunnossapidon kokonaisuutena arvioi hyväksi vajaa kolmannes tienkäyttäjästä. Huonoksi sorateiden kesäkunnossapidon arvioi lähes puolet tienkäyttäjistä. Ruotsin osalta sorateiden kesäkunnossapidon kokonaisuutena arvioi hyväksi tienkäyttäjistä. Norjan osalta vastaava luku on 15 %. Venäjällä sorateiden kesäkunnossapidon kokonaisuutena arvioi hyväksi vain 12 %. Kunnossapidon huonoksi arvioi 76 % tienkäyttäjistä, mikä on kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin vuoden 2000 vastaava luku 91 %.

Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä 2010 2011

Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä 2010 2011 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä 2010 2011 Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2011 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa,

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 7.12.2010 Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYS PANKKI- JA VAKUUTUSALALLA 2010 Sisällys JOHDANTO... 3 PANKKIALA - YKSITYISASIAKKAAT... 4 Asiakastyytyväisyys... 4 Asiakasuskollisuus...

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus VALTAKUNNALLINEN RAPORTTI - KESÄ 2014

Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus VALTAKUNNALLINEN RAPORTTI - KESÄ 2014 Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus VALTAKUNNALLINEN RAPORTTI - KESÄ 1 Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Valtakunnallinen raportti kesä Liikennevirasto Helsinki Kannen kuva:

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan Julkaisuvapaa 19.11.2012 klo. 06.00 - Rating julkisten palveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Pääkohdat: Suomen julkinen liikenne, terveydenhuolto,

Lisätiedot

Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella

Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella Sysmän kansankäräjät 2013, Uudenmaan ELY-keskus 25.8.2013 Hoito ylläpito - investoinnit Hoito: Heinolan alueurakka 2012 17 Talvihoito Sorateiden hoito (sis.

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki Toimitilapalvelut 19.4.2011

Kajaanin kaupunki Toimitilapalvelut 19.4.2011 KAJAANIN KAUPUNGIN TILAPALVELUJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN ARVIOINTIRAPORTTI VUODELTA 2011 1 1. Asiakaskyselyn taustatiedot Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen toimialan tilapalvelut toteuttivat helmikuussa

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Raskas ajoneuvo jumissa

Raskas ajoneuvo jumissa Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Raskas ajoneuvo jumissa liikennehäiriöt 2012 2014 Juha Valtonen Juha Valtonen Raskas ajoneuvo jumissa - liikennehäiriöt 2012-2014 Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Liikenneturva

Lisätiedot

ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus 2013

ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus 2013 Julkaisuvapaa ma 28.10.2013 klo 06.00 Tyytyväisyys televiestintäpalveluihin nousee - Terveen kilpailutilanteen säilyttäminen on nyt ratkaiseva ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus

Lisätiedot

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Tienpidon teesit. Håkan Stara Puheenjohtaja SKAL Pohjanmaa Österbotten ry

Tienpidon teesit. Håkan Stara Puheenjohtaja SKAL Pohjanmaa Österbotten ry Tienpidon teesit Håkan Stara Puheenjohtaja SKAL Pohjanmaa Österbotten ry SKAL 2012 SKAL 2012 Vastuullinen yrittäjä Oma tausta Star-Cargo Oy Päätoimiala aikataulutettu lentorahtiliikenne Ulkomaankuljetuksia:

Lisätiedot

TeleFinland ponnisti kärkeen. Matkaviestintä - Asiakastyytyväisyystutkimus 2012

TeleFinland ponnisti kärkeen. Matkaviestintä - Asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Julkaisuvapaa ma 22.10.2012 klo 06.00 TeleFinland ponnisti kärkeen Matkaviestintä - Asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating on vuodesta 2004 tutkinut Suomen telealan

Lisätiedot

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen

Lisätiedot

29.1.2008 / Anne Leppänen/Asko Pöyhönen. Toiminta- ja laatusuunnitelman sisältövaatimuksista

29.1.2008 / Anne Leppänen/Asko Pöyhönen. Toiminta- ja laatusuunnitelman sisältövaatimuksista 2 Hyvä tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelma Kaikki mitä on luvattu tarjousvaiheen laatusuunnitelmassa on löydyttävä myös sopimuskatselmuksessa (on urakoitsijaa sitova)!!! Asiat oikeassa järjestyksessä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus. Valtakunnallinen raportti - talvi 2016

Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus. Valtakunnallinen raportti - talvi 2016 Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Valtakunnallinen raportti - talvi Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Valtakunnallinen raportti talvi Liikennevirasto Helsinki Kannen kuva:

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by.5 per cent in July The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish accommodation

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2015 Kyselytutkimuksen tulokset 15 kunnassa Heinola. 1.9.2015 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2015 Kyselytutkimuksen tulokset 15 kunnassa Heinola. 1.9.2015 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 1 kunnassa Heinola 1..201 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 3 Kadut 4 Puistojen

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Liikennevirasto 18.10.2012

Liikennevirasto 18.10.2012 n tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Kesä 2012 Liikennevirasto 18.10.2012 Tutkija: Kati Valta Työnro: 220102072 TNS Gallup Oy, Miestentie 9 C, 02150 Espoo SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. TUTKIMUKSEN

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Liikennemerkkien kuntoluokitus

Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) 978-952-221-256-6 2200060-v-09 TIEHALLINTO

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, April Nights spent by foreign tourists in Finland decreased by 4.4 per cent in April The number of recorded nights spent by foreign tourists at

Lisätiedot

Tienkäyttäjätyytyväisyyden vertailu maakunnittain Savo-Karjalan tiepiirissä. Tiehallinnon selvityksiä 40/2003

Tienkäyttäjätyytyväisyyden vertailu maakunnittain Savo-Karjalan tiepiirissä. Tiehallinnon selvityksiä 40/2003 Tienkäyttäjätyytyväisyyden vertailu maakunnittain Savo-Karjalan tiepiirissä Tiehallinnon selvityksiä 40/2003 Tienkäyttäjätyytyväisyyden vertailu maakunnittain Savo-Karjalan tiepiirissä Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 Kaupungin eri osien asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista sekä asukasyhteistyöstä on

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Kunnossapidon hoitosopimuksella kunnan hoidossa olevat yksityistiet, Kittilä

Kunnossapidon hoitosopimuksella kunnan hoidossa olevat yksityistiet, Kittilä Kunnossapidon hoitosopimuksella kunnan hoidossa olevat yksityistiet, Kittilä Arvoisa tiekunnan edustaja, Tiekunnan tienne kunnossapidon pääurakoitsija seuraavat viisi (5) vuotta on NCC ROADS Oy. Urakka-aika

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia - EPSI Rating terveyspalveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuodesta 2007 suomalaisten tyytyväisyyttä terveydenhuoltoon ja tänä vuonna

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2014 Kyselytutkimuksen tulokset 28 kunnassa Kajaani. 4.12.2014 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2014 Kyselytutkimuksen tulokset 28 kunnassa Kajaani. 4.12.2014 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset 2 kunnassa Kajaani.. Heikki Miettinen 1 SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset Vastaajien taustatiedot 2 Yhteenveto tuloksista

Lisätiedot

Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus

Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-257-3

Lisätiedot

Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus VALTAKUNNALLINEN RAPORTTI - TALVI 2013

Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus VALTAKUNNALLINEN RAPORTTI - TALVI 2013 2013 Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus VALTAKUNNALLINEN RAPORTTI - TALVI 2013 Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Valtakunnallinen raportti talvi 2013 Liikennevirasto Helsinki

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015 Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä Lokakuu 2015 Tiivistelmä (1/2) Iso hanke, kuten Kansi- ja areenahanke, luo merkittäviä työllisyys- ja arvonlisäysvaikutuksia

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2014: Tiestön kunnon merkitys yrittäjille ja havainnot harmaasta taloudesta kasvaneet

SKAL Kuljetusbarometri 2/2014: Tiestön kunnon merkitys yrittäjille ja havainnot harmaasta taloudesta kasvaneet : Tiestön kunnon merkitys yrittäjille ja havainnot harmaasta taloudesta kasvaneet Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4 5 6 Alueellinen tarkastelu N=554 Onko yrityksenne liikevaihto edellisen

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

LIIKENTEEN VÄYLIEN AURAUS 2013-2016 YKSITYISTEIDEN AURAUS 2013-2016 ROKUAN ASEMAKAAVATEIDEN

LIIKENTEEN VÄYLIEN AURAUS 2013-2016 YKSITYISTEIDEN AURAUS 2013-2016 ROKUAN ASEMAKAAVATEIDEN UTAJÄRVEN KUNTA Tekniset palvelut PL 18 91601 UTAJÄRVI 23.09.2013 ASEMAKAAVATEIDEN ja KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLIEN AURAUS 2013-2016 YKSITYISTEIDEN AURAUS 2013-2016 ROKUAN ASEMAKAAVATEIDEN sekä STADIONIN JA

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI Talvikunnossapito Tehtäväkortti Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO Tehtäväkortti Sisällysluettelo 1 Auraus... 1 1.1 Milloin

Lisätiedot

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä Kunnossapito ja talous Kuntasektorin kalustovaatimukset Katujen kunnossapito Asemakaava-alueella kadun kunnossapito kuuluu kunnalle (Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

ASUKASTYYTYVÄISYYS 2013 - TULOKSET AS OY PUUTARHAKATU 11-13

ASUKASTYYTYVÄISYYS 2013 - TULOKSET AS OY PUUTARHAKATU 11-13 ASUKASTYYTYVÄISYYS 2013 - TULOKSET AS OY PUUTARHAKATU 11-13 AS OY PUUTARHAKATU 11-13! Asukaskyselyn tulokset Vastauslomakkeita palautettiin 90 kpl, eli otos oli varsin kattava. Vastaukset jakaantuivat

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot