KUULEEKO 112? Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari huolissaan palvelutason säilymisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUULEEKO 112? Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari huolissaan palvelutason säilymisestä"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 8 /2010 Isoissa voimaloissa eroon kivihiilestä TEM:n Petteri Kuuva kertoo sivulla 36 vaihtoehdot. sivu 36 Paikkatieto paljastaa, mihin paloasema rakennetaan sivu 13 Vaalivoittajan valaistus pistettiin uusiksi Joensuussa sivu 20 Orgaaninen puuarkkitehtuuri ihastutti Unkarissa SKTY-sivu 28 USA:n vesihuollossa niukentuvien vesivarojen hallinta on haaste sivu 44 Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari huolissaan palvelutason säilymisestä sivu 6 KUULEEKO 112?

2

3 SISÄLTÖ 8 / joulukuuta 20 Joensuulaiset saivat äänestää, minkä kohteen valaistus uusitaan. Valituksi tuli Ahdinpuiston kevyen liikenteen väylä. Uudistetun puiston avajaiset olivat Imre Makovechin suunnittelemat rakennukset Csengerissä edustavat ainutlaatuista orgaanista puuarkkitehtuuria Unkarissa. 41 Isto Kuolimo ja Päijät-Hämeen keskussairaalan varavoimalaitos, joka varmistaa mm. teho-osaston toiminnan sähkökatkon aikana. 44 Säännöstelyallas Pohjois-Coloradossa on osa projektia, jolla etsitään ratkaisua USA:n vähenevien vesivarojen ongelmaan. TURVALLISUUS Hätäkeskusuudistus alkaa pohjoisesta 6 Hätäkeskusalueet vähenevät viidestätoista kuuteen 8 VIRVE varmistaa viranomaisviestintää 9 Pelastuslaitos kunnan työkaluna 10 Pelastuspalvelujen saavutettavuudesta selvitys 13 Pääkaupunkiseudulla tavoitteena ilmastonkestävä kaupunki 17 VALAISTUS Joensuu ja Fortum kunnostivat vaalivoittajan valaistuksen 20 Jyväskylä vaihtaa ulkovalaistuksensa parempaan 24 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 Kuntien Putkimestarit 33 UKTY 34 ENERGIA Uusiutuvia energialähteitä kivihiilen tilalle 36 Tampere lisää tuulivoimaa 38 Turku kaksinkertaistaa uusiutuvien käytön 39 Porin voimaloissa palaa turve 39 Sähkönsaanti on tärkeä osa huoltovarmuutta 40 Teho-osasto valmiudessa vaikka varavoimalla 41 Siilinjärvi vauhdittaa säästötoimiaan energiaryhmän avulla 42 lehti.kuntatekniikka.fi VESIHUOLTO Yhdysvaltain vesihuollossa julkissektori avainasemassa 44 VVY:n tunnuslukuraportti 2009: Liikeylijäämät kutistuivat 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Valoa kansalle 19 Kolumni/Mette Granberg: Aika kallis aika 43 KEHTO-foorumi: Innovatiivinen omistajapolitiikka 49 Uutisia 52 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 Kuntatekniikka 8/2010 3

4 edellä! Niemisen Valimon laatusertifioidut kansistot ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh kedm.fi

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Paikkatieto paljastaa, mihin paloasema rakennetaan sivu 13 Vaalivoittajan valaistus pistettiin uusiksi Joensuussa sivu 20 Orgaaninen puuarkkitehtuuri ihastutti Unkarissa SKTY-sivu 28 USA:n vesihuollossa niukentuvien vesivarojen hallinta on haaste sivu 44 8 /2010 Isoissa voimaloissa eroon kivihiilestä TEM:n Petteri Kuuva kertoo sivulla 36 vaihtoehdot. sivu 36 Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari huolissaan palvelutason säilymisestä sivu 6 KUULEEKO 112? Kannen kuva: Timo Lindholm TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71 Vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kuntalaisen turvan mitta Raviväen ei nyt tarvitse repiä loimiaan. Kuntatalolla tosin toimii totokerho Turvanmitta, jolla on tapana järjestää suurieleisiä voitonjakotilaisuuksia talon kahviossa voiton suuruudesta riippumatta. En kuitenkaan tällä kertaa kirjoita liinaharjoista. Mutta mikä onkaan kuntalaisen turvan mitta? Turvallisuuden kokeminen on yksilöllistä. Monille turvallisuus merkitsee tietoisuutta siitä, että fyysinen koskemattomuus on taattu, hätänumerosta vastataan nopeasti ja välttämättömiä elintarvikkeita, vettä, valoa ja lämpöä on saatavilla. On tärkeää, että joku välittää. Paremman puutteessa vaikka kunta. Suomi on turvallinen maa, mutta turvallisuuden taso ja tarpeet vaihtelevat. Paikallinen poikkihallinnollinen turvallisuussuunnittelu, jossa kunnilla on keskeinen rooli, on vähitellen vakiintumassa. Menettelytavat hakevat vielä muotojaan, mutta kaikkien toimijoiden yhteistyön sujuvuus on onnistumisen edellytys. Pelastuslaitosten erinomaista asiantuntemusta tulisi käyttää systemaattisemmin myös kuntien varautumissuunnittelussa. Silloin kun päivää synkentää äkillinen henkeä tai terveyttä vaarantava turvallisuusuhka, laaja talousvesi- tai sähkökatko tai tulvavedet saartavat asutusta, pelastuslaitoksella on monipuolisin osaaminen häiriötilanteiden hallintaan. Sitä kannattaa hyödyntää myös tilanteiden ennalta ehkäisyssä ja niihin varautumisessa. Jos käytettävissä ei ole harjoituksissa testattua suunnitelmaa, turvallisuus tositilanteessa on hyvän onnen varassa. Äärimmäinen vuosi Pian päättyvä vuosi on ollut täynnä äärimmäisyyksiä. Talvella satoi etelässä ennätysmäärä lunta, kesällä koettiin helteitä ja hirmumyrskyjä. Eduskunta puolestaan paketoi jättimäisen ydinenergiapäätöksen kylkeen historiallisen suuren risukasan. Hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta syntyi ennennäkemätön poliittinen farssi. Kreikka ajautui äärimmäiseen talousahdinkoon, ja Irlannille näyttää käyvän samoin. Kotimaassa vaalirahoituksen monipolvisia vaiheita tutkittiin äärimmäisen tarkkaan, pääministerin polvet pettivät ja saimme uuden pääministerin vajaa vuosi ennen vaaleja. Perussuomalaisten kannatuskin hipoo ennätyksiä. Tätä kirjoitettaessa eletään poikkeuksellisen kylmiä marraskuun lopun päiviä. Toimituksen puolesta haluan kiittää lämpimästi lukijoitamme ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta Kuntatekniikan parissa ja toivottaa kaikille äärimmäisen hyvää joulua ja energistä, turvallista ja valoisaa vuotta 2011! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 1/ Liikuntapaikat Viheralueet 2/ Vesihuolto Kiinteistöt Jäähallit 3/ Liikenne ja väylät Jätehuolto ja ympäristö YT-messujulkaisu 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Turvallisuus Liikenne ja väylät 7/ ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Rovaniemi hiljenee, päivystys keskittyy Ouluun kun HÄTÄKESKUSUUDISTUS Hätäkeskusorganisaatio uudistuu pohjoisesta alkaen. Ensimmäisinä yhdistyvät Oulun ja Rovaniemen hätäkeskukset ensi vuoden lopulla. Muutos vaikuttaa myös alueen kuntien ja pelastuslaitosten toimintaan. Kentällä kaivataan osallistavaa kehittämisotetta. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Timo Lindholm Kuntakenttä ja pelastuslaitokset kaipaavat nopeasti lisätietoa hätäkeskusuudistuksen vaikutuksista. Lapissa oltiin keväällä huolissaan oman hätäkeskuksen yhdistämisestä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukseen. Päätökseen on tyytyminen, mutta Hätäkeskuslaitokselta kaivataan ajantasaista tietoa uudistuksen etenemisestä. Kun päätökset on tehty, niin vanhan tavan mukaisesti jätetään pulinat pois ja ryhdytään töihin, sanoo Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari. Hänkin olisi mielellään nähnyt Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskuksen Rovaniemellä. Käytännön toiminnan yksityiskohtia uudessa organisaatiomallissa ei Soudunsaaren mukaan ole päästy vielä ratkaisemaan, koska Hätäkeskuslaitoksen suunnasta ei ole juuri oltu yhteydessä. Toukokuussa pidetyssä tilaisuudessa poliisin, pelastusviranomaisen tai rajavartiolaitoksen kysymyksiin ei vielä oikein kukaan osannut vastata. Tämän lehden ilmestyessä seuraava Hätäkeskuslaitoksen ja pohjoisen Suomen viranomaisten tapaaminen on jo pidetty ja lisätietoa saatu. Tiedonpuute haitannut valmistautumista Yhteistyöviranomaisten vähäinen tieto uudistuksen etenemisestä ja vaikutuksista on hankaloittanut toiminnan ja talouden suunnittelua Lapin pelastuslaitoksella. Pelastuslaitosten talousarvioita laadittaessa ei hätäkeskusuudistuksen vaikutuksia ole voitu ennakoida. Matka- ja koulutuskustannuksia syntyy varmasti ja joudumme tarkistamaan omaa vastesuunnitteluamme. Meidän on tarpeen myös kiirehtiä oman johtokeskuksen valmiuden parantamista, joka on ollutkin omista tarpeista johtuen jo vireillä. Sen on oltava ajan tasalla viimeistään ensi syksynä, Soudunsaari listaa pelastuslaitoksen kehittämiskohteita. Myös pelastuslaitoksen ajoneuvojen tunnusten uudistaminen on edessä. Se ei tosin johdu hätäkeskusuudistuksesta vaan perustuu uuteen valtakunnalliseen ohjeeseen. Lapin kunnat odottavalla kannalla Ennen kevään päätöksiä käydyssä julkisessa keskustelussa kunnatkin olivat huolissaan palvelutason säilymisestä ja alueen erityisolosuhteiden huomioon ottamisesta. Kaupunki vastusti hätäkeskuksen siirtoa, kuten luonnollisesti koko Lappikin. Se oli ikään kuin taistelua tutkainta vastaan. Kun työpaikkoja menetetään, ei uudistuksesta juuri myönteisiä piirteitä meidän kannaltamme löydy. Vaikka alueellistamisen nimiin vannotaan, virta vie lopulta aina toisinpäin, Rovaniemen apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila pahoittelee. Sijoitusratkaisun jälkeen on jonkin verran käyty keskustelua turvallisuuskysymyksistä. Omia suunnitelmia terävöitetään, mutta erityistä ohjelmaa hätäkeskusuudistuksen vaikutusten ennakoinnin osalta ei ole. Lapin pelastuslaitos on maakuntaliiton organisaatiossa, eikä se ole erikseen kuntien kanssa keskustellut hätäkeskusuudistuksen vaikutuksista. Lapin kunnat eivät toistaiseksi ole myöskään keskenään yhteisesti pohtineet näitä asioita. Kaupunkikin pimennossa Anttilan mielestä tieto uudistuksesta on ollut niukkaa, ja Lapin liitossa toimivaan pelastuslaitokseenkin nähden kunnat ovat lähinnä vain maksumiehinä. Tiivein yhteydenpito käydään aina kuntien maksuosuuksista päätettäessä. Vaikka maakuntaliiton ja pelastuslaitoksen kautta on tih- 6 Kuntatekniikka 8/2010

7 TURVALLISUUS nissa kaivataan tietoa vaikutuksista ALKAA POHJOISESTA Hätäkeskusuudistuksen pilottina oleminen herättää huolta Lapissa. Pelastusjohtaja Martti Soudunsaarta arveluttaa eniten vanhojen tietojärjestelmien taipuminen uudistukseen niin, ettei palvelu ainakaan nykyisestä heikkene. Taustalla Rovaniemen ylpeys, Kemijoen rannalla sijaitseva tiede- ja kulttuurikeskus Arktikum. Kuntatekniikka 8/2010 7

8 Rovaniemen kaupunki Timo Lindholm Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuslaitos on 2001 perustettu sisäministeriön yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ohjaama valtion valtakunnallinen organisaatio. Hätäkeskuksissa eri puolilla Suomea työskentelee yhteensä yli 700 henkilöä. Lisätieto hätäkeskusuudistuksesta parantaisi mahdollisuuksia keskustella pelastuslaitosta askarruttavista kysymyksistä, Martti Soudunsaari sanoo. Alueellistamisen nimiin vannotaan, mutta virta vie lopulta aina toisinpäin, apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila pahoittelee hätäkeskuksen lähtöä. kunut jotakin tietoa, hätäkeskusuudistuksen osalta me kaupungin organisaatiossa olemme kyllä aivan pimennossa, hän sanoo. Koulutusta ja tiivistä yhteydenpitoa Hätäkeskuslaitos on pitänyt uudistamishankkeen vahvasti omissa käsissään. Viranomaisten näkökulmasta toivottavaa olisi, että yhteistyön asiakysymyksiä päästäisiin pian yhdessä ratkomaan. Hätäkeskuslaitoksella on varmasti oman henkilöstön siirtymiseen ja palvelussuhdeturvaan liittyviä kysymyksiä selvitettävänä aivan riittävästi, Martti Soudunsaari ennustaa. Meidän kannaltamme olennaista on, että toiminta jatkuu ja hätäilmoitukset viranomaisille välitetään vähintään yhtä hyvin kuin aiemmin. Tämä tulee ensi vuonna vaatimaan koulutusta ja tiiviimpää yhteydenpitoa. Pelastuslaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä alueidensa rajaseuduilla. Myös Oulu-Koillismaan ja Lapin pelastuslaitokset ovat sopineet maakunnan rajan ylittävästä yhteistyöstä ja keskustelevat asioista säännöllisesti. Vaikka tämä ei hätäkeskusuudistukseen liitykään, on se tuonut keskusteluihin uusia näkökulmia. On aivan välttämätöntä, et- Hätäkeskukset vähenevät viidestätoista kuuteen Uusi laki hätäkeskustoiminnasta astuu voimaan Sen avulla on tarkoitus edistää väestön turvallisuutta, järjestää uudelleen hätäkeskuspalveluiden tuottaminen sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua. Hätäkeskuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat hätäkeskuspalveluiden tuottaminen ja siihen liittyvät pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisille annettavat tukipalvelut. Hätäkeskuslaitosta ohjaavat yhteistyössä sisäministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö Esikunta Porissa Sisäministeriön keväisen päätöksen mukaisesti hätäkeskuspalvelut keskitetään nykyisen viidentoista hätäkeskuksen sijasta kuudelle hätäkeskusalueelle, seitsemään toimipisteeseen. Hätäkeskuslaitoksen esikuntatoimintoja hoitava yksikkö sijaitsee Porissa. Hätäkeskustoimintaan liittyvät toimintamallit yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Uusi toimintatapa sekä sitä tukeva uudistettu hätäkeskustietojärjestelmä otetaan käyttöön 2015 mennessä. Uuden tietojärjestelmän ansiosta hätäkeskukset voivat varmistaa toisiaan ruuhkatilanteissa 1 2 HÄTÄKESKUSALUEET VUONNA 2015 Vuonna 2015 Suomessa on kuusi hätäkeskusaluetta: 1. Pohjois-Suomi ja Lappi (hätäkeskus Oulussa 2011) 2. Itä- ja Kaakkois-Suomi (hätäkeskus Kouvolassa ja Kuopiossa 2012) 3. Pirkanmaa ja Satakunta (hätäkeskus Porissa 2013) 4. Pohjanmaa ja Keski-Suomi (hätäkeskus Vaasassa 2014) 5. Uusimaa (hätäkeskus Keravalla 2015) 6. Varsinais-Suomi ja Häme (hätäkeskus Turussa 2015) ja poikkeusoloissa. Hätäkeskuslaitos on maaliskuussa 2010 asettanut oman organisaationsa uudistamisen tuloksia varmistamaan Hakmu-hankkeen, jonka parissa työskentelee kymmenkunta asiantuntijaa. Hanke jakautuu kolmeen pääprojektiin.yksi keskittyy Hätäkeskuslaitoksen johtamis- ja hallintomalliin, toinen teknisiin palveluihin ja kolmas alueiden toimintojen järjestämiseen. Toti-hanke toisessa vaiheessa Syksystä 2008 lähtien käynnissä ollut hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke Toti on edennyt toiseen vaiheeseensa. Sen tarkoituksena on kehittää viranomaisten yhteisiä toimintamalleja ja -järjestelmiä. Mukana hankkeessa ovat Hätäkeskuslaitoksen lisäksi kaikki päivittäiseen 112-toimintaan osallistuvat tahot eli poliisi-, pelastus- ja sosiaali- ja terveystoimi sekä Rajavartiolaitos. Toti-hanke jakautuu kolmen pääprojektiin, jotka ovat toiminnan kehittäminen (Toke), hankinta ja käyttöönoton valmistelu (Haka) ja kenttäjohtojärjestelmien määrittely (Kejo). 8 Kuntatekniikka 8/2010

9 Tieto uudistuksesta on ollut niukkaa, ja Lapin liitossa toimivaan pelastuslaitokseenkin nähden kunnat ovat lähinnä vain maksumiehinä. tä Oulun hätäkeskuksen, pelastuslaitosten ja kuntien viranomaisten kesken käydään yhteinen keskustelu ja vaihdetaan tietoja, Soudunsaari korostaa. Tarpeellista on hänen mukaansa esimerkiksi käydä läpi kuntien johtoryhmien kokoonpanot ja muiden yhteistyöviranomaisten yhteystiedot ja päivittää hälyttämismenettelyt ensi vuoden aikana. Pilottina olo hiukan huolestuttaa Lapissa ollaan hiukan huolestuneita uudistuksen pilotin osasta. Siihen saattaa liittyä arvaamattomia tilanteita ja toimenpiteitä. Erityisesti mietityttää, miten käytössä vielä olevat vanhat tietojärjestelmät taipuvat uudistukseen, miten ne on varmennettu ja miten yhteydet häiriötilanteissa toimivat. Vielä meille ei ole kerrottu esimerkiksi sitä, miten korvataan Oulun hätäkeskuksen palvelut, jos se syystä tai toisesta putoaa pois käytöstä tai yhteydet Lapin maakunnasta etelään katkeavat. Jääkö Pohjois-Suomi ja Lappi joissakin tilanteissa mottiin, Soudunsaari arvuuttelee. Hänen mukaansa hätäkeskusuudistuksen kanssa voidaan elää. Aikaa yhteistoiminnan kehittämiseen on vielä riittävästi, kunhan nyt päästäisiin vain ripeästi liikkeelle. Uuteen järjestelmään on tarkoitus siirtyä loka-marraskuun vaihteessa, koska käyttöönottoa ei ole viisasta sijoittaa keskelle joulunajan vilkkainta sesonkia, Martti Soudunsaari kertoo. Hyvät vesimittarit pitävät pintansa laadussa, kestävyydessä ja mittatarkkuudessa KROHNEN VESIMITTARIT VIRVE varmistaa viranomaisviestintää Viranomaisradioverkko VIR- VEn puhelimet ovat Lapin poliisi-, pelastus- ja rajavalvontaviranomaisilla yleisesti käytössä. Lisäksi kuntien teknisen johdon ja terveyskeskusten käytössä kalustoa on kohtalaisesti, mutta tilanne vaihtelee paljon kunnittain. VIRVE-puhelimet ovat tuoneet merkittävän parannuksen viestijärjestelmiimme. Terveyskeskukset, sairaanhoitopiirit ja kunnat eivät kuitenkaan käytä VIRVE-kalustoa päivittäin, jolloin sen täysimittainen hyöty tositilanteessa jää saamatta. Silloin käyttöä ei enää voida harjoitella, Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari sanoo. Vähäisestä käyttökokemuksesta johtuvat näppäilyvirheongelmat tulevat ilmi esimerkiksi suuronnettomuusharjoituksissa. VIRVE tulisikin Soudunsaaren mielestä saada kunnissa ja valtiolla keskeisten yhteistyöviranomaisten päivittäiseen käyttöön. VIRVE mahdollistaa viranomaisten tehokkaan viestinnän silloin, kun yleiset puhelinverkot ovat ylikuormittuneet tai vioittuneet. VIRVE kattaa koko Suomen ja liittymiä on yhteensä noin Vanhimmat verkon osat ovat olleet käytössä yli kymmenen vuotta. VIRVEn käyttömenot ovat noin 20 miljoonaa euroa vuodessa, ja sitä ylläpitää valtion kokonaan omistama, voittoa tavoittelematon Suomen Erillisverkot Oy. Kuntatekniikka 8/2010 9

10 PELASTUSLAITOS kun Pelastustoimen suuresta rakenteellisesta muutoksesta on kulunut pian seitsemän vuotta. Perustehtävien hoidon nyt vakiinnuttua on syytä pohtia, riittääkö kunnille, että laitokset hoitavat vain lakisääteiset tehtävänsä perinteisillä toimintatavoilla? Miten kunnat laitosten omistajina hyötyvät, ja mitä lisäarvoa laitokset voisivat kunnille tuottaa? Lestissään pysyvä suutari vai Markku Haiko kehittämispäällikkö Suomen Kuntaliitto Vastuu pelastustoimesta kuuluu kunnille, joiden on yhteistoiminnassa tuotettava pelastustoimen palvelut valtioneuvoston määräämällä alueella. Käytännössä palvelut tuottavat kuntien omistamat pelastuslaitokset. Niiden tehtävät on määritelty pääosin pelastuslaissa. Pelastuslain ohella tehtävistä on säädetty muutamissa erityislaeissa kuten laissa kemikaalien ja räjähteiden käytön turvallisuudesta sekä laissa öljyvahinkojen torjunnasta. Pelastuslaitokset voivat hoitaa myös muita tehtäviä sen mukaan kuin kuntien kanssa sovitaan, vaarantamatta kuitenkaan lakisääteisten tehtävien hoitamista. Esimerkiksi ensihoito ja ensivastetoiminta ovat tällaisia tehtä- viä. Pelastuslaitosten vahvuus on valmius järjestäytyneen avun antamiseen kaikkina viikonpäivinä läpi vuorokauden. Tehoa onnettomuuksien ehkäisyyn Pelastuslaitokset ovat luonteeltaan onnettomuustilanteisiin reagoivia organisaatioita ja toiminnan kehittämisen painopiste jää helposti operatiivisen toimintavalmiuden kehittämiseen. Näin siitäkin huolimatta, että pelastuslain edellyttämä kehittämisen painopiste on onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. On vaikea kuvitella, että laitokset rohkenisivat asettaa perimmäiseksi tavoitteekseen sen, ettei onnettomuuksia satu lainkaan. Tämä nollatoleranssihan ei tarkoita sitä, että laiminlyötäisiin onnettomuustilanteiden hyvään ja tehokkaaseen hoitamiseen tähtäävän valmiuden kehittäminen, koska sitä voidaan pitää pelastuslaitoksen perusosaamisena. Vaikka tavoite pelastuslaitoksen kiireellisten pelastustehtävien loppumisesta onkin huikea, se kuitenkin voitaisiin ottaa tavoitteeksi, jota kohti mennään hitaammin tai nopeammin. Tuollainen tavoite johtaisi vääjäämättä pohtimaan onnettomuuksien syitä sekä etsimään niitä keinoja, joilla onnettomuudet ovat estettävissä. Vain ennalta estävän työn avulla voidaan pelastustoimen todellista vaikuttavuutta lisätä merkittävästi. Pelkästään operatiivisen valmiuden parantaminen lisää kyllä näkyvyyttä, mutta vaikuttavuutta vain vähän. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn panostamisen voisi olettaa olevan myös kustannustehokkaampaa. Harmi vain, että näitä kustannushyötyjä ja todellista vaikuttavuutta on tutkittu varsin vähän eikä niistä juuri käydä keskustelua toimialalla. Tuottavuustalkoot kutsuvat On oletettavaa, että pelastuslaitosten sisällä on merkittävästi tuottavuuspotentiaalia. Merkittävä osa laitoksella tehdyistä työtunneista kuluu hälytysten odottamiseen. Tulevaisuuden haasteena on, miten edes osa tuosta tuottavuuspotentiaalista voitaisiin saada käyttöön. Laitoksille kertyy perustehtäviä hoidettaessa paljon sellaista turvallisuuteen liittyvää osaamista ja ammattitaitoa, jolla voisi olettaa olevan laajemminkin käyttöä yhteiskunnan turvallisuuden kehittämiseksi. Tulevaisuuden haasteena on se, miten kunnat ja pelastuslaitokset kes- 10 Kuntatekniikka 8/2010

11 TURVALLISUUS ien työkaluna turvallisuuden tavaratalo? Kuvat Hätäkeskuslaitos kinäistä yhteistyötään kehittämällä voivat saada tuon tuottavuuspotentiaalin käyttöön turvallisuuden edistämisessä ja turvallisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. Pelastuslaitos kokoamaan turvallisuuspalapeliä Kunnan turvallisuus koostuu useista osatekijöistä. Miten kunta myötävaikuttaa ihmisten arjen turvaan? Miten luodaan sellaiset elinolosuhteet, että kuntalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi? Miten ennalta ehkäistään onnettomuuksia ja rikollisuutta? Voisiko pelastuslaitosten osaaminen auttaa kuntia etsittäessä ratkaisuja näihin kysymyksiin? Pelastuslaitosten aktiivinen osallistumien kuntien paikalliseen turvallisuussuunnittelutyöhön voisi olla yksi keino edistää yleisen turvallisuuden parantamista. Palvelutasopäätös kuntien kannalta keskeinen Pelastustoimen alueelle hyväksytään palvelutasopäätös. Se on pääasiassa valtuustokauden mittainen suunnitelma pelastustoimen palveluiden kehittämisestä. Lain mukaan päätöstä valmisteltaessa kuntia on kuultava. Koska kyse on kuntien kannalta keskeisestä pelastuslaitoksen ohjausvälineestä, on tärkeää miettiä, miten tuo kuntien kuuleminen hoidetaan. Onko se prosessi, johon kunnat kytketään sen laatimisen alkuvaiheesta alkaen vai pyydetäänkö kunnilta vain muodollinen lausunto, jonka ei anneta pahemmin häiritä ennalta kirjoitettua päätöksen sisältöä? Jos palvelutasopäätös laaditaan yhteisessä prosessissa kuntien kanssa, siihen voidaan sisällyttää niitä asioita, joissa laitokset voivat omalla osaamisellaan tukea kuntien omien strategioiden toteuttamista. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on saatu palvelutasoprosessin kehittämisestä myönteisiä kokemuksia ainakin pelastuslaitoksen näkökulmasta. Siellä pelastuslaitoksen johto tutustui kuntien strategioihin ennen prosessiin kuuluneen kuntakierroksen alkua. Kuntien on hyvä yhdessä pelastuslaitosten kanssa pohtia palvelutasopäätöksen käyttöä yhteistoiminnan kehittämisen välineenä. Vahvistusta kuntien varautumissuunnitteluun Oma kokonaisuutensa on tarkastella kunnan ja pelastuslaitoksen yhteistoimintaa varautumisessa ja kriisien hallinnassa. Kunnan on varmistettava oma palvelutuotantonsa kaikissa olosuhteissa ja varauduttava erilaisiin häiriötilanteisiin ja laadittava valmiuslain edellyttämät valmiussuunnitelmat. Aikana, jolloin kukin kunta vastasi myös pelastustoimesta, palopäällikön vastuulle oli yleensä annettu myös kunnan varautumiseen liittyvät asiat, vaikka vastuu varautumisesta olikin kunnanjohtajalla. Palopäällikkö huolehti siitä, että valmiussuunnitelmat laadittiin ja pidettiin ajan tasalla. Pelastustoimen alueellistamisen myötä tilanne muuttui. Useilla alueilla pelastuslaitokset katsoivat, että nämä tehtävät eivät niille kuuluneet. Kunnat tunsivat jääneensä yksin ja joutuivat organisoimaan varautumiseen liittyviä asioita uudelleen. Onneksi pelastuslaitosten piirissä on alettu ymmärtää, että laitoskin hyötyy, kun kuntien varautumisasiat ovat kunnossa. Pelastuslaitosten asiantuntemuksen hyödyntäminen näissä asioissa on myös kuntien etu. Kunnan on kyettävä ottamaan tilanne hallintaan ja hoitamaan sen edellyttämät toimet myös silloin, kun tapahtuu jotakin sellaista, jossa normaalitilanteita varten luodut järjestelyt eivät riitä. Toiminta- ja johtamisjärjestelyt on suunniteltava etukäteen ja niitä on harjoiteltava. On varauduttava siihen, kuinka kriisitilanteen jälkeen toiminnat palautetaan normaaleiksi. Palvelurakenteen muutos tuo omat haasteensa Kuntien palvelurakenteen muuttuminen asettaa varautumiselle ja kriisijohtamiselle omat haasteensa. Kunta on mukana laajoissa ja alueiltaan erilaisissa ylikunnalli- Kuntatekniikka 8/

12 SERTIFIOITU URAKOITSIJA ON VARMA VALINTA! Telepätevyydet Liityntäverkkopätevyydet Turvapätevyydet RILin uudet julkaisut: RIL Vesihuoltoverkkojen suunnittelu Perusteet ja toiminnallisuus > 177 sivua. 75 euroa. RIL Vesihuoltoverkkojen suunnittelu Mitoitus ja suunnittelu > 158 sivua. 72 euroa. RIL Julkisten hankintojen kehittämismalli - tuottavuuden parantaminen TUKEFIN-menetelmällä > 75 sivua. 48 euroa. Tilaukset ja lisätietoja: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL > Kirjakauppa tai sähköpostilla sissa palvelutuotantoverkoissa. Kehityksen seurauksena yksittäisen kunnan suorat mahdollisuudet hallita erityistilanteita ja niihin varautumista heikkenevät, koska jokainen palveluntuottaja vastaa omasta varautumisestaan ja oman organisaationsa johtamisesta myös häiriötilanteissa. Näissä tapauksissa yksittäinen kunta ei voi täysin ratkaista sitä, millaisina palvelut kunnan alueella tuotetaan. Kunnan kriisijohtamisessa korostuu yhteistoiminnan järjestäminen kunnan ja palvelutuottajien välillä. Kun kunta varautuu häiriötilanteiden hoitamiseen, on samalla otettava huomioon sekä kuntien omien että valtion alueellisten toimijoiden toimenpiteet erilaisissa tilanteissa. Kuntien oman palvelutuotannon ja alueellisten palveluntuottajien yhteistoiminnan varmistamiseksi tarvitaan toimivat käytännöt ja menettelytavat. Ulkoistetutkin palvelut kuntien vastuulla Kun kunnat siirtävät omaa palvelutuotantoaan yksityisille palveluntuottajille, muuttuu palvelutuotannon suora ohjaus välilliseksi ohjaukseksi. Palveluja tuotetaan sen mukaan kuin sopimuksissa kunnan ja palveluntuottajan kesken on sovittu. Onkin tärkeää, että sopimuksissa sovitaan palvelujen tuottamisesta myös poikkeustilanteissa. Kannattaa huomata, että normaaliaikana, kun valmiuslaki ei ole voimassa, kunta on vastuussa palvelutuotannostaan eikä ole olemassa mekanismia, jolla kunnan vastuuta voitaisiin lieventää. Sen sijaan valmiuslaki antaa mahdollisuudet muuttaa kuntien velvoitteita. Huoltovarmuuskeskus on yhdessä huoltovarmuuskriittisten yritysten kanssa kehittänyt jatkuvuuden hallintaa. Sen tarkoituksena on turvata yrityksen toiminta ja varmistaa sen palvelukyky läpi koko alihankintaketjun tehtävissä sopimuksissa. Menettelyä voidaan soveltaa myös kuntien yritysten kanssa tekemiin palvelusopimuksiin. Kuntien toimintatavat ja palvelurakenteet ovat muuttuneet. Sen vuoksi on ehkä tarpeen pohtia, pitäisikö kuntien varautumisen perusrakennetta muuttaa ja millä tavoin varautumisen yhteistoiminta tulisi järjestää alueellisten toimijoiden sekä yksityisten palvelun tuottajien kesken ja mitä tämä vaikuttaa kriisijohtamiseen. Asiaa selvitettäessä tulisi tarkastella sellaistakin vaihtoehtoa, että kuntien varautuminen rakennettaisiin alueellisen ajattelun mukaisesti esimerkiksi pelastustoimen alueiden kokoisilla alueilla. Kriisijohtamiskokemus laajempaan käyttöön? Kouluampumiset, vesikriisit ja myrskyt ovat esimerkkejä, joissa kuntien kriisivalmiutta ja johtamiskykyä on koeteltu. Pelastustoimi tai poliisi on johtovastuussa hyvin suuressa osassa kuntien alueella sattuvia häiriötilanteita. Näissä tapauksissa kunta tukee tilanteen hoitamista järjestämällä erilaisia palveluita esimerkiksi onnettomuuden kohteeksi joutuneille tai onnettomuuspaikalta evakuoiduille. Osa tapahtumista esimerkiksi juomaveden pilaantumisesta aiheutuvat ongelmat on yleensä sellaisia, joissa pelastustoimella sen paremmin kuin poliisillakaan ei ole johtovastuuta eikä oma-aloitteista aktiivista roolia. Voidaanko pelastuslaitoksia käyttää näissäkin tilanteissa kunnan johtamisen tukena esimerkiksi esikuntatehtävissä? Tällöin johtovastuu on kunnalla ja pelastuslaitos tuottaa johtamisen tukipalvelut. Tämänkaltaista yhteistyötä pelastuslaitoksen ja kuntien välillä on kehitetty esimerkiksi Pirkanmaalla. 12 Kuntatekniikka 8/2010

13 TURVALLISUUS Pelastuspalvelujen saavutettavuudesta selvitys PAIKKATIETO PALJASTAA tulevaisuuden paloaseman sijainnin Hätäkeskuslaitos Pelastustoimen palvelujen kysyntä lisääntyy kasvukunnissa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla selvitettiin viime kesänä pelastuslaitosten kykyä saavuttaa riskikohteita ja tehtiin arvio paloasemien määrästä ja sijainnista vuoteen Tutkimuksessa hyödynnettiin paikkatietojärjestelmiä. Taulukko 1. Väestömäärä pelastuspalvelualueittain , väestöennusteet vuodelle 2030 sekä väestömäärän arvioitu muutos Pelastuslaitos Väestö 2010 Väestö 2030 Muutos Muutos (%) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Helsingin kaupungin pelastuslaitos Lähteet: Väestörekisterikeskus ja Tilastokeskus Mika Siljander, tutkijatohtori Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos Tilastokeskus ennustaa Suomen väkiluvun ylittävän kuuden miljoonan asukkaan rajan 2040-luvulla. Suhteellisesti eniten väkiluvun ennustetaan kasvavan Ahvenanmaalla sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa, missä väestönkasvun seurauksena aluerakenteissa tulee tapahtumaan merkittäviä muutoksia asutuksen levittäytyessä uusille alueille ja nykyisen kaupunkirakenteen tiivistyessä (taulukko 1). Voimakkaasti kehittyvissä kunnissa pelastustoimen palvelujen kysyntä kasvaa riskialueiden lisääntyessä. Pelastustoimen on reagoitava tulevaan kysynnän kasvuun. Palvelutason on ennakoitava tulevaisuudessa alueella esiintyviä onnettomuusuhkia, sillä kysynnän kasvaessa sisäministeriön velvoittamaa toimintaval- Kuntatekniikka 8/

14 miusohjeen vaatimusten mukaista palvelutasoa on vaikea ylläpitää ilman pelastustoimen resurssien järkeistämistä. Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksella toteutettiin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimeksiannosta kesällä 2010 hanke, jossa selvitettiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueilla toimivien pelastuslaitosten kykyä saavuttaa riskikohteita toimintavalmiusohjeen määrittelemän riskinarvioinnin ja toimintavalmiusajan puitteissa. Paloasemien määrää ja sijaintia koskevista tarpeista tehtiin myös arvio 2030 asti. Vastaavanlaajuista ja aikajänteeltään näin pitkää, useamman pelastuslaitoksen käsittävää yhteisselvitystä ei aikaisemmin ole tehty. Tutkimus rajattiin käsittämään vain Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakunnan pelastustoimen alueet. Lisäksi tutkimuksesta rajattiin pois tieliikenteen riskiarviointi sekä sairaankuljetuksen palvelut. Paikkatietoaineistot suunnittelun tukena Viime vuosina paikkatieto-ohjelmistojen käyttö on otettu mukaan erilaisiin sijainteihin perustuviin analyyseihin useilla eri aloilla, myös pelastuslaitoksissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös paikkatietojärjestelmiä pelastuslaitosten toimittaman aineiston analysoinnissa. Tärkein tutkimusaineisto oli Tilastokeskuksen tuottama ns. riskiruutuaineisto, joka on metrin kokoinen hilaruudukko ja kattaa koko Suomen. Ruudukkoon on yhdistetty muun muassa Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän summattua tietoa asukasmäärästä ja -tiheydestä sekä rakennusten kerrosalasta. Lisäksi hilassa on sisäministeriön toimintavalmiusohjeen mukainen ruudun riskiluokan arvo I IV, joka on määritelty asukastiheyden ja kerrosalan perusteella (taulukko 2). Muut pelastuslaitosten paikkatietoaineistot sisälsivät tietoa muun muassa pelastus- ja paloasemien sijainnista, pelastusaluerajauksesta sekä tieverkon, jossa kullekin tieluokalle oli määritetty ajoaika. Paikkatietoaineistojen lisäksi Uudenmaan liiton, Itä-Uudenmaan liiton, Helsingin kaupungin ja Tilastokeskuksen aluerakenne- ja väestömuutokseen liittyvät raportit ja selvitykset olivat tärkeitä luotaessa kuvaa siitä, missä sijaitsevat tulevaisuuden uudet asuinkohteet ja kuinka paljon asukkaita niihin on tarkoitus asuttaa. Myös Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kaavoitustietoja erityisesti maakuntakaavoja käytettiin hyväksi tehtäessä arvioita pitkän aikavälin alueiden käytön ratkaisuista. Palveluiden saavutettavuusanalyysit Pelastustoimen palveluiden nykyistä toimintaa voidaan analysoida laskennallisesti paikkatietopohjaisilla saavutettavuusanalyyseillä. Perusajatuksena on, että onnettomuuskohteet tulee saavuttaa riskialueittain toimintavalmiusohjeessa säädettyjen aikatavoitteiden puitteissa. Oletuksena on, että paloesimiehen ja vähintään kolme palomiestä käsittävä pelastusyksikkö lähtee onnettomuuden sattuessa liikkeelle lähimmältä paloasemalta minuutin kuluttua hälytyksestä ja saapuu riskiluokka 1 kohteeseen viidessä minuutissa. Vastaavasti toimintavalmiusaika 2 luokan riskikohteeseen on 10 minuuttia ja ajoajaksi jää 9 minuuttia. Taulukko 2. Sisäministeriön toimintavalmiusohjeen mukainen riskiluokitus Riskiluokka Asukastiheys Kerrosala 1 asukastiheys > 250 kerrosala > m < asukastiheys m 2 < kerrosala m < asukastiheys m 2 < kerrosala m 2 Riskiluokkaan 4 kuuluvat riskiruudut, jotka eivät täytä yllä olevia ehtoja. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Paloasema Paloasema (VPK) Uusi asuinalue (TARKE 2007) Uusi työpaikka-alue /TARKE 2007) 6 minuutin saavutettavuus 10 minuutin saavutettavuus Riskialue 1 Riskialue 2 Riskialue 3 Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alue Kuva 1. Pelastustoimen palveluiden nykyinen saavutettavuus Nurmijärven kunnassa sekä riskiluokitus. Sivujen kuvat/mika Siljander Kun kohde on riskialueella 3, toimintavalmiusaika on 20 minuuttia ja ajoajaksi jää 19 minuuttia. Riskialueella 4 toimintavalmiusaika voi olla huomattavasti pidempi kuin 20 minuuttia. Tutkimuksessa huomioitiin lisäksi vapaapalokuntien poikkeavat lähtöajat. Saavutettavuuslaskelmat perustuvat tieverkon ominaisuustaulukkoon syötettyihin oletusajonopeuksiin, jotka on määritelty teiden laadun mukaan. Lisäksi päällekkäisyysanalyyseillä verrattiin nykyistä riskiruudukkoa ja saavutettavuusbuffereita ja paikannettiin ne alueet, jotka sijaitsevat nykyisin saavutettavuusbuffereiden ulkopuolella. Päällekkäisyysanalyyseissä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoista valittiin alueet, jotka on merkitty tulevaisuudessa asuntotuotantoon tai työpaikkavaltaisiin toimintoihin ja niitä verrattiin saavutettavuuslaskelmiin. Näin kyettiin paikantamaan alueet, joiden pelastustoimen riskiluokka mahdollisesti muuttuu tulevaisuudessa. Paloasemien sijoittelu melko hyvä Tutkimus osoitti selvästi sen, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa toimivien pelastuslaitosten kyky vastata pelastuslain ja sen nojalla annettujen säädösten ja ohjeiden mukaisesta onnettomuuksien hoitamisesta on nykyisin hyvä. Paloasemien sijoittelun osalta pelastuslaitosten toiminta niiltä osin kuin se liittyy toimintavalmiusohjeen märittämiin riskialueiden saavutettavuuteen on suhteellisen hyvin suunniteltu ja organisoitu. Tutkimuksessa selvisi myös, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnissa on alueita, joita pelastuslaitokset ei nykyisellä paloasemien määrällä ja sijoittelulla laskennallisesti saavuta toimintavalmiusohjeen antamissa aikarajoissa. Kuvasta 1 käy ilmi, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen 14 Kuntatekniikka 8/2010

15 TURVALLISUUS alueella sijaitsevassa Nurmijärven kunnassa Klaukkalan saavutettavuus vakinaisilta paloasemilta on suhteellisen heikko, vaikka Klaukkalan keskuksessa on nykyisin riskiluokan 1 kohteita. Kun Klaukkalan itäosaan rakennetaan vielä asukkaan uusi asuinalue Luhtajoki, pelastuspalvelujen tarve alueella lisääntyy entisestään. Klaukkalan voimakas kasvu herättääkin kysymyksen uuden paloaseman rakentamisen tarpeellisuudesta. Kasvukunnissa tarpeet muuttuvat Klaukkala on vain yksi esimerkki muuttuvista pelastustoimen palveluiden tarpeista voimakkaasti kehittyvissä Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan kunnissa. Jo lähivuosien aikana suuret uudisrakentamisprojektit, kuten esimerkiksi Helsingin Jätkäsaari, Kalasatama ja Östersundom, Marja- Vantaan alue, Espoon Hista sekä eteläisen Sipoon voimakas kasvu ja Porvoon itäisen rannan uudet asuinalueiden rakennushankkeet, tulevat lisäämään pelastustoimen palvelujen tarvetta kunnissa huomattavasti. Pelastuslaitosten nykyiset resurssit käynevät riittämättömiksi jo lähitulevaisuudessa, ja uhkana on nykyisten paloasemien palvelutason lasku pelastustehtävien jatkuvan lisääntymisen vuoksi. Lisäksi pelastusyksiköiden ollessa varattuna saavutettavuusajat voivat jäädä merkittävästi laskennallisesta ajasta. Näin on tapahtunut Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan muun muassa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella, jossa keskimääräinen toimintavalmiusaika ykkösriskialueilla on ollut seitsemän minuuttia ja kymmenen sekuntia. Paloasemien sijainti tulevaisuudessa Tutkimuksessa tehtiin vaihtoehtoisten paloasemien sijaintien mukaisia saavuttavuusanalyysejä suhteessa uusiin asuntotuotantokohteisiin sen jälkeen, kun ensin oli selvitetty nykyisen pelastustoimen verkoston toimintavalmiusohjeen mukaiset saavutettavuudet. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös paloasemien uudelleensijoittamista paikkoihin, joista käsin pelastustoimen voimavarat ja toimintavalmius pystyttäisiin optimoimaan uudenlaisessa tulevaisuuden aluerakenteessa. Esimerkkeinä ovat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen nykyinen paloasemaverkosto (kuva 2) sekä uuden paloasemaverkoston hahmotelma (kuva 3). Kuvassa 3 Kehä III:n ja Turun moottoritien läheisyyteen on hahmoteltu uusi asema, jolta käsin kyettäisiin saavuttamaan mm. Histan uusi noin tuhannen asukkaan lähiö ja Veikkola toimintavalmiusohjeen aikarajoissa. Lisätutkimus tarpeen Koska tutkimuksen tarkoitus oli tehdä arvio paloasemien tarpeesta ja sijainnista 2030 asti, tutkimustuloksiin sisältyy luonnollisesti epävarmuustekijöitä ja niihin on osittain suhtauduttava kriittisesti. Tutkimuksen tuloksia ei voida sellaisenaan käyttää liian suoraviivaisesti ja päätelmät tulevien paloasemien sijoittelusta sekä vanhojen asemien siirroista ovat hyvin epävarmalla pohjalla ennen kuin lisätutkimuksia on tehty, muistuttaa Helsingin pelastuslaitoksen tutkimuspäällikkö Olli Taskinen. Taskinen ehdottaa muun muassa toteutuneiden ja laskennallisten toimintavalmiusaikojen tarkempaa selvittämistä sekä toimintavalmiuden hyötyjen arviointia onnettomuustyypeittäin. Lisäksi hän peräänkuuluttaa lisätutkimusta uudenlaisesta riskiluokituksesta, joka yhdistäisi toteutuneet tehtävät ja oletetut muutokset ympäristössä tilastollisesti mielekkääksi palvelutarveennusteeksi. Olisi tarpeen kehittää myös menetelmiä, joilla tarkastellaan aseman optimaalista sijoitusta palvelun parantamisesta saatavaan hyötyyn nähden, Olli Taskinen sanoo. Analyysi voidaan toteuttaa koko Suomessa Puutteista huolimatta vastaavanlainen paikkatietopohjainen pelastustoimen palveluiden saavutettavuusanalyysi voidaan toteuttaa koko Suomessa, sillä Tilastokeskuksen tuottama riskiruutuaineisto ja tieaineisto kattavat koko maan. Lisäksi kaikilla kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä kaavoituskatsauksia, joista uudisrakennuskohteet voidaan selvittää. Vaikka pelastuspalvelujen tarve lisääntyykin tulevaisuudessa voimakkaasti kehittyvissä kunnissa, on paloasemia turha rakentaa joka kuntaan etenkin, jos naapurikunnassa on paloasema, jolta riskikohteet voidaan saavuttaa toimintavalmiusohjeen määräämissä aikarajoissa, toteaa pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Uusien paloasemien rakentaminen liittyy siten kiinteästi aluepolitiikkaan, mutta myös aluemaantieteeseen, jonka klassisista von Thühenin ja Christallerin kaltaisista keskus- ja vaikutusalueteorioista kannattaisi myös ottaa oppia, Ihamäki sanoo. > pelastustoimi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kuva 2. Länsi-Uudenmaan nykyisten vakinaisten paloasemien saavutettavuus sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin varatut alueet noin vuodeksi eteenpäin. Kuva 3. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen saavutettavuusskenaario uusilla paloasemilla ja eräiden nykyisten vakinaisten paloasemien sijainnin muutoksen jälkeen. Kuntatekniikka 8/

16 90 % 11/2010 Täältä tullaan TYÖ- ELÄMÄ Mikko Kähkönen, Sanna Marin ja Mirva Tauriainen opiskelevat päästäkseen kunta-alan johtotehtäviin Jenni Airaksinen: Metropolit ovat globaalin talouden vetureita Mietoinen: Kyläporttaali herättelee uneliasta entistä kuntaa s. 6 s. 31 Saksan Schwerin: Vasemmistososialisti johtaa vastakohtien kaupunkia s. 61 s Kuntatekniikka 8/2010

17 Tavoitteena ilmastonkestävä kaupunkiympäristö Pääkaupunkiseutu valmistautuu ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategialla, jossa on joukko yhteisiä linjauksia. Ne koskevat mm. kriisiviestinnän kehittämistä, tulvasuojausta, ilmastonkestävää rakentamista ja pelastustoimen valmiussuunnitelmaa. Irma Karjalainen tulosaluejohtaja, HSY Susanna Kankaanpää ilmastoasiantuntija, HSY Uusimman tieteellisen tiedon mukaan ilmastonmuutos etenee aiemmin arvioitua nopeammin, ja osa sen vaikutuksista on ennakoitua vakavampia. Pääkaupunkiseudulla on jo havaittu globaalin lämpenemisen seurauksia, kuten rankkasateiden ja myrskyjen aiheuttamia tulvia sekä poikkeuksellisen leutoja talvia. Viime vuosina maailman päästöt ovat olleet yhtä suuret kuin YK:n alaisen hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen johtavassa, suurimpien päästöjen A1F1-skenaariossa (kuva 1). Tämän kehityksen kääntäminen on ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta vaikka päästöt saataisiin laskuun, lämpenee ilmasto vielä kymmeniä tai satoja vuosia. Ilmakehä reagoi muutoksiin hitaasti, joten ilmaston lämpenemiseen on sopeuduttava. TURVALLISUUS Pääkaupunkiseudulle sopeutumisen strategia Ilmastonmuutos Suomessa ja pääkaupunkiseudulla Voimakkaistakin ilmastonmuutoksen hillintätoimista huolimatta maailman keskilämpötila nousee nykyisen näkemyksen mukaan vähintään kaksi astetta vuosisadan loppuun mennessä. Suomen keskilämpötilan arvioidaan nousevan eri skenaarioiden mukaan 3,2 6,4 C. Tämä tarkoittaa mm. merenpinnan nousua, leutoja talvia ja entistä yleisempiä hellejaksoja ja rankkasateita. Arviot merenpinnan noususta vaihtelevat runsaasti, mutta tieteellinen tieto asiasta lisääntyy jatkuvasti (kuva 2). IPCC:n 2007 esittämiä arvioita voidaan pitää merennousun alarajana, ja IPCC totesikin tuolloin, että se ei esitä raportissaan valtamerten pinnannousulle ylärajaa. Uusimpi- Kuva 1. Toteutuneet maailman hiilipäästöt fossiilisten polttoaineiden polttamisesta ja sementin tuotannosta sekä IPCC:n eri skenaariot (Le Quéré ym. 2009). Kuva 2. Valtameren pinnan noususkenaarioita eri tutkimuksissa. Käyrät nousevat sitä korkeammalle mitä uudempi tutkimus on kyseessä. Kuntatekniikka 8/

18 en, mannerjäätiköiden sulamisen huomioon ottavien ennusteiden mukaan merenpinnan nousu on todennäköisesti vuosisadan loppuun mennessä 0,80 1,2 m, mikä vastaisi noin cm nousua Helsingissä. Viime heinäkuu oli ennätyslämmin. Vuoden 2050 tienoilla yhtä lämpimän heinäkuun arvioidaan toistuvan kerran vuosikymmenessä, kun 1900-luvun vertailujaksoa jo selvästi lämpimämmässä nykyilmastossa todennäköisyys on kerran 60 vuodessa (Räisänen 2010). Kuumien päivien (yli 20 C) määrä lisääntyy selvästi jo lähivuosikymmeninä. Toisaalta maailman keskilämpötilan kohoaminen yli kahden asteen merkitsisi tätäkin suurempia muutoksia. Myrskyt lisääntyvät myös Suomessa Myös rankkasateet voimistuvat. Vuorokauden maksimisateet kasvavat prosenttia. Tuulisuuden arvioidaan lisääntyvän erityisesti syksyisin ja keväisin. Ilmastonmuutos vaikuttanee myrskyratojen sijoittumiseen, ja matalapaineiden reitti voi muuttua kulkemaan yhä enemmän Pohjois- Euroopan yli. Tämä lisäisi myrskyisyyttä myös Suomessa. Espoonjoen ja Vantaanjoen osalta tulvat ovat suurimmillaan 2070 asti ja laskevat sen jälkeen. Tulva-alueet eivät mallinnusten mukaan muutu, mutta virtaamat kasvavat siten, että kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan sijasta tulisi varautua kerran 250 vuodessa toistuvaan tulvaan. Pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategia Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 valmistui Strategia painottuu ilmastonmuutoksen hillintään, mutta sitä hyväksyttäessä päätettiin laatia myös yhteinen sopeutumisstrategia. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja HSY:n yhteisessä kunta- ja hallintokuntarajat ylittävässä strategiaprosessissa painotetaan rakennetun kaupunkiympäristön sopeutumista ja haetaan ne toimet, jotka kaupunkien kannattaa toteuttaa yhdessä. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut vastaa sopeutumisstrategian valmistelusta. Strategiatyötä varten valmistettiin Ilmatieteen laitoksella ilmasto- ja merenpinnan nousun skenaariot pääkaupunkiseudulle (Venäläinen ym. 2009). Lisäksi mallinnettiin jokitulvien riskejä ilmastonmuutoksen oloissa (Veijalainen ym. 2009) ja selvitettiin ilmastonmuutoksen seurauksia. Taustaselvitykset on julkaistu raportissa Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä. Kaupunkien asiantuntijat mukana valmistelussa Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja kuntayhtymien avainasiantuntijat ja suunnittelijat ovat osallistuneet strategiatyöhön useassa eri vaiheessa. Työ aloitettiin asiantuntijahaastatteluilla nykyisten varautumissuunnitelmien ja kokemusten kartoittamiseksi. Yhteisissä työpajoissa on määritelty seudun sopeutumisen kannalta keskeisiä toimintalinjoja ja toimenpide-ehdotuksia. Sopeutumisstrategian valmistelua ohjaa kaupunkien edustajista koostuva johtoryhmä. Tärkeitä luonnosvaiheen valmisteluun osallistuvia tahoja ovat olleet mm. edustajat rakennusvalvonnasta, kaavoituksesta, pelastustoimesta ja terveydenhuollosta. Seudullisen strategian toimenpidelinjausten valintakriteerejä: Toimien tulee olla yhteistyötä vaativia, seudullisia, nk. rajajoki-tapauksia tai valuma-aluetason toimia Toimenpiteiden suunnittelu ja/tai toteuttaminen edellyttää kuntien tai muiden osapuolten yhteistyötä tai niillä voi olla ylikunnallisia vaikutuksia Toimenpiteen suunnittelu ja/tai toteuttaminen yhdessä tuo seudulle synergiaetuja ja/tai säästää kustannuksia Yhteiset linjaukset tarpeen Ilmastonmuutoksen ennakoituja vaikutuksia on tarkasteltu toimintasektoreittain: maankäyttö, liikenne, verkostot ja joukkoliikenne, rakentaminen, vesi- ja jätehuolto, energiahuolto, pelastustoimi ja turvallisuus, sosiaali- ja terveystoimi sekä yleiset yhteiset toimet. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tulisi olla keskeisenä lähtökohtana kaikessa yhdyskuntien suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja infrastruktuurin kehittämisratkaisuissa. Viranomaisten yhteistyötä kriisiviestinnässä on kehitettävä. Sopeutuminen kaupunkiseudulla edellyttää osaamisen lisäämistä sekä kaupunkien rakenteen että toimintojen suunnittelussa. Seudun yhteiset linjaukset rannikkoalueiden rakentamisesta ja tulvasuojauksen periaatteista raja-alueilla ovat välttämättömät; maankäytön suunnittelussa tulee varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja riskeihin. Pääkaupunkiseudun yhteiset määräykset hulevesien imeytyksestä ja vesien johtamisesta on myös katsottu tarpeelliseksi. Ilmastonmuutos valmiussuunnitelmaan Ilmastonkestävään rakentamiseen tarvitaan ohjeet, joka tarkoittaa konkreettisia neuvoja tuulisuuden huomioimisesta, tulvista, merenpinnan noususta, kosteudesta ja julkisivuille asetettavista säänkestävyyden kriteereistä. Tulva-, rankkasade-, eroosio- ja sortumariskien huomioonottamiseksi verkostojen ja laitosten kunnossapidossa ja sijoittamisessa tulee niin ikään laatia ohjeistus. Pelastustoimen ja turvallisuuden osalta on tarpeen laajentaa poikkeusolojen valmiussuunnitelmaa ottamalla ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat vaikutukset ja riskit huomioon. Sosiaalitoimen osalta tuli esille tarve ohjeistaa asukkaita ja erityisryhmiä poikkeustilanteissa toimimisesta (helleaallot) ja selvittää vastuut ja yhteistyötarpeet viranomaisten kesken. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmanlaatuun ja terveyteen on myös syytä selvittää. Strategialuonnos lausuntokierrokselle Edellä mainitut toimenpiteet ovat osa ilmastonmuutoksen sopeutumisen strategiatyön luonnosvaiheessa esille tulleista pääkaupunkiseudun yhteisistä toimista. Strategialuonnos on parhaillaan menossa HSY:n hallituksen käsittelyyn ja se lähetetään esittely- ja lausuntokierrokselle kaupungeille ja sidosryhmille alkuvuodesta Tavoitteena on täydentää strategiaa palautteen ja tehtävien lisäselvitysten pohjalta siten, että se valmistuu 2011 loppuun mennessä. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiassa keskitytään suunniteltuun ja ennakoivaan sopeutumiseen. Osa toimista on myös reaktiivista vahinkojen korjaamista. Aikajänne kattaa sekä lähitulevaisuuden varautumisen että pidempiaikaiset, vuoteen 2050 ja 2100 ulottuvat seuraukset. Päämääränä on pääkaupunkiseudun ilmastonkestävyyden vahvistaminen. Lähteet: IPCC Climate Change The Physical Science Basis. Cambridge University Press. Le Quéré ym The Copenhagen Diagnosis. Updating the world on the Latest Climate Science. The University of New South Wales Climate Change Research Centre (CCRC). Sydney, Australia. Räisänen, J. 2010a. Ilmastonmuutos ja heinäkuun helteet. fi/~jaraisan/heinakuu2010.pdf Veijalainen, N., Sippel; K. ja Vehviläinen, B Tulvien muuttuminen Vantaanjoella ja Espoonjoella. Osa B. Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä. HSY:n julkaisuja 3/2010. Venäläinen, A., Johansson, M., Kersalo, J., Gregow, H., Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Neitiniemi-Upola, L., Tietäväinen, H. ja Pimenoff, N Pääkaupunkiseudun ilmastotietoja ja skenaarioita. Osa A. Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä. HSY:n julkaisuja 3/ Kuntatekniikka 8/2010

19 Valoa kansalle Suomen kristikansa tuntee hyvin profeetta Jesajan, jonka jouluevankeliumi alkaa seuraavasti: Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. (Jes 9:1). Monet kaupunkimme ovat oivaltaneet maallisenkin valon merkityksen, kärjessä ehkäpä Jyväskylä ja Tampere. Kynttilä ei kauas kanna Reino Kalliola kuvaa mainiossa kirjassaan Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa (WSOY 1951), että talvella pitkät aamu- ja iltahämärät koettavat kurkottaa yhteen ja syvimpään pimeyteen sytyttää ihmislapsi joulukynttilänsä. Mutta vaikka kynttilä eli kandela on valovoiman yksikkö, niin pienihän se on. Ennen vanhaan, kun juhlaillalliset syötiin kynttilöiden valossa, oli tapana vielä pelata kynttilän pituudella. Jos vieraat eivät olleet mieluisia, valittiin lyhyempi kynttilä. Ymmärsivät poistua, kun tuli pimeää. Sähkövalon keksiminen teki Thomas Edisonin hehkulampusta innovaation symbolin, jota edelleenkin käytetään. Rinnalle on tullut himmeitä energiansäästövaloja. Ehkä palaamme takaisin viihtyisään mutta pimeään keskiaikaan. Valo tuo turvallisuutta Pelon maantiedettä on tutkittu, ja yhdeksi sen päätekijäksi on havaittu pimeys. Anja Kauranen kirjoitti sillä nimellä jännärin jo Sen mukaan pimeydessä pesii outoja voimia, koska petoja piilee sekä luonnossa että meidän ihmispolojen sydämissä. Jokaisella on joitakin kokemuksia, että pimeys kauhistaa. Liikenteessä runsas valon käyttö on itsestäänselvyys. Sitä tarvitaan ajovaloihin, hälytysvaloihin ja pimeässä näkymiseen. Tievalaistus on tärkeä turvallisuustekijä, koska se auttaa erottamaan käypäläiset ja muut esteet siluetteina. Belgiassa kaikki moottoritiet on valaistu, vaikkei siellä ole talvisaikaan edes niin pimeää kuin pohjoisempana. Valokaupungit Nykyajan suurkaupunki on väljä ja valoisa. Valaistut loistokadut ja aukiot symboloivat ahtauden voittamista, kirjoitti Paul Tillich jo 1928 (ks. kolumnia Kaupungin valot, Kunnalliselämä 8/1999). Muita väheksymättä voi Suomen kaupungeista nostaa esille Jyväskylän ja Tampereen. Ensin mainittu kertoo olevansa Suomen paras taajamavalaistuksen oivaltaja. Jyväskylässä on jo yli 60 upeata valaistuskohdetta, joita kehittävät yritykset ja kiinteistönomistajat yhdessä kaupungin kanssa. Valon kaupunki -tapahtuma järjestetään siellä syyslokakuussa iltojen pimetessä. Tampere taas pitää valoviikkoja. Parhaillaan on menossa numero 45, joka alkoi ja päättyy 6.1. Valot syttyvät klo ja sammuvat Idean toi Tampereelle kaupunginjohtaja Erkki Napoleon Lindfors käytyään ystävyyskaupunki Essenissä Kuten Jyväskylässä, myös Tampereella Valoviikot ovat näyttävä osoitus monien osapuolten yhteistoiminnasta. Lopuksi mainittakoon, että Tampereella vuoden 2010 Valon neito on Melinda Sulkama, 24-vuotias teatteritaiteen ja kirjallisuuden kandidaatti Nokialta. Pekka Rytilä on 72-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Tampereen valoviikot järjestetään tänä vuonna 45. kerran. Valot palavat lokakuun lopusta loppiaiseen. Jyväskylä toimii tiennäyttäjänä Valon kaupunki -teemassa. Kompassi-valoteos sopii hyvin kuvaan. Kuntatekniikka 8/

20 Joensuulaiset valitsivat uudistettavan valaisukohteen VÄHÄISEN KULUTUKSEN Kaupunkilaiset saivat valita uudistettavan valaisukohteen Joensuussa. Voittajakohteeseen saatiin kaupungin ja Fortumin yhteistyöllä parempi valaistus, joka kuitenkin kuluttaa sähköä huomattavasti aikaisempaa vähemmän. TEKSTI Ville Moilanen KUVAT Tomi Parkkonen Joensuun Utrassa sijaitsevan Ahdinpuiston kevyen liikenteen väylä on reunustettu punamustilla valaisinpylväillä. Maahan upotetut valaisimet poimivat pimeydestä esiin väylän kiinnekohdiksi määriteltyjä mäntyjä. Kontrasti aikaisempaan kolkkoon ja heikkotehoiseen valaistukseen on melkoinen. Ahdinpuiston väylä sijaitsee Utran koulun läheisyydessä, ja se on koululaisten kovassa käytössä. Pitkä ja metsän keskellä kulkeva kevyen liikenteen väylä oli pimeään aikaan luotaantyöntävä, lapsista jopa pelottava. Nyt tilanne on selkeästi parempi, Joensuun kaupungin tekninen Tasolasillisten valaisimien punamustahopeinen väritys on poimittu Joensuun vaakunan värimaailmasta. Ahdinpuiston punaiset teräskartiopylväät muodostavat valaistuina näkymään pystysuuntaisen aiheen, joka helpottaa väylän muodon hahmottamista myös kauempaa. 20 Kuntatekniikka 8/2010

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Sisältö Mihin LCLIP iä tarvittiin - Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy ja alueelle muuttaa yhä enemmän ulkomaalaisia. Aluerakenteen muutoksessa asutus levittäytyy kaupunkikeskuksia ympäröiviin kuntiin

Väestö ikääntyy ja alueelle muuttaa yhä enemmän ulkomaalaisia. Aluerakenteen muutoksessa asutus levittäytyy kaupunkikeskuksia ympäröiviin kuntiin Väestö ikääntyy ja alueelle muuttaa yhä enemmän ulkomaalaisia. Aluerakenteen muutoksessa asutus levittäytyy kaupunkikeskuksia ympäröiviin kuntiin uusille alueille ja keskustaajamissa rakentaminen tiivistyy.

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Irma Karjalainen, HSY

Irma Karjalainen, HSY Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutuminen - strategian eteneminen Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja HSY, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä jäsennys Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013

KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013 KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013 Kuntaliitto ja paikallinen yhteistoiminta varautumisessa Hotelli Vantaa Jussi Rahikainen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista

Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista Eri yhteistyöviranomaisten kokemus hätäkeskuspalveluista 5,0 1 0 3,18 3,30 3,15 3,19 3,23 3,15 3,44 3,33 6 3,76 3 3,89 3,84 3,91 Pelastustoimi 2006 n=300 2007 n=305 2008 n=290 2009 n=299 2011 n=296 Poliisi

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita TURVALLINEN JA EHEÄ SUOMI maakunnista kaupunkeihin ja kyliin 25.1.2012, Lahti Jyrki Landstedt, pelastusjohtaja vs. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Taustaa Rakentamisen

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen varautuminen kuntien näkökulmasta

Ilmastonmuutokseen varautuminen kuntien näkökulmasta Ilmastonmuutokseen varautuminen kuntien näkökulmasta Kuntaliiton ilmastohankkeen neljäs teemaseminaari, Helsinki 5.5.2011 Anu Kerkkänen, Suomen Kuntaliitto Ilmastonmuutoksen hillinnällä pyritään välttämään

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

LUP toiminnasta 2013

LUP toiminnasta 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ajankohtaisasioita Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen nuohoojien opintopäivä 29.11.2012 Fiskars V-P Ihamäki

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano, pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö 20.12.2013 Sisäasiainministeriön esitys

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE Tiedote 24.5.2012 klo 15 Kittilässä suuren tulvan vaara ohi Kittilässä vesi on laskenut huipustaan 53 cm ja ennusteiden mukaan vesi jatkaa laskua. Vedenpinta oli tänä

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

PERA. Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila. Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015

PERA. Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila. Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015 PERA Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015 Ohjelmistosuunnittelija Teemu Mykkänen Hankekoordinaattori Maija Puranen 21.4.2015 1 PERA

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

AINA HALI. vihreää. hälytysajoneuvoille. 9.9.2015 Jukka Talvi Oulun kaupunki

AINA HALI. vihreää. hälytysajoneuvoille. 9.9.2015 Jukka Talvi Oulun kaupunki AINA vihreää hälytysajoneuvoille 9.9.2015 Jukka Talvi Oulun kaupunki neljä ihmistä loukkaantunut poliisin mukaan hälytysajoneuvoille sattuu onnettomuuksia viikoittain Miksi? keski-ikäinen mies kuoli poliisiauton

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:stä

Ajankohtaista STM:stä Ajankohtaista STM:stä Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö valtakunnalliset koulutuspäivät Kotkassa Esityksen sisältö Ympäristöterveydenhuolto maakuntiin Terveydensuojelulain muutos ilmoitusmenettely

Lisätiedot

Liite 4. Ilmasto muuttuu. 1 Globaali ilmastonmuutos

Liite 4. Ilmasto muuttuu. 1 Globaali ilmastonmuutos Liite 4. Ilmasto muuttuu 1 Globaali ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on käynnissä. Maapallon keskilämpötila on noussut noin 0,8 ºC sadassa vuodessa. Lämpeneminen on kiihtynyt, ja viimeisten kahden vuosikymmenen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin

Lisätiedot