Asian käsittely Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa
|
|
- Riitta-Liisa Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vuosikirjanumero KHO:2014:13 Antopäivä Taltionumero 147 Diaarinumero 1041/1/13 Luonnonsuojelu Liito-orava Liito-oravailmoitus Lisääntymis- ja levähdyspaikka Hävittämis- ja heikentämiskielto Laajuus Metsänkäyttöilmoitus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus oli yhtiön metsänkäyttöilmoituksen johdosta rajannut päätöksellään avohakkuun ulkopuolelle 3,7 hehtaarin suuruisen alueen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Kun otettiin huomioon lainvalmisteluasiakirjoissa sekä ministeriöiden ohjeessa liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikan pienialaisuudesta esitetty ja myös se lainvalmisteluasiakirjoissa korostettu seikka, että päätöksenteko liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelusta on hoidettava mahdollisimman yhdenmukaisesti metsänomistajien tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi, ELYkeskus oli määritellessään liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan 3,7 hehtaarin kokoiseksi arvioinut sen tässä tapauksessa luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin vastaisesti liian laajaksi. Luonnonsuojelulaki 49 1 momentti ja 72 a Päätös, josta valitetaan Hämeenlinnan hallinto-oikeus nro 13/0112/2 Asian käsittely Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Suomen metsäkeskus oli metsälain 14 b :n mukaisesti toimittanut Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle metsänkäyttöilmoituksen, joka kohdistui liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaan. Metsänkäyttöilmoitus oli laadittu A Oy:n Hausjärven kunnan Vantaan kylässä omistamalle tilalle Korpimetsä RN:o 5:97. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös ELY-keskus) on luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin ja 72 a :n nojalla tekemällään päätöksellä rajannut Korpimetsän tilalle päätöksen liitekarttaan merkityn alueen liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueeksi. Päätöksestä käy muun ohella ilmi, että alueella oli havaittu merkkejä liito-oravan oleskelusta (jätöksiä yli kymmenen puun alta ja pesäpaikoiksi sopivia kolopuita) keväällä Alue, jolta liito-oravahavainnot ovat, on tarkoitus avohakata. Alue on pitkään hakkaamatta ollutta tuoretta tai lehtomaista kangasmetsää. Sekapuina kasvaa jonkin verran mäntyjä, koivuja, haapoja ja pihlajia. Alueella toimitetulla maastokäynnillä, johon olivat osallistuneet maanomistajan edustaja, ELY-keskuksen edustaja ja Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen edustaja, oli löytynyt liito-oravan jätöksiä. Kolopuita
2 oli muutama, ja yksi niistä vaikutti pesäpuulta. Kysymyksessä oleva metsä oli tyypillistä liito-oravametsää. Päätöksen perustelujen mukaan rajatulta alueelta on tuoreita liito-oravaan viittaavia havaintoja ja siellä on pesäpuiksi sopivia kolopuita. Metsä on muutenkin liito-oravan elinalueeksi sopivaa. Asian käsittely Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa A Oy on valituksessaan vaatinut ELY-keskuksen päätöstä muutettavaksi siten, että suojelualueeksi nyt merkityn alueen länsiosasta noin yhden hehtaarin kokoinen alue merkitään maastoon ja tutkitaan tarkemmin. Mikäli alueelta löytyy liito-oravan lisääntymisja levähdyspuita, ne merkitään ja niiden ympäriltä suojellaan halkaisijaltaan noin 20 metrin suuruinen alue. Muutoin tämä hehtaarin alue käsitellään harvennushakkuuna, jolloin kulkuyhteydet puulta toiselle säilyvät. Lisäksi kulkuyhteydet naapurimetsiin idän ja etelän suuntaan varmistetaan jättämällä yksittäisiä puita käytävän muotoon. Yhtiö on esittänyt vaatimustensa tueksi seuraavaa: ELY-keskus on rajaamispäätöksessään edellyttänyt kyseisen 3,7 hehtaarin kokoisen alueen jättämistä hakkuun ulkopuolelle ja täydellistä suojelua sillä perusteella, että alue mahdollisesti on liito-oravan elinympäristöä. Alueella on keskimääräistä huomattavasti arvokkaampi tukkivaltainen puusto (noin 500 kuutiometriä/hehtaari). Puuston nettoarvo markkinahinnoilla on euroa. ELY-keskuksen päätös on siten valittajan kannalta taloudellisesti kohtuuton. Mahdolliset liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspuut sijaitsevat suojelualueeksi merkityn kuvion länsiosassa ainoastaan noin hehtaarin kokoisella osa-alueella. ELY-keskuksen päätös on perustunut suurelta osin vähäisiin jätöksiin muutamien haapojen juurella ja alueen soveltuvuuteen liito-oravan elinalueeksi. Konkreettisia liito-oravan lisääntymispuita päätöksessä ei ole esitetty. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin suojeluedellytykset eivät täyty. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus oli tehnyt vastaavaa kohdetta Haminassa Pyhällön kylässä Koskelan tilalla RN:o 2:77 koskeneen päätöksen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on antanut selkeät toimintaohjeet vastaavanlaisen tapauksen varalta julkaisussaan "Liito-orava ja metsien käsittely". Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan esittänyt, että valitus ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen ja huomauttanut, että liito-oravapäätökset tehdään biologisin, ei taloudellisin perustein. Lisäksi ELY-keskus on esittänyt seuraavaa: Näyttö liito-oravan elämisestä puheena olevalla alueella on riittävä. Havainnot ovat aivan tuoreita. ELY-keskukseen tulleen ilmoituksen liitekarttaan oli merkitty kymmenen puuta, joiden alta oli löytynyt liito-oravan jätöksiä. Myöhemmin niitä oli löytynyt vielä muutama lisää. Kyseisellä alueella oli ollut myös pesäpuuksi sopiva kolopuu. Metsä oli kaikin puolin sopiva liito-oravan elinalueeksi.
3 Mikäli ELY-keskuksen päätöstä muutettaisiin yhtiön vaatimalla tavalla, avohakkuualueelle jäisi jäljelle noin hehtaarin laajuinen harvennettu metsikkö, josta johtaisi yksittäisten puiden muodostama käytävä kahteen suuntaan. Tällainen tilanne johtaisi todennäköisesti liitooravan häviämiseen. Jäljelle jäävä alue olisi liian suppea, eristynyt ja turvaton. Liito-oravan viholliset pystyisivät löytämään ja pyydystämään sen tähänastista helpommin. Tehtyjen liito-oravapäätösten vaikutuksia tutkittaessa on todettu niiden mukaisten rajausten olevan liian pieniä. Lopputuloksena on siis ollut, että rajauspäätöksessä mainitut puut ovat säilyneet, mutta liito-orava hävinnyt. Riittäväksi alueen vähimmäiskooksi on todettu noin neljä hehtaaria. Valituksenalaisessa päätöksessä on päädytty juuri tähän suuruusluokkaan. Rajaukseen on otettu se alue, jolta jätöshavaintoja on tehty, ja jätetty riittävän leveä käytävä hakkaamattomalle alueelle. A Oy on vastaselityksessään uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä ja lausunut, ettei yksittäinen tutkimustieto suojelualueen koosta ole riittävän vahva peruste näin erikoislaatuiselle suojelutoimelle. On epäselvää, milloin on olemassa kiistaton näyttö jätösten tuoreudesta. Suojeltavaksi määrätty alue on sikälikin erikoinen, että sen itälaidassa olevalla noin hehtaarin kokoisella alueella kasvaa kalliolla varttunut puhdas männikkö, jonne mennessään liito-orava täysin suojattomana juuri joutuu vihollistensa ravinnoksi. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt A Oy:n valituksen ELY-keskuksen päätöksestä. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liito-orava on mainitussa liitteessä tarkoitettu laji. Metsälain 14 b :n mukaan, jos metsäkeskukselle saapunut metsänkäyttöilmoitus kohdistuu ELY-keskuksen metsäkeskukselle toimittamassa asiakirjassa mainittuun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaan, metsäkeskuksen on välittömästi ilmoitettava tästä ELYkeskukselle, maanomistajalle sekä tiedossaan olevalle maanomistajan edustajalle ja metsänhakkuuoikeuden haltijalle. Luonnonsuojelulain 72 a :n mukaan ELY-keskuksen on saatuaan metsäkeskukselta metsälain 14 b :ssä tarkoitetun ilmoituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsän käsittelyn määrittämiseksi. Metsälain 14 b :n ja luonnonsuojelulain 72 a :n tarkoituksena on tehostaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelua metsänhakkuiden yhteydessä. Suomen metsäkeskukselle tehty metsänkäyttöilmoitus koskee Hausjärven kunnan Vantaan kylässä sijaitsevalla tilalla Korpimetsä RN:o 5:97 olevaa metsäkuviota 4, jolla on tarkoitus tehdä avohakkuu ja istuttaa sen jälkeen kuusia. Asiassa ei ole kysymys luvan myöntämisestä hakkuuseen, vaan liito-oravan suojeluun liittyvästä ilmoitusmenettelystä.
4 Mainitulta metsäkuviolta 4 on sekä keväältä 2012 että aikaisemmalta ajalta havaintoja liitooravan jätöksistä useiden haapojen juurelta. Alue on siten liito-oravan elinaluetta, jonka suunniteltu metsän käsittely saattaisi hävittää tai jota se voisi ainakin heikentää. A Oy ei sinänsä ole kiistänyt tätä tietoa, mutta riitaista asiassa on se, miten liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikka tulisi alueella määrittää. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan määrittämisessä tulee ottaa huomioon kulloinkin kysymyksessä olevan metsäalueen ominaispiirteet ja selvittää hakkuiden rajaamisen tarve kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Tämän vuoksi sille, miten asia on muualla maassa sijaitsevissa muissa hakkuukohteissa ratkaistu, ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä. Liito-oravan lisääntymiseksi tarvittavasta vähimmäisalueesta ei tämänhetkisen tietämyksen perusteella voida esittää yksiselitteistä ja yleisesti hyväksyttyä tutkimustietoon perustuvaa käsitystä. Liito-oravaa koskevat tutkimukset ja korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikainen ratkaisukäytäntö huomioon ottaen voidaan lähtökohtana kuitenkin pitää, että kysymykseen tulee vähintäänkin useamman hehtaarin kokoinen yhtenäinen metsäalue. Tämän lisäksi liito-oravalla tulee olla käytettävissään puustoinen kulkuyhteys myös tämän alueen ulkopuolelle. Hakkuiden ulkopuolelle on valituksenalaisella päätöksellä rajattu metsäkuviolta 4 pintaalaltaan 3,7 hehtaarin kokoinen alue. Kaikki liito-oravahavainnot on tehty tämän alueen sisäpuolella. Alueen hakkaaminen valituksessa esitetyllä tavalla johtaisi siihen, että avohakkuualueen sisään jäisi noin hehtaarin kokoinen alue, jolta metsää harvennushakattaisiin ja jolta johtaisi yksittäisten puiden muodostama kulkuyhteyskäytävä itään ja etelään. Edellä selostetut seikat huomioon ottaen jäljelle jäävä alue olisi liito-oravan säilymisen kannalta liian suppea. ELY-keskuksen luonnonsuojelulain 72 a :n perusteella tekemää rajausta ei voida pitää kohtuuttoman laajana. Päätös ei ole valituksessa mainituilla perusteilla lainvastainen. Sillä seikalla, että hakkuiden estyminen mahdollisesti aiheuttaa A Oy:lle taloudellisia menetyksiä, ei ole ratkaisevaa merkitystä tätä asiaa arvioitaessa. ELY-keskuksen päätöstä ei ole syytä muuttaa. Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Tuula Lunden- Laakso ja Tiina Hyvärinen, joka on myös esitellyt asian. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A Oy on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja ensisijaisesti ELY-keskuksen päätöksen muuttamista seuraavasti: Yhtiö rajoittaa metsänkäsittelynsä avohakkuun sijasta harvennushakkuuseen sillä noin yhden hehtaarin kokoisella alueella, jolla liito-oravia on epäilty esiintyvän, sekä määrittelee liito-oravan suoja-alueen valitukseen oheistetun liitekartan mukaisesti selvittämällä ja nimeämällä liito-oravan lisääntymiseen ja levähtämiseen käyttämät puut ja sitoutumalla säilyttämään niiden ympärillä 20 metriä leveän suojapuuston tarvittavana kulkuyhteytenä.
5 Toissijaisesti ELY-keskuksen päätös on kumottava ja asia palautettava ELY-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi yhtiön edellä ensisijaisesti vaatimien selvitysten ja uuden rajauspäätöksen tekemistä varten. Yhtiö on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa: Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelun tarpeesta ei ole esitetty sellaista konkreettista näyttöä, jonka perusteella metsänkäytön täydellinen epääminen suhteettoman laajalta 3,7 hehtaarin alueella olisi perusteltua. Riittävänä näyttönä ei voida pitää muutamaa papanalöydöstä. Suojelua on perusteltu valtaosin sillä, että tuo alue olisi liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa. Suojelupäätös, joka perustuu pelkkään liito-oravan elinympäristöksi sopivuuteen ilman konkreettista näyttöä liito-oravan esiintymisestä koko alueella, on lainvastainen. Päätös on lainvastainen myös sillä perusteella, että se sivuuttaa maanomistajan intressit. Yhtiö on jo valituksessaan hallinto-oikeudessa esittänyt hakkuiden toteuttamista harvennushakkuina sillä noin yhden hehtaarin suuruisella alueella, jolla havaintoja liitooravasta on tehty, 20 metrin levyistä suojapuustorajausta ja liito-oravalle riittävien kulkuyhteyksien suojaamista. Yhtiön toimintamalli on asiaan sovellettavien luonnonsuojelulain säännösten, lain esitöiden, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjeistuksen sekä noudatetun liito-oravan suojelukäytännön mukainen. Luonnonsuojelulain 72 a :ää säädettäessä on pidetty lähtökohtana, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan suojelu ei edellytä laajojen alueiden suojelua. Lainvalmistelussa on katsottu, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tarkoittaa pesintään, päivehtimiseen, levähtämiseen, suojautumiseen tai ravinnon varastointiin käytettävien puiden tai niitä välittömästi ympäröivien suoja- ja ravintopuiden kaatamista. Hävittämistä ovat edellä mainittujen lisäksi muut toimet, joiden jälkeen lisääntymis- ja levähdyspaikka ei ole enää asumiskelpoinen. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentäminen puolestaan tarkoittaa sellaista toimenpidettä, joka olennaisesti lyhyellä tai pitkällä aikavälillä vaikeuttaa liito-oravan elämisen ja suojautumisen mahdollisuutta kyseisellä paikalla. Ajatuksena on ollut turvata liito-oravan käytössä olevat puut ja niitä välittömästi ympäröivät suoja- ja ravintopuut. Lainsäätäjä ei siten ole katsonut olevan tarvetta laaja-alaisiin metsänkäytön rajoituksiin, mikä on otettava lähtökohdaksi suojelualueita rajattaessa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisen ohjeen "Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä" mukaan suojeltavia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ovat liito-oravan pesäpuut ja paikalla olevat muut sen lisääntymis- ja levähtämistarkoituksiin käyttämät sekä näiden välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. Näiden lisäksi on säilytettävä tarpeelliset kulkuyhteyspuut. Liito-oravan elinympäristö on tätä määritelmää laajempi. Elinympäristö ei kuulu liito-oravan suojelun piiriin. Käytännössä hävittäminen tarkoittaa pesintään ja oleskeluun käytettävien puiden kaatamista. Hävittämisenä voidaan pitää myös lisääntymis- ja levähdyspaikkaan johtavien
6 kulkuyhteyspuiden tuhoamista. Heikentäminen tarkoittaa toimenpidettä, joka olennaisesti vaikeuttaa liito-oravan elämisen ja suojautumisen mahdollisuuksia kyseisellä paikalla. Hakkuiden yhteydessä on kiinnitettävä myös huomiota lisääntymis- ja levähdyspaikan puiden myrskynkestävyyteen ja ruokailupuiden riittävyyteen. Komission luontodirektiivin soveltamisesta antaman ohjeen mukaan ruokailualueet (ruokailupuut) eivät lähtökohtaisesti sisälly luontodirektiivin mukaiseen määritelmään, elleivät ne samalla kuulu lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkaan. Valtaosa suojellusta 3,7 hehtaarin alueesta on suojeltu juuri sillä perusteella, että se on luokiteltu "elinalueeksi sopivaksi", koska havaitut mahdolliset liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspuut sijaitsevat suojelualueeksi merkityn kuvion 4 länsiosassa noin hehtaarin kokoisella alueella. Vasta tuolla alueella suoritettavissa tarkemmissa tutkimuksissa voidaan määrittää ne puut, joiden ympärille on tarpeen määrätä suojelualue. Oikeuskäytännössäkään lisääntymis- ja levähdyspaikan alueellinen laajuus ei tarkoita lajin koko esiintymisaluetta. Koko elämänsä samassa paikassa elävän lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka on samalla sen esiintymisalue. Laajalla alueella liikkuvaan lajiin kuuluvan yksilön lisääntymis- ja levähdyspaikka puolestaan on vain pieni osa sen esiintymisalueesta. Liito-oravaurokset liikkuvat noin 60 hehtaarin ja naaraat vajaan 10 hehtaarin alueella, mutta käyttänevät tästä noin 10 prosentin ydinaluetta lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Siksi liitooravan koko esiintymisaluetta ei voi rajata sen suojelualueeksi. Tärkeintä suoja-alueen määrittämisessä on se, että lähistöllä on tarpeeksi metsää, jonne liito-orava pääsee. Kulkuyhteyspuiksi voidaan jättää ylimpiin latvuskerroksiin kuuluvia, liito-oravaa suojaavia puita, joiden myrskynkestävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Liito-orava pystyy vaivatta liitämään metriä leveiden aukeiden yli. Juuri siksi avohakkuut, erotukseksi harvennus- ja siemenpuuhakkuista, vaikuttavat liito-oravan kannalta kohtalokkailta. Se ei pysty hyödyntämään hakkuuaukkoja. Sen sijaan liito-oravien on todettu käyttävän siemenpuuhakkuualoja liikkumiseen ja ruokailuun. Ministeriöiden liito-oravaohjeessa on harvennushakkuista todettu, että lisääntymis- ja levähdyspaikalla olevat kolopuut sekä sopivat ravinto- ja suojapuut on säästettävä, mutta muutoin harvennushakkuut voidaan tehdä normaalisti hyvän metsänhoidon suositusten mukaan. Lähtökohtaisesti harvennushakkuissa metsikköön jää yleensä riittävästi liitooravan liikkumisen mahdollistavaa puustoa. Liito-oravaohjeen mukaan hävittämis- ja heikentämiskielto voidaan ottaa huomioon suunnittelemalla hakkuualue siten, että uudistusalalle jätetään liito-oravan liikkumiseen ja suojautumiseen soveltuvia puita, joilla turvataan lisääntymis- ja levähdyspaikan käyttökelpoisuus toimenpiteen jälkeenkin ja varmistetaan liito-oravan liikkumismahdollisuudet. Hävittämis- ja heikentämiskiellon huomioon ottava rajaus on ohjeen mukaan tehtävissä esimerkiksi niin, että liito-oravan lisääntymiseen tai levähtämiseen käyttämästä puusta jätetään koskematta säteeltään metriä leveä vyöhyke. Muutoksenhakijan esittämää tulkintaa tukee myös Suomen ympäristökeskuksen tuore tutkimus "Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkarajausten vaikuttavuus lajin suojelukeinona" (Maarit Jokinen, Suomen ympäristö 33/2012). Tutkimuksen mukaan
7 harvennus- ja siemenpuuhakkuut eivät merkittävästi haittaa liito-oravan suojelua. Suuria avohakkuita sen sijaan on pidetty haitallisina. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelussa on kiinnitettävä huomiota myös päätöksenteon yhdenmukaisuuteen metsänomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseen. Vastaavantyyppisessä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan rajausta Haminassa koskevassa tapauksessa oli liito-oravan suoja-alueeksi rajattu pienempi alue kuin nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa. Edellä mainitussa Maarit Jokisen tutkimuksessa liitooravien käytössä olleiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen keskikooksi on todettu noin 0,36 hehtaaria eli noin kymmenesosa nyt suojellusta alueesta. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittely luotettavasti ei ole kaikkina vuodenaikoina edes mahdollista. Luonnonsuojelulain 72 a ei siten riittävästi ota huomioon luonnontieteellisiä edellytyksiä, joita tarvitaan lisääntymis- ja levähdyspaikan tunnistamiseen tarvittavien luotettavien havaintojen tekemistä varten. Yhtiö on korostanut, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa 2002:78 ja 2003:38 suoritettu eri intressien vertailu on käsillä olevassa asiassa jäänyt kokonaan tekemättä. Noissa ratkaisuissa oli punnittu metsänomistajan intressejä, joita oli vertailtu suojelutavoitteisiin, ja lisäksi oli arvioitu hakkuilta säästettävien puiden laatua ja määrää eri hakkuukuvioilla. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan esittänyt, ettei yhtiön valitus anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Lisäksi ELY-keskus on esittänyt muun ohella seuraavaa: Valituksessa on esitetty, että ELY-keskuksen liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueeksi rajaama noin 3,7 hehtaarin alue supistettaisiin vain noin hehtaarin kokoiseksi ja tämän rajauksen sisälläkin voitaisiin hakata muualla kuin pesä- ja levähdyspuiden välittömässä läheisyydessä. Näin menetellen kokonaan hakkuun ulkopuolelle jäävä alue supistuisi todella pieneksi. Tutkija Maarit Jokisen julkaisusta on poimittu vain joitakin yksityiskohtia, mutta on sivuutettu kokonaan sen keskeinen sisältö ja johtopäätökset. Jokinen on todennut, että tähän mennessä tehtyjen rajauspäätösten rajaukset ovat usein olleet liian pieniä ja tehottomia, toisin sanoen rajattu alue on yleensä kyllä säilynyt, mutta liito-orava on usein hävinnyt. Jokisen mukaan alle 150 metrin etäisyydellä tehdyt avohakkuut heikentävät liito-oravan esiintymistodennäköisyyttä alueella. Pienet ja suurelta osin avointen alueiden ympäröimät lisääntymis- ja levähdyspaikat eivät yleensä säily liito-oravan käytössä. Jos meneteltäisiin yhtiön valituksessa esitetyllä tavalla, tulos olisi juuri sellainen kuin Jokinen on esittänyt eli lähes kokonaan avohakkuun ympäröimä metsälaikku, jolta liito-orava todennäköisesti häviäisi. Luonnonsuojelulain tarkoituksena on muun muassa estää liito-oravan harvinaistuminen. Rajauksista on siis tehtävä sellaiset, että ne turvaavat liito-oravan säilymisen. Liitooravametsien hoito-ohjeen mukainen rajaus on usein liian pieni. Jos ohjetta noudattamalla päädytään lainvastaiseen lopputulokseen, tulee noudattaa lakia eikä ohjetta. Eri selvityksissä
8 on päädytty siihen, että liito-oravalle hyvin soveltuvaa aluetta pitäisi olla ainakin 3-4 hehtaaria. Valituksessa on pidetty näyttöä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikasta kevyenä. Liitooravan olemassaoloa alueella ei kuitenkaan täysin kiistetä. Nykyisessä resurssitilanteessa ELY-keskuksella ei ole todellisia mahdollisuuksia liito-oravametsien yksityiskohtaiseen tutkimiseen. Havainnot Korpimetsän tilan liito-oravista olivat kuitenkin tuoreita ja niitä oli riittävästi sen toteamiseksi, että kyseessä on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Sieltä on myöhemmin löytynyt myös risupesä, jollaisessa liito-oravat voivat myös pesiä. Valituksessa on todettu, että päätökset liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelusta on tehtävä yhdenmukaisesti metsänomistajien tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi. ELY-keskus tekee liito-oravapäätöksensä tavoitteenaan turvata liitooravan säilyminen alueella. Kaikki alueet ovat kuitenkin erilaisia, ja päätöksenteko edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Kaikkien metsänomistajien tasavertainen kohtelu ei voi koskaan täysin toteutua jo siitä syystä, että joidenkin mailla on liito-oravia ja useimpien mailla ei. Valituksessa on mainittu myös, että ELY-keskuksen rajauspäätös on valittajan kannalta taloudellisesti kohtuuton. Liito-oravapäätöksiä ei tehdä taloudellisin perustein. Luonnonsuojelulain 53 :ssä on säädökset valtion korvausvelvollisuudesta ja korvausmenettelystä. A Oy on vastaselityksessään uudistanut aiemmin esittämänsä ja korostanut, ettei asiassa ole tehty sellaista riittävää tapauskohtaista harkintaa, jonka perusteella nyt poikkeuksellisen laajaksi määritelty alue voitaisiin määrätä suojeltavaksi, kun otetaan huomioon maanomistajan omaisuudensuojaan liittyvät intressit. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Hämeenlinnan hallinto-oikeuden sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökset kumotaan ja asia palautetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Perustelut Sovellettavat Euroopan unionin ja kansalliset säännökset sekä luonnonsuojelulain esityöt Euroopan yhteisöjen neuvoston luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelua koskevan direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) 12 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet liitteessä IV (a) tarkoitettuja eläinlajeja koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi niiden luontaisella levinneisyysalueella ja kiellettävä muun ohella (d) lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen. Liito-orava (Pteromys volans) sisältyy Euroopan yhteisöjen luontodirektiivin liitteessä IV (a) lueteltuihin eläinlajeihin.
9 Asiassa voidaan ottaa selvityksenä huomioon myös Euroopan unionin komission luontodirektiivin soveltamisesta antama ohje, joka koskee erityisesti suojeltuja lajeja (Guidance document on the strict protection of animal species of Community interest under Habitats Directive 92/43/EEC, Final version, February 2007). Luonnonsuojelulain (1096/1996) 49 :n 1 momentin (553/2004) mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Saman momentin mukaan, sellaisena kuin se oli alkuperäisessä muodossaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen oli kielletty. Euroopan yhteisöjen komissio oli kuitenkin valvontamenettelyssä Suomelle osoittamassaan perustellussa lausunnossa todennut, ettei määre "selvästi luonnossa havaittavat" ollut luontodirektiivin säännösten mukainen, ja siten direktiivi oli tältä osalta pantu puutteellisesti täytäntöön. Asia korjattiin annetulla lainmuutoksella (553/2004), joka tuli voimaan Luonnonsuojelulain 53 :n 1 momentin (553/2004) mukaan, jos mainitun lain 29 tai 47 :n nojalla tehdystä päätöksestä tai 49 :n 1 momentissa säädetystä kiellosta aiheutuu kiinteistön omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle merkityksellistä haittaa, hänellä on oikeus saada valtiolta siitä täysi korvaus. Korvausvelvollisuus ei synny ennen kuin omistaja on luonnonsuojelulain 31 :n, 48 :n 2 momentin tai 49 :n 3 momentin nojalla hakenut lupaa poiketa kiellosta ja hakemus on hylätty. Jos on ilmeistä, ettei luvan myöntämiselle ole edellytyksiä, toimitus korvauksen määräämiseksi voidaan panna vireille ilman luvan hakemista. Metsälain (1093/1996) 14 b :n (552/2004 ja 1478/2009) mukaan, jos metsäkeskukselle saapunut metsänkäyttöilmoitus kohdistuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen metsäkeskukselle toimittamassa asiakirjassa mainittuun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaan, metsäkeskuksen on välittömästi ilmoitettava tästä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, maanomistajalle sekä tiedossaan olevalle maanomistajan edustajalle ja metsänhakkuuoikeuden haltijalle. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 72 a :n (553/2004 ja 1587/2009) mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on saatuaan metsäkeskukselta metsälain 14 b :ssä tarkoitetun ilmoituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsän käsittelyn määrittämiseksi. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen on annettava päätöksensä asiassa viipymättä sen jälkeen, kun se on saanut tässä tarkoitetun ilmoituksen metsäkeskukselta. Lakia luonnonsuojelulain muuttamiseksi koskevassa hallituksen esityksessä (HE 76/2003 vp) on muun ohella todettu, että luontodirektiivin liitteen lajien osalta käytännön ongelmia on aiheutunut liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelusta tilanteissa, joissa useita lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sijoittuu lähekkäin saman maanomistajan omistamalle alueelle. Tällöin voi syntyä tilanteita, joista laissa olevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta aiheutuu alueen omistajalle sellaisia taloudellisen hyödyn menetyksiä,
10 jotka olisi perusteltua korvata. Tämän vuoksi hallituksen esityksessä on katsottu, että maanomistajalla tulisi näissä tilanteissa voida olla mahdollisuus hakea alueensa perustamista luonnonsuojelualueeksi ja että edellytykset luonnonsuojelualueen perustamiselle edellä mainituissa tilanteissa olisivat pykälään ehdotetun täydennyksen johdosta vastedes selkeästi olemassa. Esityksessä on huomautettu, että useimmiten tällaisen useista lisääntymis- ja levähdyspaikoista koostuvan alueen suojeleminen ei edellytä alueen täydellistä rauhoittamista. Muun muassa rajoitettu metsänkäyttö osalla aluetta on useassa tapauksessa mahdollista. Esityksen mukaan maanomistaja voisi myös hakea luonnonsuojelulain 25 :ssä tarkoitettua alueen määräaikaista rauhoittamista. Myös määräaikaisesta rauhoittamisesta tehtävään sopimukseen voisi sisältyä korvaus. Maa- ja metsätalousvaliokunta on edellä mainitusta hallituksen esityksestä (HE 76/2003 vp) ympäristövaliokunnalle antamassaan lausunnossa (MmVL 5/2004 vp) todennut lisääntymisja levähdyspaikan suojelun osalta muun ohella seuraavaa: Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämisen on katsottu tarkoittavan pesintään, päivehtimiseen, levähtämiseen, suojautumiseen tai ravinnon varastointiin käytettävien puiden tai niitä välittömästi ympäröivien suoja- ja ravintopuiden kaatamista. Hävittämiseen voidaan rinnastaa myös tilanne, jossa kaikki metsäyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikkaan tuhotaan. Hävittämistä ovat edellä mainitun lisäksi kaikki muut toimet, joiden jälkeen lisääntymis- ja levähdyspaikka ei ole enää asumiskelpoinen. Lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentäminen tarkoittaa jonkin sellaisen toimenpiteen tekemistä, joka olennaisesti lyhyellä tai pitkällä aikavälillä vaikeuttaa liito-oravan elämisen ja suojautumisen mahdollisuuksia kyseisellä paikalla. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan rajaaminen ja sopivien kulkuyhteyksien turvaaminen hakkuiden yhteydessä tulee harkittavaksi tapauskohtaisesti. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että päätöksenteko liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelusta hoidetaan mahdollisimman yhdenmukaisesti metsänomistajien tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi. Maa- ja metsätalousvaliokunta on todennut, että liito-oravan osalta ei toistaiseksi ole olemassa vakiintunutta oikeuskäytäntöä suojelun laajuudesta. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman liito-oravatyöryhmän muistiossa (työryhmämuistio MMM 2002:21) esitettiin, että uudistushakkuussa jätetään hakkuun ulkopuolelle liitooravan pesäpuun ympäriltä keskimääräistä puun pituutta säteeltään vastaava ympyrä. Keskimäärin 20 metrin pituisessa puustossa tämä suositus johtaa noin 12 aarin suojeltavaan alaan. Vastaavasti 25 metrin pituisessa puustossa suojeltava ala on noin 20 aaria. Liitooravan esiintymisalueella puuston keskimääräinen pituus uudistushakkuussa on yleensä metriä. Yhdellä liito-oravayksilöllä on tutkimusten mukaan keskimäärin puolisen tusinaa pesäpuuta; koiraalla keskimäärin hieman enemmän ja naaraalla keskimäärin hieman vähemmän. Yhden liito-oravayksilön kaikkien pesäpuiden yhteenlaskettu suojeluala vastaa siten noin yhtä hehtaaria, kun suojelualat ovat toisistaan erillisiä. Näillä tiedoilla voidaan karkeasti arvioida liito-oravan suojelun aiheuttamaa rajoitusta metsätaloudelle. Maa- ja metsätalousvaliokunta on pitänyt välttämättömänä, että annettavassa laissa suojeluun liittyviä menettelyjä ja korvausperusteita täsmennetään.
11 Viranomaisohjeet Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön metsäkeskuksille ja alueellisille ympäristökeskuksille antamassa ohjeessa "Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä" on todettu muun ohella seuraavaa: Luonnonsuojelulain tarkoittamalla liito-oravan lisääntymispaikalla liito-orava saa poikasia. Levähdyspaikassa liito-orava viettää päivänsä. Lisääntymis- ja levähdyspaikka käsittää pesäpuut ja paikalla olevat muut sen edellä mainittuihin tarkoituksiin käyttämät puut. Lisääntymis- ja levähdyspaikan käsitteeseen luetaan myös niiden välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. Luonnonsuojelulain tarkoittama liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tarkoittaa pesintään ja oleskeluun käytettävien puiden kaatamista. Hävittämiseen voidaan rinnastaa myös tilanne, jossa kaikki kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikkaan tuhotaan. Lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentäminen tarkoittaa jonkin sellaisen toimenpiteen tekemistä, joka olennaisesti vaikeuttaa liito-oravien elämisen ja suojautumisen mahdollisuuksia kyseisellä paikalla. Tällaista heikentämistä voi olla esimerkiksi, että uudistushakkuussa kulkuyhteydet ruokailupuihin katkaistaan. Vastaavanlainen tilanne voi syntyä, jos on todennäköistä, että hakkuun jälkeen myrsky kaataisi lisääntymis- ja levähdyspaikan puut, tai jos alueen kaikki liito-oravan ruokailupuut kaadetaan. Liito-orava otetaan huomioon harvennushakkuissa siten, että lisääntymis- ja levähdyspaikalla olevat kolopuut sekä sopivat ravinto- ja suojapuut tulee säästää. Muuten harvennushakkuu voidaan tehdä normaalisti hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Lähtökohtaisesti harvennushakkuussa metsikköön jää yleensä riittävästi puustoa, joka mahdollistaa liito-oravan liikkumisen. Liito-orava otetaan huomioon uudistushakkuussa niin, että sen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei hakata. Lisääntymis- ja levähdyspaikan luonnonolojen vaihtelu voi olla paikallisesti ja alueellisestikin hyvin suurta. Siten tarkat ohjeet lisääntymis- ja levähdyspaikan laajuudesta eivät sovi yksiselitteisesti kaikkialle, vaan lisääntymis- ja levähdyspaikan rajojen määrittäminen on tehtävä tapauskohtaisesti. Luonnonsuojelulain 49 :n mukainen heikentämis- ja hävittämiskielto voidaan ottaa huomioon suunnittelemalla hakkuualue siten, että lisääntymis- ja levähdyspaikka sijoittuu hakkuualueen reunaan. Mikäli se ei ole mahdollista ja lisääntymis- ja levähdyspaikka jää hakkuualueelle, jätetään uudistusalalle liito-oravan liikkumiseen ja suojautumiseen soveltuvia puita. Niillä turvataan lisääntymis- ja levähdyspaikan käyttökelpoisuus toimenpiteen jälkeenkin ja varmistetaan liito-oravan liikkumismahdollisuudet. Lisääntymisja levähdyspaikan myrskynkestävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkoja ei raivata eikä maanpintaa käsitellä. Metsikkökuvion tasolla luonnonsuojelulain 49 :n mukainen heikentämis- ja hävittämiskiellon huomioon ottava rajaus voitaisiin esimerkiksi tehdä siten, että koskematta jätetään liito-oravan lisääntymiseen tai levähtämiseen käyttämästä puusta metriä
12 säteeltään oleva vyöhyke. Lisääntymis- ja levähdyspaikan pinta-ala olisi tällöin m2. Asian vaiheet ja ratkaistava kysymys korkeimmassa hallinto-oikeudessa ELY-keskus on liito-oravailmoitusmenettelyssä päätöksellään rajannut A Oy:n metsänkäyttöilmoituksen mukaisesti toteutettavaksi aiotun avohakkuun ulkopuolelle Korpimetsän tilalla RN:o 5:97 metsäkuviolta 4 pinta-alaltaan noin 3,7 hehtaarin kokoisen alueen. Alue on pitkään hakkaamatta ollutta tuoretta tai lehtomaista kangasmetsää. Sekapuina kasvaa jonkin verran mäntyjä, koivuja, haapoja ja pihlajia. ELY-keskuksen alueella toimittamalla maastokäynnillä oli havaittu liito-oravan jätöksiä yli kymmenen puun alta ja pesäpaikoiksi sopivia muutamia kolopuita. Myös aikaisemmalta ajalta on havaintoja liito-oravan jätöksistä useiden haapojen juurelta. Kaikki liitooravahavainnot on tehty kyseisen 3,7 hehtaarin suuruisen alueen sisäpuolella. A Oy on sittemmin valituksessaan hallinto-oikeudelle ilmoittanut sitoutuvansa rajoittamaan metsänkäsittelynsä ELY-keskuksen päätöksellä suojelualueeksi määritellyn alueen länsiosassa sijaitsevalla, noin yhden hehtaarin suuruisella osa-alueella avohakkuun sijasta harvennushakkuuksi sekä määrittelemään liito-oravan tarvitseman suoja-alueen tällä osaalueella selvittämällä ja nimeämällä liito-oravan lisääntymiseen ja levähtämiseen käyttämät puut ja säilyttämällä niiden ympärillä 20 metriä leveän suojapuuston tarvittavana kulkuyhteytenä. Yhtiön jatkovalituksesta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana kysymys, onko ELY-keskus rajannut luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentissa ja 72 a :ssä säädetyssä liitooravailmoitusmenettelyssä määriteltävän liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan liian laajaksi käsittämään myös suojelun piiriin kuulumatonta liito-oravan elinaluetta (reviiriä). Tällöin on arvioitava, onko mahdollista supistaa ELY-keskuksen päätöksellä rajatun alueen kokoa valituksessa vaaditun suuruiseksi, vai onko asia palautettava ELY-keskukselle rajauksen uudelleen määrittämistä varten. Oikeudellinen arviointi Luontodirektiivissä ei ole määritelty suojeltavan lajin lisääntymis- eikä levähdyspaikan käsitettä. Komission direktiivin soveltamisesta antaman ohjeen mukaan lisääntymis- ja levähdyspaikan koko vaihtelee suojeltavan lajin mukaan siten, että ekologiset vaatimukset ovat lähtökohtana kokoa arvioitaessa. Lajin koko elinympäristö ei voi olla sen lisääntymisaluetta vaan ainoastaan lajin lisääntymiselle elintärkeä osa elinympäristöstä. Luontodirektiivin 12 artiklassa edellytetty tiukka suojelujärjestelmä on kansallisessa lainsäädännössä pantu täytäntöön luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentissa siten kuin edellä ilmenee. Metsälain 14 b :n ja luonnonsuojelulain 72 a :n tarkoituksena on puolestaan tehostaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelua metsänhakkuiden yhteydessä. Edellä selostetuista lainvalmisteluasiakirjoista käy ilmi, että tarkoituksena on ollut luoda liito-oravan suojeluun tehokas ja selkeä menettely, jossa otetaan huomioon metsänhoidon kannalta välttämätön joutuisuuden vaatimus.
13 Direktiivin mukaisen tiukan suojelujärjestelmän toteuttamiseksi on sen arvioinnissa, kuinka suuria alueita on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellon turvaamiseksi jätettävä liito-oravailmoitusmenettelyssä metsänhakkuun ulkopuolelle, lähdettävä siitä, että tällaiseksi tarkoitetun alueen on oltava pikemminkin laaja kuin liian suppea. Tätä edellyttää myös ympäristöoikeudessa tunnustettu niin sanottu varovaisuusperiaate. Toisaalta luontodirektiivin 12 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentissa ei velvoiteta suojelemaan liito-oravan elinympäristöä kokonaisuudessaan. Säännökset koskevat ainoastaan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joita tosin voi samallakin kiinteistöllä olla useita. Asiaa arvioitaessa on myös otettava huomioon, että luonnonsuojelulaki sisältää useita aluesuojelun keinoja, joiden perusteella laajojakin alueita voidaan suojella. Esimerkiksi niin sanottujen direktiivilajien, kuten liito-oravan, esiintymisalueiden suojelemiseksi on sisällytettävä alueita Natura verkostoon. Samoin luonnonsuojelulain 10 :n 2 momentin 2 kohdan nojalla voidaan perustaa luonnonsuojelualue luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen turvaamiseksi. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan rajaaminen ja sopivien kulkuyhteyksien turvaaminen harkitaan tapauskohtaisesti. Edellä selostetussa maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa on suojelun laajuudeksi suositeltu uudistushakkuussa keskimäärin 20 metrin pituisessa puustossa noin m2 ja keskimäärin 25 metrin pituisessa puustossa noin m2 liito-oravan esiintymisalueella puuston keskimääräisen pituuden uudistushakkuussa ollessa yleensä metriä. Kun yhdellä liito-oravayksilöllä on tutkimusten mukaan keskimäärin puolisen tusinaa pesäpuuta, yhden liito-oravayksilön kaikkien pesäpuiden yhteenlaskettu suojeluala vastaisi noin yhtä hehtaaria, kun suojelualat ovat toisistaan erillisiä. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjeessa on metsikkökuvion tasolla esimerkinomaisesti mainittu, että hävittämis- ja heikentämiskiellon huomioon ottava rajaus tehdään jättämällä koskematta liito-oravan lisääntymiseen tai levähtämiseen käyttämästä puusta metriä säteeltään oleva vyöhyke, jolloin lisääntymis- ja levähdyspaikan pinta-ala olisi m2. Ohje ei ole oikeudellisesti sitova. Se kuitenkin ilmentää osaltaan lakia valmisteltaessa esillä olleita käsityksiä liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikan laajuudesta. Luonnonsuojelulakiin ei ennen edellä mainittua lainmuutosta 553/2004 sisältynyt säännöstä luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentissa säädetystä kiellosta johtuvan taloudellisen menetyksen korvaamisesta. Tällöin ajateltiin, että pienialaisten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen jäämisestä esimerkiksi hakkuiden ulkopuolelle ei aiheutuisi metsänomistajalle merkityksellistä taloudellista menetystä. Sen seikan, ettei säännöstä luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentissa säädetystä kiellosta aiheutuvien menetysten korvaamisesta ollut ennen lainmuutosta 553/2004 sisällytetty luonnonsuojelulakiin, on kuitenkin katsottu välillisesti olevan omiaan osoittamaan, ettei luonnonsuojelulain tarkoituksena ole ollut ulottaa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen käsitteitä alueellisesti kovin laajoiksi.
14 Kun otetaan huomioon edellä lainvalmisteluasiakirjoissa sekä ministeriöiden ohjeessa liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikan pienialaisuudesta esitetty ja myös se lainvalmisteluasiakirjoissa korostettu seikka, että päätöksenteko liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelusta on hoidettava mahdollisimman yhdenmukaisesti metsänomistajien tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi, ELY-keskus on määrittäessään liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan 3,7 hehtaarin kokoiseksi arvioinut sen tässä tapauksessa luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin vastaisesti liian laajaksi. Toisaalta edellytykset yhtiön valituksessa vaaditun mukaisesti vahvistaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi valituksessa yksilöity yhden hehtaarin harvennushakattava metsikköalue suojelualueen länsiosassa puuttuvat, koska metsä sen ympäriltä kahta yhteyskäytävää lukuun ottamatta muutoin avohakattaisiin. Tämän seurauksena metsikkö altistuisi myrskytuulille, mikä saattaisi johtaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan kiellettyyn heikentämiseen ja olisi vastoin edellä mainittua varovaisuusperiaatetta. Lopputulos Edellä mainituista syistä hallinto-oikeuden sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökset on kumottava. Asia on palautettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi luonnonsuojelulain 72 a :ssä tarkoitetun ratkaisun tekemiseksi. Asiaa uudelleen käsiteltäessä on otettava huomioon, että lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä suoraan luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin perusteella. Tähän liittyen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tehdä lisäselvityksiä vielä luonnonsuojelulain 72 a :n nojalla annetun päätöksen jälkeenkin, ja tarpeen vaatiessa käyttää luonnonsuojelulain 57 :ssä säädettyjä pakkokeinoja. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Sakari Vanhala, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Ilpo Havumäki.
LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa
LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut
LisätiedotYmpäristöministeriö Maa- ja metsätalousministeriö LUONNOS 3.2.2015
LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKKOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA TURVAAMINEN METSIEN KÄYTÖSSÄ I YLEISTÄ Tämän ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjeen tarkoituksena on antaa Suomen
LisätiedotLIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?
LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? Metsätieteen päivä 12.11.2014 Maarit Jokinen (SYKE), Sanna Mäkeläinen (Helsingin yliopisto), Otso Ovaskainen (Helsingin yliopisto) Johdanto
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotASIA Päätös luonnonsuojelulain 57 :n mukaisen pakkokeinon käyttämisestä
Päätös Dnro KAIELY/513/07.01/2010 23.9.2016 Julkinen ASIA Päätös luonnonsuojelulain 57 :n mukaisen pakkokeinon käyttämisestä ASIANOSAINEN ASIAN KÄSITTELY Metsähallitus Metsätalous Oy Kainuun ELY-keskukseen
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotKankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014
Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotTärkein syy vähenemiseen on sopivien varttuneiden kuusisekametsien hakkuut ja sitä kautta sopivan metsän pinta-alan pieneneminen.
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin muistutus koskien Ely -keskuksen raporttia maastokäynnistä liito-oravan lisääntymis-ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsänkäsitttelyn määrittämiseksi Tila: Lappeenrannan
LisätiedotEtelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri. Katariinantori 5 53900 Lappeenranta saimaa@sll.fi p. 0500 221213 18.6.2013
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Valitus Katariinantori 5 53900 Lappeenranta saimaa@sll.fi p. 0500 221213 18.6.2013 Kouvolan hallinto-oikeus Kauppalankatu 43 C 45100 KOUVOLA Asia Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen 28.5.2019 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotEkologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto
Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla
LisätiedotPäätös, josta valitetaan : ELY-keskus/Häme, Lunnonvarayksikkö, päätös 29.9.2014 dnro HAMELY/1278/2014, LUO/401A/2014
H E I N O L A N k 7, - i PUN K I K i r j a n i 03-12- 2014 21.10.2014 Asianum ero Teh,äväiuukit s _ L 10.03_0/ Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 131 Hämeenlinna hameenlinna.hao@oikeus.fi
LisätiedotKLAUKKALAN OHIKULKUTIEN LIITO-ORAVASELVITYS
KLAUKKALAN OHIKULKUTIEN LIITO-ORAVASELVITYS Pekka Routasuo, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 5.6.2015 1 JOHDANTO Uudenmaan ELY-keskus on käynnistänyt Klaukkalan ohikulkutietä koskevan maantielain mukaisen
LisätiedotNatura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten
LisätiedotPAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen
j PAATOS POKELYI99/07 01/2014 Elinkeino- liikenne- ja annettu julkipanon jalkeen ym paristo keskus 28.4.2015 ASIA Päätös erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajojen määräämisestä KOHDE Erityisesti
LisätiedotRataskadun alueen liitooravaselvitys
Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2
LisätiedotEspoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017
1 (6) Espoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017 Johdanto Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon Otaniemen Servinniemessä pääasiassa Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimille
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Pirkanmaan piiri ry. Kuninkaankatu Tampere p
Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) TUTKINTAPYYNTÖ Kuninkaankatu 39 21.8.2018 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 c/o Soili Husso Sauriontie 6 33470 Ylöjärvi soilihusso@gmail.com p. 0400 838 418
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotKuohun liito-oravaselvitys
Kuohun liito-oravaselvitys Anne Laita 19.4.2016 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän kaupunki 1. JOHDANTO Liito-oravainventointi toteutettiin Kuohun tulevan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.
LisätiedotESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki
ESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2012 Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki 1 Johdanto... 3 2 Liito-oravan biologia ja suojelu lyhyesti... 3 3 Menetelmät... 3 4 Tulokset... 4 5 Yhteenveto... 4
LisätiedotASIA: Liito-orava ohjeen luonnos LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKKOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA TURVAAMINEN METSIEN KÄYTÖSSÄ
Anna Rakemaa Maa- ja metsätalousministeriö anna.rakemaa@mmm.fi ASIA: Liito-orava ohjeen luonnos LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKKOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA TURVAAMINEN METSIEN KÄYTÖSSÄ Suomen luonnonsuojeluliitto
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi
Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava
LisätiedotHallituksen esitys luonnonsuojelulain muuttamisesta. HE 146/2015 vp hallitusneuvos Satu Sundberg ympäristöneuvos Esko Hyvärinen
Hallituksen esitys luonnonsuojelulain muuttamisesta HE 146/2015 vp hallitusneuvos Satu Sundberg ympäristöneuvos Esko Hyvärinen Esityksen tavoitteet ja aikataulu Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.2.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotLiito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa
Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa YM:n aiheeseen liittyvä kirje Metsäkeskuksen kaavoituskoulutus 7.4.2017 Matti Laitio ja Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Kirjeen tausta Aihetta koskevat
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotLamminrahkan liito-oravaesiintymän maastotarkistus
Maastomuistio 1 (5) Nuottajärvi Marja n maastotarkistus Taustaa Kangasalan kunnassa valtatien 12 ja Tampere-Jyväskylä rautatien risteyksen ympäristössä on ollut Tampereen kaupunkiseudullisesti merkittävä
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
Lisätiedot~no a r
SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄN VIRASTO LÄHETE Lappeenrannan palvelutoimisto Pormestarinkatu 1 A Asianro 53100 LAPPEENRANTA 16.9.2014 E 14/7069 Puhelin 029 562 4000 Fax 029 56 2441 0 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PL 11
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotLuontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.
1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotVÄINÖNTIEN PUISTOALUEEN KUNNOSTUS- JA HOITOSUUNNITELMA
Tekninen lautakunta 10 28.01.2015 Tekninen lautakunta 33 01.04.2015 Tekninen lautakunta 43 20.05.2015 VÄINÖNTIEN PUISTOALUEEN KUNNOSTUS- JA HOITOSUUNNITELMA 270/66/2013 Tekninen lautakunta 28.01.2015 10
LisätiedotVUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä
LisätiedotLIITO-ORAVAN ELINPIIRIN TARKASTUS
KH 13.8.2018 Liite 5 TYÖNUMERO: 20601932 PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN OSAYLEISKAAVA KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, 2018 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU YHTEYSTIEDOT Luontoselvityskonsultti Sweco Ympäristö Oy Yhteyshenkilö:
LisätiedotA7-0277/102
10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus
LisätiedotSAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö
SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.10.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö täydentäminen Luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohta: Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien
LisätiedotLappeenrannan Kettukallioon suunnitellun maa-ainesten ottoalueen liito-oravaselvitys 2013
Lappeenrannan Kettukallioon suunnitellun maa-ainesten ottoalueen liito-oravaselvitys 2013 Juha Jantunen & Kimmo Saarinen SISÄLLYS JOHDANTO... 2 LIITO-ORAVAN EKOLOGIAA JA SUOJELUNÄKÖKOHDAT... 3 KETTUKALLION
LisätiedotVT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus
2016 VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus Petri Parkko 4.4.2016 1 1. Taustoja Kouvolan Hevossuo-Nappa välille on suunniteltu VT6 tiesuunnitelmassa rinnakkaistiejärjestelyjä.
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotTarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu
Tarmo Saastamoinen 29.6.2006 tarmo84@hotmail.com Sellukatu 10b33,90520, Oulu Liito-orava (Pteromys volans) selvitys Iisalmessa: Tutkimuskohteet Iirannalta, Soinlahdesta, Lapinniemestä, Tervakankaalta sekä
LisätiedotSAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö
SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotPALOKANORREN LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Keski-Suomen ELY-keskus Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 23.5.2016 PALOKANORREN LIITO-ORAVASELVITYS 1 Tarkastus 19.5.2016 Päivämäärä 23.5.2016 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Niina
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2017
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21.9.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa...
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotLamminrahkan liito-oravaesiintymien maastotarkistukset
Maastomuistio 1 (12) Nuottajärvi Marja Lamminrahkan liito-oravaesiintymien maastotarkistukset Taustaa Kangasalan kunnassa valtatien 12 ja Tampere-Jyväskylä rautatien risteyksen ympäristössä on ollut Tampereen
LisätiedotYmpäristövaliokunnalle
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 5/2004 vp Hallituksen esitys laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta Ympäristövaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 23 päivänä syyskuuta 2003 lähettäessään
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotETELÄ SIILINJÄRVEN LIITO- ORAVASELVITYS 2012
ETELÄ SIILINJÄRVEN LIITO- ORAVASELVITYS 2012 Pyöreenlahti, Suininlahti, Joensuuntien pohjoispuoli, Lentokentäntien itäpuoli, Vuorelan ranta, Vuorelantien ja moottoritien välinen suoja-alue Sisällys 1.
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotMaankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa
Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017
LisätiedotKOUKKUNIEMI- RAUHANIEMI (8568) LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys (ei julkinen) Päivämäärä 30.5.2016 KOUKKUNIEMI- RAUHANIEMI (8568) LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 26.5.2015 Päivämäärä
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotLuonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset
Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018, jakso 5 Hallitussihteeri Johanna Korpi, ympäristöministeriö Luonnonsuojelulain (1096/1996) tavoitteet
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 20.12.2018 Taltionumero 6100 Diaarinumero 5422/2/17 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA
LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA Selostus maastokäynneistä 8.1. ja 11.1.2014 JOHDANTO JA AIKAISEMMAT HAVAINNOT LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ SUUNNITTELU- ALUEELLA Nurmijärven
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4
LisätiedotENKKELI, HÄMEENLINNA LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 9.6.2016 ENKKELI, HÄMEENLINNA LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 9.6.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kaisa
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotHAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA
HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös
LisätiedotProf. Kai Kokko Syksy 2011
Prof. Kai Kokko Syksy 2011 1 kysymys Rakennushankkeessa on kysymys kerrosalaltaan 1 767 neliömetrin suuruisen broilerikasvattamon rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitetulla
LisätiedotEspoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.4.2018 Taltionumero 2047 Diaarinumero 3075/2/16 1 (7) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotDestia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010
Destia Oy VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma Petri Parkko 9.6.2011 2 1. Yleistä Liito-orava Pteromys volans on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen
LisätiedotRuostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta
Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien
LisätiedotKuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO
Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä
LisätiedotYpäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014
Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014 1.Johdanto Ypäjän kunta /Jouko Käkönen tilasi elokuussa 2014 Suomen Luontotieto Oy:ltä Ypäjän Palomäen kallion itäpuolisen
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotMetsäliiton ja Vapon biodieselhanke
Metsäliiton ja Vapon biodieselhanke Äänekosken liito-oravaselvitys Mattias Kanckos Toukokuu 2010 1 Johdanto Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Metsäliitto ja Vapo
LisätiedotEU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö
EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen 15.5.2013 Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö Natura 2000 -verkoston muodostamisesta suojelutoimenpiteisiin Luontodirektiivin 3 ja 4 artikla säätelevät
LisätiedotNAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012
NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:
Lisätiedothallitusneuvos Satu Sundberg ympäristöneuvos Esko Hyvärinen
hallitusneuvos Satu Sundberg ympäristöneuvos Esko Hyvärinen 16.2.2016 HE 146/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulain muuttamisesta Ympäristövaliokunnalle, Esityksen tavoitteet ja sisältö
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 28.3.2012 Taltionumero 722 Diaarinumero 611/3/11 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
Lisätiedot