Vertaisverkkotekniikat hilaympäristöissä: laskennan hajauttaminen ja tiedon varastointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vertaisverkkotekniikat hilaympäristöissä: laskennan hajauttaminen ja tiedon varastointi"

Transkriptio

1 hyväksymispäivä arvosana arvostelija Vertaisverkkotekniikat hilaympäristöissä: laskennan hajauttaminen ja tiedon varastointi Jesse Lankila Helsinki HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution Department Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Tekijä Författare Author Tietojenkäsittelytieteen laitos Jesse Lankila Työn nimi Arbetets titel Title Vertaisverkkotekniikat hilaympäristöissä: laskennan hajauttaminen ja tiedon varastointi Oppiaine Läroämne Subject Tietojenkäsittelytiede Työn laji Arbetets art Level LuK-aine Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages 11 sivua Tässä kirjoituksessa esitellään hilaympäristö käsitteenä sekä kartoitetaan sen sovellutuksia ja niiden hilaympäristöltä vaatimia palveluita. Palveluista tarkastellaan tarkemmin tiedon varastointia ja laskennan hajauttamista. Tekstissä esitellään pintapuolisesti myös vertaisverkkolaskennan käsite ja vertaillaan vertaisverkkojen ja asiakas-palvelinarkkitehtuurin soveltuvuutta hilaympäristöihin. Vertaisverkkotekniikkojen käyttökelpoisuutta edellämainittuihin hilaympäristön palveluihin tarkastellaan lyhyesti esitellyin esimerkkitapauksin. Havaitaan, että vertaisverkkotekniikat soveltuvat ongelmitta hilaympäristön tarjoamien peruspalvelujen toteuttamiseen ja osassa tapauksista tarjoavat myös selviä etuja keskitettyihin ratkaisuihin nähden. Lopuksi todetaan myös, että vertaisverkko- ja hilalaskenta todennäköisesti lähestyvät toisiaan kehityksen myötä ja toivottavasti lopulta muodostavat jonkinlaisen välimuodon, joka yhdistää molempien tapojen paremmat puolet. Avainsanat Nyckelord Keywords hila, hilalaskenta, hajautettu laskenta, vertaisverkot Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

3 ii Sisältö 1 Johdanto 1 2 Hilaympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet 2 3 Hilalaskenta ja vertaisverkot Asiakas-palvelinarkkitehtuuri Vertaisverkot Vertaisverkkotekniikat hilaympäristön palveluissa Laskentatehtävien hajautus Tiedon säilytys Yhteenveto 9 Lähteet 10

4 1 1 Johdanto Viimeisten kymmenen vuoden aikana maailma on verkottunut ennennäkemätöntä vauhtia. Tietoliikenneyhteyksien kapasiteetti on moninkertaistunut samalla, kun PCkoneiden suorituskyky on noussut vanhojen superkoneiden tasolle. Internet-yhteyksistä on tullut sähkön ja viemäröinnin kaltainen peruspalvelu jo tammikuussa 2007 joka toisella suomalaisella kotitaloudella oli laajakaistayhteydeksi luokiteltava (väh. 256kbps) internet-yhteys, yleisimpänä yhteysnopeutena 2Mbps [LVM07]. Yhteyksien nopeutuminen on mahdollistanut monien uusien tai aiemmin kannattamattomien tekniikkojen käyttöönoton. Muun muassa tiedostojen jako vertaisverkkojen avulla yleistyi 2000-luvun alkupuolella lähes arkipäiväiseksi asiaksi. Huomattiin, että tiedostojen ohella verkko mahdollistaisi myös muiden resurssien jakamisen vaikkapa laskentatehon. Havaittiin myös, että vaikka tietokoneiden suorituskyky kasvoi Mooren lain mukaisesti, tietoverkkojen nopeus kasvoi sitäkin nopeammin. Laskentaa alettiin rinnakkaistaa hajauttaen se tietoverkon ylitse toisille fyysisille koneille, joko isoille laskentaklustereille (esim. NorduGrid) ja/tai laajamittaisesti tavallisille PC-koneille (esim. [NoL05]. Tämänkaltaiset hajautetut laskentaoperaatiot johtivat ajatukseen sähköverkon kaltaisista laskentaverkostoista, jotka olisivat lukemattomien yksittäisten koneiden ja resurssien muodostamia heterogeenisiä kokonaisuuksia. Tällaiset verkostot tarjoaisivat kelle tahansa halukkaalle laskentatehoa samaan tapaan kuin sähköverkko sähköä. Syntyi käsite grid computing (englannin kielen sanasta electric grid, sähköverkko) eli hilalaskenta [FoK99]. Tässä esseessä tarkastellaan mainitunlaisten kokonaisuuksien, hilaympäristöjen, mahdollistamia sovellutuksia, erityisesti laskentaa ja tiedon varastointia. Samoin tarkastellaan vertaisverkko- ja asiakas-palvelinarkkitehtuurien soveltumista hilaympäristöihin sekä vertaisverkkotekniikkojen käyttökelpoisuutta edellämainittujen sovellutusten toteuttamisessa.

5 2 2 Hilaympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet Käsitteellä hila tarkoitetaan tässä tekstissä karkeasti sanottuna sähköverkon kaltaista verkostokokonaisuutta, joka tarjoaa laskentavoimaa verkostoon liittyville tahoille. Hilaympäristö puolestaan tarkoittaa tällaisen hilan tarjoamaa toimintaympäristöä. Samanlaisuus sähköverkon kanssa tarkoittaa sitä, että hilat koostuvat hyvin monenlaisista resursseista aivan kuten sähköverkot keskenään hyvin erikokoisista ja -tehoisista generaattoreista. Sähköverkon tarjoama energia on kaikkien verkkoon liittyvien käytettävissä samoin, kuin hilan tarjoamat resurssit ovat kaikkien siihen liittyneiden saatavilla [FoK99]. Tällaisia resursseja voivat olla esimerkiksi suoritusteho ja -aika, tutkimustietokannat, tiedon säilytystila sekä erikoisinstrumentit ja -sensorit [IaF01]. Jokainen hilan jäsen voi sekä käyttää resursseja että tarjota niitä. Nämä ominaisuudet toisaalta tekevät hilasta hyvin skaalautuvan ja joustavan, toisaalta aiheuttavat arkkitehtuurisia suunnitteluvaikeuksia vaikeuttaen siten sen tehokasta hyödyntämistä. Hilan jäseninä voi olla yhtälailla yksittäisiä henkilöitä kuin yliopistoja tai tutkimuskeskuksiakin. Koska eri tahot haluavat usein tarkasti määritellä, mitä resursseja muiden käyttöön jaetaan, hilaympäristön on tarjottava mahdollisuus jäsenkohtaisiin jakosääntöihin. Nämä säännöt määrittelevät, miten ja mitä resursseja jäsenten kesken jaetaan. Yksilöt ja tahot, jotka jakavat toisilleen resursseja tietyillä jakosäännöillä, muodostavat virtuaaliorganisaation (virtual organization) [FKT01]. Virtuaaliorganisaatioita voivat olla esimerkiksi tietovarastopalveluiden tarjoajat, laskentayksiköiden tarjoajat, mikropiirivalmistajat tai monivuotisen fysikaalisen tutkimuksen kansainväliset yhteistyötahot. Arkkitehtuurisesta näkökulmasta hilojen merkittävimmät ominaisuudet ovat dynaamisuus, koneverkoston laajuus sekä jäsenten heterogeenisyys resurssien laadun ja määrän suhteen. Hilaan liittyneiden koneiden määrä voi vaihdella nopeastikin niiden liittyessä siihen tai poistuessa siitä sekä ylläpitotoimien tai muun häiriöajan takia [IaF01]. Hilan jäseniä saattaa olla tuhansia ympäri maailmaa ja kommunikaatio hoidetaan täysin internetin kautta, mikä vaikeuttaa verkoston hallintaa. Hilan jäsenet saattavat olla yhtä lailla isoja laskentaryppäitä, levypalvelimia, mittauslaitteita kuin yksittäisiä työasemiakin. Nämä mahdollistavat monenlaisten resurssien tarjonnan, mutta

6 myös monimutkaistavat yhtenäisen palvelualustan toteuttamista. Hilan jäsenet vaikuttavat myös voimakkaasti siihen, millaisia palveluja hila voi tarjota. Onkin arveltu, että tulevaisuudessa voidaan nähdä useita tiettyä tarkoitusta varten muodostettuja hiloja yhden massiivisen laskentahilan sijaan [FoK99]. Mitä palveluja hilaympäristö voi siis tarjota? Teoriassa kaikkea sitä, mitä hilan jäsenetkin. Käytännössä mielenkiinto keskittyy kuitenkin ymmärrettävistä syistä lähinnä laskennallisiin operaatioihin niiden eri muodoissa. Operaatioiden laatu aiheuttaa puolestaan lisävaatimuksia ympäristölle esimerkiksi tiedon säilytystilan, toimintanopeuden tai -varmuuden suhteen. Foster ja Kesselman jaottelevat hilojen laskentasovellutukset viiteen kategoriaan niiden pääpiirteiden mukaan (taulukko 1). Kategoria Esimerkkejä Piirteet Hajautettu superlaskenta Kemian mallinnus, tähtitieteellinen laskenta, hajautettu simulaatio Suuri suoritusnopeus Tarvittaessa ( on demand ) Dataintensiivinen Yhteistoiminnallinen Mikropiirisuunnittelu, kryptografiset ongelmat Pilvien havainnointi, matemaattisten tehtävien ratkonta Fysikaaliset kokeet, Tähtihavaintojen yhdistely Yhteistoiminnallinen suunnittelu, Tiedon tutkiskelu Taulukko 1: Viisi hilasovellutusten pääluokkaa [FoK99] Isoja, paljon suoritinaikaa ja muistia vaativia laskennallisia ongelmia Käyttävät hiljaisena olevia resursseja kasvattaakseen kokonaissuoritustehoa etäresursseihin yhdistetty paikallinen laskenta rajoitetuksi ajaksi Uuden tiedon yhdistely useista tietolähteistä Tukee usean osallistujan kommunikointia tai yhteistyötä Hajautetussa superlaskennassa hiloja käytetään saavuttamaan ongelman järkevässä ajassa ratkaisemiseksi tarvittava laskentateho, mihin yksittäinen superkone ei välttämättä riitä. Tämä asettaa hilaympäristöille vaatimuksia vuorotuksen ja skaalautuvuuden suhteen. Suuren suoritusnopeuden laskennassa hajautetaan hilan avulla löyhästi toisiinsa liittyviä laskentatehtäviä yleensä muutoin hiljaisina oleville työasemille saavuttaen näin suuremman suoritusnopeuden. Tavoite on sama kuin hajautetussa superlaskennassa, mutta yksittäiset tehtävät eivät riipu toisistaan yhtä paljon ja hajauttaminen on siten helpompaa [FoK99]. Tarvittaessa suoritettava laskenta hyödyntää hiloja saavuttaakseen hetkellisesti 3

7 4 resurssimäärän, jota ei olisi kannattavaa tai mahdollista pitää paikallisesti. Resurssit voivat olla mitä tahansa laskentatehosta erikoissensoreihin. Tällainen laskenta asettaa hilaympäristölle monenlaisia haasteita mm. vuorotuksen, resurssien etsinnän ja viansiedon kannalta. Dataintensiivisessä laskennassa pyritään käsittelemään todella suuria määriä dataa ja yhdistelemään siitä uutta tietoa, jolloin ongelmia aiheuttaa suurien datavirtojen vuorotus ja ohjailu pitkin hierarkista rakennetta. Yhteistoiminnallinen laskenta, jossa usea osallistuja vuorovaikuttaa keskenään, vaatii puolestaan järjestelmältä reaaliaikaisuutta sekä tukea monenlaiselle vuorovaikutukselle [FoK99]. Edellämainitut laskentatyypit vaativat hilaympäristöltä monenlaisia palveluita. Sen on kyettävä tarjoamaan välineet resurssien etsintään, laskennan hajauttamiseen, tietojen säilytykseen, valvontaan, vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon sekä taattava näiden tietoturvallinen ja vikasietoinen toteutus. Jatkossa keskitytään laskennan hajauttamiseen ja tiedon säilytykseen, erityisesti niiden toteuttamiseen vertaisverkkotekniikoin. 3 Hilalaskenta ja vertaisverkot 3.1 Asiakas-palvelinarkkitehtuuri Tämänhetkiset hilaympäristötoteutukset pohjautuvat laajalti asiakas-palvelinmalliin, jossa luotettu palvelin jakaa laskentatehtävät joukoille hilan jäseniä, asiakkaita, jotka sijaitsevat hajallaan eri puolilla internetiä. Tällaisessa ratkaisussa palvelin pitää jatkuvasti kirjaa, mikä laskentatehtävä on milläkin asiakkaalla, voidakseen tarvittaessa uudelleenjakaa tehtävän asiakkaan mahdollisesti epäonnistuessa siinä [Kim07]. Malli ottaa jossain määrin huomioon yksittäisten jäsenkoneiden epäluotettavuuden, mutta vaatii palvelimelta erinomaista luotettavuutta. Kun palvelin ei ole käytettävissä esimerkiksi ylläpidon tai verkko-ongelmien takia, uusia tehtäviä ei voida jakaa ja hilan tarjoamat resurssit jäävät käyttämättä. Kuvaillun kaltainen hierarkinen vuorotus aiheuttaa ongelmia hiloissa, jotka koostuvat enimmäkseen normaaleista työasemista. Palvelin vuorottaa tehtävät hilan jäseniltä saamiensa vuorotustilatietojen ja tehtävien asettamien vaatimusten mukaan. Tavallisista työasemista koostuva hila on kuitenkin koostumukseltaan erittäin dynaaminen, mikä

8 5 johtaa helposti tehtävien uudelleenjakamiseen. Työasemista voidaan muodostaa paikallisia ryppäitä, jolloin ryppäällä on oma vuorottajansa, ja työasemat liittyvät hilaan vain ryppään kautta, mikä puolestaan heikentää hilan skaalautuvuutta. Tämänhetkiset toteutukset eivät myöskään tue täysin automaattista hilan kuormitustasoon ja asiakkaiden tehtävänantoihin perustuvaa tehtävien jakamista, vaan vaatii manuaalista resurssien etsintää ja valikointia [TaZ06]. Keskitettyjen palvelinten käyttö vaatii myös tahon, joka suostuu ylläpitämään niitä, mikä voi jättää hilan toimivuuden yhden tietyn tahon käsiin [IaF01]. 3.2 Vertaisverkot Vertaisverkkolaskenta, peer-to-peer computing, käyttää hyväkseen vertaisverkkoarkkitehtuuria, jossa asiakas-palvelinroolijaon sijaan jokainen vertaisverkon jäsen toimii samalla sekä asiakkaana että palvelimena. Joissakin vertaisverkoissa käytetään keskitettyjä palvelimia tiettyihin verkon palveluihin, kuten verkkoon liittymiseen, toisissa verkon toiminnallisuus on täydellisesti hajautettu. Edellisiä kutsutaan usein hybridivertaisverkoiksi, jälkimmäisiä puhtaiksi vertaisverkoiksi [Bar00]. Erityisesti puhtaiden vertaisverkkojen suurimmiksi hyödyiksi voidaan laskea keskitetyn palvelimen aiheuttaman pullonkaulan eliminointi palvelintoimintojen hajauttamisella, sekä luotettavuuden paraneminen verkon toimivuuden ollessa riippumaton yhdestäkään tietystä sen osasta. Vertaisverkkolaskennan voidaan nähdä kehittyneen kilpailevana hajautetun laskennan suoritustapana hilalaskennan rinnalla. Molemmilla on kuitenkin useita yhtymäkohtia. Kumpikin pyrkii tarjoamaan virtuaaliyhteisöille keinon jakaa resursseja jäsentensä kesken ja lähestyvät ongelmaa luomalla olemassaolevien organisaatiorakenteiden rinnalle oman järjestelmänsä. Sekä hila- että vertaisverkkolaskennan suhteen on saatu aikaan varteenotettavaa teknistä kehitystä, mutta molemmilla on myös tämänhetkisissä toteutuksissaan kriittisiä rajoitteita. Yleistäen voidaan todeta hilalaskennan nykyisellään hallitsevan infrastruktuurin ylläpidon muttei kunnollista vikasietoisuutta, kun taas vertaisverkkolaskenta toteuttaa vikasietoisuuden, mutta siltä puuttuu kunnollinen infrastruktuuritoteutus [FoI03]. Yhtäläisyyksiensä sekä toisiaan tukevien ominaisuuksiensa myötä voidaan arvioida, että molemmat hajautetun laskennan tekniikat lähestyvät toisiaan lähitulevaisuudessa. Jo nyt

9 6 on huomattavissa selkeä trendi vertaisverkkoarkkitehtuurin laajenevasta käytöstä hilaympäristön palveluiden toteutuksessa [FoI03]. Olemassaolevia esimerkkejä on muun muassa resurssien etsinnästä [IaF01], laskentatehtävien hajauttamisesta, [Kim07, TaZ06] ja luottamuksenhallinnasta [ZhH06]. Myös datan hajauttamisesta on olemassa sekä täydellisesti hajauttamiskelpoisia ratkaisuja [Fos03, RaF02] että itsenäisiä, hilaympäristöönkin sopivia vertaisverkkototeutuksia [Kar07]. 4 Vertaisverkkotekniikat hilaympäristön palveluissa Vertaisverkkotekniikoita ja täydellistä hajauttamista on tähän mennessä yritetty soveltaa moneen yksittäiseen hilaympäristön tarvitsemaan palveluun sekä itse hilaympäristön kokonaisarkkitehtuuriin [TaZ06]. Erityisesti niillä on pyritty eliminoimaan pullonkauloja ja lisäämään luotettavuutta [Kim07]. Seuraavaksi tarkastellaan, mitä parannuksia niillä voidaan tuoda laskentatehtävien hajauttamiseen ja tiedon hajautettuun säilytykseen hilaympäristöissä, sekä käydään läpi olemassaolevia toteutuksia. 4.1 Laskentatehtävien hajautus Hilalaskenta on nimensä mukaisesti eräs hajautetun laskennan muoto. Laskentatehtävien tehokkaan ja käytännöllisen hajauttamisen voidaankin siten katsoa olevan hilaympäristön kenties tärkein palvelu. Siksi sen on oltava tehokas, skaalautuva ja vikasietoinen kaikki ominaisuuksia, jotka voidaan saavuttaa nimenomaan vertaisverkoilla [Kim07]. Asiakas-palvelinmallilla on erittäin vaikeaa toteuttaa toimiva, automaattinen tehtävien ja resurssien yhteensovitus sen mukautuessa huonosti hilan jatkuvaan muutokseen [TaZ06]. Käytännössä erityisesti skaalautuvuutta ja vikasietoisuutta on vaikea saavuttaa keskitetyllä, hierarkisella järjestelmällä, joten vertaisverkkojen ja hilalaskennan yhdistyminen vaikuttaa tässä mielessä väistämättömältä [FoI03]. Vertaisverkoilla on omat haasteensa hilalaskennassa. Jik-Soo Kimin et al. kehittämässä arkkitehtuurissa käytetään yhtä hajautettua tiivistettä (distributed hash table, DHT) pitämään kirjaa sekä tehtävänannoista että hilan jäsenistä, vertaisverkon solmuista (node). Laskentatehtävien antaminen ja suoritus sujuu kokonaisuudessaan seuraavanlaisesti: hilan jäsen, jolla on tehtävänanto, valitsee sattumanvaraisesti solmun tiivistetaulusta siirtää tehtävänannon sille. Tämä solmu

10 7 laskee tehtävänannolle uniikin tiivisteen ja välittää sen uudelle solmulle, josta tulee tehtävänannon omistajasolmu (owner node). Omistajasolmun tehtävänä on etsiä tehtävälle sopiva suorittajasolmu ja valvoa sen suoritusta sekä pitää huoli, että tehtävän lopputulos päätyy alkuperäiselle tehtävänantajalle. Suorittajasolmun valinta suoritetaan käynnistämällä sovittamismekanismi, joka etsii sopivan solmun tehtävänannon sisältämän tehtäväprofiilin asettamien kriteerien sekä hilan solmujen senhetkisen tilan perusteella. Tehtäväprofiili voi sisältää tehtävän suorittamiseen liittyviä vaatimuksia ja rajoitteita, kuten suorittimen miniminopeuden, käytettävän muistin määrän ja tuettujen suoritusympäristöjen listan. Löydettyään sopivat solmut sovittamismekanismi joko hajauttaa tehtävän usealle solmulle tai määrää sen yksittäisen solmun suoritettavaksi. Tämän jälkeen omistajasolmu antaa tehtävän suorittajasolmulle, joka asettaa sen suoritusjonoon. Suorittajasolmu lähettää tasaisin väliajoin elossaoloilmoituksen omistajasolmulle, kunnes se on saanut tehtävän suoritettua. Lopuksi suorittajasolmu lähettää tehtävän tuloksineen tehtävän antaneelle hilan jäsenelle [Kim07]. Esitetyn arkkitehtuurin suoritustehokkuus riippuu suuresti sovittamismekanismin käyttämästä algoritmista. Kim et al. esittelevät kaksi hieman toisistaan eroavaa, hajautetun tiivistetaulun varassa toimivaa algoritmia, vertaavat niiden suoritusnopeutta keskitettyyn sovittamiseen erilaisilla tehtävätyypeillä ja kuormitustilanteilla ja toteavat varsinkin monimutkaisemman algoritmin mahdollistavan suunnilleen yhtä tehokkaan sovittamismekanismin tarjoten samalla paremman skaalautuvuuden ja vikasietoisuuden kuin keskitetty sovittaminen. Arkkitehtuurin suurimpina kehityskohteina he listaavat annettujen tehtävien turvallisen suorittamisen ja sovittamisalgoritmien parantelun. Se ei nykyisellään tue myöskään toisistaan riippuvia laskentatehtäviä eikä takaa suurten tehtävämäärien reilua vuorotusta. Molempien todetaan kuitenkin olevan ratkaistavissa, riippuvuudenhallintaan aiotaan soveltaa olemassaolevia toteutuksia ja reiluuden takaaminen otetaan tutkimuksen kohteeksi. Arkkitehtuurin mainitaan myös soveltuvan lähinnä laskennallisesti raskaiden, vähän levyliikennettä vaativien laskentatehtävien suorittamiseen [Kim07]. 4.2 Tiedon säilytys Tiedon hajautettu säilytys hilaympäristöissä voitaneen jakaa kahteen tyyppiin: erityisesti dataintensiivisen laskennan tarvitsemaan väliaikaiseen säilytystilaan [FoK99] sekä

11 8 tutkimus- ja muun tiedon pidempiaikaiseen varastointiin. Väliaikaisen säilytystilan suuri haaste on siinä, että säilytettävä data on tiukasti sidoksissa sille suoritettaviin laskentatoimenpiteisiin. Data on toisinnettava useille tahoille sen etäkäytön minimoimiseksi ja keskitetty tiedonhajautus muuttuu nopeasti tehottomaksi laskentatehtävien ja käytettävien resurssien suuren määrän vuoksi [RaF02]. Käsiteltävän datan suuri määrä aiheuttaa lisävaatimuksia datan nopealle hajauttamiselle. Tiedon pitkäaikainen hajautettu varastointi puolestaan ei sinällään aseta erityiskriteereitä hilaympäristölle. On olemassa jo useita toimivia itsenäisiä toteutuksia, joista osa perustuu nimenomaan vertaisverkkotekniikalle [Has05]. Näiden soveltaminen hilaympäristössä ei liene kovin monimutkaista. Yuhui Deng et al. ovat kehittäneet kaksiportaiseen hybridivertaisverkkoon perustuvan datanhajautusjärjestelmän, joka tarjoaa skaalautuvuuden sekä datalle korkean paikallisuusasteen dataintensiivisessä laskennassa. Järjestelmä pyrkii jakamaan hilan jäsenet omiin piireihinsä niiden maantieteellisen sijainnin perusteella. Jokaisella piirillä on oma agenttisolmunsa, joka on yhteydessä muiden piirien agentteihin. Yhdessä nämä agenttipiirit mudostavat virtuaalisen agenttipiirin (virtual agent domain). Yksittäisen piirin kaikki solmut ovat toistensa kanssa vertaisia, poislukien agenttisolmu. Kaikki agentit ovat puolestaan tasavertaisia virtuaalisessa agenttipiirissä. Käsiteltävä data hajautetaan aina yhdelle piirille sen agentin kautta. Järjestelmän tehokas käyttö vaatii, että laskentatehtävät annetaan samalle piirille kuin niiden käsittelemä data. Tällöin dataintensiivisen laskennan vaatima korkea paikallisuusaste täyttyy ja kommunikaatioviiveet pysyvät pieninä. Järjestelmän suunnittelijat toteavat sillä olevan kolme heikkoa kohtaa: agenttisolmu saattaa muodostua pullonkaulaksi, mikäli piiri on kovan kuormituksen alainen; piirin sisäinen kuormantasaus ja varastoresurssien yhdisteleminen vaatii ylimääräistä laskentatehoa; pahimmassa tilanteessa agenttisolmu voi ylikuormittua pahasti suuresta pyyntömäärästä tarjoillessaan piiriin sijoitettua dataa ulospäin. Järjestelmä ei myöskään nykyisellään tue kunnolla tiedon toisintamista, joskin se on työn alla [Den07]. 5 Yhteenveto Hilalaskenta on vielä varsin tuore asia, ja sen kehitys on jokseenkin alkuvaiheessa. Se on kuitenkin tullut lyhyessä ajassa erittäin suosituksi hajautetun laskennan malliksi. Se

12 9 voi tarjota laskentaympäristön niin tavanomaiselle superlaskennalle, tilapäiselle laskennalle kuin datamassojen interaktiiviseen käsittelyynkin [FoK99]. Samaten vertaisverkot ovat lyhyessä ajassa kasvattaneet suosiotaan räjähdysmäisesti, joskin niiden pääasiallinen käyttötarkoitus on ollut tiedostojen jakaminen. Hilalaskentaa on toistaiseksi suoritettu lähinnä asiakas-palvelinarkkitehtuurissa, kun taas vertaisverkoissa ollaan siirrytty kohti täydellistä hajauttamista. Vertaisverkkojen hyödyntäminen laskemiseen on myös hyvin nuori idea [Bar00]. Nämä kaksi hajautusmallia ovatkin kehittyneet enimmäkseen rinnakkain, vaikka niillä on paljon yhteistä [FoI03]. Asiakas-palvelinarkkitehtuuri on ilmeisen suoraviivainen keino hilan infrastruktuurin ylläpitämiseen. Keskittämisen kaksi suurta ongelmaa ovat kuitenkin huono skaalautuvuus ja vikaantumisherkkyys [TaZ06]. Vertaisverkot, erityisesti täydellisesti hajautetut sellaiset, skaalautuvat hyvin ja poistavat riippuvuuden yksittäisestä palvelimesta. Niille ei kuitenkaan ole kehitetty kovin ihmeellistä tukea monipuoliselle ja vahvalle infrastruktuurille [FoI03]. Molempia tekniikoita yhdistelemällä voitaneen siis olettaa saatavan jonkinlaisia synergiaetuja. Hilaympäristön kenties tärkein palvelu, laskentatehtävien hajauttaminen, hyötyy selvästi vertaisverkkototeutuksen mahdollistamasta palvelun hajauttamisesta. Palvelun skaalautuvuus ja viansieto paranevat vasteaikojen pysyessä suunnilleen samalla tasolla kuin keskitetyssä ratkaisussa [Kim07]. Laskentadatan hajautetussa säilömisessä vertaisverkon tuomat edut ovat aika pitkälti samat, joskin esimerkkiarkkitehtuurin kaksiportaisuus johtaa joissain tapauksissa pullonkauloihin [TaZ06]. Tämä ei kuitenkaan varsinaisesti heikentänyt ratkaisun tuomia etuja. Rinnakkain kehittyneet, suuresti samankaltaiset hila- ja vertaisverkkolaskenta voivat näiden tietojen pohjalta siis hyötyä jossain määrin toisistaan. Tulevaisuudessa voitaneen toivottavasti odottaa näiden kahden tekniikan lähestyvän toisiaan ja kenties yhdistyvän lopulta jonkinlaiseksi hybridimalliksi, josta muodostuu laskennan hajauttamisen uusi standardi.

13 10 Lähteet Bar00 Den07 FKT01 FoI03 FoK99 Fos03 Has05 IaF01 Kar07 Barkai, D., An Introduction to Peer-to-Peer Computing, Intel Developer Update, tammikuu 2000, sivut 3-5. [Myös ]. Deng, Y. et al., Dynamic and scalable storage management architecture for Grid Oriented Storage devices, Parallel Computing, 3, 1(2008), tammikuu 2008, sivut Foster, I., Kesselman, C. ja Tuecke, S., The Anatomy of the Grid: Enabling Scalable Virtual Organizations, International Journal of Supercomputer Applications, 15, 3(2001), sivut Foster, I. ja Iamnitchi, A., On Death, Taxes, and the Convergence of Peerto-Peer and Grid Computing. Teoksessa Kaashoek, M.F., Stoica, I. (Eds.), Lecture Notes in Computer Science, vol. 2735, Springer, 2003, sivut Foster, I. ja Kesselman, C., Computational Grids. Teoksessa The Grid: Blueprint for a New Computing Infrastructure, Morgan-Kaufman, 1999, luku 2. Foster, I. et al., The virtual data grid: a new model and architecture for dataintensive collaboration, 15 th International Conference on Scientific and Statistical Database Management, heinäkuu 2003, sivut 11- Hasan, R. et al., A Survey of Peer-to-Peer Storage Techniques for Distributed File Systems, Proc. the International Conference on Information Technology: Coding and Computing (ITCC'05) Volume II, 2005, sivut Iamnitchi, A. ja Foster, I., On Fully Decentralized Resource Discovery in Grid Environment. Proc. 2 nd International Workshop on Grid Computing, Denver, Colorado, USA, marraskuu 2001, sivut Karnstedt, M. et al., UniStore: Querying a DHT-based Universal Storage, IEEE 23 rd International Conference on Data Engineering, huhtikuu 2007,

14 11 sivut Kim07 Kim, J-S et al., Creating a Robust Desktop Grid using Peer-to-Peer Services, Proc. IEEE International Parallel and Distributed Processing Symposium 2007, Long Beach, Kalifornia, Yhdysvallat, maaliskuu 2007, sivut 1-7. LVM07 Liikenne- ja viestintäministeriö, Kansallinen laajakaistastrategia - loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja, 3(2007), verkkoversio. [ ]. NoL05 RaF02 TaZ06 ZhH06 Nordlund, K. ja Lindén, T., Verkkolaskennan näkökulmia. Helsingin yliopiston tietotekniikkaosaston tiedotuslehti, 1(2005), verkkoversio. [ ]. Ranganathan, K. ja Foster, I., Decoupling Computation and Data Scheduling in Distributed Data-Intensive Applications. Proc. 11 th IEEE International Symposium on High Performance Distributed Computing, Edinburgh, Skotlanti, heinäkuu 2002, sivut Tang, J. ja Zhang, M., An Agent-based Peer-to-Peer Grid Computing Architecture: Convergence of Grid and Peer-to-Peer Computing. Proc. the 2006 Australasian workshops on Grid computing and e-research, Hobart, Tasmania, Australia, tammikuu 2006, sivut Zhou, R. ja Hwang, K., Trust overlay networks for global reputation aggregation in P2P grid computing, Proc. 20 th IEEE International Parallel & Distributed Processing Symposium, Rhodos, Kreikka, huhtikuu [Myös ].

Arkkitehtuurinen reflektio

Arkkitehtuurinen reflektio Arkkitehtuurinen reflektio Toni Ruokolainen Toni.Ruokolainen@cs.helsinki.fi Helsinki 6.10.2003 Tiivistelmä HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages

Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Institution Department Tekijä Författare Author Työn nimi Arbetets titel Title Oppiaine Läroämne Subject Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Scheduling of Genetic Analysis Workflows on Grid Environments (valmiin työn esittely) Arttu Voutilainen

Scheduling of Genetic Analysis Workflows on Grid Environments (valmiin työn esittely) Arttu Voutilainen Scheduling of Genetic Analysis Workflows on Grid Environments (valmiin työn esittely) Arttu Voutilainen 20.4.2015 Ohjaaja: FT Lauri Eronen (Biocomputing Platforms Ltd.) Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg

Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA Karoliina Ljungberg 16.04.2009 Ohjaajat: Ari Venäläinen, Jouni Räisänen

Lisätiedot

! #! %! & #!!!!! ()) +

! #! %! & #!!!!! ()) + ! #! %! & #!!!!! ()) + Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos Institution Department Taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Matti Pesonen Työn nimi Arbetets

Lisätiedot

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,

Lisätiedot

Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa

Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa Lektio 20.12.2012, Annemari Soranto Tietotekniikan laitos annemari.k.soranto@jyu.fi 1 Agenda Vertaisverkon määritelmä Haku vertaisverkossa

Lisätiedot

Katsaus korruption vaikutuksesta Venäjän alueelliseen talouskasvuun ja suoriin ulkomaisiin investointeihin

Katsaus korruption vaikutuksesta Venäjän alueelliseen talouskasvuun ja suoriin ulkomaisiin investointeihin INSTITUUTIOTTALOUSKASVUNEDELLYTYKSENÄ KatsauskorruptionvaikutuksestaVenäjänalueelliseentalouskasvuunjasuoriin ulkomaisiininvestointeihin2000 2010 AshekMohamedTarikHossain HelsinginYliopisto Valtiotieteellinentiedekunta

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi

Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi Pekka Simola Helsinki 14.4.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Palvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa

Palvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa Hyväksymispäivä Arvosana Arvostelija Palvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa Marko Lehtimäki Helsinki 12.5. 2009 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Laskennallinen yhteiskuntatiede

Laskennallinen yhteiskuntatiede Laskennallinen yhteiskuntatiede Matti Nelimarkka Helsinki 5.5.2011 LuK tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkasittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta

Lisätiedot

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Lauri Eloranta Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Viestintä Pro gradu -tutkielma, 2014 Hallintomallit)Suomen)valtionhallinnon)tietohallintostrategioissa

Lisätiedot

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data avain uuteen, 1.11.2011 Tiedesatelliittien datat tallennettu julkisiin arkistoihin jo kymmeniä

Lisätiedot

Cisco Unified Computing System -ratkaisun hyödyt EMC- ja VMwareympäristöissä

Cisco Unified Computing System -ratkaisun hyödyt EMC- ja VMwareympäristöissä Cisco Unified Computing System -ratkaisun hyödyt EMC- ja VMwareympäristöissä EMC Forum 22.10.2009 Lauri Toropainen ltoropai@cisco.com 2009 Cisco Systems, Inc. All rights reserved. 1 ICT-infrastruktuuriin

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! RAID RAID = Redundant Array of Independent Disks Useasta fyysisestä kiintolevystä muodostetaan yhteinen

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets

Lisätiedot

MEMS-muisti relaatiotietokannoissa

MEMS-muisti relaatiotietokannoissa MEMS-muisti relaatiotietokannoissa Antti Tikka Espoo 28.2.2009 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Grid-hankkeita ja tulevaisuuden näkymiä

Grid-hankkeita ja tulevaisuuden näkymiä Grid-hankkeita ja tulevaisuuden näkymiä Arto Teräs arto.teras@csc.fi Tietotekniikan professoritapaaminen CSC:llä 20.12.2004 Sisällys Grid pähkinänkuoressa CSC:n grid-hankkeita Haka-luottamusverkosto Materiaalitutkimuksen

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

pilvipalvelu tarkoittaa?

pilvipalvelu tarkoittaa? Virtuaalipilvet tietotekniikassa: mitä pilvipalvelu tarkoittaa? Keijo Heljanko Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto keijo.heljanko@aalto.fi 18.1-2014 1/14 Pilvipalvelut Kun

Lisätiedot

Department of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology. Roolit Verkostoissa: HITS. Idea.

Department of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology. Roolit Verkostoissa: HITS. Idea. Roolit Tommi Perälä Department of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology 25.3.2011 J. Kleinberg kehitti -algoritmin (Hypertext Induced Topic Search) hakukoneen osaksi. n taustalla

Lisätiedot

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen, 14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Hajautettujen järjestelmien väyliä LON CAN Pienen laitteen sisäinen hajautus OpenCL Network

Lisätiedot

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä Tuomas Husu Helsinki 20.2.2010 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto

Lisätiedot

Kielitieteellisten aineistojen käsittely

Kielitieteellisten aineistojen käsittely Kielitieteellisten aineistojen käsittely 1 Johdanto...1 2 Aineistojen kommentointi, metadatan tyypit...1 3 Aineistojen käsittely...2 3.1 Rakenteisten kieliaineistojen kyselykielet...2 3.2 Tiedonlouhinta

Lisätiedot

Seminaari: Keskusmuistitietokannat. Keskusmuistitietokantojen samanaikaisuuden hallinta Ilkka Pullinen

Seminaari: Keskusmuistitietokannat. Keskusmuistitietokantojen samanaikaisuuden hallinta Ilkka Pullinen Seminaari: Keskusmuistitietokannat Keskusmuistitietokantojen samanaikaisuuden hallinta Ilkka Pullinen Sisältö Johdanto Esiteltävien menetelmien taustoja Hajautetun tietokannan spekuloiva samanaikaisuuden

Lisätiedot

Grid: Käsitteet, teknologiat, sovellukset sekä vaikutus CSC:läisten työhön

Grid: Käsitteet, teknologiat, sovellukset sekä vaikutus CSC:läisten työhön Grid: Käsitteet, teknologiat, sovellukset sekä vaikutus CSC:läisten työhön Arto Teräs arto.teras@csc.fi CSC:n Grid-seminaari 13.10.2004 Sisällys Mitä grid tarkoittaa? Mitä grid muuttaa? Yleisiä harhaluuloja

Lisätiedot

Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010)

Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010) hyväksymispäivä arvosana arvostelija Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010) Tuomas Puikkonen Helsinki 8.1.2010 Geoinformatiikan menetelmät ja kirjallisuus -kurssin harjoitustyö HELSINGIN

Lisätiedot

Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri

Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri Diplomityöseminaari 1.6.2010 Tommi Saranpää Valvoja: Professori Heikki Hämmäinen Ohjaaja: DI Petri Makkonen IT-palvelukeskus Sisältö Tausta Tutkimus Palvelut

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Solidin korkean käyttöasteen tietokantajärjestelmä

Solidin korkean käyttöasteen tietokantajärjestelmä hyväksymispäivä arvosana arvostelija Solidin korkean käyttöasteen tietokantajärjestelmä Antti Viita Helsinki 2.12.2007 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin KOULUTUSTIEDOTE 1(6) VMWARE VSPHERE 5: INSTALL, CONFIGURE AND MANAGE II Tavoite Koulutuksen jälkeen osallistujat hallitsevat VMware vsphere -ympäristön asennuksen, konfiguroinnin ja hallinnan. Koulutus

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

Data-analyysi tieteenalana Professori, laitosjohtaja Sasu Tarkoma Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

Data-analyysi tieteenalana Professori, laitosjohtaja Sasu Tarkoma Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Data-analyysi tieteenalana Professori, laitosjohtaja Sasu Tarkoma Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Faculty of Science Department of Computer Science www.cs.helsinki.fi 9.5.2017 1 Sisällys

Lisätiedot

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

arvostelija Turvallisuuskriittisissä, sulautetuissa järjestelmissä esiintyvien ohjelmistovaatimusten virheanalyysi Jarkko-Juhana Sievi

arvostelija Turvallisuuskriittisissä, sulautetuissa järjestelmissä esiintyvien ohjelmistovaatimusten virheanalyysi Jarkko-Juhana Sievi hyväksymispäivä arvosana arvostelija Turvallisuuskriittisissä, sulautetuissa järjestelmissä esiintyvien ohjelmistovaatimusten virheanalyysi Jarkko-Juhana Sievi Helsinki 6.4.2005 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Graafin 3-värittyvyyden tutkinta T Graafiteoria, projektityö (eksakti algoritmi), kevät 2005

Graafin 3-värittyvyyden tutkinta T Graafiteoria, projektityö (eksakti algoritmi), kevät 2005 Graafin 3-värittyvyyden tutkinta T-79.165 Graafiteoria, projektityö (eksakti algoritmi), kevät 2005 Mikko Malinen, 36474R 29. maaliskuuta, 2005 Tiivistelmä Artikkelissa käydään läpi teoriaa, jonka avulla

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

PN-puu. Helsinki Seminaari: Tietokannat nyt HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

PN-puu. Helsinki Seminaari: Tietokannat nyt HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos PN-puu Erno Härkönen Helsinki 24.10.2006 Seminaari: Tietokannat nyt HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Peliteorian soveltaminen hajautettujen järjestelmien protokollasuunnittelussa (valmiin työn esittely)

Peliteorian soveltaminen hajautettujen järjestelmien protokollasuunnittelussa (valmiin työn esittely) Peliteorian soveltaminen hajautettujen järjestelmien protokollasuunnittelussa (valmiin työn esittely) Riku Hyytiäinen 23.02.2015 Ohjaaja: Harri Ehtamo Valvoja: Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Verkon avulla voidaan kehittää monia toimintoja Kauppa Urheilu / Viihde Käyttäjä Energiankulutus Koulutus

Lisätiedot

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto Tietokanta Tiedosto Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

Koko maassa pilvistä Ciscon arkkitehtuuri virtualisointiin ja Cloud Computingiin

Koko maassa pilvistä Ciscon arkkitehtuuri virtualisointiin ja Cloud Computingiin Koko maassa pilvistä Ciscon arkkitehtuuri virtualisointiin ja Cloud Computingiin Tommi Saxelin tommi.saxelin@cisco.com 1 ICT-infrastruktuuriin tarvitaan muutosta 77% pitää valot päällä 23% kehittää uutta

Lisätiedot

Grafiikkasuorittimen käyttö keskusmuistitietokannoissa

Grafiikkasuorittimen käyttö keskusmuistitietokannoissa Grafiikkasuorittimen käyttö keskusmuistitietokannoissa Matti Nauha Helsinki 9.3.2012 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

OpenUP ohjelmistokehitysprosessi

OpenUP ohjelmistokehitysprosessi OpenUP ohjelmistokehitysprosessi Sami Männistö Helsinki 14.11.2008 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä 28.11.2012 työryhmä Pekka Ala-Pietilä Kitkaton Suomi - tavoite on rakentaa Suomesta Tietotekniikan osaamisen kärkimaa, jossa yritysten on mielekästä

Lisätiedot

Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa?

Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa? Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa? Pilvipalvelut ja verkko ISP kehityskaari 1.0..5.0? ISP 1.0 Internet-liittymät (POTS,ISDN..) ISP 2.0 Palvelintarjonta

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut Pilvipalvelut Nouseva toteutustekniikka ja trendi Kuluttajat edellä, yritykset perässä Paino sanalla Palvelu Yhtenäisyyksiä vuosikymmenten taakse, sovelletaan

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Kari Rouvinen Johtaja, Technology Products & Solutions. Oracle Finland Oy

Kari Rouvinen Johtaja, Technology Products & Solutions. Oracle Finland Oy Kari Rouvinen Johtaja, Technology Products & Solutions Oracle Finland Oy Puolimatkassa Fusioniin Yritysostoja Collaxa Kesäkuu 2004 Prosessi-integraatio ohjelmisto PeopleSoft Tammikuu 2005 Yritysohjelmisto

Lisätiedot

Tietokantojen erityispiirteitä MANET-verkoissa

Tietokantojen erityispiirteitä MANET-verkoissa hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokantojen erityispiirteitä MANET-verkoissa Jarmo Suoranta Seminaarityö Helsinki 26.2.2009 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Muistitko soittaa asiakkaallesi?

Muistitko soittaa asiakkaallesi? webcrm Finland 1 webcrm Finland Muistitko soittaa asiakkaallesi? Riippumatta siitä, oletko myyntipäällikkö, markkinoija vai työskenteletkö HR tehtävissä, voit käyttää CRM ratkaisua erilaisiin tarpeisiin.

Lisätiedot

S09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta

S09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt S09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta Loppuraportti 22.5.2009 Akseli Korhonen 1. Projektin esittely Projektin tavoitteena oli algoritmin kehittäminen

Lisätiedot

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa?

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 1 Kyllä kai IT matematiikkaa tarvitsee!? IT ja muu korkea teknologia on nimenomaan matemaattista teknologiaa.

Lisätiedot

arvostelija Palveluiden valinta Pasi Tuominen Helsinki HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

arvostelija Palveluiden valinta Pasi Tuominen Helsinki HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos hyväksymispäivä arvosana arvostelija Palveluiden valinta Pasi Tuominen Helsinki 02.03.2009 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF

Lisätiedot

10:30 Tauko. 12:00 Lopetus. Yhteistyössä:

10:30 Tauko. 12:00 Lopetus. Yhteistyössä: Pilviteknologiat työasemaympäristössä Microsoft ja Citrix yhdessä Ohjelma 08:30 Aamupala ja ilmoittautuminen 09:00 Virtualisointia työpöydällä vai työpöytien virtualisointia? 10:00 Optimoitu, virtualisoitu

Lisätiedot

Useaa tietolähdettä käyttävä klusterointi

Useaa tietolähdettä käyttävä klusterointi Useaa tietolähdettä käyttävä klusterointi Mikko Heinonen Tiedon louhinnan seminaari, kevät 2008 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Tietoturvan haasteet grideille

Tietoturvan haasteet grideille Tietoturvan haasteet grideille / Arto Teräs 2005-09-06 Kalvo 1(10) Tietoturvan haasteet grideille Arto Teräs FUNET CERT 10-vuotispäivät Espoo, 6.9.2005 Grid Tietoturvan haasteet grideille

Lisätiedot

DATAN HALLINNAN NYKYKÄYTÄNNÖT JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT OULUN YLIOPISTOSSA. Tietohallinto / Suorsa & Keinänen

DATAN HALLINNAN NYKYKÄYTÄNNÖT JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT OULUN YLIOPISTOSSA. Tietohallinto / Suorsa & Keinänen 1 DATAN HALLINNAN NYKYKÄYTÄNNÖT JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT OULUN YLIOPISTOSSA 2 ESITYKSEN SISÄLTÖ IT-palvelujen organisointi Oulun yliopistossa Palvelutuotannon taustatietoja Datan tallennuksen nykytila

Lisätiedot

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Virtualisoi viisaasti paranna palvelua Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Älykkäämpi IT Web Servers App Servers End Users App Servers App Servers App/DB Server App/DB Servers

Lisätiedot

Ostajan opas ohjelmistopohjaiseen. tallennukseen. 50x. IDC:n arvio: Käsiteltävän datan määrä 50-kertaistuu vuoteen 2020 mennessä.

Ostajan opas ohjelmistopohjaiseen. tallennukseen. 50x. IDC:n arvio: Käsiteltävän datan määrä 50-kertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Ostajan opas ohjelmistopohjaiseen 50x tallennukseen IDC:n arvio: Käsiteltävän datan määrä 50-kertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Tallennustilan hinta laskee noin 25% vuodessa, mutta datamäärä kasvaa samaan

Lisätiedot

Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)

Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Laura Pesola Laskennanteorian opintopiiri 13.2.2013 Formaalit kieliopit Sisältävät aina Säännöt (esim. A -> B C abc) Muuttujat (A, B, C, S) Aloitussymboli

Lisätiedot

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria CASE: Metropolia 31.10.2012 Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Aiheet Tietojärjestelmien integrointi Integrointiin liittyvät

Lisätiedot

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy 1 2 Automaation kehitystrendit - haasteita tietoturvallisuudelle Hans Aalto, Neste Jacobs Oy Osastonjohtaja/Automaatiosuunnittelu Suomen Automaatioseura, hallituksen puheenjohtaja 1.1.2005 alk. Neste Jacobs

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op MATEMATIIKKA Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 ei järjestetä enää MS-A0103/4* Differentiaali- ja integraalilaskenta I 5 op sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen IT

Ympäristöystävällinen IT Ympäristöystävällinen IT TTL 3.4.2008 VMware - Energian säästöä palvelinten virtualisoinnilla Keijo Niemistö Myyntijohtaja VMware Finland Esityksen sisältö Mistä virtualisoinnissa on kysymys? Virtualisoinnin

Lisätiedot

Materiaalitutkimuksen grid (M-grid)

Materiaalitutkimuksen grid (M-grid) Materiaalitutkimuksen grid (M-grid) Arto Teräs arto.teras@csc.fi CSC:n Grid-seminaari 13.10.2004 Sisällys Projektin yleiskuvaus Yhteistyökumppanit Laitteisto ja ohjelmistot Ylläpidon toteutus Uudet haasteet

Lisätiedot

Tinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin

Tinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin Tinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin SECURITY FOR VIRTUAL AND CLOUD ENVIRONMENTS Suojaus vai suorituskyky? Virtuaalikoneiden määrä ylitti fyysisten koneiden määrän jo vuonna 2009. Tällä

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta Ari Muhonen ylikirjastonhoitaja 12.5.2011 2011 Kansalliskirjasto Vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta,

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 10 Ke 11.2.2015. Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 10 Ke 11.2.2015. Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 10 Ke 11.2.2015 Timo Männikkö Luento 10 Algoritminen ongelman ratkaisu Suunnittelumenetelmät Raaka voima Järjestäminen eli lajittelu Kuplalajittelu Väliinsijoituslajittelu Valintalajittelu

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen

Lisätiedot

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HELSINGIN KAUPUNKI JA LOGICA OY 1 Palvelusopimus 22005 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PALVELUNA -PALVELUN TEKNINEN PALVELINYMPÄRISTÖN KUVAUS... 2 2 PALVELUNA-PALVELU...

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 1 Ti 10.1.2017 Timo Männikkö Luento 1 Algoritmi Algoritmin toteutus Ongelman ratkaiseminen Algoritmin tehokkuus Algoritmin suoritusaika Algoritmin analysointi Algoritmit 1 Kevät 2017

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot