Varsinaiset jäsenet käyttävät päätösvaltaa yhdistyksen vuosikokouksessa.

Transkriptio

1 Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 6/2013 Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vesilaitosyhdistyksen toimisto on kiinni Uusi varsinainen jäsen Nousiaisten vesihuoltolaitos Yhdistyksen varsinaisia jäseniä voivat olla kunnat (käytännössä niiden vesihuoltolaitokset) sekä muut oikeustoimikelpoiset vesihuoltolaitokset kuten osakeyhtiöt ja osuuskunnat. Varsinaisina jäseninä voivat myös olla kuntien ja /tai vesihuoltolaitosten omistamat vedenhankinnasta tai jätevesien käsittelystä huolehtivat yhteisöt (kuntayhtymät, osakeyhtiöt), jotka toimittavat vettä vesihuoltolaitoksille tai huolehtivat vesihuoltolaitosten jätevesien käsittelystä. Varsinaiset jäsenet käyttävät päätösvaltaa yhdistyksen vuosikokouksessa. Uusia yhteistoimintajäseniä Vesilaitosyhdistyksen yhteistoimintajäseninä voivat olla vesihuoltolaitoksille tuotteita ja palveluja sekä urakointia myyvät yritykset, alan oppilaitokset ja tutkimuslaitokset. Vesilaitosyhdistyksen uusia yhteistoimintajäseniä ovat: Helsinki Metropolia AMK Maarakennus Kamara Oy MetropoliLab Oy Pumtek Oy Linkki yhteistoimintajäsenten luetteloon tästä. VVY Golf 2013 Vesilaitosyhdistyksen perinteinen VVY Golf -kisa järjestetään jo 13. kerran. Y Golf -kisa järjestetään tällä kertaa torstaina Vaasan Golfkentällä, Golfkentäntie 61, Vaasa. Kilpailuinfo on klubilla klo Kilpailu alkaa klo 10. Pelataan 3 hengen ryhmissä yhteislähdöllä. Sarjoina tasoituksellinen pistebogi ja lyöntipeli (scratch). Ilmoittautumiset suoraan VaG:n caddiemasterille p ennen (ilmoittaudu mieluummin heti). Kilpailumaksu 15 + greenfee 55 + lounas 9 (lounas valinnainen). Majoitusmahdollisuus Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa (katso liite). Huoneista on tehty kiintiövaraus merkillä VVY Golf Huoneet tulee varata menneessä. Huonehintaan sisältyy runsas buffet-aamiainen, 1 x green fee/hlö, jota voi käyttää harjoituskierroksen yhteydessä Tiiausaikoja on varattu harjoituskierrokselle klo Mikäli haluat jonkin muun ajan niin varaa se ajoissa caddiemasterilta p Lisätietoja kilpailusta, järjestelyistä, harjoituskierroksesta ja majoituksesta antaa tarvittaessa Jonny Talus, Oy KWH Pipe Ab, p ,jonny.talus@kwhpipe.com. Lisätietoja majoituksesta VVY:n kotisivuilla olevassa ajankohtaista uutisessa. Suomen Vesilaitosyhdistys ry Finlands Vattenverksförening rf Asemapäällikönkatu 7, FI HELSINKI, puhelin , faksi vvy@vvy.fi, Y-tunnus

2 2 Vesilaitosyhdistyksen numeroidut kultaiset ansiomerkit Vesilaitosyhdistyksen hallitus on myöntänyt kolme numeroitua kultaista ansiomerkkiä. Ansiomerkki myönnettiin vesihuoltopäällikkö Seppo Väliaholle, toimitusjohtaja Tapio Tolvaselle ja johtaja Marketta Virralle. Vesilaitosyhdistys ja sen edeltäjät ovat vuodesta 1981 alkaen jakaneet numeroituja kultaisia ansiomerkkejä. Merkkien myöntämisen edellytyksinä ovat erityiset ansiot vesihuollon kehittämisen hyväksi maassamme tehdystä työstä. Ansiomerkin saaneet henkilöt ovat olleet poikkeuksellisen ansioituneita sekä alan asiantuntemusta omaavia. Vuonna 2013 Vesilaitosyhdistyksen hallitus on myöntänyt kolme numeroitua kultaista ansiomerkkiä. Vesihuoltopäällikkö Seppo Väliaho nro 111 Vesihuoltopäällikkö Seppo Väliaho on työskennellyt Keuruun kaupungin tehtävissä vuodesta 1973 lähtien. Aluksi hän toimi kunnallistekniikan suunnittelutehtävissä ja 1980-luvun puolella myös kunnallistekniikan rakennuttamistehtävissä. Vuodesta 1995 hän on toiminut päätoimisesti vesihuoltopäällikkönä Keuruun kaupungin vesihuollon tehtävissä, viimeksi vuodesta 1997 alkaen Keuruun Vesi liikelaitoksen johtajana. Keuruun Vesi liikelaitos on Seppo Väliahon johdolla toiminut hyvin itsenäisesti ja pienehkön mutta ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilökunnan kanssa Väliaho on virittänyt laitoksensa hyvin toimivaksi ja hyväksi esimerkiksi monelle muulle pienehkölle laitokselle. Keuruun Vedessä talous ja tekniikka ovat hyvässä kunnossa. Seppo Väliaho on toiminut erittäin aktiivisesti Vesilaitosyhdistyksen ja sen edeltäjän luottamus- ja asiantuntijatehtävissä. Hän oli vedenlaatuneuvoston jäsen vuosina ja viemärilaitosryhmän jäsen vuosina Väliaho oli VVY:n hallituksen jäsen vuosina ja hallituksen työvaliokunnan jäsen vuosina toimien vuosina hallituksen varapuheenjohtajana. Hän on myös nyt Jyväskylässä järjestettävän Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttelyn näyttelytoimikunnan jäsen. Väliaho on ollut myös työnantajan edustajana Opetushallituksen nimeämässä vesihuoltoalan tutkintotoimikunnassa vuodesta 2010 toimien sen puheenjohtajana. Toimitusjohtaja Tapio Tolvanen nro 112 Toimitusjohtaja Tapio Tolvanen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan työuran vesihuoltolaitoksille palveluja ja tarvikkeita tarjoavien yritysten palveluksessa. Tolvanen tuli tutuksi vesihuoltolaitosväelle jo 1970-luvun lopussa, jolloin hän aloitti laitemyyjänä Kaiko Oy:ssä hankkien jo tuolloin mittavan tietämyksen sekä verkosto- että laitospuolen laitteistoista. Tolvanen perusti vuonna 1988 omat yrityksensä, Suomen Putkisto Tarvike Oy ja Suomen Putkisto Palvelu Oy, joissa toiminta keskittyi enemmän verkostoihin vesilaitostoiminnan jäämättä kuitenkaan kokonaan pois. Myöhemmässä vaiheessa Suomen Putkisto Palvelu Oy:n omistuspohja muuttui ja se keskittyy vesi- ja viemäriverkostojen saneeraukseen. Tekninen neuvonta ja asiantuntijapalvelut laitoksille alkoivat muodostaa yhä suuremman osan Tolvasen työsarasta. Vesijohto- ja viemäriverkostojen vuototutkimukset ja verkostojen hallintaan liittyvät konsultointipalvelut laajenivat sekä Suomessa että ulkomailla. Muutama vuosi sitten Tolvanen myi molemmat yrityksensä. Hän jäi toisen yrityksen, Suomen Putkisto Tarvike Oy:n palvelukseen, kunnes reilu vuosi sitten perusti taas oman yrityksen, Verlatek Oy:n. Yritys tarjoaa vesihuoltolaitoksille verkostoihin ja laitoksiin liittyviä palve-

3 3 luja pitkälti samalla toiminta-ajatuksella kuin hänen ensimmäiset omat yrityksensä aikanaan. Eräänä projektiesimerkkinä voidaan mainita Tolvasen tiivis osallistuminen Nokian vesikriisin jälkeiseen vaativaan vesijohtoverkoston puhdistusoperaatioon. Tolvasen vesijohtoverkostoihin liittyvää hygieniaosaamista on hyödynnetty muutoinkin. Hän muun muassa toimi VVY:n nimeämänä asiantuntijana Valviran Vesityökorttitestausta kehittäneessä työryhmässä ja jäsenenä myös siihen liittyvää Vesilaitosyhdistyksen julkaisua päivittäneessä työryhmässä. Tolvanen on myös toiminut luennoitsijana useissa Vesilaitosyhdistyksen ja monen muun tahon järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Johtaja Marketta Virta nro 113 Johtaja Marketta Virta on toiminut heinäkuusta 2008 alkaen Uudenmaan ympäristökeskuksen johtajana ja vuoden 2010 alusta lähtien Uudenmaan ELYkeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen johtajana. Marketta Virta on tehnyt koko pitkän työuransa vesi- ja ympäristöhallinnon palveluksessa. Vuodesta 1975 vuoteen 1987 hän työskenteli silloisessa Helsingin vesi- ja ympäristöpiirissä vastuullaan lähinnä pohjavesien suojelu, yhdyskuntien vesihuoltoasiat, jätehuollon valvonta ja vesistöön rakentamisen valvonta. Sen jälkeen hän toimi parin vuoden ajan ylitarkastajana ympäristöministeriössä tehtävänään vastata yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta sekä pohjavesien suojelun kehittämisestä. Vuosina Virta työskenteli Helsingin vesi- ja ympäristöpiirissä, jossa hän ammatillisten tehtäviensä ohella suunnitteli ja valmisteli organisaation muutosta käsittäen piirin ja lääninhallituksen alueiden käytön sekä ympäristön- ja luonnonsuojelutehtävien yhdistämistä. Organisaatiomuutoksen jälkeen Virta työskenteli Uudenmaan ympäristökeskuksessa vuosina osastopäällikkönä, johtoryhmän jäsenenä, johtajan sijaisena ja johtajana edelleen kehittäen ympäristökeskuksen strategiaa ja toimintaa. Aluehallintouudistuksen jälkeen vuodesta 2010 alkaen Marketta Virta on toiminut nykyisessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Y-toimialan johtajana. Marketta Virta on ollut mukana lukuisissa vesihuoltoalan ja ympäristönsuojelun kehittämistä koskevissa työryhmissä ja hankkeissa. Hän on myös aktiivisesti osallistunut Vesilaitosyhdistyksen tilaisuuksiin ja on toiminut muun muassa Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsenenä. Lisätietoja Osmo Seppälä, toimitusjohtaja, Vesilaitosyhdistys, Varautumissuunnitteluun mallia erityisesti pienille vesihuoltolaitoksille Vesilaitosyhdistyksen 50 -vuotisjuhlastipendi on myönnetty tänä vuonna filosofian maisteri Minna Kärjelle hänen pro gradu työstään Varautumissuunnitelman laatiminen vesihuoltolaitokselle. Vesihuoltolain muuttamista koskevan esityksen mukaan vesihuoltolaitosten tulisi laatia yhteistyössä kunnan valvonta- ja pelastusviranomaisten sekä muiden samaan verkostoon liitettyjen vesilaitosten kanssa suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta. Minna Kärjen pro gradu -tutkielmassa esiteltiin vesihuoltolaitoksen päätoiminnot ja niihin kohdistuvia erityistilanteita. Lisäksi tarkasteltiin erityistilanteisiin varautumista ja esiteltiin erilaisia vesihuollolle soveltuvia riskienhallintamenetelmiä. Minna Kärjen työssä myös laadittiin eräälle pienelle vesihuoltolaitokselle varautumissuunnitelma.

4 4 Suunnitelmassa kartoitettiin aluksi vesilaitoksen toimintoihin kohdistuvat riskitekijät. Tämä tehtiin ns. tarkistuslistamenetelmällä. Sen jälkeen suoritettiin riskianalyysi, jossa riskien todennäköisyys ja seuraukset arvioitiin. Riskianalyysiin sisällytettiin myös havaituille riskeille suunnatut ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toimenpideehdotukset. Kohteena olleen vesilaitoksen kanssa suunniteltiin erilaisia riskienhallintatoimenpiteitä niitä vaativille toiminnoille. Suurimpana varautumistoimenpiteenä oli uuden valvontatutkimusohjelman laatiminen vesilaitokselle, jossa huomioitiin aiempaa paremmin raakavesilähteissä havaitut riskitoiminnot, vedenkäsittely ja jakeluverkosto. Varautumistoimenpiteenä suunnitelmaan sisällytettiin lisäksi kriisiviestintäsuunnitelma tiedottamismalleineen, varavedenjakelusuunnitelma ja erilaisia toimintaohjeita sekä erityistilanteita varten lomakkeita, jotka auttavat vesilaitosta suoriutumaan jatkossa paremmin näissä tilanteissa. Vesilaitosyhdistys on Suomen vesihuoltolaitosten toimialajärjestö, jonka jäsenet huolehtivat noin 90 % Suomen vesihuoltopalveluista. Vesilaitosyhdistyksen stipendirahasto perustettiin yhdistyksen 50-vuotisjuhlien yhteydessä. Stipendirahaston peruspääoma muodostui jäsenten ja yhteistyökumppaneiden lahjoituksista sekä yhdistyksen omasta lahjoituksesta rahastoon. Rahastosta vuosittain jaettavalla stipendillä palkitaan ensisijaisesti edellisenä kalenterivuonna valmistunut vesihuoltolaitosten toiminnan kannalta merkittävä ja hyvätasoinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön hyvätasoisuuden arvioivat kunkin oppilaitoksen professorit. Oppilaitoksilta tulleisiin ehdotuksiin perustuen Vesilaitosyhdistyksen hallituksen työvaliokunta arvioi ehdotettujen opinnäytetöiden merkittävyyden alan kannalta. VVY:n stipendi annetaan seitsemännentoista kerran valtakunnallisilla Vesihuolto päivillä Jyväskylän Paviljongissa klo Myönnettävän stipendin suuruus on euroa. Lisätietoja: filosofian maisteri, suunnittelija Minna Kärki, Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, puh toimitusjohtaja Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys, puh Kirsti Lahti palkittiin laaja-alaisesta työstä vesienpuhdistuksen hyväksi Vuoden 2013 Kemira-palkinto on myönnetty Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Kirsti Lahdelle. Kirsti Lahti ja hänen johtamansa vesiensuojeluyhdistys on saanut viime vuosina paljon aikaan Vantaanjoen alueella. Kirsti Lahden aktiivinen ja laaja-alainen käytännön toimita vesien suojelemiseksi ja puhdistamiseksi on palkintoraadin mielestä esimerkillistä. Lahti on arvostettu ja aktiivinen vesiensuojelun puolestapuhuja sekä esitelmöijä alan foorumeilla sekä julkisuudessa. Lahti valottaa kannanotoissaan kansantajuisesti vesistöjen monimuotoista käyttöoikeutta. Epäsuora veden uudelleen käyttö on myös Suomessa yleistä, perustelee Kemira-palkinnon palkintoraadin jäsen Aija Jantunen Kemira Oyj:stä Lahden valintaa. Vantaanjoki on ruuhkasuomen tärkeä virkistysvesistö ja myös pääkaupunkiseudun varavesilähde, jonka suojelemisessa Kirsti Lahden vuodesta 2001 johtama vesiensuojeluyhdistys on tärkeä eri tahoja kokoava elin. Vesiensuojeluyhdistyksen pintavesien ja pohjavesien välisiä yhteyksiä Vantaanjoella koskeva Vapomix-tutkimus, haja-asutuksen jätevesien koostumus- ja järjestelmien toimivuustutkimukset, hajalietteiden kalkkistabilointi ravinteiden kierrättämiseksi sekä maatalouden kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseen liittyvät yhteishankkeet edistävät paitsi Vantaanjoen tilaa, vähentävät myös Itämereen kohdistuvaa kuormitusta. Yhteistyössä Vantaanjoen alueen vesihuoltolaitosten kanssa toteutettavassa

5 5 jätevesiohitusten vähentämishankkeessa Kirsti Lahdella on tärkeä rooli. Lahti osallistuu myös aktiivisesti Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän toimintaan. Kirsti Lahti työskenteli vuosina Lääkintöhallituksessa vastuullaan talous- ja uimavesien mikrobiologinen laatu. Tuohon aikaan ajoittuu myös se, kun Kirsti Lahden johdolla alkoivat ensimmäisten joukossa maailmassa tutkimukset sinilevätoksiinien poistumisesta vedenkäsittelyssä. Tätä työtä Lahti jatkoi siirryttyään Suomen ympäristökeskuksen palvelukseen ja hänestä tuli yksi kansainvälisesti arvostetuimmista syanobakteeritoksiinitutkijoista. Syanobakteereihin liittyy myös Lahden vuonna 1997 ympäristömikrobiologiasta Helsingin yliopistossa hyväksytty väitöskirja. Kemira-palkinnon on perustanut Kemira Oyj ja se luovutetaan vuosittain Vesilaitosyhdistyksen toimesta valtakunnallisten vesihuoltopäivien yhteydessä. Palkinto myönnetään merkittävästä veden puhdistuksen hyväksi tehdystä työstä ja sen toivotaan edistävän vesihuoltolaitosten toiminnan kehittämistä. Palkinnon luovuttavat palkintoraadin jäsen professori Riku Vahala Aalto-yliopistosta ja Aija Jantunen Kemira Oyj:stä valtakunnallisilla Vesihuolto 2013-päivillä Jyväskylän Paviljongissa noin klo Myönnettävän stipendin suuruus on euroa. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Kirsti Lahti, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, puh , sähköposti: Internet: toimitusjohtaja Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys, puh , sähköposti: Internet: Aija Jantunen, Kemira Oyj, puh , , sähköposti: Internet: Aurinkoinen Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttely Jyväskylässä Jyväskylän Paviljonkiin kerääntyi aktiivinen joukko infra-alan ammattilaisia Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttelyyn ja sen yhteydessä järjestettyihin seminaareihin. Kaikkiaan Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttelyssä kävi kahden päivän kuluessa lähes vierailijaa. Määrä on hieman suurempi kuin kaksi vuotta aikaisemmin YT11-näyttelyssä Turussa. Turussa näyttely kesti kolme päivää. Näytteilleasettajia oli 208, heidän edustajilleen jaettiin näytteilleasettajakortteja runsaat kappaletta. Sisäosastoja oli 153, osastojen pinta-ala lähes m2. Osastot kattoivat toiseksi laajimman pinta-alan näyttelyn historiassa. Aurinkoisella ulkoalueella osastoja oli 21. Runsaamminkin osastoja olisi piha-alueelle mahtunut: osastojen yhteenlaskettu pinta-ala oli pienin koko näyttelyn historiassa. Näyttelyn yhteydessä haastateltiin yli 200 näyttelyvierasta kävijätutkimusta varten. Näytteilleasettajien kokemuksia ja tunnelmia on kartoitettu web-kyselyllä. Järjestäjät saavat palautteen käyttöönsä kesäkuun alkupuolella. Sitä tullaan lukemaan tarkasti, kun tehdään ratkaisuja seuraavan, Yhdyskuntatekniikka 2015 näyttelyn ajankohdasta ja paikkakunnasta. Palautteet ja ideat ovat apuna seuraavan näyttelyn suunnittelussa. Päätös seuraavan näyttelyn ajankohdasta ja paikkakunnasta tehdään elokuussa. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka vierailitte Jyväskylän Paviljongissa ja olitte mukana luomassa näyttelyn positiivista henkeä!

6 6 Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn parhaat osastot Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttelyssä näytteilleasettajat panostivat osastojen visuaalisuuteen unohtamatta kuitenkaan sitä, että kyseessä on ammatti-ihmisille tarkoitettu näyttely. Asiantuntemus ja ammattitaito olivatkin silmiinpistävänä piirteenä sekä näytteilleasettajien että näyttelyvieraiden olemuksessa. Yhdyskuntatekniikka -näyttelyn parhaan osaston maininnan sai Ahlsell Oy. Kunniamaininnat tyylikkäimmästä osastosta sai Aquaflow Oy ja parhaasta ulko-osastosta Lassila&Tikanoja Oyj. Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttelyn Paras osasto raati kiinnitti huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: - osaston yleisilme - osaston ja sen väittämän viestin selkeys - asiakkaiden määrä osastolla - näyttäviin taikka kiinnostaviin, huomiota herättäviin yksityiskohtiin - osaston esittelijöiden otteeseen ja asiantuntemukseen Näyttelyosastoista otettiin parikymmentä tarkempaan käsittelyyn ja tarkasteluun. Hyviä, näyttäviä ja sekä raatia että näyttelyvieraita kiinnostavia osastoja olisi palkittavaksi asti ollut useampiakin. Tällä kertaa valinnan suoritti raati, johon kuuluivat: markkinointiviestinnän koordinaattori Terhi Pekkarinen, Jyväskylän kaupunki Valon kaupunki -hankkeen koordinaattori Jani Ruotsalainen, Jyväskylän kaupunki ryhmän puheenjohtaja, DI Raimo K. Saarinen, Yhdyskuntatekniikka näyttelytoimikunnan edustaja. Alkuperäinen tiedote raadin valintojen perusteluista Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn nettisivulla tästä. Ajankohtaista vesihuoltoalalla Kansainvälistymismahdollisuuksia nuorille vesialan osaajille Suomen ulkoasiainministeriön rahoittamissa vesialan kehitysyhteistyöhankkeissa avautuu ajoittain mahdollisuuksia nuorten asiantuntijoiden projektitehtäviin. Nämä voivat tarjota myös vesihuoltolaitosten palveluksessa oleville nuorille asiantuntijoille hyvän kanavan kartuttaa omaa kansainvälistä kokemustaan ja samalla avartaa näkemystä vesihuollon toteuttamisesta erilaisissa olosuhteissa. Monissa vesiprojekteissa on nykyisin ns. junioriposteja, jotka ovat kestoltaan tyypillisesti yhdestä kahteen vuoteen. Ne on tarkoitettu uransa alkuvaiheessa oleville, mutta jo hieman alan kokemusta hankkineille asiantuntijoille. Projektikokemuksen hankittuaan nuori asiantuntija voi jatkossa paremmin hakeutua vaativampiin kansainvälisiin tehtäviin, mutta kokemus antaa uudenlaista näkemystä ja motivaatiota myös kotimaamme vesihuollossa työskentelemiseen. Nuorille asiantuntijoille tarjoutuu mahdollisuuksia kokemuksen hankkimiseen myös lyhytaikaisissa tehtävissä hankkeiden valmistelussa ja arvioinnissa, joihin yleensä sisältyy 2-4 viikon matka kohdealueelle. Näissä tehtävissä junioreille korvataan yleensä vain kulut ja päivärahat. Vesihankkeiden nuorten asiantuntijapostien mahdollisuuksista voi kysyä lisätietoja Vesilaitosyhdistyksestä (toimitusjohtaja Osmo Seppälä).

7 7 Massat ja mitat jyräävät superrekkojen tulo uhka myös vesihuoltoputkille Kuntaliiton kolumnissa yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi käsittelee ajoneuvojen suurimpien sallittujen massojen ja mittojen problematiikkaa. Katurakenteiden sisällä oleva infrastruktuuri voi olla vaarassa. Mitä mahdollinen asetuksen toimeenpano tarkoittaa kuntien kannalta? Suora linkki kolumniinhttp:// Tutustu myös Kuntaliiton tiedotteeseen Kuntaliitto varoittaa: Kadut ja vesihuoltoverkosto eivät kestä superrekkoja Tapahtuu jäsenlaitoksilla Iisalmen Veden uusi esite salmen Veden uudessa esitteessä aiheina muun muassa raikasta vettä jo vuodesta 1932, Iisalmen Veden jakeluverkosto, vesihuollon asiantuntijat palveluksessasi, pohjaveden hankinta Ylä-Savon Vesi Oy:ltä, ympäristönsuojelu, veden säästö vinkit, jäteveden puhdistus, mitä viemäriin saa/ei saa laittaa. Tutustu esitteeseen Iisalmen Veden kotisivulla tästä linkistä Kouvolan Vesi uudisti nettisivujaan Kouvolan Vesi on uudistanut tänä vuonna nettisivujaan ja ne on eriytetty kaupungin sivuista. Käy tutustumassa selkeisiin ja informatiivisiin sivuihin osoitteessa: Lahti Aquan vuosikertomus sähköisenä Lukijoille tarjotaan ainutlaatuinen ja ympäristöystävällinen lukukokemus. Voit tutustua Lahti Aquan vuoteen 2012 tabletin, tietokoneen ja yleisimpien älypuhelimien välityksellä Lahti Aquan kotisivulla Vuoden 2012 vuosikertomus löytyy osoitteesta Lainsäädännössä tapahtuu Vesihuoltoverkostojenkin sijoittaminen tiealueelle helpottui Kesäkuun alussa voimaan astunut maantielain muutos helpottaa yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamista tiealueelle. Maantielain muutoksen perusteella tienpitoviranomaisen on jatkossa myönnettävä yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien vesihuoltoverkostojen sijoittamislupa tiealueelle, jos toimenpiteestä ei aiheudu vaaraa liikenteelle tai vähäistä suurempaa haittaa tienpidolle. Maantien tiealueen muodostavaa aluetta laajennetaan siten, että siihen kuuluvat myös tiehen välittömästi liittyvät alueet, jotka uuden tien tekemisen tai tien parantamisen yhteydessä tarvitaan yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamista varten. Lakimuutoksen tarkoituksena on edistää erityisesti sähköjohtojen maakaapelointia ja siten parantaa sähköjakelun toimintavarmuutta, mutta siinä on huomioitu myös muut yhteiskun-

8 8 nan toiminnan kannalta välttämättömät toiminnot. Lain perusteluissa mainitaan vesihuolto tällaisena yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömänä toimintona. Linkki maantielain muutokseen. Linkki hallituksen esitykseen, josta löytyvät maantielain muutosehdotuksen lisäksi myös sen perustelut. Vaaratiedote korvaa hätätiedotteen Vaaratiedote korvaa aiemmin käytössä olleet termit hätätiedote ja muu viranomaistiedote. Pdf-oppaassa ohjeita vaaratiedotteen laatimiseen ja lähettämiseen. Vaaratiedotelaki tuli voimaan Viranomainen voi antaa vaaratiedotteen tilanteissa, joissa väestöä on varoitettava hengen- tai terveysvaarasta tai kun ilmenee vaara merkittävälle omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle. Vaaratiedote voidaan antaa myös, kun vaaratilanne on ohi. Vaaratiedote välitetään radion ja television kautta molemmilla kansalliskielillä Vaaratiedote välitetään väestölle tiedoksi radiossa ja myös televisiossa, jos vaaratiedotteen antanut viranomainen niin päättää. Vaaratiedote annetaan aina suomeksi ja ruotsiksi. Jos vaaratilanne tai sen seuraukset kohdistuvat saamelaisten kotiseutualueelle, tiedote on annettava myös saamenkielellä. Yleisradiolla sekä kaupallisilla radioyhtiöillä ja televisioyhtiöillä on velvoite välittää vaaratiedotteita. Vaaratiedotteita voivat antaa pelastusviranomaiset, poliisi, rajavartioviranomaiset, Hätäkeskuslaitos, Poliisihallitus, Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus sekä kaikki ministeriöt. Lisätietoja Sisäasiainministeriön kotisivulta Vaaratiedoteopas lain soveltamisen tueksi Vaaratiedoteopas on julkaistu vaaratiedotelain soveltamisen tueksi. Opas antaa ohjeita viranomaisille vaaratiedotteen laatimiseen ja lähettämiseen muun muassa: Kuka voi antaa vaaratiedotteen? Milloin vaaratiedote annetaan? Miten vaaratiedote kirjoitetaan ja käännetään? Minne ja miten vaaratiedote välitetään? Oppaan liitteenä on suomen- ja ruotsinkielinen fraasiluettelo, johon on koottu yleisiä ilmaisuja vaarallisesta tapahtumasta tiedottamiseen. Valmiita fraaseja käyttämällä tiedottaminen nopeutuu ja samalla on mahdollista yhtenäistää tiedotteissa käytettyjä ilmaisuja Sisäministeriön vaaratiedoteopas Orgaanisen jätteen sijoittamista kaatopaikalle rajoitetaan Valtioneuvoston hyväksymä asetus kaatopaikoista tulee voimaan kesäkuussa. Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan 2016 Valtioneuvosto on hyväksynyt kaksi asetusta, joilla rajoitetaan biohajoavan ja muun orgaanisen yhdyskuntajätteen, rakennus- ja purkujätteen ja muun jätteen sijoittamista kaatopaikalle sekä tällaisen jätteen hyödyntämistä maantäytössä.

9 9 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista sekä asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta tulevat voimaan 1. kesäkuuta Rajoituksia biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle ja maantäytössä sovelletaan 1. tammikuuta 2016 alkaen. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. Vesihuoltolaitosten toiminnassa tällaisia biohajoavia jätteitä ovat mm. puhdistamolietteet ja välppeet. Kaatopaikka-asetuksen mukaan (28 ) kaatopaikan jätetäyttöön ei hyväksytä tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia. Tästä vaatimuksesta on joillekin jätelajikkeille myönnetty poikkeuksia, jotka on asetuksessa lueteltu. Kielto on rajattu siten, että kaatopaikan pintakerroksen tiivistyskerroksessa ja sen yläpuolisissa kerroksissa on mahdollista jatkossakin hyödyntää orgaanista jäteaineista, kuten puhdistamolietettä. Kaatopaikka-asetuksessa on myös säädetty poikkeuksen myöntämisestä eräissä tapauksissa (35 ). Lupaviranomainen voi päättää, että orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoa ei sovelleta esikäsiteltyyn jätteeseen, jos luotettavasti osoitetaan, että jäte ei ominaisuuksiensa vuoksi sovellu käsiteltäväksi muulla tavoin kuin sijoittamalla kaatopaikalle. Lupaviranomainen voi myös myöntää rajoituksesta poikkeuksen määräajaksi enintään vuodeksi kerrallaan, jos luotettavasti osoitetaan, että korvaava käsittelykapasiteetti saadaan käyttöön asetettavassa määräajassa. Asetuksen tavoitteena on vähentää jätteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja kaatopaikkojen vesistökuormitusta sekä edistää luonnonvarojen säästävää käyttöä. Asetusten myötä biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamisesta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle pääosin luovutaan vuoteen 2016 mennessä ja jätettä hyödynnetään enenevästi materiaalina ja energiantuotannossa. YM:n tiedote, asetukset ja niiden taustamuistiot löytyvät tämän linkin kautta Ajankohtaista hallinnossa ja taloudessa Vesihuoltolaitosten varauduttava suoraveloituksen päättymiseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan euroalueen maissa EU-asetuksen määräyksestä mennessä. Kotimaista suoraveloitusta ei voi tämän jälkeen enää käyttää laskutukseen tai laskunmaksuun. Suoraveloituksen korvaavat ensisijaisesti e-lasku ja suoramaksu. Suomessa on suoraveloitusta käyttävää laskuttajaa ja suoraveloitusta käyttää 3 miljoonaa maksajaa. Ensisijaisesti suoraveloituksen tilalle suositellaan e-laskua. Niitä kuluttaja-asiakkaita, joilla ei ole verkkopankkia käytössään palvellaan suoramaksulla. Asiakkaan kannalta suoramaksu vastaa palvelutasoltaan ja toiminnallisuudeltaan nykyistä suoraveloitusta. Kuluttaja-asiakkaiden suoraveloituksen valtakirjat on mahdollista muuntaa uusiin maksutapoihin pankkien palvelulla ja varmistaa näin asiakkaiden säännöllisten maksujen jatkuminen katkeamattomana. Laskuttaja käynnistää muunnon Tätä ennen laskutusohjelmisto on päivitettävä tukemaan uusia maksutapoja ja muuntoa. Finanssialan Keskusliitto on laatinut oppaan laskuttajien avuksi, jotta siirtyminen suoraveloituksesta uusiin maksutapoihin onnistuisi mahdollisimman sujuvasti.

10 10 Laskuttajan opas suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun löytyy Finanssialan Keskusliiton kotisivuilta Suora linkki laskuttajan pdf-oppaaseen e-laskuun_ja_suoramaksuun.pdf Tutustu aiheeseen Finanssialan Keskusliiton teemasivulta: Julkaisuja ja selvityksiä Ympäristöjohtaminen vesihuoltolaitoksessa, case Vesikolmio Oy Diplomityössä tutkittiin, kuinka ympäristöjohtamista voidaan soveltaa pienessä organisaatiossa, jolle haluttiin luoda toimintamalli ympäristöasioiden käsittelyyn ja hoitoon ilman ympäristöjärjestelmän sertifiointia. Työssä laadittiin Vesikolmio Oy:lle toimintaa ohjaavat ympäristömittarit- ja indikaattorit, joiden avulla yhtiö voi seurata ympäristöasioiden kehitystä omassa toiminnassaan. Lisäksi työssä etsittiin toimintatapoja, joiden avulla Vesikolmio voi viestiä ympäristöasioiden kehityksestä sidosryhmilleen ja kuinka työntekijät voivat ottaa ympäristöasiat huomioon omassa toiminnassaan sekä miten pienessä organisaatiossa voidaan jakaa vastuut ympäristöasioiden hoidossa. Vesikolmio Oy on tukkuvesiyhtiö, jonka tehtävänä on talousveden hankinta ja jätevesien puhdistaminen sekä toiminta-alueensa kuntakeskusten välisten siirtolinjojen ylläpito. Vesikolmion osakkaita ovat Ylivieskan, Nivalan, Kalajoen ja Haapajärven kaupungit sekä Sievin ja Alavieskan kunnat. Vesikolmio Oy:lle on tehty ympäristöasioiden nykytila-analyysi vuoden 2012 aikana, joka on pohjautunut ISO standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään. Ympäristöjohtaminen on organisaation toimintaan liittyvien ympäristöasioiden hallitsemista ja kehittämistä niin, että toiminnan aiheuttamia negatiivisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ja välttää. Ympäristöjohtaminen voidaan luontevasti liittää osaksi yrityksen muuta johtamis- ja päätöksentekojärjestelmää, mutta sen toimivuus yrityksessä varmistetaan koko henkilöstön sitoutumisella toimintatapaan. ISO standardi ja EMAS-järjestelmä ovat molemmat yrityksen ympäristöasioidenhallintaan kehitettyjä järjestelmiä, joiden tarkoituksena on helpottaa yrityksen ympäristöjohtamista. Vesikolmiolle rakennettiin mittaristo ympäristöasioiden seurantaa varten hyödyntäen suurempien vesihuoltolaitosten ympäristömittareita ja -indikaattoreita. Ympäristölaskenta keskittyy energian- ja kemikaalien kulutukseen, pohjavesien käyttöön ja suojeluun sekä liikenteen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Mittaristo on rakennettu niin, että tarkasteltavat kohteet on helposti nostettavissa esiin Vesikolmion eri toiminnoista eikä sen käyttö kuormita henkilöstöä kohtuuttomasti. Lisäksi vastuu ympäristölaskennasta on jaettu useammalle henkilölle, mikä keventää yhden henkilön vastuuta ympäristöasioiden hoidosta ja nopeuttaa samalla ympäristöasioihin liittyvää tiedonkulkua. Mittaristoa on mahdollisuus kehittää tulevaisuudessa Kalajoen uuden keskuspuhdistamon myötä, jolloin mittaristoon voidaan lisätä esimerkiksi lietteen hyötykäyttöasteen seuranta. Ympäristöviestintää voidaan kehittää lisäämällä vuosikertomukseen oma osio ympäristöasioille, jossa käydään läpi ympäristölaskennan tuloksia. Ympäristölaskenta auttaa henkilöstöä seuraamaan ympäristöasioiden kehitystä ja luo kannustimen parantavien toimenpiteiden löytämiseksi eri toimintoihin. Diplomityö: Ympäristöjohtaminen vesihuoltolaitoksessa, case Vesikolmio Oy

11 11 Tekijä: Alakoski Tiina Organisaatio: Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, Ympäristötekniikka Diplomityö on osoitteessa: Online-mittaukset lietteenkuivauksen optimoinnissa Diplomityössä selvitettiin Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamon lietteenkuivauksen optimointimahdollisuudet hyödyntäen online-mittauksia. Lisäksi otettiin käyttöön Metso monimuuttujasäätö (Metso MPC) Lietteenkuivauksen toimivuuden seuranta on tähän asti tapahtunut lähinnä kuivakakun kuiva-ainepitoisuuden määrityksellä käyttäen pika-analysaattoria. Tässä työssä hyödynnettiin kuivaukseen tulevan lietteen ja kuivatun lietteen jatkuvatoimisia kuiva-ainemittauksia sekä Taskilan jätevedenpuhdistamolle hankittua jatkuvatoimista rejektiveden kiintoainepitoisuusmittaria, Metso LS -mittaria, jonka soveltuvuutta jätevedenpuhdistamolle on myös tutkittu tässä työssä. Optimoinnin tarkoituksena oli saada lietteenkuivausprosessi toimimaan niin, että rejektiveden kiintoainepitoisuus olisi mahdollisimman pieni ja kuivakakun kuiva-ainepitoisuus mahdollisimman suuri. Lisäksi pyrittiin minimoimaan polymeerisyöttöä ja lingon energiankulutusta. Metso MPC:n avulla optimointi voidaan tehdä automaattisesti online-mittauksia hyödyntäen. Optimoinnin tulosten perusteella laskettiin kustannussäästöarviot, joiden perusteella arvioitiin lietteenkuivausprosessin painopisteet. Työ aloitettiin selvittämällä polymeerisyötön ja lingon toiminnan vaikutuksia rejektiveden kiintoainepitoisuuteen ja kuivakakun kuiva-ainepitoisuuteen. Monimuuttujasäätöä varten tehtiin polymeerisyötön ja lingon momentin askelvastekokeita, joiden perusteella laskettiin säädölle toimintamallit. Optimointitestauksista saatujen tulosten perusteella laskettiin säästöarviot lingon toiminnan muutoksille, polymeerisyötön minimoinnille, rejektiveden kiintoainepitoisuuden pienentämiselle sekä lietteenkäsittelykustannuksille. Säästöarvioinneissa huomattiin, että suurimmat säästöt lietteenkuivauksessa saadaan nostamalla kuivakakun kuiva-ainepitoisuutta. Lisäsäästöjä saadaan ohjaamalla lingon toimintaa energiatehokkaammaksi pienentämällä pääkierroslukua. Kuiva-ainepitoisuuden parantaminen kuitenkin huonontaa rejektiveden laatua, mikä kuormittaa puhdistamoa kierrättämällä kiintoainetta ja fosforia puhdistusprosessin alkuun. Sisäisen kierron lisääntymisestä aiheutuvat kustannukset jäävät kuitenkin suhteellisen pieniksi verrattuna kuiva-aineen nostolla saataviin säästöihin. Näin ollen Metso MPC-säädön painopiste tulee siirtää kuivakakun kuiva-ainepitoisuuden nostamiseen. Säädöllä voidaan pyrkiä samanaikaisesti myös pieneen rejektiveden kiintoainepitoisuuteen sekä polymeerisyötön minimointiin. Työn aikana huomattiin, että lietteenkuivausprosessin optimointi on hyvin haastavaa vaihtelevan lietelaadun vuoksi. Rejektiveden kiintoainepitoisuus nousee herkästi yli LS-mittarin mittausalueen, minkä vuoksi myöskään MPC-säätö ei pysy toiminnassa. Kuivausprosessin toimivuutta voitaisiin mahdollisesti parantaa vaihtamalla polymeeriä. Diplomityö: Online-mittaukset lietteenkuivauksen optimoinnissa Tekijä: Mannermaa Henna Organisaatio: Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, Ympäristötekniikka Diplomityö on osoitteessa

12 12 Englanninkielinen julkaisu lietteen hallinnan käytäntöihin HELCOM eli Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio on toteuttanut julkaisun "Book of Good Practices on Sludge Management". HELCOM on hallitusten välinen organisaatio, joka perustettiin vuonna HELCOMsopimuksen osapuolina ovat Euroopan unioni ja kaikki Itämeren rantavaltiot (Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Venäjä). Komission päätehtävänä on valvoa Itämeren alueen suojelua koskevien sopimusten toteutusta, seurata Itämeren tilaa ja antaa merenkulun turvallisuutta ja haitallisten aineiden torjuntaa koskevia suosituksia. HELCOMin julkaisu "Book of Good Practices on Sludge Management" Tehokas yhdyskuntajätevesien käsittely tuottaa valtavan määrän lietettä. Esimerkiksi Itämeren valuma-alueella kokonaan tai osittain sijaitsevissa maissa syntyvän puhdistamolietteen määrä on noin 3,5 miljoonaa tonnia kuiva-ainetta vuodessa. Tämän odotetaan kasvavan lähes neljään miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä. Lietteen hallinta on olennainen osa jokaisen Itämeren alueen nykyaikaisen jätevedenpuhdistamon toimintaa. On tärkeää, ettei menettää lietteen sisältämiä ravinteita, käytetään sen aines ja energia sekä hyödynnetään puhdistamoliete tehokkaasti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Puhdistamoliete on eräs yhdyskuntajätevesien käsittelyyn liittyvä tuote, mutta lietteen käsittelyyn liittyvät asiat ovat usein jääneet vähemmälle huomiolle. Liete voi olla jopa potentiaalinen uhka Itämeren ympäristölle, esimerkiksi vaahtoava liete voi kadota käsittelyprosessissa tai puhdistamolietettä voidaan jossain maissa jopa tietoisesti hävittää vesistöihin. HELCOMin julkaisu sisältää lietteen käsittelyn ja hävittämisen teknisiä ratkaisuja eri tekniikoiden käyttöönotolla saavutettavissa olevia tuloksia keskeisiä tulossa olevia tekniikoita lietteen jatkokäyttöön liittyviä lakisääteisiä vaatimuksia Julkaisun englanninkielinen nettiversio on osoitteessa Julkaisun pdf-version voi myös ladata Julkaisu on saatavilla englanniksi, saksaksi, puolaksi, latviaksi ja venäjäksi. Vesilaitosyhdistys kouluttaa Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöiden koulutuspäivät Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöt kokoontuvat tänä vuonna Helsingin ydinkeskustassa. Paikka on Hotelli Seurahuone Helsinki ja ajankohta Koulutuspäivien ohjelmaa kootessa huomioitiin edellisen vuoden osallistujapalautteet ja toimistolle tulleet palautteet. Aiheet ja puhujat valittiin niin, että kokonaisuus pysyisi mahdollisimman lähellä vesihuoltolaitosten toimistotyöntekijöiden arkea. Ohjelmassa on myös virkistäytymisekskursio, joka tällä kertaa suuntautuu Ateneumin taidemuseoon.

13 13 Viimeinen ilmoittautumispäivä tilaisuuteen on Tervetuloa! Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöiden koulutuspäivät VVY:n koulutuskalenterissa tästä. Oma vesityökorttikoulutus laitoksella tai yhteistyökumppanien kanssa? Ovatko vesityökorttinne voimassa vai alkaako olla aika uusia niitä? Teemme mielellämme tarjouksen tiloissanne järjestettävästä vesityökorttikoulutuksesta. Mukaan voi kutsua yhteistyötahojen edustajia, esim. urakoitsijoita. Jos tuntuu, ettei omalla laitoksella ole tarpeeksi osallistujia, voimme auttaa löytämään muitakin osallistujia tilaisuuteenne. Mitä suurempi ryhmä tilaisuuteen osallistuu, sitä edullisemmaksi se tulee osallistujaa kohden. Pohdimme parhaillaan syksyn vesityökorttikoulutusten järjestämispaikkakuntia. Olisimme iloisia toiveistanne ja vinkeistänne, jotta koulutukset olisivat mahdollisimman helposti saavutettavissa. Otattehan yhteyttä mahdollisimman pian joko puh. (09) tai annamaija.hallikas(a)vvy.fi. Vesihuoltolaitosten hallintopäivään kerkeää vielä lomien jälkeen Tunnistavatko vesihuoltolaitoksenne luottamushenkilöt vesihuollon toimintaympäristön ja ominaispiirteet? Onko vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö heille tuttua? Entäpä vesihuoltolaitosten sopimukset ja maksut? Erityissalojen hankintamenettely pähkinänkuoressa sekä luottamushenkilöiden keskeiset tehtävät ja vastuut niitäkin käsitellään Vesihuoltolaitosten hallintopäivän kuluessa. Osallistujat voivat virittäytyä päivän aiheeseen heille postitettavan ennakkomateriaalin avulla. Jos kevään kaksi koulutustilaisuutta eivät sopineet aikatauluihinne, on koulutuksiin mahdollista osallistua vielä lomien jälkeenkin. Oulussa torstaina edellä mainittuja asioita tarkastellaan erityisesti osakeyhtiöiden ja osuuskuntien näkökulmasta. Liike- ja muiden kunnallisten laitosten näkökulmasta hallintopäivän aiheita käydään läpi Helsingissä. Koulutuksiin voi ilmoittautua VVY:n nettisivujen kautta tai suoraan sähköpostillakoulutus(a)vvy.fi. Koulutusten yksityiskohtainen ohjelma julkaistaan viikolla 24. Tervetuloa! 13. Pohjoismainen jätevesikonferenssi Malmö Konferenssin ohjelma on julkaistu. Edullisempi osallistumismaksu mennessä ilmoittautuneille. Vesilaitosyhdistys on mukana ohjelmatoimikunnassa Malmö, Ruotsi Svenskt Vatten ja NORDIWA järjestävät 13. pohjoismaisen jätevesikonferenssin. Vesilaitosyhdistys on mukana konferenssia suunnittelevassa ohjelmatoimikunnassa. Lisätietoja ohjelma englanniksi ohjelma ruotsiksi Welcome to the 13th Nordic Wastewater Conference, NORDIWA 2013, October 8-10 in Malmö, Sweden! More information about the NORDIWA 2013 Conference: Registration is now open, Early Bird fee to June 15!

14 14 Välkommen till den 13e Nordiska Avloppskonferensen - NORDIWA 2013, 8-10 oktober i Malmö! Läs mer om NORDIWA 2013 konferensen på Registreringen är nu öppen, Early Bird-rabatt till 15 juni! Muiden järjestämiä koulutuksia, konferensseja ja messuja Otsikon linkistä pääsee Vesilaitosyhdistyksen sivulle kyseiseen kohtaan Vesilaitosyhdistys kouluttaa Oulu Vesihuoltolaitosten hallintopäivä ilmoit. viim Rovaniemi Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät ilmoit. viim Helsinki Vesihuoltolaitosten hallintopäivä ilmoit. viim Helsinki Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöiden koulutuspäivät ilmoit. viim Koulutuskalenteriin tästä. Tämän Vesilaitosyhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalle voi liittyä tai poistua ilmoittamalla yhteystiedot vvy@vvy.fi Vesilaitosyhdistyksen jäsenet ja yhteistoimintajäsenet voivat ilmoittaa alan avoimista työpaikoista yhdistyksen kotisivulla. Avoimet työpaikat

15 15 Kesäteekkarin tervehdys Harvoin pääsee ensimmäisenä työpäivänä heti työmatkalle Jyväskylään. Aloitin VVY:n kesäteekkarina Vesihuoltopäivien avustajana. Ensi kokemus tästä suurimmasta alan tapahtumasta oli mieleenpainuva; paljon alan yrityksiä ja tavarantoimittajia, kiinnostavia luentoja, ekskursioita ja etenkin uusia kontakteja. Vesihuoltopäivät tarjoavat alan nuorille myös oman Vesihuoltonuorten seminaarin. Tänä vuonna painotettiin kansainvälistymistä ja monialaosaavuutta. Ensi vuoden Vesihuoltopäivät ja Vesihuoltonuorten seminaari järjestetään Helsingissä ( ) Finlandia-talolla. Tapahtumasta tulee poikkeuksellisen suuri, sillä yhtä aikaa järjestetään myös Pohjoismainen juomavesikonferenssi ( ). Muutamia ideoita ensi vuoden Vesihuoltonuorten seminaaria varten on jo kypsymässä. Perinteisesti VVY:n kesäteekkarin tehtävänä on ollut koota edellisen vuoden tunnuslukujärjestelmän raportti. Mitä ovat tunnusluvut? Tunnuslukujen käsite voi olla tutumpi englanninkielisenä terminä, Benchmarking, jossa verrataan omaa toimintaa parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Vesihuoltoalalla vertaillaan muun muassa veden- ja jäteveden käsittelyä, verkostojen toimivuutta, asiakaspalvelua, taloutta ja energiatehokkuutta. Tunnuslukujärjestelmän jäsen voi verrata omaa kehitystään edellisiin vuosiin, mutta myös oppia muilta. Parhaillaan kootaan vuoden 2012 raporttia. Liittymisohjeet- ja lomake löytyvät verkkosivuiltamme: Järjestelmään nyt liittyvät pääsevät vuoden 2013 raporttiin. Tunnuslukujärjestelmään voi tutustua myös tilaamalla edellisen vuoden raportin osoitteesta: Nähdään ensi kesänä Vesihuoltopäivillä Helsingissä, Johanna Pajari VVY:n Kesäteekkari 2013