ESTEISTÄ JA ONGELMISTA YKSINKERTAISTAMISEEN JA MARKKINAMAHDOLLISUUKSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESTEISTÄ JA ONGELMISTA YKSINKERTAISTAMISEEN JA MARKKINAMAHDOLLISUUKSIIN"

Transkriptio

1 Elokuu 2007 ESTEISTÄ JA ONGELMISTA YKSINKERTAISTAMISEEN JA MARKKINAMAHDOLLISUUKSIIN Ehdotus rajattoman pohjoismaisen elinkeinoelämän strategiaksi ja toimenpiteiksi Toimittaja: Kari-Ann Kristiansen, Nordic Innovation Centre

2 Monien eri vastuualueiden toimijat ovat mukana prosessissa, jonka tavoitteena on poistaa Pohjoismaiden välisiä rajaesteitä. Joillekin näistä toimijoista lähetettiin kysely, jolla koottiin tietoa tätä raporttia varten. Kyselyn tarkoituksena oli koota tietoa keskeisistä rajaesteiden poistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, mukaan lukien vuoden 2006 aikana toteutettujen toimenpiteiden tulokset sekä tärkeimmät vuonna 2007 toteutettavat projektit. Työhön ovat osallistuneet: - Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö - Pohjoismaisen rajaestetyön vauhdittaja - Haloo Pohjola, Tanska - Haloo Pohjola, Suomi - Juutinrauma-komitea - Merenkurkun neuvosto - Arvika Kongsvinger-yhteistyöalue (ARKO) Kiitämme kaikkia työhön osallistuneita organisaatioita.

3 ESTEISTÄ JA ONGELMISTA YKSINKERTAISTAMISEEN JA MARKKINAMAHDOLLISUUKSIIN Ehdotus rajattoman pohjoismaisen elinkeinoelämän strategiaksi ja toimenpiteiksi

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TAUSTAA POHJOISMAISENRAJAESTETYÖN MANDAATTI Pohjoismainen elinkeinopoliittinen yhteistyöohjelma Puheenjohtajakauden ohjelmat Muut ajankohtaiset asiat POHJOISMAINEN RAJAESTETYÖ,EU:N SISÄMARKKINAT JA GLOBALISAATIO Johdanto Tarkemmin EU:sta, Etasta ja EU:n sisämarkkinoista Pohjoismaista rajaesteyhteistyötä myös EU:n sisämarkkinoilla Tarvitaanko pohjoismaista rajaesteyhteistyötä? Globalisaation mahdollisuudet ja haasteet RAJAESTEISTÄ LÄHEMMIN Mitä rajaesteet ovat? Miksi rajaesteitä on olemassa? Miksi esteiden poistaminen on tärkeää? Kuinka rajaesteitä poistetaan? POHJOISMAISEN RAJAESTETYÖNTOIMIJOITA JA JÄRJESTELMIÄ Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö Elinkeinoelämän vauhdittajajärjestelmä Sosiaalisektorin vauhdittajajärjestelmä Haloo Pohjola Pohjoismaiden raja-alueet Muita toimijoita NICEN RAJAESTETYÖ Miten NICe pyrkii edistämään rajatonta Pohjolaa? Vuosien 2006 ja 2007 hankkeita ja selvityksiä Muu toiminta EU:N TOIMENPITEET Uusi sisämarkkinastrategia Tavaroiden pääsy markkinoille Palveluiden pääsy markkinoille Maksupalvelut Yhteinen yhtiöveropohja Riskipääoma EHDOTUS STRATEGIAKSI JA TOIMENPITEIKSI Johdanto Ehdotus strategiaksi Ehdotus toimenpiteiksi LIITE... 42

5 ESIPUHE Nordic Innovation Centre/Pohjoismainen innovaatiokeskus (NICe) on Pohjoismaiden ministerineuvoston tärkeimpiä välineitä innovatiivisen ja tietovaltaisen pohjoismaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. NICen tärkeimpiä tehtäviä on pyrkiä aikaansaamaan toimivat pohjoismaiset sisämarkkinat ja luomaan Pohjoismaista alue, jolla osaaminen, ideat, pääoma, henkilöt ja tuotteet voivat liikkua vapaasti valtakunnanrajoista piittaamatta. Pohjoismaisten sisämarkkinoiden luomiseksi NICe keskittyy hankkeisiin, joiden tavoitteena on havaita ja poistaa etenkin sellaisia konkreettisia rajaesteitä, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä ja jotka koskettavat useita eri toimijoita. NICen mielestä on tärkeää kartoittaa sekä vapaammista markkinoista koituva hyöty että olemassa olevista esteistä aiheutuvat kustannukset. Näin voidaan osoittaa toimivien pohjoismaisten sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi tehtävän työn tarpeellisuus poliitikoille, viranomaisille, elinkeinoelämän edustajille ja muille pohjoismaisille toimijoille. Pohjoismaisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten todelliseksi parantamiseksi on uskallettava tarttua myös hankalampiin juridisiin esteisiin, joiden poistaminen vaatii lakimuutoksia esimerkiksi vero- ja yhtiöoikeuden alalla. Pohjoismaiden sisämarkkinat ovat osa EU:n sisämarkkinoita. Maiden onkin ratkaisevan tärkeää osallistua vahvana rintamana EU:n lainsäädäntöprosesseihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ne varmistaisivat vaikutusmahdollisuutensa ja voisivat ehdottaa toimivia ratkaisuja. Globalisaation haasteiden kohtaamiseen valmistava työ rajaesteiden poistamiseksi on asetettu selkeästi etusijalle myös Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja Pohjoismaiden neuvostossa. Tässä raportissa NICe ehdottaa strategioita ja toimenpiteitä, joiden avulla voidaan luoda Pohjoismaiden elinkeinoelämälle mahdollisimman hyvin toimivat sisämarkkinat. NICen mielestä on tärkeää keskittyä rajaesteiden ja ongelmien asemasta sisämarkkinoiden yksinkertaistamiseen ja uusiin mahdollisuuksiin. EU:ssa tunnetaan neljä perusvapautta eli tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus. Vapaa liikkuvuus onkin valittu myös tämän raportin graafisten esitysten ja kuvamateriaalin kantavaksi teemaksi. Toivottavasti raportti herättää rakentavaa keskustelua toimivien pohjoismaisten sisämarkkinoiden hyväksi tehtävästä työstä. Kjetil Storvik Managing Director 5

6 TIIVISTELMÄ RAPORTIN TÄRKEIMMISTÄ KOHDISTA 6

7 Nordic Innovation Centre (NICe) on Pohjoismaiden ministerineuvoston tärkeimpiä välineitä innovatiivisen ja tietovaltaisen pohjoismaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. NICe pyrkii aikaansaamaan toimivat pohjoismaiset sisämarkkinat ja luomaan Pohjoismaista alueen, jolla osaaminen, ideat, pääoma, henkilöt ja tuotteet voivat liikkua vapaasti valtakunnanrajoista piittaamatta. NICe osallistuu ja antaa tukea hankkeisiin, joiden tavoitteena on parantaa Pohjoismaiden yritysten kilpailuedellytyksiä, sekä hankkeisiin, joissa etsitään ja poistetaan etenkin sellaisia konkreettisia esteitä, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä ja koskettavat useita eri toimijoita. Rajaesteet voidaan määritellä tekijöiksi, jotka mitätöivät tai olennaisessa määrin vähentävät sitä liiketoiminnallista hyötyä, jota yrityksille muuten olisi toisten Pohjoismaiden tarjoamien uusien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. NICe keskittyy erityisesti niin kutsuttuihin kaupan esteisiin eli toimenpiteisiin, jotka estävät tai hankaloittavat tavaroiden ja palveluiden kauppaa joko tuonti- tai vientivaiheessa tai estävät kahden tai useamman maan väliset investoinnit. Kaupan esteet heikentävät hyvinvointiamme, ja niiden poistaminen puolestaan avaa Pohjoismaiden elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia sekä Pohjoismaissa että muualla. Tärkeä tavoite on saada Pohjoismaiden yritykset näkemään koko Pohjola kotimarkkina-alueenaan. Talouden globaalistuminen tarjoaa Pohjoismaiden elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia mutta myös uusia haasteita, sillä Pohjoismaiden on vastedes yhä tärkeämpää vahvistaa kilpailukykyään. Pohjoismaiden elinkeinoelämän toimintaedellytykset on pidettävä ajan tasalla, jotta se pystyisi menestymään kansainvälisessä kilpailussa. Valmistautuessamme kohtaamaan globalisaation haasteet on ratkaisevan tärkeää pyrkiä luomaan toimivat pohjoismaiset sisämarkkinat ilman turhaa byrokratiaa ja turhia rajoja. Rajaesteiden ja ongelmien asemesta tulee keskittyä yksinkertaistamiseen ja markkinamahdollisuuksiin. On keskityttävä etenkin hankkeisiin ja toimenpiteisiin, jotka edistävät pohjoismaista innovaatiota ja kannustavat kilpailemaan yli rajojen. On tärkeää parantaa tiedotusta ja kartoittaa yhteiskuntataloudelliset kustannukset. Palvelusektoriin ja yrityksen perustamisedellytysten parantamiseen on panostettava aiempaa vahvemmin. On tärkeää antaa selkeä poliittinen signaali siitä, ettei Pohjoismaissa aiota hyväksyä tarpeettomia säännöstöjen ja käytänteiden eroja. Esimerkiksi uusia kansallisia säännöstöjä laadittaessa on yhden tai useamman Pohjoismaan vaatimuksista poikkeavat vaatimukset erikseen perusteltava. Näin poliitikot pystyvät halutessaan reagoimaan ja mikäli poikkeaville vaatimuksille ei ole perusteita mukauttamaan säännökset muiden maiden säännöksiin. NICe aikoo yhteistyössä muiden tärkeiden toimijoiden kanssa sekä muun muassa viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten avustuksella ehdottaa tässä raportissa esitettyjen suositusten ja ehdotusten pohjalta konkreettisia toimenpiteitä toteutettavaksi tulevina vuosina. 7

8 1. TAUSTAA Työ rajaesteiden poistamiseksi ja toimivien pohjoismaisten sisämarkkinoiden luomiseksi on aina ollut tärkeällä sijalla pohjoismaisessa päiväjärjestyksessä. Pohjoismaista tulee luoda rajaton alue, jolla osaaminen, ideat, pääoma, henkilöt ja tuotteet voivat liikkua vapaasti valtakunnanrajoista piittaamatta. Kansalaisten ja yritysten on voitava vapaasti investoida, ostaa tavaroita ja palveluita, opiskella, muuttaa ja työskennellä viiden maan ja 25 miljoonan ihmisen muodostamilla markkinoilla. Vaikka rajaesteiden poistamiseksi onkin tehty jo paljon, Pohjoismaiden kansalaiset ja yritykset kohtaavat edelleen lukuisia esteitä esimerkiksi muuttaessaan, investoidessaan tai käydessään kauppaa tavaroilla ja palveluilla. Uusia esteitä syntyy sitä mukaa kuin vanhoja poistetaan, mihin ovat syynä esimerkiksi Pohjoismaiden uudet kansalliset säännökset tai maidenväliset erot EU-säännösten täytäntöönpanossa. Rajaestetyö onkin siten keskeytyksetön prosessi, joka jatkuu täysipainoisesti vielä vuosia. Rajaestetyölle on ominaista tehtävien ja toimijoiden laaja kirjo. Toiset toimijoista keskittyvät elinkeinoelämän rajaesteisiin, toiset puolestaan yksityishenkilöiden elämää hankaloittaviin esteisiin. Toisten työsarkana on koko Pohjola, toisten työssä on kahdenvälinen näkökulma. Jotkin keskittyvät konkreettisten rajaesteiden poistamiseen, toiset puolestaan tiedottamiseen. Tämän raportin luvussa 5 esitellään joitakin pohjoismaisen rajaestetyön toimijoita ja niiden tärkeimpiä tehtäviä. NICe syntyi vuonna 2004, jolloin yhdistettiin Koestus- ja tarkastustoiminnan pohjoismainen elin Nordest ja Pohjoismainen teollisuusrahasto. Yhtenä painopistealueena oli tuolloin panostus työhön toimivien pohjoismaisten sisämarkkinoiden luomiseksi ja Pohjoismaiden välisten rajaesteiden poistamiseksi. 8

9 Tässä raportissa keskitytään ensisijaisesti ponnisteluihin sellaisten rajaesteiden poistamiseksi, jotka haittaavat elinkeinoelämän innovaatioresurssien vapaata liikkumista rajojen yli. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa yritysten perustamisen, tavaroiden ja palveluiden viennin sekä pääomasiirtojen esteet. Raportissa käsitellään jossain määrin myös yksityishenkilöiden rajaesteitä sikäli kuin niillä on merkitystä elinkeinotoiminnan harjoittamiselle. Esimerkkeinä voidaan mainita verolainsäädännön, työvoiman liikkuvuuden ja ammatillisen osaamisen tunnustamiseen liittyvät esteet. Raportissa keskitytään pääasiallisesti NICen toimintaan, eikä sen ole tarkoitus kattaa muiden toimijoiden työtä. Tulevan toiminnan ja tärkeimpien hankkeiden perustan parantamiseksi muilta pohjoismaisilta toimijoilta on kuitenkin pyydetty katsausta niiden toiminnasta. Katsaukset ovat tämän raportin liitteenä. Raportin tavoitteena on kuvata NICen työtä Pohjoismaiden elinkeinoelämän rajaesteiden parissa. Haasteiden ja mahdollisuuksien hahmottamisen helpottamiseksi rajaestetyötä pyritään tarkastelemaan myös laajemmassa yhteydessä. Raportissa selvitetään, mitä rajaesteet ovat ja miksi niiden poistaminen on tärkeää. Lopuksi ehdotetaan strategioita ja toimenpiteitä, joita tulisi käynnistää toimivien pohjoismaisten sisämarkkinoiden ja rajattoman Pohjolan luomiseksi Raportti kattaa ajanjakson tammikuun 1. päivästä 2006 tähän päivään. Tavoitteenamme on raportoida rajaestetyöstä vuosittain. 9

10 2. POHJOISMAISEN RAJAESTETYÖN MANDAATTI 10

11 2.1 Pohjoismainen elinkeinopoliittinen yhteistyöohjelma Pohjoismaiden elinkeinoministerit hyväksyivät syyskuussa 2006 Pohjoismaisen elinkeinopoliittisen yhteistyöohjelman , joka muodostaa puitteet maiden elinkeinopoliittiselle yhteistyölle. Ohjelmassa kuvaillaan yleisiä painopistealueita ja toimenpiteitä, jotka ovat keskeisiä pyrittäessä luomaan Pohjoismaiden elinkeinoelämälle optimaaliset toimintaedellytykset. Työ Pohjoismaiden välisten rajaesteiden poistamiseksi on yksi yhteistyöohjelman painopistealueista. Yleinen poliittinen vastuu yhteistyöohjelmasta on Pohjoismaiden ministerineuvostolla. Ohjelman toimeenpanosta vastaavat elinkeinopolitiikan pohjoismainen virkamieskomitea (ÄK-NE/N) ja NICe. Yhteistyöohjelmassa todetaan Pohjoismaiden välisistä rajaesteistä muun muassa seuraavaa: Pohjoismaiden elinkeinopoliittisen yhteistyön tulee edistää rajaesteiden ja kaupan esteiden purkamista, sillä avoin pohjoismainen alue on olennaisen tärkeä taloudellisen yhdentymisen ja kasvun edistämiselle Pohjoismaissa. Yhteistyöohjelmassa luetellaan ohjelmakaudeksi seuraavat toimenpiteet: Jatketaan toimia muun muassa riskipääomamarkkinoita ja rakennusalaa koskevien rajaesteiden poistamiseksi Tunnistetaan rajaesteitä ja käynnistetään työ niiden poistamiseksi. Pyritään estämään uusien rajaesteiden syntyä Pohjoismaiden välille uusien kansallisten tai kansainvälisten sääntöjen, järjestelmien tms. laatimisen yhteydessä. Jatketaan käynnissä olevia toimia yhteistyön lisäämiseksi ja markkinoiden yhdentymiseksi Itämeren alueella. 2.2 Puheenjohtajakauden ohjelmat Vuoteen 2010 ulottuva yhteistyöohjelma muodostaa panostusten yleiset puitteet. Sitä täydennetään vuotuisissa puheenjohtajakauden ohjelmissa esiin otetuilla aiheilla. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakausi on vuoden mittainen, ja puheenjohtajuus kiertää maalta toiselle. Vuonna 2006 puheenjohtajamaana toimi Norja, vuonna 2007 puolestaan Suomi. Norjan puheenjohtajakauden ohjelmassa painotettiin erityisesti elinkeinoelämän rajaestetyön jatkamista, koska siten voitaisiin muun muassa vahvistaa Pohjoismaiden elinkeinoelämää ja parantaa sen kilpailukykyä. Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa todetaan puolestaan, että käynnissä olevat hankkeet rajaesteiden poistamiseksi etenkin riskipääoman ja rakentamisen alalla ovat omiaan parantamaan pohjoismaisten markkinoiden toimintaa ja siten lisäämään kilpailukykyä. 2.3 Muut ajankohtaiset asiat Yhteistyöohjelmassa ja vuotuisissa puheenjohtajakauden ohjelmissa mainittujen aiheiden lisäksi pohjoismaisen elinkeinopoliittisen yhteistyöohjelman puitteissa on tietenkin mahdollista käsitellä myös muita ajankohtaisia asioita

12 Uskon, että pohjoismaisella yhteistyöllä on potentiaalia täydentää alueellista, kansallista ja eurooppalaista yhteistyötä. Tällöin pohjoismaisen yhteistyön roolia täytyy kuitenkin selventää ja sen rooli suhteessa mainittuihin kolmeen maantieteelliseen ja poliittiseen tasoon määritellä tarkemmin. Ruotsin EU-ministeri Cecilia Malmström 3. POHJOISMAINEN RAJAESTETYÖ, EU:N SISÄMARKKINAT JA GLOBALISAATIO 12

13 3.1 Johdanto EU on tämän hetken hallitseva yhteistyörakenne Euroopassa, ja pohjoismainen yhteistyö on osa laajempaa eurooppalaista yhteistyötä. Kaikki Pohjoismaat ovat Färsaaria ja Grönlantia lukuun ottamatta joko EU:n tai Etan jäseniä, ja EU-tasolla tehdyt päätökset ulottuvat yhä useammille politiikan aloille. Onkin luontevaa sisällyttää pohjoismaiseen päiväjärjestykseen asioita, joita käsitellään myös EU:ssa. EU- ja Eta-asioiden vaikutuksen kasvaessa Pohjoismaissa ja EU:n laajentumisen valossa myös pohjoismaisen EU-yhteistyön merkitys on lisääntynyt. Pohjoismainen yhteistyö muuttuu jatkuvasti Euroopan ja muun maailman tapahtumien myötä. Viime aikoina etenkin globalisaation haasteet ovat olleet tärkeällä sijalla pohjoismaisessa päiväjärjestyksessä. 3.2 Tarkemmin EU:sta, Etasta ja EU:n sisämarkkinoista Tanska, Ruotsi ja Suomi ovat EU:n jäseniä. Norja ja Islanti eivät kuulu EU:hun, mutta ne ovat vuodelta 1994 peräisin olevan Eta-sopimuksen osapuolia. Eta-sopimuksen piiriin kuuluu tätä nykyä 30 maata: EU:n 27 jäsenmaata sekä Efta-maat Islanti, Liechtenstein ja Norja. Sisämarkkinat ovat yksi EU-yhteistyön tärkeimmistä tekijöistä. Eta-sopimuksen kautta myös Norja ja Islanti osallistuvat EU:n sisämarkkinoihin. Neljää perusvapautta eli tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääomien vapaata liikkumista koskevat säännökset ovat näin ollen voimassa kaikissa Pohjoismaissa. Tämän periaatteen mukaisesti yhdessä maassa laillisesti myytäväksi hyväksytyn tuotteen myynti on yleensä sallittava myös kaikissa muissa maissa. Työntekijät ja opiskelijat tulee lähtökohtaisesti rinnastaa isäntämaan omiin kansalaisiin esimerkiksi sosiaalisten oikeuksien osalta. Myös ulkomaisilla sijoittajilla on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta sijoittautumisoikeus sekä oikeus tasaveroiseen kohteluun kansallisten sijoittajien kanssa. Tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta koskevien vaatimusten yhdenmukaistaminen on niin ikään tärkeä osa sisämarkkinoita. Lisäksi yhteisten kilpailusäännösten ja valtion tukea koskevien säännösten avulla varmistetaan sisämarkkinoilla toimiville yrityksille tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset kilpailuedellytykset. 3.3 Pohjoismaista rajaesteyhteistyötä myös EU:n sisämarkkinoilla Pohjoismaista yhteistyötä tehdään sekä virallisella että epävirallisella tasolla. Virallisen yhteistyön osalta Pohjoismaiden yhteistyöministerit hyväksyivät vuonna 2003 yleiset suuntaviivat Pohjoismaiden ministerineuvoston kansainvälisen toiminnan kehittämiselle. Suuntaviivojen mukaan eri alojen ministerineuvostot noudattavat näitä suuntaviivoja politiikassaan ja suunnittelutyössään, ja ministerineuvosto sisällyttää toimintaansa yhä enemmän eurooppapoliittisia kysymyksiä ja toimenpiteitä. Suuntaviivoista ilmenee, että pohjoismaisessa yhteistyössä tulee painottaa yhteistyön lähentämistä EU:n päiväjärjestykseen ja tehdä yhteistyörakenteeseen EU-yhteistyön mukaisia käytännön täydennyksiä. 2 Virallisen yhteistyön ohella Pohjoismaat tekevät EU:ssa laajamittaista epävirallista yhteistyötä. EU:hun kuuluvien Pohjoismaiden pääministerit pitävät epävirallisia kokouksia ennen EU-huippukokouksia, ja vastaavanlaisia pohjoismaisia neuvonpitoja on myös muilla eri alojen ministereillä, kuten elinkeinoministereillä, jotka tapaavat ennen EU:n ministerineuvoston (kilpailukykyneuvoston) kokouksia. Norja ja Islanti pidetään ajan tasalla epävirallisten yhteiskokousten avulla. Pohjoismaat pitävät EU-kokousten alla myös virkamiestason kokouksia. Niissä keskustellaan asioista, joiden osalta on kaikkien Pohjoismaiden etujen mukaista pyrkiä vaikuttamaan EU:n päätöksenteko- 2 Det internasjonale Norden, Nordisk samarbejde i europæisk ramme 2006 (Kansainvälinen Pohjola. Pohjoismaisen yhteistyön eurooppalaiset puitteet 2006), 13

14 prosesseihin. Esimerkkinä mainittakoon pohjoismainen sisämarkkinaryhmä, joka käsittelee muun muassa uuden sisämarkkinapolitiikan muotoilemista sekä kaupan yksinkertaistamista tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden edistämiseksi. EU-päätösten valmisteluvaiheen lisäksi pohjoismaista yhteistyötä tehdään myös EU-direktiivien täytäntöönpanon yhteydessä. Pohjoismaat tekevät lainsäädäntöyhteistyötä esimerkiksi yhtiöoikeuden alalla, ja hiljattain on tehty aloite yhteistyön käynnistämisestä palveludirektiivin säännösten täytäntöönpanemiseksi. Pohjoismaiden parlamentaarikot pyrkivät omassa työssään niin ikään jatkuvasti vaikuttamaan EU:n päätöksiin. 3.4 Tarvitaanko pohjoismaista rajaesteyhteistyötä? Vastaus on kyllä. EU:ssa tarvitaan ensinnäkin alueellista yhteistyötä useissa eri asioissa, ja tämä tarve tulee todennäköisesti vain kasvamaan. EU:sta on tullut suuri. Kaikkiaan 27 jäsenmaasta (30 Eta-maasta) koostuva unioni on jotain aivan muuta kuin 12:n tai 15 jäsenvaltion muodostama EU. Tämän suuren ja jatkuvasti kasvavan järjestön sisällä tarvitaan myös yhteistyömuotoja sellaisten asioiden käsittelemiseksi, jotka koskettavat monia, usein joko historiallisten siteiden tai kielellisen identiteetin yhdistämiä maita tai alueita, mutta jotka eivät ole kiinnostavia koko EU:n/Etan näkökulmasta. Tällainen kehityskulku avaa mahdollisuuksia EU:n omien toimielinten työtaakkaa helpottavien alueellisten yhteistyörakenteiden luomiselle. Pohjoismaiden lisäksi esimerkkejä ovat Benelux-maat ja Visegrad-maat (Puola, Slovakia, Tšekki ja Unkari). Euroopan komissio on niin ikään yhä kiinnostuneempi ottamaan jäsenmaiden ohella myös kansainvälisiä alueellisia järjestöjä luonteviksi yhteistyökumppaneiksi omiin hankkeisiinsa ja ohjelmiinsa. Pohjoismainen rajaesteyhteistyö on toiminut innoittajana EU:n muulle alueelliselle rajaesteyhteistyölle. Vaikka Pohjoismaiden välillä onkin edelleen rajaesteitä, pohjoismaalaisten on kuitenkin kaikesta huolimatta huomattavasti yksinkertaisempaa työskennellä tai opiskella jossain toisessa Pohjoismaassa kuin esimerkiksi Ranskassa tai Kreikassa. Toiseksi Pohjoismaat ovat mukana vaikuttamassa EU:n toimintaan useissa eri asioissa. Vaikka Pohjoismailla onkin erilaiset EU-kytkökset, on olemassa useita esimerkkejä siitä, että yhtenä rintamana esiintyminen EU:ssa tuo vaikutusvaltaa. Maat ovatkin yhdessä pystyneet merkittävästi vaikuttamaan Euroopan komission lainsäädäntötyöhön etenkin tasa-arvon, työympäristön, rajaesteiden ja kuluttajapolitiikan alalla. Ajankohtaisena asiana voidaan mainita vapaaehtoisten tuotemerkintäjärjestelmien markkinoita (kysyntää ja tarvetta) koskeva tutkimus, joka on käynnistetty Pohjoismaiden vuonna 2002 tekemän ehdotuksen pohjalta. Ehdotuksen taustalla on, että vapaaehtoiset merkinnät lisäävät usein kustannuksia ja vääristävät kilpailua ja ovat lisäksi Pohjoismaiden kaltaisten pienten maiden näkökulmasta erityisen hankalia. Tutkimusta laatii parhaillaan Euroopan vapaakauppaliiton Eftan sihteeristö, ja sen tekemiseen osallistuu Euroopan komission ohella myös muita eurooppalaisia järjestöjä. Toinen ajankohtainen esimerkki on riskipääoma. Euroopan komission äskettäin julkaisemassa raportissa mainitaan NICen johtama pohjoismainen yhteistyö esimerkkinä siitä, miten maat voivat 14

15 pyrkiä harmonisointiin alalla, josta on tulossa yhä tärkeämpi niiden taloudelliselle kehitykselle. Työstä kerrotaan tarkemmin luvussa Globalisaation mahdollisuudet ja haasteet Globalisaatiotyö on nykyään pohjoismaisen yhteistyön tärkeimpiä osa-alueita. Talouden globaalistuminen tarjoaa Pohjoismaiden elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia. Pohjoismaiden yrityksille avautuu uusia vientimarkkinoita, toiminnan käynnistäminen ulkomailla helpottuu, kilpailu lisääntyy etenkin palvelusektorilla ja useiden tuotteiden tuontihinnat laskevat. Taloudellinen globalisaatio on Pohjoismaille kuitenkin myös haaste, sillä niiden on vastedes yhä tärkeämpää vahvistaa kilpailukykyään. Pohjoismaiden kilpailijoiden etuna ovat muun muassa suuremmat markkinat, alhaisempi kustannustaso ja yhteinen valuutta. Pohjoismaiden elinkeinoelämän toimintaedellytykset onkin pidettävä ajan tasalla, jotta se pystyisi menestymään kansainvälisessä kilpailussa. Miten Pohjoismaiden tulisi vastata globalisaation haasteisiin? Tätä kysymystä pohtivat Pohjoismaiden pääministerit kesäkuussa 2007 pitämässään kokouksessa. Pääministerit päättivät uudistetusta pohjoismaisesta panostuksesta globalisaation alalla. Panostus tulee toteuttaa synergiassa Euroopan tasolla ja alueellisella tasolla tehtävän työn kanssa. Olennainen tekijä tässä työssä ovat toimivat pohjoismaiset sisämarkkinat ilman turhaa byrokratiaa ja turhia rajoja. Vuonna 2006 tehtiin NICen toimeksiannosta Pohjoismaiden yritysten kilpailukykyä tarkasteleva tutkimus 3, jonka mukaan tavaroiden ja palveluiden kauppa suuntautuu enenevässä määrin Pohjoismaiden ulkopuolelle, mikä on terve ja luonteva merkki Pohjoismaiden yritysten globalisoitumisesta. Samalla Pohjoismaiden yritykset raportoivat pitävänsä Pohjoismaita yhä selvemmin osaamisen kotimarkkinoina, jonka tärkeitä elementtejä ovat koulutettu työvoima, tutkimusyhteistyö ja muut innovatiiviset resurssit. Raportissa päätelläänkin, että pyrittäessä mukautumaan globalisaatioon on yksi tärkeimmistä tehtävistä luoda Pohjoismaiden yrityksille edellytykset tämäntyyppisten korkeatasoisten resurssien ammentamiseksi yhtenäisestä pohjoismaisesta varannosta. Pyrittäessä vastaamaan haasteisiin on niin ikään luontevaa pohtia, tulisiko pohjoismaisen yhteistyön painopistettä muuttaa siten, että useiden eri alojen yhteistyöstä siirryttäisiin yhteistyöhön, jossa keskitytään harvempiin tehtäviin. Ruotsin Norden-yhdistys järjesti toukokuussa 2007 kokouksen, jonka aiheena oli muun muassa Ruotsi, Pohjoismaat, EU tulevaisuudennäkymiä 4. Maan eurooppaministeri Cecilia Malmström puhui tilaisuudessa lämpimästi pohjoismaisen yhteistyön puolesta painottaen kuitenkin samalla, että yhteistyötä tulee kaventaa. Uskon, että pohjoismaisella yhteistyöllä on potentiaalia täydentää alueellista, kansallista ja eurooppalaista yhteistyötä. Tällöin pohjoismaisen yhteistyön roolia täytyy kuitenkin selventää ja sen rooli suhteessa mainittuihin kolmeen maantieteelliseen ja poliittiseen tasoon määritellä tarkemmin. Kapeampaa mutta terävämpää on käsite, jota on käytetty aivan liian ahkerasti erityyppisen toiminnan ohjenuorana. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan päästä siitä, että pohjoismaista yhteistyötä täytyy terävöittää ja kohdistaa muutamiin nykyistä harvempiin päätehtäviin. Esimerkkinä keskittymisen arvoisesta päätehtävästä ministeri mainitsee rajaestetyön. Hän nostaa esille etenkin palvelut, joiden maidenvälinen kauppa toimii kansallisista säännöistä johtuen paljon tavaroiden kauppaa huonommin. Myös koulutus- ja tutkimusyhteistyön tulee olla tärkeällä sijalla

16 4. RAJAESTEISTÄ LÄHEMMIN 4.1 Mitä rajaesteet ovat? Yleistä On olemassa erityyppisiä rajaesteitä ja niin ikään useita eri tapoja määritellä rajaesteet. Pohjoismaiden ministerineuvoston mukaan rajaesteillä tarkoitetaan kaikkia sellaisia tekijöitä, jotka rajoittavat yksityishenkilöiden tai yritysten liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä. Määritelmä kattaa kaikentyyppiset esteet, jotka joko hankaloittavat tai kokonaan estävät esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden viennin, yrityksen perustamisen, maasta toiseen muuttamisen, toisessa Pohjoismaassa opiskelemisen tai työskentelemisen, sosiaaliturvaoikeuksien saavuttamisen ja tutkintojen tunnustamisen. Toisen määritelmän mukaan rajaesteet ovat tekijöitä, jotka mitätöivät tai olennaisessa määrin vähentävät sitä liiketoiminnallista hyötyä, jota yrityksille muuten olisi toisten Pohjoismaiden tarjoamien uusien mahdollisuuksien hyödyntämisestä Kaupan esteet ja tekniset kaupan esteet Yksi rajaesteiden alaryhmä ovat kaupan esteet, joilla tarkoitetaan elinkeinoelämälle tyypillisiä esteitä. Kaupan esteitä ovat yleisesti ottaen kaikki sellaiset kansallisten viranomaisten toimenpiteet, jotka estävät tai hankaloittavat tavaroiden ja palveluiden kauppaa joko tuonti- tai vientivaiheessa. Kaupan esteenä pidetään myös toimenpiteitä, jotka estävät kahden tai useamman maan väliset investoinnit. 16

17 Esimerkkeinä voidaan mainita : Tekniset säännöt ja standardit Tavaroiden ja palveluiden testausta, valvontaa ja sertifiointia koskevat vaatimukset Alkuperäsäännöt Valuuttasäännöt Yhtiö- ja verolainsäädäntö Maksusäännöt, esimerkiksi ympäristömaksut Investointivaatimukset Yrityksen perustamista koskevat säännöt Toimilupavaatimukset Usein puhutaan kaupan teknisistä esteistä (TBT, Technical Barriers to Trade), joilla tarkoitetaan esimerkiksi teknisiä ominaisuuksia, testausta, valvontaa, sertifiointia, merkintää ja pakkausta koskevia sääntöjä ja standardeja. Nämä ovat hankalimpia kaupan esteitä, joita yritykset kohtaavat tuotteiden viennin yhteydessä. Vaikka tavara olisi laillisesti tuotettu ja testattu voimassaolevien sääntöjen mukaisesti Ruotsissa, vaativat esimerkiksi Norjan viranomaiset, että se on mukautettava Norjan sääntöihin tai 17

18 testattava uudelleen. Kaikki tämäntyyppiset säännöt ja standardit ovat lähtökohtaisesti maidenvälisen kaupan esteitä. Palveluntarjoajalle voidaan esimerkiksi esittää toimilupavaatimuksia tai vaatia sitä perustamaan toiseen maahan palveluntarjoajayritys. Kaupan esteet on EU-/Eta-säädösten mukaan lähtökohtaisesti kielletty. Tärkeä tämän alan ohjenuora on vastavuoroisen tunnustamisen periaate. Periaate pohjautuu oikeuskäytäntöön ja sen mukaan yhdessä EU- tai Eta-maassa laillisesti valmistettua tuotetta tulee vapaasti voida markkinoida myös muissa EU- ja Eta-maissa ilman lisätestausta ja -valvontaa. Periaatteen etuna on, ettei jäsenvaltioiden kansallisia tuotesäännöksiä tarvitse kaikilta osin yhdenmukaistaa. Vastaavat säännökset koskevat palveluita. Niiden kauppa pohjautuu yhdenvertaisen kohtelun periaatteelle riippumatta palveluntarjoajan alkuperämaasta. Jonkin tietyn palvelun tarjontaa koskevien kansallisten rajoitusten tulee kohdistua samanlaisina niin kotimaisiin kuin ulkomaisiinkin palveluntarjoajiin. Tietyntyyppiset kaupan esteet tai rajoittavat toimenpiteet katsotaan laillisiksi. Kaupan esteet voidaan sallia esimerkiksi yleisen moraalin, järjestyksen ja turvallisuuden suojelemiseksi, ihmisten ja eläinten terveyden ja hengen suojelemiseksi, kuluttajien ja ympäristön suojelemiseksi tai hyvän kauppatavan varmistamiseksi. Maat voivat näin ollen asettaa tavaroille ja palveluille kansallisia vaatimuksia, kuten tiettyjen elintarvikkeiden tai rakennustuotteiden valvontaa koskevia vaatimuksia. Näihin näkökohtiin pohjautuvat kansalliset järjestelmät eivät kuitenkaan saa olla syrjiviä ja niissä on noudatettava suhteellisuusperiaatetta eli ne eivät saa ulottua pitemmälle kuin on tarpeen ja niiden voimakkuuden on oltava suhteessa tavoiteltavaan päämäärään Muuntyyppiset rajaesteet Edellä on kuvattu viranomaisten vaatimuksista aiheutuvia esteitä, joita kutsutaan yleensä laillisiksi esteiksi. Niiden vastakohtana ovat yksityisen toiminnan tai markkinoiden aiheuttamat esteet. Tällaisia ovat esimerkiksi vapaaehtoiset merkintäjärjestelmät, kuten Pohjoismaiden keskenään erilaiset luonnonmukaisen tuotannon merkintäjärjestelmät tai muut laatumerkintäjärjestelmät, joista aiheutuu tuottajille usein lisäkustannuksia. Yrityskulttuurin, perinteiden, kielten ja johtamistyylin väliset erot ovat niin ikään esteitä, joilla voi olla merkitystä Pohjoismaiden väliselle tavaroiden ja palveluiden kaupalle. Tämäntyyppisten pehmeiden esteiden raportoidaan jossain määrin haittaavan Pohjoismaiden välistä kauppaa ja yritysten perustamista. Esteenä voi olla myös tiedon puute tai tiedonsaannin hankaluus. Aina ei ole helppoa löytää tietoa esimerkiksi vientisäännöistä tai vaatimuksista, jotka koskevat yrityksen perustamista toiseen Pohjoismaahan Tyyppiesimerkkejä elinkeinoelämän esteistä Pohjoismaissa Esimerkit on poimittu raporteista, jotka käsittelevät kaupan esteitä Pohjoismaissa 5. Useiden esimerkkien osalta on ryhdytty toimenpiteisiin esteiden purkamiseksi, ks. luku 6. a. Tavaroiden pääsy markkinoille Tavaroiden hyväksyntään ja merkintään liittyy Pohjoismaiden yritysten mukaan usein ongelmia. 5 Pohjoismaat yksi työpaikka, yhdet kotimarkkinat. Yhteistyöministerien erityisedustajan Poul Schlüterin selonteko rajaesteiden poistamisesta 2005, NICen raportti Grensehindre for næringslivet i Norden (Pohjoismaiden elinkeinoelämän rajaesteet), toukokuu 2004 jne 18

19 Lääkkeiden ja terveystuotteiden osalta kullakin maalla on omat lääke- ja elintarvikevalvontaviranomaisensa, joilla on omat sääntönsä. Yhdessä maassa hyväksyttyjä tuotteita ei välttämättä automaattisesti hyväksytä muissa Pohjoismaissa. Tuotemerkintöjä, tuotetietoa sekä pakkausten muotoilua ja painatusta koskevat vaatimukset vaihtelevat, samoin jakelua koskevat säännöt. Ensiapu- ja sammutusvälineistöä varten ei tällä hetkellä ole yhteispohjoismaisia standardeja, joten laatuvaatimusten, sertifiointimerkkien ja tiedotusta koskevien standardien välillä on usein maakohtaisia eroja. Ongelmia aiheuttavat myös erilaiset kansalliset vapaaehtoiset luonnonmukaisen tuotannon merkintäjärjestelmät. Rakennusalalla on eroja esimerkiksi puutalojen materiaaleja ja rakenteita koskevien standardien, mittojen ja laatuvaatimusten osalta. b. Sijoittautumisvapaus ja pääomien ja maksujen vapaa liikkuvuus Hallinnolliset esteet ja verotukseen liittyvät seikat hankaloittavat rajat ylittäviä investointeja, joten on vaikea saada aikaan pohjoismaisia riskipääomamarkkinoita, joilla riskipääoma liikkuu vapaasti Pohjoismaihin ja Pohjoismaasta toiseen. Kansallisten verosäännösten välisten erojen vuoksi on myös käytännössä mahdotonta perustaa yhteen Pohjoismaahan riskipääomarahastoa, johon sijoitettaisiin muista Pohjoismaista. Yhtiö- ja verolainsäädännön eroista johtuen Pohjoismaiden yritykset eivät myöskään voi muodostaa pohjoismaisia yhtiöitä, joissa esimerkiksi liikevoiton ja tappion verotusta koordinoitaisiin maiden välillä. c. Palveluiden pääsy markkinoille Tutkintovaatimusten näennäisestä vastaavuudesta huolimatta on lukuisia esimerkkejä siitä, ettei tutkintoja tunnusteta vastavuoroisesti muissa Pohjoismaissa, jolloin ammattitodistus on voimassa ainoastaan todistuksen myöntäneessä maassa. Ongelmia on etenkin rakennusalalla sekä erilaisten kuljettajatutkintojen osalta. Tyypillisiin esteisiin lukeutuvat myös maidenväliset erot sähköasentajien toimilupien myöntämisessä. 4.2 Miksi rajaesteitä on olemassa? Miksi Pohjoismaiden määräykset, vaatimukset ja standardit eroavat toisistaan? Teollisuusmaiden välisessä kaupassa on aina ollut kaupan esteitä näin myös Pohjoismaissa. Niiden avulla pyritään yleensä suojelemaan kuluttajia tai ympäristöä tuntemattomilta tuotteilta. Tyypillisiä esimerkkejä tästä ovat vaikkapa sammutuskalustoon, lääketieteellisiin laitteisiin, lääkkeisiin, elintarvikkeiden lisäaineisiin ja kemikaaleihin kohdistuvat kansalliset vaatimukset. Esteet voivat kuitenkin olla luonteeltaan myös protektionistisia, jolloin niiden avulla pyritään ainoastaan turvaamaan kotimaiset työpaikat tai estämään ulkomaisten tuottajien pääsy markkinoille. Erityissäännösten avulla voidaan myös pyrkiä hankkimaan maalle lisätuloja erilaisten verojen ja maksujen muodossa. Kansainvälisten ja eurooppalaisten säännöstöjen puutteellinen tuntemus on niin ikään syynä siihen, että maat ottavat käyttöön tavaroita ja palveluita koskevia kansallisia vaatimuksia tai vetoavat niihin. Markkinavalvontaviranomaiset eivät esimerkiksi tunne riittävän hyvin tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkumisen periaatetta ja vaativat, että tuotteen tulee olla kyseisen maan vaatimusten mukainen, jotta sitä voitaisiin markkinoida siellä. 19

20 4.3 Kuinka rajaesteet syntyvät? Kuten aiemmin on todettu, kaikki Pohjoismaat ovat velvoitettuja noudattamaan EU-/Eta-lainsäädäntöä. Kaikki Pohjoismaat kuuluvat näin ollen EU:n sisämarkkinoihin ja niitä koskevat samat tavaroiden ja palveluiden kauppaa sekä ihmisten ja pääomien vapaata liikkumista koskevat säännöt. Lisäksi Pohjoismaiden välillä on useita sopimuksia, jotka menevät pitemmälle kuin EU-säännökset. Tästä huolimatta niin EU:ssa kuin Pohjoismaissakin on yhä lukuisia rajaesteitä, mihin lienee useita eri syitä. Ensinnäkin maat voivat EU-/Eta-lainsäädännön mukaan asettaa kansallisia vaatimuksia, mikäli alalla ei ole yhdenmukaistettuja EU-vaatimuksia (mikäli vaatimukset ovat laillisia). Euroopan komissiolta saatujen tietojen mukaan säännöstelemättömän alueen osuus on noin 25 % teollisuustuotteiden kaupasta. Useiden tutkimusten mukaan yritykset kokevat tällaiset kansalliset vaatimukset ja niiden soveltamisen ongelmalliseksi. Toiseksi EU-säädösten kansallisessa täytäntöönpanossa voi olla maidenvälisiä eroja aloilla, joiden lainsäädäntö on yhdenmukaistettu EU-lainsäädännön kanssa. Tämä koskee etenkin sellaisia direktiivejä, joiden kansallisessa täytäntöönpanossa on enemmän tai vähemmän liikkumavaraa. Joskus erot johtuvat siitä, ettei direktiivejä ole pantu täytäntöön tai että niiden täytäntöönpano on viivästynyt. Lisäksi markkinat luovat itse rajaesteitä, esimerkiksi erilaisia tavaroiden merkintäjärjestelmiä tai kansallisia standardeja. 4.4 Miksi esteiden poistaminen on tärkeää? Pohjoismaisten, eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten markkinoiden avoimuus vahvistaa kilpailua, pitää hinnat kurissa ja lisää tavaroihin ja palveluihin kohdistuvia laatuvaatimuksia. Kilpailukykyiset markkinat ovat myös tärkeä edellytys talouskasvun edistämiselle ja uusien työpaikkojen luomiselle. Tästä hyötyvät niin kuluttajat kuin yrityksetkin. Turhien rajaesteiden välttäminen on ratkaisevan tärkeää etenkin Pohjoismaiden kaltaisille pienille maille, joille on tunnusomaista talouden avoimuus sekä pienten ja keskisuurten yritysten runsaus. Vapaat markkinat parantavat kuluttajien valinnanmahdollisuuksia ja merkitsevät parempia tuotteita ja palveluita edullisempaan hintaan. Kaupan esteet heikentävät hyvinvointiamme, ja niiden poistaminen puolestaan avaa Pohjoismaiden elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia sekä Pohjoismaissa että muualla. Noin 20 % Pohjoismaiden ulkomaankaupasta tapahtuu Pohjoismaiden välillä. On tärkeää saada Pohjoismaiden yritykset näkemään koko Pohjola kotimarkkina-alueenaan. Yritysten kohtaamia kaupan esteitä on kartoitettu useaan otteeseen. Tavaroiden osalta eniten ongelmia esiintyy ja runsaimmin niitä kuvaavaa tilastotietoa on saatavissa aloilla, joiden säännöstöjä ei ole yhdenmukaistettu. Vuonna 2007 ilmestyneessä pohjoismaisessa raportissa 6 kaikkiaan 56 % vastanneista yrityksistä ilmoittaa kohtaavansa esteitä käydessään tavaroiden ja palveluiden kauppaa muissa Pohjoismaissa. Lupa- ja merkintäjärjestelmiä pitää esteenä 23 % yrityksistä. EU:ssa vuonna 2002 tehty tutkimus osoittaa, että 35 %:lla yrityksistä on ongelmia saada tuotteensa hyväksyttyä muissa EU-maissa. Euroneuvontakeskusten saamien yhteydenottojen analyysista ilmenee, että noin 60 % harmonisoimattoman tuotealueen kysymyksistä liittyy kansallisten teknisten säännösten aiheuttamiin ongelmiin. Euroopan työnantajajärjestön UNICEn vuonna 2004 tekemä tutkimus osoittaa, että tuotteiden mukauttamista kansallisiin säännöksiin on vaadittu yli puolelta yrityksistä ja tuotteiden ylimääräistä kansallista testausta puolestaan 46 %:lta yrityksistä Luvut ovat peräisin vaikutustenarvioinnista, jonka Euroopan komissio esitti vuonna 2007 yhdessä vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen säätelyä koskevan ehdotuksen kanssa, ks. 20

21 Neljä kymmenestä Pohjoismaiden yrityksestä pitää esteenä sitä, ettei niillä ole riittävästi tietoa mahdollisuuksista hyödyntää pohjoismaisia resursseja (koulutettu työvoima, erikoistunut tutkimus jne.). Tämänkaltaisilla kaupan esteillä on kielteisiä taloudellisia seurauksia tuottajille, jotka joutuvat kärsimään kustannusten noususta tai tappioista mukauttaessaan tuotteitaan eri markkinoiden vaatimuksiin, testatessaan niitä uudestaan tai pahimmassa tapauksessa luopuessaan kokonaan niiden markkinoinnista muualla kuin kotimaassaan. Taloudellisia kokonaiskustannuksia on vaikea arvioida. Pohjoismaissa ei ole viime aikoina tehty tämäntyyppisiä tutkimuksia. EU:ssa tehtyjen selvitysten mukaan kansallisten teknisten säännöstöjen eroista sekä lisätestauksesta ja sertifioinnista aiheutuvien kustannusten osuus on tuotetyypistä riippuen 2 10 % kokonaistuotantokustannuksista. Laskelmissa ei ole otettu huomioon, ovatko kansalliset tekniset säännökset laillisia. Kaupan esteistä koituu seurauksia myös kuluttajille kalliimpien tavaroiden ja palveluiden sekä huonomman valikoiman muodossa. 4.5 Kuinka rajaesteitä poistetaan? Sääntöjen yhdenmukaistaminen EU:n tasolla Tehokas tapa välttää kaupan esteitä on yhdenmukaistaa sääntöjä siten, että ne ovat samat kaikkialla. Tavaroiden osalta on hyvin tavanomaista, että kaikissa maissa on voimassa samat vaatimukset. Euroopan komission mukaan EU:ssa on tätä nykyä harmonisoitu noin 75 % teollisuustuotteista. Yhdenmukaistaminen tapahtuu eri tavoin. Uusin ja tehokkain menetelmä on, että direktiiveihin kirjataan vain tavaran terveys-, ympäristö- ja/tai turvallisuusnäkökohtia koskevat olennaiset vaatimukset. Muilta osin direktiiveissä viitataan eurooppalaisiin standardeihin, joita eurooppalaiset standardointielimet laativat EU:n ja Eftan toimeksiannosta. Standardeissa tarkennetaan teknisiä vaatimuksia. Direktiivien pohjalta laadittavia standardeja kutsutaan yhdenmukaistetuiksi standardeiksi. Mikäli tuote on valmistettu yhdenmukaistettua standardia noudattaen, sen katsotaan täyttävän direktiivin vaatimukset ja sille tulee myöntää niin kutsuttu CE-merkki, joka takaa tuotteen vapaan liikkuvuuden koko EU:n ja Etan alueella. EU:n tuotedirektiivit ovat voimassa kaikissa Pohjoismaissa Pohjoismaiden väliset sopimukset Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden helpottamiseksi on tehty useita pohjoismaisia sopimuksia. Useimmat niistä koskevat kansalaisten oikeuksia, mutta muutamat ovat ajankohtaisia myös elinkeinotoiminnan harjoittamisen näkökulmasta. Esimerkkeinä mainittakoon sopimus Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi sekä sopimus yhteisistä työmarkkinoista Standardointi Tavaroille ja palveluille asetettavat vaatimukset yhdenmukaistetaan usein standardien eli yhteisten suuntaviivojen avulla. Standardeissa kuvataan tavaraan, palveluun ja/tai työskentelyprosessiin liittyviä tärkeitä näkökohtia, kuten testausmenetelmiä. Toisin kuin sääntöjä, standardeja ei ole pakko noudattaa, mikäli viranomaiset eivät sitä vaadi tai mikäli niiden noudattamista ei ole määrätty sopimuksissa. Standardit voivat olla joko kansainvälisiä, eurooppalaisia tai kansallisia riippuen siitä, minkätyyppinen standardointielin ne on laatinut. Yhdenmukaistetut standardit ovat eurooppalaisten standardointielinten CENin, CENELECin ja ETSIn laatimia standardeja, jotka on laadittu Euroopan komission ja Eftan toimeksiannosta. Nämä standardit tulee vahvistaa kansallisiksi standardeiksi EU- ja Eta-maissa. Standardeja kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa aloilla, joilla markkinat toivovat yhteisiä pelisääntöjä. Standardoinnilla on ollut ratkaiseva merkitys EU:n sisämarkkinoiden perustamiselle ja kansainväliselle 21

22 kaupalle sekä tuotteiden ja tuotantoprosessien keksimiseen ja kehittämiseen. Osallistumalla kansainväliseen standardointityöhön Pohjoismaiden yritykset voivat saada näkyvyyttä omille ratkaisuilleen ja varmistaa pääsyn kansainvälisille markkinoille. Pohjoismaat ovat usein pyrkineet yhtenä rintamana vaikuttamaan uusien yhdenmukaistettujen standardien kehittämiseen esimerkiksi rakennustuotteiden alalla. NICe (ja entinen Nordtest) on kuluneiden 30 vuoden aikana investoinut yli 1000 yhteispohjoismaisen testausmenetelmän standardointiin. Näistä noin 550 on yhä voimassa, ja loput 450 on korvattu EU:n yhdenmukaistetuilla standardeilla. Yhdenmukaistetut standardit pohjautuvat usein pohjoismaisiin standardeihin. Esimerkkeinä voimassaolevista testausmenetelmistä voidaan mainita öljyvuotojen mittausmenetelmä, hitsattujen rakenteiden turvallisuuden tarkastusmenetelmä, liikennesektoreiden melutason mittausmenetelmä sekä rakennustuotealan eri menetelmät. Testausmenetelmien lisäksi on laadittu noin 500 teknistä raporttia (suuntaviivat, guidelines). Esimerkkinä mainittakoon kemian laboratorioiden sisäistä laadunohjausta koskevat suuntaviivat, jotka on käännetty kymmenelle Euroopan kielelle Cooperation, information and problem solving (SOLVIT) Esimerkiksi markkinavalvontaviranomaisten on tärkeää tehdä yhteistyötä, jotta varmistetaan muun muassa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen yhdenmukainen soveltaminen ja noudattaminen. Pohjoismaiden kansalaisille ja yrityksille on tärkeää tarjota oikeaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa, jotta heitä saataisiin innostettua esimerkiksi työskentelemään, opiskelemaan, perustamaan yrityksiä ja investoimaan pääomaa muihin Pohjoismaihin. Useat toimijat, kuten Haloo Pohjola, kahdenväliset tietopalvelut ja raja-alueet, ylläpitävät rajaesteiden poistamiseen pyrkiviä erityisiä tietopalveluita. Ongelmanratkaisua tukemalla pystytään yleensä tehokkaasti poistamaan rajaesteitä. Mikäli yrityksellä tai kansalaisella on ongelmia toisen maan viranomaisten kanssa esimerkiksi tutkinnon tunnustamiseen tai yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa, hän voi kääntyä SOLVIT-ongelmanratkaisupalvelun puoleen 8. SOLVIT on Euroopan komission perustama verkosto, jossa ovat mukana kaikki EU- ja Eta-maat. SOLVIT-verkoston tulee ratkaista asiat kymmenen viikon määräajan kuluessa. Verkosto käsittelee vuositasolla noin 600 asiaa, joista 80 % saadaan ratkaistua

23 5. POHJOISMAISEN RAJAESTETYÖN TOIMIJOITA JA JÄRJESTELMIÄ Kuten aiemmin on todettu, Pohjoismaiden välisten rajaesteiden purkamiseksi tehtävälle työlle on ominaista toimijoiden ja tehtävien laaja kirjo. Tähän raporttiin on kerätty aineistoa lähettämällä kyselylomake seuraavassa kuvatuille toimijoille. Tavoitteena oli koota tietoa keskeisimmistä tehtävistä, vuoden 2006 tuloksista sekä vuoden 2007 tärkeimmistä hankkeista. Vastaukset ovat tämän raportin liitteenä. 5.1 Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö koordinoi rajaesteiden poistamiseksi tehtävää työtä eri alojen ministerineuvostojen, pohjoismaisten tietopalveluiden ja pohjoismaisten raja-aluekomiteoiden välillä. Sihteeristön tärkeimpänä tehtävänä rajaesteiden saralla on helpottaa yksityishenkilöiden ja yritysten liikkuvuutta Pohjoismaissa tarjoamalla tietoa ja neuvontaa. Lisäksi pyritään poliittista tietä vaikuttamaan maihin, jotta ne mukauttaisivat tai muuttaisivat säännöstöjä, jotka vaikeuttavat tai estävät liikkuvuutta ja rajat ylittävää toimintaa. Muilta osin viitataan yhteistyöministereiden selontekoon Pohjoismaiden välisten rajaesteiden poistamisesta. 9 Lisäksi ministerineuvoston sihteeristö on tehnyt aloitteen rajapoliittisen foorumin perustamiseksi. Kyseessä on viranomaisten, pohjoismaisten järjestöjen ja muiden toimijoiden edustajista koostuva verkosto, joka kokoontuu keskustelemaan ja vaihtamaan tietoja pohjoismaisesta rajaestetyöstä. Foorumin tavoitteena on saavuttaa synergiaetuja tiivistämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Näin voidaan edistää alueellista kasvua ja kehitystä, Pohjoismaiden välisten rajaesteiden poistamista sekä yksityishenkilöille ja elinkeinoelämälle suunnatun tiedotuksen parantamista liikkuvuuden edistämiseksi. Rajapoliittiseen foorumiin kuuluvat Pohjoismaiden raja-aluekomiteat, pohjoismaiset tietopalvelut, kuntien ja alueiden keskeiset virkamiehet ja poliitikot sekä muiden asianmukaisten viranomaisten edustajat. Rajapoliittinen foorumi kokoontuu yhdestä kahteen kertaan vuodessa

24 5.2 Elinkeinoelämän vauhdittajajärjestelmä Jotta elinkeinoelämän rajaesteiden poistamiseksi tehtävässä työssä päästäisiin konkreettisiin tuloksiin, Pohjoismaiden yhteistyöministerit sekä elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvosto ovat asettaneet alalle erityisen vauhdittajan. Hänen tehtävänään on jouduttaa Pohjoismaiden viranomaisten toimintaa poliittisin ja hallinnollisin keinoin. 5.3 Sosiaalisektorin vauhdittajajärjestelmä Yhteistyöministerit sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto ovat nimittäneet sosiaali-sektorille rajaestetyön vauhdittajan. 5.4 Haloo Pohjola Haloo Pohjola 10 on Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön alainen Internet-pohjainen tietopalvelu, joka tiedottaa yksityishenkilöille ja (vuodesta 2007 lähtien) yrityksille Pohjoismaiden säännöstöistä. Haloo Pohjolalla on toimipisteet myös kaikissa Pohjoismaissa. Haloo Pohjola neuvoo ja opastaa sekä raportoi ongelmista ja rajaesteistä ministerineuvoston sihteeristölle. 5.5 Pohjoismaiden raja-alueet Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee kahdeksaa pohjoismaista raja-aluetta 11. Jotkin näistä kattavat suuria alueita ja ovat luonteeltaan hyvinkin kansainvälisiä. Toiset tekevät paikallistason työtä suppeammalla raja-alueella. Raja-alueilla käsitellään muun muassa rajaesteasioita. Raja-alueiden yhteistyöelimet kuuluvat tietyin variaatioin kuntien, alueiden ja maiden alaisuuteen. Raja-alueet ovat: ARKO Merenkurkun neuvosto Keskipohjola-komitea NORA Pohjoiskalotin neuvosto Saaristomeren yhteistyöneuvosto Østfold Bohuslän/Dalsland Juutinrauma-komitea. 5.6 Muita toimijoita Pohjoismaiden kahdenväliset tietopalvelut, kauppakamarit ja muut yhteistyöelimet pyrkivät niin ikään purkamaan rajaesteitä

25 Tavoitteenamme on kiinnittää huomiota rakennustuotteita koskevien sääntöjen suurimpiin eroihin Pohjoismaiden välillä ja esitellä niitä koskevia ratkaisuja. Projektipäällikkö Anders Gustavsson meneillään olevasta NICe-projektista, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa Pohjoismaiden puurakentamista koskevaa säännöstöä. 6. NICEN RAJAESTETYÖ 25

26 6.1 Miten NICe pyrkii edistämään rajatonta Pohjolaa? NICe pyrkii lisäämään tavaroiden ja palveluiden, ideoiden ja pääoman sekä ihmisten ja osaamisen liikkuvuutta. Pohjoismaisten sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi NICe osallistuu hankkeisiin, joiden tavoitteena on parantaa Pohjoismaiden yritysten kilpailuedellytyksiä, sekä hankkeisiin, joissa etsitään ja poistetaan etenkin sellaisia konkreettisia esteitä, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä ja koskettavat useita eri toimijoita. Tärkeitä toimenpiteitä rajattoman Pohjolan edistämiseksi ovat: Sääntöjen, standardien ja testausmenetelmien yhdenmukaistaminen Markkinavalvontayhteistyö Yhteispohjoismaisten osaamismarkkinoiden luominen Parempien edellytysten luominen yritysten perustamiselle yli rajojen. NICe rahoittaa jatkuvasti useita pohjoismaisiin sisämarkkinoihin ja rajattomaan Pohjolaan liittyviä hankkeita. Projektien yhteisenä lähtökohtana on, että pohjoismaisessa yhteistyössä tulee pyrkiä täydentävyyteen, pohjoismaisten kotimarkkinoiden tulee voida korvata pienemmät kansalliset kotimarkkinat ja Pohjoismaiden tulee voida vaikuttaa elinkeinoelämän eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen kehitykseen yli valtakunnanrajojen. NICellä on käytössään asiantuntijafoorumi, joka auttaa sitä arvioimaan sisämarkkinoihin ja rajattomaan Pohjolaan liittyviä hankkeita. Foorumi koostuu Pohjoismaiden viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestökentän edustajista. Saadakseen ideoita rajaestetyöhön NICe järjestää myös tiedotuskokouksia ja seminaareja ajankohtaisille toimijoille. NICe on palkannut vuonna 2007 uuden työntekijän, joka työskentelee täyspäiväisesti sisämarkkinoihin ja rajaesteisiin liittyvien kysymysten parissa. 6.2 Vuosien 2006 ja 2007 hankkeita ja selvityksiä Vuosien pohjoismaisen elinkeinopoliittisen yhteistyöohjelman mukaisesti NICe on keskittynyt viime vuosina etenkin riskipääoma- ja rakennusalan rajaesteisiin. Lisäksi on tehty aloite standardointia sekä Pohjoismaiden kilpailukykyä käsittelevien selvitysten tekemiseksi Rakennustuotealan standardointihankkeet Rakennustuotealalla on voimassa rakennusalan tuotteita koskeva EU-direktiivi, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa kansallisia lainsäädäntöjä ja poistaa kaupan esteitä säätelemällä rakennustuotteiden hyväksymistä koskevia yhteisiä standardeja ja menettelytapoja. Rakennustuotealalla ei ole kovinkaan monia yhdenmukaistettuja standardeja, mutta EU:ssa tehdään parhaillaan työtä uusien standardien kehittämiseksi. On tärkeää varmistaa, että vaatimuksia ja testausmenetelmiä koskevat uudet standardit sopivat pohjoismaisiin tuotteisiin, etenkin kun rakennustuotealan eurooppalaisia standardeja ei aina mukauteta alueellisiin eroihin ottaen huomioon esimerkiksi kylmän- ja lumenkestäviltä materiaaleilta vaadittavia mittoja ja muita ominaisuuksia. Pohjoismailla on asiantuntemusta ja kiinnostusta osallistua rakennustuotealan eurooppalaiseen standardointityöhön. 12 Lisätietoja hankkeista osoitteessa 26

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018

Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018 Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018 Oikeusalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2015 2018 ISBN 978-92-893-4049-6 (PRINT) ISBN 978-92-893-4056-4 (PDF) http://dx.doi.org/10.6027/anp2015-743

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Haloo Pohjola -neuvontapalvelu

Haloo Pohjola -neuvontapalvelu -neuvontapalvelu Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu ja rajaesteyhteistyö Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi EU-asetusuudistus ja Pohjoismaiset sopimukset 1 Mikä on?

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Pohjoismainen lainsäädäntöyhteistyö ohjelma ja periaatteet

Pohjoismainen lainsäädäntöyhteistyö ohjelma ja periaatteet Pohjoismaiden ministerineuvosto Store Strandstræde 18 DK-1255 Köpenhamn K Puhelin +45 3396 0200 Faksi +45 3396 0201 www.norden.org Pohjoismainen lainsäädäntöyhteistyö ohjelma ja periaatteet MR-lag, 2005-1,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2014 2017

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2014 2017 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2014 2017 VALOKUVA: SIGNELEMENTS VALOKUVA: PÅL ESPEN OLSEN Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

EUROOPAN KOMMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO. Toimintaohjeet 1

EUROOPAN KOMMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO. Toimintaohjeet 1 FI FI FI EUROOPAN KOMMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 14.2.2011 - Vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen soveltaminen lannoitteisiin ja kasvualustoihin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Laadukasta ja merkityksellistä koulutusta ja tutkimusta

Laadukasta ja merkityksellistä koulutusta ja tutkimusta Laadukasta ja merkityksellistä koulutusta ja tutkimusta Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) yhteistyöohjelma vuodesta 2015 lähtien 541 TRYKSAG 457 Laadukasta ja merkityksellistä

Lisätiedot

CE merkintä vesihuoltotuotteissa

CE merkintä vesihuoltotuotteissa CE merkintä vesihuoltotuotteissa Vesihuolto 2014 3-4. 6. 2014 EU:n rakennustuoteasetus Rakennustuoteasetus tuli voimaan 1.7.2013 CE merkintä ja suoritustasoilmoitus on pakollinen, jos Tuote kuuluu harmonisoidun

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Teräspaalujen CE-merkintä. Tkt Vesa Järvinen

Teräspaalujen CE-merkintä. Tkt Vesa Järvinen Teräspaalujen CE-merkintä Tkt Vesa Järvinen Esityksen sisältö Mikä on CE-merkki? Rakennustuotteen CE-merkintäjärjestelmät CE-merkin sisältö Teräsputkipaalujen CE-merkinnät CE-merkintä Ruukin paalutuotteilla

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä P7_TA(2013)0248 Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. kesäkuuta 2013 kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Euroopan komission ehdotus

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA

YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA Euroopan unioni on aloittelemassa neuvotteluita kaupan vapauttamisesta USA:n ja Japanin kanssa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.

HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9. HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.2015 Avoimuusdirektiivin muutosten täytäntöönpano - keskeisimmät

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010 Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

CE-merkintä 9.5.2011

CE-merkintä 9.5.2011 CE-merkintä 1 9.5.2011 Esityksen sisältö Mikä on CE-merkintä? Mihin CE-merkintä perustuu? Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen Valmistajan ja Ilmoitetun laitoksen tehtävät CE-merkintä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Miten näytteenottovälineet päätyvät näytteenottajan kärryyn? Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Hankintalainsäädäntö Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Valtaosa rakennustuotteista tarvitsee CE-merkinnän vuoteen 2013 mennessä. Ilman CE-merkintää ei rakennustuote voi määräajan jälkeen olla markkinoilla, ei Suomessa

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot