Vertaisverkkotekniikat hilaympäristöissä: laskennan hajauttaminen ja tiedon varastointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vertaisverkkotekniikat hilaympäristöissä: laskennan hajauttaminen ja tiedon varastointi"

Transkriptio

1 hyväksymispäivä arvosana arvostelija Vertaisverkkotekniikat hilaympäristöissä: laskennan hajauttaminen ja tiedon varastointi Jesse Lankila Helsinki HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution Department Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Tekijä Författare Author Tietojenkäsittelytieteen laitos Jesse Lankila Työn nimi Arbetets titel Title Vertaisverkkotekniikat hilaympäristöissä: laskennan hajauttaminen ja tiedon varastointi Oppiaine Läroämne Subject Tietojenkäsittelytiede Työn laji Arbetets art Level LuK-aine Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages 11 sivua Tässä kirjoituksessa esitellään hilaympäristö käsitteenä sekä kartoitetaan sen sovellutuksia ja niiden hilaympäristöltä vaatimia palveluita. Palveluista tarkastellaan tarkemmin tiedon varastointia ja laskennan hajauttamista. Tekstissä esitellään pintapuolisesti myös vertaisverkkolaskennan käsite ja vertaillaan vertaisverkkojen ja asiakas-palvelinarkkitehtuurin soveltuvuutta hilaympäristöihin. Vertaisverkkotekniikkojen käyttökelpoisuutta edellämainittuihin hilaympäristön palveluihin tarkastellaan lyhyesti esitellyin esimerkkitapauksin. Havaitaan, että vertaisverkkotekniikat soveltuvat ongelmitta hilaympäristön tarjoamien peruspalvelujen toteuttamiseen ja osassa tapauksista tarjoavat myös selviä etuja keskitettyihin ratkaisuihin nähden. Lopuksi todetaan myös, että vertaisverkko- ja hilalaskenta todennäköisesti lähestyvät toisiaan kehityksen myötä ja toivottavasti lopulta muodostavat jonkinlaisen välimuodon, joka yhdistää molempien tapojen paremmat puolet. Avainsanat Nyckelord Keywords hila, hilalaskenta, hajautettu laskenta, vertaisverkot Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

3 ii Sisältö 1 Johdanto 1 2 Hilaympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet 2 3 Hilalaskenta ja vertaisverkot Asiakas-palvelinarkkitehtuuri Vertaisverkot Vertaisverkkotekniikat hilaympäristön palveluissa Laskentatehtävien hajautus Tiedon säilytys Yhteenveto 9 Lähteet 10

4 1 1 Johdanto Viimeisten kymmenen vuoden aikana maailma on verkottunut ennennäkemätöntä vauhtia. Tietoliikenneyhteyksien kapasiteetti on moninkertaistunut samalla, kun PCkoneiden suorituskyky on noussut vanhojen superkoneiden tasolle. Internet-yhteyksistä on tullut sähkön ja viemäröinnin kaltainen peruspalvelu jo tammikuussa 2007 joka toisella suomalaisella kotitaloudella oli laajakaistayhteydeksi luokiteltava (väh. 256kbps) internet-yhteys, yleisimpänä yhteysnopeutena 2Mbps [LVM07]. Yhteyksien nopeutuminen on mahdollistanut monien uusien tai aiemmin kannattamattomien tekniikkojen käyttöönoton. Muun muassa tiedostojen jako vertaisverkkojen avulla yleistyi 2000-luvun alkupuolella lähes arkipäiväiseksi asiaksi. Huomattiin, että tiedostojen ohella verkko mahdollistaisi myös muiden resurssien jakamisen vaikkapa laskentatehon. Havaittiin myös, että vaikka tietokoneiden suorituskyky kasvoi Mooren lain mukaisesti, tietoverkkojen nopeus kasvoi sitäkin nopeammin. Laskentaa alettiin rinnakkaistaa hajauttaen se tietoverkon ylitse toisille fyysisille koneille, joko isoille laskentaklustereille (esim. NorduGrid) ja/tai laajamittaisesti tavallisille PC-koneille (esim. [NoL05]. Tämänkaltaiset hajautetut laskentaoperaatiot johtivat ajatukseen sähköverkon kaltaisista laskentaverkostoista, jotka olisivat lukemattomien yksittäisten koneiden ja resurssien muodostamia heterogeenisiä kokonaisuuksia. Tällaiset verkostot tarjoaisivat kelle tahansa halukkaalle laskentatehoa samaan tapaan kuin sähköverkko sähköä. Syntyi käsite grid computing (englannin kielen sanasta electric grid, sähköverkko) eli hilalaskenta [FoK99]. Tässä esseessä tarkastellaan mainitunlaisten kokonaisuuksien, hilaympäristöjen, mahdollistamia sovellutuksia, erityisesti laskentaa ja tiedon varastointia. Samoin tarkastellaan vertaisverkko- ja asiakas-palvelinarkkitehtuurien soveltumista hilaympäristöihin sekä vertaisverkkotekniikkojen käyttökelpoisuutta edellämainittujen sovellutusten toteuttamisessa.

5 2 2 Hilaympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet Käsitteellä hila tarkoitetaan tässä tekstissä karkeasti sanottuna sähköverkon kaltaista verkostokokonaisuutta, joka tarjoaa laskentavoimaa verkostoon liittyville tahoille. Hilaympäristö puolestaan tarkoittaa tällaisen hilan tarjoamaa toimintaympäristöä. Samanlaisuus sähköverkon kanssa tarkoittaa sitä, että hilat koostuvat hyvin monenlaisista resursseista aivan kuten sähköverkot keskenään hyvin erikokoisista ja -tehoisista generaattoreista. Sähköverkon tarjoama energia on kaikkien verkkoon liittyvien käytettävissä samoin, kuin hilan tarjoamat resurssit ovat kaikkien siihen liittyneiden saatavilla [FoK99]. Tällaisia resursseja voivat olla esimerkiksi suoritusteho ja -aika, tutkimustietokannat, tiedon säilytystila sekä erikoisinstrumentit ja -sensorit [IaF01]. Jokainen hilan jäsen voi sekä käyttää resursseja että tarjota niitä. Nämä ominaisuudet toisaalta tekevät hilasta hyvin skaalautuvan ja joustavan, toisaalta aiheuttavat arkkitehtuurisia suunnitteluvaikeuksia vaikeuttaen siten sen tehokasta hyödyntämistä. Hilan jäseninä voi olla yhtälailla yksittäisiä henkilöitä kuin yliopistoja tai tutkimuskeskuksiakin. Koska eri tahot haluavat usein tarkasti määritellä, mitä resursseja muiden käyttöön jaetaan, hilaympäristön on tarjottava mahdollisuus jäsenkohtaisiin jakosääntöihin. Nämä säännöt määrittelevät, miten ja mitä resursseja jäsenten kesken jaetaan. Yksilöt ja tahot, jotka jakavat toisilleen resursseja tietyillä jakosäännöillä, muodostavat virtuaaliorganisaation (virtual organization) [FKT01]. Virtuaaliorganisaatioita voivat olla esimerkiksi tietovarastopalveluiden tarjoajat, laskentayksiköiden tarjoajat, mikropiirivalmistajat tai monivuotisen fysikaalisen tutkimuksen kansainväliset yhteistyötahot. Arkkitehtuurisesta näkökulmasta hilojen merkittävimmät ominaisuudet ovat dynaamisuus, koneverkoston laajuus sekä jäsenten heterogeenisyys resurssien laadun ja määrän suhteen. Hilaan liittyneiden koneiden määrä voi vaihdella nopeastikin niiden liittyessä siihen tai poistuessa siitä sekä ylläpitotoimien tai muun häiriöajan takia [IaF01]. Hilan jäseniä saattaa olla tuhansia ympäri maailmaa ja kommunikaatio hoidetaan täysin internetin kautta, mikä vaikeuttaa verkoston hallintaa. Hilan jäsenet saattavat olla yhtä lailla isoja laskentaryppäitä, levypalvelimia, mittauslaitteita kuin yksittäisiä työasemiakin. Nämä mahdollistavat monenlaisten resurssien tarjonnan, mutta

6 myös monimutkaistavat yhtenäisen palvelualustan toteuttamista. Hilan jäsenet vaikuttavat myös voimakkaasti siihen, millaisia palveluja hila voi tarjota. Onkin arveltu, että tulevaisuudessa voidaan nähdä useita tiettyä tarkoitusta varten muodostettuja hiloja yhden massiivisen laskentahilan sijaan [FoK99]. Mitä palveluja hilaympäristö voi siis tarjota? Teoriassa kaikkea sitä, mitä hilan jäsenetkin. Käytännössä mielenkiinto keskittyy kuitenkin ymmärrettävistä syistä lähinnä laskennallisiin operaatioihin niiden eri muodoissa. Operaatioiden laatu aiheuttaa puolestaan lisävaatimuksia ympäristölle esimerkiksi tiedon säilytystilan, toimintanopeuden tai -varmuuden suhteen. Foster ja Kesselman jaottelevat hilojen laskentasovellutukset viiteen kategoriaan niiden pääpiirteiden mukaan (taulukko 1). Kategoria Esimerkkejä Piirteet Hajautettu superlaskenta Kemian mallinnus, tähtitieteellinen laskenta, hajautettu simulaatio Suuri suoritusnopeus Tarvittaessa ( on demand ) Dataintensiivinen Yhteistoiminnallinen Mikropiirisuunnittelu, kryptografiset ongelmat Pilvien havainnointi, matemaattisten tehtävien ratkonta Fysikaaliset kokeet, Tähtihavaintojen yhdistely Yhteistoiminnallinen suunnittelu, Tiedon tutkiskelu Taulukko 1: Viisi hilasovellutusten pääluokkaa [FoK99] Isoja, paljon suoritinaikaa ja muistia vaativia laskennallisia ongelmia Käyttävät hiljaisena olevia resursseja kasvattaakseen kokonaissuoritustehoa etäresursseihin yhdistetty paikallinen laskenta rajoitetuksi ajaksi Uuden tiedon yhdistely useista tietolähteistä Tukee usean osallistujan kommunikointia tai yhteistyötä Hajautetussa superlaskennassa hiloja käytetään saavuttamaan ongelman järkevässä ajassa ratkaisemiseksi tarvittava laskentateho, mihin yksittäinen superkone ei välttämättä riitä. Tämä asettaa hilaympäristöille vaatimuksia vuorotuksen ja skaalautuvuuden suhteen. Suuren suoritusnopeuden laskennassa hajautetaan hilan avulla löyhästi toisiinsa liittyviä laskentatehtäviä yleensä muutoin hiljaisina oleville työasemille saavuttaen näin suuremman suoritusnopeuden. Tavoite on sama kuin hajautetussa superlaskennassa, mutta yksittäiset tehtävät eivät riipu toisistaan yhtä paljon ja hajauttaminen on siten helpompaa [FoK99]. Tarvittaessa suoritettava laskenta hyödyntää hiloja saavuttaakseen hetkellisesti 3

7 4 resurssimäärän, jota ei olisi kannattavaa tai mahdollista pitää paikallisesti. Resurssit voivat olla mitä tahansa laskentatehosta erikoissensoreihin. Tällainen laskenta asettaa hilaympäristölle monenlaisia haasteita mm. vuorotuksen, resurssien etsinnän ja viansiedon kannalta. Dataintensiivisessä laskennassa pyritään käsittelemään todella suuria määriä dataa ja yhdistelemään siitä uutta tietoa, jolloin ongelmia aiheuttaa suurien datavirtojen vuorotus ja ohjailu pitkin hierarkista rakennetta. Yhteistoiminnallinen laskenta, jossa usea osallistuja vuorovaikuttaa keskenään, vaatii puolestaan järjestelmältä reaaliaikaisuutta sekä tukea monenlaiselle vuorovaikutukselle [FoK99]. Edellämainitut laskentatyypit vaativat hilaympäristöltä monenlaisia palveluita. Sen on kyettävä tarjoamaan välineet resurssien etsintään, laskennan hajauttamiseen, tietojen säilytykseen, valvontaan, vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon sekä taattava näiden tietoturvallinen ja vikasietoinen toteutus. Jatkossa keskitytään laskennan hajauttamiseen ja tiedon säilytykseen, erityisesti niiden toteuttamiseen vertaisverkkotekniikoin. 3 Hilalaskenta ja vertaisverkot 3.1 Asiakas-palvelinarkkitehtuuri Tämänhetkiset hilaympäristötoteutukset pohjautuvat laajalti asiakas-palvelinmalliin, jossa luotettu palvelin jakaa laskentatehtävät joukoille hilan jäseniä, asiakkaita, jotka sijaitsevat hajallaan eri puolilla internetiä. Tällaisessa ratkaisussa palvelin pitää jatkuvasti kirjaa, mikä laskentatehtävä on milläkin asiakkaalla, voidakseen tarvittaessa uudelleenjakaa tehtävän asiakkaan mahdollisesti epäonnistuessa siinä [Kim07]. Malli ottaa jossain määrin huomioon yksittäisten jäsenkoneiden epäluotettavuuden, mutta vaatii palvelimelta erinomaista luotettavuutta. Kun palvelin ei ole käytettävissä esimerkiksi ylläpidon tai verkko-ongelmien takia, uusia tehtäviä ei voida jakaa ja hilan tarjoamat resurssit jäävät käyttämättä. Kuvaillun kaltainen hierarkinen vuorotus aiheuttaa ongelmia hiloissa, jotka koostuvat enimmäkseen normaaleista työasemista. Palvelin vuorottaa tehtävät hilan jäseniltä saamiensa vuorotustilatietojen ja tehtävien asettamien vaatimusten mukaan. Tavallisista työasemista koostuva hila on kuitenkin koostumukseltaan erittäin dynaaminen, mikä

8 5 johtaa helposti tehtävien uudelleenjakamiseen. Työasemista voidaan muodostaa paikallisia ryppäitä, jolloin ryppäällä on oma vuorottajansa, ja työasemat liittyvät hilaan vain ryppään kautta, mikä puolestaan heikentää hilan skaalautuvuutta. Tämänhetkiset toteutukset eivät myöskään tue täysin automaattista hilan kuormitustasoon ja asiakkaiden tehtävänantoihin perustuvaa tehtävien jakamista, vaan vaatii manuaalista resurssien etsintää ja valikointia [TaZ06]. Keskitettyjen palvelinten käyttö vaatii myös tahon, joka suostuu ylläpitämään niitä, mikä voi jättää hilan toimivuuden yhden tietyn tahon käsiin [IaF01]. 3.2 Vertaisverkot Vertaisverkkolaskenta, peer-to-peer computing, käyttää hyväkseen vertaisverkkoarkkitehtuuria, jossa asiakas-palvelinroolijaon sijaan jokainen vertaisverkon jäsen toimii samalla sekä asiakkaana että palvelimena. Joissakin vertaisverkoissa käytetään keskitettyjä palvelimia tiettyihin verkon palveluihin, kuten verkkoon liittymiseen, toisissa verkon toiminnallisuus on täydellisesti hajautettu. Edellisiä kutsutaan usein hybridivertaisverkoiksi, jälkimmäisiä puhtaiksi vertaisverkoiksi [Bar00]. Erityisesti puhtaiden vertaisverkkojen suurimmiksi hyödyiksi voidaan laskea keskitetyn palvelimen aiheuttaman pullonkaulan eliminointi palvelintoimintojen hajauttamisella, sekä luotettavuuden paraneminen verkon toimivuuden ollessa riippumaton yhdestäkään tietystä sen osasta. Vertaisverkkolaskennan voidaan nähdä kehittyneen kilpailevana hajautetun laskennan suoritustapana hilalaskennan rinnalla. Molemmilla on kuitenkin useita yhtymäkohtia. Kumpikin pyrkii tarjoamaan virtuaaliyhteisöille keinon jakaa resursseja jäsentensä kesken ja lähestyvät ongelmaa luomalla olemassaolevien organisaatiorakenteiden rinnalle oman järjestelmänsä. Sekä hila- että vertaisverkkolaskennan suhteen on saatu aikaan varteenotettavaa teknistä kehitystä, mutta molemmilla on myös tämänhetkisissä toteutuksissaan kriittisiä rajoitteita. Yleistäen voidaan todeta hilalaskennan nykyisellään hallitsevan infrastruktuurin ylläpidon muttei kunnollista vikasietoisuutta, kun taas vertaisverkkolaskenta toteuttaa vikasietoisuuden, mutta siltä puuttuu kunnollinen infrastruktuuritoteutus [FoI03]. Yhtäläisyyksiensä sekä toisiaan tukevien ominaisuuksiensa myötä voidaan arvioida, että molemmat hajautetun laskennan tekniikat lähestyvät toisiaan lähitulevaisuudessa. Jo nyt

9 6 on huomattavissa selkeä trendi vertaisverkkoarkkitehtuurin laajenevasta käytöstä hilaympäristön palveluiden toteutuksessa [FoI03]. Olemassaolevia esimerkkejä on muun muassa resurssien etsinnästä [IaF01], laskentatehtävien hajauttamisesta, [Kim07, TaZ06] ja luottamuksenhallinnasta [ZhH06]. Myös datan hajauttamisesta on olemassa sekä täydellisesti hajauttamiskelpoisia ratkaisuja [Fos03, RaF02] että itsenäisiä, hilaympäristöönkin sopivia vertaisverkkototeutuksia [Kar07]. 4 Vertaisverkkotekniikat hilaympäristön palveluissa Vertaisverkkotekniikoita ja täydellistä hajauttamista on tähän mennessä yritetty soveltaa moneen yksittäiseen hilaympäristön tarvitsemaan palveluun sekä itse hilaympäristön kokonaisarkkitehtuuriin [TaZ06]. Erityisesti niillä on pyritty eliminoimaan pullonkauloja ja lisäämään luotettavuutta [Kim07]. Seuraavaksi tarkastellaan, mitä parannuksia niillä voidaan tuoda laskentatehtävien hajauttamiseen ja tiedon hajautettuun säilytykseen hilaympäristöissä, sekä käydään läpi olemassaolevia toteutuksia. 4.1 Laskentatehtävien hajautus Hilalaskenta on nimensä mukaisesti eräs hajautetun laskennan muoto. Laskentatehtävien tehokkaan ja käytännöllisen hajauttamisen voidaankin siten katsoa olevan hilaympäristön kenties tärkein palvelu. Siksi sen on oltava tehokas, skaalautuva ja vikasietoinen kaikki ominaisuuksia, jotka voidaan saavuttaa nimenomaan vertaisverkoilla [Kim07]. Asiakas-palvelinmallilla on erittäin vaikeaa toteuttaa toimiva, automaattinen tehtävien ja resurssien yhteensovitus sen mukautuessa huonosti hilan jatkuvaan muutokseen [TaZ06]. Käytännössä erityisesti skaalautuvuutta ja vikasietoisuutta on vaikea saavuttaa keskitetyllä, hierarkisella järjestelmällä, joten vertaisverkkojen ja hilalaskennan yhdistyminen vaikuttaa tässä mielessä väistämättömältä [FoI03]. Vertaisverkoilla on omat haasteensa hilalaskennassa. Jik-Soo Kimin et al. kehittämässä arkkitehtuurissa käytetään yhtä hajautettua tiivistettä (distributed hash table, DHT) pitämään kirjaa sekä tehtävänannoista että hilan jäsenistä, vertaisverkon solmuista (node). Laskentatehtävien antaminen ja suoritus sujuu kokonaisuudessaan seuraavanlaisesti: hilan jäsen, jolla on tehtävänanto, valitsee sattumanvaraisesti solmun tiivistetaulusta siirtää tehtävänannon sille. Tämä solmu

10 7 laskee tehtävänannolle uniikin tiivisteen ja välittää sen uudelle solmulle, josta tulee tehtävänannon omistajasolmu (owner node). Omistajasolmun tehtävänä on etsiä tehtävälle sopiva suorittajasolmu ja valvoa sen suoritusta sekä pitää huoli, että tehtävän lopputulos päätyy alkuperäiselle tehtävänantajalle. Suorittajasolmun valinta suoritetaan käynnistämällä sovittamismekanismi, joka etsii sopivan solmun tehtävänannon sisältämän tehtäväprofiilin asettamien kriteerien sekä hilan solmujen senhetkisen tilan perusteella. Tehtäväprofiili voi sisältää tehtävän suorittamiseen liittyviä vaatimuksia ja rajoitteita, kuten suorittimen miniminopeuden, käytettävän muistin määrän ja tuettujen suoritusympäristöjen listan. Löydettyään sopivat solmut sovittamismekanismi joko hajauttaa tehtävän usealle solmulle tai määrää sen yksittäisen solmun suoritettavaksi. Tämän jälkeen omistajasolmu antaa tehtävän suorittajasolmulle, joka asettaa sen suoritusjonoon. Suorittajasolmu lähettää tasaisin väliajoin elossaoloilmoituksen omistajasolmulle, kunnes se on saanut tehtävän suoritettua. Lopuksi suorittajasolmu lähettää tehtävän tuloksineen tehtävän antaneelle hilan jäsenelle [Kim07]. Esitetyn arkkitehtuurin suoritustehokkuus riippuu suuresti sovittamismekanismin käyttämästä algoritmista. Kim et al. esittelevät kaksi hieman toisistaan eroavaa, hajautetun tiivistetaulun varassa toimivaa algoritmia, vertaavat niiden suoritusnopeutta keskitettyyn sovittamiseen erilaisilla tehtävätyypeillä ja kuormitustilanteilla ja toteavat varsinkin monimutkaisemman algoritmin mahdollistavan suunnilleen yhtä tehokkaan sovittamismekanismin tarjoten samalla paremman skaalautuvuuden ja vikasietoisuuden kuin keskitetty sovittaminen. Arkkitehtuurin suurimpina kehityskohteina he listaavat annettujen tehtävien turvallisen suorittamisen ja sovittamisalgoritmien parantelun. Se ei nykyisellään tue myöskään toisistaan riippuvia laskentatehtäviä eikä takaa suurten tehtävämäärien reilua vuorotusta. Molempien todetaan kuitenkin olevan ratkaistavissa, riippuvuudenhallintaan aiotaan soveltaa olemassaolevia toteutuksia ja reiluuden takaaminen otetaan tutkimuksen kohteeksi. Arkkitehtuurin mainitaan myös soveltuvan lähinnä laskennallisesti raskaiden, vähän levyliikennettä vaativien laskentatehtävien suorittamiseen [Kim07]. 4.2 Tiedon säilytys Tiedon hajautettu säilytys hilaympäristöissä voitaneen jakaa kahteen tyyppiin: erityisesti dataintensiivisen laskennan tarvitsemaan väliaikaiseen säilytystilaan [FoK99] sekä

11 8 tutkimus- ja muun tiedon pidempiaikaiseen varastointiin. Väliaikaisen säilytystilan suuri haaste on siinä, että säilytettävä data on tiukasti sidoksissa sille suoritettaviin laskentatoimenpiteisiin. Data on toisinnettava useille tahoille sen etäkäytön minimoimiseksi ja keskitetty tiedonhajautus muuttuu nopeasti tehottomaksi laskentatehtävien ja käytettävien resurssien suuren määrän vuoksi [RaF02]. Käsiteltävän datan suuri määrä aiheuttaa lisävaatimuksia datan nopealle hajauttamiselle. Tiedon pitkäaikainen hajautettu varastointi puolestaan ei sinällään aseta erityiskriteereitä hilaympäristölle. On olemassa jo useita toimivia itsenäisiä toteutuksia, joista osa perustuu nimenomaan vertaisverkkotekniikalle [Has05]. Näiden soveltaminen hilaympäristössä ei liene kovin monimutkaista. Yuhui Deng et al. ovat kehittäneet kaksiportaiseen hybridivertaisverkkoon perustuvan datanhajautusjärjestelmän, joka tarjoaa skaalautuvuuden sekä datalle korkean paikallisuusasteen dataintensiivisessä laskennassa. Järjestelmä pyrkii jakamaan hilan jäsenet omiin piireihinsä niiden maantieteellisen sijainnin perusteella. Jokaisella piirillä on oma agenttisolmunsa, joka on yhteydessä muiden piirien agentteihin. Yhdessä nämä agenttipiirit mudostavat virtuaalisen agenttipiirin (virtual agent domain). Yksittäisen piirin kaikki solmut ovat toistensa kanssa vertaisia, poislukien agenttisolmu. Kaikki agentit ovat puolestaan tasavertaisia virtuaalisessa agenttipiirissä. Käsiteltävä data hajautetaan aina yhdelle piirille sen agentin kautta. Järjestelmän tehokas käyttö vaatii, että laskentatehtävät annetaan samalle piirille kuin niiden käsittelemä data. Tällöin dataintensiivisen laskennan vaatima korkea paikallisuusaste täyttyy ja kommunikaatioviiveet pysyvät pieninä. Järjestelmän suunnittelijat toteavat sillä olevan kolme heikkoa kohtaa: agenttisolmu saattaa muodostua pullonkaulaksi, mikäli piiri on kovan kuormituksen alainen; piirin sisäinen kuormantasaus ja varastoresurssien yhdisteleminen vaatii ylimääräistä laskentatehoa; pahimmassa tilanteessa agenttisolmu voi ylikuormittua pahasti suuresta pyyntömäärästä tarjoillessaan piiriin sijoitettua dataa ulospäin. Järjestelmä ei myöskään nykyisellään tue kunnolla tiedon toisintamista, joskin se on työn alla [Den07]. 5 Yhteenveto Hilalaskenta on vielä varsin tuore asia, ja sen kehitys on jokseenkin alkuvaiheessa. Se on kuitenkin tullut lyhyessä ajassa erittäin suosituksi hajautetun laskennan malliksi. Se

12 9 voi tarjota laskentaympäristön niin tavanomaiselle superlaskennalle, tilapäiselle laskennalle kuin datamassojen interaktiiviseen käsittelyynkin [FoK99]. Samaten vertaisverkot ovat lyhyessä ajassa kasvattaneet suosiotaan räjähdysmäisesti, joskin niiden pääasiallinen käyttötarkoitus on ollut tiedostojen jakaminen. Hilalaskentaa on toistaiseksi suoritettu lähinnä asiakas-palvelinarkkitehtuurissa, kun taas vertaisverkoissa ollaan siirrytty kohti täydellistä hajauttamista. Vertaisverkkojen hyödyntäminen laskemiseen on myös hyvin nuori idea [Bar00]. Nämä kaksi hajautusmallia ovatkin kehittyneet enimmäkseen rinnakkain, vaikka niillä on paljon yhteistä [FoI03]. Asiakas-palvelinarkkitehtuuri on ilmeisen suoraviivainen keino hilan infrastruktuurin ylläpitämiseen. Keskittämisen kaksi suurta ongelmaa ovat kuitenkin huono skaalautuvuus ja vikaantumisherkkyys [TaZ06]. Vertaisverkot, erityisesti täydellisesti hajautetut sellaiset, skaalautuvat hyvin ja poistavat riippuvuuden yksittäisestä palvelimesta. Niille ei kuitenkaan ole kehitetty kovin ihmeellistä tukea monipuoliselle ja vahvalle infrastruktuurille [FoI03]. Molempia tekniikoita yhdistelemällä voitaneen siis olettaa saatavan jonkinlaisia synergiaetuja. Hilaympäristön kenties tärkein palvelu, laskentatehtävien hajauttaminen, hyötyy selvästi vertaisverkkototeutuksen mahdollistamasta palvelun hajauttamisesta. Palvelun skaalautuvuus ja viansieto paranevat vasteaikojen pysyessä suunnilleen samalla tasolla kuin keskitetyssä ratkaisussa [Kim07]. Laskentadatan hajautetussa säilömisessä vertaisverkon tuomat edut ovat aika pitkälti samat, joskin esimerkkiarkkitehtuurin kaksiportaisuus johtaa joissain tapauksissa pullonkauloihin [TaZ06]. Tämä ei kuitenkaan varsinaisesti heikentänyt ratkaisun tuomia etuja. Rinnakkain kehittyneet, suuresti samankaltaiset hila- ja vertaisverkkolaskenta voivat näiden tietojen pohjalta siis hyötyä jossain määrin toisistaan. Tulevaisuudessa voitaneen toivottavasti odottaa näiden kahden tekniikan lähestyvän toisiaan ja kenties yhdistyvän lopulta jonkinlaiseksi hybridimalliksi, josta muodostuu laskennan hajauttamisen uusi standardi.

13 10 Lähteet Bar00 Den07 FKT01 FoI03 FoK99 Fos03 Has05 IaF01 Kar07 Barkai, D., An Introduction to Peer-to-Peer Computing, Intel Developer Update, tammikuu 2000, sivut 3-5. [Myös ]. Deng, Y. et al., Dynamic and scalable storage management architecture for Grid Oriented Storage devices, Parallel Computing, 3, 1(2008), tammikuu 2008, sivut Foster, I., Kesselman, C. ja Tuecke, S., The Anatomy of the Grid: Enabling Scalable Virtual Organizations, International Journal of Supercomputer Applications, 15, 3(2001), sivut Foster, I. ja Iamnitchi, A., On Death, Taxes, and the Convergence of Peerto-Peer and Grid Computing. Teoksessa Kaashoek, M.F., Stoica, I. (Eds.), Lecture Notes in Computer Science, vol. 2735, Springer, 2003, sivut Foster, I. ja Kesselman, C., Computational Grids. Teoksessa The Grid: Blueprint for a New Computing Infrastructure, Morgan-Kaufman, 1999, luku 2. Foster, I. et al., The virtual data grid: a new model and architecture for dataintensive collaboration, 15 th International Conference on Scientific and Statistical Database Management, heinäkuu 2003, sivut 11- Hasan, R. et al., A Survey of Peer-to-Peer Storage Techniques for Distributed File Systems, Proc. the International Conference on Information Technology: Coding and Computing (ITCC'05) Volume II, 2005, sivut Iamnitchi, A. ja Foster, I., On Fully Decentralized Resource Discovery in Grid Environment. Proc. 2 nd International Workshop on Grid Computing, Denver, Colorado, USA, marraskuu 2001, sivut Karnstedt, M. et al., UniStore: Querying a DHT-based Universal Storage, IEEE 23 rd International Conference on Data Engineering, huhtikuu 2007,

14 11 sivut Kim07 Kim, J-S et al., Creating a Robust Desktop Grid using Peer-to-Peer Services, Proc. IEEE International Parallel and Distributed Processing Symposium 2007, Long Beach, Kalifornia, Yhdysvallat, maaliskuu 2007, sivut 1-7. LVM07 Liikenne- ja viestintäministeriö, Kansallinen laajakaistastrategia - loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja, 3(2007), verkkoversio. [ ]. NoL05 RaF02 TaZ06 ZhH06 Nordlund, K. ja Lindén, T., Verkkolaskennan näkökulmia. Helsingin yliopiston tietotekniikkaosaston tiedotuslehti, 1(2005), verkkoversio. [ ]. Ranganathan, K. ja Foster, I., Decoupling Computation and Data Scheduling in Distributed Data-Intensive Applications. Proc. 11 th IEEE International Symposium on High Performance Distributed Computing, Edinburgh, Skotlanti, heinäkuu 2002, sivut Tang, J. ja Zhang, M., An Agent-based Peer-to-Peer Grid Computing Architecture: Convergence of Grid and Peer-to-Peer Computing. Proc. the 2006 Australasian workshops on Grid computing and e-research, Hobart, Tasmania, Australia, tammikuu 2006, sivut Zhou, R. ja Hwang, K., Trust overlay networks for global reputation aggregation in P2P grid computing, Proc. 20 th IEEE International Parallel & Distributed Processing Symposium, Rhodos, Kreikka, huhtikuu [Myös ].

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa

Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa Lektio 20.12.2012, Annemari Soranto Tietotekniikan laitos annemari.k.soranto@jyu.fi 1 Agenda Vertaisverkon määritelmä Haku vertaisverkossa

Lisätiedot

Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi

Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi Pekka Simola Helsinki 14.4.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data avain uuteen, 1.11.2011 Tiedesatelliittien datat tallennettu julkisiin arkistoihin jo kymmeniä

Lisätiedot

Palvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa

Palvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa Hyväksymispäivä Arvosana Arvostelija Palvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa Marko Lehtimäki Helsinki 12.5. 2009 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Laskennallinen yhteiskuntatiede

Laskennallinen yhteiskuntatiede Laskennallinen yhteiskuntatiede Matti Nelimarkka Helsinki 5.5.2011 LuK tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkasittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta

Lisätiedot

Cisco Unified Computing System -ratkaisun hyödyt EMC- ja VMwareympäristöissä

Cisco Unified Computing System -ratkaisun hyödyt EMC- ja VMwareympäristöissä Cisco Unified Computing System -ratkaisun hyödyt EMC- ja VMwareympäristöissä EMC Forum 22.10.2009 Lauri Toropainen ltoropai@cisco.com 2009 Cisco Systems, Inc. All rights reserved. 1 ICT-infrastruktuuriin

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! RAID RAID = Redundant Array of Independent Disks Useasta fyysisestä kiintolevystä muodostetaan yhteinen

Lisätiedot

MEMS-muisti relaatiotietokannoissa

MEMS-muisti relaatiotietokannoissa MEMS-muisti relaatiotietokannoissa Antti Tikka Espoo 28.2.2009 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Grid-hankkeita ja tulevaisuuden näkymiä

Grid-hankkeita ja tulevaisuuden näkymiä Grid-hankkeita ja tulevaisuuden näkymiä Arto Teräs arto.teras@csc.fi Tietotekniikan professoritapaaminen CSC:llä 20.12.2004 Sisällys Grid pähkinänkuoressa CSC:n grid-hankkeita Haka-luottamusverkosto Materiaalitutkimuksen

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

pilvipalvelu tarkoittaa?

pilvipalvelu tarkoittaa? Virtuaalipilvet tietotekniikassa: mitä pilvipalvelu tarkoittaa? Keijo Heljanko Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto keijo.heljanko@aalto.fi 18.1-2014 1/14 Pilvipalvelut Kun

Lisätiedot

Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010)

Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010) hyväksymispäivä arvosana arvostelija Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010) Tuomas Puikkonen Helsinki 8.1.2010 Geoinformatiikan menetelmät ja kirjallisuus -kurssin harjoitustyö HELSINGIN

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri

Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri Diplomityöseminaari 1.6.2010 Tommi Saranpää Valvoja: Professori Heikki Hämmäinen Ohjaaja: DI Petri Makkonen IT-palvelukeskus Sisältö Tausta Tutkimus Palvelut

Lisätiedot

Grid: Käsitteet, teknologiat, sovellukset sekä vaikutus CSC:läisten työhön

Grid: Käsitteet, teknologiat, sovellukset sekä vaikutus CSC:läisten työhön Grid: Käsitteet, teknologiat, sovellukset sekä vaikutus CSC:läisten työhön Arto Teräs arto.teras@csc.fi CSC:n Grid-seminaari 13.10.2004 Sisällys Mitä grid tarkoittaa? Mitä grid muuttaa? Yleisiä harhaluuloja

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä 28.11.2012 työryhmä Pekka Ala-Pietilä Kitkaton Suomi - tavoite on rakentaa Suomesta Tietotekniikan osaamisen kärkimaa, jossa yritysten on mielekästä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa?

Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa? Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa? Pilvipalvelut ja verkko ISP kehityskaari 1.0..5.0? ISP 1.0 Internet-liittymät (POTS,ISDN..) ISP 2.0 Palvelintarjonta

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Virtualisoi viisaasti paranna palvelua Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Älykkäämpi IT Web Servers App Servers End Users App Servers App Servers App/DB Server App/DB Servers

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Tietokantojen erityispiirteitä MANET-verkoissa

Tietokantojen erityispiirteitä MANET-verkoissa hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokantojen erityispiirteitä MANET-verkoissa Jarmo Suoranta Seminaarityö Helsinki 26.2.2009 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Verkon avulla voidaan kehittää monia toimintoja Kauppa Urheilu / Viihde Käyttäjä Energiankulutus Koulutus

Lisätiedot

Koko maassa pilvistä Ciscon arkkitehtuuri virtualisointiin ja Cloud Computingiin

Koko maassa pilvistä Ciscon arkkitehtuuri virtualisointiin ja Cloud Computingiin Koko maassa pilvistä Ciscon arkkitehtuuri virtualisointiin ja Cloud Computingiin Tommi Saxelin tommi.saxelin@cisco.com 1 ICT-infrastruktuuriin tarvitaan muutosta 77% pitää valot päällä 23% kehittää uutta

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut Pilvipalvelut Nouseva toteutustekniikka ja trendi Kuluttajat edellä, yritykset perässä Paino sanalla Palvelu Yhtenäisyyksiä vuosikymmenten taakse, sovelletaan

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Grafiikkasuorittimen käyttö keskusmuistitietokannoissa

Grafiikkasuorittimen käyttö keskusmuistitietokannoissa Grafiikkasuorittimen käyttö keskusmuistitietokannoissa Matti Nauha Helsinki 9.3.2012 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

Lisätiedot

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.

Lisätiedot

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria CASE: Metropolia 31.10.2012 Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Aiheet Tietojärjestelmien integrointi Integrointiin liittyvät

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen IT

Ympäristöystävällinen IT Ympäristöystävällinen IT TTL 3.4.2008 VMware - Energian säästöä palvelinten virtualisoinnilla Keijo Niemistö Myyntijohtaja VMware Finland Esityksen sisältö Mistä virtualisoinnissa on kysymys? Virtualisoinnin

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

Tietoturvan haasteet grideille

Tietoturvan haasteet grideille Tietoturvan haasteet grideille / Arto Teräs 2005-09-06 Kalvo 1(10) Tietoturvan haasteet grideille Arto Teräs FUNET CERT 10-vuotispäivät Espoo, 6.9.2005 Grid Tietoturvan haasteet grideille

Lisätiedot

Reiluus. Maxmin-reiluus. Tärkeä näkökohta best effort -tyyppisissä palveluissa. Reiluuden maxmin-määritelmä

Reiluus. Maxmin-reiluus. Tärkeä näkökohta best effort -tyyppisissä palveluissa. Reiluuden maxmin-määritelmä J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Reiluus 1 Reiluus Maxmin-reiluus Tärkeä näkökohta best effort -tyyppisissä palveluissa kenellekään ei anneta kvantitatiivisia QoS-takuita kaikkien pitää saada palvelua

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa!

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Onregon DPS-työpajat ovat Microsoft Enterprise Agreement asiakkaille sopivia työpajoja, joiden maksamiseen voi

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

Vain testaamalla voit voittaa! Markku Selin Kehitysjohtaja

Vain testaamalla voit voittaa! Markku Selin Kehitysjohtaja Vain testaamalla voit voittaa! Markku Selin Kehitysjohtaja Lyhyesti: Suomessa ja Baltiassa Liikevaihto 29,25 (noin 50) milj. Euroa Henkilöstöä Suomessa 46 (115) Juuret vuonna 1989 perustetussa Santa Monica

Lisätiedot

ohjelman arkkitehtuurista.

ohjelman arkkitehtuurista. 1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Materiaalitutkimuksen grid (M-grid)

Materiaalitutkimuksen grid (M-grid) Materiaalitutkimuksen grid (M-grid) Arto Teräs arto.teras@csc.fi CSC:n Grid-seminaari 13.10.2004 Sisällys Projektin yleiskuvaus Yhteistyökumppanit Laitteisto ja ohjelmistot Ylläpidon toteutus Uudet haasteet

Lisätiedot

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa?

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 1 Kyllä kai IT matematiikkaa tarvitsee!? IT ja muu korkea teknologia on nimenomaan matemaattista teknologiaa.

Lisätiedot

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HELSINGIN KAUPUNKI JA LOGICA OY 1 Palvelusopimus 22005 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PALVELUNA -PALVELUN TEKNINEN PALVELINYMPÄRISTÖN KUVAUS... 2 2 PALVELUNA-PALVELU...

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

HP Change Rules of Networking

HP Change Rules of Networking H Change Rules of Networking kehittyminen vaatii muutosta! Jani Vahvanen & Mikko Eerola LN&WN Executive -seminaari Finlandia Talo 15.2.2012 Miksi tietoverkkojen on muututtava? Toimintatavat IT-ympäristöissä

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

10:30 Tauko. 12:00 Lopetus. Yhteistyössä:

10:30 Tauko. 12:00 Lopetus. Yhteistyössä: Pilviteknologiat työasemaympäristössä Microsoft ja Citrix yhdessä Ohjelma 08:30 Aamupala ja ilmoittautuminen 09:00 Virtualisointia työpöydällä vai työpöytien virtualisointia? 10:00 Optimoitu, virtualisoitu

Lisätiedot

Parinmuodostuksesta tietojenkäsittelytieteen silmin. Petteri Kaski Tietojenkäsittelytieteen laitos Aalto-yliopisto

Parinmuodostuksesta tietojenkäsittelytieteen silmin. Petteri Kaski Tietojenkäsittelytieteen laitos Aalto-yliopisto Parinmuodostuksesta tietojenkäsittelytieteen silmin Petteri Kaski Tietojenkäsittelytieteen laitos Aalto-yliopisto Suomalainen Tiedeakatemia Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Sisältö Mitä tietojenkäsittelytieteessä

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 10 Ke 11.2.2015. Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 10 Ke 11.2.2015. Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 10 Ke 11.2.2015 Timo Männikkö Luento 10 Algoritminen ongelman ratkaisu Suunnittelumenetelmät Raaka voima Järjestäminen eli lajittelu Kuplalajittelu Väliinsijoituslajittelu Valintalajittelu

Lisätiedot

Verkottunut suunnittelu

Verkottunut suunnittelu Rintekno Oy / JMM / 10.1.2002 Verkottunut suunnittelu DOKUMENTTI- POHJAINEN Tarkastus ja hyväksyntä Automaattinen dokumenttien luonti MALLIPOHJAINEN 2D:SSÄ JA 3D:SSÄ Tarkastus ja hyväksyntä Virtuaaliset

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta Hajautettu tietokanta Jokainen hajautettu tietokanta muodostaa oman kokonaisuutensa Loogisesti yhtenäinen data on hajautettu tietokantoihin (eri

Lisätiedot

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen

Lisätiedot

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy 1 2 Automaation kehitystrendit - haasteita tietoturvallisuudelle Hans Aalto, Neste Jacobs Oy Osastonjohtaja/Automaatiosuunnittelu Suomen Automaatioseura, hallituksen puheenjohtaja 1.1.2005 alk. Neste Jacobs

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! SAS (Serial Attached SCSI) Yleinen kiintolevyväylä nykyisissä palvelimissa Ohjataan SCSI-komennoin Siirrytty

Lisätiedot

29.11.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Storage. Storage - trendit. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

29.11.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Storage. Storage - trendit. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Storage Storage hallinnassa tärkeää saatavuus laajentaminen turvaaminen optimointi Storagen

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina - Käytännön esimerkkejä ITIL ja ITSM mukaisista IT palveluhallinnan toteutuksista ja mahdollisuuksista Ville Koskinen Sales Specialist, HP Software

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

Diplomityöseminaari 6.8.2002

Diplomityöseminaari 6.8.2002 Diplomityöseminaari 6.8.2002 Työn nimi: TV-lähetystä välittävän laajakaistaisen IP-pohjaisen tilaajaverkon palvelunlaatu Työn tekijä: Lasse Kiiskinen Valvoja: Professori Raimo Kantola Ohjaaja: DI Mikko

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Protect-DG Kohti uusia tekniikoita vikatilanteiden ja hajautetun tuotannon hallinnassa

Protect-DG Kohti uusia tekniikoita vikatilanteiden ja hajautetun tuotannon hallinnassa Kohti uusia tekniikoita vikatilanteiden ja hajautetun tuotannon hallinnassa ST-POOLIN TUTKIMUSSEMINAARI 4.2.2016 Kimmo Kauhaniemi, Vaasan yliopisto Sisältö Hankkeen yleisesittely Ensimmäisiä alustavia

Lisätiedot

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön. Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka

Lisätiedot

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta Pekka Töytäri TeliaSonera Finland 1 Älykäs verkottuminen Tekniikka, organisaatio ja prosessit muodostavat yhtenäisesti toimivan palvelualustan Älykäs toiminnallisuus

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Tiedon analysoinnista pitkäaikaissäilytykseen

Tiedon analysoinnista pitkäaikaissäilytykseen Tiedon analysoinnista pitkäaikaissäilytykseen Jari Nästi, Client Technical Professional - Tivoli Software Perhosvaikutus eli perhosefekti (engl. "butterfly effect") on kaaosteoriassa käytetty kuvaus siitä,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Automaatio mahdollistaa Software as a Service - arkkitehtuurin

Automaatio mahdollistaa Software as a Service - arkkitehtuurin Automaatio mahdollistaa Software as a Service - arkkitehtuurin Softatyön trendit 11.6.2015 käytännön kokemuksia kehittämistyöstä Jussi Haaja Senior Systems Specialist Twitter @jussihaaja Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen?

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 04052014 Eija Kujanpää Kaksoistutkinto-ohjelmat: opiskelija hyödyt ja haasteet? * Mahdollisuus hankkia tietyn alan substanssiosaamista

Lisätiedot

TERADATAN JA SAS DI STUDION YHTEISELO CASE LÄHITAPIOLA

TERADATAN JA SAS DI STUDION YHTEISELO CASE LÄHITAPIOLA TERADATAN JA SAS DI STUDION YHTEISELO CASE LÄHITAPIOLA SAS forum Helsinki 2013 LTC Otso - Kristiina Korhonen 24.9.2013 LTC-OTSO ASIAKKAIDEN KESKEINEN KUMPPANI JA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJA LTC-Otso

Lisätiedot

Skedulerisimulaattorin implementointi fysiikkatöille ja sen matemaattinen validointi

Skedulerisimulaattorin implementointi fysiikkatöille ja sen matemaattinen validointi Skedulerisimulaattorin implementointi fysiikkatöille ja sen matemaattinen validointi 24.01.2011 Ohjaaja: Tapio Niemi Valvoja: Harri Ehtamo Tausta ja työn tavoite Työ tehtiin Helsinki Institute of Physics:ille,

Lisätiedot