Kohti yhtenäistä toista astetta. Lukiokoulutuksen järjestäminen Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti yhtenäistä toista astetta. Lukiokoulutuksen järjestäminen Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella"

Transkriptio

1 Kohti yhtenäistä toista astetta Lukiokoulutuksen järjestäminen Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Toisen asteen koulutuksen toimintaympäristön muutos 4 3. Lukiokoulutuksen nykytila Lukiokoulutus Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella Ammatillisen koulutuksen nykytila Toisen asteen yhteistyö Yhteistyön perusteet Yhteistyön toteutuminen Satakunnan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnissa Vaihtoehtoisia malleja lukiokoulutuksen järjestämisessä Tiivistyvät toiminnalliset verkostot yhteistyötä ilman hallinnollisia muutoksia Isäntäkuntamallit Isäntäkuntamalli alueellinen lukiokoulutuksen hallintomalli Isäntäkuntamalli alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjämalli Isäntäkuntamalleilla toteuttavan yhteistyön vaikutukset Laajan toimintavapauden omaava kuntajärjestäjä (filiaalimalli) Alueellinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä Kuntayhtymä, osakeyhtiö tai säätiö Esimerkkejä yhteistyön toteutuksesta Kainuun malli Jyväskylän malli Eri mallien soveltuvuus Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella Järjestämistapojen soveltamisessa huomioon otettavaa 32 Pienenevät lukiot tarvitsevat yhteistyötä 32 Asiakas, toiminta, hallinto 32 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyö 32 Yksilölliset opintopolut 33 Muutokset eivät ole sidoksissa mahdollisiin kuntaliitoksiin 33 Pienten lukioiden yksikköhinnan korotuksella suuri merkitys 33 Tiheästä lukioverkosta tiheään lukiokoulutuksen toimipisteverkkoon 33 Muutokset vaiheittain vai kerralla Vaihtoehtoiset mallit lukiokoulutuksen järjestämiseksi Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella 34 I Alueellinen lukiokoulutuksen hallintomalli toiminnallinen verkosto 34 II Alueellinen lukiokoulutuksen järjestäjä 34 III Alueellinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä 34 IV Nykyisellä toimintamallilla jatkaminen Johtopäätökset Kirjallisuus ja muu materiaali Liitteet 42 Taitto SATAEDU/Nakkilan yksikkö - Elina Vaahensalo

3 1. Johdanto Satakuntaliiton hankkeen Satakunnan toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja koordinointi tavoitteena on monipuolisen, laadukkaan ja tasa-arvoisesti saavutettavan perusopetuksen jälkeisen opetustarjonnan turvaaminen alueen nuorille. Hanke käynnistyi vuoden 2008 lopulla, sen rahoitus on varmistettu kuluvan vuoden loppuun. Hankkeelle suunnitellaan jatkoa vuoteen 2013 asti. Hanke liittyy hyvin olennaisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelleen työryhmän ehdotuksien toteuttamiseen. Ikäluokkien pieneneminen ja toisen asteen koulutuksen toteuttamiseen liittyvät linjaukset asettavat paineita oppilaitosverkoston ja yhteistoiminnan tarkasteluun. Ammatillisen koulutuksen osalta merkittäviä rakenteellisia ratkaisuja on jo tehty ja Satakunnassa toimii kaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjää Länsi-Rannikon Koulutus Oy ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä. Lukioita alueella on 15 kunnan alueella yhteensä 23. Satakunnan toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja koordinointi -hankkeessa syntyi ajatus laatia selvitys Kohti yhtenäistä toista astetta. Selvityksessä pääpaino on Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimivan lukioverkon toimintaedellytysten selvittämisessä. Selvityksen tavoitteena on tuottaa suunnittelun ja linjauksen välineitä toisen asteen yhteistyön kehittämiselle. Selvitys konkretisoi kehittämisen vaihtoehtoja ja niihin liittyviä toiminnallisia ja hallinnollisia ratkaisuja. Työ tuottaa näin taustamateriaalia päätöksenteolle. Yhteistyötä voidaan toteuttaa erilaisilla malleilla. Niiden vertailuun ja vaikutusten arviointiin sisältyy aina kuitenkin paljon tulkintaa. Olennaista on se tahtotila, jolla yhteistyötä toteutetaan. Selvitystyöllä on ollut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet puheenjohtajana kuntayhtymän johtaja Matti Isokallio Satakunnan koulutuskuntayhtymästä, rehtori Mika Ruuhiala Säkylän lukiosta, apulaisrehtori Pekka Simberg Kankaanpään lukiosta, rehtori Tia Kemppainen Harjavallan keskustan koulusta ja selvitystyön kirjoittaja Kristiina Salmi Satakunnan koulutuskuntayhtymästä. Satakunnan toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja koordinointi -hankkeen hankevalmistelija Risto Aalto on ollut myös merkittävällä panoksella mukana selvitystyössä. 3

4 2. Toisen asteen koulutuksen toimintaympäristön muutos

5 Vuosi Euroa/ asukas Muutos Muutos % ,75 10,16 1,7 % Kuva 1. Kunnan opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtaisen rahoitusosuuden kehitys vuosina Lähde Opetushallitus ,42 16,67 2,8 % ,86 13,44 2,2 % ,81 13,95 2,2 % ,32 134,51 21,2 % ,53 26,21 3,4 % ,89-452,64 Tässä kappaleessa selvitellään toisen asteen koulutuksen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia yleisellä tasolla koko Satakunnassa. Kuntakohtaisia tilanteita ei tarkastella yksilöiden. Kuntien välillä on eroja esimerkiksi väestökehitykseen liittyen, mutta muutokset heijastuvat silti pääosin hyvin samanlaisina kaikkiin kuntiin. Toisen asteen koulutuksen toimintaympäristössä on tapahtumassa merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Maamme sisällä tapahtuvan muuttoliikkeen seurauksena väestöä siirtyy maaseudulta taajamiin ja kaupunkeihin ja ikäluokkien määrissä tapahtuu suuria muutoksia. Näiden muutosten seurauksena toisen asteen koulutuksessa olevien nuorten määrä vähenee Satakunnan alueella merkittävästi. Pienevien ikäluokkien saaminen kokonaisuudessaan koulutukseen ja työuralle on selkeä tavoite. Siitä huolimatta koulutustarve vähenee. Toisen asteen koulutukseen hakeutuvien ikäluokan pieneneminen on erityisen voimakasta vuosien välisenä aikana. Vuonna 2015 ikäluokka on 326 nuorta pienempi verrattuna vuoteen Sen jälkeen väheneminen tasaantuu, mutta odotettavissa ei väestötilastojen valossa ole tilannetta, jossa ikäluokan määrä kääntyisi nousuun. Nuorten määrän näin voimakkaan absoluuttisen vähenemisen vaikutus kertaantuu oppilaitoksiin. Kestäähän toisen asteen koulutus yleensä kolme vuotta. Aiemmassa Seppo Laakkosen tekemässä selvitystyössä on Satakunta haettu hakeutumisalueisiin: pohjoinen, läntinen, kaakkoinen ja eteläinen hakeutumisalue. Opiskelijamäärän väheneminen on erityisen voimakasta sekä suhteellisesti että absoluuttisesti tarkasteltuna läntisellä hakeutumis-alueella: 16-vuotiaiden ikäluokka pienenee verrattuna vuotta 2010 vuoteen nuorta, 14,7 %. Tähän hakeutumisalueeseen kuuluvat Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila. Pitkällä aikavälillä vuodesta 2010 vuoteen 2030 tarkasteltuna vähenee eniten pohjoisen hakeutumisaleen 16-vuotiaiden ikäluokka 16,1 %. Liite 1. Kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt väestö- ja talouskehityksen seurauksena. Kuntien taloudelliset toimintamahdollisuudet kapenevat. Tämä heijastuu kuntien mahdollisuuksiin järjestää koulutusta. Valtion heikentynyt taloustilanne vaikuttaa valtionosuuspolitiikkaan ja kuntien talouteen. Myös koulutuskuntayhtymän taloudellisiin toimintaedellytyksiin saattaa tulla heikennyksiä lähivuosien talouskehityksen suunnasta riippuen. Valtion kunnilta perimä opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtainen rahoitusosuus on kasvanut viime vuosina samassa suhteessa kuin lukiokoulutuksen yksikköhinta. Vuonna 2008 rahoitusosuus kasvoi kuitenkin voimakkaasti, 21,75 % edelliseen vuoteen nähden. Tämä kavensi kuntien rahoituksellisia edellytyksiä järjestää koulutusta. Valtionosuusjärjestelmässä vuonna 2010 tapahtuneiden merkittävien muutosten myötä rahoitusosuuden kehityksen vertailua ei pysty enää vuodesta 2010 eteenpäin tekemään. Ko. rahoitusosuus kattaa enää lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulut. Esi- ja perusopetus, kirjastot, kuntien yleinen kulttuuritoiminta ja asukaskohtaisesti rahoitettu taiteen perusopetus siirtyivät valtionvarainministeriön hallinnonalalle. Valtioneuvoston vuonna 2005 käynnistämä ns. Paras-hanke kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi velvoittaa kunnat tarkastelemaan tapoja tehostaa palvelutarjontaa ja vahvistaa toiminnan rahoitusmahdollisuuksia. Hankkeen myötä satakuntalaiset kunnat joutuvat tarkastelemaan muun muassa kuntarakenteen uudistamista. Tähän asti Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella on toteutettu yksi kuntaliitos: Euran ja Kiukaisten yhdistyminen alkaen. Sen myötä Kiukaisten lukio toimii Euran kunnan lukiona lukuvuoden loppuun ja sen jälkeen sen toiminta lakkaa. Pohjois-Satakunnassa on parhaillaan menossa selvitysvaihe Kankaanpää, Jämijärvi ja Par- 5

6 Koulutusasteet Vain perusaste Keskiaste, pl. yotutkinto Keskiaste, vain yo-tutkinto Koko maa Porin seutukunta Pohjois- Satakunta Rauman seutukunta 17,20 % 17,80 % 21,70 % 19,40 % 37,80 % 43,70 % 47,50 % 42,90 % 8,40 % 5,50 % 4,00 % 5,70 % Kuva 2. Työllisten jakauma koulutusasteen mukaan koko maassa ja Satakunnassa v Lähde Satamittari Alin korkea-aste 14,80 % 15,70 % 14,30 % 15,60 % Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste 10,60 % 10,40 % 7,10 % 10,00 % 10,20 % 6,50 % 5,30 % 6,10 % Tutkijakoulutusaste 1,10 % 0,40 % 0,10 % 0,30 % 6 kano kuntaliitoksesta. Kuntarakenteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat lukioiden toimintaan ja hallintoon. Yhteiskunta- ja elinkeinoelämän kehitys asettaa kasvavia vaatimuksia kansalaisten osaamiselle, ammattitaitovaatimuksille ja niiden kehittämiselle. Pysyminen työmarkkinoilla ja ammattitaidon ajan tasalla pitäminen edellyttää hyviä elinikäisen oppimisen valmiuksia. Yhteiskunnassa asetetut osaamisvaatimukset ovat entistä monimuotoisempia ja yksilöllisempiä. Näihin tarpeisiin vastataan yksilöllistämällä koulutuksen toteuttamista ja lisäämällä valinnaisuutta. Toisen asteen koulutuksen tarkat rajat lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä ovat madaltumassa, koska perinteiset rajat myös työelämän ammattitaitovaatimuksissa ovat madaltumassa. Koulutuksen tulee vastata yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta tärkeiksi koettuihin tavoitteisiin. Koulutukselle annetaan entistä suurempi merkitys tarkasteltaessa aluekehitystä ja kilpailukykyä. Koulutustaso on Satakunnassa jonkin verran maan keskitasoa alhaisempaa (kuva 2). Koulutustason nostaminen nähdään maakuntastrategiassa keskeisenä vaikuttamiskeinona maakunnan positiivisen kehittymisen vauhdittamisessa. Parastaikaa toteutetaan valtakunnallista työvoima- ja koulutustarpeen ennakointiprosessia KESU Sen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää arvioitaessa maakunnan kehittämistarpeita erityisesti koulutuksen näkökulmasta tarkasteltuna. Omassa kunnassa sijaitsevaa koulutusyksikköä pidetään erittäin tärkeänä kunnan vetovoimaisuuden kannalta. Toisaalta koulutusmahdollisuuksia tarkastellaan entistä enemmän alueelliselta tasolta. Rakenteelliset ja hallinnolliset kysymykset ovat olleet paljon esillä keskusteltaessa koulutuksen tulevaisuudesta. Asioita pitää kuitenkin entistä enemmän tarkastella toiminnan kehittämisen ja asiakkaan, satakuntalaisen nuoren tai aikuisen, näkökulmasta. Kehittämistyötä tarvitaan, jotta koulutuksen tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan kehittää ja ylläpitää. Nuorten syrjäytymisen ongelmaan liittyy nuorten työttömyys ja koulutuksen keskeyttäminen. Koulutuksella nähdään olevan entistä suurempi merkitys yksilölle. Satakunnassa koulutuksen keskeyttämisluvut vastaavat valtakunnallisia lukuja (kuva 3). Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämistä on pyritty voimakkaasti vähentämään opinto-ohjausta ja opiskelijahuoltoa kehittämällä. Koulutuksen järjestäjiltä odotetaan kehittämistyötä myös opiskelijan ohjaukseen, tukitoimiin ja yhteisöllisyyteen liittyen. Toisen asteen koulutusta koskevat koulutuspoliittiset linjaukset ovat jatkuvan kehittämisen alla. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä sai marraskuussa 2010 valmiiksi muistionsa lukiokoulutuksen kehittämisehdotuksista. Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä ehdottaa, että laadukkaan ja alueellisen lukiokoulutuksen koulutustarjonnan turvaamiseksi lukiokoulutuksen järjestäjien tulee verkostoitua ja tehdä tarvittavat rakenteelliset muutokset. Työryhmän ehdotusten mukaan opiskelijoille tulee turvata riittävät opiskelun tukitoimet. Lukiokoulutuksessa lisätään tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Lukion tuntijakoa uudistettaessa pakollisten kurssien määrää vähennetään ja valinnaisuutta lisätään. Lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan. Yleissivistävällä ja ammatillisella koulutuksella on kummallakin vahvat perinteet. Koulutusväylät ovat olleet erillään. Toimintaympäristön kehitys ja yhteistyövelvoitteet ovat madaltaneet lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen henkistä ja fyysistä raja-aitaa. Koulutuksen arviointineuvosto ehdottaa raportissaan, että ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyö tulisi vakiinnuttaa osaksi toisen asteen kokonaisuutta (Koulutuksen arviointineuvosto 2007). Se parantaa koulutustilannetta opiskelijan näkökulmasta tarkasteltuna. Muutosta edistämään tarvitaan kansallisen tason ratkaisuja, mutta myös vahvaa kehittämistyötä alueellisella tasolla koulutuksen järjestäjien yhteistyönä.

7 14 12 % 2000/ / / / / / / / Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) Ammatillinen koulutus (nuorille suunnattu) Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus Kuva 3. Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen lukuvuosina 2000/ /2008 Lähde Tilastokeskus/Koulutustilastot

8 3. Lukiokoulutuksen nykytila

9 Lukiokoulutuksen lähtökohtana on taata tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut kaikille lukio-opiskelijoille. Nuorille annettavat lukio-opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. Ylioppilastutkinnossa neljästä pakollisesta kokeesta vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintoonsa kuuluvaa koetta neljän kokeen joukosta, jotka ovat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, reaaliaineen (psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, biologia, maantiede, fysiikka, kemia, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto) koe ja matematiikan koe. Kokelas voi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Lukiolaissa (629/1998) säädetään lukiokoulutuksen järjestämisestä. Nuorille ja aikuisille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako säädetään asetuksella (valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 955/2002, 7 ). Nuorten lukiokoulutuksessa suoritettavien kurssien vähimmäismäärä on 75. (liite 2. Lukio-opintojen rakenne ja kurssien vähimmäismäärät) Lukiokoulutuksen lähtökohtana on taata tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut kaikille lukio-opiskelijoille. Opiskelijoilla on vapaa hakeutumisoikeus kaikkiin maamme lukioihin riippumatta asuinpaikasta. Lukiokoulutus on luonteeltaan alueellinen palvelu, toisin kuin perusopetus, joka on säädetty kuntien vastuulla olevaksi lähipalveluksi. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus vapaasti päättää tarjoamiensa opiskelijapaikkojen määrästä eikä lukiokoulutuksen aloituspaikkoja säännellä valtakunnallisesti. Opetusministeriön asettama työryhmä on valmistellut kehittämisehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Työskentelyn lähtökohtana on ollut yleissivistyksen vahvistaminen. (Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:14) Lukiokoulutustyöryhmä määrittelee yleissivistyksen suhteessa yhteiskuntaan. Elämme osaamisen yhteiskunnassa, joka korostaa laajaa osaamisperustaa välttämättömänä edellytyksenä täysipainoiseen elämään, ja toisaalta kansakunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn ehdottomana edellytyksenä. Yleissivistys ja yksilöllinen erikoistuminen sulautuvat entistä enemmän toisiinsa. Kasvava elinikäisen oppimisen vaade vaikuttaa myös koulutuksen toteuttamisen. Ammatillisessa koulutuksessa puhutaan ammatillisesta yleissivistyksestä ja elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Lukiokoulutustyöryhmän mukaan pienenevät nuoret ikäluokat ja ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu ovat kääntäneet lukiokoulutukseen hakeutuvien määrät laskuun. Lukiokoulutuksen määrällinen tarjonta on jäänyt kuitenkin aikaisempien vuosikymmenten tasolle. Kuntien lukiokoulutukseen saama valtionosuus laskee opiskelijamäärän pienetessä, mutta kunnan maksama asukaskohtainen rahoitusosuus ei pienene samassa suhteessa, koska sen perustana on kunnan koko asukasmäärä. Valtionosuuden pienenemisen vaikutuksia kompensoi pienten lukioiden yksikköhinta, joka korottuu opiskelijamäärän pienetessä. Kunnan maksama asukaskohtainen rahoitusosuus on taas säilytetty samansuuruisena kunnasta riippumatta. Niin sanottu pienten lukioiden valtionosuus on merkittävä pienten lukioiden talouden kannalta. Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta turvaa pienten kuntien lukioiden yksikköhinnan korotuksen hallinnollisissa muutostilanteissa, mikäli kyseiset muutokset toteutetaan vuoden 2012 loppuun mennessä (1766/2009). Tämän jälkeen tapahtuvia hallinnollisia yhdistymisiä ei rahoituksellisesti tueta. Tällä tuetaan Paras-hankkeen etenemistä. Satakunnassa on lukiokoulutuksen järjestäjiä yhteensä 14: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Rauma, Pomarkku, Pori, Ulvila ja Säkylä. Sen lisäksi on yksityisiä lukiokoulutuksen järjestäjiä kaksi: Björneborgs svenska samskolans aktiebolag ja Porin seudun steinerkoulun kouluyhdistys ry. Lukioita on yhteensä 23: Björneborgs svenska samskola, Pori, Eurajoen lukio, Euran lukio (toimipaikka Kiukaisissa lukuvuoden loppuun), Harjavallan lukio, Honkajoen lukio, Kankaanpään yhteislyseo (toimipaikka myös Honkajoella), Kiukaisten lukio, Kokemäen lukio, Lauttakylän lukio, Huittinen, Lavian lukio, Länsi-Porin lukio, Meri-Porin lukio, Merikarvian lukio, Nakkilan lukio, Pomarkun lukio, Porin aikuislukio, Porin lyseon lukio, Porin seudun steinerkoulu, Porin suomalaisen yhteislyseon lukio, Rauman lukio, Rauman aikuislukio, Säkylän seudun lukio ja Ulvilan lukio. Lukio-opiskelijoiden määrä on vähentynyt voimakkaasti Satakunnassa. Opiskelijamäärä on pienentynyt vuodesta 2000 vuoteen ,6 %. Tähän on vaikuttanut sekä ikäluokkien pieneneminen että ammatillisen koulutuksen suosion kasvu. Kehitys heijastuu koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksiin rahoittaa lukioiden toimintaa ja ylläpitää riittävän laajaa opetustarjontaa (kuva 4). 9

10 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Lukioopiskelijat 16-vuotiaat Kuva vuotiaiden ikäluokka, lukio-opiskelijoiden ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä Satakunnassa vuosina Lähde 16-vuotiaat: Tilastokeskus/Väestörakennetilasto, opiskelijat: OPH-Wera 3.1. Lukiokoulutus Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella Selvitystä varten Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimiville lukioille osoitettiin kysely, jolla selvitettiin lukioiden tämän hetkistä tilannetta mm. opiskelijamäärien, opetuksen, henkilöstön ja tilojen osalta. Kyselyyn eivät vastanneet Kiukaisten, Merikarvian, Pomarkun lukiot. Kiukaisten lukion toiminta lakkaa tämän lukuvuoden lopussa. Eurajoki ei ole Satakunnan koulutuskuntayhtymän jäsenkunta, mutta kysely lähetettiin myös Eurajoen lukiolle; se ei kuitenkaan siihen vastannut. Kyselyn tavoitteena oli saada selville lukioiden tämän hetkinen tilanne niiden itsensä kuvaamana. Tietoja voidaan toivottavasti hyödyntää myös jatkossa yhteistyötä edelleen rakennettaessa. Tässä kappaleessa esitetyt tiedot perustuvat pääasiassa kyselyn tietoihin. Joiltain osin tietoja on täydennetty Opetushallituksen Wera-tietokannan ja Tilastokeskuksen koulutustilastojen avulla. Kyselyssä tiedusteltiin myös lukioiden omaa kantaa yhteistyön järjestämisestä. Satakunnan toisen asteen kehittäminen ja koordinointi hankkeen hankevalmistelija Risto Aalto on keskustellut kaikkien lukiokoulutuksen järjestäjien kanssa niiden näkemyksistä lukiokoulutuksen tulevaisuuden suhteen. Näitä tietoja on myös hyödynnetty. Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella olevat lukiot ovat pieniä lukioita: alle 100 opiskelijan lukioita ovat Harjavallan, Lavian, Merikarvian, Nakkilan ja Pomarkun lukiot. Euran, Kankaanpään, Kokemäen, Lauttakylän ja Säkylän lukioissa on opiskelijaa. Vain Ulvilan lukiossa on opiskelijoita yli 200 (kuva 5). Opiskelijamäärissä on tapahtunut suhteellisen voimakasta laskua. Lasku on ollut vähäisintä Euran ja Ulvilan lukioissa. Euran lukion opiskelijamäärä tulee kasvamaan ensi lukuvuonna, kun Kiukaisten lukion toiminta lakkaa. Väestöennusteiden valossa lasku tulee jatkumaan välisenä aikana, jonka jälkeen lasku tasaantuu. Ilman maakunnan vetovoiman oleellista kasvua tai lisääntyvää maahanmuuttoa opiskelijamäärät eivät käänny nousuun. Lukioiden opiskelijamäärään vaikuttaa myös ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärissä tapahtuvat muutokset. Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut viime vuosina. Opiskelija voi hakeutua vapaasti lukio-opintoihin asuinpaikasta riippumatta. Ulvilan, Lauttakylän, Säkylän seudun ja Kankaanpään lukioissa on muilta paikkakunnilta kotoisin olevia opiskelijoita. Nuoret hakeutuvat jonkun verran myös opiskelemaan myös muiden kuntien lukioihin. Lukioiden väliseen keskinäiseen kilpailuun ei kannata käyttää resursseja (kuva 6). 10 Opiskelijamäärä

11 Euran lukio Harjavallan lukio Kankaanpään yhteislyseo Kiukaisten lukio Kokemäen lukio Lauttakylän lukio Lavian lukio Merikarvian lukio Nakkilan lukio Pomarkun lukio Säkylän lukio Ulvilan lukio Kuva 5. Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimivien lukioiden opiskelijamäärät vuosina Euran lukio Harjavallan lukio Kankaanpään yhteislyseo Kokemäen lukio Lauttakylän lukio Lavian lukio Nakkilan lukio Säkylän lukio Ulvilan lukio Kuva 6. Muista kunnista tulevien opiskelijoiden määrä Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimivissa lukioissa vuosina

12 Lukio Kurssien lukumäärä yhteensä Kurssia/opiskelija Kuva 7. Lukioiden kurssitarjonta lukuvuonna Euran lukio 285,52 1,70 Harjavallan lukio 203,44 2,54 Kankaanpään yhteislyseo 365 1,90 Kokemäen lukio 243 2,2 Lauttakylän lukio 300 1,50 Lavian lukio 122,50 2 Nakkilan lukio 190 1,80 Säkylän seudun lukio 259 2,14 Ulvilan lukio 421,30 1,42 12 Kurssitarjonta Alueen lukioissa ylläpidetään hyvää kurssitarjontaa (kuva 7). Verkko-, etä- ja video-opetuksen järjestäminen on ollut keskeinen lukioiden välisen toiminnallisen yhteistyön alue. Lukioiden rehtoreiden mielestä etä- ja monimuoto-opetus tulee lisääntymään. Se nähdään keskeisenä keinona ylläpitää kurssitarjontaa opiskelijamäärien vähetessä. Verkko-opetuksen avulla pystytään laajentamaan soveltavien ja syventävien kurssien tarjontaa. Erityisesti Harjavallan, Kankaanpään, Nakkilan ja Säkylän lukiot ovat olleet aktiivisesti mukana video-opetusta toteuttamassa. Niiden kokemukset ovat myös hyvin myönteisiä. Nämä lukiot ovat pystyneet olennaisesti laajentamaan kurssitarjontaansa tämän yhteistyön avulla. Esimerkiksi Säkylän seudun lukio on järjestänyt lukuvuoden aikana 17 video-opetuksena toteutettua kurssia, joille on osallistunut yhteensä 213 opiskelijaa, joista 103 on tullut muista satakuntalaisista lukioista. Säkylän seudun lukion 53 opiskelijaa on suorittanut muiden lukioiden järjestämiä verkko-opintoja. Harjavallan lukion kurssitarjonnasta % toteutetaan video-opetuksena. Video-opetuksena on tarjottu erityisesti kemian, fysiikan ja kielten opintoja. Tarjontaa voisi laajentaa kattamaan paremmin myös reaaliaineiden tarjontaa (kuva 8). Lukiot suhtautuvat myönteisesti verkko- ja videoopetustarjonnan lisäämiseen. Opetus on toteutettu lähinnä video-opetuksena, jolloin sama kurssi tarjotaan samanaikaisesti useammassa lukiossa. Kaikki opiskelijat pääsevät seuraamaan opetusta tietoliikenneverkon välityksellä. Lukioiden rehtorien mielestä teknisiä ja virtuaalipedagogisia valmiuksia tulee edelleen kehittää. Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä kiinnittää myös paljon huomiota tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Satakuntalaisilla lukioilla on hyvät mahdollisuudet kehittää edelleen virtuaalisia oppimisympäristöjä ja verkkopedagogiikkaa. Video-opetusta toteuttamalla on jo herätetty kasvavaa kiinnostusta uudenlaisia oppimisympäristöjä kohtaan ja lukioilla on myös käytettävissään Moodle-oppimisalustalle rakennettu oppimisympäristö. Rahoitus Lukiokoulutuksen keskimääräiset kustannukset Suomessa olivat vuonna euroa. Keskimäärin lukiokoulutuksen rahoituksen perusteena käytetty yksikköhinta kattoi 95 % kustannuksista. Huittisissa ja Ulvilassa keskimääräiset kustannukset jäivät tätä pienemmiksi. Vos-kate vaihtelee %. Kustannusten vertailua saattaa vaikeuttaa, että erityisesti niissä kunnissa, joissa perusopetus ja lukiot ovat tiiviissä yhteistyössä, kirjanpitoteknisillä keinoilla voidaan vaikuttaa kustannusten jakautumiseen (kuva 9). Henkilöstö Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueen lukioissa opetuksesta vastaavat pääosin virkasuhteessa työskentelevät lehtorit (kuva 10). Useimmat lukiot tekevät tiivistä yhteistyötä perusopetuksen kanssa. Erityisen tiivistä tämä yhteistyö on Harjavallassa, Laviassa, Nakkilassa. Lukioista jää eläkkeelle vakituista henkilöstöä seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 16 henkilöä (kuva 11). Lukioiden rehtoreiden mukaan uuden henkilöstön rekrytointi on ollut helppoa. Lukioissa avoinna olevat tehtävät ovat herättäneet paljon kiinnostusta ja hakijoita on ollut jopa runsaasti.

13 Kuva 8. Verkko-opetukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä Lukio Lukion järjestämään verkko-opetukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä Muiden lukioiden verkko-opetukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä Euran lukio 0 3 Harjavallan lukio Kankaanpään yhteislyseo Kokemäen lukio - 10 Kuva 9. Lukioiden valtionosuuden yksikköhinta/ opiskelija, käyttökustannukset/opiskelija ja saadun valtionosuuden kattavuus vuoden 2008 tilastojen mukaan. Lähde: OPH:n rahoitus- ja kustannustietopalvelut Lauttakylän lukio 5 0 Lavian lukio - 4 Nakkilan lukio Säkylän seudun lukio Ulvilan lukio 36 0 Yhteensä Koulutuksen järjestäjä Kustannukset/ opiskelija Yksikköhinta VOS-kate Euran kunnanhallitus Harjavallan kaupunginhallitus Huittisten kaupunginhallitus Kankaanpään kaupunginhallitus Kiukaisten kaupunginhallitus Kokemäen kaupunginhallitus Lavian kunnanhallitus Merikarvian kunnanhallitus Nakkilan kunnanhallitus Pomarkun kunnanhallitus Säkylän kunnanhallitus Ulvilan kaupunginhallitus

14 Lukio Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat joista päteviä Sivutoimiset tuntiopettajat joista päteviä Opettajista perusopetuksessa työskentelee Muu henkilöstö joista omassa ta:ssa Euran lukio Harjavallan lukio Kankaanpään yhteislyseo Kokemäen lukio Lauttakylän lukio , Lavian lukio Nakkilan lukio Säkylän seudun lukio Ulvilan lukio Lukio Eläköityvät opettajat yllä Kuva 10. Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimivien lukioiden henkilöstö Euran lukio 2 Harjavallan lukio 1 Kankaanpään yhteislyseo Kokemäen lukio 1 2 vasemmalla Kuva 11. Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimivien lukioiden henkilöstön eläköityminen seuraavan viiden vuoden aikana Lauttakylän lukio 2 Lavian lukio 3 Nakkilan lukio 1 Säkylän seudun lukio 2 Ulvilan lukio 2 Yhteensä 16 14

15 Koulutuksen järjestäjä Lukion toiminnan tulee jatkua omalla paikkakunnalla Haluaa toimia itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä Avoin uusille koulutuksen järjestämismalleille Eura x x Harjavalta x x Huittinen x x Kankaanpää x x x Kokemäki x x Lavia x x Merikarvia x x Nakkila x x Pomarkku x x Säkylä x x Ulvila x x Kuva 12. Satakunnan koulutuskuntayhtymän lukiokoulutusta järjestävien kuntien kannanotot lukiokoulutuksen järjestämiseen. Tilat Kaikki Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueen lukiot toimivat omissa tiloissa. Vastaajien mielestä tilat ovat hyvässä kunnossa. Säkylän ja Euran lukioiden kunnostushankkeet ovat käynnissä. Lauttakylän lukion remontti alkaa olla valmis. Missään lukiossa ei ole uusia kunnostushankkeita suunnitteilla. Tilaa on myös riittävästi. Arviot opetustilojen käyttöasteesta (käyttöaste on 100 %, jos se on käytössä 30 tuntia viikossa) vaihtelevat % välillä. Tilojen käyttöaste on näin ollen osin alhainen. Tilat ovat opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisia ja varustelu asianmukaista. Joidenkin aineiden opetuksessa tehdään yhteistyötä perusopetuksen kanssa. Koulutuksen järjestäjien kannanotot Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella toimivien lukioiden koulutuksen järjestäjät ovat ottaneet varovasti kantaa koulutuksen järjestäjäkysymykseen. Seuraavassa hyödynnetään tätä selvitystä varten toteutetun kyselyn lisäksi hankekoordinaattori Risto Aallon kuntakierroksella kokoamia kannanottoja. Satakunnan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat pitävät lukiokoulutusta omalla paikkakunnalla erittäin tärkeänä. Lukiot tekevät yhteistyötä toisten lukioiden ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyön intensiteetissä on eroja. Koulutuksen järjestäjät suhtautuvat myönteisesti yhteistyön lisäämiseen. Myönteisemmin suhtaudutaan lukioiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Myös ammatillisen koulutuksen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä. Siihen, miten yhteistyö pitäisi toteuttaa, ei juuri oteta kantaa. Koulutuksen järjestämisluvissa tapahtuviin muutoksiin suhtaudutaan varovaisesti. Suhtautuminen maakunnallisen toisen asteen koulutuksen järjestäjäratkaisuun on hyvin varauksellista eikä sitä pidetä ainakaan vielä ajankohtaisena. Seuraavaan kuvaan on tiivistetty koulutuksen järjestäjien kannanottoja. Kannanotot ovat varovaisia ja odottavia. Eura, Huittinen ja Kankaanpää ilmoittavat, että haluavat toimia jatkossakin itsenäisinä koulutuksen järjestäjinä ja ovat valmiita kantamaan laajempaakin alueellista vastuuta. Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Säkylä ja Ulvila ovat valmiita tutkimaan myös alueellisia ja maakunnallisia malleja (kuva 12). 15

16 4. Ammatillisen koulutuksen nykytila

17 Ammatillisia perustutkintoja on yhteensä 53. Kunkin perustutkinnon sisällä on yksi tai useampi koulutusohjelma, jotka kouluttavat yhteen tai useampaan tutkintonimikkeeseen. Koulutusohjelmia on noin 120. Ammatillisten perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa. (liite 3 Ammatillisen perustutkinnon rakenne) Ammatillisia perustutkintoja voi suorittaa kahdeksalla koulutusalalla: humanistinen ja kasvatusala kulttuuriala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala tekniikan ja liikenteen ala luonnonvara- ja ympäristöala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala matkailu-, ravitsemis- ja talousala Ammatillisen koulutuksen kehittämisen keskeiset linjaukset on kirjattu ammattiopistostrategiaan. Sen mukaan kehittämisen periaatteena on taata riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta ammatillisen koulutuksen järjestämiselle ja palvelukyvylle alueilla ja eri alojen koulutuksessa sekä koulutuksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisääminen. Tavoitteena on työelämän tarvitseman osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntautuneisuuden parantaminen, elinikäisen oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edellytysten vahvistaminen sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden tarvitseman koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen maan eri osissa ja molempien kieliryhmien tarpeet huomioon ottaen Ammattiopistostrategian ja siihen liittyvän vuosille vahvistetun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan tarkoituksena on tehostaa toimia, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä. Tavoitteisiin pyritään muodostamalla alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja, jotka käsittävät koulutuksen järjestäjän kaikki ammatillisen koulutuksen palvelut ja opetusyksiköt. Tässä yhteydessä turvataan pitkälle erikoistuneiden yksiköiden toiminta. Opetusministeriö käynnisti vuonna 2006 ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisen ammattiopistostrategian toimeenpanoon liittyvän hankkeen, jonka tavoitteena oli edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja järjestäjäverkon kokoamista. Parashankkeen myötä ammatillisen koulutuksen järjestäjille asetettiin asukkaan väestöpohjavaatimus, kun koulutuksen järjestäjänä on kunta tai kuntayhtymä. Vaatimus ei koske rekisteröityä yhteisöä, säätiötä eikä osakeyhtiötä. Näiden kehittämislinjausten pohjalta Satakunnan alueen ammatillinen koulutus on uudelleen organisoitu siten, että Satakunnassa toimii kaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjää: Länsi-Rannikon koulutus Oy, Win- Nova ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä, SATAEDU. Ne molemmat aloittivat toimintansa Länsi-Rannikon Koulutus Oy toimii Porissa, Raumalla ja Laitilassa. WinNovassa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukaisia aloituspaikkoja on Henkilöstön määrä on noin 800. WinNova järjestää ammatillista koulutusta nuorille kuudella koulutusalalla: luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tekniikan ja liikenteen ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala WinNova tarjoaa koulutusta 24 ammatilliseen perustutkintoon. Satakunnan koulutuskuntayhtymän yksiköt ovat Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Nakkilassa ja Ulvilassa. Satakunnan koulutuskuntayhtymässä on jäsenkuntia yhteensä 17. Jäsenkunnat ovat Eura, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Sataedun ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukainen paikkamäärä on Henkilöstön määrä on noin 400. Sataedu järjestää nuorten ammatillista koulutusta kuudella koulutusalalla: kulttuuriala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala tekniikan ja liikenteen ala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sataedu järjestää nuorille koulutusta 17 ammatilliseen perustutkintoon. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien osuus peruskoulutuksen päättäneistä nuorista on kasvanut. Ammatillisen koulutuksen paikkamäärä on koko Suomea tarkasteltuna kasvanut ja koulutuspaikat käytetään entistä tehokkaammin hyödyksi. Satakunnassa ammatillisen koulutuksen paikkamäärä näyttäisi vähentyneen 2000-luvulla. Pääasiallinen syy tähän vähenemiseen on tilastollinen: Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston opiskelijapaikat siirtyivät Pirkanmaan tilastoihin, kun Huittisten kaupunki luopui koulutuksen järjestämisestä ja opiskelijapaikat siirtyivät Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Satakunta on saanut lisää opiskelijapaikkoja parin viime vuoden aikana noin 200 (kuva 13). Satakunnassa hakeudutaan keskimääräistä enemmän ammatilliseen koulutukseen. Koulutustarjonta 17

18 Ammatillisen koulutuksen järjestämislupien mukaiset opiskelijamäärät Kuva 13. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien kehitys Lähde: Opetusministeriö: Ammatillisen koulutuksen tilastot Koko maa Satakunta Ammatillisen koulutuksen VOS-opiskelijamäärät Koko maa Satakunta lukio % amm. koulutus % Ei jatko-op./ töihin % lukio % amm. koulutus % Ei jatko-op./ töihin % lukio % amm. koulutus % Ei jatko-op./ töihin % Koko maa 54,2 36,3 9,5 53,2 39,4 7,4 50,8 40,7 8,5 Satakunta 53,6 37,9 8,5 51,4 45,5 3,1 49,2 47,4 3,4 Kuva 14. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin Lähde: Tilastokeskus: Koulutustilastot 18 kattaa suhteellisen hyvin kysynnän, koulutuksen ulkopuolelle jää vain vähän nuoria. Kuvassa 14 ei jatko-opintoihin hakeutuneiden -ryhmä sisältää myös 10-luokalle siirtyneet. Käsitys ammatillisesta osaamisesta on muuttunut. Ammatillisen koulutuksen kehittämistä leimaa työelämälähtöisen osaamisen turvaaminen, ammatillisen jatko-opintokelpoisuuden ja elinikäisen oppimisen varmistaminen ja valinnaisuuden lisääntyminen. Ammatillisten perustutkintojen edellyttämä osaaminen varmistetaan pääasiassa työelämässä toteutettavalla työssäoppimisella ja ammattiosaamisen näytöillä. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy 20 opintoviikon laajuudelta ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia. Näistä pakollisia ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta, terveystieto ja taide ja kulttuuri. Sen lisäksi opiskelija sisällyttää tutkintoonsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia ja valintansa mukaan 10 opintoviikkoa muita valinnaisia tutkinnon osia. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ja muut valinnaiset tutkinnon osat voivat olla joko ammatillisia tai ns. yleissivistäviä opintoja esimerkiksi lukiosta. Tämä valinnaisuus mahdollistaa entistä paremmin opiskelijan yksilölliset valinnat ja esimerkiksi ns. yhdistelmäopintojen suorittamisen. Näiden valintojen kautta opiskelija vahvistaa myös valmiuksiaan jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja ammatillisen koulutuksen laatu mahdollistavat laajenevassa määrin ammatillisen koulutuksen suorittaneiden hakeutumisen korkeakouluopintoihin. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun nuorisoasteen opintoihin hakeutuu kasvavassa määrin opiskelijoita, joiden pohjakoulutuksena on ammatillinen perustutkinto. Vuonna 2005 ammatillinen perustutkinto oli 23,4 % aloittaneista opinnoista, kun vuonna 2009 luku oli 28,4 % (OKM Ammattikorkeakoulutusta koskevat tilastot). Koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen on edennyt hyvin ja tuloksellisesti. Ammatillisen koulutuksen määrällinen ja laadullinen kehittäminen on ollut keskeinen keino nuorten syrjäytymistä ehkäistäessä. Ammatillinen koulutus on kehittänyt erityisesti opiskelijoiden yksilöllisen tukemisen, ohjaamisen ja opettamisen välineitä. Ammatillinen koulutus haluaa kehittää toiminnallista, opetuksellista ja jatko-opintoihin valmentavaa yhteistyötä perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Satakuntalainen ammatillinen koulutus on menestynyt hyvin ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta mitattaessa. Ammatillisen koulutuksen organisaatiot tekevät hyvää yhteistyötä.

19 5. Toisen asteen yhteistyö

20 Yhteistyön perusteet Lainsäädäntö mahdollistaa ja velvoittaa oppilaitoksia yhteistyöhön. Lukiolain mukaan (629/ ) lukiokoulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/ ) vastaavasti velvoittaa ammatillisen koulutuksen järjestäjät yhteistyöhön alueella toimivien ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyövelvoitetta on perusteltu opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksien lisäämisellä ja opetusohjelmien yksilöllisellä muodostamisella. Yhteistyövelvoite asetetaan nimenomaan koulutuksen järjestäjille. Perinteisesti oppilaitosyksiköt ovat tehneet yhteistyötä: lukiot toisten lukioiden kanssa; ammatilliset oppilaitokset toisten ammatillisten oppilaitosten kanssa. Vasta viime vuosina yhteistyö on alkanut laajentua. Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset toteuttavat yhteistyötä erityisesti ns. yhdistelmäopintoja järjestettäessä. Myös kansanopistot täydentävät toisen asteen opetustarjontaa. Tulevaisuuden yhteistyökumppaneita lienevät esimerkiksi ammattikorkeakoulut. Erilaisella hanke-rahoituksella on edistetty yhteistyön laajenemista. Erittäin merkittävä yhteistyökumppani lukiokoulutukselle on perusopetus. Samat opettajat työskentelevät erityisesti pienillä paikkakunnilla sekä lukiossa ja perusopetuksessa. Tämän yhteyden nähdään jopa vaikeuttavan muiden koulutusmuotojen kanssa tehtävää yhteistyötä: jos toisen asteen yhteistyö tiivistyy, perusopetuksen opettajatilanne vaikeutuu. Tämän takia merkityksellistä on, miten perusopetuksen yhtenäistäminen etenee. Ammatillisen koulutuksen ja lukion yhteistyöhön, niin sanottuihin yhdistelmäopintoihin, on kehitetty erilaisia toteutusmalleja, joista keskeisimpiä ovat: kahden tutkinnon samanaikainen suorittaminen; tavoitteena on suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinto ja mahdollisesti lisäksi myös lukion oppimäärä lukio-opinnot osana ammatillista perustutkintoa ammatilliset opinnot osana lukion oppimäärän suorittamista. Toisessa oppilaitoksessa suoritetut opinnot voidaan hyväksi lukea ammatillisessa perustutkinnossa ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin, muihin valinnaisiin tutkinnon osiin tai vapaasti valittaviin tutkinnon osiin sekä lukio-opinnoissa pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Näin useamman tutkinnon opinnoista tavallaan muodostuu yhteinen osa, mitä havainnollistetaan kuvassa 15. Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta tarkasteltuna lukio-opintoja suoritetaan erilaisin tavoittein. Ne voidaan ryhmitellä: 1. ammatillisen tutkinnon vahvistaminen 2. jatko-opintovalmiuksien parantaminen 3. ylioppilastutkinnon suorittaminen ammatillisten opintojen yhteydessä. Kun ammatillisen koulutuksen opiskelijan tavoitteena on suorittaa kaksi tutkintoa: ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto, hän valitsee yhteistyölukion/lukioiden tarjonnasta kursseja, jotka tukevat osallistumista opiskelijan valitsemien ylioppilastutkintoaineiden kokeisiin. Kahden tutkinnon opinnot kestävät yleensä 3-4 vuotta. Lukiolain (629/1998, 18 a ) mukaan ammatillisen tutkinnon suorittanut tai sitä vielä opiskeleva voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin ilman lisäopintoja. Käytännössä opiskelijat suorittavat noin lukiokurssia. Ammatillisen koulutuksen opiskelija voi valita lukio-opintoja myös parantaakseen jatko-opintovalmiuksiaan. Suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa joustavan etenemisen. Yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut hakeutuu myöhemmin jatko-opintoihin. Elinikäinen oppiminen ja jatko-opintoihin hakeutuminen on koulutuspoliittinen linjaus, johon valtiovalta koulutuksen järjestäjiä ohjaa. Ohjauskeinona on esimerkiksi ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus-rahoitus, jonka yhtenä arviointikriteerinä on opiskelijoiden hakeutuminen jatko-opintoihin. Kasvava osa ammatilliseen koulutukseen hakeutuvista nuorista suunnittelee myöhemmin jatkavansa opintojaan ammattikorkeakoulussa. Näin ollen esimerkiksi tekniikan alan jatko-opintoja suunnittelevan kannattaa valita matematiikan ja fysiikan kursseja lukiosta. Ammatillisen koulutuksen opiskelija voi suorittaa lukio-opintoja tavoitteenaan vahvistaa ammattitaitoaan. Esimerkiksi kansainvälistyminen asettaa lisääntyviä kielitaitovaatimuksia lähes kaikissa ammateissa. Tässä tilanteessa esimerkiksi hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon suorittava valitsee kieliopintoja lukiosta. Ammatillisten opintojen tarjonta lukiossa lisää opintojen työelämälähtöisyyttä sekä opiskelijoiden työelämätietoutta. Lukiokoulutuksen kehittämisryhmä kiinnittää huomiota työelämätietoisuuden kehittämiseen lukiokoulutuksessa. Seudullisena tai alueellisena yhteistyönä ammatillisten oppilaitosten kanssa toteutettu kurssitarjotin on lukioille mahdollisuus laajentaa soveltavien ja oppilaitoskohtaisten syventävien kurssien tarjontaa ammatillisilla opinnoilla. Tällöin lukiot voivat keskittyä omassa kurssitarjonnassaan vahvuusalueisiinsa sulkematta pois laaja-alaista, myös ammatillisia opintoja sisältävää kurssitarjontaa. Esimerkiksi taito- ja taideaineissa ammatillinen peruskoulutus tarjoaa monia mahdollisuuksia. Opiskelijan kannalta ammatilliset opinnot lisäävät opetustarjonnan monipuolisuutta ja yksilöllisyyttä, jolloin omia harrastuksia ja lahjakkuuksia voi helpommin hyödyntää. (Opas amma-

21 tillisen ja lukiokoulutuksen väliseen yhteistyöhön, OPH 2009) Lukioiden opetustarjontaa hyödyntävien ammatillisten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Useimmiten opiskelijoiden tavoitteena on suorittaa ammatillisen tutkinnon rinnalla ylioppilastutkinto. Sataedun alueella toimivien lukioiden opiskelijat ovat vain vähäisessä määrin hyödyntäneet ammattiopiston tarjontaa. On tärkeää kehittää toimintamalleja, joilla edistetään joko ammatillisten perustutkinto-opintojen tai lukion kurssien suorittamista opiskelijoiden omien tulevaisuustavoitteiden pohjalta ilman, että tavoitteena välttämättä on kaksoistutkinto. Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön toteutuksen kannalta keskeisiä ratkaistavia kysymyksiä ovat: yhteisen opetustarjonnan käytännön toteutus opintojen ohjaus ja opiskelijahuolto opiskelija-arviointi ja opintojen hyväksilukeminen taloudelliset resurssit Yhteisen opetustarjonnan käytännön toteutus on erityisesti opiskelijoiden kannalta erittäin merkityksellinen tekijä: miten joustavasti ja helposti opiskelija voi suorittaa opintoja lukiosta/ammatillisesta oppilaitoksesta. Yhteinen kurssitarjotin, yhteistoiminta-aika, yhteinen jaksotus ja vaihtojaksot tukevat yhteistyötä ja mahdollistavat mielekkään ja toimivan lukujärjestyksen rakentamista yhdistelmäopiskelijoille. Myös välimatkoilla on merkitystä opiskelun sujuvuuden kannalta. Opettajien liikkuminen on usein helpompaa kuin opiskelijoiden. Käytännön järjestelyt helpottuvat yksiköiden koon ja yhteistoiminnan määrän kasvaessa. Tällöin mahdollistuu esimerkiksi se, että ammatillisen koulutuksen opiskelijat suorittavat yhtenäisenä ryhmänä lukio-opintoja. Mitä enemmän lukiossa on opiskelijoita, sitä helpompi sen kurssitarjonnasta on valita esimerkiksi pakollisia kursseja. Käytännön järjestelyjä helpottavat myös opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa opintoja itsenäisesti tai verkko-opetuksena. Lukiolaiset ovat toistaiseksi valinneet hyvin vähän opintoja ammatillisista oppilaitoksista. Käytännön järjestelyt ovat ilmeisesti heidän kannaltaan vielä vaikeammin toteutettavia. Lukiolaisten osallistumiselle ammatillisille kursseille esteitä saattavat asettaa myös työsali/työvälinetilat, jotka on suunniteltu rajatuille opiskelijamäärille eivätkä työsuojelumääräykset salli opiskelijamäärän lisäämistä. Opiskelijoiden tekemiin valintoihin vaikuttaa merkitsevästi heidän saamansa ohjaus. Perinteisesti ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus ovat toimineet erillään. Ohjaus yhteisen opintotarjonnan hyödyntämiseen edellyttää opinto-ohjaajilta ja opettajilta myönteistä asennetta, tietämystä eri oppilaitosmuotojen koulutustarjonnasta ja aika-resurssia. Yksilöllisen, henkilökohtaisen opinto-ohjauksen tarve on kasvanut sekä lukioissa että ammatillisessa koulutuksessa. Opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon pääsääntö on, että jokainen oppilaitos hoitaa omat opiskelijansa ja että sen lisäksi tehdään yhteistyötä. Opiskelijan arvioinnin ja hyväksi lukemisen periaatteet ovat yhdistelmäopintojen kannalta määritelty tutkintojen perusteissa ja opetussuunnitelman perusteissa. Ammatillisen koulutuksen uusissa tutkintojen perusteissa määritellään, mitkä lukion kurssit voidaan tunnustaa ammatillisen koulutuksen ammattitaitoa täydentäviin opintoihin. Ammatillisten opintojen ammattitaitoa täydentävien opintojen vastaavuuksia ei ole samalla tavalla määritelty lukiokursseihin nähden. Opetussuunnitelmiin liittyvä yhteistyö edistäisi muutenkin yhteistyökulttuuria. Arviointiin liittyviä hankaluuksia aiheuttavat viiveet ja katkokset tiedonkulussa tilanteessa, jossa ei ole yhteistä opiskelijahallintaohjelmaa. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen välisessä yhteistyössä syntyvien kustannusten jakamisessa voi olla monenlaisia käytänteitä. Kun siirtyvät opiskelijamäärät ovat pieniä, voidaan katsoa, että taloudellinen tasapaino eri oppilaitosten välillä säilyy eikä rahaa liikutella ollenkaan. Yleisin käytäntö kuitenkin on, että kukin oppilaitosyksikkö vastaa omien opiskelijoidensa kustannuksista maksamalla opetuksen sopimusten ja niihin perustuvan laskutuksen mukaan. Lähiopetukselle/opiskelija lasketaan hinta, joka perustuu kurssista syntyville kustannuksille /opiskelijamäärälle. Itsenäisesti/verkkoopetuksena suoritettavalle kurssille määritellään myös hinta. Koulutuksen arviointineuvosto on arvioinut laajasti lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä opetuksen järjestämisessä (Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 23, 2007). Yhteistyö on rakentunut suhteellisen hitaasti. Esimerkiksi lukuvuonna toisen asteen oppilaitoksista lain edellyttämää yhteistoimintaa muiden koulutuksen järjestäjien kanssa harjoitti ammatillisista oppilaitoksista 63 prosenttia ja lukioista 83 prosenttia. Kaupunkimaisissa kunnissa yhteistyötä on ollut enemmän kuin maaseudulla. Alueellisten yhteistyöverkostojen välillä on suhteellisen suuria eroja yhteistyön laajuudessa ja yhteistyön toteuttamisen tavoissa. Joillakin alueilla on painotettu yhteisen kurssitarjottimen kehittämistä, toisilla verkko-opetusta ja pienten lukioiden turvaamista. Useissa verkostoissa lukio-opinnoilla on ammatillisia opintoja voimakkaampi asema yhteistyössä, mikä heijastaa ammattiin opiskelijoiden suurempaa kiinnostusta lukion opintoihin sekä lukioiden vähäisempää kiinnostusta oman oppilaitoksen ulkopuolelta saatavien opintojen hyödyntämiseen. (Koulutuksen arviointi-neuvoston julkaisuja 23, 2007). Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnin mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on olennainen vaikutus yhteistyön onnistumiselle. Yhteistyöaloitteen tekee useimmiten ammatillisen koulutuksen järjestäjä tai yksittäinen ammatillinen oppilaitos. Yhteistyö on myös sitä parempaa, mitä suurempi ammatillinen oppilaitos yhteistyössä on mukana. Suurena esteenä yhteistyölle arvioinnissa nähdään oppilaitosten torjuva asenne yhteistyöhön sekä tietämättömyys toisen koulutusmuodon sisällöistä ja rakenteesta. Lukioiden asenne yhteistyöhön näyttää olevan ammatillisia oppilaitoksia torjuvampi, mikä heijastuu myös siinä, että lukiolaiset suorittavat ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita vähemmän opintoja oppilaitosrajan yli. (Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 23, 2007). 21

15.8.2012 1 (10) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2012. Koulutus: Koulutuksen sijaintikunta:

15.8.2012 1 (10) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2012. Koulutus: Koulutuksen sijaintikunta: Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Lounais-Suomen AVI Koulutuksen sijaintimaakunta:

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Aikuisohjauksen strategiatyöryhmä Ryhmä koostuu aikuisohjauksen asiantuntijoista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Uudistettujen osaamisperusteisten perustutkintojen toimeenpano ja yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen uusien säädösten, tutkinnon perusteiden ja määräysten mukaisesti 12.2.2015 Sirkka-Liisa Kärki

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Nuorisoasteen ratkaisut Nuorisoasteen koulutus, nuorisokoulu vai lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö? Esityksen teemoja: Hieman historiaa Mistä puhumme? Arviointituloksia Määrällisiä tietoja Miten

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Työryhmän väliraportti

Työryhmän väliraportti Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän väliraportti Nykytilan kuvaus Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö 15.1.2014 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Porin kaupunkiseudun

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011. Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011 Mika Tammilehto Koulutuspoliittisia linjauksia / tavoitteita pitkät koulutusurat lyhyemmiksi suuret koulutustasoerot tasaisemmiksi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen Hyria Koulutus Oy esittäytyy 1 HYRIA / Leena Hietanen 25.11.2014 Toimipisteet Hyvinkäällä: HYRIA HYVINKÄÄ Karankatu 3 5 rautatieasema HYRIA HYVINKÄÄ Uudenmaankatu 20 muuttamassa Karankadulle, mahdollisesti

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014

Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Lukiokoulutuksen saavutettavuus hyvä. Alueen lukioverkko on opiskelijamääriin nähden laaja. Saavutettavuus toteutuu pienemmälläkin verkolla. Isot lukiot sijaitsevat Porissa

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2011 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori ANNE LINDELL Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? VUOSI 2020/2025

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

UUSI PARADIGMA MUN JUTTU!

UUSI PARADIGMA MUN JUTTU! Hannu Soini Hankepäällikkö / Paradigma Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Pohjolankatu 4-6 57200 Savonlinna tel +35844 550 6617 email: hannu.soini@samiedu.fi Toisen asteen

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 28.10.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO 348 opiskelijaa - rehtori Mika Strömberg

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillinen koulutus, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo Kuljettajatutkimuksen mukaan: Työni on... Yhteisöllistä (sosiaalista) Arvostettua 5 4 Fyysisesti (ruumiillisesti) raskasta Sopivan haasteellista

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

KOULUTUSMESSUT NISSNIKUN KOULU torstai 13.11.2014 klo 16.00-19.00

KOULUTUSMESSUT NISSNIKUN KOULU torstai 13.11.2014 klo 16.00-19.00 Nissnikun koulu Kirkkoharjun koulu KOULUTUSMESSUT NISSNIKUN KOULU torstai 13.11.2014 klo 16.00-19.00 Tervetuloa peruskoulun päättöluokkien huoltajille sekä oppilaille tarkoitettuun koulutusesittelyyn,

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015)

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) 1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista? Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN JA PROFIILIN NOSTO

LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN JA PROFIILIN NOSTO LUKIO SUOMESSA - TULEVAISUUSSEMINAARI 11.4.2012 Kuntatalo Lukiokoulutus kohti vuotta 2020 Lieselotte Eskelinen, erityisasiantuntija Puhelin: (09) 771 2032, 040 526 9362 Sähköposti: lieselotte.eskelinen@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot yhteishaku 2015 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Opiskelijan polku 2 Mitä hyötyä? Opiskelemalla lukioaineita parannat mahdollisuuksiasi menestyä jatko-opintojen

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

18.1.2012. Palmgren-konservatorion hallinnollista asemaa 1.1.2013 lukien selvittävä työryhmä

18.1.2012. Palmgren-konservatorion hallinnollista asemaa 1.1.2013 lukien selvittävä työryhmä Pöytäkirja 1(3) 18.1.2012 Palmgren-konservatorion hallinnollista asemaa 1.1.2013 lukien selvittävä työryhmä Työryhmän kokous 3 Aika ke 18.1.2012 klo 11 13 Paikka Läsnä kaupungintalo, 2. kerroksen kokoushuone

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot