Kävellen kauppaan, pyörällä postiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kävellen kauppaan, pyörällä postiin"

Transkriptio

1 Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Kävellen kauppaan, pyörällä postiin Aluekehityksessä liikunnalla oma rooli Kuntokatsastus ulkoilureitillä

2 Kipinät SISÄLLYS Pääkirjoitus: Tarvitsemme elämäntapojen muutosta 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 6 Apteekit terveysliikunnan viestinviejiksi 8 Tutkittua tietoa 9 Kolumni: Näyttelijälle on tärkeintä fyysinen liikunta 10 Työkykyä tulevaisuuteen 12 Liikunta osana aluekehitystä 14 Missä valossa sinä seisot? 16 Kuntokatsastus helposti lenkin aikana 18 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue Kunnon Laiva KKI-Päivät Vaikuttaja ilmastonmuutoksen ja ympäristönsuojelun hyväksi 14 Turussa muutetaan pysyvästi toimintamalleja. 24 Houkuttelevat olosuhteet luovat liikettä 26 Fyysinen aktiivisuus auttaa stressin hallinnassa 28 Laadukas kaupunkiympäristö houkuttelee liikkumaan 30 Ympäristö liikuttaa: Kävellen kauppaan, pyörällä postiin 32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 SLU-alueiden terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille: Taukojumppaopas 38 KKI-materiaalit Ennaltaehkäisyä yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Vastuulliset elämänarvot heijastuvat neuvottelevan virkamiehen työhön. Persoonallisuudella ja temperamentilla on vaikutusta liikuntaan suhtautumisessa. Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Viitaniementie 15a, Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Tanja Onatsu ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh , katri. ULKOASU Kotisaari Graphic Design Studio. KANNEN KUVA Studio Juha Sorri. PAINO PunaMusta Oy. 17. vuosikerta. ISSN-L ISSN (painettu). ISSN X (verkkojulkaisu). KUVA ANNA SUUTARI KKI-toimistolaiset ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Noora Moilanen, Sari Kivimäki, Tanja Onatsu ja Jyrki Komulainen. Alarivissä vasemmalta Niina Valkama ja Miia Malvela. Kuvasta puuttuu Liisamaria Kinnunen. 2

3 Tarvitsemme elämäntapojen muutosta Kuinka saisimme liian paljon istuvat ja vain vähän liikkuvat kansalaiset kiinnostumaan fyysisesti aktiivisesta elämäntavasta? PÄÄKIRJOITUS Erityisesti tähän kysymykseen haetaan ratkaisuja sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmässä, joka aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Ryhmä valmistelee uudet linjaukset suomalaisten terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi sekä konkreettisen toimenpideohjelman linjausten toteuttamiseen. Valmistelutyötä tehdään laajassa yhteistyössä ministeriöiden, järjestöjen, tutkimuslaitosten sekä muiden terveyden ja liikunnan asiantuntijatahojen kanssa. Suomalaisten arkiliikunta ja työn fyysinen rasittavuus ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä yhteiskunnan teknistymisen, työn luonteen ja ympäristön muutosten myötä. Koulu- ja työpäivän aikana istutaan paljon, töihin mennään useimmiten autolla tai julkisella kulkuvälineellä ja iltaisin tv- ja tietokoneruudut houkuttelevat meitä istumaan lisää. Vaikka osa harrastaakin liikuntaa, saattaa päivä muutoin sisältää lähes pelkästään istumista. Me suomalaiset, kaikenikäiset, tarvitsemme elämäntapojen muutosta: lisää fyysistä aktiivisuutta, etenkin arki- ja hyötyliikuntaa. Erityisiä toimia tarvitaan vähiten liikkuvien ihmisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Arjen ympäristöillä on suuri merkitys fyysiselle aktiivisuudelle, joten niiden tulisi olla liikkumiseen kannustavia. Sen vuoksi päivähoidossa, koulussa, työpaikoilla ja vanhusten palveluissa tulisi vahvistaa fyysisesti aktiivista toimintakulttuuria. Fyysisesti passiivisesta elämäntavasta on tullut maailmanlaajuisesti lihavuuteen, tupakointiin ja alkoholinkäyttöön rinnastuva kansanterveysongelma. Vaikka liikunnan merkityksestä terveydelle on vankkaa tutkimusnäyttöä, hyödynnetään liikuntaa edelleen liian vähän sosiaali- ja terveydenhuollossa työvälineenä. Liikuntaneuvonta tulisi sisällyttää elämäntapaohjauksen keskeiseksi osaksi niin neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Tähän tarvitaan pitkäjänteistä alan asiantuntijoiden osaamisen vahvistamista, työprosessien ja -tapojen kehittämistä sekä moniulotteista yhteistyötä. Elämäntapojen muutos on usein aikaa vievä prosessi, johon ihminen tarvitsee asiantuntijan antamaa suunnitelmallista tukea ja kannustusta. Liikuntaneuvonnassa keskeistä on ohjaaminen juuri kyseiselle henkilölle sopivan arki- ja hyötyliikunnan, omatoimisen kuntoliikunnan tai ohjatun liikuntaharrastuksen pariin. Palveluketjun terveydenhuollosta liikuntapalveluihin on toimittava saumattomasti. Liikuntaa aloittavalle tulee tarjota tietoa liikuntamahdollisuuksista, niin aloittelijoiden ryhmistä kuin sisä- ja ulkoliikuntapaikoista. Liikuntatarjonnassa on monia aukkokohtia. Liikuntaa aloittaville aikuisille ja ikääntyneille ei ole tarjolla riittävästi heille sopivia liikuntaryhmiä. Tarvitaan lisää edullista ja helposti saavutettavaa matalan kynnyksen toimintaa. Kunnat, liikuntaseurat, kansanterveysjärjestöt, liikuntayrittäjät ja koulutusorganisaatiot voisivat tarjota paljon nykyistä enemmän matalan kynnyksen liikuntaa toiminnassaan. Mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa tulee löytyä monipuolisesti ja helposti koko elämänkulun ajan ja niitä tulee toteuttaa eri tahojen yhteistyöhön rakentuvassa toimintakulttuurissa. Liikunnan edistämistyössä ratkaisevaa on, kuinka eri tahojen osaaminen ja voimavarat saadaan yhdistettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kautta olemme saaneet upeita esimerkkejä siitä, kuinka erilaiset yhteistyömuodot on saatu toimimaan paikallistasolla. Ottakaamme oppia näistä hyvistä käytännöistä! KUVA: MIIA MALVELA Liikuntaneuvonta tulisi sisällyttää elämäntapaohjauksen keskeiseksi osaksi. Taru Koivisto johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän puheenjohtaja yhdessä ylijohtaja Riitta Kaivosojan kanssa 3

4 Terveysliikunnassa tapahtuu Elämä pelissä KUVA: YLE/PAULI BOSTRÖM Elämä pelissä pureutuu kolmannella kaudellaan siihen, kuinka ihminen voi hallita v-käyräänsä. Arkisista vastoinkäymisistä ärtyminen on luonnollista, mutta jos niin käy liian usein tai jos harmistuksen tunne kestää turhan pitkään, on syytä huolestua. Vaikeinta takaiskujen sietäminen on kielteisille ihmisille. Kielteisyys altistaa myös epäterveelliseen elämäntapaan ja voi lyhentää elinikää jopa yli 10 vuodella. Elämä pelissä -ohjelmassa viisi tunnettua suomalaista tunnustaa harmistuvansa arkisista vastoinkäymisistä liian herkästi ja liian voimakkaasti. He ovat monimiljonääri Kai Mäkelä, Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn, kotiäiti Nina Mikkonen, näyttelijä Oskari Katajisto ja liikemies Jethro Rostedt. Elämä pelissä tarjoaa syksyllä 2012 laaja-alaista terveysvalmennusta kaikille suomalaisille. Valmennuksen kulmakivi on harjoiteohjelma, joka antaa eväitä sietää vastoinkäymisiä entistä paremmin. Arkisemmin ilmaistuna kyse on taidosta hallita omaa v-käyräänsä ja siten parantaa omaa ja läheistensä elämänlaatua. Koko kansalle tarjottava terveysvalmennus on tärkeä osa Elämä pelissä -hanketta, johon kuuluvat myös Yle TV1:llä esitettävä tv-sarja ja Ylen sivustolla julkaistava nettitesti. KKI-ohjelma on mukana ohjelmassa tarjoten valmennettaville Timo Haikaraisen liikuntavalmennusta ja Patrik Borgin ravinto-ohjausta. Valmennusjaksot nähdään Yle TV1:ssä 2. joulukuuta alkaen sunnuntaisin kello ja suuri päätösshow 6. tammikuuta LISÄTIETOJA 4

5 9 th Annual Meeting and 4 th Conference of HEPA Europe October 2013, Helsinki, Finland Measuring physical inactivity Counteracting sedentary lifestyle Physical activity in childhood and adolescence Developing new ways in HEPA promotion Promoting cycling - Promoting walking conference venue Hilton Helsinki Kalastajatorppa hosts Fit for Life Program and the UKK Institute contact information Liisamaria Kinnunen, Kansainvälinen terveysliikuntaverkoston kongressi Helsingissä syksyllä 2013 Kansainvälisen terveysliikuntaverkoston HEPA Europe Networkin kongressi ja vuosikokous 9 th Annual Meeting and 4 th Conference of HEPA Europe järjestetään lokakuuta 2013 Helsingissä Kalastajatorpalla. Kongressin teemoina ovat liikkumattomuuden mittaaminen, passiivisuuden purkaminen, lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus, uusien tapojen kehittäminen terveysliikunnan edistämiseen sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen. Kongressin järjestävät Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja UKK-instituutti. LISÄTIETOJA Nuorille miehille ja nuorille naisille erilaista liikuntaneuvontaa Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen tohtorikoulutettava Sari Aaltonen tutkimusryhmineen on selvittänyt geneettisten ja ympäristötekijöiden osuutta liikunta-aktiivisuuden vaihtelussa siirryttäessä nuoruudesta nuoreen aikuisikään. Tutkimuksen mukaan geneettisten tekijöiden osuus kummallakaan sukupuolella ei juuri muutu tutkittaessa liikunta-aktiivisuuden vaihtelua nuoruudesta nuoreen aikuisikään. Yhteisillä ympäristötekijöillä näyttäisi olevan merkitystä varsinkin naisten liikunta-aktiivisuuden vaihtelua selittävänä tekijänä. Tämä olisikin syytä ottaa huomioon mietittäessä liikuntaneuvontaa, ja neuvontaa tulisi mahdollisuuksien mukaan kohdistaa nuorille miehille ja naisille hieman eri tavalla. Tutkimus on osa laajaa suomalaista Nuorten Kaksosten Terveystutkimusta. Aaltonen tutkimusryhmineen voitti ensimmäisen sijan ja vuoden nuori tutkija -palkinnon Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämässä Vuoden 2012 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailussa. LISÄTIETOJA Sari Aaltonen, puh , KUVA: PETTERI KIVIMÄKI 5

6 TEKSTI JA KUVAT: SARI KIVIMÄKI Apteekit terveysliikunnan viestinviejiksi Liikkujan Apteekki -toimintamalli sai hyvän vastaanoton asiantuntijaseminaarikiertueella, joka järjestettiin 16 paikkakunnalla syys-lokakuussa Terveysliikuntaa apteekkeihin -teemalla toteutetut seminaarit keräsivät yhteensä lähes 550 osallistujaa. Kiertue oli osa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman, Hengitysliiton, Apteekkariliiton ja SLU-alueiden Liikkujan Apteekki -konseptia. Kiertue tavoitti runsaasti apteekkiväkeä sekä kuntien liikunta- ja terveystoimijoita. Kolmen vuoden aikana 15 pilottiapteekissa on otettu terveysliikuntaa osaksi asiakaspalvelua, ja Liikkujan Apteekki -seminaarissa näitä kokemuksia jaettiin apteekeille ja terveysliikuntatoimijoille. Osallistujille annettiin tietoa terveysliikunnan merkityksestä, liikunnan puheeksi ottamisesta asiakaspalvelutilanteessa, kuntien liikuntatarjonnasta ja kansanterveysjärjestöjen yhdistysliikunnasta sekä Liikkujan Apteekki -hankkeen ( ) pilottivaiheen kokemuksista. Apteekki voi toimia liikuntakipinän herättäjänä asiakaspalvelutilanteissa ja tuoda liikuntaa näkyväksi muun muassa liikuntahyllyn välityksellä. Apteekeissa käy runsaasti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia, joten niillä on oiva mahdollisuus tarttua tilaisuuteen ja tarjota terveysliikuntaa lisäpalvelunaan. KIERTUEELTA VINKKEJÄ PUHEEKSI OTTAMISEEN Apteekki on luotettava ja asiantunteva taho jakamaan tietoa liikunnasta lääkehoidon tukena. Apteekki toimii hyvin myös paikallisen liikuntatarjonnan ja -neuvonnan tiedottajana. Apteekin henkilökunnalle liikunnan puheeksi ottaminen on kuitenkin uusi asia työnkuvaan, eikä se ole itsestäänselvyys nopeissa asiakaspalvelutilanteissa. Seminaarissa opittiin, että ihminen tarvitsee pieniä herätyksiä ja muistuttelua liikunnan aloittamiseen; jos käsityksiä liikunnan hyödyistä opitaan pikkuhiljaa, se kannustaa vähitellen liikkeelle. Mikään ei tapahdu hetkessä tai suoraviivaisesti, mutta pienestäkin liikuntaan kannustamisesta voidaan saada suuri hyöty. Osallistujat kokivat saaneensa seminaarista varmuutta ja malleja liikunnan puheeksiottamiseen asiakkaan kanssa. Muun muassa apteekista saatava maksuton materiaali ja Löydä lääke nimeltä liikunta -kortit helpottavat liikunnan puheeksi ottamista. YHTEISTYÖ KONSEPTIN KESKIÖSSÄ Liikkujan Apteekki -konsepti on paikallisen yhteistyön tulos eli mukaan kannustetaan yhtälailla kunnan liikuntaja terveystoimen väkeä kuin paikallisyhdistyksiä. Konsepti antaa hyvän mahdollisuuden yhteistyön kehittymiseen ja syventymiseen terveysliikuntatoimijoiden ja apteekkien välillä. Erilaiset testi- ja teemapäivät sekä terveysliikuntatapahtumat luovat mahdollisuuden terveysliikunnan esille tuomiseen ja edistämiseen. Apteekki saa Liikkujan Apteekki -konseptista näkyvyyttä ja lisäarvoa palveluunsa. Apteekin asiakkaat saavat puolestaan tietoa liikunnan merkityksestä hyvinvointiin sekä tietoa paikkakunnan liikuntatoiminnasta ja liikuntapaikoista. Kunnille apteekit ovat hyvä yhteistyökumppani liikuntaryhmien ja liikuntaneuvonnan tiedotuksessa, ja niiden kautta voidaan löytää oikeaa kohderyhmää terveysliikuntaryhmiin. Yhteistyö apteekkien kanssa tekee myös yhdistysten liikuntatoiminnasta näkyvämpää. 6

7 Janne Haarala (vas.) Hengitysliitosta, Tino-Taneli Tanttu Lounais-Suomen Liikunnasta ja Urheilusta, Sari Kivimäki KKI-ohjelmasta ja psykologi Satu Eerola innostivat Liikkujan Apteekki -kiertueella apteekkilaisia ottamaan liikunnan rohkeasti puheeksi asiakkaiden kanssa. TOIMINTA KÄYNNISTYY APTEEKKIEN EHDOILLA Seminaarikiertueelle osallistui 178 apteekkia eli vajaa kolmasosa kaikista Suomen apteekeista, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Suurin osa apteekeista koki liikunnan lisäarvona omiin palveluihinsa, ja verkostotapaamisia sovittiin heti seminaarin jälkeen. Osa apteekeista lähtee liikkeelle pienin askelin ottamalla valikoimiinsa maksutonta liikuntamateriaalia ja osa rakentaa liikuntahyllyn, jossa on myyntituotteina muun muassa askelmittareita, kävelysauvoja ja lihasvoimaa kehittäviä tuolijumppareita. Liikkujan Apteekki on aina apteekin näköinen sekä sen ympäristöön sopiva ja tarpeisiin vastaava toimintatapa. Apteekit ovat innostuneita lisäpalvelusta, joka monipuolistaa apteekkihenkilökunnan työn arkea ja lisää apteekin näkyvyyttä. APTEEKKI OSAKSI TERVEYSLIIKUNNAN PALVELUKETJUA Apteekeilla on kilpailua muun muassa käsikauppalääkkeiden siirtyessä muualle. Liikkujan Apteekki on siten myös tapa erottua sekä lisätä asiakaskuntaa paremmalla ja laajemmalla palvelutarjonnalla. Apteekit toivovat tietoa kunnan ja yhdistysten palvelutarjonnasta, erityisesti matalan kynnyksen liikuntaryhmistä ja liikuntaneuvonnasta, jotta voisivat palvella asiakkaitaan entistä paremmin. Liikkujan Apteekki -konseptiin on luotu tasot, joista apteekki saa ideoita oman toimintansa kehittämiseen. Jatkossa mukana olevat apteekit tunnistaa Liikkujan Apteekki -merkistä. Liikkujan Apteekki -toiminnasta kiinnostuneet terveysliikunnan toimijat voivat olla yhteydessä SLU-alueen terveysliikunnan kehittäjään, joka koordinoi alueellisia jatkotoimenpiteitä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Liikkujan Apteekit ovat osa kunnan hyvinvoinnin palveluketjua ja vahva terveysliikunnan yhteistyökumppani. Lisätietoja Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma puh , 7

8 Suomalaisten kolesteroliarvot nousussa Kansallinen FINRISKI tutkimus osoittaa suomalaisten kolesteroliarvojen kääntyneen nousuun viimeisen viiden vuoden aikana, kun ne ovat yhtäjaksoisesti laskeneet vuodesta 1982 vuoteen Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että 1970-luvulta jatkunut sydänkuolleisuuden lasku saattaa kääntyä nousuun lähivuosina. Tulosten mukaan vuodesta 2007 vuoteen 2012 suomalaisten keskimääräinen veren kolesterolipitoisuus nousi miehillä 5,25 millimoolista litraa kohden (mmol/l) 5,34:ään ja naisilla 5,15:sta (mmol/l) 5,31:een. Nousua oli miehillä 1,7 prosenttia ja naisilla 3,1 prosenttia, mikä on tilastollisesti merkitsevä muutos. Suositusten mukaan kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5 mmol/l. Tuloksia selittää osittain viimeaikainen ravintokeskustelu, joka on johtanut väestöä harhaan. Rasvojen laatuun tulisi jatkossakin kiinnittää huomiota niin, että pääpaino on pehmeissä monityydyttymättömissä kasvirasvoissa kovien tyydyttyneiden eläinrasvojen sijaan. Tutkimukseen osallistui suomalaista :sta postitse kutsutusta. Tietoa kerättiin kyselylomakkeilla, terveystarkastuksen yhteydessä tehtävillä mittauksilla, verinäytteistä tehdyillä laboratorioanalyyseillä sekä valtakunnallisista rekistereistä. Tuloksia käytetään epidemiologisessa tutkimuksessa, terveyden edistämistyössä ja terveyspoliittisessa päätöksenteossa. Lisätietoja Vartiainen E., Borodulin K., Sundvall J., Laatikainen T., Peltonen M., Harald K., Salomaa V. & Puska P. FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suomen Lääkärilehti 35/2012 vsk 67. (pdftiedosto osoitteessa pdf/sll pdf) 5,31 mmol/l 5,34 Monikulttuurisen liikunnan hyviä käytäntöjä Monikulttuurisen liikunnan hyvien käytäntöjen perusta muodostuu pitkäjänteisestä rahoituksesta ja tietoisesta tavoitteenasettelusta. Liikuntakentällä tarvitaan verkostoitumista ja halua tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Itse toiminnan tulisi perustua matalan kynnyksen periaatteille sekä osallistujien ja järjestävän tahon väliseen luottamukseen. Erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa tulisi olla mahdollisuus harrastaa liikuntaa omissa ryhmissä, ja huomiota tulisi kiinnittää maahanmuuttajille ennalta tuntemattomiin toiminta- ja vuorovaikutustapoihin. Maahanmuuttajataustaiset roolimallit ja vertaisohjaajat vahvistavat turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta. Liikunnallisten taitojen ja tietojen omaksumisen lisäksi toiminnalla tulisi olla laajempia sosiaalisia tavoitteita. Yhteenkuuluvuus ja sosiaaliset kontaktit vahvistuvat oheistoiminnan kautta, jolloin kokonaisvaltainen osallistujien huomioiminen tukee kotoutumisprosessia. On tärkeää lisätä maahanmuuttajien tietoa terveysliikunnasta ja opastaa liikuntapaikkojen toimintatapoja. Erityistarpeita on maahanmuuttajataustaisilla tytöillä ja naisilla sekä ikääntyneillä. Tutkimuksessa selvitettiin niitä olosuhteita ja toimintaperiaatteita Suomessa ja Norjassa, jotka tukevat maahanmuuttajataustausten osallistumista organisoituun liikuntatoimintaan. Lähtökohtana on, että liikuntatoimintaan osallistuminen on yksi keino edistää sosiaalista inkluusiota ja intergaatiota. Tutkimuksen taustalla on Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n monikulttuurisen liikunnan toimintaohjelma Ohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa monikulttuurisen liikunnan hyvistä käytännöistä Pohjoismaissa ja kartoittaa liikuntaan osallistumisen näkökulmasta erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajaryhmät. Julkaisu Maijala H-M. & Fagerlund E. Monikulttuurisen liikunnan hyviä käytäntöjä Suomessa ja Norjassa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 258. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. 8

9 PAAVO HONKIMÄKI NÄYTTELIJÄ, TEATTERI EUROOPPA NELJÄ Näyttelijälle on tärkeintä fyysinen liikunta KOLUMNI KUVA: PAULA HONKIMÄKI Päätin otsikoida tämän kirjoituksen näin vain siitä syystä, että olen aina halunnut jakaa tämän lausahduksen, jonka kuulin erään kollegani suusta. Se on huvittanut minua jo vuosia. No mutta asiaan, olin kovinkin onnellinen, kun minua pyydettiin kirjoittamaan näyttelijän suhteesta liikkumisen. Sitten aloin pähkäillä, että kuinka siitä nyt sitten mitään osaa sanoa, kun asiahan on niin kovinkin henkilökohtainen. Oma suhtautumiseni liikuntaan ja liikkumiseen on hyvinkin luonnollinen. Se varmaankin johtuu siitä, että lapsena ja nuorena urheilu oli oikeastaan pääharrastukseni. Kävipä oikein huvittamaan, kun muistelin, mitä kaikkea sitä tulikin harrastettua. Lajeja kun oli: suunnistus, kilpauinti, lentopallo, jääkiekko, kaukalopallo, laskettelu, maastojuoksu, 10-ottelu ja mitähän vielä. Siitä jäi kyllä erittäin vahva peruskunto, minkä huomaa vielä näin keski-iän kynnykselläkin. Työssäni usein törmään kysymykseen: Mitä te teette päivisin? Se huvittaa kyllä, mutta joskus se harmittaakin, sillä työaika on jotain ihan muuta kun vain esitykset. Käytännössä töitä tehdään kuusi päivää viikossa 12 tuntia päivässä (juu ei ole mitään järkeä, tiedän, mutta tämä on kivaa!). Siihen väliin sitten pitäisi mahduttaa perheelle aikaa ja vielä itsestäkin pitää huolta. Se ei ole helppoa, mutta Juostessa alkaa ideoita tulvia pääkoppaan mahdollista kyllä. Näyttelijän instrumentti on oma kroppa, ja siksi siitä on pidettävä suorastaan kohinalla. huolta. Hommahan on pääasiassa seisomatyötä, joten liikuttua tulee paljon huomaamattakin. On ilahduttavaa huomata rankan esitysjakson jälkeen painon päässeen tippumaan täysin huomaamatta. Esimerkiksi aikoinaan, kun teimme Lahden kaupunginteatteriin Seitsemän veljestä -näytelmää, joka kesti yli kolme tuntia ja lavalla oltiin koko ajan, niin kyllä se tuommoista 15 kilometrin reipasta lenkkiä vastasi. Joskus kun tulee harjoituksissa hetki, että on roolin suhteen pulassa eikä millään keksi, kuinka sen tekisi, niin hyvä ratkaisu on laittaa lenkkarit jalkaan ja lähteä lenkille. Juostessa alkaa ideoita tulvia pääkoppaan suorastaan kohinalla. Se on hieno tunne. Itseni olen käräyttänyt toimimasta toisinkin. Teatterikoulu oli kovinkin fyysistä aikaa neljä vuotta, sen jälkeen tuli jonkinlainen vastareaktio: Nyt en liiku, jos ei ole pakko. Painoa tuli vissiin vuodessa kymmenen kiloa ja ruokavalio oli hyvin pitkälle pitsa ja lihamuki. Eräänä päivänä sitten havahduin, että nyt ei ole hyvä olla ja hävetti, kun tuskin viittä punnerrusta jaksoi tehdä. Olin silloin Suomenlinnassa kesäteatterissa ja aloin juosta ympäri saarta päivittäin. Kunto ja mieliala kumpikin nousivat käsi kädessä, ja niin kesän jälkeen juoksin puolimaratonin aikaan 1.50,59. Enkä muista, että olisin koskaan ollut itsestäni niin ylpeä. Silloin päätin, etten ikinä enää halua nähdä niitä keväisiä vaakalukemia, enkä ole nähnytkään. Kyllä sitä on vaan kaikin puolin mukavampaa, kun on kunto kohdallaan! Nykyään suosikkilajini on kotona 1-vuotiaan pojan kanssa (lue poikaa käyttäen) kahvakuulatreenit. No niin, nyt tulikin sitten se olo, että lenkille lomps! Hymyä ja Valoa eloon ihmiset! 9

10 Työkykyä tulevaisuuteen Väestö lihavoituu, ikääntyy ja työkyvyttömyyseläkkeen portteja kolkutellaan aina vaan varhaisemmassa vaiheessa. Yritykset tasapainoilevat vähentyvän työvoiman ja työurien pidentämisen ristipaineessa. Ratkaisu pidempään työkykyyn voisi löytyä sairauksien ennaltaehkäisystä ja riskien varhaisesta tunnistamisesta. Hyvää esimerkkiä tästä tiestä näyttää bioenergian, turveteollisuuden ja sahatuotteiden parissa toimiva Vapo-konserni. TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN KUVA: VAPO Vapolla on tartuttu haasteeseen vääntää niskat nurin tyypin 2 diabetekseltä. Eri puolilla Suomea toimiva merkittävä työnantaja suuntaa toimensa nimenomaan sairauksien ennaltaehkäisyyn ja riskien kartoittamiseen, jotta työntekijöille olisi tarjolla terveyttä ja elinvuosia myös työelämän jälkeen. Pari vuotta sitten Vapo-konsernin työterveyshuollon ohjausryhmässä havahduttiin vuosittaisen työterveyshuollon toimintaraportin tuloksiin. Suomen Terveystalossa toimivan Vapon työterveyslääkäri Visa Kervisen johdolla raportista tulkittiin merkittäviä lukuja: elämäntapasairaudet ovat syypää suureen osaan työntekijöiden sairauspoissaoloista. Ohjausryhmässä lähdettiin pohtimaan keinoja tämän suunnan kääntämiseen. MUUTTUVA TYÖYMPÄRISTÖ Vapon lähtökohdissa riittää haastetta. Työntekijöitä on muutaman päätoimipaikan lisäksi pienissä aluekonttoreissa ympäri Suomea. Aluekonttoreiden väki ajaa pitkiä matkoja, matkustaa ja istuu paljon. Ikärakenne on kaksikyttyräinen kameli, josta erottuu nuorten keski-ikäisten ryhmä sekä yli viisikymppiset, eikä toimialalla ole totuttu ottamaan puheeksi omia elämäntapa-asioita Vapon henkilöstöjohtaja Pirjo Nikkilä ymmärtää työhyvinvoinnin ja työkyvyn merkityksen laaja-alaisesti. On selvää, että yritykselle on tärkeää organisaation suorituskyky ja liiketoiminnallinen menestys. Toimialamme on muuttunut niin, että liiketoiminta on yhä monimutkaisempaa, työntekijöiden psyykkinen kuormitus on kasvanut ja jokaisen työ edellyttää jatkuvaa oppimista. Työssä jaksaa paremmin, mikäli on hyvässä kunnossa. TYÖTERVEYSHUOLTO JA YRITYS YHDESSÄ Vapolla ollaan edelläkävijöitä työterveyshuollon roolin kehittämisessä vahvasti ennaltaehkäisyn suuntaan. Työterveys kohtaa työntekijät, seuloo ja kartoittaa riskit, kun taas yritys luo positiivista ilmapiiriä, kannustaa elämäntapamuutoksiin ja panostaa edellytyksiin myös taloudellisesti. Kervinen näkeekin työterveyshuoltojen roolin sairauksien hoitajina ja niiden ennaltaehkäisijöinä toimivana yhdistelmänä. Nikkilä puolestaan painottaa juuri työterveyden näkemystä ja osaamista ongelmien nimeämisessä. Haastavaa on tarttua työkyvyttömyyden tekijöihin, kun niitä voi olla niin monia, niin työssä kuin henkilökohtaisessa elämässä. Miten sitä pakettia lähdetään purkamaan, siinä on se haaste. Näen, että työterveyshuollolla on tässä purkutyössä olennainen rooli. Meillä suurin riski löytyi tyypin 2 diabeteksestä. Kun haaste saa nimen, sen purkaminen onkin jo helpompaa, Nikkilä toteaa. Kervisen työnkuvaan kuuluu työterveyslääkärin perinteisen päivätyön lisäksi Vapon työterveyshuollon koordinointi. Vapolla on yhteensä noin 50 työterveysyksikköä eri puolilla Suomea, osa Terveystalon, osa muiden yksityisen tai julkisen terveydenhuollon toimijoiden. Kervinen on mukana yhdessä koordinoivan työterveyshoitajan kanssa Vapon työterveyshuollon ohjausryhmässä kehittämässä työterveystoimintaa, välittää Vapon työterveyden strategian ja toimintaohjeet eri työterveysyksiköille, toimii yhteyshenkilönä yksiköiden ja Vapon välillä sekä kokoaa ja raportoi sairauspoissaoloista ja muista merkittävistä työterveyshuollossa löytyneistä tekijöistä Vapolle. Kervisellä on jo ideoita kehittää Vapon terveydenedistämistoimintaa pidemmälle. 10

11 Työeläkelaitosten kanssa tulisi tiivistää yhteistyötä, ja tässä on paljon mahdollisuuksia. Vapolla tämä onkin jo aloitettu Eteran ja Lähi-Tapiolan kanssa. Työeläkelaitokset tulisi saada mukaan työterveyshuoltojen tueksi edistämään työkykyä työntekijöiden omilla paikkakunnilla. TOIMINTAA, TESTAAMISTA JA KOHTAAMISIA Käytännössä työntekijöitä seulotaan ikäkausitarkastuksissa. Heille tehdään diabetesriskitesti, mitataan paastoverensokeri sekä tehdään tarvittaessa sokerirasitustesti. Kohonneet arvot kertovat lisääntyneestä riskistä, jolloin työntekijä saa ohjauksen työterveyshoitajalta työterveyslääkärin juttusille. Tapaamisissa laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jossa korostetaan erityisesti terveellisiä elämäntapoja. Käytännön tueksi työnantaja tarjoaa esimerkiksi liikuntaseteleitä ja KKI-hankkeen ohjattuja liikuntaryhmiä. Työntekijöillä on vuosittain mahdollisuus kuntokartoitukseen esimerkiksi UKK-kävelytestillä. Liikuntatoiminta alkaa vakiinnuttaa paikkaansa, kun ensimmäiset Hohka-liikuntaryhmät ovat jo vaihtuneet Auto viedään kyllä tunnollisesti määräaikaishuoltoon, mutta oma kroppa jätetään tarkastamatta. HAASTEITA OSALLISTUMISESSA JA VIESTINNÄSSÄ Erityisenä haasteena terveydenedistämistyössä on Kervisen mukaan saada työntekijät osallistumaan maksuttomiin ikäkausitarkastuksiin. Ilman tarkastuksia ei riskejäkään päästä tunnistamaan. Auto viedään kyllä tunnollisesti määräaikaishuoltoon, mutta mikä kumma siinä on, että oma kroppa jätetään tarkastamatta, Kervinen kyselee. Nikkilä peräänkuuluttaa yhä herkempää korvaa aistimaan työntekijöiden yksilöllisiä eroja. Myös Kervinen myöntää, että riskistä kertomisen tapaan tulee kiinnittää huomiota. Täytyy muistaa eettisyys ja vastuu siinä, miten henkilökohtaisesti viestin voi työntekijälle kohdistaa ilman, että tämä loukkaantuu tai kokee asemansa uhatuksi. Vielä paremmin pitää pohtia, miten voisimme kommunikoida näistä herkistä asioista, Nikkilä toteaa. VASTUUTA TYÖNTEKIJÄLLÄ JA TYÖNANTAJALLA Nikkilän mukaan hyvä työnantaja kannustaa liikkumaan ja elämään terveellisesti. On vastuullista johtamista pitää esillä terveellisiä elämäntapoja ja herätellä työyhteisöä kiinnittämään huomiota omaan hyvinvointiin. Meillä johto itsekin näyttää esimerkkiä muille laittamalla itsensä likoon. Elämä on liian arvokas tuhlattavaksi rapakuntoon. Viime kädessä vastuu elämäntavoista on aina työntekijällä itsellään, ei yrityksellä. Työnantaja voi kannustaa, valistaa ja saattaa alkuun, ja sitä haluamme tehdä kaikin keinoin. Loppu on kiinni kunkin henkilökohtaisista valinnoista, jatkaa Nikkilä. seuraavan kauden Kipinä-ryhmiin, joita järjestetään eri paikkakunnilla. Liikuntatoiminta on saanut positiivista palautetta. Innostuneen ohjaajan rooli on koettu toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäväksi. Ravitsemusneuvontaa on voinut saada esimerkiksi kesken lounaan, kun työterveyshoitaja ja ravitsemusterapeutti ovat saapuneet lounastilaan esittelemään lautasmallia ja jakamaan infoa terveellisistä ravitsemustottumuksista. Terveystorit, infot, mittaukset ja kuntotestit antavat signaaleja omaan heräämiseen. On yksilöllistä, mikä ketäkin motivoi. Tärkeintä on, että muutosta tapahtuu, on keino sitten mikä hyvänsä, muistuttaa Nikkilä. Käytäntö on osoittanut työterveyslääkärille yhden asenteita voimakkaasti muuttavan tapahtuman lisää. Mittaus- ja testitulosten lisäksi olen huomannut, että lähelle osuminen motivoi useimpia pohtimaan elämäntapojaan. Tarkoitan tällä sitä, että kun joku lähipiirissä sairastuu vakavasti, moni on tiukan paikan edessä omien elämätapojensa osalta. Sairaus saa kartoittamaan omia riskejään ja muuttamaan elämäntapojaan terveellisempään suuntaan, tietää Kervinen. Lisätietoja Pirjo Nikkilä, henkilöstöjohtaja, Vapo Oy Visa Kervinen, työterveyslääkäri, Suomen Terveystalo Oy HANKKEEN ONNISTUMISET: - Onnistuttu analyysin kautta tunnistamaan ja nimeämään työkykyä uhkaava ongelma. - Positiivinen tahtotila ja tekemisen meininki koko talossa. - Tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa kehittyy edelleen. HANKKEEN HAASTEET: - Saada ikäkausitarkastuksien osallistumisprosentti lähelle sataa. - Parantaa yksilöllistä viestintää korkean riskin työntekijöille. 11

12 TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVAT: ANU MARTTINEN Liikunta osana aluekehitystä Riihimäen Peltosaaren alueeseen kohdistuvassa liikuntahankkeessa toimintaa on rakennettu asukkaita kuullen. Peltosaari liikkeelle -hanke kiinnittyy laajempaan kehitystyöhön, jonka tavoitteena on kaupunginosan tasapainoinen kehittäminen. Peltosaaren alueen asema on muihin Riihimäen asuinalueisiin verrattuna monella tapaa erityinen. Alueen työttömyysprosentti on korkea ja alueella asuu paljon pienituloisia sekä maahanmuuttajia. Lisäksi alueen sisäiset erot ovat suuria. Vuonna 2010 aloitetun Peltosaari liikkeelle -hankkeen taustalla on ajatus liikunnasta yhtenä keinona asukkaiden viihtyvyyden ja itsetunnon kohottamiseen. Hanke on osa laajempaa kokonaisuutta: Peltosaaren kaupunginosan kehittäminen aloitettiin vuonna 2009 Peltosaari-projektissa, jonka tavoitteena on kaupunginosan kehittäminen muun muassa remontoimalla ja rakentamalla sekä luomalla alueelle uutta toimintaa. LIIKE LÄHTI ASUKKAISTA Hanke potkaistiin käyntiin kerran viikossa kokoontuvalla liikuntaryhmällä. Erilaisiin liikuntamuotoihin lähdettiin yhdessä Tellustuvalta, jossa järjestettiin Peltosaari-projektin puitteissa muutakin toimintaa. Ryhmän kävijämäärä jäi suhteellisen matalaksi, joten se päätettiin siirtää asumisklinikalle. Samalla ryhmän kokoontumiset harvenivat joka toiseen viikkoon. Ryhmän osallistujamäärä ei kuitenkaan klinikalle siirron myötä kasvanut. Hankkeen alussa järjestettiin myös kuntotestausta, kuten kävelytestejä ja kehonkoostumuksen mittausta, ja muuta yksilöllisempää toimintaa sekä terveys- ja ravitsemusaiheisia luentoja ja tutustumiskäyntejä kaupungin liikuntapaikkoihin. Ajatus kuntojumppa- ja kuntosaliryhmien perustamisesta lähti alueen asukkaista itsestään. Jumpparyhmä alkoi pyöriä kerran viikossa Peltosaaren koululla ja kuntosalille Riihimäen urheilutalolle siirryttiin niin ikään viikoittain yhdessä kävellen. Ottamalla asukkaita mukaan suunnitteluun on saatu luotua heitä kiinnostavaa toimintaa. Kuntosaliryhmiin vetäjätkin löytyivät aktiivisten osallistujien joukosta. Kun alkuvaiheessa kierrettiin liikuntapaikkoja, haasteena oli saada ihmiset pois omalta asuinalueeltaan. Kuntosaliryhmä on siksi tärkeä esimerkki, että porukka kävelee yhdessä toiselle puolelle keskustaa kaupungin yleiselle liikuntapaikalle, Riihimäen kaupungin liikuntatoimenjohtaja Anu Marttinen kertoo tyytyväisenä. Ryhmien pyörittyä jonkin aikaa tuli asukkailta pyyntöjä toisen ryhmän perustamisesta, ja tällä hetkellä maanantaisin järjestetään peräkkäin kaksi jumppatuntia, joista toinen on kevennetty. Kuntosaliryhmät kokoontuvat edelleen kaksi kertaa viikossa ja lisäksi järjestetään salibandya kerran viikossa. 12

13 SEURAYHTEISTYÖ HAASTEENA Toiminnan alkuvaiheessa hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Peltosaari-projektin, Peltosaari-seuran ja asukasyhdistyksen kanssa erityisesti hankkeen mainostamisessa. Asukasyhdistyksellä oli merkittävä rooli tiedotteiden jakamisessa muun muassa asuintaloihin, ja toimintaa esiteltiin aktiivisesti projektin kokouksissa. Mainosten, lehtimainonnan ja verkkosivujen ohella merkittäväksi tiedotuskanavaksi nousi puskaradio. Peltosaaren alue on sen verran pieni, että sana liikuntaryhmistä levisi asukkaalta toiselle. Osaltaan tiedon leviämiseen vaikutti myös se, että Peltosaari-projekti sai koko kaupungissa paljon näkyvyyttä. Haasteena tiedottamisessa ovat maahanmuuttajat, joilla kielitaito saattaa olla esteenä mainonnasta huolimatta. Peltosaaren Tellustorilla on aktiivista toritoimintaa. Peltosaari liikkeelle -hanke on osallistunut toritapahtumiin yhteistyössä Peltosaari-projektin, Peltosaari-seuran ja asukasyhdistyksen kanssa. Yhteistyö paikallisten urheiluseurojen kanssa on ollut hankkeessa tavoitteena ja haasteena. Olemme olleet yhteydessä moneen seuraan, ja tuntuu, että seura-aktiivit ovat niin työllistettyjä, ettei uuteen toimintaan ole mahdollisuutta lähteä. Koska seuroista ei ole saatu apua esimerkiksi lajikokeilujen järjestämiseen, ne on toteutettu kaupungin henkilökunnan voimin, Marttinen kertoo. Salibandyyn löydettiin vetäjä paikallisesta seurasta, mutta uusille avauksille olisi edelleen tarvetta. Seuramaksut voivat olla monelle liian kalliita. Lajikokeilut yhdessä seurojen kanssa voisivat olla hyviä, koska niiden kautta annettaisiin asukkaille mahdollisuus kokeilla useampaa lajia ilmaiseksi, Marttinen pohtii. OSALLISTAMINEN LUO JATKUVUUTTA Olen tyytyväinen, että olemme löytäneet väylät tavoittaa ihmisiä. Kaipaan kuitenkin, että ei tyydytä tähän, vaan haastettaisiin vielä enemmän ihmisiä liikkumaan. Myös viime vuonna valmistunutta lähiliikuntapaikkaa voitaisiin hyödyntää edelleen enemmän esimerkiksi perheiden liikkumisen lisäämiseksi. Yhtenä haasteena hankkeessa on ollut miesten vähäinen osallistuminen. Naiset ovat enemmistössä sekä jumpissa että salibandyvuorolla. Ryhmäliikuntatuntien rinnalle onkin aikeissa järjestää tulevaisuudessa muuta matalan kynnyksen liikuntaa. Hankkeen tulevaisuutta on mietitty myös siltä kannalta, miten toiminta saadaan jatkumaan. Toimintaa halutaan jatkaa, vaikka hanketuki jossain vaiheessa loppuisikin. Asukkaiden oman aktiivisuuden merkitys korostuu, jos ei saada enää ulkopuolista tukea. Marttinen uskoo, että potentiaalia uusien liikkujien ja vertaisohjaajien löytymiseen on alueella olemassa. Ympäristöltään kaunis alue on siistiytynyt huomattavasti Peltosaari-projektin myötä. Asukkaita olisi tärkeää aktivoida omatoimiseen alueen hyödyntämiseen. Peltosaaren alueen liikuntapoluilta kiinnostus saattaa lähteä liikkeelle ja innostaa käyttämään muutenkin kaupungin liikuntareittejä. Me-henki Peltosaaren alueella on jo olemassa, mutta se pitäisi saada kanavoitua liikuntaan. Hankkeen kohderyhmässä on paljon henkilöitä, joiden elämässä vähäinen liikunta ei ole se keskeisin haaste. Marttinen kehottaakin suunnittelemaan ja toteuttamaan liikuntahankkeet kohderyhmää kuunnellen. Vastaavanlaisia hankkeita suunniteltaessa kannattaa pitää alueen asukkaat vahvasti mukana hankkeen ja liikuntaryhmien suunnittelussa. Ihmisten osallistaminen kasvattaa sitoutuneisuutta ja innostuneisuutta, mikä luo edellytyksiä toiminnan jatkumiselle. Kohderyhmän asemaan asettuminen on liikuntapalveluja tuotettaessa tärkeää. Lisätietoja Anu Marttinen, vs. liikuntatoimenjohtaja, Riihimäen kaupunki Puh , HANKKEEN ONNISTUMISET: - Toiminta löysi muotonsa ja lähti laajenemaan asukkaiden toiveesta. - Kuntosaliryhmien omatoimisuus ja innostuneisuus. - Toiminnan siirtyminen ihmisiin itseensä. HANKKEEN HAASTEET: - Ihmisten tavoittaminen. - Värikäs asujaimisto: mitä tarjotaan kenellekin? - Monen alueen asukkaan elämässä liikunta ei ole välttämättä ensimmäinen prioriteetti. 13

14 TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVAT: BJARKE STRØM, SARI KIVIMÄKI Missä valossa sinä seisot? Vuonna 2011 käynnistyneen Liikunnan liikennevalot Turussa -hankkeen tavoitteena on kehittää välineitä sosiaali- ja terveystoimen asiakaskontakteissa tapahtuvaan neuvontaan sekä luoda turkulaisille houkuttelevia, kannustavia ja tarkoituksenmukaisia mahdollisuuksia laihduttamiseen ja painonhallintaan. Päätekijät hankkeessa ovat hanketta hallinnoiva sosiaalija terveystoimi sekä liikuntapalvelukeskus. Kun tavoitteena on muuttaa toimintamalleja pysyvästi, ei tuloksiakaan saada hetkessä. Hanke on lähtenyt liikkeelle hitaasti mutta varmasti. Malli pyritään saamaan rakenteisiin ja johto sitoutumaan toimintaan, liikuntaneuvoja Mikaela Vuoristo Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yksiköstä tiivistää hankkeen alkutaivalta. SOTEN ROOLINA PASSIIVISTEN TAVOITTAMINEN Hankkeen taustalla on ylipainoisten ja ylipainoon liittyvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja metabolisen oireyhtymän, määrän nousu. Sosiaali- ja terveyspuolen kohderyhmänä ovat selvästi ylipainoiset. Soten roolina on tarjota painonhallintaryhmiä työikäisille turkulaisille, joiden painoindeksi on yli 30. Painonhallintaryhmien jälkeen asiakkaat ohjataan joko liikuntapalvelukeskuksen tuottamiin ylipainoisille suunnattuihin palveluihin, kuten Ihaniin naisiin tai Raskaaseen sarjaan, tai kolmannen sektorin järjestämään toimintaan, kuten Sydänyhdistyksen tai nivelyhdistyksen ylipainoisille suunnattuihin vertaisryhmiin tai urheiluseurojen järjestämille ylipainoisten liikuntakursseille. Ennen hankkeen aloittamista painonhallintaryhmien toiminta on ollut Turussa hajanaista. Toimintaa on ollut aiemminkin, mutta sitoutuneisuus on puuttunut. Resurssipulassa painonhallintaryhmät ovat olleet se, mikä on ollut helpointa jättää pois, Vuoristo kertoo. Liikuntaneuvontaa ja painonhallintaryhmiä on pyritty viemään sosiaali- ja terveystoimen rakenteisiin esittelemällä asiaa johdolle ja tuottamalla materiaalia. Haasteena on resurssien löytäminen. Johdossa ollaan täysin toiminnan takana, mutta henkilöresursseja ei kuitenkaan voida lisätä, Vuoristo toteaa. KOULUTUKSET KIINNOSTAVAT Koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle järjestettiin Terveyttä edistävä asiakastyö -koulutus, jossa teemoina olivat liikunnan puheeksi ottaminen ja asiakkaan kohtaaminen sekä liikunnan ja ravinnon vaikutus terveyteen ja painonhallintaan. Puhujina olivat Olli Heinonen, Patrik Borg ja Matti Alpola. Koulutus järjestettiin kahtena eri päivänä, ja sali oli molempina päivinä lähes ääriään myöten täynnä. Palaute tapahtumista oli äärimmäisen positiivista, Vuoristo kertoo tyytyväisenä. Henkilökunta on ottanut myös ajatuksen painonhallintaryhmien vetämisestä hyvin vastaan. Tähän mennessä ohjaajiksi on koulutettu yhteensä 21 työterveys- ja terveydenhoitajaa sekä fysioterapeuttia Suomen Sydänliiton ja Diabetesliiton Pieni päätös päivässä -koulutuksessa. HANKKEEN ONNISTUMISET: - Hyvä hallintokuntien välinen yhteistyö. - Johdon sitoutuminen. HANKKEEN HAASTEET: - Resurssipula. 14

15 Liikunnan liikennevalot Turussa -hanke herättelee sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä että asiakkaita tarttumaan ylipainoon ja siihen liittyviin terveysriskeihin. Painonhallintaryhmät pyritään tuomaan hankkeessa osaksi sosiaali- ja terveystoimen perustyötä. Ryhmien vetämisestä saa vaihtelua omaan työnkuvaan. Koulutukseen osallistuneet ovat lähteneet mukaan omasta aloitteestaan, joten he ovat asiasta kiinnostuneita. Normaalisti työ on sellaista asiakas sisään, asiakas ulos, ja siihen tämä tuo monipuolisuutta. PAINONHALLINTAA AMMATTILAISTEN JOHDOLLA Pieni päätös päivässä -painonhallintaryhmät on suunnattu painoindeksiltään noin välillä oleville. Ryhmät kokoontuvat kymmenen kertaa, minkä jälkeen on yksi seurantakerta. Keskiössä ovat asiakaslähtöisyys ja motivointi. Ryhmissä keskitytään ravitsemukseen, elämäntapoihin ja niiden lisäksi liikuntaan. Sosiaali- ja terveystoimi on terveydenhuollon ammattilaisena luotettava taho järjestämään toimintaa: ryhmät olivat heti täynnä ja niihin on ollut tulijoita jopa jonotuslistalla eli kiinnostus ryhmiä kohtaan on ollut suurta. Vuoristo näkee hoitotyötä tekevillä olevan paljon annettavaa painonsa kanssa kamppaileville asiakkaille. Monella asiakkaalla on muitakin ongelmia kuin ylipaino. Hoitotyön ammattilaisina ohjaajat osaavat huomioida asiakkaiden erilaiset ongelmat, mikä ei välttämättä aina toteudu liikuntapuolen tai kolmannen sektorin järjestämässä toiminnassa. Ammattihenkilöstön käyttöön on luotu palveluvalikko apuvälineeksi asiakastyöhön. Valikossa on jaoteltu palvelut liikennevalomallin mukaan niin, että henkilökunta voi kertoa asiakkaalle suoraan hänelle sopivasta tarjonnasta. Valikkoa on suunniteltu jatkossa asiakaskäyttöön ainakin sähköisenä palveluna ja mahdollisesti paperisena oppaana. Lisätietoja Mikaela Vuoristo, liikuntaneuvoja, Turun kaupunki Puh , Työhyvinvointipäivästä intoa liikkumiseen ja ideoita asiakastyöhön Liikunnan Liikennevalot -hanke ideoi tyhy-päivän sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen henkilöstölle. Kahteen Kupittaan urheiluhallissa järjestettyyn päivään osallistui työajalla yhteensä 600 kaupungin työntekijää, suurin osa sosiaali- ja terveyssektorilta. Päivä sisälsi monipuolista liikunnallista ohjelmaa, tietoiskuja ja esittelyjä. Ohjelmatarjonnasta vastasivat kaupungin omat yksiköt, terveyden edistämisen yksikkö ja liikuntapalvelukeskuksen liikuntaan aktivoinnin yksikkö, sekä paikalliset yhteistyökumppanit. Tyhy-päivän kantavana ajatuksena oli tarjota terveydenhuollon asiantuntijoille mahdollisuus tutustua eri liikuntalajeihin, -välineisiin ja -palveluihin, jotta liikunnan puheeksiottaminen asiakastyössä tulisi konkreettisemmaksi. Päivä toimi samalla elämyksellisenä ja voimaannuttavana hyvinvointipäivänä. Kun liikuntaryhmät tulivat henkilöstölle tutuksi, myös kynnys lähteä ryhmiin mahdaltuu. Turun kaupungin työterveyshoitaja Anna-Katarina Silfvenius osallistui tyhy-päivään, koska liikunta kuuluu hänen arkeensa niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Asiakastyössäni keskustelen ihmisten kanssa lähes päivittäin liikkumisesta ja eri liikuntavaihtoehdoista. Tyhy-päivässä oli mielestäni hyvin esillä tietoa kaupungin yhdessä seurojen kanssa järjestämästä liikunnasta. Liikuntaryhmät saivat nyt ihan uuden ulottuvuuden, kun sain itse osallistua. Liikuntalääketieteen keskus Paavo Nurmi -keskus toteutti päivään lyhyitä infoluentoja aiheena kokonaisvaltainen hyvinvointi, liikuntamotivointi ja istumisen terveysriskit. Istumisen luennolla kokeiltiin tuolien sijasta terapiapalloja. Kiinnostusta päivässä herättivät erityisesti yhteistyössä seurojen kanssa järjestetyt liikuntalajikokeilut, kuten Nia-tanssi ja Tai Chi, sekä erityispyörät ja muut liikkumisen välineet. Liikunnan iloa sai kokeilla muun muassa isolla pomppupatjalla ja tasapainoradalla. Omaa kuntoaan pääsi testaamaan äijä- ja kävelytesteissä. Terveyden edistämisen yksikkö toi päivään Hyvinvoinnin torin, jossa teemoina olivat painonhallinta, ravitsemus, tupakka ja päihteet. Lisäksi jaossa oli muun muassa tietoa kaupungin liikuntatarjonnasta sekä KKI:n ja Lounais-Suomen liikunnan ja urheilun materiaalia. Ensimmäistä kertaa järjestetty päivä osoitti kahden hallintokunnan yhteistyön voiman: tapahtuman tunnelma oli energinen ja osallistujat antoivat kiitettävän palautteen. 15

16 TEKSTI: OLLI-PEKKA KÄRKKÄINEN JA KATRI VÄISÄNEN KUVAT: LAURA HOKKA JA ANNALEENA AIRA Kuntokatsastus helposti lenkin aikana Haluatko tietää, missä kunnossa olet? Tiedätkö, miten kuntosi vaikuttaa terveyteesi? Näillä kysymyksillä herätellään jyväskyläläisiä pohtimaan omaa kestävyysliikunnan harrastamistaan. Syyskuussa avatut Kuntokatsastusreitit ja konseptin kotisivut hyödyntävät jo olemassa olevia ulkoilureittejä ja motivoivat liikkujia omaehtoisella kuntotestaamisella. Kuntokatsastus-reitillä voi omatoimisesti katsastaa kuntonsa ulkoilun lomassa. Katsastus kertoo kunnon nykytilanteen sekä sen vaikutukset tulevaisuuden terveysnäkymiin. Menetelmää on kehitetty Ruotsissa vuodesta 2008 lähtien nimellä Hälsospåret, ja se on saanut siellä tukevan jalansijan. Ruotsissa ja Tanskassa matalan kynnyksen kuntotestaamiseen suunniteltuja reittejä on jo yhteensä noin 300 eikä suosio vaikuta laantuvan. Suomeen konseptin perusidean toi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, joka on kehittänyt sitä vastaamaan suomalaisia käytäntöjä ja suosituksia. Yhteistyö Ruotsin suuntaan on kehitysvaiheessa ollut tiivistä. ILMAINEN JA HELPPO KUNTOTESTI Testausohjeet ovat reittien alussa Kuntokatsastus-tauluissa. Tasainen maastoreitti kävellään tai juostaan ohjeiden mukaan, ja samalla otetaan aika esimerkiksi kännykällä tai rannekellolla. Lopuksi tulokset tulkitaan taulussa olevien ohjeiden mukaisesti. Konseptiin kuuluu opastaulu, noin 1,5 kilometriä pitkä mitattu reitti ja monipuoliset verkkosivut. Katsastuksen suorittamiseen tarvitaan vain kello. Reitti kierretään taulun ohjeen mukaan kävellen tai juosten itse valitulla vauhdilla. Taulusta voi katsoa ajan perusteella saman tien arvion omasta kuntotasosta, kertoo hanketta koordinoiva Laura Hokka LIKESiltä. Jyväskylän kokeiluvaiheen kolme katsastuspaikkaa on rakennettu sinne, missä ihmiset liikkuvat ja ulkoilevat muutenkin. Tavoitteena on motivoida ihmisiä pitämään itsestään huolta terveyttä edistävän säännöllisen liikunnan avulla. Ilmainen ja helposti saavutettava sekä toteutettava kuntotesti on suunnattu vähintään kävelykuntoisille aikuisille. Kohderyhmänä ovat erityisesti vähän liikkuvat, mutta testi sopii myös heille, jotka mieltävät itsensä hyväkuntoisiksi. Kunto heikkenee salakavalasti vuosien varrella, mikäli säännöllinen liikkuminen jää pois arjesta. Hienointa olisikin tavoittaa ja havahduttaa juuri nämä tulevaisuuden huonokuntoiset, joiden kunto on pikkuhiljaa heikkenemässä, Hokka toivoo. Harjun reittiä testattiin Jyväskylän kaupungin liikuntapäivässä, jolloin LIKESin liikuntafysiologi Jarmo Heiskanen opasti lenkkeilijöitä testin tekemisessä. 16

17 HARJUN MAILI, 1609 m Valaistu kivituhkapintainen reitti. Noususumma 39 m. Harjun stadion: Valitse katsastukseen mieleisesi rivakka kävely- tai juoksuvauhti. Tee testi, ota aika ja arvioi rasitus: saat arvion kestävyyskunnostasi. Kestävyyskunto (maksimaalinen hapenottokyky, VO 2 max) kertoo hengitys- ja verenkiertoelimistön kyvystä kuljettaa ja käyttää happea fyysisessä rasituksessa. Seuraa ohjeita, onnea matkaan! Yhteistyössä LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylän kaupunki, Hälsospåret AB sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Palaute: KUNTOKATSASTUS Yhteistyössä: LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylän kaupunki, Hälsospåret Ab, opetus- ja kulttuuriministeriö.palaute: 1 LÄMMITTELE 2 TEE TESTI ennen testiä vähintään 5 minuuttia niin, että hengästyt hieman. kävellen tai juosten, jos harrastat juoksua säännöllisesti. Tavoitteena on, että hengästyt, mutta et uupumukseen asti. Testi suositellaan tehtäväksi rasitustasoilla 2 4 (katso kohta 3). Pidä rasitus tasaisena niin, että olet yhtä hengästynyt koko matkan ajan. Ota testireitin kiertämiseen kulunut aika! 3 ARVIOI Et hengästy RASITUS 1) Hieman rasittava, hengästyt lievästi 2) Melko rasittava, hengästyt selvästi 3) Rasittava, hengästyt huomattavasti 4) Hyvin rasittava, hengästynyt erittäin paljon 5) Maksimitaso, täysin uupunut Hieman rasittava, lievästi hengästynyt Maksimitaso, Hyvin täysin rasittava, erittäin Rasittava, hengästynyt huomattavasti hengästynyt Melko rasittava, selvästi hengästynyt 4 KATSO TAULUKOSTA aikaasi ja rasitustasoasi vastaava arvio kestävyyskunnosta. Esim. aika 14:15, kävelyvauhti tuntui Kävelytesti rasittavalta ja hengästyin huomattavasti Rasitustaso aika 1 11: :30 yli : : :15 yli : : : :15 yli : : : : : : : : : : : : : VO 2max, ml/kg/min : VO 2max, ml/kg/min Juoksutesti Rasitustaso aika : :45 yli : : :30 yli : : :30 yli : : :00 yli : : : : : : VO 2max, ml/kg/min Kokeile testiä juosten! 5 KUNTOLUOKKASI selviää alla olevasta taulukosta. NAISET ikä (vuotta) heikko välttävä keskiverto hyvä erinomainen tai alle tai yli tai alle tai yli tai alle tai yli tai alle tai yli tai alle tai yli 75 tai yli 13 tai alle tai yli MIEHET ikä (vuotta) heikko välttävä keskiverto hyvä erinomainen tai alle tai yli tai alle tai yli tai alle tai yli tai alle tai yli tai alle tai yli 75 tai yli 16 tai alle tai yli VO 2max, ml/kg/min KESTÄVYYSKUNNON YHTEYDET TERVEYTEEN Alentunut kunto työiässä tarkoittaa sitä, että terveysriskit mahdollisesti lisääntyvät tulevaisuudessa. Huolestuttava kunto merkitsee kohonnutta riskiä sairastua esim. sydänsairauksiin ja 2-tyypin diabetekseen. Kestävyyskunto terveyden näkökulmasta Naiset Miehet Tavoiteltava 28 tai yli 35 tai yli Alentunut Huolestuttava 20 tai alle 27 tai alle VO 2max, ml/kg/min. Lähdeaineisto: Kodama ym. (2009). Jos testitulos epäilyttää, tee testi uudelleen muutaman päivän päästä. Rasituksen pitäminen tasaisena ja sen arviointi voi olla ensimmäisellä testikerralla vaikeaa. Kirjaudu Kuntokatsastuksen verkkosivuille, niin saat tarkemman arvion kunnostasi. Sivuilla voit katsastaa myös painoindeksisi, vyötärön ympäryksesi ja liikunta-aktiivisuutesi sekä kurkistaa tulevaisuuteen ja seurata kehitystäsi. Mitä useammin ja huolellisemmin teet Kuntokatsastuksen, sitä tarkemman arvion saat. Opastaulu kertoo ohjeet radasta, testin tekemisestä ja tulosten tulkinnasta. Testin voi tehdä kävellen tai juosten. SEURAA KEHITTYMISTÄSI Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja kiinnostusta omasta kunnostaan sekä tarjota helppokäyttöinen väline kunnon testaamiseen. Monilla ihmisillä ei ole selkeää käsitystä omasta kunnostaan eikä mahdollisuutta sen testaamiseen. Tämä menetelmä tarjoaa kaikille maksuttoman ja helpon tavan päästä selville omasta kuntotasostaan. Testistä saa suuntaa, millä tavoin omaa kuntoaan voisi parantaa ja millaisia näkymiä terveyteen ja tulevaisuuteen nykyinen kunto antaa, summaa Hokka. Hän kannustaa käyttämään Kuntokatsastusta myös oman kunnon seuraamiseen hankkeen verkkosivujen kautta. Kuntokatsastuksen tulosta voi halutessaan analysoida tarkemmin ja saada lisää tietoa verkkosivuilta. Verkkosivustoon rekisteröitymällä tuloksia voi arkistoida, seurata kunnon kehittymistä toistamalla testin ja katsoa ennusteita omasta tilanteestaan. PAIKALLISHANKE PILOTTINA Jyväskylässä Kuntokatsastusta kokeillaan LIKES-tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän kaupungin yhteistyönä, jota opetus- ja kulttuuriministeriö tukee. Kyseessä on vuoden mittainen pilottihanke, jossa Kuntokatsastuksen kokemuksista ja vaikutuksista tehdään myös kysely- ja seurantatutkimuksia. Tässä vaiheessa Kuntokatsastusta ei vielä tarjota muualle Suomeen. Katsomme tulevan vuoden aikana, millaisen vastaanoton konsepti saa täällä paikallisesti ja kuinka sen kehittely yhteistyössä Hälsospåretin kanssa jatkuu, Hokka valottaa. Hankkeessa on kuitenkin niin monta hyvää näkökulmaa ja mahdollisuutta aktivoida suomalaisia, että seuraamme kiinnostuneena, millaisia reaktioita ja tuloksia se herättää. Kuntokatsastus on mahdollista tehdä Jyväskylässä kolmessa paikassa Harjulla, Palokan liikuntapuistossa ja Rantaraitilla. Jyväskylän kaupunki pystytti kylttejä syyskuussa. Lisätietoja Laura Hokka, suunnittelija Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES puh , 17

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmasta toiminnaksi 26.5.2015 Hengitä ja hengästy - liikuntahanke (2014-2106) Janne Haarala, liikunnan suunnittelija, Hengitysliitto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kuntotestauspäivät 20.-21.3.2013, UKK-instituutti, Tampere Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen, LIKES-tutkimuskeskus Taustaa SuomiMiehenseikkailuille Pirkanmaalaisesta

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015)

LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015) LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015) LAPSET JA NUORET Esitteet ja kortit: Vauhti virkistää! kortti Vauhti virkistää arviointi- ja seurantakortti Istumisen tarkistuskortti koululaiselle

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille Hyvinvointiohjelma yritysten ikääntymässä oleville työntekijöille (yli 50 v.) käsittää painotuksiltaan moniulotteisen kokonaisuuden

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SAVONLINNASSA

TYÖHYVINVOINTIA SAVONLINNASSA PAREMPIIN HETKIIN. TYÖHYVINVOINTIA SAVONLINNASSA Kyyhkylän Savonlinnan toimipiste tarjoaa kokonaisvaltaisia työhyvinvointipalveluita Saimaan upeissa maisemissa, Best Western Spahotel Casinon toisessa kerroksessa.

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Sujuvuus yli yritysrajojen 1 Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja arjessa,

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot