Vertaisverkkotekniikat hilaympäristöissä: laskennan hajauttaminen ja tiedon varastointi
|
|
- Noora Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 hyväksymispäivä arvosana arvostelija Vertaisverkkotekniikat hilaympäristöissä: laskennan hajauttaminen ja tiedon varastointi Jesse Lankila Helsinki HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution Department Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Tekijä Författare Author Tietojenkäsittelytieteen laitos Jesse Lankila Työn nimi Arbetets titel Title Vertaisverkkotekniikat hilaympäristöissä: laskennan hajauttaminen ja tiedon varastointi Oppiaine Läroämne Subject Tietojenkäsittelytiede Työn laji Arbetets art Level LuK-aine Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages 11 sivua Tässä kirjoituksessa esitellään hilaympäristö käsitteenä sekä kartoitetaan sen sovellutuksia ja niiden hilaympäristöltä vaatimia palveluita. Palveluista tarkastellaan tarkemmin tiedon varastointia ja laskennan hajauttamista. Tekstissä esitellään pintapuolisesti myös vertaisverkkolaskennan käsite ja vertaillaan vertaisverkkojen ja asiakas-palvelinarkkitehtuurin soveltuvuutta hilaympäristöihin. Vertaisverkkotekniikkojen käyttökelpoisuutta edellämainittuihin hilaympäristön palveluihin tarkastellaan lyhyesti esitellyin esimerkkitapauksin. Havaitaan, että vertaisverkkotekniikat soveltuvat ongelmitta hilaympäristön tarjoamien peruspalvelujen toteuttamiseen ja osassa tapauksista tarjoavat myös selviä etuja keskitettyihin ratkaisuihin nähden. Lopuksi todetaan myös, että vertaisverkko- ja hilalaskenta todennäköisesti lähestyvät toisiaan kehityksen myötä ja toivottavasti lopulta muodostavat jonkinlaisen välimuodon, joka yhdistää molempien tapojen paremmat puolet. Avainsanat Nyckelord Keywords hila, hilalaskenta, hajautettu laskenta, vertaisverkot Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information
3 ii Sisältö 1 Johdanto 1 2 Hilaympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet 2 3 Hilalaskenta ja vertaisverkot Asiakas-palvelinarkkitehtuuri Vertaisverkot Vertaisverkkotekniikat hilaympäristön palveluissa Laskentatehtävien hajautus Tiedon säilytys Yhteenveto 9 Lähteet 10
4 1 1 Johdanto Viimeisten kymmenen vuoden aikana maailma on verkottunut ennennäkemätöntä vauhtia. Tietoliikenneyhteyksien kapasiteetti on moninkertaistunut samalla, kun PCkoneiden suorituskyky on noussut vanhojen superkoneiden tasolle. Internet-yhteyksistä on tullut sähkön ja viemäröinnin kaltainen peruspalvelu jo tammikuussa 2007 joka toisella suomalaisella kotitaloudella oli laajakaistayhteydeksi luokiteltava (väh. 256kbps) internet-yhteys, yleisimpänä yhteysnopeutena 2Mbps [LVM07]. Yhteyksien nopeutuminen on mahdollistanut monien uusien tai aiemmin kannattamattomien tekniikkojen käyttöönoton. Muun muassa tiedostojen jako vertaisverkkojen avulla yleistyi 2000-luvun alkupuolella lähes arkipäiväiseksi asiaksi. Huomattiin, että tiedostojen ohella verkko mahdollistaisi myös muiden resurssien jakamisen vaikkapa laskentatehon. Havaittiin myös, että vaikka tietokoneiden suorituskyky kasvoi Mooren lain mukaisesti, tietoverkkojen nopeus kasvoi sitäkin nopeammin. Laskentaa alettiin rinnakkaistaa hajauttaen se tietoverkon ylitse toisille fyysisille koneille, joko isoille laskentaklustereille (esim. NorduGrid) ja/tai laajamittaisesti tavallisille PC-koneille (esim. SETI@home) [NoL05]. Tämänkaltaiset hajautetut laskentaoperaatiot johtivat ajatukseen sähköverkon kaltaisista laskentaverkostoista, jotka olisivat lukemattomien yksittäisten koneiden ja resurssien muodostamia heterogeenisiä kokonaisuuksia. Tällaiset verkostot tarjoaisivat kelle tahansa halukkaalle laskentatehoa samaan tapaan kuin sähköverkko sähköä. Syntyi käsite grid computing (englannin kielen sanasta electric grid, sähköverkko) eli hilalaskenta [FoK99]. Tässä esseessä tarkastellaan mainitunlaisten kokonaisuuksien, hilaympäristöjen, mahdollistamia sovellutuksia, erityisesti laskentaa ja tiedon varastointia. Samoin tarkastellaan vertaisverkko- ja asiakas-palvelinarkkitehtuurien soveltumista hilaympäristöihin sekä vertaisverkkotekniikkojen käyttökelpoisuutta edellämainittujen sovellutusten toteuttamisessa.
5 2 2 Hilaympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet Käsitteellä hila tarkoitetaan tässä tekstissä karkeasti sanottuna sähköverkon kaltaista verkostokokonaisuutta, joka tarjoaa laskentavoimaa verkostoon liittyville tahoille. Hilaympäristö puolestaan tarkoittaa tällaisen hilan tarjoamaa toimintaympäristöä. Samanlaisuus sähköverkon kanssa tarkoittaa sitä, että hilat koostuvat hyvin monenlaisista resursseista aivan kuten sähköverkot keskenään hyvin erikokoisista ja -tehoisista generaattoreista. Sähköverkon tarjoama energia on kaikkien verkkoon liittyvien käytettävissä samoin, kuin hilan tarjoamat resurssit ovat kaikkien siihen liittyneiden saatavilla [FoK99]. Tällaisia resursseja voivat olla esimerkiksi suoritusteho ja -aika, tutkimustietokannat, tiedon säilytystila sekä erikoisinstrumentit ja -sensorit [IaF01]. Jokainen hilan jäsen voi sekä käyttää resursseja että tarjota niitä. Nämä ominaisuudet toisaalta tekevät hilasta hyvin skaalautuvan ja joustavan, toisaalta aiheuttavat arkkitehtuurisia suunnitteluvaikeuksia vaikeuttaen siten sen tehokasta hyödyntämistä. Hilan jäseninä voi olla yhtälailla yksittäisiä henkilöitä kuin yliopistoja tai tutkimuskeskuksiakin. Koska eri tahot haluavat usein tarkasti määritellä, mitä resursseja muiden käyttöön jaetaan, hilaympäristön on tarjottava mahdollisuus jäsenkohtaisiin jakosääntöihin. Nämä säännöt määrittelevät, miten ja mitä resursseja jäsenten kesken jaetaan. Yksilöt ja tahot, jotka jakavat toisilleen resursseja tietyillä jakosäännöillä, muodostavat virtuaaliorganisaation (virtual organization) [FKT01]. Virtuaaliorganisaatioita voivat olla esimerkiksi tietovarastopalveluiden tarjoajat, laskentayksiköiden tarjoajat, mikropiirivalmistajat tai monivuotisen fysikaalisen tutkimuksen kansainväliset yhteistyötahot. Arkkitehtuurisesta näkökulmasta hilojen merkittävimmät ominaisuudet ovat dynaamisuus, koneverkoston laajuus sekä jäsenten heterogeenisyys resurssien laadun ja määrän suhteen. Hilaan liittyneiden koneiden määrä voi vaihdella nopeastikin niiden liittyessä siihen tai poistuessa siitä sekä ylläpitotoimien tai muun häiriöajan takia [IaF01]. Hilan jäseniä saattaa olla tuhansia ympäri maailmaa ja kommunikaatio hoidetaan täysin internetin kautta, mikä vaikeuttaa verkoston hallintaa. Hilan jäsenet saattavat olla yhtä lailla isoja laskentaryppäitä, levypalvelimia, mittauslaitteita kuin yksittäisiä työasemiakin. Nämä mahdollistavat monenlaisten resurssien tarjonnan, mutta
6 myös monimutkaistavat yhtenäisen palvelualustan toteuttamista. Hilan jäsenet vaikuttavat myös voimakkaasti siihen, millaisia palveluja hila voi tarjota. Onkin arveltu, että tulevaisuudessa voidaan nähdä useita tiettyä tarkoitusta varten muodostettuja hiloja yhden massiivisen laskentahilan sijaan [FoK99]. Mitä palveluja hilaympäristö voi siis tarjota? Teoriassa kaikkea sitä, mitä hilan jäsenetkin. Käytännössä mielenkiinto keskittyy kuitenkin ymmärrettävistä syistä lähinnä laskennallisiin operaatioihin niiden eri muodoissa. Operaatioiden laatu aiheuttaa puolestaan lisävaatimuksia ympäristölle esimerkiksi tiedon säilytystilan, toimintanopeuden tai -varmuuden suhteen. Foster ja Kesselman jaottelevat hilojen laskentasovellutukset viiteen kategoriaan niiden pääpiirteiden mukaan (taulukko 1). Kategoria Esimerkkejä Piirteet Hajautettu superlaskenta Kemian mallinnus, tähtitieteellinen laskenta, hajautettu simulaatio Suuri suoritusnopeus Tarvittaessa ( on demand ) Dataintensiivinen Yhteistoiminnallinen Mikropiirisuunnittelu, kryptografiset ongelmat Pilvien havainnointi, matemaattisten tehtävien ratkonta Fysikaaliset kokeet, Tähtihavaintojen yhdistely Yhteistoiminnallinen suunnittelu, Tiedon tutkiskelu Taulukko 1: Viisi hilasovellutusten pääluokkaa [FoK99] Isoja, paljon suoritinaikaa ja muistia vaativia laskennallisia ongelmia Käyttävät hiljaisena olevia resursseja kasvattaakseen kokonaissuoritustehoa etäresursseihin yhdistetty paikallinen laskenta rajoitetuksi ajaksi Uuden tiedon yhdistely useista tietolähteistä Tukee usean osallistujan kommunikointia tai yhteistyötä Hajautetussa superlaskennassa hiloja käytetään saavuttamaan ongelman järkevässä ajassa ratkaisemiseksi tarvittava laskentateho, mihin yksittäinen superkone ei välttämättä riitä. Tämä asettaa hilaympäristöille vaatimuksia vuorotuksen ja skaalautuvuuden suhteen. Suuren suoritusnopeuden laskennassa hajautetaan hilan avulla löyhästi toisiinsa liittyviä laskentatehtäviä yleensä muutoin hiljaisina oleville työasemille saavuttaen näin suuremman suoritusnopeuden. Tavoite on sama kuin hajautetussa superlaskennassa, mutta yksittäiset tehtävät eivät riipu toisistaan yhtä paljon ja hajauttaminen on siten helpompaa [FoK99]. Tarvittaessa suoritettava laskenta hyödyntää hiloja saavuttaakseen hetkellisesti 3
7 4 resurssimäärän, jota ei olisi kannattavaa tai mahdollista pitää paikallisesti. Resurssit voivat olla mitä tahansa laskentatehosta erikoissensoreihin. Tällainen laskenta asettaa hilaympäristölle monenlaisia haasteita mm. vuorotuksen, resurssien etsinnän ja viansiedon kannalta. Dataintensiivisessä laskennassa pyritään käsittelemään todella suuria määriä dataa ja yhdistelemään siitä uutta tietoa, jolloin ongelmia aiheuttaa suurien datavirtojen vuorotus ja ohjailu pitkin hierarkista rakennetta. Yhteistoiminnallinen laskenta, jossa usea osallistuja vuorovaikuttaa keskenään, vaatii puolestaan järjestelmältä reaaliaikaisuutta sekä tukea monenlaiselle vuorovaikutukselle [FoK99]. Edellämainitut laskentatyypit vaativat hilaympäristöltä monenlaisia palveluita. Sen on kyettävä tarjoamaan välineet resurssien etsintään, laskennan hajauttamiseen, tietojen säilytykseen, valvontaan, vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon sekä taattava näiden tietoturvallinen ja vikasietoinen toteutus. Jatkossa keskitytään laskennan hajauttamiseen ja tiedon säilytykseen, erityisesti niiden toteuttamiseen vertaisverkkotekniikoin. 3 Hilalaskenta ja vertaisverkot 3.1 Asiakas-palvelinarkkitehtuuri Tämänhetkiset hilaympäristötoteutukset pohjautuvat laajalti asiakas-palvelinmalliin, jossa luotettu palvelin jakaa laskentatehtävät joukoille hilan jäseniä, asiakkaita, jotka sijaitsevat hajallaan eri puolilla internetiä. Tällaisessa ratkaisussa palvelin pitää jatkuvasti kirjaa, mikä laskentatehtävä on milläkin asiakkaalla, voidakseen tarvittaessa uudelleenjakaa tehtävän asiakkaan mahdollisesti epäonnistuessa siinä [Kim07]. Malli ottaa jossain määrin huomioon yksittäisten jäsenkoneiden epäluotettavuuden, mutta vaatii palvelimelta erinomaista luotettavuutta. Kun palvelin ei ole käytettävissä esimerkiksi ylläpidon tai verkko-ongelmien takia, uusia tehtäviä ei voida jakaa ja hilan tarjoamat resurssit jäävät käyttämättä. Kuvaillun kaltainen hierarkinen vuorotus aiheuttaa ongelmia hiloissa, jotka koostuvat enimmäkseen normaaleista työasemista. Palvelin vuorottaa tehtävät hilan jäseniltä saamiensa vuorotustilatietojen ja tehtävien asettamien vaatimusten mukaan. Tavallisista työasemista koostuva hila on kuitenkin koostumukseltaan erittäin dynaaminen, mikä
8 5 johtaa helposti tehtävien uudelleenjakamiseen. Työasemista voidaan muodostaa paikallisia ryppäitä, jolloin ryppäällä on oma vuorottajansa, ja työasemat liittyvät hilaan vain ryppään kautta, mikä puolestaan heikentää hilan skaalautuvuutta. Tämänhetkiset toteutukset eivät myöskään tue täysin automaattista hilan kuormitustasoon ja asiakkaiden tehtävänantoihin perustuvaa tehtävien jakamista, vaan vaatii manuaalista resurssien etsintää ja valikointia [TaZ06]. Keskitettyjen palvelinten käyttö vaatii myös tahon, joka suostuu ylläpitämään niitä, mikä voi jättää hilan toimivuuden yhden tietyn tahon käsiin [IaF01]. 3.2 Vertaisverkot Vertaisverkkolaskenta, peer-to-peer computing, käyttää hyväkseen vertaisverkkoarkkitehtuuria, jossa asiakas-palvelinroolijaon sijaan jokainen vertaisverkon jäsen toimii samalla sekä asiakkaana että palvelimena. Joissakin vertaisverkoissa käytetään keskitettyjä palvelimia tiettyihin verkon palveluihin, kuten verkkoon liittymiseen, toisissa verkon toiminnallisuus on täydellisesti hajautettu. Edellisiä kutsutaan usein hybridivertaisverkoiksi, jälkimmäisiä puhtaiksi vertaisverkoiksi [Bar00]. Erityisesti puhtaiden vertaisverkkojen suurimmiksi hyödyiksi voidaan laskea keskitetyn palvelimen aiheuttaman pullonkaulan eliminointi palvelintoimintojen hajauttamisella, sekä luotettavuuden paraneminen verkon toimivuuden ollessa riippumaton yhdestäkään tietystä sen osasta. Vertaisverkkolaskennan voidaan nähdä kehittyneen kilpailevana hajautetun laskennan suoritustapana hilalaskennan rinnalla. Molemmilla on kuitenkin useita yhtymäkohtia. Kumpikin pyrkii tarjoamaan virtuaaliyhteisöille keinon jakaa resursseja jäsentensä kesken ja lähestyvät ongelmaa luomalla olemassaolevien organisaatiorakenteiden rinnalle oman järjestelmänsä. Sekä hila- että vertaisverkkolaskennan suhteen on saatu aikaan varteenotettavaa teknistä kehitystä, mutta molemmilla on myös tämänhetkisissä toteutuksissaan kriittisiä rajoitteita. Yleistäen voidaan todeta hilalaskennan nykyisellään hallitsevan infrastruktuurin ylläpidon muttei kunnollista vikasietoisuutta, kun taas vertaisverkkolaskenta toteuttaa vikasietoisuuden, mutta siltä puuttuu kunnollinen infrastruktuuritoteutus [FoI03]. Yhtäläisyyksiensä sekä toisiaan tukevien ominaisuuksiensa myötä voidaan arvioida, että molemmat hajautetun laskennan tekniikat lähestyvät toisiaan lähitulevaisuudessa. Jo nyt
9 6 on huomattavissa selkeä trendi vertaisverkkoarkkitehtuurin laajenevasta käytöstä hilaympäristön palveluiden toteutuksessa [FoI03]. Olemassaolevia esimerkkejä on muun muassa resurssien etsinnästä [IaF01], laskentatehtävien hajauttamisesta, [Kim07, TaZ06] ja luottamuksenhallinnasta [ZhH06]. Myös datan hajauttamisesta on olemassa sekä täydellisesti hajauttamiskelpoisia ratkaisuja [Fos03, RaF02] että itsenäisiä, hilaympäristöönkin sopivia vertaisverkkototeutuksia [Kar07]. 4 Vertaisverkkotekniikat hilaympäristön palveluissa Vertaisverkkotekniikoita ja täydellistä hajauttamista on tähän mennessä yritetty soveltaa moneen yksittäiseen hilaympäristön tarvitsemaan palveluun sekä itse hilaympäristön kokonaisarkkitehtuuriin [TaZ06]. Erityisesti niillä on pyritty eliminoimaan pullonkauloja ja lisäämään luotettavuutta [Kim07]. Seuraavaksi tarkastellaan, mitä parannuksia niillä voidaan tuoda laskentatehtävien hajauttamiseen ja tiedon hajautettuun säilytykseen hilaympäristöissä, sekä käydään läpi olemassaolevia toteutuksia. 4.1 Laskentatehtävien hajautus Hilalaskenta on nimensä mukaisesti eräs hajautetun laskennan muoto. Laskentatehtävien tehokkaan ja käytännöllisen hajauttamisen voidaankin siten katsoa olevan hilaympäristön kenties tärkein palvelu. Siksi sen on oltava tehokas, skaalautuva ja vikasietoinen kaikki ominaisuuksia, jotka voidaan saavuttaa nimenomaan vertaisverkoilla [Kim07]. Asiakas-palvelinmallilla on erittäin vaikeaa toteuttaa toimiva, automaattinen tehtävien ja resurssien yhteensovitus sen mukautuessa huonosti hilan jatkuvaan muutokseen [TaZ06]. Käytännössä erityisesti skaalautuvuutta ja vikasietoisuutta on vaikea saavuttaa keskitetyllä, hierarkisella järjestelmällä, joten vertaisverkkojen ja hilalaskennan yhdistyminen vaikuttaa tässä mielessä väistämättömältä [FoI03]. Vertaisverkoilla on omat haasteensa hilalaskennassa. Jik-Soo Kimin et al. kehittämässä arkkitehtuurissa käytetään yhtä hajautettua tiivistettä (distributed hash table, DHT) pitämään kirjaa sekä tehtävänannoista että hilan jäsenistä, vertaisverkon solmuista (node). Laskentatehtävien antaminen ja suoritus sujuu kokonaisuudessaan seuraavanlaisesti: hilan jäsen, jolla on tehtävänanto, valitsee sattumanvaraisesti solmun tiivistetaulusta siirtää tehtävänannon sille. Tämä solmu
10 7 laskee tehtävänannolle uniikin tiivisteen ja välittää sen uudelle solmulle, josta tulee tehtävänannon omistajasolmu (owner node). Omistajasolmun tehtävänä on etsiä tehtävälle sopiva suorittajasolmu ja valvoa sen suoritusta sekä pitää huoli, että tehtävän lopputulos päätyy alkuperäiselle tehtävänantajalle. Suorittajasolmun valinta suoritetaan käynnistämällä sovittamismekanismi, joka etsii sopivan solmun tehtävänannon sisältämän tehtäväprofiilin asettamien kriteerien sekä hilan solmujen senhetkisen tilan perusteella. Tehtäväprofiili voi sisältää tehtävän suorittamiseen liittyviä vaatimuksia ja rajoitteita, kuten suorittimen miniminopeuden, käytettävän muistin määrän ja tuettujen suoritusympäristöjen listan. Löydettyään sopivat solmut sovittamismekanismi joko hajauttaa tehtävän usealle solmulle tai määrää sen yksittäisen solmun suoritettavaksi. Tämän jälkeen omistajasolmu antaa tehtävän suorittajasolmulle, joka asettaa sen suoritusjonoon. Suorittajasolmu lähettää tasaisin väliajoin elossaoloilmoituksen omistajasolmulle, kunnes se on saanut tehtävän suoritettua. Lopuksi suorittajasolmu lähettää tehtävän tuloksineen tehtävän antaneelle hilan jäsenelle [Kim07]. Esitetyn arkkitehtuurin suoritustehokkuus riippuu suuresti sovittamismekanismin käyttämästä algoritmista. Kim et al. esittelevät kaksi hieman toisistaan eroavaa, hajautetun tiivistetaulun varassa toimivaa algoritmia, vertaavat niiden suoritusnopeutta keskitettyyn sovittamiseen erilaisilla tehtävätyypeillä ja kuormitustilanteilla ja toteavat varsinkin monimutkaisemman algoritmin mahdollistavan suunnilleen yhtä tehokkaan sovittamismekanismin tarjoten samalla paremman skaalautuvuuden ja vikasietoisuuden kuin keskitetty sovittaminen. Arkkitehtuurin suurimpina kehityskohteina he listaavat annettujen tehtävien turvallisen suorittamisen ja sovittamisalgoritmien parantelun. Se ei nykyisellään tue myöskään toisistaan riippuvia laskentatehtäviä eikä takaa suurten tehtävämäärien reilua vuorotusta. Molempien todetaan kuitenkin olevan ratkaistavissa, riippuvuudenhallintaan aiotaan soveltaa olemassaolevia toteutuksia ja reiluuden takaaminen otetaan tutkimuksen kohteeksi. Arkkitehtuurin mainitaan myös soveltuvan lähinnä laskennallisesti raskaiden, vähän levyliikennettä vaativien laskentatehtävien suorittamiseen [Kim07]. 4.2 Tiedon säilytys Tiedon hajautettu säilytys hilaympäristöissä voitaneen jakaa kahteen tyyppiin: erityisesti dataintensiivisen laskennan tarvitsemaan väliaikaiseen säilytystilaan [FoK99] sekä
11 8 tutkimus- ja muun tiedon pidempiaikaiseen varastointiin. Väliaikaisen säilytystilan suuri haaste on siinä, että säilytettävä data on tiukasti sidoksissa sille suoritettaviin laskentatoimenpiteisiin. Data on toisinnettava useille tahoille sen etäkäytön minimoimiseksi ja keskitetty tiedonhajautus muuttuu nopeasti tehottomaksi laskentatehtävien ja käytettävien resurssien suuren määrän vuoksi [RaF02]. Käsiteltävän datan suuri määrä aiheuttaa lisävaatimuksia datan nopealle hajauttamiselle. Tiedon pitkäaikainen hajautettu varastointi puolestaan ei sinällään aseta erityiskriteereitä hilaympäristölle. On olemassa jo useita toimivia itsenäisiä toteutuksia, joista osa perustuu nimenomaan vertaisverkkotekniikalle [Has05]. Näiden soveltaminen hilaympäristössä ei liene kovin monimutkaista. Yuhui Deng et al. ovat kehittäneet kaksiportaiseen hybridivertaisverkkoon perustuvan datanhajautusjärjestelmän, joka tarjoaa skaalautuvuuden sekä datalle korkean paikallisuusasteen dataintensiivisessä laskennassa. Järjestelmä pyrkii jakamaan hilan jäsenet omiin piireihinsä niiden maantieteellisen sijainnin perusteella. Jokaisella piirillä on oma agenttisolmunsa, joka on yhteydessä muiden piirien agentteihin. Yhdessä nämä agenttipiirit mudostavat virtuaalisen agenttipiirin (virtual agent domain). Yksittäisen piirin kaikki solmut ovat toistensa kanssa vertaisia, poislukien agenttisolmu. Kaikki agentit ovat puolestaan tasavertaisia virtuaalisessa agenttipiirissä. Käsiteltävä data hajautetaan aina yhdelle piirille sen agentin kautta. Järjestelmän tehokas käyttö vaatii, että laskentatehtävät annetaan samalle piirille kuin niiden käsittelemä data. Tällöin dataintensiivisen laskennan vaatima korkea paikallisuusaste täyttyy ja kommunikaatioviiveet pysyvät pieninä. Järjestelmän suunnittelijat toteavat sillä olevan kolme heikkoa kohtaa: agenttisolmu saattaa muodostua pullonkaulaksi, mikäli piiri on kovan kuormituksen alainen; piirin sisäinen kuormantasaus ja varastoresurssien yhdisteleminen vaatii ylimääräistä laskentatehoa; pahimmassa tilanteessa agenttisolmu voi ylikuormittua pahasti suuresta pyyntömäärästä tarjoillessaan piiriin sijoitettua dataa ulospäin. Järjestelmä ei myöskään nykyisellään tue kunnolla tiedon toisintamista, joskin se on työn alla [Den07]. 5 Yhteenveto Hilalaskenta on vielä varsin tuore asia, ja sen kehitys on jokseenkin alkuvaiheessa. Se on kuitenkin tullut lyhyessä ajassa erittäin suosituksi hajautetun laskennan malliksi. Se
12 9 voi tarjota laskentaympäristön niin tavanomaiselle superlaskennalle, tilapäiselle laskennalle kuin datamassojen interaktiiviseen käsittelyynkin [FoK99]. Samaten vertaisverkot ovat lyhyessä ajassa kasvattaneet suosiotaan räjähdysmäisesti, joskin niiden pääasiallinen käyttötarkoitus on ollut tiedostojen jakaminen. Hilalaskentaa on toistaiseksi suoritettu lähinnä asiakas-palvelinarkkitehtuurissa, kun taas vertaisverkoissa ollaan siirrytty kohti täydellistä hajauttamista. Vertaisverkkojen hyödyntäminen laskemiseen on myös hyvin nuori idea [Bar00]. Nämä kaksi hajautusmallia ovatkin kehittyneet enimmäkseen rinnakkain, vaikka niillä on paljon yhteistä [FoI03]. Asiakas-palvelinarkkitehtuuri on ilmeisen suoraviivainen keino hilan infrastruktuurin ylläpitämiseen. Keskittämisen kaksi suurta ongelmaa ovat kuitenkin huono skaalautuvuus ja vikaantumisherkkyys [TaZ06]. Vertaisverkot, erityisesti täydellisesti hajautetut sellaiset, skaalautuvat hyvin ja poistavat riippuvuuden yksittäisestä palvelimesta. Niille ei kuitenkaan ole kehitetty kovin ihmeellistä tukea monipuoliselle ja vahvalle infrastruktuurille [FoI03]. Molempia tekniikoita yhdistelemällä voitaneen siis olettaa saatavan jonkinlaisia synergiaetuja. Hilaympäristön kenties tärkein palvelu, laskentatehtävien hajauttaminen, hyötyy selvästi vertaisverkkototeutuksen mahdollistamasta palvelun hajauttamisesta. Palvelun skaalautuvuus ja viansieto paranevat vasteaikojen pysyessä suunnilleen samalla tasolla kuin keskitetyssä ratkaisussa [Kim07]. Laskentadatan hajautetussa säilömisessä vertaisverkon tuomat edut ovat aika pitkälti samat, joskin esimerkkiarkkitehtuurin kaksiportaisuus johtaa joissain tapauksissa pullonkauloihin [TaZ06]. Tämä ei kuitenkaan varsinaisesti heikentänyt ratkaisun tuomia etuja. Rinnakkain kehittyneet, suuresti samankaltaiset hila- ja vertaisverkkolaskenta voivat näiden tietojen pohjalta siis hyötyä jossain määrin toisistaan. Tulevaisuudessa voitaneen toivottavasti odottaa näiden kahden tekniikan lähestyvän toisiaan ja kenties yhdistyvän lopulta jonkinlaiseksi hybridimalliksi, josta muodostuu laskennan hajauttamisen uusi standardi.
13 10 Lähteet Bar00 Den07 FKT01 FoI03 FoK99 Fos03 Has05 IaF01 Kar07 Barkai, D., An Introduction to Peer-to-Peer Computing, Intel Developer Update, tammikuu 2000, sivut 3-5. [Myös ]. Deng, Y. et al., Dynamic and scalable storage management architecture for Grid Oriented Storage devices, Parallel Computing, 3, 1(2008), tammikuu 2008, sivut Foster, I., Kesselman, C. ja Tuecke, S., The Anatomy of the Grid: Enabling Scalable Virtual Organizations, International Journal of Supercomputer Applications, 15, 3(2001), sivut Foster, I. ja Iamnitchi, A., On Death, Taxes, and the Convergence of Peerto-Peer and Grid Computing. Teoksessa Kaashoek, M.F., Stoica, I. (Eds.), Lecture Notes in Computer Science, vol. 2735, Springer, 2003, sivut Foster, I. ja Kesselman, C., Computational Grids. Teoksessa The Grid: Blueprint for a New Computing Infrastructure, Morgan-Kaufman, 1999, luku 2. Foster, I. et al., The virtual data grid: a new model and architecture for dataintensive collaboration, 15 th International Conference on Scientific and Statistical Database Management, heinäkuu 2003, sivut 11- Hasan, R. et al., A Survey of Peer-to-Peer Storage Techniques for Distributed File Systems, Proc. the International Conference on Information Technology: Coding and Computing (ITCC'05) Volume II, 2005, sivut Iamnitchi, A. ja Foster, I., On Fully Decentralized Resource Discovery in Grid Environment. Proc. 2 nd International Workshop on Grid Computing, Denver, Colorado, USA, marraskuu 2001, sivut Karnstedt, M. et al., UniStore: Querying a DHT-based Universal Storage, IEEE 23 rd International Conference on Data Engineering, huhtikuu 2007,
14 11 sivut Kim07 Kim, J-S et al., Creating a Robust Desktop Grid using Peer-to-Peer Services, Proc. IEEE International Parallel and Distributed Processing Symposium 2007, Long Beach, Kalifornia, Yhdysvallat, maaliskuu 2007, sivut 1-7. LVM07 Liikenne- ja viestintäministeriö, Kansallinen laajakaistastrategia - loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja, 3(2007), verkkoversio. [ ]. NoL05 RaF02 TaZ06 ZhH06 Nordlund, K. ja Lindén, T., Verkkolaskennan näkökulmia. Helsingin yliopiston tietotekniikkaosaston tiedotuslehti, 1(2005), verkkoversio. [ ]. Ranganathan, K. ja Foster, I., Decoupling Computation and Data Scheduling in Distributed Data-Intensive Applications. Proc. 11 th IEEE International Symposium on High Performance Distributed Computing, Edinburgh, Skotlanti, heinäkuu 2002, sivut Tang, J. ja Zhang, M., An Agent-based Peer-to-Peer Grid Computing Architecture: Convergence of Grid and Peer-to-Peer Computing. Proc. the 2006 Australasian workshops on Grid computing and e-research, Hobart, Tasmania, Australia, tammikuu 2006, sivut Zhou, R. ja Hwang, K., Trust overlay networks for global reputation aggregation in P2P grid computing, Proc. 20 th IEEE International Parallel & Distributed Processing Symposium, Rhodos, Kreikka, huhtikuu [Myös ].
arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina.
Hyväksymispäivä Arvosana arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution
LisätiedotArkkitehtuurinen reflektio
Arkkitehtuurinen reflektio Toni Ruokolainen Toni.Ruokolainen@cs.helsinki.fi Helsinki 6.10.2003 Tiivistelmä HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET
LisätiedotSelainpelien pelimoottorit
Selainpelien pelimoottorit Teemu Salminen Helsinki 28.10.2017 Seminaaritutkielma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytiede ! 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta
LisätiedotAika/Datum Month and year Kesäkuu 2012
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen
LisätiedotTyön laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Institution Department Tekijä Författare Author Työn nimi Arbetets titel Title Oppiaine Läroämne Subject Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month
LisätiedotScheduling of Genetic Analysis Workflows on Grid Environments (valmiin työn esittely) Arttu Voutilainen
Scheduling of Genetic Analysis Workflows on Grid Environments (valmiin työn esittely) Arttu Voutilainen 20.4.2015 Ohjaaja: FT Lauri Eronen (Biocomputing Platforms Ltd.) Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn
LisätiedotKoht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa
Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos
LisätiedotPro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg
Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA Karoliina Ljungberg 16.04.2009 Ohjaajat: Ari Venäläinen, Jouni Räisänen
Lisätiedot! #! %! & #!!!!! ()) +
! #! %! & #!!!!! ()) + Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos Institution Department Taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Matti Pesonen Työn nimi Arbetets
LisätiedotKiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa
Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa Lektio 20.12.2012, Annemari Soranto Tietotekniikan laitos annemari.k.soranto@jyu.fi 1 Agenda Vertaisverkon määritelmä Haku vertaisverkossa
LisätiedotMaailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan
Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,
LisätiedotKatsaus korruption vaikutuksesta Venäjän alueelliseen talouskasvuun ja suoriin ulkomaisiin investointeihin
INSTITUUTIOTTALOUSKASVUNEDELLYTYKSENÄ KatsauskorruptionvaikutuksestaVenäjänalueelliseentalouskasvuunjasuoriin ulkomaisiininvestointeihin2000 2010 AshekMohamedTarikHossain HelsinginYliopisto Valtiotieteellinentiedekunta
LisätiedotLuonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia
Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro
LisätiedotOppimateriaalin kokoaminen ja paketointi
Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi Pekka Simola Helsinki 14.4.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto
LisätiedotHallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa
Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Lauri Eloranta Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Viestintä Pro gradu -tutkielma, 2014 Hallintomallit)Suomen)valtionhallinnon)tietohallintostrategioissa
LisätiedotPalvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa
Hyväksymispäivä Arvosana Arvostelija Palvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa Marko Lehtimäki Helsinki 12.5. 2009 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotLaskennallinen yhteiskuntatiede
Laskennallinen yhteiskuntatiede Matti Nelimarkka Helsinki 5.5.2011 LuK tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkasittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta
LisätiedotLuottamuksen ja maineen rooli palveluperustaisten yhteisöjen muodostamisessa
Luottamuksen ja maineen rooli palveluperustaisten yhteisöjen muodostamisessa Eija Henritius Helsinki 1.2.2009 Seminaari (työsuunnitelma/tiivistelmä) HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
LisätiedotAvoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto
Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data avain uuteen, 1.11.2011 Tiedesatelliittien datat tallennettu julkisiin arkistoihin jo kymmeniä
LisätiedotCisco Unified Computing System -ratkaisun hyödyt EMC- ja VMwareympäristöissä
Cisco Unified Computing System -ratkaisun hyödyt EMC- ja VMwareympäristöissä EMC Forum 22.10.2009 Lauri Toropainen ltoropai@cisco.com 2009 Cisco Systems, Inc. All rights reserved. 1 ICT-infrastruktuuriin
LisätiedotTK081001 Palvelinympäristö
TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! RAID RAID = Redundant Array of Independent Disks Useasta fyysisestä kiintolevystä muodostetaan yhteinen
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
Lisätiedot14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,
14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Hajautettujen järjestelmien väyliä LON CAN Pienen laitteen sisäinen hajautus OpenCL Network
LisätiedotIoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä
IoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Palotarkastusinsinööri
LisätiedotTiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotDepartment of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology. Roolit Verkostoissa: HITS. Idea.
Roolit Tommi Perälä Department of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology 25.3.2011 J. Kleinberg kehitti -algoritmin (Hypertext Induced Topic Search) hakukoneen osaksi. n taustalla
LisätiedotGrid-hankkeita ja tulevaisuuden näkymiä
Grid-hankkeita ja tulevaisuuden näkymiä Arto Teräs arto.teras@csc.fi Tietotekniikan professoritapaaminen CSC:llä 20.12.2004 Sisällys Grid pähkinänkuoressa CSC:n grid-hankkeita Haka-luottamusverkosto Materiaalitutkimuksen
LisätiedotCUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotMEMS-muisti relaatiotietokannoissa
MEMS-muisti relaatiotietokannoissa Antti Tikka Espoo 28.2.2009 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto
Lisätiedotpilvipalvelu tarkoittaa?
Virtuaalipilvet tietotekniikassa: mitä pilvipalvelu tarkoittaa? Keijo Heljanko Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto keijo.heljanko@aalto.fi 18.1-2014 1/14 Pilvipalvelut Kun
LisätiedotAalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri
Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri Diplomityöseminaari 1.6.2010 Tommi Saranpää Valvoja: Professori Heikki Hämmäinen Ohjaaja: DI Petri Makkonen IT-palvelukeskus Sisältö Tausta Tutkimus Palvelut
LisätiedotTietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä Tuomas Husu Helsinki 20.2.2010 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto
Lisätiedotalvarmahlberg 2018 @alvarmahlberg KERTAUSTA EILISELTÄ 1. Lohkoketjut mahdollistavat verkostojen luomisen ja ylläpitämisen, ilman hallitsijaa ja ilman rahaa. 2. Kryptoekonomiassa yhdistetään kryptografiaa
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 10 Ke Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 10 Ke 14.2.2018 Timo Männikkö Luento 10 Algoritminen ongelmanratkaisu Suunnittelumenetelmät Raaka voima Järjestäminen eli lajittelu Kuplalajittelu Lisäyslajittelu Valintalajittelu Permutaatiot
LisätiedotPilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit
Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.
LisätiedotRinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi
Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä Paula Kemppi 24.4.2008 Esityksen rakenne Johdantoa Rinnakkaisuus Pelimoottorien rinnakkaisuuden mallit Funktionaalisen rinnakkaisuuden malli Rinnakkaisen tiedon malli
LisätiedotMalliperustainen ohjelmistokehitys (Model-Driven Engineering, MDE)
Malliperustainen ohjelmistokehitys (Model-Driven Engineering, MDE) Pasi Lehtimäki Helsinki 10.9.2007 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotKielitieteellisten aineistojen käsittely
Kielitieteellisten aineistojen käsittely 1 Johdanto...1 2 Aineistojen kommentointi, metadatan tyypit...1 3 Aineistojen käsittely...2 3.1 Rakenteisten kieliaineistojen kyselykielet...2 3.2 Tiedonlouhinta
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1
Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä
LisätiedotSeminaari: Keskusmuistitietokannat. Keskusmuistitietokantojen samanaikaisuuden hallinta Ilkka Pullinen
Seminaari: Keskusmuistitietokannat Keskusmuistitietokantojen samanaikaisuuden hallinta Ilkka Pullinen Sisältö Johdanto Esiteltävien menetelmien taustoja Hajautetun tietokannan spekuloiva samanaikaisuuden
LisätiedotLoikkaa turvallisesti pilveen
Loikkaa turvallisesti pilveen Microsoft Azure tuo pk-yrityksille säästöjä ja työskentelyn helppoutta. Luotettava ja turvallinen pilvipalvelu skaalautuu kaikenlaisiin ja -kokoisiin tarpeisiin. Pilvipalveluilla
LisätiedotGrid: Käsitteet, teknologiat, sovellukset sekä vaikutus CSC:läisten työhön
Grid: Käsitteet, teknologiat, sovellukset sekä vaikutus CSC:läisten työhön Arto Teräs arto.teras@csc.fi CSC:n Grid-seminaari 13.10.2004 Sisällys Mitä grid tarkoittaa? Mitä grid muuttaa? Yleisiä harhaluuloja
LisätiedotYhteisöllinen tapa työskennellä
Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä
LisätiedotSovellusarkkitehtuurit
HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit
LisätiedotComputing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan
Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan
LisätiedotTiedonsiirto- ja rajapintastandardit
Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen
LisätiedotOpetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotSolidin korkean käyttöasteen tietokantajärjestelmä
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Solidin korkean käyttöasteen tietokantajärjestelmä Antti Viita Helsinki 2.12.2007 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS
LisätiedotTutkimusprojekti: Siemens Simis-C -asetinlaitteen data-analytiikka
Tutkimusprojekti: Siemens Simis-C -asetinlaitteen data-analytiikka https://www.siemens.com/fi/fi/home.html Toteutus: asetinlaitedatan hyödyntäminen kunnossapidon kehittämiseksi sekä hallinnoinnin ja suunnittelun
LisätiedotEKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014
EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa
LisätiedotYlläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin
KOULUTUSTIEDOTE 1(6) VMWARE VSPHERE 5: INSTALL, CONFIGURE AND MANAGE II Tavoite Koulutuksen jälkeen osallistujat hallitsevat VMware vsphere -ympäristön asennuksen, konfiguroinnin ja hallinnan. Koulutus
LisätiedotTietoturvan haasteet grideille
Tietoturvan haasteet grideille / Arto Teräs 2005-09-06 Kalvo 1(10) Tietoturvan haasteet grideille Arto Teräs FUNET CERT 10-vuotispäivät Espoo, 6.9.2005 Grid Tietoturvan haasteet grideille
LisätiedotData-analyysi tieteenalana Professori, laitosjohtaja Sasu Tarkoma Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto
Data-analyysi tieteenalana Professori, laitosjohtaja Sasu Tarkoma Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Faculty of Science Department of Computer Science www.cs.helsinki.fi 9.5.2017 1 Sisällys
LisätiedotGraafin 3-värittyvyyden tutkinta T Graafiteoria, projektityö (eksakti algoritmi), kevät 2005
Graafin 3-värittyvyyden tutkinta T-79.165 Graafiteoria, projektityö (eksakti algoritmi), kevät 2005 Mikko Malinen, 36474R 29. maaliskuuta, 2005 Tiivistelmä Artikkelissa käydään läpi teoriaa, jonka avulla
Lisätiedotmonitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof.
Epätäydellisen preferenssiinformaation hyödyntäminen monitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi 15.1.2018 Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof. Kai Virtanen Tausta Päätöspuu
Lisätiedotarvostelija Turvallisuuskriittisissä, sulautetuissa järjestelmissä esiintyvien ohjelmistovaatimusten virheanalyysi Jarkko-Juhana Sievi
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Turvallisuuskriittisissä, sulautetuissa järjestelmissä esiintyvien ohjelmistovaatimusten virheanalyysi Jarkko-Juhana Sievi Helsinki 6.4.2005 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotLiikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla
Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotVerkkopokerijärjestelmä. Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008
Verkkopokerijärjestelmä Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008 Projektiryhmä Samuli Aalto-Setälä Jukka Kekälainen Jarno Kyykkä Mika Mielonen Mårten Smeds Otto Waltari Ohjaaja
LisätiedotÄlykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa
Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska
LisätiedotPeliteorian soveltaminen hajautettujen järjestelmien protokollasuunnittelussa (valmiin työn esittely)
Peliteorian soveltaminen hajautettujen järjestelmien protokollasuunnittelussa (valmiin työn esittely) Riku Hyytiäinen 23.02.2015 Ohjaaja: Harri Ehtamo Valvoja: Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa
LisätiedotLausunto Linjausten tulisi perustua pilvipalvelujen käyttöön liittyvään yleiseen riskiarvioon
tulli.fi Lausunto 07.09.2018 Asia: VM/276/00.01.00.01/2018 Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta Yhteenveto Kommentit yhteenvetoon: Taustaa linjauksille Kommentit taustaan: Tulisiko
LisätiedotAsuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010)
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010) Tuomas Puikkonen Helsinki 8.1.2010 Geoinformatiikan menetelmät ja kirjallisuus -kurssin harjoitustyö HELSINGIN
LisätiedotPN-puu. Helsinki Seminaari: Tietokannat nyt HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
PN-puu Erno Härkönen Helsinki 24.10.2006 Seminaari: Tietokannat nyt HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
Lisätiedotohjelman arkkitehtuurista.
1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä
LisätiedotKANSILEHDEN MALLISIVU
Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan
LisätiedotOpenUP ohjelmistokehitysprosessi
OpenUP ohjelmistokehitysprosessi Sami Männistö Helsinki 14.11.2008 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Matemaattis-luonnontieteellinen
LisätiedotTietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1
Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria CASE: Metropolia 31.10.2012 Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Aiheet Tietojärjestelmien integrointi Integrointiin liittyvät
LisätiedotJoonas Haapala Ohjaaja: DI Heikki Puustinen Valvoja: Prof. Kai Virtanen
Hävittäjälentokoneen reitin suunnittelussa käytettävän dynaamisen ja monitavoitteisen verkko-optimointitehtävän ratkaiseminen A*-algoritmilla (valmiin työn esittely) Joonas Haapala 8.6.2015 Ohjaaja: DI
LisätiedotVirtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt
Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?
LisätiedotDNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi
DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.
LisätiedotRekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä
Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,
LisätiedotKyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen
Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja
LisätiedotPilivipalavelut Cloud Business 2012 Parempaa paikallista pilveä
Pilivipalavelut Cloud Business 2012 Parempaa paikallista pilveä 29.11.2012 Petri Hyyppä Me kaikki olemme pilvessä Parempaa paikallista pilveä / Petri Hyyppä 29.11.2012 2 Kun puhumme pilvipalveluista, tarkoitamme
LisätiedotRajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland
Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Verkon avulla voidaan kehittää monia toimintoja Kauppa Urheilu / Viihde Käyttäjä Energiankulutus Koulutus
LisätiedotKuinka paljon dataa on tarpeeksi?
Kuinka paljon dataa on tarpeeksi? Tiekartta hallitun datalammen rakennukseen Mikko Toivonen Manager, Systems Engineering Dell Technologies Finland Tekoälyn (koneoppimisen) kolme pilaria Tekoälyalgoritmit
LisätiedotJulkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta. Yhteenveto. Taustaa linjauksille. Linjausten tavoitteet
VM Lausunto 07.09.2018 VM/1499/00.00.05/2018 Asia: VM/276/00.01.00.01/2018 Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta Yhteenveto Kommentit yhteenvetoon: Taustaa linjauksille Kommentit
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotS09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt S09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta Loppuraportti 22.5.2009 Akseli Korhonen 1. Projektin esittely Projektin tavoitteena oli algoritmin kehittäminen
LisätiedotKoko maassa pilvistä Ciscon arkkitehtuuri virtualisointiin ja Cloud Computingiin
Koko maassa pilvistä Ciscon arkkitehtuuri virtualisointiin ja Cloud Computingiin Tommi Saxelin tommi.saxelin@cisco.com 1 ICT-infrastruktuuriin tarvitaan muutosta 77% pitää valot päällä 23% kehittää uutta
LisätiedotKahden virtualisointiohjelmiston suorituskyvyn testaus (valmiin työn esittely)
Kahden virtualisointiohjelmiston suorituskyvyn testaus (valmiin työn esittely) Jani Laine 31.10.2017 Ohjaaja: DI Jimmy Kjällman Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
Lisätiedot!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE
!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen
Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotTarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa?
Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 1 Kyllä kai IT matematiikkaa tarvitsee!? IT ja muu korkea teknologia on nimenomaan matemaattista teknologiaa.
LisätiedotTietokantojen erityispiirteitä MANET-verkoissa
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokantojen erityispiirteitä MANET-verkoissa Jarmo Suoranta Seminaarityö Helsinki 26.2.2009 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotKauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa?
Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa? Pilvipalvelut ja verkko ISP kehityskaari 1.0..5.0? ISP 1.0 Internet-liittymät (POTS,ISDN..) ISP 2.0 Palvelintarjonta
LisätiedotValtion konesali- ja kapasiteettipalvelun merkitys valtion konesalistrategian toteuttamisessa VM/JulkICT / Tuomo Pigg
Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelun merkitys valtion konesalistrategian toteuttamisessa 20.11.2014 VM/JulkICT / Tuomo Pigg Taustaa Konesali- ja kapasiteettipalvelut ovat toimialariippumattomia palveluita
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 10 Ke 11.2.2015. Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 10 Ke 11.2.2015 Timo Männikkö Luento 10 Algoritminen ongelman ratkaisu Suunnittelumenetelmät Raaka voima Järjestäminen eli lajittelu Kuplalajittelu Väliinsijoituslajittelu Valintalajittelu
LisätiedotKitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä
Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä 28.11.2012 työryhmä Pekka Ala-Pietilä Kitkaton Suomi - tavoite on rakentaa Suomesta Tietotekniikan osaamisen kärkimaa, jossa yritysten on mielekästä
LisätiedotUusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa
Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille
LisätiedotGrafiikkasuorittimen käyttö keskusmuistitietokannoissa
Grafiikkasuorittimen käyttö keskusmuistitietokannoissa Matti Nauha Helsinki 9.3.2012 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI
LisätiedotTulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma
Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet
LisätiedotPilvipalveluiden arvioinnin haasteet
Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotRajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)
Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Laura Pesola Laskennanteorian opintopiiri 13.2.2013 Formaalit kieliopit Sisältävät aina Säännöt (esim. A -> B C abc) Muuttujat (A, B, C, S) Aloitussymboli
LisätiedotParinmuodostuksesta tietojenkäsittelytieteen silmin. Petteri Kaski Tietojenkäsittelytieteen laitos Aalto-yliopisto
Parinmuodostuksesta tietojenkäsittelytieteen silmin Petteri Kaski Tietojenkäsittelytieteen laitos Aalto-yliopisto Suomalainen Tiedeakatemia Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Sisältö Mitä tietojenkäsittelytieteessä
Lisätiedot