ELINTARVIKEALAN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMESSA Pk-yrittäjien näkemyksiä strategian suunnitteluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINTARVIKEALAN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMESSA Pk-yrittäjien näkemyksiä strategian suunnitteluun"

Transkriptio

1 ELINTARVIKEALAN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMESSA Pk-yrittäjien näkemyksiä strategian suunnitteluun Piritta Rantula Opinnäytetyö Toukokuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä RANTULA, Piritta Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 45 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi ELINTARVIKEALAN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMESSA Pk-yrittäjien näkemyksiä strategian suunnitteluun Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja SEURANEN, Marja Toimeksiantaja Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinointi Tiivistelmä Salainen saakka Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinoinnille taustatietoa, jota se voi hyödyntää uuden elintarvikealan kehittämisstrategian suunnittelussa. Uusi strategia ohjaa elintarvikealan kehittämistyötä vuosina Keski-Suomen maakunnan alueella. Opinnäytetyössä käsitellään myös Euroopan Unionissa laadittuja tavoiteohjelmia, jotka osaltaan mahdollistavat elintarvikealan kehittämistyön. Taustatietoa kerättiin pk-elintarvikeyrittäjiltä kirjallisella kyselyllä ja teemahaastattelulla. Kirjalliseen kyselyyn vastasi 12 pk-elintarvikeyrittäjää. Kirjallisella kyselyllä selvitettiin pk-elintarvikeyrittäjien verkostoitumisen ja tuotekehityksen yleisyyttä, o n- gelmakohtia ja kehittämistarpeita. Teemahaastattelut toteutettiin kahdessa kuuden yrittäjän ryhmässä. Teemahaastatteluilla selvitettiin syvällisemmin yrittäjien näkemyksiä alan keskeisimmistä kehittämiskohteista, verkostoitumisen ja yhteistyön esteistä sekä hyödyistä tulevaisuudessa. Tutkimuksessa selvisi, että yrittäjät kokivat verkostoitumisen tarpeelliseksi alan kovenevan kilpailun vuoksi. Esteeksi yrittäjät kokivat kielteiset asenteet verkostoitumista kohtaan, erilaiset kommunikointiin ja yhteydenpitoon liittyvät ongelmat sekä byrokratian. Kehittämisapua yrittäjät kaipasivat tuotteistamiseen, markkinointiin sekä laatujärjestelmien luomiseen ja käyttöönottoon. Opinnäytetyö auttaa hahmottamaan Keski-Suomen alueella tehtävää elintarvikealan kehittämistyötä, tuo esille pk-elintarvikeyrittäjien mielipiteitä kehittämistyöstä sekä auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan lähitulevaisuuden elintarvikealan kehittämisstrategiaa. Avainsanat (asiasanat) Elintarvikeala, elintarvikeyritys, kehittämisohjelma, kehittämistyö Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNI DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author RANTULA, Piritta Type of Publication Bachelor s thesis Pages 45 Confidential Language Finnish Until Title DEVELOPING FOOD INDUSTRY IN CENTRAL FINLAND Small and medium-sized enterprisers views to strategy planning Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor SEURANEN, Marja Assigned by Co-ordination of small and medium-sized food industry in Central Finland Abstract The idea of the Bachelor s thesis was to collect background information to Co-ordination of small and medium-sized food industry in Central Finland. This information would be then used to prepare the new food industry strategy for the years to act as a guideline for food industry development in Central Finland area. The data were collected by a questionnaire and theme interviews. The questionnaire was answered by 12 enterprisers. The aim was to get information cooperation, research and development problems and needs. The theme interviews were conducted in two groups, both with six enterprisers. The aim of these was to gain deeper insight into the enterprisers views to problems and benefits of cooperation. The results showed that the enterprisers felt that cooperation was necessary. Negative attitude, networking and communication problems were seen as obstacles for the cooperation. The enterprisers needed assistance in product development, marketing and creating and introducing quality systems. This Bachelor s thesis helps to describe the development work in food industry in Central Finland by introducing the small and medium-sized enterprisers views for development. It also helps to plan and carry out the food industry strategy in the near future. Keywords Food industry, food company, development, development programme Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PK-ELINTARVIKEALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Elintarvikealan ja pk-yrityksen määrittely Toimintaympäristön kartoitus OHJELMAPERUSTEINEN KEHITTÄMISTYÖ Tavoiteohjelmat Tavoite 1 ohjelma Tavoite 2 ohjelma Tavoite 3 ohjelma Maaseudun kehittämisohjelma ja maaseutuyhteisöaloite Maaseutupoliittinen toimintaohjelma Rakennerahastot PK-ELINTARVIKEALAN KEHITTÄMISTYÖ KESKI-SUOMESSA Pk-elintarvikealan strategia ja kehittämisohjelma Kehittämistyön tuloksia Pk-elintarvikealan kehittämistyön tulevaisuus PK-ELINTARVIKEYRITTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ STRATEGIAN SUUNNITTELUUN Tutkimuksen toteuttaminen Kirjallinen kysely Teemahaastattelu Tutkimusten tulokset Yhteistyö ja verkostoituminen Tuotekehitys Osaaminen ja vahvuudet Markkinointi, koulutus ja asiakaspalaute POHDINTA...29

5 LÄHTEET LIITTEET...34 Liite 1. Suomen maaseutupoliittinen järjestelmä...34 Liite 2. Päättyneitä elintarvikealan hankkeita...35 Liite 3. Strategiakehyksen luonnos...39 Liite 4. Kehittämisohjelma ja strategiaprosessi...40 Liite 5. Kirjallinen kyselylomake...41 Liite 6. Teemahaastattelukysymykset...45 KUVIOT KUVIO 1. Tavoite 1 ohjelma-alueen kartta... 9 KUVIO 2. Tavoite 2 ohjelma-alueen kartta...10 TAULUKOT TAULUKKO 1. Virallinen pk-yrityksen määritelmä...6

6 3 1 JOHDANTO Suomen liittyminen Euroopan Unioniin vuonna 1995 nopeutti Suomessa elintarvikealan, maaseudun ja maatalouden rakennemuutoksia. Elintarvikealalta poistui lyhyessä ajassa yhteensä työpaikkaa. Maaseudulta muutti kaupunkeihin runsaasti ihmisiä. Maatilojen määrä laski Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen rajusti. Tilojen oli selviytyäkseen kehitettävä toimintaansa ja luonnollinen suunta oli maatiloilla tuotettujen perusraaka-ainei- den jalostus ja myynti. Keski-Suomi on perinteisesti ollut maatalousvetoinen alue, mutta pk-elintarvikeyrittäjyydellä ei ole Keski-Suomessa pitkiä perinteitä. Pkelintarvikeyrityksien tukeminen ja kehittäminen luo Keski-Suomeen uusia työpaikkoja, tekee maaseudusta vetovoimaisemman asuinpaikan ja antaa maataloudelle lisätuloja. Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinointi tarjosi minulle mahdollisuuden osallistua Keski-Suomen pk-elintarvikealan kehittämistyöhön. Sain koordinoinnilta tehtäväksi kerätä pk-elintarvikeyrittäjien kokemuksia käynnissä olevasta kehittämistyöstä sekä selvittää yrittäjien näkemyksiä alan lähitulevaisuuden kehittämisnäkymistä. Koordinointi käyttää tuloksia apuna suunnitellessaan uutta Keski-Suomen pk-elintarvikealan strategiaa ja kehittämisohjelmaa vuosille Strategiassa määritellään elintarvikealan visiot, kehittämiskohteet ja -tavoitteet. Kehittämisohjelman avulla toteutetaan strategiaa käytännössä. Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinointi on toiminut vuoden 2005 alusta ja sen toimikausi kestää saakka. Se jatkaa Keski-Suomen pkelintarvikealan koordinaatiohankeen ( ) aloittamaa työtä. Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinoinnin ensisijainen tehtävä on uuden elintarvikealan strategian ja kehittämisohjelman suunnittelu. Koordinoinnin muita tehtäviä ovat aluekehityksen ja kehittämistyön tukeminen sekä pk-elintarvikeyritysten ja alan muiden toimijoiden verkostoitumisen tukeminen. Koordinointi toteuttaa alan ja yrittäjien tarpeista lähteviä selvityksiä ja arviointeja, käynnistää uusia hankkeita sekä huolehtii yhteisten tavoitteiden

7 4 saavuttamisesta. Koordinointi luo elintarvikealalle yhteistä markkinointimateriaalia ja huolehtii elintarvikealan tiedottamisesta esimerkiksi ruokacentria internetsivuston kautta ja postituslistoilla. Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinoinnin rahoittaja on Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto. Hallinnoijana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Koordinointi halusi selvittää pk-elintarvikeyrittäjien kokemuksia, mielipiteitä ja toiveita, jotta strategian suunnittelussa pystyttäisiin huomioimaan paremmin yrittäjien päivittäisessä työssä ilmeneviä ongelma- ja kehittämiskohteita. Koin tehtävän mielenkiintoiseksi, koska se sisälsi minulle sekä ennestään tuttuja että uusia haastavia aihealueita. Aiempi koulutukseni liittyi elintarvikkeisiin ja ruoanvalmistukseen. Minulla oli perustietoa kehittämistyöstä, koska ammattikorkeakouluopinnoissani olen ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa kehittämisprojekteja. Elintarvikealan pk-yrittäjyys ja elintarvikealan kehittämistyö olivat kuitenkin minulle uusia aihealueita. Halusin opinnäytetyössäni perehtyä lisäksi niihin lähtökohtiin, jotka mahdollistavat kehittämistyön tekemisen sekä kartoittaa Keski-Suomessa tehtävää elintarvikealan kehittämistyötä. Opinnäytetyön tutkimukset toteutettiin kirjallisella kyselyllä ja teemahaasta ttelulla Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinoinnin järjestämän Keski- Suomen elintarvikealan kehittämisen tulevaisuus päivän aikana. Kehittämispäivän teemoja olivat elintarvikealan yrittäjien yhteistyön lisääminen oman alan ja lähialojen suurten ja pienten yritysten kanssa, verkostoituminen ja tuotekehitys. Elintarvikealan kehittämisen tulevaisuus päivään oli kutsuttu Keski-Suomen pk-elintarvikeyrittäjiä, Keski-Suomen elintarvikealan sidosryhmien edustajia ja hankevetäjiä. Paikalle saapui 13 pk-elintarvikeyrittäjää ja neljä sidosryhmien edustaa ja yksi hankevetäjä. Kirjalliseen kyselyyn vastasi 12 pk-elintarvikeyrittäjää. Kirjallisessa kyselyssä selvitettiin pk-yritysten verkostoitumista, yhteistyötä ja tuotekehitystä. Kirjalliseen kyselyyn vastanneet yrittäjät osallistuivat myös teemahaastatteluun, joka järjestettiin kahdessa kuuden yrittäjän ryhmässä. Teemahaastatteluiden avulla selvitettiin syvällisemmin yrittäjien

8 5 mielipiteitä ja kokemuksia yhteistyöstä, verkostoitumisesta ja tuotekehityksestä. Opinnäytetyössäni kokoan tutkimustuloksien ja kirjallisuuden avulla tietoperustan, joka helpottaa elintarvikealan strategian ja kehittämisohjelman suunnittelua. Opinnäytetyöni tavoitteena on myös auttaa kehittämistyötä tekeviä ja kehittämistyössä mukana olevia hahmottamaan laajemmin monitahoinen toimintaympäristö, jossa kehittämistyötä tehdään. On tärkeää, että kaikki kehittämistyössä mukana olevat tuntevat perusteet, miksi pk-elintarvikealaa kehitetään, miten kehittämistyötä tehdään ja millaisia tuloksia on saatu aikaan. Näiden asioiden tiedostaminen antaa paremmat lähtökohdat elintarvikealan kehittämistyön tulevaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen. 2 PK-ELINTARVIKEALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Elintarvikealan ja pk-yrityksen määrittely Elintarvikealalla tarkoitetaan elintarvikkeiden ja juomien valmistusta. Elintarvikealaan kuuluvat seuraavat yritysalat: maitotaloustuotteiden valmistus, mylly- ja jauhotuotteiden valmistus, marja- ja hedelmätuotteiden valmistus, eläintenruokien valmistus, öljyjen ja rasvojen valmistus, juomien valmistus, vihannes-, juures- ja perunatuotteiden jalostus, kalanjalostus, teurastus, lihajalostus sekä muu elintarvikkeiden valmistus. Ryhmään muu elintarvikkeiden valmistus kuuluvat esimerkiksi hunajanjalostus, karamellien valmistus ja erikoiselintarvikkeiden valmistus. (Elintarviketeollisuusliitto 2005.) Laajemman tarkastelukehyksen eli klusterin muodostavat elintarvikealan toimintaan liittyvät lähi- ja tukialat ja tarvittavat tuotannontekijät. Elintarvikeklusterin lähialoja ovat luonnonvara-ala, maa-, riista- ja metsätalous. Elintarvikealan klusteriin tukialoja ovat esimerkiksi elintarvikekuljetukset ja liikeelämän palvelut. Asiakasaloina elintarvikeklusteriin voivat kuulua esimerkiksi vähittäiskauppa, tukkukauppa, matkailu- ja ruokapalvelut.

9 6 Klusterin yritykset toimivat yhteistyössä toistensa kanssa: raaka-aineiden, tuotteiden ja palveluiden tuottajina, alihankkijoina, kilpailijoina ja asiakkaina. Klusterissa yritysten keskinäinen vuorovaikutus tuottaa etua, jollaiseen itsenäisesti toimivalla yrityksellä ei ole mahdollisuuksia. Klusterit ovat verkostomaisia kokonaisuuksia, joissa tärkeintä ovat yritysten ja toimialojen keskinäiset kytkennät ja vuorovaikutteinen tukeminen. (Pirkanmaan ennakointipalvelu 2005.) Pk-yrityksen virallinen määritelmä on laadittu Euroopan Unionissa (2003/ 361/EY). Pk-yritys tarkoittaa mikroyritystä, pientä yritystä tai keskisuurta yritystä. Pk-yritys määritellään niin, sen palveluksessa voi olla enintään 249 työntekijää ja liikevaihto voi olla enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Määritelmä on ollut voimassa alkaen. (Tekes 2005.) TAULUKKO 1. Virallinen pk-yrityksen määritelmä Yrityksen koko Henkilöstö Liikevaihto tai Tase Keskisuuri < 250 = 50 miljoonaa Pieni < 50 = 10 miljoonaa = 43 miljoonaa = 10 miljoonaa Mikro < 10 = 2 miljoonaa = 2 miljoona Elintarvikealalla pk-yritys määritellään muillakin kriteereillä kuin vuoden 2005 alusta käyttöön otetulla virallisella määritelmällä. Syynä tähän on, että uusi Euroopan Unionissa tehty määritelmä poikkeaa jonkin verran aiemmasta virallisesta määritelmästä. Erilaisia määritelmiä on myös siitä syystä, että osa alan toimijoista, kuten rahoittajista, on ottanut käyttöön omia tarpeitaan pa-

10 7 remmin palvelevia määritelmiä. Yhtenä syynä määritelmien erilaisuuteen voi olla myös se, että kaikki elintarvikealan toimijat eivät välttämättä ole tietoisia virallisesta määritelmästä. Tilastoitujen pk-elintarvikealan yrityksien määrä vaihtelee Suomessa aineistosta riippuen yrityksen välillä (Keski-Suomen elintarvikealan kehittämisohjelma 2002, 4). Keski-Suomessa on alle 20 henkilöä työllistäviä elintarvikeyrityksiä yhteensä 201 kappaletta. Yli 20 henkilöä työllistäviä elintarvikeyrityksiä on Keski-Suomessa yhteensä kahdeksan. (Ruoka-Suomi 2005.) 2.2 Toimintaympäristön kartoitus Vuonna 2004 tehtiin Ruoka-Suomen toimesta tutkimus, jossa selvitettiin elintarvikealan pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittämistä kartoittamalla pkelintarvikeyritysten toimintaympäristöä. Tutkimuksessa oli yrittäjiä koko Suomen alueelta ja vastaajat toimivat kaikilla elintarvikealan yrityssektoreilla. Tutkimukseen osallistui 251 yritystä. (Hiekkataipale 2004, 11.) Tutkimuksesta kävi selville, että pk-elintarvikealan yritykset myyvät tuotteitaan pääasiassa oman maakunnan alueelle. Valtaosa pk-elintarvikeyrityksistä ei harjoittanut vientiä tai vienti oli vähäistä. Asiakaspalautejärjestelmät eivät olleet pk-elintarvikeyrityksissä systemaattisia. Palaute saatiin asiakaspalvelutilanteessa suoraan asiakkaalta ja palaute käsiteltiin heti. Asiakaspalautetta ei kirjattu yleensä ylös. Elintarvikealan pk-yrityksissä markkinointi tapahtui pääasiassa henkilökohtaisilla käyneillä asiakkaan luona. (Emt. 76.) Elintarvikealan kilpailu koettiin kovaksi, mutta sen ei koettu uhkaavan toiminnan jatkuvuutta. Erikoistuminen nähtiin tulevaisuudessa tärkeänä kilpailutekijänä. Elintarvikeyrittäjillä oli uskoa ja luottamusta omaan osaamiseen ja tuotteet alalla koettiin ainutlaatuisiksi, korkealuokkaisiksi ja innovatiivisiksi sekä hinnaltaan kilpailukykyisiksi. Tuotteiden ja toiminnan korkea laatu sekä hyvä imago olivat keskeisimpiä yrityksien vahvuuksia. Joustava ja asiakaslähtöinen toiminta antoi etulyöntiaseman kilpailijoihin nähden. Asiakkaat arvostivat paikallisia laadukkaita ja tuoreita tuotteita. (Emt )

11 8 Tutkimuksessa selvisi, että yrittäjillä oli vaikeuksia saada tuotteitaan markkinoille ja yrittäjät eivät uskaltaneet ottaa riskejä. Riskinottokyvyn puuttuminen vähensi kiinnostusta esimerkiksi markkinoinnin suuntaamiseen ulkomaille ja jopa maakunnan ulkopuolelle. Myös viranomaissäädökset vaikeuttivat yritystoimintaa varsinkin lihatuotteiden ja juomien valmistajien keskuudessa. Rahoituksen riittämättömyys oli usein esteenä yritystoiminnan laajentamiselle. (Emt. 77.) Elintarvikealan pk-yrityksissä oli vähäinen henkilökunnan vaihtuvuus ja työntekijöillä oli pääsääntöisesti alan koulutus. Työntekijöiden osaamista kehitettiin säännöllisesti. Työilmapiiri oli yrityksissä hyvä ja työntekijöiden työmotivaatio korkea. Yritysten kilpailukyky oli parantunut kustannussäästöjen johdosta. Yritykset etsivät uusia asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja kehittivät uusia tuotteita. (Emt. 77.) 3 OHJELMAPERUSTEINEN KEHITTÄMISTYÖ 3.1 Tavoiteohjelmat Euroopan Unionin alueiden välisiä kehityseroja pyritään vähentämään Euroopan Unionin toimesta kehittämistyön avulla, jota suunnataan tavoiteohjelmilla. Suomessa Euroopan Unionin ohjelmaperusteista kehittämistyötä tehdään tavoite 1 ohjelman, tavoite 2 ohjelman ja tavoite 3 ohjelman avulla. (Sisäasiainministeriö 2005.) Tavoiteohjelmilla tuetaan heikommin kehittyneitä ja taantuvia alueita. Tavoiteohjelmien kohdealueilla on alhainen investointiaste, työttömyys on maan keskiarvoa korkeampaa ja yrityksille tarjottavat palvelut ovat puutteellisia. Alueet kärsivät rakenteellisista vaikeuksista ja muutoksista. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005.)

12 Tavoite 1 ohjelma Tavoite 1 ohjelmaa toteutetaan Keski-Suomessa Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa. Alueella asuu noin henkilöä. (Keski-Suomen tavoite 1 ohjelma 2000, 7.) Tavoite 1 ohjelmassa keskitytään yritystoiminnan, maaseudun ja osaamisen kehittämiseen. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005.) Kuvio 1. Tavoite 1 ohjelman kartta Lähde: Sisäasiainministeriö Yrityksiä tuetaan kasvamaan ja kehittymään parantamalla yrityksien kasvumahdollisuuksia ja tuottavuutta. Yrityksiä autetaan hyödyntämään teknologiaa, kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia tekniikoita, tuotteistamaan, verkostoitumaan, luomaan laatujärjestelmiä ja löytämään uusia markkinoita. Uutta yritystoimintaa tuetaan tarjoamalla uuden yrityksen perustamisessa tarvittavaa asiantuntija-apua. Lisäksi tuetaan klustereiden perustamista ja pkyritysten toimintaympäristön kehittämistä. (Pohjois-Suomen tavoite 1 ohjelma 2000, 46.) Maaseudun elinvoimaisuutta lisätään monipuolistamalla elinkeinopohjaa, luomalla maaseudulle uutta yritystoimintaa ja kehittämällä maatilojen sivuelinkeinoja. Maaseudun pienyritystoiminnan kehittämisessä hyödynnetään paikallisia luonnonvaroja ja luonnonolosuhteita, omaa kulttuuria, perinteitä ja

13 10 perinteistä osaamista. Niihin perustuen maatilojen sivuelinkeinoaloja voivat olla esimerkiksi elintarvikkeiden jalostus, ravitsemispalvelut, luonnontuoteala ja erikoistuotteet. (Pohjois-Suomen tavoite 1 ohjelma 2000, 54.) Osaamisen kehittäminen on tärkeä osa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämistä. Osaamisen kehittämisellä pyritään takaamaan osaamiskeskuksille, klustereille ja maaseudun tuotantoketjuille ammattitaitoinen työvoima ja taitava yritysjohto. Käytännössä osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan erilaisten käytännön toimintamallien kehittämistä, jolloin koulutus ja opiskelu saadaan yhdistettyä joustavasti yksilön työntekoon ja eri elämänvaiheisiin sopivaksi. (Emt. 58.) Tavoite 2 ohjelma Keski-Suomessa tavoite 2 ohjelman toiminta-alueeseen kuuluvat Jyväskylän seutukunta, Jämsän seutukunta, Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunta, Keuruun seutukunta ja Äänekosken seutukunta. Alueella asuu yli henkilöä. (Keski-Suomen tavoite 2 ohjelma 2000, 9.) Kuvio 2. Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelman kartta Lähde: Sisäasiainministeriö Tavoite 2 ohjelman avulla tuetaan uusia yrityksiä suunnittelu-, perustamis- ja alkuvaiheissa. Ohjelmalla edistetään yrittäjyyskasvatusta eri koulutustasoil-

14 11 la, muokataan asenteita yrittäjyyttä kohtaan, edistetään naisyrittäjyyttä ja - johtajuutta ja kehitetään yrittäjien, henkilöstön ja työvoiman osaamista ja työelämävalmiuksia. Tavoitteina on myös kasvattaa pk-yritysten tietoverkkojen käyttöä, verkostoitumista, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä sekä ympäristövastuullisuutta. (Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelma 2000, ) Kehittämistyössä keskitytään myös kaupunki-, kunta- ja maaseutuympäristöjen uudistamiseen, eheyttämiseen ja suojeluun sekä vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseen ja alueiden omaperäisyyden löytämiseen ja vahvistamiseen ja ympärivuotisen matkailun tuotteistamiseen. Tavoitteena on lisätä paikallisyhteisöjen aktiivisuutta sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä, sosiaali- ja kulttuuriverkostoja ja kumppanuutta. Lisäksi ohjelman avulla ehkäistään pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. (Emt ) Tavoite 3 ohjelma Tavoite 3 ohjelmaa toteutetaan koko maassa lukuun ottamatta tavoite 1 alueita sekä Ahvenanmaata. Tavoite 3 ohjelma on kehittämisohjelma, jonka avulla etsitään uusia ratkaisuja työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. Toimenpiteet toteutetaan pääosin alueellisina tai paikallisina projekteina. Projekteilla lisätään uusien yritysten syntymistä kehittämällä yrittäjävalmiuksia ja nostamalla pk-yritysten henkilökunnan osaamista. Pk-yritysten kilpailukykyä edistetään puolestaan parantamalla yritysjohdon ja henkilöstön liikkeenjohto-, markkinointi- ja kansainvälistymistaitoja. Projekteilla kehitetään pk-yritysten tietotekniikkaosaamista sekä uuden teknologian hyväksikäyttöä. Suuret yritykset voivat olla mukana erilaisissa yhteistyö- ja verkostoitumisprojekteissa yhdessä pk-yritysten kanssa. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005.) 3.2 Maaseudun kehittämisohjelma ja maaseutuyhteisöaloite Alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa (ALMA) toteutetaan tavoite 1 ohjelman ulkopuolisilla alueilla. Alueellisella maaseudun kehittämisohjelmalla pyritään pysäyttämään maaseutualueiden väkiluvun vähenemisen sekä väestörakenteen vinoutuminen. Ohjelman avulla parannetaan yritystoiminnan mahdollisuuksia ja maatilojen taloudellisia valmiuksia. Kylät pyritään säilyt-

15 12 tämään toimivina asuin-, työ- ja yrittämisympäristöinä. Alueellisella maaseudun kehittämisohjelmalla pyritään syrjäisen maaseudun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. (Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2004, 57.) Maaseutuyhteisöaloite (LEADER+) ohjelma tukee maaseudun kehittämistä. Ohjelman periaatteena on, että maaseudun asukkaat päättävät itse kotiseutunsa kehittämisestä. Maaseutuyhteisöaloite ohjelman kehittämisalueita ovat maaseudun asukkaiden elämänlaadun kohentaminen, paikallisten tuotteiden jatkojalostus, toiminta-alueen luonnon ja kulttuuristen voimavarojen hyödyntämien, maaseudulta kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen hidastaminen ja maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen lisääminen. (Emt. 57.) 3.3 Maaseutupoliittinen toimintaohjelma Suomen pohjoinen sijainti sekä laaja ja harvaanasuttu maaseutu tekevät Suomesta poikkeuksellisen maan Euroopassa. Se vaikuttaa siihen, ettei Euroopan Unionissa täysin ymmärretä Suomen maaseudun ja maatalouden erityispiirteitä. Maaseutupolitiikka on tavoiteohjelmien sekä eri elinkeinoalojen ja hallinnonalojen tavoitteiden täydentäjä. Maaseutupolitiikkaa toteutetaan verkostomaisesti ja poikkihallinnollisesti (Liite 1). Maaseutupolitiikan toteuttamisen välineitä ovat tavoite 1 ohjelma, tavoite 2 ohjelma, alueellinen maaseudun kehittämisohjelma ja maaseutuyhteisöaloite. (Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2004, 10.) Maaseutupoliittinen toimintaohjelma keskittyy laajan maaseutupolitiikan ongelmiin ja maaseutupolitiikan järjestelmän kehittämiseen, ja sen tavoitteena on taata elinvoimainen ja toimiva maaseutu. Maaseutupoliittinen toimintaohjelma antaa ehdotuksia ja linjauksia valtiolle, kunnille, yliopistoille, järjestöille ja yrityksille. Ehdotukset on valmisteltu niin, että ne ovat toteutettavissa käytännössä. Kokonaisohjelman pyrkimyksenä on löytää yhteisiä toiminnan tavoitteita niin, että pystytään paremmin toimimaan yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa elinkeinoalat ja organisaatiot vähentävät työpaikkoja, suurentavat yksiköitään ja siirtävät toimintaansa keskuksiin. (Emt )

16 13 Maaseutupoliittisen toimintaohjelman laatii maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR), joka on valtioneuvoston asettama yhteistyöryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on yhteistyöelin, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen maaseudun kehittämistoimia ja edistää maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä. Sen työhön osallistuu yli 500 ihmistä eri ministeriöistä ja organisaatioista. Yhteistyöjärjestelyllä tuetaan valtakunnallista, alueellista ja paikallista maaseudun kehitystyötä sekä lisätään valmiuksia hyödyntää Euroopan Unionin tavoiteohjelmia ja muita maaseudun kehittämisvälineitä. Maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä asettaa teema- ja työryhmiä, joissa toimii asiantuntijoita eri aloilta, ja jotka osallistuvat maaseutupoliittiseen kokonaisohjelman eri osa-alueiden toimeenpanoon. (Emt ) 3.4 Rakennerahastot Kehittämistyötä rahoitetaan pääasiassa Euroopan Unionin rakennerahastoista. Euroopan Unionin rakennerahastot ovat osa Euroopan Unionin yhteistä budjettia. Jäsenvaltioiden maksamista osuuksista osa siirretään rakennerahastoihin, joista rahoitetaan Euroopan Unionin heikommin kehittyneiden tai rakennemuutoksesta kärsivien alueiden kehittämisohjelmia. Rahoitustukea myönnetään Euroopan Unionin määrittelemille tavoitealueille. Tavoitealueille on laadittu tavoiteohjelmat, jotka perustuvat alueiden kehittämistarpeisiin. Tavoiteohjelmien toimet seuraavat rakennerahastokausia. Rahoitusta myönnetään myös oppilaitoksille ja organisaatioille, jotka tarjoavat palveluja yrityksille. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005.) Eri rakennerahastot keskittyvät tiettyyn yhdessä sovittuun osa-alueeseen ja osa-alueen tavoitteiden edistämiseen. Tärkeimmät rakennerahastot Keski- Suomen elintarvikealan kehittämistyölle ovat Euroopan maatalouden ohjausja tukirahasto (EMOTR), joka parantaa maaseutualueiden keskeisen elinkeinon eli maatalouden kilpailukykyä, edistää maaseudun toimintojen monipuolistumista sekä tukee maaseutualueiden asuttuina säilyttämistä ja maaseudun ympäristön, maisemien ja maaseutuperinnön vahvistamista. Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinointi saa rahoituksensa välillisesti Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta. (Sisäasiainministeriö 2005.)

17 14 Toinen tärkeä elintarvikealan rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto (ESR), joka tukee työllisyyttä, yrittäjyyttä, sopeutumiskykyä ja tasa-arvoa muun muassa osaamisen tasoa nostamalla. Keski-Suomessa yrityksille on järjestetty ESR -rahoitteista hankepalvelua kuten esimerkiksi matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yritysklinikkaa (MARA yritysklinikka), joka tarjoaa yrityksille tutkimus- ja koulutuspalveluita. Muita rakennerahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR). (Emt.) Pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa, kun tavoitellaan tasapainoista alueellista kehitystä ja työllisyyden parantamista. Valtaosa Euroopan Unionin rakennerahastojen rahoituksesta on suunnattu yritysten toiminnan ja toimintaedellytysten ja toimintaympäristön parantamiseen. Euroopan Unionin rakennerahastojen kautta myönnetään rahoitusta erilaisiin yritystoiminnan kehittämishankkeisiin noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Euroopan Unionin rakennerahastoista myönnettävän rahoituksen lisäksi hankkeissa tulee olla myös hakijatahon omaa, muuta julkista tai yksityistä rahoitusta. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005.) Rahoitushakemuksia vastaanottavat ja rahoitusta myöntävät 15 alueellista työvoima- ja elinkeinokeskusta (TE-keskusta), teknologian kehittämiskeskus (Tekes) ja Finnvera. Työvoima- ja elinkeinokeskukset myöntävät Euroopan Unionin rahoitusta pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin, henkilöstön osaamisen parantamiseen sekä niiden tarvitsemien palvelujen kehittämiseen. Tekes rahoittaa yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeita ja Finnvera myöntää lainarahoitusta yritysten elinkaaren eri vaiheisiin. (Emt.) 4 PK-ELINTARVIKEALAN KEHITTÄMISTYÖ KESKI- SUOMESSA

18 15 Kehittämistyön tarkoituksena on muodostaa Keski-Suomesta alue, jossa on elinvoimaiset mahdollisuudet toimia pk-elintarvikeyrittäjänä. Osaava ja kehittyvä pk-elintarvikeyrittäjyys vahvistaa koko alueen vetovoimaa sekä elintarvikealan merkitystä. Euroopan Unionin kehittämisohjelmien tavoitteita on tarkennettu paikallisilla kehittämisohjelmilla vastaamaan Keski-Suomen alueen erityispiirteitä (Keski-Suomen tavoite 1 ohjelma 2000, 3-5). Keski-Suomessa pk-elintarvikeyrittäjyydellä ei ole pitkiä perinteitä. Monet pkelintarvikeyrittäjät ovat aloittaneet toimintansa siirtymällä alkutuottajista jalostajiksi. Nämä yrittäjät tarvitsevat ohjausta oman alansa yritysverkoston ja asiantuntijoiden löytämiseen sekä liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamiseen. Keski- Suomen elintarvikealan yritykset ovat erilaisissa kehitysvaiheissa ja näiden kehitysvaiheiden tunnistaminen helpottaa oikeanlaisen avun tarjontaa. (Korell & Viren 2005, ) 4.1 Pk-elintarvikealan strategia ja kehittämisohjelma Keski-Suomen alueen pk-elintarvikealan kehittämistyön yhteiset tavoitteet ja päämäärät on kirjattu pk-elintarvikealan strategiaan. Voimassa olevan vuosille tehdyn elintarvikealan strategian tavoitteina on ollut saada Keski-Suomi kohoamaan samalle tasolle Suomen johtavien ruokamaakuntien kanssa. Keski-Suomen pk-elintarviketeollisuutta on tuettu kehittymään valtakunnallisesti merkittäväksi ja joissakin alueelle luontaisissa tuotteissa on haluttu saavuttaa valtakunnallisesti johtava asema. Maakuntaan on perustettu kannattavia ja kehittyviä elintarvikealan yrityksiä, jotka käyttävät paikallisesti tuotettuja raaka-aineita. Yrityksiä on tuettu hyödyntämään markkinoinnissa, logistiikassa ja tuotekehityksessä koko alaa hyödyttäviä ratkaisuja. Yrittäjiä on koulutettu, jolloin osaamistaso ja yrityshalu on noussut. Tavoitteina on ollut myös saada yritysten sidosryhmät tukemaan maakunnallista yritystoimintaa ja päättäjät priorisoimaan elintarvikeala yhdeksi Keski-Suomen kehittämisalaksi tasavertaisesti muiden alojen kanssa. (Keski-Suomen elintarvikealan kehittämiskeskus 1999.) Kehittämisohjelma ohjaa elintarvikealan kehittämistyötä Keski-Suomen maakunnan alueella ja toteuttaa suunniteltua elintarvikealan strategiaa. Kehittä-

19 16 misohjelma valmisteltiin, jotta kaikilla elintarvikealan toimijoilla olisi tiedossa alan keskeiset kehittämistarpeet ja tavoitteet sekä resurssit saataisiin kohdistettua tehokkaasti oikeisiin kohteisiin. Tavoitteita toteutetaan maakunnallisten, seutukunnallisten ja valtakunnallisten hankkeiden kautta. (Keski-Suomen elintarvikealan kehittämisohjelma 2002, 3.) 4.2 Kehittämistyön tuloksia Keski-Suomen pk-elintarvikealan strategian ja kehittämisohjelman tavoitteiden perusteella on Keski-Suomessa toteutettu monia elintarvikealaa ja elintarvikeyrittäjyyttä kehittävää hankkeita (Liite 2) ja selvitystöitä. Hankkeet ovat olleet tuotantokohtaisia tai niissä on kehitetty laatua tai teknologiaa. Hankkeissa on keskitytty kehittämään myös elintarviketuotannon ja maaseutumatkailun yhdistämistä. Kumppanuushankkeissa on rakennettu kumppanuuteen perustuvia yritysverkostoja. Yrityksien kansainvälistymistä tukevat hankkeet ovat antaneet yrittäjille uskallusta kansainväliseen toimintaan. (Keski- Suomen pk-elintarvikealan kehittämisohjelma 2002, ) Selvitystöitä on tehty alan yrittäjien ja hankevetäjien tärkeiksi kokemista aihealueista. Selvitystöitä on tehty esimerkiksi Keski-Suomen elintarvikkeiden vientimahdollisuuksista Saksaan, hunajasta elintarviketuotannossa, esiselvitys keskisuomalaisen riista- ja metsästysmatkailun sekä saaliin käsittelyn ja käytön edistämisestä sekä kartoitus pakkasvarastoista ja tuotantotiloista Keski-Suomessa. (Korell & Viren 2005, 5-6.) 4.3 Pk-elintarvikealan kehittämistyön tulevaisuus Pk-elintarvikeyritysten menestyminen tulevaisuudessa edellyttää erikoistumista, keskittymistä ja verkostoitumista. Yhteistyön kehittäminen paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti sekä verkostoituminen oman alan saman kokoluokan sekä suurempien yritysten kanssa lisää myös menestymisen mahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Yhteistyötä lähialojen kuten matkailun, kylätoiminnan ja käsityöalan kanssa on tiivistettävä lähivuosina. Matkailupalveluiden lisäpalveluiksi sopivat elintarvikealalta erityisesti riista, erikoislihan

20 tuotanto, leivonnaiset, makeiset, kasvisruoat, järvikala ja muut luonnontuotteet. (Korell & Viren 2005, ) 17 Muita näkökohtia keskisuomalaisen pk-elintarvikealan menestymiseen tulevaisuudessa on esimerkiksi tuotteiden sähköinen tilaus ja laskutus mahdollisuus sekä sähköinen tiedonkulku. Syrjäisen maaseudun toimivat internetyhteydet ovat välttämättömyys yrittäjien kannalta, jotta he pystyisivät toimimaan tehokkaasti sähköisessä järjestelmässä. Tuotteiden ja raaka-aineiden yhteiskuljetuksia ja -varastointia tehostamalla pystytään säästämään aikaa ja rahaa. Logistiikan kehittäminen on edellytys lähiruokamarkkinoiden laajentumiselle. Uusien tietojen, taitojen ja tapojen oppiminen edellyttää elintarvikeyrittäjiltä uusien kouluttautumistapojen hyödyntämistä. Elintarvikehankkeiden vetäjienkin täytyy kehittää omaa osaamistaan, jotta he pystyisivät välittämään pk-elintarvikeyrittäjille uusimman tiedon parhaiten heille sopivassa muodossa. (Emt ) Laatujärjestelmät ja hygieniapassit auttavat tasalaatuisen toiminnan ja tuo t- teiden kehittämisessä. Laatujärjestelmät ovat edellytys yritystoiminnan kasvulle, kehitykselle ja joissain tapauksissa myös kaupankäynnille. Esimerkiksi lähiruokaa on helpompi saada julkiseen ruokapalveluun, kun tuotteiden laatu on todennetusti tasalaatuista. Myös kansainvälistyminen on tulevaisuutta. Eri yrityksille kansainvälistyminen voi tarkoittaa eri asioita. Se voi tarkoittaa ulkomaalaista työvoimaa, ulkomaalaisia asiakkaita, tai tuotteiden myymistä ulkomaille. Näkemysten hakeminen ulkomailta on myös pienimuotoista kansainvälistymistä. (Emt ) Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinointi on valmistellut pk-elintarvikealan strategiasta luonnoksen (Liite 3). Strategia pohjautuu tehtyyn kehittämistyöhön, selvityksiin ja kevään 2005 aikana järjestettyjen kehittämispäivien ja seminaarien (Liite 4) työskentelyyn. Strategian valmistelu jatkuu syksyyn 2005 saakka. Valmisteluaikana strategiaa edelleen muokataan ja tarkennetaan. (Nieminen 2005a.) Strategialuonnoksessa pk-elintarvikealan mottona on kunnon ruokaa Keski- Suomesta. Keski-Suomen vahvuuksiksi on luonnoksessa valittu puhdas

21 18 ruoka, hyvinvointi, yhteistyö ja elinvoimainen maaseutu. Visiona on, että tulevaisuudessa Keski-Suomen yritykset kehittäisivät liiketoimintaansa verkostoissa pitkäjänteisesti ja tuottaisivat elämyksellistä hyvinvointia omaperäisillä ja kannattavilla tuotteilla ja palveluilla omille asiakasryhmilleen. Välittömiä kehittämishaasteita elintarvikealalla olisivat tuotekehitysprosessien kehittäminen, markkinointi ja myyntiprosessien sekä johtamis- ja kehittämisprosessien kehittäminen. Elintarvikealan pitkäntähtäimen kehittämishaasteita olisivat liiketoimintaosaamisen tason nostaminen ja osaamisen kehittäminen verkostoissa. Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan tietopalveluita, tutkimusta ja toimialan arvostuksen nostamisen maakunnan muiden alojen joukkoon. (Nieminen 2005b.) 5 PK-ELINTARVIKEYRITTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ STRATEGIAN SUUNNITTELUUN 5.1 Tutkimuksen toteuttaminen Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinointi järjesti torstaina matkailutila Surkeenjärvellä Korpilahdella Keski-Suomen pk-elintarvikealan kehittämisen tulevaisuus päivän. Tilaisuuteen oli kutsuttu pk-elintarvikealan yrittäjiä sekä alan sidosryhmien edustajia ja hankevetäjiä. Tarkoituksena oli saada mukaan alan eri sektoreilta vähintään yksi edustaja. Tilaisuuteen ilmoittautui 19 yrittäjää sekä yhdeksän sidosryhmän edustajaa ja hankevetäjää. Paikalle saapui 13 yrittäjää, neljä sidosryhmien edustajaa ja yksi hankevetäjä. Yksi yrittäjä joutui poistumaan kesken päivän. Tilaisuuden aiheina olivat yhteistyö, verkostoituminen ja tuotekehityksen haasteet ja kehittämismahdollisuudet. Ryhmätyömuotoisissa keskusteluissa etsittiin osallistujien yhteisiä näkemyksiä keskisuomalaisen elintarvikealan osaamisesta ja vahvuuksista. Osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisen kautta pyrittiin löytämään osallistujien yhteinen visio elintarvikealan strategiaan. Tilaisuuden tarkoituksena oli saada tietoa osallistujien kokemuksista ja mielipiteistä, kuinka kehittämisohjelman tavoitteet olivat toteutuneet, kuinka Keski-

22 19 Suomen pk-elintarvikealan koordinointi oli onnistunut tehtävissään sekä pkelintarvikeyrittäjien toiveita strategian ja kehittämisohjelman jatkokautta varten. Näiden tietojen esiin saamiseksi Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinointi antoi ohjeistuksen, jonka mukaan kyselylomake ja teemahaastattelukysymykset osallistujille laadittiin. Kirjallisen kyselyn ja teemahaastattelun kysymysmuotoja hiottiin yhdessä Keski-Suomen elintarvikekoordinoinnin kanssa useassa palaverissa. Pk-elintarvikeyrittäjille ja sidosryhmille laadittiin erilaiset kysymyslomakkeet ja teemahaastattelukysymykset. Sidosryhmien tutkimukset analysoi Jyväskylän yliopiston opiskelija. Tutkimukset järjestettiin kolmessa ryhmässä. Kahdessa ryhmässä oli pkyrittäjiä ja kolmannessa ryhmässä olivat sidosryhmien edustajat ja hankevetäjä. Ensimmäisen ja toisen ryhmän tutkimuksiin osallistui kumpaankin kuusi yrittäjää. Tutkimukseen osallistuneet yrittäjät toimivat elintarvikealan eri osaalueilla, he olivat eri ikäisiä ja he olivat olleet yrittäjinä 0-15 vuotta. Tutkimuksiin osallistuneista yrittäjistä neljä valmisti päätoimisesti elintarvikkeita, kolme yrittäjää valmisti marja- ja hedelmätuotteita, kaksi yrittäjää kertoi toimivansa maatalousyrittäjinä, yhdellä yrittäjällä oli päätoimialana ruokapalvelut ja matkailu, yhdellä ruokapalvelut ja yhdellä kauppatoiminta. Viidellä yrittäjällä oli sivutoimialanaan matkailu ja kahdella yrittäjällä ruokapalvelut. Muita yksittäin mainittuja sivutoimialoja olivat opetus, tekstiilien valmistus, mylly- ja jauhotuotteiden valmistus, kotipalvelussa toimiminen ja lammastilan pitäminen. Yrittäjät mainitsivat kaikki pää- ja sivutoimialat, joilla he toimivat Kirjallinen kysely Kirjallisessa kyselyssä (Liite 5) oli kaksi teemaa, joihin haluttiin keskittyä ja löytää vastauksia. Ensimmäinen teema oli yhteistyö ja verkostoituminen. Aiheet ovat tärkeitä kehittämiskohteita tulevassa elintarvikealan strategiassa. Kirjallisessa kyselyssä yrittäjiltä selvitettiin tekevätkö he yhteistyötä alueellisesti ja kansainvälisesti, mitkä seikat he kokevat yhteistyön esteiksi ja mitkä olisivat yrityksen kehittämistarpeet, jotta tulevaisuudessa yhteistyö ja verkostoitumisen edellytykset olisivat paremmat.

23 20 Kirjallisen kyselyn toinen teema oli tuotekehitys. Tuotekehityksen esteiden löytäminen ja poistaminen on tärkeää elintarvikeyritysten menestymisen kannalta tulevaisuudessa. Tuotekehityksen avulla pk-elintarvikeyritykset pystyvät kilpailemaan alan muiden yrittäjien kanssa. Tuotekehitys on välttämätöntä, jotta pk-yritykset pärjäisivät kilpailussa suurempien yritysten kanssa. Tuotekehityksellä pk-yritys erottautuu muista yrittäjistä ja tuotekehityksellä vaikutetaan tuotteiden laatuun. Tuotekehitysosiossa yrittäjiltä selvitettiin tekevätkö he tuotekehitystä sekä mistä he ovat saaneet tietoja ja apua tuotekehitykseen. Yrittäjät täyttivät kyselylomakkeen ennen teemahaastatteluiden alkua. Kirjallinen kysely järjestettiin Keski-Suomen pk-elintarvikealan kehittämisen tulevaisuus päivän puolivälissä. Yrittäjät jakautuivat kahteen kuuden henkilön ryhmään, ja ryhmille oli varattu omat työskentelytilat. Yrittäjät vastasivat kyselyyn itsenäisesti ja aikaa kyselyn täyttämiseen kului noin 20 minuuttia. Yrittäjät eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Vastaamattomat kohdat voisi tulkita niin, ettei yrittäjällä ollut kysymyksessä esitettyä toimintaa esimerkiksi kansainvälistä yhteistyötä. Tyhjät vastaukset on kuitenkin mainittu tuloksissa Teemahaastattelu Teemahaastattelu on laadullista tutkimusta. Teemahaastattelulla on mahdol- lista saada esiin vastausten taustalla olevia motiiveja. Haastatteluaiheiden järjestystä on mahdollista vaihtaa. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 34.) Teemahaastatteluiden (Liite 6) avulla haluttiin syvällisemmin selvittää kirjallisen kyselyn teemoja. Teemahaastattelun pääaiheena oli verkostoituminen. Keskusteluissa etsittiin vastauksia verkostoitumisen esteiden poistamiseksi, kehittämistarpeita elintarvikealan yhteistyön lisäämiseksi ja yhteistyötoiminnan kehittämismahdollisuuksista suurempien yritysten kanssa. Muina tärkeinä aihealueina teemahaastattelussa olivat elintarvikealan osaaminen, vahvuudet ja asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi. Yritysten markkinointitavoista haluttiin myös tietoa. Teemahaastatteluissa keskustelu oli vilkasta ja aihealueisiin saatiin vastauksia hyvin. Teemahaastattelut kestivät noin kaksi tuntia ja ne nauhoitettiin.

24 Tutkimusten tulokset Yhteistyö ja verkostoituminen Kahdeksan kirjalliseen kyselyyn vastanneista yrittäjistä kertoi tekevänsä alueellista pk-elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä. Yrittäjät kertoivat tekevänsä yhteistyötä leipomoiden (kolme vastausta), matkailun (kolme vastausta) ja maaseututuottajien (kolme vastausta) kanssa. Ne yritykset, jotka eivät ilmoittaneet tekevänsä alueellista pk-elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä kertovat syyksi muun muassa, ettei sopivia yhteistyökumppaneita ole löytynyt tai niitä ei ole ehditty vielä etsiä. Vastanneista 11 kertoi aikovansa aloittaa tai jatkaa alueellisen yhteistyön tekemistä muiden pk-elintarvikeyritysten kanssa tai alan muiden toimijoiden kanssa. Yrittäjällä oli kyselyssä mahdollisuus kertoa kaikki mahdolliset yhteistyötahot. Neljässä vastauksessa yrittäjät harkitsivat yhteistyön aloittamista maatilojen kanssa. Kolmessa vastauksessa harkittiin matkailuyhteistyön aloittamista ja kaksi vastanneista harkitsi tekevänsä yhteistyötä samalla alalla muita tuotteita valmistavien yrittäjien kanssa. Viisi yrittäjää ei maininnut mahdollista yhteistyökumppaniaan tai -alaa. Yksi yrittäjä ei vastannut kysymykseen. Kolme yrittäjää vastasi tekevänsä kansainvälistä yhteistyötä. Yrittäjät kertoivat tekevänsä yhteistyötä muun muassa tuotteidensa tuotteistamisen ja työntekijöiden kansainvälisen välityksen kanssa. Yrittäjistä kuusi vastasi, ettei tee kansainvälistä yhteistyötä. He kokivat, että kansainväliseen yhteistyöhön ei vielä ollut heidän kohdallaan valmiuksia, osalla ei ollut tarvetta kansainväliseen yhteistyöhön ja osa ei vain ollut kiinnostunut kansainvälisestä yhteistyöstä. Kolme yrittäjää ei vastannut kysymykseen. Kuusi yrittäjää kertoi, että heillä oli aikomus tehdä kansainvälistä yhteistyötä tulevaisuudessa. Osalla yrittäjistä oli jo jokin yhteistyötaho tai yritys tiedossa yhteistyökumppaniksi. Osalla yrittäjistä oli kiinnostusta kansainväliseen yhteistyöhön, mutta ei vielä ollut hahmottunut millä tavalla tai millaisen tahon

25 22 kanssa yhteistyötä tehtäisiin käytännössä. Neljä yrittäjää ei aikonut tehdä kansainvälistä yhteistyötä, syiksi kerrottiin esimerkiksi yrityksen pienimuotoisuus. Kaksi yrittäjää ei kuitenkaan sulkenut pois mahdollisuutta jossakin myöhemmässä vaiheessa osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Kaksi yrittäjää ei kertonut kantaansa kysymykseen. Kahdeksan yrittäjää vastasi kysymykseen, jossa kysyttiin elintarvikeyritysten alueellisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämistarpeita. Kolmen yrittäjän mielestä oman yritystoiminnan keskeisin kehittämistarve oli laatujärjestelmän luominen. Kaksi yrittäjää koki yrityksen ja tuotteiden markkinoinnin kaipaavan kehittämistä ja kaksi yrittäjää toi esille, että heidän tuotteensa kaipaisivat tuotteistamista. Muita esille nousseita kehittämistarpeita olivat vuorovaikutus, yhteishankintojen tekeminen ja yhteistyön lisääminen palveluiden ostamisessa. Yrittäjät vastasivat kysyttäessä verkostoitumisen esteistä, että asenteet vaikeuttavat eniten verkostoitumista. Muiksi verkostoitumisen esteiksi yrittäjät kokivat pitkät välimatkat, yritysten kasvuhaluttomuuden ja aktiivisuuden puutteen sekä vaikeudet tiedonkulussa. Yrittäjät mainitsivat esteiksi myös yrittämisen pienuuden, asiakaskeskeisen tuotekehityksen puuttumisen, markkinointitaitojen, visioiden ja priorisoinnin puuttumisen, sekä tukien varaan perustuvan liiketoiminnan. Kaksi yrittäjistä koki, ettei heidän kohdallaan ollut esteitä verkostoitumisessa. Kahdeksan yrittäjää oli ollut mukana jossakin elintarvikealan hankkeessa tai projektissa. Useimmat vastanneet olivat olleet mukana useammassa kuin yhdessä hankkeessa tai projektissa, yleensä kahdessa tai kolmessa hankkeessa. Kolme yrittäjistä oli ollut mukana marja-alan hankkeissa. Kolme yritystä oli ollut mukana paikkakunnan yrittäjyyttä kehittävässä hankkeessa ja kolme yritystä oli ollut mukana valtakunnallisissa hankkeissa. Kaksi yrittäjää kertoi olevansa mukana tiiviimmin Keski-Suomen pk-elintarvikealan koordinoinnin järjestämässä kehittämistoiminnassa. Yksi yrittäjä ei ole ollut mukana elintarvikealan hankkeissa tai projekteissa. Kaksi yrittäjää ei kertonut osallistumisestaan hankkeisiin tai projekteihin.

26 23 Teemahaastatteluissa selvisi, että yrittäjät uskovat verkostoitumisen auttavan erityisesti logistiikan ongelmissa. Yrittäjät visioivat, että yritysten ja maatilojen tuotteet koottaisiin yhteen paikkaan, josta ne lähtisivät tilausten perusteella eteenpäin. Verkostoitumisen suurimmiksi esteiksi koettiin erinäiset yhteysongelmat, niin fyysiset kuin ihmissuhdekemiaankin pohjautuvat. Verkostoitumista ei kuitenkaan kaikkien osallistujien mielestä ollut syntynyt toivotulla tavalla. Yrittäjät kokevat etteivät tunne toisiaan, eivätkä potentiaalisia asiakkaitaan riittävän hyvin. Myös ammattikeittiöillä uskottiin olevan vaikeuksia saada yhteyksiä pk-elintarvikealan yrittäjiin. Alan kehittäjät, rahoittajat ja kunnat koettiin yhteistyökumppaneina tärkeiksi, sillä rahoituksen saanti riippuu suurelta osin juuri heistä. Yrittäjät kertoivat, ettei yhteistyö näiden tahojen, ja varsinkaan kuntien kanssa, ole vastannut heidän odotuksiaan. Byrokratia vaikeuttaa yhteistyön tekemistä ja informaation kulkua. Yrittäjät eivät aina ole selvillä kaikista mahdollisista tuista ja avustuksista, eikä aikaa niiden selvittämiseen omatoimisesti olisi. Apua ja neuvoja oli haettu kuntien elinkeinoasiamiehiltä ja kehittämisyhtiöiltä mutta saatu apu oli ollut vähäistä. Yrittäjät pohtivat, että onko heidän ammatti- taitonsa ja koulutuksensa tehtävien tasalla. Monet yrittäjät olivat joutuneet toteamaan, että tietoa ja apua on loppujen lopuksi etsittävä itse muualta. Kuntien päättäviin tahoihin tulisi yrittäjien mielestä saada ihmisiä, jotka tuntisivat elintarvikealan ja sen eri sektoreiden toimijoiden erityistarpeet. Pkyrittäjien ideat ja investointihalut eivät olleet herättäneet monessakaan kunnassa kiinnostusta kuntien päättäjien taholla. Todettiin, että suuremmassa mittakaavassa toimiminen auttaisi saamaan paremmin aikaan kiinnostusta ja sitä kautta kuntien rahoitustukea. Yrittäjillä ei ollut kunnollista tietoa maakunnassa toimivista hankkeista ja mahdollisista rahoitusmahdollisuuksista. Toiveena olikin, että olisi jokin yksi yhteinen paikka, josta saataisiin kaikki tarvittava tieto yhdellä kertaa. Tukien hakeminen rahoittajilta takautuvasti nousi esille epäkohtana, sillä harvalla yrittäjällä oli heti koko summaa investointia varten, vaikka sen saisikin takautuvasti takaisin. Jos koko investoinnin summaa ei tarvitsisi maksaa kerralla, voisi investointeja tehdä nykyistä useammin. Maakuntapolitiikan toivot-

27 24 tiin muuttuvan yrittäjämyönteisemmäksi. Yrittäjät pohtivat, että jatkossa pienten yrittäjien ja suurten yritysten välistä kuilua voitaisiin pienentää lisäämällä henkilökohtaisia tapaamisia, joissa voisi luoda suhteita. Suurten yritysten tarpeista ei pk-yrittäjillä ollut mielestään tarpeeksi tietoa. Puhuttaessa eri kehityskohteista elintarvikealalla tulevaisuudessa, yrittäjät totesivat yleisellä mielipiteellä olevan suuri vaikutus asenteisiin. Asenteet vaikuttavat elintarvikealan arvostukseen ja yrittäjät kokivat, ettei alaa arvosteta yleisesti kovinkaan paljon. Arvostus vaikuttaa alan tulevaisuuteen monella tavalla. Jos alaa arvostetaan, sille hakeutuu uusia, ammattitaitoisia työntekijöitä, rahoitusta investointeihin on helpompi saada ja pkelintarvikeyrittäjyydellä paremmat toimintaedellytykset. Haastattelussa mukana olleet yrittäjät kokivat huolta tuoretuotteiden, kuten tuoreen kalan ja marjojen käytön vähyydestä. Niiden käytön lisääminen kaikissa ikäryhmissä koettiin tarpeelliseksi. Yrittäjien mielestä kouluissa ja vanhainkodeissa olisi helppo lisätä tuoreiden tuotteiden käyttöä. Yrittäjien mielestä pk-yrityksissä valmistetaan terveellisempää ja lisäaineettomampaa ruokaa kuin elintarviketeollisuudessa. Ammattikeittiöissä tehokkuus ja tuottavuus näkökohdat menevät kuitenkin usein laadun ja tuoreuden edelle. Terveelliset ruokailutottumukset ja positiiviset asenteet terveellistä, lisäaineetonta ruokaa kohtaan olisi yrittäjien mielestä helpointa opettaa kodeissa ja päiväkodeissa lapsille. Yrittäjät tulivat yhteisesti siihen tulokseen, että asennekasvatusta tulisi antaa päiväkoti-ikäisille lapsille sekä puhtaan ja terveellisen ruoan, ja niitä valmistavien pk-yritysten arvostusta tulisi nostaa yleisesti. Teemahaastatteluissa kävi ilmi, että ammattikeittiöiden ja tuottajien yhteistyön lähentämisen kriittiset pisteet ovat logistiikan järjestäminen ja kustannukset. Ammattikeittiöt vaativat luotettavia ja varmoja toimituksia, jotka ovat samalla myös laadukkaita. Tämä taas tuottaa vaikeuksia osalle yrittäjistä. Toisaalta toisilla aloilla kuten tuoreen kalan myynnissä, vaikka käsittelyaste ja laatu olivat korkeita sekä saatavuus varmaa, ei ammattikeittiöillä ole löytynyt kiinnostusta tehdä kauppaa pk-yrittäjän kanssa. Tähän koettiin vaikuttavan erityisesti sähköiset tilaus- ja laskutuskäytännöt. Ammattikeittiöt tilaavat tuotteensa yleensä yhden tai kahden tukkuliikkeen kautta, mikä edelleen nopeut-

28 25 taa työskentelyä ja toisaalta taas sulkee suuren osan pk-elintarvike- yrittäjistä pois kaupankäynnistä ammattikeittiöiden kanssa. Toisaalta joillakin sektoreilla koettiin, että he saavat tuotteistaan huomattavasti paremman myyntihinnan, kun he myyvät sen muualle kuin ammattikeittiöihin Tuotekehitys Yksitoista yrittäjää kahdestatoista kertoi kirjallisessa kyselyssä tekevänsä tuotekehitystä. Yksi yrittäjä ei vastannut kysymykseen. Vastauksista selvisi, että kahdessa yrityksessä tuotekehittely kohdistui vain yhteen tiettyyn kohdistettuun osa-alueeseen. Yhdeksässä yrityksessä tuotekehitys kohdistuu useampaan kuin yhteen tuotteeseen tai elintarvikkeeseen. Neljä yrittäjää kertoi kehittävänsä tuotteensa pakkausta. Neljä yrittäjää kertoi kehittävänsä uudenlaisia tuotteita elintarvikkeista, joita he jo valmistivat. Kolme yrittäjää kertoi uudistavansa tuotekehityksessä tuotteensa makua. Tuotekehityksen kohteiksi mainittiin yksittäin myös tilojen käyttö ja kylmäketju. Yksi yrittäjä kertoi pyrkivänsä tuotekehityksellä innovatiivisiin räätälöityihin tuotteisiin. Yrittäjät olivat saaneet ideoita tuotekehitykseensä yleensä monelta taholta. Kuusi yrittäjää kertoi saaneet ideoita tuotekehitykseensä luottamalla omaan osaamiseensa ja ideointiinsa. Neljälle yrittäjälle oli tullut uusia tuotekehitykseen liittyviä ideoita osallistumisesta johonkin hankkeeseen, neljä kertoi alan kirjallisuuden, lehtien ja tutkimusten antaneen uusia ideoita. Kolme yrittäjää kertoi saaneensa ideoita tuotekehitykseensä muilta yrittäjiltä. Muita paikkoja, joista yrittäjät olivat saaneet uusia ideoita tuotekehitykseen, olivat kurssit ja koulutukset, opintoretket, ulkomaat, asiakkaat. Yksi yrittäjä ei vastannut kysymykseen. Neljä yrittäjää oli saanut tietoa tuotekehityksen tekemiseen joltakin virastolta tai instituutilta. Kolme yrittäjää oli saanut tietoa tuotekehitykseen osallistumalla hankkeisiin. Kolme yrittäjää kertoi luottavansa omaan koulutukseensa. Kolme yrittäjää kertoi lukevansa alan kirjallisuutta ja lehtiä. Yrittäjistä kolme oli saanut tietoa muilta yrittäjiltä. Myös kouluilta ja alan ammattilaisilta yrittäjät saivat tietoa tuotekehityksestä. Yksi yrittäjä kertoi tiedon saamisen omien

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 17.3.2015 ELY:n keskeisimmät tukijärjestelmät (elintarvikeala) Maataloustuotteet (jalostusprosessin

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot