Lennolle pukeuduin tukisukkahousuihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lennolle pukeuduin tukisukkahousuihin"

Transkriptio

1 Matkakertomukset 11 th World Congress on Pain, International Association for the Study of Pain, IASP , Sydney, Australia Pirjo Lindfors Kaksoisroolissa, kipulääkärinä ja -potilaana, odotin ristiriitaisin tuntein Sydneyn kongressia. Jännitin pitkää lentoa ja siihen liittyvää selkäkipua, jalkojen puutumista ja pistelyä ja infernaalista palelua, joka pahentaa selkäkipua. Odotin, että pääsen jälleen kuulemaan uusinta tietoa kivuntutkimuksesta, etenkin päämielenkiinnon kohteistani fibromyalgiasta ja CRPS:stä, osallistumaan tieteelliseen keskusteluun ja näkemään sekä suomalaisia että ulkomaalaisia kollegoita. Lennolle pukeuduin tukisukkahousuihin ja käytin lämmittävää angoraista selkätukea. Varasin mukaan kassillisen lisävaatteita villasormikkaita myöten, viilentävää eukalyptusta, mentolia ja arnikaa sisältävää lymfakiertoa aktivoivaa voidetta. Otin pillerin hevoskastanjaa ja toisen Buranaa. Lennon aikana jumppasin joka 3. tunti. En nauttinut kahvia enkä alkoholia. Tilasin hinduaterian, joka on kevyttä, terveellistä ja vähäkalorista sekä join paljon vettä. Lentolaukun laitoin jalkojeni kohokkeeksi. Selkä tuli silti kipeäksi, mutta ei sietämättömästi. Koneessa oli lämpimämpää, kuin olin luullut. Se lienee pitänyt kipuni kurissa. Thai-henkilökunnan huolenpito Bangkokin välilaskun jälkeen antoi lennolle oivallisen tunnelman. Sadetta, tuulta ja merisairautta Australiassa oli kylmin kevät vuosikausiin, jopa lunta oli satanut jossain. Päätin lämmitellä Cairnsissa pari päivää ennen Sydneyn viileyteen laskeutumista. Saapuessani 22 tunnin lennon jälkeen aamuyöstä Cairnsiin siellä oli vain 17 astetta ja satoi niin, että matkatavarani osittain kastuivat. Hotellin vastaanotto oli kiinni. Avaimen ja kartan sai kassakaapista soittamalla ulkona olevasta seinäpuhelimesta ohjeet. Rajuilma oli vienyt sähköt, enkä pimeässä löytänyt hotellihuonettani ennen kuin puolen tunnin päästä. Kuivateltuani, lämmiteltyäni ja yritettyäni nukkua 1,5 tuntia olikin jo aamukahvin aika, sillä sukellusfirman oli määrä tulla hakemaan minua snorklaus- ja sukellusretkelle suurelle koralliriutalle. Katamaraanin lähdettyä liikenteeseen meille tarjottiin kahvia, keksiä ja inkivääritabletteja, jotka oli tarkoitettu merisairauden estoon. Yhtäkaikki hetken päästä vatsassani alkoi kouria ja päässäni pyöriä. Tuulta oli 30 m/s, enkä minä maakrapuna päässyt koko matkan aikana näkemään yhtään korallia. Tutustuin ainoastaan sappinesteeseeni. Kun pyysin sukellusfirman edustajalta todistusta siitä, että en ollut oksentelultani päässyt edes laivan kannelle, ei sellaista voitu antaa, koska vain lääkäri voi antaa sellaisen. Pääsin vaivoin maihin. Puolen tunnin kuluttua olo jo helpotti, vaikka päässä keinuikin. Salsaa selkäkipuun Illalla menin tutustumaan Cairnsin rantabulevardiin ja ottamaan muutaman rumban, cha-chachan ja sonin askeleen paikallisella salsaklubilla, jossa selkäkin vetristyi. Ikkunasta näkyi meri, johon laskeutui upeita vesilintuja etsimään ravintoa laskuveden aikana. Seuraavana aamuna matkasin kohti vuoristoista sademetsää ja aboriginaalikylää ensin junalla ja FINNANEST 2006, 39 (2) 145

2 sitten ilmajunalla (skyway). Maisemat olivat henkeäsalpaavia, ilma lämmin ja kirkas. Pitkä lento ja merisairaus alkoivat unohtua eikä kipuja tuntunut, vaikka ilmassa hieman huippasikin. Aboriginaalien oiva kipuvoide Kylässä näimme upean esityksen aboriginaalien maailmankäsityksestä unitarinoineen sekä surullisesta nykyhistoriasta. Aboriginaalit tanssivat, soittivat ja tarinoivat meille. Opettelimme keihään ja bumerangin heittoa sekä tutustuimme heidän lääkekasveihinsa. Ostin heiltä kipuvoidetta, joka sisältää emuöljyä, eukalyptusta ja kapsaisiinia. Voide on osoittautunut parhaaksi avuksi päivittäisissä selkäkipujeni hallinnassa. Esteettisyys loitonsi kivun Saavuttuani Sydneyiin törmäsin kimppataksissa professori Richard Chapmaniin, jota olin kuullut viimeksi Psyche and Pain -seminaarissa Hanasaaressa. Hän kertoi vetävänsä session elimistön puolustusjärjestelmästä stressin yhteydessä. Luento osoittautui yhteenvedoksi, jonka pohjalta fibromyalgian, kroonisen väsymysoireyhtymän, whiplash-syndrooman ja CRPS:n mysteeri hälvenee. Sydneyssä oli viileää, öisin vain hieman yli 10 astetta ja aamuisinkin vain C. Onneksi hotellihuoneessa tuntui lämpimältä. Sydney laskeutui upeana eteeni vaaleankellertävässä kevätauringossa, kun kävelin reippain askelin keskustan läpi Darling Harbouriin, jossa uljas kongressikeskus sijaitsi. Keskustan aasialaisuus yllätti. Vasta 32. vastaantulija näytti eurooppalaiselta. Kiinalaisia, thaimaalaisia, vietnamilaisia ravintoloita ja kojuja oli joka paikassa, kummastuksekseni myös adult bookstore -nimellä seksinmyyntiä. Ihmettelin aasialaisten kylmänsietokykyä, sillä moni heistä kipitti varvaskengissä paljain säärin ja jopa minihameessa. Kaupungissa oli kymmeniä toinen toistaan upeampia merenlahtia pitkiä hiekkarantoja uimista ja surfaamista varten, hurjia putouksia, luonnonsuojelualueita, viehkeitä venesatamia ravintoloineen, tietenkin olympiastadion ja Sydneyn kuuluisa ooppera ympäristöineen. Luonnonsuojelualueet ja puistot ja vanha ja uusi arkkitehtuuri pilvenpiirtäjineen oli sopuisasti sovitettu toisiinsa. Esteettinen näkymä veti huomioni puoleensa ja sai minut unohtamaan kylmyydestä äityneen selkä- ja jalkakivun. Painavat kantamukset ja puuduttavaa istumista Osanottajia oli kaikkialta maailmasta, yhteensä viitisen tuhatta. Kongressikeskus oli valtaisa. Kävelyä salista toiseen kertyi paljon. Narikassa ei suostuttu ottamaan painavia kongressilaukkuja vastaan, ja niitä piti raahata mukanaan ruokatunnillakin. San Diegosta tuttu ongelma, että luentojen välissä ei ehtinyt ostamaan kupposellista kahvia, ilmeni myös Sydneyssä. Lämpötila oli kuitenkin sopeutettu hyvin ihmisten pukeutumiseen, eikä minuakaan palellut aina. Omituista ja tieteellisestikin haitallista oli, että täysistuntosalista oli yleisön mikrofonit poistettu. Joku, olikohan se J.P. Kouri, vitsaili, että se oli tehty, etten pääsisi häiritsemään vaikeilla kysymyksilläni. Näkyvyys ja kuuluvuus oli hyvin järjestetty, ja lähes joka salissa pääsi myös istumaan. Taukojumpan puuttuminen oli valitettava puute, sillä jumpalla olisi voitu estää osanottajien kipeytyminen ja edesauttaa heidän jaksamistaan ja virkistyttää aivotoimintaa koko päivän kestävien sessioiden aikana. Olisi ollut upeata, jos kongressikeskuksessa olisi ollut kuntosali, uimahalli, sauna ja jakuzzi ja tila aboriginaalitanssia, pilatesta, joogaa, chi-kungia ja vyöhyketerapiaa, aromaterapiaa, thaihierontaa, akupuntuuria, shiatsua, kiropraktikkoja varten. Näin kiireiset kipulääkärit olisivat voineet tutustua lääkkeettömiin menetelmiin kivun ehkäisyssä ja hoidossa. Tällaista ideaa käytettiin hyväksi viime vuonna Tunisiassa pidetyssä All Africa Anaesthesia kongressissa, mikä osoittautui suosituksi ja virkistäväksi. Intohimoa herättäviä luentoaiheita Osa luennoista oli lähes samoja kuin edellisessä maailmankongressissa, joten luennoitsijoita olisi voinut pyytää enemmänkin IASP:n ulkopuolelta. Itse olin pyytänyt sähköpostitse jo ennen edellistä kongressia luentoja kognitiivisesta terapiasta (KBT) kroonisessa kivussa, kipunarratiiveista ja kivusta sekä kulttuurista, etnisyydestä ja plasebovaikutuksesta. Iloiseksi yllätykseksi San Diegossa pidettiinkin täysistuntoluento KBT:sta ja Prahassa iltapäiväseminaari narratiiveista. Sydneyssä oli narratiiveista peräti täysistuntoluento, mutta se oli sisällöltään hienoinen pettymys. Olin suositellut IASP:lle, että he pyytäisivät lääketieteellisen antropologian gurun, Arthur Kleinmannin luennoimaan kivusta sen kulttuurisessa kontekstissaan. Häntä he eivät 146 FINNANEST 2006, 39 (2)

3 olleet saaneet, mutta kuitenkin toisen antropologian professorin, joka luennoi otsikolla Placebo. Suomesta oli saapunut nelisenkymmenen osanottajan joukossa myös muutama vakuutusyhtiön lääkäri. Mielestäni on tärkeätä, että vakuutusyhtiössä ja KELA:ssa opittaisiin ymmärtämään, että pelkkä kipu voi olla niin invalidisoivaa, että potilas tarvitsee sen johdosta sairauslomaa tai peräti eläkkeen. Kivun yhteydessä tapahtuvista välittäjäainemuutoksista sekä endokrinologisista, immunologisista ja hermostoa muokkaavista muutoksista, joita voidaan mitata myös aivojen kuvantamisella, tiedetään jo paljon. Valitettavasti suuri osa kipuun liittyvistä laboratoriokokeista ja kuvantamisesta on niin kallista, ettei subjektiivisen kivun objektiivista todentamista voi vielä tehdä Suomessa muussa kuin tutkimusmielessä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei näyttöä olisi olemassa. Professori Chapman luennoin tästä aiheesta nimellä Keho ja elimistön puolustusmekanismit. Pääluentojen aiheet Pääosa IASP:n jäsenistä on perustutkijoita, mikä selittää, että pääpaino luennoissa ja postereissa on kipumekanismien ymmärtämisessä lähinnä rottakokeiden pohjalta. Ilmeisesti rivijäsenten toivomuksesta lähes puolet luennoista kosketteli kokeiden merkityksiä kliinisessä diagnostiikassa ja hoidossa. Itse osallistuin aamusta iltaan varsinaiseen kongressiin. Avajaisluennoilla käsiteltiin selkäytimen takasarven laskevien inhibitoristen ratojen merkitystä kivun synnyssä sekä kipumuistia ja sentraalista herkistymistä ihmisillä. Muissa täysistunnoissa puitiin sukupuolieroja kivunkokemisessa, selkäytimen takasarven solujen viestintää kivun neuroplastisiteetissa, ylivilkkautta ja kivun viemää huomiota, kipunarratiiveja, keskushermoston kipuprosessoinnin neurobiologiaa, selkäytimen nosiseptiivisiä ratoja, palkkion ja analgesian suhdetta opioidien käytössä, selkäydinvammasta johtuvaa kipua, kivun mittaamista vanhuksilla, vauvoilla ja muilla, joiden on vaikea ilmaista kipuaan ymmärrettävästi. Viimeisinä kongressipäivinä opimme viskeraalisen kivun mekanismeista, obstetrisesta kivusta, aivojen kuvantamisesta, ionikanavista, päänsärystä ja siitä, kuka kehittää kroonisen kivun ja miksi. Itse koen tärkeäksi välittää lukijalle tietoa sukupuolieroista kivunkokemisessa, kipu- ja kärsimystarinoiden käyttämisestä potilaan ymmärtämisessä ja hoidossa, kivun psyko-sosiokulttuurisen kontekstin vaikutusten ymmärtämisestä (plasebovaikutus) ja stressin ja kroonisen kivun välisen yhteyden tiedostamisesta. Naiset ovat Venuksesta, miehet Marsista Anna Maria Aloisi Sienan yliopistosta Italiasta luennoi siitä, kuinka sukuhormonit muokkaavat keskushermostoa ja kipua. Sukuelimillä tuotteineen on huomattavia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, kuten emootioihin, huomioon, oppimiseen ja muistiin. Sukuhormonit vaikuttavat läpi elämän muokaten aivoja eri puolilla aivoja sijaitsevien reseptoreidensa välityksellä. Ne säätelevät voimakkaasti kolinergisiä, adrenergisia ja glutaminergisia järjestelmiä, jotka osallistuvat kivun säätelyyn. Estrogeenit vaikuttavat selkäytimessä ja supraspinaalisissa rakenteissa vuorovaikutuksessa opioidien kanssa säädellen kipua. Androgeenien määrä vähenee opioidilääkityksen aikana Nykytutkimukset tukevat hypoteesia, että eri sukuhormoneilla on erilainen vaikutus kipuvasteeseen. Nämä vaikutukset voivat selittää naisten suurempaa kipuherkkyyttä ja suurempaa kroonisten kipusyndroomien prevalenssia verrattuna miehiin. Rebecca Craft Washingtonin osavaltion yliopistosta Yhdysvalloista kertoi, kuinka sukupuolihormonit modifioivat opioidisensitiivisyyttä. Estradiolin ja testosteronin on havaittu säätelevän koeeläimen opioidiherkkyyttä. Sukuhormonit vaikuttavat kehityksen aikana kipua sääteleviin rakenteisiin (organizational effects) ja aikuisiässä rakenteiden aktivoitumiseen (activational effects). Jyrsijöillä tehdyt kokeet osoittavat, että testosteroni kohottaa uroksen herkkyyttä morfiinin antinosiseptiiviselle vaikutukselle. Tämä sukupuoliero ilmenee hyvin varhain kehityksessä. Toiset kokeet osoittavat estrogeenin sykliin liittyviä muutoksia aikuisten naaraiden morfiiniherkkyydessä, jonka mukaan estradioli vaikuttaisi vähentävän morfiiniherkkyyttä. Ei ole varmaa, vaikuttavatko sukupuolihormonit samalla tavoin kaikkiin opioidien tehoon. Serge Marchand Sherbrooken yliopistosta Kanadasta keskittyi kliinisiin tutkimuksiin esitelmöidessään sukupuolihormonien roolista kivun säätelyssä. On paljon näyttöä siitä, että sukuhormonit vaikuttavat tiettyihin kroonisiin kiputiloihin. Mekanismeja, joilla sukuhormonit vaikuttavat hyper- tai hypoalgesiaan, pitää kuitenkin vielä tutkia. FINNANEST 2006, 39 (2) 147

4 Vaikuttaa siltä, että testosteronilla on hypoalgesiavaikutus aikaisessa toonisessa kipuärsykkeen etenemisvaiheessa, kun sen sijaan estrogeeni ja progesteroni vaikuttavat ennen kaikkea inhibitorisessa vaiheessa (selkäytimen laskevat kipua estävät radat). Tämä viittaa siihen, että tietyt naisten kiputilat liittyisivät inhibitoristen mekanismien vajavuuteen. Linda LeResche Washingtonin yliopistosta Yhdysvalloista piti täysistuntoluennon ja työryhmän aiheesta Sex, gender and clinical pain. Katsaus kroonisten kiputilojen iän ja sukupuolen mukaan luokiteltuun epidemiologiaan osoittaa, että useimmat kiputilat ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Naisilla esiintyy myös enemmän multippeleita kipusyndroomia. Kipusyndroomien erilaiset ikäpainottumiset viittaavat siihen, että fyysinen ja sosiaalinen sukupuoli (sex and gender) on yhteisvaikutuksessa myös muiden tekijöiden kanssa, jotka vaikuttavat tietyn tilan alkamiseen ja ylläpitoon. Naisten kiputilojen yleisyyteen vaikuttavat syyt Tarkasteltaessa kroonista kipua sen biopsykososiaalisessa yhteydessä biologinen sukupuoli-identiteetti ja psykososiaalinen rooli vaikuttavat kroonisen kivun kokemukseen monilla tasoilla. Näitä ovat: 1. anatomiset ja neurofysiologiset erot kipuaistimusta välittävässä järjestelmässä miesten ja naisten välillä (yllä kuvattu) 2. sukupuolierot aistiherkkyydessä eri aistijärjestelmissä 3. sukupuolierot stressivasteessa, tunnereaktioissa ja selviämisstrategioissa 4. sosialisaation ja sukupuoliroolin vaikutus kipukäyttäytymiseen 5. sukupuolten väliset sosiaaliset ja kulttuuriset erot altistavat naiset ja miehet eri tavoin kivun riskitekijöille 6. sosiokulttuuristen erojen johdosta myös odotukset kipukäyttäytymisestä eri sukupuolilla eroavat. On huomattava, että humaanitutkimuksissa kokeelliset ja kliiniset tutkimukset ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia. Tämä saattaa liittyä erilaiseen tunnelataukseen kokeellisessa ja kliinisessä kivussa. LeReschen mukaan metodologisista vaikeuksista huolimatta kliiniset kokeet kivusta kuukautiskierron eri vaiheissa, raskauden aikana, eri ikäkausina, puberteetissa, menopaussissa ja hormoneja käyttävillä ovat välttämättömiä naisten kivun ymmärtämiselle. Näyttöä on mm. migreenin ja temporomandibulaarikivun yhteydestä sukupuolihormoneihin. Migreeni alkaa useimmiten vasta puberteetissa ja loppuu menopaussiin. Työryhmäkeskusteluissa LeReschen johdolla Pirjo Lindfors 148 FINNANEST 2006, 39 (2)

5 kävi ilmi, että osa kivun kokemisesta naisilla voi liittyä estrogeenin fluktuaatioon, osa estrogeenin absoluuttiseen määrään. Esim. ehkäisypillereitä käyttävät naiset eivät koe kroonisen kivun pahenemista kierron 15. päivän tienoilla, kuten ehkäisypillereitä käyttämättömät menstruoivat naiset. Iskeeminen kipuherkkyys on suurimmillaan ja kierron päivinä. Biologiseen sukupuoleen ja sukupuolirooleihin liittyvät tekijät olisikin otettava osaksi kivun tutkimusta ja hoitoa. Kliiniset sukupuolispesifiset tutkimukset olisi asetettava kipututkimuksen prioriteetteihin. Stuart W. Derbyshire Washingtonin yliopistosta, Seattlesta Yhdysvalloista kertoi, että aivojen prefrontaalialueella on havaittu sukupuolesta riippuvaisia aktivaatioeroja. Naisilla aktivaatio on unilateraalista miehillä bilateraalista. Naisten aktivaatioradat ulottuvat tunteita sääteleville alueille mm. amygdalaan. Erot ruumiin koossa ja koostumuksessa (vesi, rasva, proteiini, albumiini), ihon paksuudessa, systolisessa verenpaineessa, kognitiivisessa variaatiossa, stimulaatiometodissa ja ahdistuneisuudessa ja depressiossa sosiokulttuuristen erojen lisäksi selittänevät sukupuolieroja kipukynnyksessä ja kivun kokemisessa. On havaittu, että erot kipukynnyksessä vähenevät ajan myötä. Anita Holdcroft Lontoon Imperial Collegesta puhui sukupuolieroista anestesiassa. Hormonaaliset vaihtelut vaikuttavat lääkkeiden farmakokinetiikkaan ja dynamiikkaan. Eetteri aiheuttaa urosrotilla ekskitaatiota, mikä liittynee urosrottien maksaentsyymi-induktioon sytokromi P 450:n välityksellä. Naiset tarvitsevat vähemmän tiopentaalia painokiloa kohti, sillä sen puoliintumisaika on naisilla miehiä pitempi. Myös remifentaniiliä tulisi annostella sukupuolispefisesti. Propofolia naiset tarvitsevat keskimäärin 10 % vähemmän kuin miehet. Naiset toipuvat miehiä nopeammin anestesiasta, mutta heillä on enemmän sivuvaikutuksia, kuten pahoinvointia, allergisia reaktioita ja päänsärkyä. Opioidien vaikutuksessa postoperatiiviseen kipuun on havaittu sukupuolieroja. Myytti, jonka mukaan punatukkaiset reagoivat eri tavoin anestesia-aineisiin kuin muut, pitää paikkansa. Ilmiö liittyy punatukkaisuuden mutaatioon melanokortiinin reseptorigeenissä. Anesteetit aktivoivat GABA-reseptoria. Hormonit vaikuttavat samassa kohdassa reseptoria. Plasebo on kulttuurista vaikutusta Ron Kupers Århusin yliopistosta Tanskasta organisoi toivomani työryhmän Placebo. Tor Wager Columbian yliopistosta New Yorkista luennoi plasebovaikutuksen neuraalisesta perustasta. Vaikka plaseboryhmät kuuluvat jokaiseen suureen kliiniseen tutkimukseen, tiedämme vain vähän, kuinka plasebohoidot vaikuttavat ja minkälaisia vaivoja niillä voi hoitaa. Viimeaikaiset aivojen kuvantamistutkimukset viittaavat siihen, että plasebohoito aktivoi odotuksiin ja kiitokseen liittyviä prosesseja ja vähentää kivun indusoimia aktiviteetteja osissa aivojen kipua prosessoivista järjestelmistä. Howard Fields Kalifornian yliopistosta San Franciscosta puhui palkkion odotuksesta ja plasebovaikutuksen biologiasta. Psykofyysisessä kontekstissa tarkasteltaessa kipua pelkästään sensorisen mallin avulla plasebovaikutuksella on tuskin vaikutusta. Jos kipua tarkastellaan kilpailevien motivaatioiden kontekstissa, paljastuu yksinkertainen biologinen tulkinta. Kun odotetaan tietyn tyyppistä palkkiota tai uhkaa, yksilön kannalta on edullista vaimentaa pakovastetta. Eläin- ja ihmiskokeet osoittavat, että annettaessa koe-eläimelle tai -henkilölle kivulias ärsyke ja aiheutettaessa samanaikaisesti motiivikonflikti, keskushermosto voi vaimentaa kipuvastetta aktivoimalla opioidivälitteisen analgesiajärjestelmän. Kivun helpottaminen on suuri palkkio, ja mitä voimakkaampi kipu, sitä suurempi on potentiaalinen palkkio. Odotus kivun lievittymisestä aktivoi endogeenisten opioidien vapautumisen, mikä estää kivun ilmaantumisen. Plasebon eettisyys Antropologian professori Dan Moerman Michigan Dearbornin yliopistosta, Ypsilantista, Yhdysvalloista puhui lempiaiheestani noidista, magiasta, merkityksistä ja parantamisesta ja siitä, kuinka on epäeettistä välttää plasebovaikutusta. Levi-Strauss kirjoittaa noidasta niemeltä Quesalid. Vaikka hänestä on tullut shamaani, joka paljastaa petolliset manipulaatiot, hän on mies joka näkee, mitä on tapahtumassa. Hän tietää, että hänen temppunsa, vähemmän valheelliset kuin toisten, itse asiassa toimivat. Sairas tulee paremmaksi, hänen kipunsa vähenee. Hän harjoittaa taitojaan tietoisesti, korjaa kiitokset saavutuksistaan ja parantaa ramman ja ontuvan. Kuinka voi olla mahdollista, että muutaman yksinkertaisen sanan lisääminen lääketieteelliseen hoitoon poistaa kipua huomattavasti suuremmassa määrin kuin kiputukijoiden keinot? Nämä asiat pakottavat meitä ymmärtämään ja käyttämään noita manipulaatioita, temppuja ja tekniikoita harjoittamisessamme ammattiamme. FINNANEST 2006, 39 (2) 149

6 On epäeettistä poistaa potilailta heidän oman kehonsa parantavat voimat. Mutta kuinka voimme tehdä sen plasebon, huijauksen, avulla? Eikö se ole lääketieteellisen auktoriteetin väärinkäyttöä? Väitän, että emme voi manipuloida merkityksiä. Meidän pitäisi sallia ja tukea potilasta tuomaan esiin hänen kipuunsa ja sen hallitsemiseen liittyviä merkityksiä, jotta voisimme paremmin ymmärtää lääketieteen voimakkaimpia voimia paremminkin kuin poistaa ja välttää niitä. Kiputarinat voivat parantaa Harmillisesti pyytämäni aiheen esittelijä Rita Charon Colombian yliopistosta New Yorkista ei mielestäni tuonut narratiiveista esille oleellisinta kipulääkärin kannalta. Narratiivinen lääketiede on kasvattanut terveydenhuollon henkilökunnan kapasiteettia tunnistaa, absorboida, tulkita ja liikuttua kuullessaan potilaiden kertomuksia sairaudestaan. Narratiiviset metodit voivat parantaa kliinikon huomion keskittymistä potilaaseen ja heidän kykyään tuoda esiin kliinistä tilannetta tarkasti ja täydellisesti. Tekniikat kuten kuuntelu, jossa päästään samalle aaltopituudelle potilaan kanssa (attuned listening) ja potilaan kirjoitetun tarinan kuunteleminen ja tarinan takaisinkirjoittaminen (reflective writing and reformulation) voivat edesauttaa lääkäreitä, hoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja terapeutteja vastaanottamaan sitä, mitä potilaat kertovat ja toimia todistajina heidän kärsimykselleen. Kipunarratiivien yhdistäminen tavanomaiseen diagnostiseen haastatteluun ja sairaudentilan hallintaan johtaa potilaan hädän voimalliseen tunnistamiseen. Kärsimystarinan kuunteleminen auttaa potilaasta tuntemaan, että hän on tullut kuulluksi hoitohenkilökunnan taholta. Se auttaa myös potilasta itseään käsittämään kärsimyksensä laajuuden. Näin ollen narratiiviset metodit huomion kiinnittämisellä, kuuntelemalla, kirjoittamalla ja kertomalla potilaan ja hoitavan henkilön vuorovaikutuksessa johtavat spiraalimaisesti parantavaan yhteyteen. Nämä metodit soveltuvat erityisen hyvin kipulääketieteen vaatimaan pitkään jatkuvaan vuorovaikutukseen ja yhteisymmärrykseen. Fibromyalgia ja CRPS stressin ilmentymiä Kipu ja elimistön puolustautuminen oli erittäin mielenkiintoinen työryhmä, jossa osoitettiin, että hyperalgesia ja inflammaatio ovat neuroendokrinologisen (hypothalamus-hypofyysi, sympatoadrenaalinen) ja immuunijärjestelmäm sekä autonomisen (sympaattisen) hermoston säätelemiä, mikä säätely puolestaan on keskushermoston johtamaa. Richard Chapman piti upean esityksen kehon puolustusvasteesta fyysisen ja psyykkisen stressin yhteydessä. Ajateltaessa dynaamisia systeemejä myös ihminen on monimutkainen mukautuva järjestelmä, joka muodostuu pienemmistä järjestelmistä. Kudostrauma aiheuttaa monitasoisen systeemivasteen, joka muokkaa kivun syntymekanismeja kaikilla neuraksiaalisilla tasoilla nosiseptoreista aivoihin. On runsaasti poikkitieteellistä näyttöä siitä, että hermosto, immuuni- ja endokriininen järjestelmä toimivat yhteistyössä ja synnyttävät koordinoidun kudostrauman, joka tähtää homeostaasin säilyttämiseen (supersystem). Vaikuttajamolekyylit toimivat kuin tutut sanat kommunikaatiossa näiden järjestelmien välillä: neurotransmitterit, interleukiinit, sytokiinit, neuropeptidit ja hormonit. Nämä aineet mahdollistavat aivo-keho -kommunikaation. Iholla on tärkeä rooli neuroimmunoendokriinisessa järjestelmässä aivojen ja muun kehon välillä. Se voi tuottaa sytokiineja, hormoneja, neurotransmittereita ja -peptideja ja niiden reseptoreita. Aivojen ja kehon yhteistyö vaikuttaa inflammaatioon, hyperalgesiaan ja neuroplastisiteettiin monella neuraksiaalisella tasolla. Tämän ajattelumallin pohjalta voidaan ymmärtää useiden kliinisten kipusyndroomien, esim. CRPS:n, fibromyalgian ja kroonisen kipuoireyhtymän, ärtyneen paksusuolen, toiminnallisten vatsavaivojen ja sairaskäyttäytymisen syntyä ja oireilua sekä niiden yhteyttä stressiin. Tunnustus toimintatavoilleni ja ajatuksilleni Henkilökohtaisesti olen nyt saanut itselleni tärkeimmät tavat kivunhoidossa kognitiivinen lähestymistapa, kipunarratiivien käyttö, psykososiaaliskulttuuriset tekijät huomioon ottava hoito ja positiivisen kulttuurisen plasebovaikutuksen hyväksi käyttäminen ja fibromyalgian ja CRPS:n pitäminen stressitauteina potilaiden lisäksi myös maailman kivuntutkimusyhdistyksen IASP:n hyväksymiksi pyytämällä luentoja yllä mainitusta aiheista. Ne on kaikki käsitelty kuluneen seitsemän vuoden aikana kolmessa kongressissa, ja olen referoinut niitä Finnanestissa. 150 FINNANEST 2006, 39 (2)

7 Kerron mielelläni yllä mainittujen toimintatapojen ja ajatusmallien käytöstä kirjallisuuden valossa höystäen kerrontaa omilla kokemuksillani, mikäli kiinnostusta ilmenee. Olen saanut kiitosta luennoidessani kongresseissa Suomessa, Ruotsissa ja Tunisiassa erilaisesta näkökulmasta (ainakin anestesialääkärin kannalta) tulkita ja hoitaa kipua. Toivomuksenani olisi, että joku kiinnostuisi tutkimaan kanssani kipunarratiiveja antropologisin menetelmin. Etenkin fibromyalgiapotilaani ovat kokeneet saaneensa menetelmästä apua. Haluaisin myös osoittaa, että laadulliset menetelmät ovat varteenotettava keino kipututkimuksessa näyttöön perustuvan lääketieteen rinnalle. Edellinen poikii oivalluksia, joita jälkimmäinen monine aukkoineen voi hyödyntää. Koen myös tärkeäksi seuraavat asiat: somatisaatio-käsitteen päivittäminen, laadullinen tutkimus kivunhoidossa, kipu, ravitsemus ja lisäravinteet, kipu ja liikunta (pilates), taideterapia kivun hoidossa, vaihtoehtoiset hoidot ja kipu, vertaistuki ja kipu ja yhteisöllisyyden puuttuminen (yksinäisyys) ja kipu. Aion pyytää osaa aiheista seuraavan Glasgowssa pidettävän kongressin luentoaiheiksi. Suosittelen muillekin omien ideoidensa esittämistä seuraavaan kongressiin. Lisätietoa löytyy osoitteesta: IASP on ottanut huomioon tavallisen rivijäsenen monet luentoehdotukset. Kirjallisuutta: 1. Abstracts, 11th World Congress on Pain. IASP Press, Seattle, Unruh AM. Gender variations in clinical pain experience. Pain 1996; 65: LeResche L. Gender considerations in the epidemiology of chronic pain. In: Crombie IK, Croft PR, Linton SJ, LeResche; VonKorff M (Eds.), Epidemiology of Pain. IASP Press, Seattle, pp Fillingim RB (Ed) Sex, Gender and Pain. IASP Press, Seattle, LeResche L, Mancl L, Sherman JJ et al. Changes in temporomandibular pain and other symptoms across the menstrual cycle. 6. Rita Charon, Narrative Medicine: Honoring the Stories of Illness. New York: Oxford Univ Press, tulossa. 7. Arthur Frank, The Renewal of Generosity: Illness, Medicine and How We Live. Chicago. Univ of Chicago Press, David Morris, Illness and Culture in the Postmodern Age. Berkeley: Univ of California Press, Carr BC, Loeser JD, Morris DB. Narrative, Pain, and Suffering. IASP Press, Seattle Lindfors Pirjo: Kipu ja kulttuuri. Erikoislääkäri 2000; 2: Lindfors Pirjo. SASP:n kongressiraportti Linköpingistä. Finnanest 2002;2: Pirjo Lindfors erikoislääkäri kipupkl, Kanta-Hämeen keskussairaala FINNANEST 2006, 39 (2) 151

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

TKI-päivät 2012. Palautekysely

TKI-päivät 2012. Palautekysely TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta. Miina Nurmi, Turun yliopisto

Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta. Miina Nurmi, Turun yliopisto Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta Miina Nurmi, Turun yliopisto Miksi tutkia raskauspahoinvointia? Vuonna 1855 Charlotte Brontë kuoli 38-vuotiaana ollessaan raskaana ensimmäistä kertaa. jatkuvaa

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

IASP. matkakertomus. 15 th World Congress on Pain. 6. 11.10.2014 Buenos Aires Argentiina

IASP. matkakertomus. 15 th World Congress on Pain. 6. 11.10.2014 Buenos Aires Argentiina matkakertomus Hannu Kokki Anestesiologian professori, Itä-Suomen yliopisto hannu.kokki[a]uef.fi IASP 15 th World Congress on Pain 6. 11.10.2014 Buenos Aires Argentiina `` Kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen,

Lisätiedot

Verkkoilmoituksen käyttöohje

Verkkoilmoituksen käyttöohje Potilaiden terveyden suojelu Tämä verkkoilmoituksen käyttöohje sisältää tietoa verkkoilmoituksen tietoalkioista, ulkoasusta, tulkinnasta ja toiminnoista. 1. Tietoalkiot... 2 2. Tietoalkioita täydentävät

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa:

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa: Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, K-S SHP ja Kanerva-Kastehanke Sairauden syntyyn vaikuttaa: geenit: biologinen sairastumisalttius

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info Valmistautuminen maratonille www.janakkalanjana.info Viikko ennen H-hetkeä Harjoittelu vähenee. Muista, viimeisen viikon harjoittelulla ei rakenneta, vaan tuhotaan kuntoa! Tankkaus: Lihakset täytetään

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43 Sisällysluettelo Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Systeeminäkemys... 20 Kehon ja mielen yhteistyö johtaa terveyteen tai sairauteen... 22 Systeeminen ihmiskäsitys... 29 Ihmiskäsitys kehittyy jatkuvasti...

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia

Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen Käsikirja Lääketieteelliseen Teoria Kandiakatemia Käsikirja: Teoria Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen

Lisätiedot

Tullinkulman Työterveys

Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Karprofeeni Apuaineet: Bentsyylialkoholi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot