Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä"

Transkriptio

1 1 H. Katajamäki & T. Huttula (toim.) Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä Näkökulmia ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän toteutukseen KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 11:2002

2 2 Korkeakoulujen arviointineuvosto Pikseri Julkaisupalvelut Helsinki 2002

3 3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto teki opetusministeriölle esityksen ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköistä vuonna Esitys herätti vilkasta keskustelua ammattikorkeakouluissa ja nostatti esille monia kysymyksiä. Kritiikkiä herätti mm. se, että esitetyt korkeakoulut sijaitsivat paikkakunnilla, joissa toimi vain yksi korkeakoulu. Miksi Uudeltamaalta ei ollut yhtään oppilaitosta valittujen joukossa? Ovatko kaikki ammattikorkeakoulut arvioitavissa samoilla kriteereille paikkakunnasta riippumatta? Mitä alueellinen vaikuttavuus todella tarkoittaa? Mikä on alue, johon suuntautuvia vaikutuksia tutkitaan? Mitä tietoa arvioinnin suorittajilta edellytetään ja kuka ylipäänsä voi olla arviointeja suorittamassa? Arvioinnista herännyt keskustelu ei yllättänyt arviointineuvostoa ja arviointia suunnitelleita. Arviointineuvosto tiedosti jo toimeksiannon saatuaan aluekehityksen haasteellisuuden arvioinnin kohteena. Tämän vuoksi arviointiperusteita mietittäessä pidettiin selvänä, että arviointiprosessia ja arviointiperusteita joudutaan kehittämään edelleen. Tätä silmälläpitäen neuvosto pyysi ammattikorkeakouluilta tuoreeltaan kirjallisen palautteen. Arviointimenettelyn ja perusteiden kehittäminen on haasteellinen tehtävä. Tätä kuvaa hyvin pari poimintaa palautteesta: Strategioiden ja toiminnan välisen suhteen tarkastelun tulisi myös olla merkittävämmässä roolissa. Tätä osa-aluetta kyllä painotettiin, mutta arvioinnissa mukana ollut koko koulutustehtävän laajuisen toiminnan vaatimus ei välttämättä aina palvele strategisia painopisteitä. Vähimmäisvaatimus on, että painopistealueiden toimintaa painotetaan enemmän kuin koko koulutustehtävän laajuuden vaatimusta. Ammattikorkeakoulujen toiminnan vaikuttavuuden arviointi on mielenkiintoinen ja vaikea kysymys, mutta on varmaan totta, että kaikkien ammattikorkeakoulujen toiminnan pääasiallinen vaikutus on hyvin paikallista/alueellista. Itse asiassa ammattikorkeakoulun koko toiminta on mitä suuremmassa määrin aluekehitystyötä, joten aluekehitysvaikutusten arviointiperusteena pitäisi olla ammattikorkeakoulun koko toiminta eikä vain jotkut paperille kirjoitetut strategiat ja analyysit tai erilliset panostukset ns. aluekehitystyöhön. Vaatimus arviointiperusteiden tarkemmasta määrittely tuli monissa palautteissa esille. Osa ammattikorkeakouluista toivoi jopa selkeitä mittareita, joilla aluekehitystä voitaisiin arvioida. Aluekehitysvaikutusta arvioidaan arviointineuvoston toimesta uudelleen keväällä Arviointineuvoston tavoitteena on tuottaa tulevaa arviointia varten entistä toimivammat arviointikriteerit yhdessä ammattikorkeakoulujen ja niiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö ovat tässäkin tehtävässä avainsanoja. Tätä silmällä pitäen arviointineuvosto järjesti uuden arviointikierroksen avausseminaarin, jossa aloi-

4 4 tettiin yhdessä arvioinnin kehittämistyö. Arvioinnin valmistelua varten on asetettu suunnitteluryhmä, joka paneutuu erityisesti juuri arviointiperusteiden kehittämiseen. Osa ammattikorkeakouluista kiinnitti palautteessaan arviointiperusteiden sijaan huomiota prosessin siihen vaiheeseen, jossa ammattikorkeakoulut tekevät huippuyksikköesityksensä. Tätä prosessin vaihetta tulisi ilmeisesti kehittää siten, että ammattikorkeakoulun yhteistyötahojen roolia saataisiin painotetummin ja selkeämmin esiin. Yksi tähän suuntaan vaikuttava keino, joka palautteessa mainittiin, olisi pyytää nimettyjen alueellisten yhteistyötahojen lausuntoa hakemuksesta. Ehdotukseen sisältyy se merkittävää lisäarvo, että hakumenettelyä kehittämällä tuettaisiin samalla ammattikorkeakoulun ja sen alueellisten yhteistyötahojen vuorovaikutuksen kehittämistä. Tämä on varmasti jatkossakin yksi tärkeimpiä päämääriä, joita arviointineuvosto voi aluekehityksen arviointitoiminnalla edesauttaa. Ensimmäisen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarvioinnin tehnyt arviointiryhmä halusi paneutua alan problematiikkaan syvällisesti. He halusivat välittää ensimmäiseltä arviointikierrokselta saamiaan kokemuksiaan tulevien kierrosten valmistelun pohjaksi. Tässä raportissa on ryhmän ajatuksia. Ilmiötä tarkastellaan hyvin monelta kannalta, mm. opiskelijoiden, elinkeinoelämän, valtionhallinnon ja aluetieteen näkökulmista. Esitykset ovat hyvin eri tyyppisiä, mutta toivomme, että ne tarjoavat ainesta sekä uuden arviointikierroksen suunnitteluun että yleisemminkin virikkeitä aluevaikutuskeskusteluun. Helsingissä Kauko Hämäläinen pääsihteeri Tapio Huttula suunnittelija

5 5 Sisällys Hannu Katajamäki: Ammattikorkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden kriteerit vaihtelevat toimintaympäristöjen mukaan 6 Kalevi Rikkinen: Ammattikorkeakoulujen erilaiset alueet 8 Heikki K. Lyytinen: Ammattikorkeakoulut oppivien alueiden kehittäjänä 14 Kristiina Huttu: Ammattikorkeakouluopintojen aluekehitystyöhön antamat valmiudet 31 Leena Miikkulainen: Ammattikorkeakouluopiskelijat aluekehitystyössä 38 Pekka Reiman: Ammattikorkeakoulut linkkinä kansallisen innovaatiojärjestelmän ja pk-yritysten välillä 41 Tapio Huttula: Ammattikorkeakoulut sidosryhmiensä silmin 50 Rauni Väätämöinen: Ammattikorkeakoulun vastuu väestön hyvinvoinnista aluekehitystehtävänä 56 Riitta Paasivuori: Aluekehitystoiminta, ammattikorkeakoulun strategia ja t&k-toiminta 63

6 6 Hannu Katajamäki Tutkimusjohtaja Vaasan yliopisto, Levón-instituutti Ammattikorkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden kriteerit vaihtelevat toimintaympäristöjen mukaan Suomen 29 ammattikorkeakoulua toimivat hyvin vaihtelevissa ympäristöissä. Kaikilta ammattikorkeakouluilta odotetaan alueellista vaikuttavuutta. Toistaiseksi se on tulkittu varsin mekaanisesti; on oletettu, että hyvän aluevaikutuksen kriteerit ovat samanlaisia riippumatta toimintaympäristöistä. Tämän julkaisun sisältämät artikkelit perustuvat vuoden 2001 keväällä valmistuneeseen ensimmäiseen ammattikorkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointiin (Huttula 2001). Se aikana ilmeni, että samojen vaikuttavuuden kriteereiden soveltaminen ei ole ammattikorkeakoulujen näkökulmasta oikeudenmukaista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla alueellista vaikuttavuutta parhaimmillaan saattaa olla osaava ja ympäristön tarpeisiin vastaava koulutus. Välttämättä ei tarvita mittavia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Vastaavasti maakunnassa, jossa ammattikorkeakoulu on ainut itsenäinen korkean asteen toimija korostuu koulutuksen ohella osallistuminen oman alueen strategiseen kehittämiseen erilaisten kehittämisohjelmien suunnittelijana ja käytännön toteuttajana. Yliopiston puutetta ammattikorkeakoulu joutuu tällaisella alueella kompensoimaan jopa omaa aluetta palvelevan perustutkimuksen käynnistämisen kautta. Tämä kirjoituskokelma on laadittu tukemaan piakkoin alkavaa ammattikorkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arvioinnin toista kierrosta. Kirjoituksissa analysoidaan ammattikorkeakoulujen erilaisia toimintayympäristöjä. Ammattikorkeakoulujen alueellinen tehtävä kytketään vilkkaasti etenevään keskusteluun oppivista alueista. Lisäksi valotetaan ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa kehittämisessä opiskelijoiden, hyvinvointipalvelujen, yritysten sekä muiden sidosryhmien näkökulmasta. Lyhyesti pohditaan myös ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisstratetegioita osana alueellisen vaikuttavuuden tavoittelua. Pyrkimyksenä on valottaa ammattikorkeakoulujen alueellisen toiminnan moninaista kenttää. Kirjan tavoite on saavutettu, mikäli ammattikorkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden kriteerit laaditaan jatkossa tavalla, joka antaa

7 7 mahdollisuuden arvioida ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta sen perusteella, kuinka hyvin ne ottavat huomioon toimintaympäristöjensä erityispiirteet. Koska toimintaympäristöt ovat erilaisia, ei alueellista vaikuttavuuttakaan sovi arvioida samanlaisin perustein. Tämän periaatteen omaksuminen on haasteellista, mutta ammattikorkeakoulujen oikeudenmukaisen kohtelun ja niiden parhaimman alueellisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi sen omaksuminen on kuitenkin välttämätöntä. Lähteet Huttula, Tapio (toim.) (2001). Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 8:2001. Helsinki: Edita.

8 8 Kalevi Rikkinen Kulttuurimaantieteen professori (emeritus) Helsingin yliopisto Ammattikorkeakoulujen erilaiset alueet Monitasojärjestelmä Korkeakouluja kuvaavat lait ja asetukset ovat sisältäneet vanhastaan mainintoja niiden alueellisesta vastuusta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston vanhassa laissa vuodelta 1923 sanottiin, että yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä sivistystä Suomessa sekä kehittää sen nuorisoa kykeneväksi palvelemaan isänmaata. Näissä tavoitteissa korostui valtiotaso eli itsenäistyneen valtion halu korostaa omaa aluettaan. Viime vuosikymmeninä on kuitenkin lisääntynyt tietoisuus siitä, että jokainen valtio on osa laajempaa kokonaisuutta, osa yhteistä maapalloa. Tämä myös heijastuu uudessa korkeakoululaissa vuodelta 1997, jossa tarkoituspykälän loppuosa kuuluu: sekä kehittää nuorisoa kykeneväksi palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Täten valtiotason rinnalla korostetaan kansainvälistä tasoa. Mutta myös valtiotasoa pienempien alueiden eli valtakunnanosatason ja maakuntatason palveleminen on katsottu tärkeäksi uusia yliopistoja perustettaessa. Niinpä esimerkiksi laissa Oulun yliopistosta (1958) mainitaan yhdeksi tehtäväksi suorittaa erityisesti Pohjois-Suomelle tärkeiden alojen tutkimusta. Joskus maakunnallinen palvelutehtävä on osoitettu erityisesti jollekin yliopiston laitokselle, kuten vuoden 1969 laissa Joensuun korkeakoulusta, jossa Karjalan tutkimuslaitokselle osoitetaan tehtäväksi suorittaa Karjalan henkistä ja aineellista kulttuuria koskevaa tutkimustyötä. On selvää, että ammattikorkeakouluilta edellytetään aluekehitysvaikutuksia. Jo toimilupien myöntämisessä yhtenä arviointiperusteena on alueellinen koulutus- ja palvelutehtävä. Lisäksi opetusministeriö ottaa aloituspaikoista vuosittain sovittaessa huomioon yksittäisten ammattikorkeakoulujen alueelliset näkökohdat mm. niin, että opiskelijamäärät profiloituvat alueen tarpeiden mukaisesti. Valtioneuvoston kehittämissuunnitelmassa vuosille ja opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille korostetaan, että ammattikorkeakoulujen tulee edistää erityisesti alueellista kehittämistä. Vaikka sitä ei suoraan sanota, tässä alueella tarkoitettaneen lähinnä maakuntatasoa. Toisaalta tässä yhteydessä tuodaan esille osaamiskeskukset ja teknologiakeskukset eli ajatellaan korkeakoulujen kehitysvaikutusta myös paikallisella tasolla.

9 9 Ammattikorkeakoulujen itsearviointi toiminta-alueestaan Valittaessa ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjä vuonna 2001 ammattikorkeakouluja pyydettiin osana toimintaympäristön kuvausta esittämään Toiminta-alueen määrittely. Ohjeissa lähdettiin olettamuksesta, että se on maakunta ( jos muu kuin maakunta, mikä? ). Eräät maakuntakeskuksissa sijaitsevat ammattikorkeakoulut saattoivatkin vaivatta ilmoittaa toiminta-alueekseen jo historiallisesti selvärajaisen maakunnan. Suomen nykymaakunnat, niiden nimet ja rajat, eivät kuitenkaan kaikkien kohdalla ole yksiselitteisiä. Lisäksi monien ammattikorkeakoulujen vaikutus ulottuu rajojen yli myös naapurimaakuntien puolelle. Täten on ymmärrettävää, että yksittäiset ammattikorkeakoulut hahmottivat toiminta-alueensa eri tavoin ja eri tarkkuudella. Eräissä tapauksissa ammattikorkeakoulujen toiminta-alueissa korostettiin myös valtakunnantason tai kansainvälisen tason merkitystä. Toisaalta eräiden ammattikorkeakoulujen toiminnassa keskeisiä olivat maakunnan osa-alueet, seutukunnat. Ammattikorkeakoulutyyppejä Analysoimalla korkeakouluja sen perusteella, miten ne omissa esityksissään toiminta-alueensa hahmottivat, korkeakoulut voidaan sijoittaa yleistäen johonkin seuraavista tyypeistä: 1 Maakuntakeskuksen korkeakoulu Tälle tyypille on ominaista se, että ammattikorkeakoulu sijaitsee maakuntakeskuksessa ja sen alueellinen vuorovaikutus keskittyy pääasiassa paikalliselle tasolle, joka myös vastaa suurelta osin ammattikorkeakoulun taloudellisesta ylläpidosta. Pahimmillaan tämän tyypin korkeakoululla on vain vähän kontakteja paikallistason ulkopuolelle. Tämä norsunluutorni -tyyppi voi toiminnassaan aliarvioida tai unohtaa ympäröivän maaseudun esimerkiksi toteamalla: Taantuviin ja stabiileihin aloihin, kuten metsät ja puunjalostus, elintarviketalous ja metalliteollisuus, ei vähäisiä voimavaroja kannata suunnata: 2 Koko maakunnan korkeakoulu Arviointineuvosto mieltyi huippuyksikköjä valittaessa tähän tyyppiin, jossa ammattikorkeakoulun positiivinen aluekehitysvaikutus ulottuu koko maakuntaan eli myös perifeerisille maaseutualueille. Tällaisella korkeakoululla on eri puolilla maakuntaa yhteistyökykyisiä ja erikoistuneita toimintayksikköjä. Parhaimmillaan tämän tyypin korkeakoulut kokoavat maakunnan toimijat ja seutukunnat puhaltamaan yhteiseen hiileen ja vahvistavat maakunnan alueellista identiteettiä. Mutta niillä on myös valtakunnanosatasolla vuorovaikutusta sekä toisten ammattikorkeakoulujen että yliopistojen kanssa.

10 10 3 Korkeakoulu osana korkeakoulukeskittymää Tässä tyypissä ammattikorkeakoulun lähellä on yksi tai useampia yliopistoja tai muita ammattikorkeakouluja. Tällöin alueen määrittely maantieteellisenä alueena vaikeutuu. Eniten esimerkkejä tästä tyypistä on Pääkaupunkiseudulla, missä koulutusyksikköjen vaikutusalueet muodostavat päällekkäin olevan verkoston ytimenään Helsinki, Espoo ja Vantaa. Samantyyppinen korkeakoulujen keskittymä on myös Pirkanmaalla. Voi hyvin ymmärtää, että tämänkaltaisessa tilanteessa on ollut vaikeata ja kohtuutontakin vastata arviointineuvoston toiminta-alueen maantieteellistä rajaamista koskeviin kysymyksiin, joita tehtäessä on ensi sijaisesti ollut mielessä maakuntakorkeakoulun tyyppiset ammattikorkeakoulut. Samalla voi yhtyä opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille esitettyyn tavoitteeseen: Valtakunnallisen ammattikorkeakouluverkon kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakoulujen tarkoituksenmukainen yhteenkokoaminen erityisesti Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Tämä koskettaa myös ruotsinkielisiä korkeakouluja, kuten yksi ammattikorkeakoulu esityksessään toteaakin: Särskilt I östra Nyland är antalet aktiva högskolor mycket stort i relation till befolkningsunderlaget. Korkeakoulun koulutusyksikköjen erilaiset vaikutusalueet Ammattikorkeakoulujen kymmensivuisten esitysten perusteella voi saada vain karkean kuvan niiden aluekehitysvaikutuksista. Tämä kävi selvästi ilmi, kun arviointiryhmä perehtyi paikan päällä yhdeksän ammattikorkeakoulun toimintaan. Korkeakoulut eivät eroa suuresti vain toisistaan, vaan myös korkeakoulun sisällä eri toiminnoilla on omat vuorovaikutuskenttänsä. Täten tulevaisuudessa yksityiskohtaisemmat tieteelliset analyysit ovat tarpeen, mikä todetaankin eräissä huippuyksikköjen valintaa koskevissa palautteissa. Hyvä esimerkki yksityiskohtaisesta tutkimuksesta on Mika Tammilehdon (1999) väitöskirja Osaamisen spatiaalinen diffuusio ja ammatilliset koulutusorganisaatiot Kemi Tornio-alueella. Tutkimuksessa analysoidaan Länsi-Lapin koulutusyhtymän ja Kemi Tornion ammattikorkeakoulun yhteistyöaktiviteetit viidellä aluetasolla (paikallistaso, maakuntataso, valtakunnanosataso, valtiotaso ja kansainvälinen taso). Paikallistasolla tarkoitetaan oppilaitoksen päätoimipaikan sijaintikuntaa sekä oppilaitoksen sijaintikunnan ympärillä olevia lähikuntia sekä koulutuskuntayhtymän toimialueen kuntia. Paikallistason määrittely ei perustu mihinkään kaikille yhteiseen aluejakoon, vaan jokaisen oppilaitoksen kohdalla paikallistaso on määritelty erikseen. Sen rajaamiseen vaikuttavat koulutusorganisaation omistus- ja hallintosuhteet, kuten kuntayhtymien toimialueet ja seutukuntajaot, rekrytointialueet sekä mahdolliset sivutoimipisteet. Sivutoimipisteet määriteltiin kuuluvaksi paikallistasoon sillä perusteella, jos päätäntävalta näiden yksiköiden toiminnassa on päätoimipisteessä. Paikallistasoon luettiin mukaan myös mahdollisesti kuntayhtymien ja seutukuntien ul-

11 11 kopuolelle jääneet naapurikunnat, joihin opiskelijavirtojen perusteella on intensiivisiä vuorovaikutussuhteita. Kyseisellä rajausperiaatteella tutkija pyrki tarkasti ottamaan huomioon koulutusorganisaatioiden toiminnallisen ympäristön. Maakunta- ja valtakunnanosatasojen määrittelyn Tammilehto perustaa ensisijaisesti hallinnolliseen aluejakoon. Maakuntatasolla tarkoitetaan Lapin lääniä ja valtakunnanosatasolla Oulun lääniä, johon koulutusorganisaatiolla on paljon kontakteja. Valtiotasolla tarkoitetaan muuta Suomea ja kansainvälisellä tasolla kaikkia Suomen ulkopuolisia alueita. Tammilehto tutki koulutusorganisaatioiden maantieteellistä toimintaympäristöä yhteistyökumppanien ja asiakkaiden sijainnin perusteella sekä tutkimalla millaisia yhteistyöaktiviteetteja eri aluetasoilla on ilmennyt. Tutkimuksessa todettiin, että koulutusyksiköillä on ydinalueet, jolla tarkoitetaan sitä ympäristöä, joka niiden toiminnan ja tämän kehittämisen kannalta on keskeinen ja jossa intensiivinen vuorovaikutus ensisijaisesti tapahtuu. Osoittautui, että vaikka useimmilla koulutusyksiköillä ydinalueet rajautuivat paikallistasolle, niin myös muut aluetasot ovat tärkeitä yhteistyössä (Kuva 1). On huomionarvoista, että haastattelujen mukaan useimmissa yksiköissä myös kansainvälistä tasoa pidettiin osana toimintaympäristön ydintä. Koulutusyksiköt ovat tietoisesti laajentaneet toimintaansa kansainväliselle tasolle. Kuva 1. Kuntayhtymien alueellinen jäsentyminen yhteistyöaktiviteettien perusteella (Tammilehto 1999, s. 129). Tammilehto ryhmitteli koulutusorganisaatiot toimintaympäristön ulottuvuuksien perusteella kolmeen tyyppiin. Paikallisorientoituneiden koulutusyksikköjen yhteistyökumppaneista suurin osa sijaitsee paikallistasolla. Tällaisia ovat Kemin ammattioppilaitos ja Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän koti- ja laitostalouden sekä maaseutualojen koulutusyksiköt. Toisen tyypin muodostavat paikallis- ja kansainvälisorientoituneet koulutusyksiköt. Tällaisia ovat Kemi Tornion ammattikorkeakoulun hallinnon ja yritystalouden sekä liiketalouden ja tietotekniikan yksiköt. Länsi-Lapin koulutuskun-

12 12 tayhtymän koulutusyksiköistä tähän tyyppiin kuuluvat metsä- ja puualan koulutusyksikkö sekä ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Laajaympäristöisillä koulutusyksiköillä Tammilehto tarkoittaa sellaisia, joiden toimintaympäristön ydinalue on paikallistasoa laajempi ja ulottuu lisäksi kansainväliselle tasolle. Tällaisia edustaa Kemi Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan osasto, kansainvälisten toimintojen osasto sekä terveysalan yksikkö. Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän koulutusyksiköistä tähän tyyppiin kuuluvat kuvataide- ja viestintäalan sekä käsi- ja taideteollisuusalan koulutusyksiköt. Kaiken kaikkiaan ammattikorkeakoulujen alueellisessa vaikuttavuudessa näkyy selvästi alussa mainittu monitasojärjestelmä, joka eri koulutusyksiköiden kohdalla toteutuu eri tavoin. Kyseessä on tyypillinen maantieteilijöiden keskusja vaikutusaluetutkimuksista tuttu ilmiö. Edellä sanotun jälkeen herää epäilys siitä, että oliko aluevaikuttavuuden huippuyksikköjä valittaessa sittenkään viisasta pitää erityisenä ansiona vain ns. maakuntatason aktiviteetteja. Kotimaakunnassako kehdosta hautaan? Mikä sinussa on vialla? Tähän kysymykseen artikkelin kirjoittaja on joutunut vastaamaan käydessäni Yhdysvalloissa. Kysymys johtuu siitä, että olen opiskellut ja tehnyt koko virkaurani samassa yliopistossa. Sikäläiseen ajatteluun kuuluu, että on arvo sinänsä hankkia pätevyyttä eri korkeakouluissa. Tutkimuksessaan Tammilehto kartoitti myös korkeakouluyksiköiden opiskelijoiden rekrytointialueet. Kuvassa 2 (seuravalla sivulla) on esimerkkinä Kemi Tornion ammattikorkeakoulun rekrytointialue. Siinä voidaan hahmottaa neljä vyöhykettä: rekrytoinnin ydinalue, toissijainen rekrytointialue, vaihettumisvyöhyke sekä satunnaisen rekrytoinnin alue. Tutkimuksessa selvitettiin myös askeltavan regressioanalyysin avulla, millainen merkitys etäisyydellä, lähtöpaikan väestömassalla sekä muilla koulutusorganisaatioilla väliintulevina tekijöinä on oppilasvirtojen suuntautumiseen koulutuskuntayhtymien yksiköihin. Regressioanalyysin tulosta tarkennettiin residuaalianalyysillä. Kemi Tornion ammattikorkeakoulun vetovoima, kuten myös Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymän rekrytointialue, ulottuvat myös muiden korkeakoulujen ja yliopistojen lähivaikutuspiiriin. Ilmiö on tuttu tutkimuksista, joissa on selvitetty Suomen yliopistojen ensi- ja toissijaisia vaikutusalueita (Rikkinen 1991 ). Voitaneenkin ainakin jossakin määrin kyseenalaistaa se periaate, että ammattikorkeakoulujen huippuyksikköjä valittaessa suurena ansiona pidettiin sitä, että opiskelijat ovat kotimaakunnasta ja sinne myös sijoittuvat valmistuttuaan. Eräs lappilainen opiskelija, jota haastateltiin vierailukäynnillä, ilmaisi opiskeluuransa ihanteena olevan sen, että hän ensin Rovaniemellä opiskeltuaan voisi päästä maailmalle, esimerkiksi täydentämään taitojaan jonnekin ulkomaille. Sen jälkeen hän uskoi palaavansa Lappiin ja toivoi löytävänsä sieltä työpaikan.

13 13 Korkeakouluilla on täten monitasoinen alueellinen vaikutusalue, jossa lähialueet ovat ensisijaisia, mutta niitä ei ole syytä erottaa laajemmasta vaikutuskentästä, joka ulottuu Suomesta muuhun Eurooppaan ja vielä laajemmalle eri puolille maapalloa. Kuva 2. Kemi Tornion ammattikorkeakoulun rekrytointialue (Tammilehto 1999, s. 133). Lähteet Rikkinen, Kalevi (1991). On student recruitment areas on the Finnish universities. Acta Wasaensia 28:4, Tammilehto, Mika (1999). Osaamisen spatiaalinen diffuusio ja ammatilliset koulutusorganisaatiot Kemi Tornio-alueella. Publicationes Instituti Geographici Univesitatis Helsingiensis C11,

14 14 Heikki K. Lyytinen Lääninsivistysneuvos Länsi-Suomen lääninhallitus Ammattikorkeakoulut oppivien alueiden kehittäjänä Kohti tietopohjaista taloutta Olemme siirtymässä vahvasti tietopohjaiseen talouteen. Muutosta voidaan verrata siirtymiseen perustarpeiden taloudesta teolliseen. Hyvinvoinnin lähteet ovat aiempaa enemmän ihmisten ideoissa, yhteisöllisessä älykkyydessä ja siinä, miten edellä mainittuja hyödynnetään taloudellisen tuottavuuden ja kasvun sekä hyvinvoinnin edistämiseen. Tietopohjainen talous ei liity vain bio- ja informaatioteknologiaan tai yleensä korkeaan teknologiaan. Kaikissa tuotteissa on lisääntyvässä määrin tietty tietosisältö ja osaamispääoma. Tässä mielessä eron tekeminen matalan ja korkean teknologian yhtä lailla kuin käsiteollisuuden ja palvelujen välillä on epämielekäs ja harhaan johtava (OECD 1999). Tietopohjainen talous hyödyntää ihmisen älyllistä ja luovaa kapasiteettia. Tutkijat, suunnittelijat samoin kuin teollisen tuotannon toimijat ovat ideoiden ja jatkuvasti lisääntyvän informaation lähteitä. Tuotannon toimijat käyttävät syvällistä ja käytännönläheistä tuotannon infrastruktuuria ja tuotantojärjestelmätietoa kehittääkseen entistä tehokkaampia prosesseja. Innovaatiot eivät synny enää pelkästään perustutkimuksen myötä vain tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja korkean teknologian yrityksissä vaan osana yritysten arkipäiväistä toimintaa, kuten tuotantoa, logistiikkaa tai markkinointia (Virkkala 2001). Lundvall (1988) puhuu tässä yhteydessä oppivasta taloudesta. Hän on määritellyt oppivan talouden seuraavasti: se on talous, jossa yksilöiden, yritysten ja alueiden menestys heijastaa niiden kykyä oppia uutta ja unohtaa vanhaa; jossa muutos on nopeaa ja vanhat tiedot jäävät vailla käyttöä ja uusia tarvitaan; jossa oppiminen merkitsee kilpailukyvyn eikä vain tiedon kasvua; jossa oppimista tapahtuu koko yhteiskunnassa eikä vain korkean teknologian sektorilla ja jossa uusia työpaikkoja syntyy tietovaltaisille sektoreille. Oppivassa taloudessa vuorovaikutteinen verkostoissa tapahtuva oppiminen merkitsee osaamisen ja kilpailukyvyn kasvua. Goddard (1999) on erottanut oppivassa taloudessa erilaisia tiedon lajeja. Ensimmäistä tasoa edustavat faktat ja informaatio eli mitä tiedetään. Toiseen tasoon kuuluvat periaatteet ja lainmukaisuudet, joita tarvitaan yrityksen ja erehdyksen vähentämiseen eli miksi tiedetään. Kolmanneksi tulevat taidot ja kyky tehdä jotakin eli tiedetään, miten. Viimeksi mainitun kohdalla voisi puhua myös osaamispääomasta, joka pitää sisäl-

15 15 lään edelliset tasot. Sen syvärakennetta edustavat myös asenteet ja arvot. Näiden lisäksi oppivaan talouteen kuuluu vielä tieto siitä, kuka osaa mitäkin ja sosiaalinen kyky luoda suhteita tiettyihin ryhmiin, joiden asiantuntemuksesta voi olla hyötyä juuri oppivan talouden näkökulmasta eli kenet tunnetaan. Näiden tietolajien oppimisympäristöt tai -väylät ovat erilaisia. Kahden ensimmäisen lajin tavanomaisia tiedon oppimisympäristöjä ovat koulutusorganisaatiot. Oppimisympäristö taas voidaan määritellä paikaksi, tilaksi, yhteisöksi tai toimintakäytännöksi, jonka tarkoituksena on edistää oppimista (Manninen & Pesonen 1998). Kolmannessa korostuu työssä oppiminen, jonka merkitystä muuttuvassa työympäristössä on alettu viime aikoina vahvasti korostaa. Se on entistä enemmän myös verkosto-oppimista, mikä myös viimeksi mainitun tietyn lajin kohdalla on ensisijainen oppimisen väylä, jossa tietoa hankitaan aktiivisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä erilaisten toimijoiden kanssa. Tässä yhteydessä puhutaan myös kehityskoalitiosta korostettaessa sellaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä, joka edistää sekä innovaatioita että yhteiskunnallisia tavoitteita (Ennals & Gustavsen 1999; vrt Virkkala 2001). Myös alueiden tulisi omaksua nämä tietotuotannon muodot ja jatkuvan vuorovaikutteisen oppimisen periaatteet, jotta ne säilyisivät kilpailukykyisinä eri alueiden välisessä kilpailussa. Niiden tulisi olla oppimisen ja osaamisen kehittämisen alueen toimijoista koostuvia verkostoja, jossa tieto virtaa lisäarvoa tuottavasti. Alueet tulisi määritellä samojen kriteerien mukaan ja niiden tulisi toimia kuin tietointensiiviset yritykset (Florida 1995). Tietopohjaisen talouden kehitystä ruokkii globalisaatiokehitys ja kiihtyvä teknologinen muutos. Globalisaatioprosessi muuttaa yritysten kilpailuympäristöä. Kehityssuunta on erityinen haaste korkean kustannustason maille ja alueille. Tietopohjainen talous vaatii uudenlaisia alueita ja uudenlaista aluekehittämistä. Alueille on tällöin tunnusomaista tietointensiivisten yritysten mukainen toiminta: jatkuva kehittäminen, uudet ideat ja innovaatiot, uuden tiedon luominen ja organisationaalinen oppiminen. Tällaisella alueella on luotu sellaiset kehitysmekanismit ja infrastruktuurit, jotka edistävät tiedon ja oppimisen vaihtoa. EU:n aluekehityspolitiikka rakentuu myös tietopohjaisen talouden ajatteluun. Käynnissä olevan uuden ohjelmakauden ohjelmat keskittyvät innovaatioiden muodostumisedellytysten parantamiseen. Ohjelmien tavoitteena on alueiden välisten tulo- ja hyvinvointierojen kaventaminen tukialueiden innovaatiopotentiaalia kehittämällä (Virkkala 2001). Uusi aluekehitysajattelu heijastaa itse asiassa käynnissä olevaa yhteiskunnallista muutosta, jossa tieto muodostuu hallitsevaksi tuotannontekijäksi uusi kommunikaatioteknologia yhdistää ihmiset asiantuntijuuden ja ydinosaamisen merkitys korostuu palvelut korostuvat tuotannon sijaan

16 16 kyky oppia nopeasti ja luovasti uutta sekä poisoppia vanhaa nousee kriittiseksi taidoksi ja talouden lisäarvo syntyy ja kilpailu käydään globaalissa vuorovaikutusverkostossa (Sotarauta et al. 1999). Voidaan luonnollisesti kysyä, mitä merkitystä alueilla on, jos kommunikaatioteknologia yhdistää ihmiset ja kehittäjäorganisaatiot maiden ja alueiden etäisyyksistä riippumatta ja taloudellinen lisäarvo syntyy globaalissa vuorovaikutusverkostossa. Alueilla on kuitenkin aina myös läheisyysetu. Läheisyys mahdollistaa aktiivisen sosiaalisen vuorovaikutuksen, jossa myös informaaleilla sosiaalisilla suhteilla on tärkeä merkitys ja jossa toimijaorganisaatioiden keskinäinen tuntemus voi kehittyä. Tässä yhteydessä puhutaan lokalisoituneesta vuorovaikutuksesta ja kilpailuetujen luomisesta (Virkkala 2001). Globaalitkin yritykset ovat jossakin alueella ja ohjautuvat sellaiselle alueelle, jossa niiden kilpailukyvyn kehittymismahdollisuudet ovat parhaat ja jossa myös yksilöiden tarpeet kohtaavat. Yrityksetkin tarvitsevat innovatiivisen osaamisympäristön, jossa kilpailukyvyn kehittämiselle ovat parhaat mahdolliset edellytykset. Alueellisella innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan alueen yhteistyömallia, jossa erilaiset toimijat toimivat säännöllisesti ja tiiviissä vuorovaikutuksessa lisätäkseen yritysten innovatiivisuutta (Sotarauta et al. 1999). Oppiva alue aluekehitysoppina Tällä hetkellä korostetaan vuorovaikutteisen oppimisen merkitystä innovaatioiden ja muutoksen hallinnan perustana (Lundvall & Johnson 1992). Oppimisen käsitteen piiriin on yksilöllisen oppimisen lisäksi alettu lukea myös tiimioppiminen ja organisationaalinen oppiminen. Organisaatioiden tulisi olla toiminnoiltaan joustavia ja kyetä oppimaan koko ajan uutta, jotta ne säilyttäisivät kilpailullisen ja toiminnallisen asemansa (Tuomisto 1997). Yksilöt ovat luonnollisesti varsinaisia toimijoita ja oppijoita, mutta he toimivat tiettyjen pelisääntöjen varaisesti organisaation hyväksi tavallaan sen jäsenyydessä. Sen tuloksena koko työyhteisön käyttäytyminen voi pysyvästi muuttua. Muutos tapahtuu kollektiivisena oppimisprosessina. Työyhteisö oppii silloin kun oppimisen tulos ei näy ainoastaan jonkun parantuneena työsuorituksena, vaan kaikki työyhteisön jäsenet toimivat eri tavalla aikaisempaan verrattuna. Tunnusomaista oppivalle työyhteisölle on, että uusi osaaminen jää pysyväksi ja että työyhteisö on oppinut jatkuvasti oppimaan uutta (Lyytinen et al. 2002). On koko joukko tekijöitä, jotka tavallaan vaativat uutta oppimista koskevaa ajattelutapaa organisaatiossa. Informaatioteknologia on keskeisesti muuttanut käsityksemme työn ja oppimisen välisestä suhteesta. Erityisesti tietointensiivinen, mutta yhtälailla mikä tahansa organisaatio on tänään menestyäkseen oppiva organisaatio ja yksi sen perustehtävistä on tiedon laajentaminen eikä vain tiedon itsensä vuoksi, vaan sen uutta tuottavassa merkityksessä (Lyytinen 1995).

17 17 Oppiminen ei ole enää erillinen toiminto perinteisessä oppilaitosympäristössä ennen työelämään pääsyä. Tuottava toiminta ja oppiminen ovat yksi ja sama asia. Oppiminen on tuotannollisen toiminnan sydän ja uusi työn muoto. Siten työn muuttuva luonne haastaa tulevaisuutta ennakoivaan oppimiseen. Työorganisaatiot toimivat aikaisempaa kovemmassa kilpailutilanteessa. Vuosia kilpailukyvyn turvannut osaaminen ei riitä kovin pitkään, vaan on kyettävä kehittämään uusia ydinosaamisen alueita. Tähän ei riitä vain yksilöllinen oppiminen, vaan tarvitaan synergiaetuja hyödyntävää organisaatiotason oppimista. Erityisesti laadun kehittämiseen kohdistuvat odotukset luovat paineita uuden oppimiseen. Oppiva organisaatio rakentaa hyvät edellytykset toimijoiden yhteiselle oppimiselle ja poistaa esteitä oppimisen tieltä. Työyhteisöllinen oppiminen on monimutkainen ja -tasoinen ilmiö. Se viittaa systeemitasoiseen oppimiseen, joka on perinteiselle oppimisajattelulle jo sinänsä vieras. Se on oppimista vuorovaikutuksen kautta. Mutta riittävätkö vain yksilöllisen oppimisen ja oppivan organisaation ajattelutavat ja toimintamallit oppimisen kasvaviin vaatimuksiin? Tulisiko organisaatioiden ottaa itseään avarammat näkökulmat oman oppimisensa lähtökohdaksi. Kun puhumme oppivista talouksista tarkoitamme oppivien yhteiskuntien ja oppivien alueiden inhimillisen pääoman kehittämiseen perustuvaa taloutta. Viimeksi mainitun kohdalla on nimenomaan kysymys inhimillisen pääoman kehittämisen ja aluekehittämisen yhteensovittamisesta. Vasta kun oppivat organisaatiot verkostoituvat keskenään oman oppimisensa tehostamiseksi ja oman kilpailukykynsä parantamiseksi toimien alueella yhdessä määritetyn vision suunnassa, alueella vaikuttavien organisaatioiden yhteisestä oppimisesta muodostuu myös alueellisen kehityksen kilpailukykytekijä. Alueiden oppiminen on paljolti organisaatioiden välistä oppimista, joka tapahtuu vuorovaikutusverkostossa tietyllä alueella (Virkkala 2001). Viimeaikaiset OECD:n selvitykset antavat viitteitä siitä, että oppivat ja innovatiiviset organisaatiot ovat aluekehityksen kulmakiviä (OECD, 2001). Oppivan alueen määritelmä Oppiva alue on tietyssä mielessä kielikuva, mutta ei pelkästään sitä. Se on tietyn ajattelun pohjalta lähtevä aluekehittämisen ideaali jatkuvasti toimintaansa kehittävän alueen tavoiteltava tila. Sen käsitteellinen ja terminologinen selkeys antaa vielä odottaa itseään. Käsitteen teoreettinen argumentointi on myös varsin hauras. Mallin pätevyyden osoittaminen vaatii myös empiiristä testausta. Nämä varaukset eivät merkitse kuitenkaan sitä, ettei oppivan alueen ideoita voitaisi käytännössä hyödyntää. Sillä voidaan kuitenkin kuvata ja jäsentää alueiden uutta luovaa kehittymistä. Oppivan alueen kehittämismallin mukaan tietyn alueen muodostama toimintajärjestelmä ja -kulttuuri muuttuu pysyvästi tavoitteellisen ja vuorovaikutteisen kehittämisen tuloksena. Jotta oppiva alue voisi muodostua todeksi, se tarvitsee alueellista tavoitteellisesti organisoitua toimintamallia ja toimintapolitiikkaa.

18 18 Voisimme ajatella, että alue, esimerkiksi maakunta, oppii, jos sen oppimistulokset ovat alueen yksityisten toimijoiden ja yksittäisten organisaatioiden uusia työsuorituksia ja palveluita laajempia. Alue oppii, jos kaikki alueen toimijat ja organisaatiot toimivat yhteistyössä uudella tavalla ja aiempaa paremmin alueen kilpailukykyä vahvistaen ja aluekehitysvaikutusta edistäen. Tällöin oppivalle alueelle on ominaista, että uutta kilpailukykyä edistävää osaamista ei vain kerran saavuteta, vaan se kehittäminen jää alueen pysyväksi toimintakulttuuriksi. Alueiden kilpailukyky taas tarkoittaa sen yritysten kykyä ylläpitää markkinaosuuksia sekä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kykyä taata alueen asukkaille hyvinvoinnin edellytykset (Malmberg 1996). Alueen toimijat ovat oppineet yhdessä oppimaan uutta kilpailukykynsä vahvistamiseksi. On syntynyt uusi yhteisen oppimaan oppimisen kulttuuri. Avaintoimintona on yhdessä tapahtuva tietoinen kehittäminen. Tässä merkityksessä oppimisen laajennus ei tarkoita vain uutta tapaa ymmärtää ja luonnehtia oppimista, vaan myös vaatimusta toimia uudella tavalla. Oppiva alue voidaan määritellä seuraavasti. Sillä on oppimisen turvaamiseksi identiteettiperustainen ja alueen omaleimaisuuteen pohjautuva tarve ja valmius kehittää kilpailukykyään panostamalla väestönsä voimavarojen (inhimillinen, osaamis- ja sosiaalinen pääoma) kehittämiseen oman tulevaisuutensa turvaamiseksi alueen sisäisten ohjausjärjestelmien avulla luotu yhteinen haasteellinen visio ja siitä johdetut kehittämisstrategiat (oppivan alueen toimintamalli) toimijat, jotka ovat tavoitteellisesti ja monipuolisesti verkostoituneet paikallisesti, seudullisesti, alueellisesti ja globaalisesti uuden osaamisen ja innovaatioiden tuottamiseksi hyvin kehittyneet alueellista oppimista tukevat verkostotieto- ja arviointijärjestelmät ts. alueella tiedetään, mitä tietoa siellä on ja mitä taas täytyy kehittää ja kehittämisstrategiat, jotka ovat itsestään uudistuvia ja toimintaympäristön muutoksia ennakoivia (Lyytinen, 1999). Oppiva alue kehittyy oppimalla alueen verkostotoimijoiden yhteistoimintakokemuksista ja kilpailevien alueiden kokemuksista. Se on alue, jossa pystytään ottamaan etäisyyttä omaan toimintaan sekä tutkimaan ja ymmärtämään sitä. Oppimisen avainpiirteenä on yhteinen kyky kehittyä nopeasti ja yllätyksellisesti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kun muut alueet laahautuvat entisten menestyskokemusten varassa, oppivat alueet ovat luovia ja innovatiivisia. Ne tiedostavat oman tilanteensa ja laajat verkostosuhteensa kehittäessään uudenlaisia ratkaisuja ongelmiin (vrt. Virkkala 2001). Oppivan alueen käsite tarjoaa mielekkään viitekehyksen alueellisen kehittämispolitiikan ja inhimillisten voimavarojen yhdistämiseksi. Myös alueen kilpailukyky ja taloudellinen kasvu ovat entistä enemmän sidoksissa sekä julkisten organisaatioiden että yritysten oppimisen tuottamaan lisäarvoon.

19 19 Oppivaa aluetta voidaan edelleen luonnehtia seuraavilla piirteillä: Alueen innovaatiokapasiteetti (kyky tuottaa uusia tuotteita, prosesseja, toimintatapoja tai innovatiivista käyttäytymistä) ja kilpailukyky ovat enemmän kuin osiensa summa. Vakiintunut julkisen ja yksityisen yhteistyön infrastruktuuri Alueellista kilpailukykyä tukeva koulutuksen tulevaisuutta ennakoiva osuvuus. Keskinäiseen luottamukseen perustuva verkostotiedon monipuolinen hyödyntäminen, jolloin verkosto toimii oppimisjärjestelmänä tiedon ja osaamisen siirtyessä paikkakunnalta toiselle ja organisaatiosta toiseen. Erityisesti koulutusjärjestelmän ja työnantajien tiedonkulku toimii tehokkaasti niin, että osaaminen ja osaamistarpeet kohtaavat viiveettä. Inhimillisten voimavarojen kehittäminen on kiinteä osa alueen kehittämisstrategiaa. Alueen opetushallinnolla on ajantasainen tietämys alueen tulevista työmarkkinoista ja tehokkaat mekanismit koulutuksen säätelyyn (Lyytinen, 1999). Liitteessä 1 oleva arviointi-instrumentin sisällöllinen osiorakenne antaa edellistä yksityiskohtaisemman kuvan oppivan alueen potentiaalisesta toimintakulttuurista. Oppivan alueen yleisinä tavoitteina voidaan pitää alueellisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämistä ja kaikkien toimijoiden osaamistason nostamista sekä yhteistoimintajärjestelmien luomista. Tällaisen toiminnan tuloksena alueen uutta luova toiminta kehittyy toimijoiden välillä yhteiseksi ja alueen kilpailukykyä lisääväksi. Oppiva alue on keskeisesti myös kehittämismalli, jossa kehittämisen tärkeimpiä keinoja ovat toimenpiteet, joilla lisätään alueen toimijoiden keskinäistä verkostoitumista ja verkostojen luomista alueen ulkopuolelle (Morgan 1997, Niemi 2002). Tällä hetkellä emme voi osoittaa todellisia esimerkkejä oppivasta alueesta, jossa edellä todetut piirteet kattavasti toteutuisivat, vaan se on käsitettävä ennen kaikkea tavoiteltavana. Tosin kokemusperäistä tietoa oppivan alueen opin käytännöistä on alkanut lisääntyvästi välittyä (vrt. OECD 2001; Otala 2001). Laajoja kokemusperäisiä seurantatutkimuksia aiheesta ei toistaiseksi ole. Oppivan alueen kehittymishaasteet Oppivan alueen kehittämisen haasteet liittyvät alueellisten kehittämisstrategioiden suuntaamiseen inhimillisten voimavarojen kehittämiseen toimintaympäristö- ja tarvelähtöisesti ja alueellisen kilpailukyvyn rakentamiseen vuorovaikutteista oppimista kehittämällä. Niinikään tarvitaan taloudellisen tehokkuuden vahvistamista tasa-arvopolitiikalla sekä alueellisen johtamis- ja ohjausjärjestelmän kehittämistä kansallista ja alueellista koulutuspolitiikkaa koordinoimalla (OECD 1997, Geffroy 1997).

20 20 Alueellisten kehittämisstrategioiden suuntaaminen inhimillisten voimavarojen kehittämiseen merkitsee mm. koulutustarpeiden systemaattista arviointia ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointia. Niinikään se tarkoittaa koulutusresurssien koordinoivaa allokointia, panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä osallistumista oppivan alueen näkökulmasta kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin ja ohjelmiin. Toimintaympäristö- ja tarvelähtöisessä panostuksessa inhimillisiin voimavaroihin korostuu koulutus- ja työorganisaatioiden avoin ja aktiivinen suhde alueelliseen toimintaympäristöön, työelämäkvalifikaatioiden arviointi ja niiden osuva tunnistaminen. Siihen kuuluu oleellisesti myös elinikäisen oppimisen edistäminen alueen tarpeiden pohjalta ja peruskoulutuksen moniammatillisuus useita työelämän ammattivaihtoehtoja tarjoavana. Tämä kaikki edellyttää kokoavan kansallisen ja alueellisen viitekehyksen jäsentämistä oppivan alueen kehittämiseksi (Goddard 1997). Alueellisen kilpailukyvyn rakentaminen sidosryhmäsuhteiden kehittämiseen merkitsee mm. monipuolista ja lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä toisaalta koulutus- ja elinkeinoelämän organisaatioiden, toisaalta tutkimus- ja yritysorganisaatioiden sekä julkisten hallintoviranomaisten välillä. Niinikään se edellyttää tieto- ja teknologiakeskittymiä sekä osaamista vahvistavia kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Tämä edellyttää, että kaikki alueelliseen kehitykseen vaikuttajat ymmärtävät toistensa aseman ja niitä tekijöitä, jotka edistävät tai hidastavat osallistumista alueelliseen kehittämiseen. Vaikka tasa-arvopolitiikka ei viime vuosina ole ollut muodissa, on tällä hetkellä nähtävissä heikkoja signaaleja sen merkityksen uudelleen ymmärtämisessä myös taloudellisen tehokkuuden vahvistamisen näkökulmasta. Tosin suomalaisen koulutuspolitiikan pyrkimyksenä ja perusjuonteena se on säilynyt koulutusjärjestelmässämme. Sen merkityssisältö on vain osin aikojen kuluessa muuttunut. Oppivan alueen kannalta tasa-arvon periaate merkitsee mm. koulutusohjelmien laajaa saavutettavuutta elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti, mahdollisimman hajautettua oppilaitosverkostoa sekä yleissivistävän koulutustason vahvistamista. Tällä tavoin tasoitetaan koulutustasoeroja sekä vahvistetaan työllisyyttä alueellisesti kattavasti. Oppivan alueen tulee siten panostaa syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Koulutusorganisaatioilla onkin tärkeä asema etenkin maantieteellisesti perifeeristen alueiden kehittämisessä, mikäli ne pystyvät vähentämään tällaisten alueiden resurssien vähyyttä ja hajanaisuutta sekä aktivoimaan niiden vuorovaikutusverkkoa (Tammilehto 1999). Koko alueellisen sivistystoiminnan kannalta tasa-arvo merkitsee myös laajaa kulttuuritietoisuutta ja -tarjontaa kulttuuria kaikille -periaatteella. Kulttuurilla sinänsä on erityinen merkitys aluepolitiikassa. Oppivan alueen kannalta kulttuuri taas on keskeinen alueidentiteetin alueyhteisyyden lähde. Oppivan alueen tulisi toimia myös henkisen pääoman imupumppuna. Kulttuuritarjonnan monipuolisuus on tässä suhteessa tärkeä alueellinen vetovoimatekijä (Lorenzen 1999).

21 21 Jonkin alueellisen organisaation on otettava koordinointivastuuta. Pelkkä itseohjautuvuus johtaa voimavarojen epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Alue tarvitsee myös kansallista referenssiä voidakseen asemoida paikkansa muiden alueiden joukossa. Parhaiten referenssiä syntyy osallistumalla pilottiprojektein kansallisen koulutuksen kehittämiseen. Tarvitaan myös kansallisia ja alueellisia arviointijärjestelmiä, jotka auttavat alueellisen tilanteen asemoinnissa. Kaiken tämän edellytyksenä on myös keskushallinnon ja aluehallintoviranomaisten yhteistyön toimivuus. Näin aluekehitysvaikutuksen edistäminen on keskushallinnon ja aluehallinnon yhteinen asia. Ammattikorkeakoulujen alueellisuus Koulutuksen aluenäkökulma näyttäisi olevan tällä hetkellä selkeästi vahvistumassa, joskin se on ollut läsnä koko ajan luotaessa maamme korkeakoulu- ja oppilaitosverkostoa. Erityisesti osaamisen kehittäminen näyttäytyy vahvasti tällä hetkellä ohjelmapohjaisessa aluepolitiikassa ja nykyisen hallitusohjelman painotuksissa aluevaikuttavuuden näkökulmasta. Osaamispanostuksilla nähdään olevan myönteisiä vaikutuksia alueiden työllisyyteen, elinkeinorakenteen kehittämiseen, aluetalouksien vahvistumiseen ja muiden välillisten heijastusvaikutusten syntymiseen sosiaalisine, kulttuurisine ja poliittisine painotuksineen (Opetusministeriö, 2001). Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustaminen varsin kattavasti eri puolille maata on tapahtunut paljolti aluepoliittisin perustein. Tätä kautta syntyy ammattikorkeakoulun työvoimavaikutus. Myös vaikuttavuustulokset ovat olleet osin paikallis-alueellisia korkeasti koulutetun työvoiman siirtyessä korkeakouluja maantieteellisesti lähellä oleville paikkakunnille eri ammattitehtäviin. Myös tutkimusyhteistyö on tapahtunut lähellä sijaitsevien organisaatioiden kanssa. Ammattikorkeakoulujen perustamista on erityisesti perusteltu alueellisilla näkökohdilla. Ammattikorkeakoulujen ensisijaisena tehtävänä on vastata toimialueensa väestön koulutustarpeisiin koskien yhtälailla perus- ja jatkokoulutusta kuin täydennyskoulutustakin. Ammattikorkeakoulujen mainittu koulutuskysyntä lähtee opiskelijoiden ja työelämän koulutuskysynnästä. Ammattikorkeakoulujen ja alueen vuorovaikutus ei ole kuitenkaan pelkästään koulutusyhteistyötä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdentuen toimialueella sijaitsevien yritysten ja muiden organisaatioiden toiminnan kehittämiseen, on aluevaikutuksen kannalta tärkeä tehtäväala. Yritysten tuotekehittelyssä ja toimintaprosessien laadullisessa kehittämisessä ammattikorkeakoulut voivat olla alueellisesti merkittävänä tukena. Varsinkin jos ammattikorkeakoulut yhdistävät voimavaransa tiedekorkeakoulujen kanssa alueellinen lisäarvo synergiaetujen kautta tulee entistä vaikuttavammaksi. Edellä mainitut aluevaikutukset liittyvät kiinteästi ammattikorkeakoulujen perustehtävään. Ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin laajasti monipuolisessa yhteistyössä muiden aluevaikuttajien kanssa. Toiminta alueellisessa sidosryh-

22 22 mäverkostossa tuottaa myös taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia vaikutuksia (vrt. Linna, 1999). Ammattikorkeakoulut voivat olla mukana vaikuttajina myös alueellista kehittämistä koskevassa päätöksenteossa. Toimiessaan alueella ne ovat vaikuttavia mielipiteenmuodostajia ja aluepoliittisen ajattelun rikastajia. Erityisesti alueilla, missä ei ole yliopistoja tai korkeakouluja ammattikorkeakoulu saa sekä inhimillisen että sosiaalisen pääoman kehittäjänä johtavan aseman. Tätä asemaa on kuvattu alueellisen kasvun ja kehityksen veturin kielikuvalla. Todellinen aluekehitys syntyy kuitenkin aidon yhteistyön kautta ilman aluevaikuttajien synergistä lisäarvoa heikentävää kilpailua tai yhden aluevaikuttajan esiinnousua. Oleellista ammattikorkeakoulujen alueellisuudessa on niiden verkostoituminen vahvuusalueillaan monipuolisesti aluekehitysvaikuttajien kanssa yhdessä luodun aluekehitysvision suunnassa ja yhteisten aluekehitysstrategian pohjalta. Alueen toimijoiden kanssa yhdessä luotu aluekehitysstrategia, joka konkretisoituu kunkin toimijan omassa aluestrategiassa takaa työnjaollisen ja yhteistoiminnallisen sitoutumisen aluekehitystavoitteiden toteuttamiseen. Ilman eri toimijoiden aluestrategioiden avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja ilman yhteistä aluekehitystoimintaa säätelevää arvonmuodostusta aluekehittämisen tehokkuus ja tuloksellisuus jää puutteelliseksi. Ammattikorkeakoulujen rooli oppivan alueen kehittämisessä On hyvin luonnollista ja luontevaa, että alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatioilla on merkittävä rooli oppivan alueen kehittämisessä. Ne edustavat uutta tietoa tuottavia ja soveltavia sekä päivittäisessä toiminnassaan intensiivisesti tietoa käsitteleviä organisaatioita. Ne ovat keskeisesti myös oppimisen ammattilaisia, joiden työn kohteena on juuri oppiminen ja osaaminen sekä muutos yksilöja yhteisötasolla. Ne ovat keskeisiä alueellisen osaamisympäristön rakentajia ja merkittävä osa alueellista innovaatiojärjestelmää, joka koostuu oppi- ja tutkimuslaitoksista, yliopistoista, teknologiakeskuksista, yrittäjien etujärjestöistä, rahoituslaitoksista, kunnista ja kuntayhtymistä sekä valtion aluehallintoviranomaisista. Näistä yliopistot ja korkeakoulut eivät voi kuitenkaan valjastaa voimavarojaan vain alueellisiin tarpeisiin. Niiden on tasapainoiltava alueen kehittämistarpeiden, opiskelijoiden kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden sekä luonnollisesti oman kansainvälisen kilpailuaseman vahvistamisen välimaastossa. Koulutusorganisaatioiden merkitys osaamisen kehittämisessä liittyy siihen, millaisia oppimisympäristöjä ne pystyvät asiakkailleen luomaan. Tällöin koulutus organisaatioiden yhteistyösuhteet ja vuorovaikutuskontaktit eri aluevaikuttajiin ovat erityisen tärkeitä määritettäessä niiden aluekehittäjän roolia (Tammilehto 1999). Osa koulutusorganisaatioista on paikallis-alueellisia toimijoita, joilla on varsin pitkälle itsenäinen päätöksenteko. Päätöksenteon perusteet ohjautuvat osin paikallis-alueellisista tekijöistä käsin. Alueen erityisominaisuudet, työvoimarakenne, infrastruktuuri, tuotannollisen toiminnan rakenteet, olemassa olevat re-

23 23 surssit, toimintakulttuuri jne. muovaavat koulutuksen päätöksentekoa aluenäkökulmasta (Linna, 1999). Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa on tärkeää, että alueellisella päätöksenteolla rakennetaan alueen osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä. Tammilehto (2000) on tyypitellyt koulutusorganisaatiot alueellisessa kehittämisessä neljään kategoriaan. Näitä ovat seuraavat koulutusorganisaatiotyypit: paikallisorientoituneet ekstensiivisen koulutusyhteistyön harjoittajat, joiden toiminta on painottunut lähinnä paikallistasolle, paikallis-kansainväliset osaamisen siirtäjät, laajaympäristöiset elinkeinoelämäpainotteiset osaamisen kehittäjät, joille on ominaista laaja-alainen, intensiivinen ja kehittämistavoitteinen yhteistyö ja sitä harjoitetaan ensisijaisesti koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa ja laajaympäristöiset oman osaamisen kehittäjät, jotka pyrkivät kehittämään aktiivisesti omaa osaamistaan ja hankkimaan osaamista etupäässä muualta kuin omasta toimintaympäristöstä (Tammilehto 2000). Ammattikorkeakoulut luokittuvat lähinnä laajaympäristöisiin elinkeinoelämäpainotteisiin osaamiseen kehittäjiin, joskin ne ovat monissa tapauksissa myös laajaympäristöisiä oman osaamisen kehittäjiä. Ammattikorkeakoulujen annettuna perustehtävänä on osallistuminen aluekehitystyöhön kuten edellä on todettu. Millaiseksi aluekehitysrooli tosiasiallisesti muotoutuu riippuu ammattikorkeakoulujen omasta toimintakulttuurista, mutta yhtälailla sen toimialueen toimintaympäristöstä sekä siitä toimintakulttuurista, joka vallitsee aluevaikuttajien keskinäisessä yhteistyössä. Ammattikorkeakoulujen omaa aluevaikutustoimintaa säätelee myös ammattikorkeakoulujen oma aluekehityksen käyttöteoria eli käsitys siitä, mitä aluekehitys käsitteellisesti hahmotetaan ja miten aluekehitystyötä käytännössä toteutetaan. Oppivan alueen oppi tarjoaa aineksia edellä mainitun käsityksen jäsentämiselle. Oppivan alueen luomisessa avaintekijöitä ovat inhimillinen vuorovaikutus ja ne mekanismit, jotka tukevat vuorovaikutteista oppimista (Goddard, 1999). Oppivan alueen opin pohjalta ammattikorkeakoululle voidaan jäsentää useita aluekehitysrooleja. Niitä rooleja voisivat olla esimerkiksi alueen työvoiman tarpeisiin vastaaminen niin, että koulutustarjonta on tulevaisuutta ennakoivasti ammattirakenteita uudistava koulutuksen korkeasta tasosta ja laadusta huolehtiminen alueen kehittämisstrategioiden suuntaisesti alueen koulutuksellisesta tasa-arvosta huolehtiminen aktiivinen osallistuminen toimijana alueen kehittämisprojekteihin alueen ja sen seutukuntien erityistarpeista lähtevä profiloituminen humaanisen pääoman vetovoimaisena imupumppuna toimiminen vahvan asiantuntijaroolin ottaminen työelämän innovaatioiden luomisessa kiinteä koulutus- ja kehittäjäorganisaatioiden verkostoyhteistyön ylläpitäminen oppivan alueen kannalta tarkoituksenmukaisen koulutustarjonnan turvaamiseksi ja oman kehittämiskapasiteetin vahvistamiseksi yritysten ohjaaminen maailmanlaajuisiin tiedonlähteisiin omilla vahvuusaloilla

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot