OPAS AMMATILLISEN JA LUKIOKOULUTUKSEN YHTEISTYÖHÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS AMMATILLISEN JA LUKIOKOULUTUKSEN YHTEISTYÖHÖN"

Transkriptio

1 1

2 OPAS AMMATILLISEN JA LUKIOKOULUTUKSEN YHTEISTYÖHÖN Rauni Gyldén Annukka Nuolimäki Marjatta Laurinmäki Marjatta Rautiainen Lauri Kurvonen Linda Niskala Opetushallitus ja tekijät Ulkoasu: Kirsti Pohjapelto Vinjettikuva: Lasse Keltto/kuvankäsittely:Kirsti Pohjapelto ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka: Edita Prima Oy, Helsinki

3 Sisältö 1 Oppaan lähtökohdat ja tavoitteet 4 2 Lainsäädännöllinen perusta Toisen asteen koulutuksen säätelyjärjestelmät Toisen asteen yhteistyötä koskevat säädökset Yhteistyön terminologia 10 3 Tutkintojen muodostuminen Ammatillinen perustutkinto Lukio-opinnot Yhteisten opintojen rakennemallit Usean tutkinnon suorittaminen Erillisten lukiokurssien suorittaminen Erillisten ammatillisten opintojen suorittaminen lukiossa 20 4 Ammatillisten perustutkinto-opintojen ja lukio-opintojen vastaavuuksien määrittäminen Lukion ja ammatillisen koulutuksen arviointiperiaatteet Opintojen hyväksilukeminen ja osaamisen tunnustaminen Lukio-opinnot osana ammatillista perustutkintoa HOPS Henkilökohtainen opetussuunnitelma 28 5 Yhteistyön toteutus Sopimukset ja rahoitus Johtaminen ja henkilöstö Lukio-opintojen ja ammatillisen tutkinnon toteutuksen rakennemallit Opinto-ohjausjärjestelyt Opinto-ohjaus Ohjauksen kehittäminen 47 6 Johtopäätöksiä ja kehittämiskohteita 49 Lähteet 50 Liitteet 51 A

4 1 Oppaan lähtökohdat ja tavoitteet Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyö luo ennen kaikkea mahdollisuuksia monipuolistaa toisen asteen koulutuspalveluita sekä yksilö- että työelämäasiakkaiden tarpeisiin. Peruskoulun jälkeisiä valintoja laajentava sekä yksilöllisiä opintoja mahdollistava usean tutkinnon opintoja tarjoava järjestelmä on varteenotettava vaihtoehto tämän päivän nuorelle. Ajankohtaisena haasteena on löytää ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyön avulla keinoja laventaa ja monipuolistaa toisen asteen koulutuspalveluja. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyöllä voidaan turvata toisen asteen koulutuspalvelujen ja opintotarjonnan saavutettavuutta niin määrällisesti kuin laadullisesti, sillä ikäluokkien koot pienenevät seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kahden tutkinnon (ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto) opinnot ovat muodostaneet uuden vaihtoehdon peruskoulun jälkeisille jatko-opinnoille. Näihin opintoihin voi rakentaa yleissivistäviä ja ammatillisia opintoja yhdistäviä yksilöllisiä oppimispolkuja. Opiskelijoiden mielestä yhdistelmäopintojen vahvuutena on, että niiden avulla saavutetaan sekä ammattitaito että vahvat jatko-opintovalmiudet. Saman alan ammatillisten opintojen koetaan myös valmistavan pääsykokeisiin, koska alan käsitteet ja toimintatavat ovat hallinnassa. Lisäksi kahden tutkinnon samanaikainen suorittaminen on kehittänyt jatko-opiskeluvalmiuksia lisäämällä yleissivistävää osaamista, opiskelusuorituskykyä ja suunnitelmallisuutta. Työmarkkinoilla ammatillisten ja lukio-opintojen yhdistämisen koetaan laajentavan ja syventävän osaamista, mistä on hyötyä vielä jatko-opinnoista valmistumisenkin jälkeen. Koulutuksen arviointineuvoston mukaan lukio- ja ammattiopinnot tukevat ja monipuolistavat opiskelijan ajatus-, kokemus- ja toimintamahdollisuuksia, kun opiskelija joutuu itse työstämään yleis- ja ammattisivistyksen yhdeksi kokonaisuudeksi: kätteleviksi ajatuksiksi ja ajatteleviksi käsiksi (Mäensivu ym. 2007, 27). 4

5 Ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyöllä saavutetaan tuloksia, joilla täydennetään toisen asteen opintotarjontaa: Kahden tutkinnon opinnot, lukiokurssit ja ammatilliset opinnot ovat lisänneet niin lukiolaisten kuin ammatillista tutkintoa opiskelevien mahdollisuuksia yksilöllisiin opinto-ohjelmiin. Kahden tutkinnon opinnot ovat tuoneet vaihtoehdon peruskoulun jälkeisille valinnoille. Kahden tutkinnon opiskelijamäärät ovat kasvaneet ja läpäisyasteet ovat pääsääntöisesti hyvät. Erilaiset monimuotoiset kahden tutkinnon seudulliset mallit ovat kehittäneet ammatillisten koulutuspalvelujen saavutettavuutta. Samalla tuetaan ja kehitetään jatko-opiskeluvalmiuksia: Ammatillisen osaamisen ja yleissivistävien aineiden yhdistelmä on koettu hyödylliseksi jatko-opintojen kannalta. Kahden tutkinnon opinnot totuttavat vaativaan opiskeluun kehittämällä suorityskykyä ja ajanhallintaa. Samalla tuetaan ja vahvistetaan työllistymistä. 5

6 2 Lainsäädännöllinen perusta Koulutusta koskeva lainsäädäntö uudistettiin lähes kokonaan 1990-luvun lopulla siten, että lait ja säädökset sekä yhtenäistivät että selkeyttivät hajanaista ja osittain epäyhtenäistä säädöspohjaa. Voimaan tulivat tuolloin: perusopetuslaki (628/1998) laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) lukiolaki (629/1998) laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta (915/2005) laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998) laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998). valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999) pakollisten yhteisten opintojen kokoonpanoa muuttanut valtioneuvoston asetus (616/2001). Koulutuslainsäädännön uudistamisessa keskeisesti mukana olleiden asiantuntijoiden mukaan (Lahtinen ym. 1999, s ) nykyisissä laeissa korostetaan suomalaisen koulutusjärjestelmän kokonaisuutta ja edellytetään siltä kykyä sopeutua yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Lakien keskeisenä periaatteena on myös madaltaa eri oppilaitosmuotojen ja koulutusjärjestelmän eri tasojen rajoja sekä lisätä niiden välistä yhteistyötä. Koulutuksenjärjestäjiä velvoitetaan toisen asteen yhteistyöhön sekä lukiolaissa että laissa ammatillisesta koulutuksesta. Esimerkiksi opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 14 ) (lukiolaki 629/1998, 11 ). Lisäksi 6

7 uudet ammatillisten perustutkintojen perusteet velvoittavat koulutuksen järjestäjän tarjoamaan opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa lukio-opintoja ja ylioppilastutkinnon. Koulutuksen järjestäjiä ei ole kuitenkaan pakotettu tiettyihin, ennalta päätettyihin ratkaisuihin, vaan heille annettiin lisää päätösvaltaa paikalliseen toteutukseen. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että aikaisemmin keskushallinnon antamista luvista ylläpitää tiettyjä oppilaitoksia on luovuttu ja ne on korvattu koulutuksen järjestämisluvilla. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat ammatillisen koulutuksen organisoinnista omalla alueellaan, koulutuksen suuntaamisesta alueensa elinkeino- ja työelämän tarpeiden mukaisesti sekä opetussuunnitelmien sisällöistä opetus suunnitelmien perusteiden pohjalta. Järjestäjät päättävät itsenäisesti myös siitä, millaisia oppilaitoksia tai toimipisteitä ne ylläpitävät. Nykyisin siis kunnat tai muut koulutuksen järjestäjät päättävät opetusministeriön antamien järjestämislupien rajoissa oppilaitoksen muodostamisesta ja siitä, mitä koulutusta kussakin oppilaitoksessa annetaan. Näin ollen sekä lukiokoulutuksen että ammattikoulutuksen oppilaitosverkosta päätetään paikallisesti. Keskeinen periaate lainsäädännön uudistamisessa oli myös se, että suomalaisen koulutusjärjestelmän läpinäkyvyyttä lisättiin yhtenäistämällä eri oppilaitoksissa järjestettävän samanlaisen koulutuksen sääntely- ja rahoitusmekanismit. Nykyisessä koulutuslainsäädännössä sääntelyn kohteena eivät enää ole keskeisesti instituutiot, hallinto ja henkilökunnan oikeudellinen asema, vaan koulutus ja sen toteuttamisen edellytykset: koulutuksen tavoitteet ja sisällöt, koulutusasteet, koulutuksen järjestämismuodot sekä opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet. Koulutuksen rahoituksesta säädetään omassa laissaan (635/1998). 7

8 2.1 Toisen asteen koulutuksen säätelyjärjestelmät OPISKELIJA OPETTAJA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ OPETUHALLITUS OPETUSMINISTERIÖ VALTIO- NEUVOSTO EDUS- KUNTA LAKI ASETUKSET PÄÄTÖKSET KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA PÄÄTÖKSET PAIKALLISET OPETUSSUUN- NITELMAT LUKIO- JA AM OPS- PERUSTEET JA MUUT MÄÄRÄYKSET OPETUS, OHJAUS JA ARVIOINTI HENKILÖ- KOHTAINEN OPISKELU- SUUNNITELMA JA OSAAMISEN TUNNUSTA- MINEN Kuvio 1. Tekijät ja tehtävät toisen asteen koulutuksessa. Toisen asteen koulutuksen järjestämistä ja ylläpitoa sekä toimintaa säätelevät Suomessa lukuisat eritasoiset ja eri asioita koskevat säädökset. Kuvio 1 havainnollistaa säätelyjärjestelmää. Ylimpänä on lainsäädännöllinen perusta lähtien perustuslaista toisen asteen järjestämistä, ylläpitämistä, toimintaa ja rahoitusta sääteleviin lakeihin ja asetuksiin saakka. Tämän jälkeen tulevat keskushallinnon, siis valtioneuvoston, ministeriöiden ja Opetushallituksen määräykset ja ohjeet. Keskeisimpiä keskushallinnon (OPM) linjauksia ovat Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelma (KESU) sekä Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelman eli KESUn erityisenä painopisteenä ovat tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien toteuttaminen sekä koulutuksen korkean laadun ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen. 8

9 Tavoitteena on muun muassa tukea lukioiden ja ammatillisen koulutuksen alueellista yhteistyötä koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyötä tulee jatkaa ja kehittää opintotarjonnan, opintoohjelmien ja koulutustarjonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on huolehtia siitä, että ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäverkko pystyy tarjoamaan korkealaatuisen, monipuolisen ja joustavasti työelämän ja yksilön tarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan. Lisäksi lukiokoulutuksen ja työ- ja elinkeinoelämän välisiä yhteyksiä pyritään lisäämään. Järjestäjätasoa edustavat pääsääntöisesti kunnat ja kuntayhtymät. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen on edelleenkin perusopetuksen ohella yksi keskeisistä kuntien lakisääteisistä tehtävistä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisen kunnat ovat usein delegoineet koulutuskuntayhtymille, jotka voivat itse luoda toteutustapansa, mutta jotka ovat myös kunnallisten luottamusmiesten valvonnassa. 2.2 Toisen asteen yhteistyötä koskevat säädökset Eduskunnan sivistysvaliokunta perustelee koulutuksen järjestäjien yhteistyötä sillä, että näin voidaan edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin sekä joustaviin ja monipuolisiin koulutusohjelmiin (sivistysvaliokunnan mietintö 1998). Edelleen todetaan yhteistyön vastaavan myös muuttuvan yhteiskunnan ja työelämän yleisiä tarpeita. Mahdollisuuden yhdistää erilaista koulutusta nähdään osaltaan laajentavan opiskelijoiden maailmankuvaa ja yleissivistystä. Yhteistyön eri koulutuksen järjestäjien välillä todetaan lisäävän opiskelijoiden laaja-alaisuutta ja liikkuvuutta myöhemmin työelämässä. Yhteistyö voi olla esimerkiksi yhteistä opetustarjontaa, yhteisten opettajien tai yhteisten tilojen ja välineiden käyttöä. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyö on lakiin perustuva velvoite, jonka toteutumista myös arvioidaan. Yhteistyö ei ole itseisarvo sinänsä, vaan sen taustalla ovat selvät yhteiskunnalliset tarpeet. Kysymys on koulutuksellisesta tasa-arvosta, koulutuksen taloudellisuudesta, opiskelijavirtojen järkevästä kulusta ja siihen liittyen lahjakkuusreservien hyödyntämisestä sekä syrjäytymisen ehkäisemisestä. Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 10 ) velvoittaa yhteistyöhön muiden alueen koulutuksen järjestäjien kanssa. Lain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Laki myös velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman niin, että se mahdollistaa opiskelijalle yksilölliset opinnot tarvittaessa myös muiden ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen (L 630/1998, 14 ). 9

10 Lisäksi uusissa ammatillisten perustutkintojen perusteissa (luku 2.1) velvoitetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjä tarjoamaan opiskelijalle mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja ja ylioppilastutkinnon. Myös lukiolaki velvoittaa koulutuksen järjestäjän yhteistyöhön alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa (L629/1998, 5 ). Lukiolain (629/1998,18 a muutettu lailla 766/2004) mukaan, opetussuunnitelman perusteiden mukaisena koulutuksena ammatillista perustutkintoa suorittava voi osallistua ylioppilastutkintoon liittyviin kokeisiin, kun hän on opiskellut 1,5 vuotta. Ammatillista perustutkintoa suorittavan opiskelijan ylioppilastutkinnon suoritusvaatimuksina ovat hyväksytysti suoritettu ylioppilastutkinto sekä hyväksytysti opetussuunnitelman perusteiden mukaisena koulutuksena suoritettu ammatillinen perustutkinto. Jos ammatillista perustutkintoa suorittava opiskelija haluaa suorittaa ylioppilastutkinnon lisäksi lukion oppimäärän, hän suorittaa sen nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Jos hän on lukioopinnot aloittaessaan vähintään 18-vuotias, hän voi suorittaa lukion oppimäärän aikuisille annettavan lukiokoulutuksen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan. 2.3 Yhteistyön terminologia Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyöhön liittyvä terminologian käyttö on kirjavaa. Koulutuksen kentällä käytetään tällä hetkellä muun muassa termejä yhdistelmätutkinnot, kaksoistutkinto, kolmoistutkinto ja ammattilukio, joita ei säädöksissä ole. Oikea termi tässä yhteydessä on kahden tutkinnon suorittaminen tai kahden tutkinnon opinnot. Kolmoistutkinto tarkoittaa usein sitä, että opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon lisäksi lukion oppimäärän. Opetushallitus ei suosittele kolmoistutkinto-nimikkeen käyttöä, sillä lukion oppimäärän suorittamista ei ole nykyisissä säädöksissä määritelty tutkinnoksi. Ammattilukio ei ole säädösten mukainen termi, vaikka eräät koulutuksen järjestäjät ovat käyttäneet sitä nimikkeenä koulutustarjonnalle, jossa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjän keskinäisellä sopimuksella luodaan koulutusväylä ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän suorittamiseksi. Toiminta perustuu lukion opetussuunnitelman perusteisiin sekä ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon perusteisiin ja niiden pohjalta laadittuun opetussuunnitelmaan. Yhteistyösuhteessa olevilla lukioilla ja ammatillisilla oppilaitoksilla on yleensä myös omiin perustehtäviinsä liittyvät opetussuunnitelmansa ja niiden 10

11 mukaan opiskelevat opiskelijansa. Tämän lisäksi niissä opiskelee yleensä omina ryhminään (ammattilukiotoiminta) myös opiskelijoita, jotka tähtäävät useamman tutkinnon suorittamiseen. Heidän opiskelunsa kestää yleensä neljä vuotta. Opiskelija on usein päätoimisesti ammatillisen koulutuksen opiskelija koko opintojensa ajan, jolloin hänellä on samat opintososiaaliset edut kuin ammattiin opiskelevilla. Ammattilukio on itse asiassa siis vain nimike yhteistyön muodolle, joka perustuu systemaattisiin ja eri osapuolia sitoviin sopimuksiin koskien yhteistyön organisointia ja rahoitusta. Ammattilukion toiminnaksi kutsutaan ammattiopiston opiskelijoille tarjottavia lukion opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Käytännön toteutusmuodot ovat vaihtelevia samoin kuin yhteistyössä yleensäkin. Tässä oppaassa käytetään termejä kahden tutkinnon opinnot, kahden tutkinnon opinnot + lukion oppimäärä sekä lukio- ja ammatillinen koulutus edellä määritetyllä tavalla. Yhteistyöverkostoilla tarkoitamme keskenään yhteistyötä tekeviä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia. Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan sitä, että opiskelijalle hyväksytään esimerkiksi aikaisemmin suoritettuja opintoja tai työssäoloa tutkintoon. Kysymykseen tulevat esim. ammatilliset opinnot, lukio-opinnot, erilliset perustutkintoa tukevat kurssit, työkokemus, ulkomailla suoritetut opinnot, opinnot avoimessa korkeakoulussa, kansanopistossa, kansalais- ja työväenopistossa tms., ohjattu harrastustoiminta ja vapaaehtoistyö. 11

12 3 Tutkintojen muodostuminen 3.1 Ammatillinen perustutkinto Valtioneuvoston päätös (VNp. 213/1999) ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 2 ) määräävät ammatillisen perustutkinnon muodostumisen ja tutkinnon laajuuden. Opetusministeriön asetus ja sen muutos (A 216/2001 ja A 469/2008) määräävät koulutusohjelmat ja tutkintonimikkeet. Laissa ammatillisesta koulutuksesta ja laissa sen muuttamisesta (L 630/1998, 30 ; L 601/2005, 31 ) määrätään osaamisen tunnustamisesta ja opiskeluajasta. Valtioneuvoston päätöksen ja ammatillisten perustutkintojen tutkintojen perusteiden mukaan ammatilliseen perustutkintoon sisältyy 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja, joista 10 opintoviikkoa voi olla muita valinnaisia opintoja kuten lukio-opintoja, 20 opintoviikkoa ns. yhteisiä opintoja sekä 10 ov vapaasti valittavia opintoja. Tämän perusteella perustutkintoon voi sisällyttää enintään 40 opintoviikkoa lukioopintoja (Liite 1). 12

13 Taulukko 1. Ammatillisen perustutkinnon rakenne. OPINNOT Pakolliset opinnot (ov) Valinnaiset opinnot (ov) Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) 16 4 Äidinkieli Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Vieras kieli Matematiikka Fysiikka ja kemia Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta Terveystieto Taide ja kulttuuri Ympäristötieto 0 4 Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 Etiikka 0 4 Kulttuurien tuntemus 0 4 Psykologia 0 4 Yritystoiminta 0 4 AMMATILLISET OPINNOT 1 90 Ammatilliset opinnot 80 Muut valinnaiset opinnot 10 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT TUTKINNON LAAJUUS YHTEENSÄ 1 Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov Opintoviikko on 40 tuntia opiskelijan työtä 10 OV 120 OV Tutkinto sisältää ammatillisia opintoja sekä ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistisyhteiskunnallisia opintoja, liikuntaa ja muita taito- ja taideaineiden opintoja, terveystietoa sekä opinto-ohjausta. Taito- ja taideaineiden opinnot sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka 18 vuotta täytettyään aloittavat opintonsa. Koulutuksen 13

14 järjestäjä voi lain 630/ :n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa edellä esitetyistä vaatimuksista. (L 455/2001, 12.) Äidinkielenä opetetaan opiskelijan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. 3.2 Lukio-opinnot Nuorille annettavat lukio-opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. Nuorille ja aikuisille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako (valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 955/2002, 7 ) on seuraava: 14

15 Taulukko 2. Nuorille ja aikuisille annettavien lukio-opintojen rakenne ja kurssien vähimmäismäärät. OPPIAINE TAI AINERYHMÄ Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien vähimmäismäärä Nuoret Aikuiset Nuoret Aikuiset Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet Perusopetuksen vuosiluokilta 1 6 alkava kieli (A-kieli) Perusopetuksen vuosiluokilta 7 9 alkava kieli (B-kieli) Muut kielet (B2, B3) 16 6 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet 7 Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet 6 Uskonto tai elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään

16 Nuorilla tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja (taulukko 2). Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta. Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan A-oppimäärän mukaisesti, on siinä pakollisten kurssien määrä kuusi. Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Aikuisilla tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä kursseja sekä muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia (liite 3). Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Joko A-kielen tai B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa kieltä. Ylioppilastutkinnossa neljästä pakollisesta kokeesta vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintoonsa kuuluvaa koetta neljän kokeen joukosta, jotka ovat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, reaaliaineen (psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, biologia, maantiede, fysiikka, kemia, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto) koe ja matematiikan koe. Kokelas voi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. 3.3 Yhteisten opintojen rakennemallit Ammatillisen koulutuksen ja lukion yhteistyöhön on kehitetty erilaisia toteutusmalleja, joista keskeisimpiä ovat: kahden tutkinnon samanaikainen suorittaminen; tavoitteena on suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinto ja mahdollisesti lisäksi myös lukion oppimäärä lukio-opinnot osana ammatillista perustutkintoa ammatilliset opinnot osana lukion oppimäärän suorittamista. Toisessa oppilaitoksessa suoritetut opinnot voidaan hyväksi lukea ammatillisessa perustutkinnossa yhteisiin, muihin valinnaisiin ja vapaasti valittaviin opintoihin sekä lukio-opinnoissa pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Näin useamman tutkinnon opinnoista tavallaan muodostuu yhteinen osa, mitä havainnollistetaan kuviossa 2. 16

17 AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Ammatilliset opinnot 90 ov Soveltavia, pakollisia ja/tai syventäviä kursseja lukiossa Yhteiset opinnot 20 ov Muut valinnaiset opinnot 10 ov Vapaasti valittavat opinnot 10 ov LUKIO Lukiokurssit Nuorten tuntijako 75 kurssia Aikuisten tuntijako 44 AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO + + YLIOPPILAS- TUTKINTO LUKIO Kuvio 2. Useamman tutkinnon muodostuminen ammatillisen perustutkinnon ja lukion opinnoista Usean tutkinnon suorittaminen Kahden tutkinnon opinnot Kun ammatillisen perustutkinto-opiskelijan tavoitteena on suorittaa ylioppilastutkinto, valitsee hän yhteistyöverkoston lukion tai lukioiden tarjonnasta kursseja, jotka tukevat osallistumista opiskelijan valitsemien ylioppilastutkintoaineiden kokeisiin. Kahden tutkinnon opinnot kestävät yleensä 3 4 vuotta, ja opiskelijat ovat pääsääntöisesti ammatillisen toisen asteen opiskelijoita. Koulutuksen järjestäjä päättää hakumenettelystä. Taulukko 3. Esimerkkejä kahden tutkinnon hakumenettelystä. ESIMERKKI 1 ESIMERKKI 2 Opiskelija hakee suoraan kahden tutkinnon opintoihin. Kahden tutkinnon opinnoilla on oma hakukoodi yhteisvalinnassa. Opiskelija hakee yhteishaussa ammatilliseen perustutkintoon. Perustutkinto-opintoihin hyväksymisen jälkeen opiskelija ilmoittaa kiinnostuksestaan suorittaa myös ylioppilastutkinto. Joissakin oppilaitoksissa kahden tutkinnon suorittamiseen voidaan järjestää vielä oma sisäinen haku kesällä. 17

18 Lukiolain (629/1998, 18 a ) mukaan ammatillisen tutkinnon suorittanut sekä myös ammatillista tutkintoa vielä opiskeleva voi osallistua ylioppilastutkintoon kuuluviin kokeisiin ilman lisäopintoja. Käytännössä opiskelijat kuitenkin valmentautuvat kirjoituksiin suorittamalla noin lukiokurssia. Useissa toisen asteen yhteistyöverkostoissa opiskelijoille on rakennettu valmiit oppimispolut ja määritelty suositeltavat lukiokurssit. Ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa suorittavat voivat halutessaan vielä täydentää lukiokurssien määrää niin, että saavat myös lukion päättötodistuksen. Taulukko 4. Esimerkkejä kahden tutkinnon opintojen lukioaineratkaisuista ja pakollisista kokeista. ESIMERKKI 1 ESIMERKKI 2 1) äidinkieli ja kirjallisuus 2) englanti 3) matematiikka (lyhyt tai pitkä) 4) ruotsin kieli tai reaaliaineiksi fysiikka tai psykologia 1) äidinkieli ja kirjallisuus 2) englanti 3) lyhyt matematiikka 4) ruotsin kieli tai reaaliaineiksi yhteiskuntaoppi tai psykologia Kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä Ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän sisältäviin opintoihin haetaan usein suoraan yhteishaussa ja opinnot kestävät yleensä 4 vuotta. Suoritettavien lukiokurssien vähimmäismäärä on 44 tai 75 kurssia riippuen siitä, suoritetaanko lukion oppimäärä nuorille tarkoitetun (75 kurssia) vai aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (44 kurssia). Opiskelijat, jotka ovat vähintään 18-vuotiaita aloittaessaan lukio-opinnot, voivat suorittaa lukio-opinnot aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Kun yhteistyölukiona on nuorten lukiokoulutusta antava oppilaitos, suoritetaan kahden tutkinnon ja lukion oppimäärän opinnoissa nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaan vähintään 75 lukiokurssia. Suoritettavat pakolliset, syventävät ja/tai soveltavat lukiokurssit hyväksiluetaan ammatillisen perustutkinnon yhteisiin ja vapaasti valittaviin opintoihin sekä usein myös muihin valinnaisiin opintoihin (yhteensä 40 opintoviikkoa). Suoritettuja ammatillisia opintojaksoja voidaan puolestaan hyväksilukea lukiokursseiksi. Esimerkiksi vaadituista 75 lukiokurssista 57 kurssia on voitu suorittaa lukiossa ja loput 18 kurssia on luettu hyväksi ammatillisen perustutkinnon opinnoista. Kun yhteistyölukiona on aikuislukio, sisältää lukion oppimäärä aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaan yhteensä 44 pakollista ja syventävää kurssia. 18

19 Lukioasetus (810/1998, 1 ) määrää, että nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa kurssin kesto on 38 ja aikuisten lukiokoulutuksessa 28 tuntia. Lukiossa oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista, jolloin opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät samassakin oppiaineessa Erillisten lukiokurssien suorittaminen Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyöverkostoissa voi olla mahdollista myös laajentaa ja syventää ammatillista osaamista valitsemalla yksittäisiä lukiokursseja. Vastaavasti lukio-opiskelijat voivat yksilöllistää opintojaan valitsemalla opintoja ammatillisen koulutuksen opintotarjonnasta. Valinnaisuutta voi lisätä myös koulutuksen järjestäjän oma tai seudullisen kouluverkon tarjonta. Taulukko 5. Esimerkkejä ammatillisen osaamisen syventämisestä tai laajentamisesta lukiokurssien avulla. AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Autoalan pt Rakennusalan pt Kone- ja metallialan pt Sähkö- ja automaatiotekniikan pt Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt Liiketalouden pt Matkailualan pt Hotelli- ja ravintola-alan pt Sosiaali- ja terveysalan pt Lääkealan pt Maatalouden pt Puutarhatalouden pt SYVENTÄVÄT JA LAAJENTAVAT LUKIOKURSSIT Pitkän matematiikan ja fysiikan kursseja Pitkän matematiikan ja fysiikan kursseja Pitkän matematiikan ja fysiikan kursseja Pitkän matematiikan ja fysiikan kursseja Pitkän matematiikan ja fysiikan kursseja Matematiikan ja kielten kursseja Kielten kursseja Kielten kursseja Psykologian kursseja Matematiikan ja kemian kursseja Biologian ja kemian kursseja Biologian ja kemian kursseja Myös soveltavana kurssina järjestetty Vanhat tanssit -kurssi on monilla paikkakunnilla ollut suosittu ammatillisia opintoja laajentava kurssi. 19

20 3.3.3 Erillisten ammatillisten opintojen suorittaminen lukiossa Ammatillisen opintojen tarjonta lukiossa lisää opintojen työelämälähtöisyyttä sekä opiskelijoiden ja opettajien työelämätietoutta ja -yhteyksiä. Ammatilliset opinnot tarjoavat myös mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen ammattikorkeakoulujen kanssa. Seudullisena tai alueellisena yhteistyönä ammatillisen oppilaitosten kanssa toteutettu yhteinen kurssitarjotin on lukiolle mahdollisuus laajentaa soveltavien ja oppilaitoskohtaisten syventävien kurssien tarjontaa ammatillisilla opinnoilla. Tällöin yhteistyöverkoston lukiot voivat keskittyä omassa kurssitarjonnassaan vahvuusalueisiinsa sulkematta pois laaja-alaista, myös ammatillisia opintoja sisältävää kurssitarjontaa. Taito- ja taideaineissa ammatillinen peruskoulutus tarjoaa monia mahdollisuuksia soveltavien kurssien ja oppilaitoskohtaisten syventävien kurssien toteuttamiseen. Opiskelijan kannalta ammatilliset opinnot lisäävät opetustarjonnan monimuotoisuutta ja yksilöllisyyttä, jolloin omia harrastuksia ja lahjakkuuksia voi helpommin hyödyntää lukio-opinnoissa. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta on sisällöllisesti laajaa. Se sisältää 53 eri tutkintoa, joissa on kaikkiaan 113 eri koulutusohjelmaa. Taulukkoon 6 on koottu eri lukioaineita ja niihin liittyviä tai niitä soveltavia ammatillisia perustutkintoja. Näiden perustutkintojen ammatillisista opinnoista löytyy monia mahdollisuuksia kyseisten lukioaineiden soveltavien ja oppilaitoskohtaisten syventävien kurssien toteuttamiseen. 20

21 Taulukko 6. Esimerkkejä lukioaineisiin liittyvistä ammatillisista perustutkinnoista. LUKIOAINE Matematiikka, fysiikka ja kemia Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Biologia ja maantiede Kielet AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Tekniikan alan perustutkinnot Liikunnan ohjauksen perustutkinto Tanssialan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Tanssialan perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Metsäalan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 21

22 4 Ammatillisten perustutkintoopintojen ja lukio-opintojen vastaavuuksien määrittäminen 4.1 Lukion ja ammatillisen koulutuksen arviointiperiaatteet Kun opiskelija suorittaa kahta toisen asteen tutkintoa samanaikaisesti, hänen osaamisensa arvioidaan erikseen kummankin tutkinnon arviointiperiaatteiden mukaisesti. Lukio-opintojen arviointi Lukio-opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollista ja syventävistä kursseista sekä niihin liittyvistä soveltavista kursseista. Lukiossa kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin asteikolla 4 10 (810/1998, 6 ). Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opettajat yhdessä (A 810/1998, 9 ). Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Kaikki pakolliset oppiaineet liikuntaa ja terveystietoa sekä vain yhden kurssin käsittäviä oppimääriä lukuun ottamatta arvioidaan numeroarvosanalla. Samoin valinnaiset vieraat kielet arvioidaan numerolla, mikäli niiden oppimäärä käsittää vähintään 3 22

23 kurssia. Oppimäärän opinnoissa opiskelijalla saa olla pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa hylättyjä kurssiarvosanoja taulukon 7 mukaisesti. Taulukko 7. Hylättyjen kurssiarvosanojen määrä. Suoritettujen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrä joista voi olla olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003) Lukion oppimäärään voidaan lukea mukaan oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Keskiarvona muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 223). Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä (75 kurssia tai 44 kurssia) täyttyy. Lukion koko oppimäärän suorittaneelle annetaan päättötodistus. Lukiossa käytettävät todistukset 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän (liite 4). 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän (liite 5). 3. Todistus lukiosta eroamisesta eli erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. 23

24 Opiskelun aikana opiskelijalle voidaan antaa jakson jälkeen jaksotodistus, johon on merkitty suoritetut kurssit ja arvosanat oppiaineittain. Ammatillisten opintojen arviointi ja tutkintotodistus Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan opintosuoritukset, aikaisemmin hankittu osaaminen sekä ammattiosaamisen näytöt arvioidaan asteikolla 1 3 (tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3). Vapaasti valittavat opinnot voidaan opiskelijan suostumuksella hyväksyä suoritetuiksi ilman arvosanaa. Opintosuoritus voidaan hyväksyä suoritetuksi myös ilman arvosanaa, mutta tällöin on varmistettava, että opiskelijal - le pystytään antamaan tutkinnon osan arvosana. Opintosuoritusten ja osaamisen arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. (488/2008, 10.) Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteissa on esitetty kunkin tutkinnon osan arviointikohteet ja -kriteerit. Arvioinnin on kohdistuttava työprosessien, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallintaan, työn perustana olevan tiedon hallintaan ja elinikäisen oppimisen avaintaitoihin (mm. oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky). (Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet, OPH:n määräys 5/011/2008.) Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää sekä päättö- että näyttötodistuksen. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijalle annetaan tutkintotodistus suoritetusta tutkinnosta sen jälkeen, kun hän on suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvat tutkinnonosat ja niihin liittyvät ammattiosaamisen näytöt. (811/1998, 13.) Ammatilliseen perustutkintotodistukseen on annettava arvosanat kaikista opetussuunnitelman perusteiden mukaisista tutkinnon osista, myös ammatillisiin opintoihin kuuluvista muista valinnaisista opinnoista. Arviointi on kriteeriperustaista, jolloin osaamista verrataan tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Ammatillisessa koulutuksessa käytettävät muut todistukset Todistus suoritetuista opinnoista annetaan opiskelun kestäessä. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin tutkinnonosiin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa, sekä lisäksi, mitä suorituksia tutkintotodistuksen saaminen edellyttää opiskelijalta. Myös silloin, kun opiskelija ei ole saanut suoritettua kaikkia tutkintoonsa kuuluvia opintoja tai opiskelijalle ei katsota voitavan kirjoittaa tutkintotodistusta, hänelle annetaan tutkintotodistuksen sijasta todistus suoritetuista opinnoista (liite 1). 24

25 Erotodistus annetaan kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle. Todistukseen merkitään suoritetut opinnot ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen (Liite 1). 4.2 Opintojen hyväksilukeminen ja osaamisen tunnustaminen Laki ammatillisesta koulutuksesta määrää, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata tutkinnon pakollisia, valinnaisia ja vapaasti valittavia opintoja. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen mainittujen opintojen tai osaamisen tunnustamista koskevan tutkinnon osan suorittamisen alkamista. (L 601/2005, 30 ). Asetus vielä tarkentaa, että opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen arvioimista ja tunnustamista. Hakemus tulee tehdä riittävän ajoissa ennen mainittujen opintojen tai tutkinnon osan suorittamisen alkamista. Opiskelijan tulee esittää osaamisen arvioinnin edellyttämä selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. (A 603/2005, 12 a.) Lähtökohtana vastaavuuksien määrittämisessä on, että ammatillisen perustutkinnon yksi opintoviikko vastaa lukio-opintojen yhtä kurssia. Vastaavuuksien määrittelyssä noudatetaan lukion ja ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman perusteissa annettuja määräyksiä opintojen hyväksilukemisesta ja osaamisen tunnustamisesta. Uusissa ammatillisten perustutkintojen tutkintojen perusteissa määritellään myös lukio-opintojen ja ammatillisten yhteisten opintojen vastaavuudet, jotta yhteistyö, yhteisen opintotarjonnan hyödyntäminen ja opintojen hyväksilukeminen tai osaamisen tunnustaminen olisi helpompaa. Taulukossa 8 on esitetty lukiokurssit, jotka vastaavat ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot). (Liite 6). 25

26 Taulukko 8. Lukiokurssit, joilla voi korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot). AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (YHTEISET OPINNOT) Äidinkieli, suomi 4 ov Vieras kieli, A-kieli 2 ov Vieras kieli, B-kieli 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1ov Ympäristötieto 4 ov Tieto- ja viestintätekniikka 4 ov Etiikka 4 ov Kulttuurien tuntemus 4 ov (valinnainen 0 4 ov) Psykologia 4 ov (valinnainen 0 4ov) Yritystoiminta 4 ov KORVAAVAT LUKIOKURSSIT ÄI1, ÄI2, ÄI4 ja [ÄI3, ÄI5, ÄI6 tai ÄI7] A1 B1 [MAB1 ja MAB2] tai [MAA1 ja MAA2 tai MAA3] FY1 ja KE1 YH1 ja YH2 L1 tai L2 TE1 KU1, KU2, MU1 tai MU2 BI3 Ei suoraa vastaavuutta Ei suoraa vastaavuutta Ei suoraa vastaavuutta PS1,PS2, PS4 ja PS5 Ei suoraa vastaavuutta 4.3 Lukio-opinnot osana ammatillista perustutkintoa Ammatillisen peruskoulutuksen uusissa tutkinnonperusteissa on määrätty, että toisen ammatillisen perustutkinnon tai lukio-opintojen suorituksilla korvataan suoritettavan tutkinnon tavoitteiltaan ja sisällöltään vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot 20 ov), vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 ov) sekä ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat (10 ov). Osaamisen tunnistamisen pääperiaatteena on, että opiskelijan saama lopullinen arvosana, esimerkiksi lukion oppimäärän arvosana siirretään ja muunnetaan muuntotaulukon (taulukko 9) mukaisesti perustutkinnon tutkintotodistukseen. Jos opinnot on suoritettu lukiossa, todistukseen merkitään, että arvosana vastaa lukion tavoitteita (liite 1). Lukion oppimäärä voidaan hyväksilukea yhdistettynä yhteisiin opintoihin tai eriteltynä todistuksessa yhteisiin opintoihin, vapaasti valittaviin ja muihin valinnaisiin opintoihin. Esimerkiksi lukion lyhyen matematiikan 6 pakollista kurssia voi- 26

27 daan hyväksilukea siten, että 3 ov luetaan yhteisiin ja 3 ov vapaasti valittaviin. Kun opinnot on lukiossa arvioitu yhdellä arvosanalla, ei arvosanaa voida jakaa. Mikäli lukio-opinnoilla korvataan ammatillisiin opintoihin sisältyviä muita valinnaisia opintoja, ei niistä anneta ammattiosaamisen näyttöä. Näyttö annetaan vain silloin, kun muut valinnaiset opinnot ovat ammatillisia opintoja. Taulukko 9. Arvosanojen muuntamiseen käytettävä vastaavuusasteikko/muuntotaulukko. LUKION ARVOSANA- ASTEIKKO 5 10 AMMATILLISEN OPPILAITOKSEN ARVOSANA-ASTEIKKO 1 5 ASTEIKKO 1 3 erinomainen 10 kiitettävä 5 kiitettävä 3 kiitettävä 9 kiitettävä 5 kiitettävä 3 hyvä 8 hyvä 4 hyvä 2 tyydyttävä 7 hyvä 3 hyvä 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 2 tyydyttävä1 välttävä 5 tyydyttävä 1 tyydyttävä1 Opintojen hyväksilukeminen tai osaamisen tunnistaminen voi tapahtua vain tutkinnonosa tutkinnonosalta. Jos opiskelijan saamat hyväksiluetut arvosanat eivät ole lopullisia oppimäärän arvosanoja vaan erillisten kurssien arvosanoja, suhtaudutaan niihin kuin ne olisivat ammatillisten tutkinnonosien opintojaksoja. Näistä opintokorttiin merkityistä opinnoista oppilaitos antaa oman tutkintotodistukseen merkittävän arvosanan eikä todistuksen tule merkintää muussa oppilaitoksessa suoritetuista opinnoista vaan arvosanan katsotaan vastaavan ammatillisten opintojen tavoitteita. (Kinnunen & Halmevuo 2003, 90.) Jos oppimäärän arvosana puuttuu, on arvosana annettava joko näytön avulla tai hyväksymällä lukion antamat erilliset kurssiarvioinnit opintojaksojen arviointeina ammatillisen koulutuksen asteikolle muunnettuna. Oppilaitoksessa on verrattava, että tunnustettavat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen vastaavat opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Jos toisessa oppilaitoksessa suoritetuista opintokokonaisuuksista ei ole arvosanaa tai opintokokonaisuuden arvosana ei ole siirrettävissä toisesta tutkintotodistuksesta, osaamisen arvioi opinnoista vastaava opettaja tai opettajat, jos heitä on useampia, siten että osaaminen pystytään toteamaan käyttäen kolmeportaista arviointiasteikkoa. (Kinnunen & Halmevuo 2003, 51.) 27

28 Tutkinnon osa sen sijaan on voitava hyväksyä suoritetuksi tai lukea hyväksi myös ilman arvosanaa. Esimerkiksi lukiossa suoritetut kurssit, osat toisesta ammatillisesta tutkinnosta, kesätyö, työkokemus ja muut opinnot, joista ei ole arvosanaa, voivat korvata opintokokonaisuuden osia. Niistä ei anneta arvosanaa, vaan ne merkitään opintokorttiin opintojaksoina suoritusmerkinnällä. Lukion oppimäärää hyväksiluettaessa ongelmana voi olla se, etteivät muunnetut arvosanat todenna osaamista oikeudenmukaisella tavalla. Esimerkiksi pitkän matematiikan 10 kurssia suorittaneella opiskelijalla matematiikan arvosana on 6. Perustutkintotodistukseen muunnettuna arvosanaksi tulee tyydyttävä 1, mistä taas voi olla haittaa, jos opiskelija hakee perustutkintotodistuksella esim. ammattikorkeakouluun. Tällaisessa tilanteessa opiskelija voi halutessaan näyttää osaamisensa perustutkinnon matematiikan tavoitteiden pohjalta ja saada uuden arvosanan. Tästä arvosanasta vastaa arvosanan antanut opettaja eikä enää voida vedota tutkintotodistuksessa lukion opintoihin. (Kinnunen & Halmevuo 2003, 50,) Ammatilliset opinnot osana lukio-opintoja Lukiolain 23 :n mukaan (muutettu /1116) opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. Luettaessa lukio-opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle vastaavuusasteikon mukaisesti (taulukko 9). Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, vastaako toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi ylempää vai alempaa lukion arvosanaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Aikuisten lukiokoulutuksessa voidaan aikaisempia lukio-opintoja hyväksilukea käyttäen suoritusmerkintää, jos opiskelija on aloittanut lukio-opintonsa yli 18-vuotiaana. 4.4 HOPS henkilökohtainen opetussuunnitelma HOPS on ensisijaisesti käytössä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Yleisesti käytetään käsitteitä rajattu ja avoin HOPS. Rajattu HOPS on opiskelun alussa laadittava konkreettinen opiskelusuunnitelma, johon myös aiemmat opinnot luetteloidaan korvaavuuksien selvittämiseksi. Samoin se sisältää suunnitelman opinto- 28

29 jen etenemisestä ja valituista opintokokonaisuuksista. HOPSia tarkennetaan tarpeen vaatiessa. Opiskelun eteneminen voidaan nähdä HOPSin toteutumisena opintosuorituksina. Pääsääntöisesti rajattu HOPS keskittyy yksilön omaan opiskeluun ja sen suunnitteluun. Koulutuksenjärjestäjä voi helpottaa rajatun HOPSin laatimista esimerkiksi erilaisilla runkosuunnitelmilla ja taulukoilla, koska HOPS koskee ensisijaisesti opiskelun sisältöjä ja muotoja ja näin ollen liittyy kiinteästi oppilaitosten opetussuunnitelmiin. Avoimessa HOPSissa on kyseessä ajattelutapa, joka edellyttää oman oppimisen aktiivista havainnointia ja näkemystä omaan elinikäiseen kehittymiseen (jatko-opinnot, ammatillinen kehittyminen). Tällöin HOPS on eräänlainen salkku, jota täytetään erilaisilla dokumenteilla opintojen edetessä. HOPS täydentyy ja laajenee yksilölliseen tavoitteiden asetteluun ja tulevan ammatillisuuden määrittelyyn. HOPSin tavoitteena on muodosta riippumatta tukea opintojen suunnittelua, antaa tietoa opintojen suoritusjärjestyksestä ja selvittää sitä, mikä on opintojen kannalta olennaista ja mikä ei. Lisäksi HOPSin tarkoitus on selventää ura- ja jatko-opiskelumahdollisuuksia niin kotimaassa kuin ulkomailla. HOPSin avulla opiskelija hallitsee opiskeluaan paremmin pystyessään suunnittelemaan opintojaan jo alusta alkaen. Se tukee opiskelijan sitoutumista. Lisäksi oppimista voidaan HOPSin avulla ohjata yksilöllisemmin ja oppimiseen saadaan yksilöllistä joustavuutta. Kun kyseessä on oppilaitosten välinen yhteistyö (kahden ammatillisen oppilaitoksen tai ammatillisen ja lukion), opiskelijan HOPSissa tulee olla sovittuna, miten eri opinnot vastaavat toisiaan ja miten voidaan hyväksyä toisen tutkinnon opintoja. Tämä edellyttää oppilaitoksilta tutustumista eri opetussuunnitelmiin ja keskinäisten sopimusten tekemistä. Lähtökohtana vertailussa on, että ammatillisen perustutkinnon yksi opintoviikko vastaa lukio-opintojen yhtä kurssia. (Kinnunen & Halmevuo 2003, 39.) 29

30 5 Yhteistyön toteutus Tässä luvussa esitetyt alueelliset mallit perustuvat seuraavien koulutuksen järjestäjien ja heidän yhteistyökumppaneidensa toimintaan: Lapin ammattiopisto Oulun seudun ammattiopisto Länsi-Lapin ammatti-instituutti Kemi-Tornion ammattiopisto Tampereen ammattiopisto Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Koulutuskeskus Salpaus Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Koulutuskeskus Sedu Itäsuomalainen oppimisverkosto ISOverstas Hallinto Toisen asteen koulutuksen seudullisen yhteistyön selvityksen (Mäensivu et al. 2007) keskeinen kysymys oli, millainen hallinnollinen ja toiminnallinen malli valitaan seudullisen koulutusyhteistyön lähtökohdaksi. On tärkeää havaita, että nämä kaksi käsitettä ovat eri asioita. Hallintomalli määrittää ennen kaikkea päätöksentekomenettelyt, kun taas toiminnallisia malleja voidaan kehittää tiettyyn rajaan saakka myös päätöksenteon menettelytavoista riippumatta. Toimiva päätöksentekomalli voi tukea toimintamallin rakentamista ja kehittämistä, kun taas monimutkainen ja kankea hallintomalli voi hidastaa tai estää toimintamallin syntymistä ja kehittämistä. Seudullisissa toisen asteen strategisissa selvityksissä esitetään erilaisia malleja. Niistä yleisin on yhteistyö- eli verkostomalli. Yhteistyö- eli verkostomalli Verkostomallissa jokaisella kunnalla on oma organisaatio esim. lukiokoulutuksen järjestämiseksi. Tästä syystä myös lukiokoulutuksen strateginen työ on osa kunkin kunnan strategian työstä, jossa otetaan kuitenkin huomioon seudun ja maakunnan 30

31 strategia. Yhteistoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun nähdä yhteistyön mahdollisuudet, mutta ne, jotka siihen osallistuvat, sopivat yhdessä tietyt periaatteet lukiokoulutuksen palveluiden toteuttamiseksi. Järjestelmien yhdenmukaistaminen tapahtuu kuntien omilla päätöksillä sekä mahdollisesti myös ostopalvelusopimuksilla. Yhdessä sovittavat periaatteet koskevat esimerkiksi lukuvuoden työaikoja, viikoittaista aikataulua opetuksen järjestämiseksi (kiertotuntikaavio), täydennyskoulutusta, tietohallintojärjestelmiä, kansainvälistä toimintaa, opinto-ohjausta, opiskelijahuoltoa, erityisen tuen järjestelyjä sekä tukipalvelujen järjestämistä. Yhteistyömallissa jokainen riittävän vahva kunta pääsääntöisesti huolehtii lukiokoulutuksen järjestämisestä, päättää kouluverkosta ja hallintorakenteesta sekä lukiokoulutuksen taloudesta. Kustannusten karsimisessa kunnan keinoina ovat yleensä kouluverkon tiivistäminen, opetusryhmien koon kasvattaminen, tarjottavien kurssien määrän vähentäminen, yleisten toimintamäärärahojen vähentäminen, tukipalveluiden keskittäminen sekä hallinnon keventäminen. Yhteistyömallissa yhteistyön kautta tapahtuva säästö saadaan ennen muuta toimintojen ja esimerkiksi kouluinvestointien yhteissuunnittelulla. Taulukko 10 esittelee yhteistyömallin hyötyjä ja haittoja Jari Kinnulan mukaan (2006). Taulukko 10. Yhteistyömallin hyödyt ja haitat. YHTEISTYÖMALLIN EDUT selkeät toiminnan järjestämisen perusteet päätöksenteko lähellä palvelua kuntien oma harkinta suurempi joustavuus lähipalvelujen järjestämisessä paikalliset olosuhteet tunnetaan paremmin YHTEISTYÖMALLIN ONGELMAT seudullinen näkökulma ja etu heikkenee hajautettu päätöksenteko (lautakunnat) edellyttää monitahoisia sopimuksia taloudellisia säästöjä ei juuri saavuteta kehittämistoimiin ei saada tarpeeksi tukea 5.1 Sopimukset ja rahoitus Seudullisen toisen asteen opetuksen perustaksi voidaan esittää kahta sopimusmallia, yhteistoimintasopimusta ja kunnittain palvelusopimusta. Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan suunnitellun yhteistyön visio ja tavoite, yleiset periaatteet, sisältö, toimielimet, henkilöstö, tilat, kalusto ja varusteet, palvelusopimuksessa sovittavat asiat, kustannusten ja vastuiden jakautuminen, palvelun laatuun ja arviointiin liittyvät asiat, sopimuksen voimaantulo ja irtisanominen sekä erimielisyyksien ratkaiseminen. 31

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015)

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) 1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista? Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNUSTAMISEN PERIAATTEET Pedagoginen rehtori 21.9.2015

OSAAMISEN TUNNUSTAMISEN PERIAATTEET Pedagoginen rehtori 21.9.2015 OSAAMISEN TUNNUSTAMISEN PERIAATTEET Pedagoginen rehtori 21.9.2015 Työryhmä: Pasi Junttanen, Tiina Kjellin ja Juha Jokinen SISÄLTÖ 1 OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN... 1 2 OSAAMISEN TUNNUSTAMISEN

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU?

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU? syksy 2016 Mitä tarkoittaa, OSTU? Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että selvitetään, mitä opiskelija osaa opintoja aloittaessaan. Opettajan velvollisuus on aina ennen uuden tutkinnon osan aloittamista

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015

LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015 Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015 Määräykset ja ohjeet 2014:6 Opetushallitus

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 600 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 500 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI. 5.1 Arvioinnin tavoitteet. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi

5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI. 5.1 Arvioinnin tavoitteet. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi 5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tavoitteet Tietojen ja taitojen arviointi tulee olla monipuolista, opiskelua ja oppimista tukevaa ja motivoivaa. Opiskelijaa kannustetaan myönteisellä

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Kahden tutkinnon opintojen opas. Pieksämäki

Kahden tutkinnon opintojen opas. Pieksämäki 2012-2013 Kahden tutkinnon opintojen opas Pieksämäki Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 2. AMMATILLISTEN JA LUKIO-OPINTOJEN YHTEENSOVITTAMINEN... 4 2.1 Vaihtojaksot... 4 2.2 Verkko-opinnot... 4 3. OPISKELU PIEKSÄMÄEN

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

YHTEISET TUTKINNON OSAT

YHTEISET TUTKINNON OSAT YHTEISET TUTKINNON OSAT 12.2.2015 Opetushallituksen infotilaisuus Ulla Aunola ja Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö Mitä tapahtunut ja mikä muuttunut? Kokonaislaajuus hieman kasvanut (vrt.

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Määräys 93/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot yhteishaku 2015 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Opiskelijan polku 2 Mitä hyötyä? Opiskelemalla lukioaineita parannat mahdollisuuksiasi menestyä jatko-opintojen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot 2017 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio OSAO järjestää lukio-opinnot yhteistyössä Oulun aikuislukion kanssa. Opetusta antavat pääasiallisesti

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Abien vanhempainilta Tervetuloa!

Abien vanhempainilta Tervetuloa! Abien vanhempainilta 27.8.2013 Tervetuloa! Lukuvuoden tapahtumia/abit Syksyn yo-kokeet 9.9. 27.9.2013 1. jakson koeviikko 25.9. 1.10.2013 Retkiä oppilaitoksiin Syysloma 21.10-27.10.2013 2. jakson koeviikko

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA

OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA 2011 Arviointiasteikon muutos - miksi? asteikko T1, T2, H3, H4, K5 -> T1, H2,K3 ammattiosaamisen näyttöjen myötä opiskelijan osaamisen arviointi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013

Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013 Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013 Kahden tutkinnon opinnoissa suoritetaan ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto. Tässä oppaassa kahden tutkinnon

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot