LAPSEMME. Ympäristöagentit. Yhteisö auttaa kotoutumaan. Hidasta! Takapenkiltä liikenneoppiin. Nukkumatti karkuteillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME. Ympäristöagentit. Yhteisö auttaa kotoutumaan. Hidasta! Takapenkiltä liikenneoppiin. Nukkumatti karkuteillä"

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 3/2011 LAPSEMME Hidasta! Ympäristöagentit Nukkumatti karkuteillä Takapenkiltä liikenneoppiin Yhteisö auttaa kotoutumaan

2 Pääkirjoitus V Piltti on tukenut Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallista toimintaa vuodesta Tänä vuonna täydennämme yli 10-vuotista yhteistyötämme tukemalla lisäksi MLL:n paikallista Kylämummi- ja -vaaritoimintaa. Lue lisää osoitteessa piltti.fi Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Yhteisö auttaa kotoutumaan 13 Puheenjohtajalta 14 Mitä Oulussa päätettiin? MLL:n liittokokous Koululainen kaipaa kaveria 20 Hidasta! Kiire on tuttu vieras lapsiperheissä 24 Äiti, mä oon ympäristöagentti 26 Oma rakas koti 28 Missä viipyy Nukkumatti? Apua pikkulasten unipulmiin 31 Isän kynästä 32 Oppi menee ohi takapenkillä Auton kyydissä ei opita liikennetaitoja 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Mielikuvitus lentoon Kulttuurikierros 38 Aikuista seuraa ja auttavia käsiä 41 Lasten asialla 42 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Matti Matikainen Toimitusneuvosto: Jan Pippingsköld (pj), Joona Kallio, Helena Peltola, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , lapsemme@ mll.fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Perttulantie 6, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) , jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@ bouser.fi. Lapsemme 4/2011 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 40. vuosikerta. Lapsemme 3/2011 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Kysely kertoo: Perhekahvilassa käynti virkistää Eri puolella Suomea toimii 439 perhekahvilaa. Käyntikertoja niissä oli viime vuonna lähes neljännesmiljoona. Perhekahvilakyselyn mukaan kävijöistä ja ohjaajista suuri enemmistö on vuotiaita äitejä. Vastaajista lähes kaikki olivat kahden huoltajan perheistä, yksinhuoltajien osuus oli kolmisen prosenttia. Kahvilassa käydään useimmiten oman lapsen kanssa, kun vanhempi on äitiys- tai hoitovapaalla % kävijöistä kertoo lapsensa saaneen perhekahvilassa seuraa ja kavereita % kertoo tuntevansa perhekahvilan ansiosta paremmin asuinalueensa lapsia ja perheitä. Myös sosiaalinen verkosto on kasvanut ja ystäviä tullut lisää %:n mielestä perhekahvilassa käyminen on vaikuttanut myönteisesti omaan mielialaan % kokee olonsa helpottuneen, kun on saanut puhua muiden vanhempien kanssa % kävijöistä on saanut perhekahvilasta mielekästä tekemistä. MLL:n perhekahvilakysely Järvi-Suomi valitsi toiminnanjohtajan Kuva: Matti Matikainen Minna Lemmetyinen on valittu MLL:n Järvi-Suomen piirin toiminnanjohtajaksi. Minna on 43-vuotias kasvatustieteiden maisteri, joka on toiminut aiemmin luokanopettajana ja erityisopettajana. MLL:oon hän siirtyy Ammattiopisto Luovin toimipistejohtajan tehtävistä. Perheessämme oli oikea juhlakesä. Valintani lisäksi esikoisemme sai valkolakin ja kuopus pääsi ripille, Joensuussa asuva Minna kertoo. MLL:n jäsenenä hän on ollut parikymmentä vuotta ja toiminut aiemmin luottamustehtävissä niin yhdistyksessä, piirissä kuin keskusjärjestössä. Tämä järjestö on minulle rakas. Vapaaehtoistyössä on voima, jolla voimme saada paljon hyvää aikaan. Vuoden alussa toimintansa aloittava Järvi-Suomen piiri on MLL:n suurin piirijärjestö, johon kuuluu 120 yhdistystä ja yli jäsentä. Piiri muodostuu nykyisistä Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piireistä. Uusia julkaisuja Tukioppilastoiminnan opas on uudistettu. Kansio sisältää tukioppilastoiminnan perusteet ja ohjaajan työkalupakin. Lisäksi siinä on erillisenä vihkona Tukioppilaiden peruskoulutusmalli, joka koostuu 16 oppitunnin harjoituksista. Vihkon voi irrottaa kansiosta kätevästi koulututukseen mukaan. Kansiossa on myös mallivihkot tukioppilaille suunnatuista materiaaleista. Tukioppilastoiminnan kansio maksaa 42 euroa. Muumien malliin -dvd sisältää 12 tietoiskua hyvästä yhteispelistä kouluviihtyvyyden lisäämiseksi. Tietoiskut herättävät keskustelua, auttavat tunnistamaan ja käsittelemään tunteita sekä opettelemaan hyviä käyttäytymismalleja. Tietoiskuihin liittyy opettajille tarkoitettu opas. Muumien malliin -dvd toimitettiin alakouluihin Hyvä alku koulutielle -pussien mukana. Dvd julkaistaan ruotsinkielisenä alkusyksystä. Julkaisujen tilaukset: Uudellemaalle on perustettu kaksi uutta paikallisyhdistystä: Aviapolis ja Arabianranta. MLL on lahjoittanut Suomen Unicefin kautta euroa Itä- Afrikassa nälänhätää kärsivien lasten auttamiseksi. Muista MLL:n adressit ja korusähkeet Muumien m llii Muumien malliin 2011 MOOMIN CHARACTERS / BULLS & DENNIS LIVSON Kuva: Mikko Törmänen Mainiot mediaperheet MLL:n, Mediakasvatuskeskus Metkan ja Vanhempainliiton yhteinen hanke Mainiot mediaperheet järjestää mediaaiheisia toimintapäiviä kouluissa ympäri Suomen. Hanke on suunnattu erityisesti esikouluikäisille, luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen sekä varhaiskasvatusikäisten lasten parissa työskenteleville. Tilaisuuksista lisätietoa osoitteessa Oulu julisti koulurauhan Koulurauhan julistusta Raatin stadionilla Oulussa kokoontui kuuntelemaan yli koululaista. Oppilaiden laatimassa julistustekstissä kiinnitettiin tällä kertaa erityisesti huomiota nettikiusaamisen ehkäisemiseen. Koulurauhan julistuksesta käynnistyi myös kilpailu, jossa luokkia kannustetaan suunnittelemaan jokin hyvää yhteishenkeä edistävä peli, leikki tai toiminto. Lisätietoa Kiitos kaikille Kevätilo-keräykseen osallistuneille! Paikallisyhdistykset ja piirit keräsivät toimintaansa yhteensä euroa. Parhaimpina kerääjinä palkittiin Jämsänkosken ja Tornion yhdistykset. Piireistä voiton vei Varsinais-Suomen piiri. Kuva: Mikko Törmänen Pääsihteerin pohdintoja kasvatuksen tavoitteista Keväällä sain kommentoitavaksi Amy Chuan kirjan Tiikeriäidin taistelulaulu. Kirja kertoo perinteisestä kiinalaisesta kasvatuksesta, jossa korostuu ankara päämäärätietoisuus ja äidin kunnianhimo: vain huippusuoritus kelpaa, oli kyseessä koulutehtävä, musiikkiharrastus tai äidille tehty onnittelukortti. Lähtökohtaisesti teoksen periaatteita oli helppo hylätä. Kirjassa lapsia kohdellaan niin ankarasti, että toisinaan on kysymyksessä henkisestä pahoinpitelystä. Mutta kirja on myös yllättävän rehellinen tilitys, jossa kirjoittaja on säälimätön paitsi lapsia myös itseään kohtaan. Pohjimmiltaan kysymys on kasvatuksen päämääristä: jos päätavoite on huippusuorituksiin pystyvä yksilö, jolle vain paras on riittävän hyvä, metodi on varmasti oikea. Mutta jos tavoite on henkisesti tasapainossa oleva yksilö, jonka itsetunto kestää myös epäonnistumiset, koska hän tietään olevansa rakastettu omana itsenään eikä vain suorittajana, metodi on väärä. Lapsi tarvitsee kokemusta siitä, että hän tuottaa aikuiselle iloa koska on olemassa, ja siitä, että aikuiselle tuotettu lahja myös kömpelö piirustus otetaan ilolla vastaan. Silti kirjassa on sanoma, joka kelpaa myös länsimaisille vanhemmille: kasvatus vaatii aikuisen aikaa, aitoa läsnäoloa ja kiinnostusta. Lepsuuden ja ankaruuden välimaastoon mahtuu hyvin luja mutta lempeä, vastuuta kantava vanhemmuus. Mirjam Kalland MLL:ssa on jäsentä. Auta meitä vastaamaan - ryhdy kuukausilahjoittajaksi MLL:n keskustelu Periytyykö hyvinvointi? kiinnosti Suomi Areenalla Porissa. Keskustelemassa johtava asiantuntija Esa Iivonen (vas.), lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen, johtava sosiaalityöntekijä Marketta Raivio, kansanedustajat Sanni Grahn-Laasonen, Kristiina Salonen, Mika Niikko ja dosentti Matti Rimpelä. 4 Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/2011 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu KAARINA KOKKONEN KUVAT JOKELAN, LEIVONMÄEN JA TOIJALAN PAIKALLISYHDISTYKSET 35 perhekahvilaa sai viime vuonna Piltin perhekahvilastipendin. Useassa yhdistyksessä tartuttiin maalipensseliin ja ompelukoneeseen, Leivonmäellä lapioon. Piristystä perhekahvilaan Vapaaehtoistyö tuo hyvän mielen Vapaaehtoistoiminnan teemavuotta on vietetty monilla paikkakunnilla, muuan muassa Helsingissä järjestettiin vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat ja Turussa messut. Mukaan MLL:n vapaaehtoistoimintaan pääsee ottamalla yhteyttä oman paikkakunnan paikallisyhdistykseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta MLL:ssä voi toimia esimerkiksi auttavien puhelimien päivystäjänä, tukioppilaana, lasten harrastuskerhon ohjaajana, kylämummina ja kylävaarina, lipaskerääjänä tai satunnaisesti talkooapuna kirpputorin tai lastentapahtuman järjestämisessä. Tutkimusapurahat haussa MLL:n tutkimussäätiön apurahat ovat jälleen haettavissa. Tutkimussäätiö myöntää vuodeksi 2012 tutkimusapurahoja väitöstutkimuksiin, joiden aihealueena on - lapsuus- ja nuoruusiän hyvinvointi- ja terveyserot tai -lasten ja nuorten psyykkinen turvallisuus. Hakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma ja tutkimuksen ohjaajan lausunto. Apurahan saajilta edellytetään tutkimusapurahakaudella päätoimista sitoutumista tutkimukseen. Hakemukset toimitetaan mennessä osoitteeseen: MLL:n tutkimussäätiö, PL 141, Helsinki. Halulomakkeen saa osoitteesta Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja: tutkimussäätiön asiamies Maarit Päivike, p , maarit.paivike@mll.fi Kuva: Antero Aaltonen V iihtyisään perhekahvilaan on kiva tulla. Piltin avustuksella moni yhdistys pääsi toteuttamaan toivettaan entistä ehommasta lasten ja vanhempien kokoontumiskeitaasta. Toijalan yhdistyksen puheenjohtaja Maria Koivuniemi iloitsee erityisesti perhekahvilan käyttöön saadusta lisähuoneesta. Entinen romuvarastona toiminut huone muutettiin kankaiden, tyynyjen, verhojen ja lempeiden värien ansiosta viehkeäksi vauvahuoneeksi. Avaamalla uudelleen suljettuna ollut vesipiste huoneeseen saatiin myös pesupaikka vauvoille. Perhekahvilan nurkissa pursuaville leluille ja muille tavaroille yhdistys hommasi hyllyt ja säilytyslaatikot. Ilmettä piristettiin myös maalaamalla lasten tuolit. Tuhannen euron avustus oli yhdistyksellemme huippujuttu. Omaa rahaa emme olisi pystyneet materiaalihankintoihin käyttämään. Nyt kun olemme saaneet työt talkoilla valmiiksi, on tosi hyvä mieli. Syyskuussa vietämme vauvahuoneen vihkiäisiä. Väriä viidakkotarroista Myös Jokelan yhdistys Tuusulassa kaipasi piristystä perhekahvilaansa. Entiset isot omakotitalon perhekahvilatilat olivat vaihtuneet noin vuosi sitten kolmeen pieneen toimistohuoneeseen päiväkodin sivusiivessä. Vuokratiloissa kokoontuvat myös kunnan perhekerhot. Olisimme halunneet maalata seinät, mutta luvan saaminen kunnalta olisi ollut vaikeaa. Ratkaisimme asian hankkimalla isoja viidakoneläintarroja. Ikkunaverhot jäivät myös haaveeksi tilojen liiketunnistimien ja hätäpoistumisteiden takia. Yläkapat ikkunoihin kuitenkin saatiin, kertoo tilojen kunnostusta vetänyt tapahtuma- ja tuotevastaava Johanna Laitinen. Puolet avustuksestaan yhdistys käytti tukeviin korillisiin leluhyllyihin, sillä säilytystilasta oli pulaa. Iso parannus pienimpien lasten turvallisuuden kannalta oli se, että keittiönä Leivonmäellä stipendi innoitti perhepuiston rakentamiseen kyläläisten käyttöön. Jokelassa perhekahvilan ilmettä piristettiin viidakkotarroilla ja korillisilla leluhyllyillä. Toijalan paikallisyhdistys sai talkoilla perhekahvilaan soman vauvahuoneen. toimivaan huoneeseen saimme korkean työtason kahvinkeittimille ja muille keittiötavaroille. Johannan mukaan toiveissa on, että yhdistys saa jatkossa kerhotilat entistä enemmän omaan käyttöönsä, kun kunnan kerhot siirtyvät päiväkodin puolelle. Silloin voisimme muokata tilaa vielä paremmin kävijöillemme sopivaksi. Pienten lasten kanssa tarvitaan enemmän lattiatilaa kuin pöytiä ja tuoleja. Leikkikentästä perhepuisto Leivonmäellä Keski-Suomessa perhekahvilastipendi innoitti perhepuiston rakentamiseen. Perhekahvilassamme oli kerran niin ahdasta, että ihmiset haikailivat pihalle pääsyä. Pihaa meillä ei ole, mutta siitä syntyi idea, että voisimme kunnostaa lähellä olevan rapistuneen leikkikentän perheiden käyttöön, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja ja perhekahvilavastaava Marianne Kosonen. Stipendi antoi rohkeutta ryhtyä puheista tekoihin. Kyläläiset innostuivat mukaan talkoisiin, kaivamaan, vasaroimaan ja istuttamaan. Avustusrahalla hankittiin kaikkea sitä, mitä ei itse voitu tehdä, kuten keinuja. Puisto on avoin kaikille. Vauvojen ja isompien lasten keinujen lisäksi perhepuistossa on myös perinteisiä puutarhakeinuja, joihin mummujenkin on mukava tulla istuskelemaan. Kun alkukesästä puistossa vietettiin perheiden piknikkiä, myös hiekkalaatikko ja rekki olivat paikallaan ja kukkapenkki kunnossa. Myöhemmin teemme vielä aidat, minkä jälkeen on avajaisten aika. Perhepuisto on hieno talkoohengen tulos. Ilman yksityisten ja yrittäjien tukea näin ison urakan toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista. 6 Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/2011 7

5 MARJO HENTUNEN Kuvat MATTI MATIKAINEN Maryan Abdulkarim ja Parvar Naghizadeh ovat työssä käyviä perheenäitejä, joille yhdenvertaisuus ja turvallisuus ovat tärkeitä asioita uudessa kotimaassa. Kotoutumista helpottaa kielitaito ja kanssakäyminen kantasuomalaisten kanssa, he sanovat. M Yhteisö auttaa kotoutumaan 8 Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/2011 9

6 Chileläinen näyttelijä-klovni Celso de la Molina hauskutti Maryania työpalaverin päätteeksi. Maryan on innoissaan uusista työtehtävistä ja työtovereista Väestöliitossa. Parvar Naghizadehin rakkaita harrastuksia ovat käsityöt ja puutarhanhoito. Maryanista tuli järjestöaktiivi Vaarallinen pakomatka vuoristossa Kaikki on niin hyvin Kielitaitoa, koulutusta ja kavereita Maahanmuuttajaperhe tarvitsee monen tahon tukea, jotta kotoutuminen onnistuu. Viranomaisilla, koululla ja neuvolalla on omat tehtävänsä. Kansalaisjärjestö voi tarjota paikan, johon on helppo tulla, ja jossa voi tutustua suomalaisiin. Uusi kotoutumislaki astui voimaan Uudella lailla halutaan parantaa kotoutumisen alkuvaiheen ohjausta, ja varmistaa, että Suomeen muuttavalla on mahdollisuus kotoutumispalveluihin ja -neuvontaan. Kotoutumiskoulutus voi sisältää esimerkiksi kielitaidon, joskus myös luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä ammatillista ohjausta, sanoo maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman sisäasiainministeriöstä. Tulkkaus- ja käännöspalveluilla varmistetaan se, että maahanmuuttajat voivat käyttää palveluita yhdenvertaisina. Kielellistä tasa-arvoa parantavat viranomaisten käännättämät esitteet ja lomakkeet maahanmuuttajien omille kielille. Yksi kotoutumisen este on maahanmuuttajien vaikea työllistyminen, mikä voi johtaa helposti syrjäytymiseen. Heikon työllistymisen taustalla on paitsi kielivaikeuksia myös yhteiskuntamme asenteita. Maahanmuuttajien kotouttamisesta vastaa sisäasiainministeriö. Paikallistasolla maahanmuuttajien apuna ovat muun muassa kuntien maahanmuuttotyöntekijät, työ- ja elinkeinotoimistot sekä koulut ja terveydenhuoltojärjestelmä, kuten neuvolat. Myös yhdistykset ja vapaaehtoiset ovat tärkeä voimavara kotouttamisessa. Koulu tutustuttaa Aila Keturilla on pitkä kokemus maahanmuuttajalasten opettamisesta Vantaan Uomarinteen ala-asteella. Monikulttuurisen luokan seinille kannattaa laittaa eri kielillä tervehdyksiä, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat. Kielen puhuja lukee ne ääneen ja luokka toistaa perässä. Tällainen lapsen oman kulttuurin korostaminen vahvistaa itsetuntoa ja rakentaa luottamuksellista suhdetta opettajaan. Oppilaille kannattaa varsinkin alkuviikkoina järjestää paljon retkiä ja seurapelejä, jotta he tutustuvat toisiinsa. Kokemusten jakaminen on tärkeää. Suomalaislapset kuuntelevat innoissaan, kuinka Bulgariassa poljetaan paljain jaloin viinirypäleitä. Myös vanhempiin on tärkeää luoda luottamuksellinen suhde. Koska Suomen koululaitos on toisesta maasta tulleille vanhemmille uusi asia, kaikki ei aina suju odotusten mukaan. Jos oppilaan vanhempi tulee kesken tunnin luokkaan, se kannattaa kääntää miellyttäväksi kokemukseksi. Hei, tässä on Sahran äiti, sanokaapa lapset päivää. Samalla voidaan kertoa, mitä opiskellaan. Etelän maissa ihmiset puhuvat kiihkeästi, ja ristiriitatilanteissa vanhemmat puolustavat omaa lastaan. Kun vanhemmat huomaavat, että opettaja haluaa lapsen parasta, neuvottelut helpottuvat. Vanhempainilloissa vanhemmat voivat jutella pienryhmissä, mukaan voi ottaa tulkin tai suomea puhuvan ystävän. Joskus oppilaan vanhempi voi kertoa luokassa omasta kulttuuristaan, esimerkiksi lukea somalialaisia runoja. Jotta lapset oppivat kunnioittamaan toisia ihmisiä, heille kannattaa kertoa erilaisista arvoista. Omassa luokassani tärkeitä arvoja olivat kunnioitus sekä vastuu itsestä ja muista. Aila-opettaja näyttää oppilaille, kuinka kukkasipulit istutetaan. 10 Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/

7 Puheenjohtajalta Lounastauolla on hetki aikaa seurustella työtoverin kanssa. Neuvola opastaa Iranissa Parvar oli kotiäiti. Suomessa hän kouluttautui laitoshuoltajaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut kotouttamisoppaan lastenneuvolan työntekijöille. On tärkeää, että neuvolan henkilökunta on perehtynyt riittävästi asiakkaan kulttuuriin. Neuvoloissa voidaan järjestää esimerkiksi toimipaikkakoulutuksia, niitä ei ole koskaan liikaa. Myös se, että neuvonnan lisäksi jaetaan tiedotemateriaalia maahanmuuttajien omalla kielellä, auttaa, kertoo neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Joissakin kulttuureissa naiset haluavat asioida vain naislääkärin kanssa. Jos nainen ei osaa suomea, neuvolakäynneille täytyy hankkia yleensä naistulkki, sillä naisen on vaikea puhua esimerkiksi gynekologisista vaivoistaan miestulkin välityksellä. Neuvolassa kannattaa käydä läpi myös lasten oikeudet, kuten se, että ruumiillinen kuritus on Suomessa kielletty ja että tyttöjen ympärileikkaus on Suomen lainsäädännön mukaan rangaistava teko. MLL:sta juttuseuraa MLL:n Uudenmaan piirin ensimmäinen kansainvälinen perhekahvilatapaaminen järjestettiin viime vuonna Sellossa. Tämän vuoden alusta avattiin kansainvälinen perhekahvila perhetalo Sahramissa Helsingissä. Kahvilan tärkein asia on, että ihmisillä on paikka, jonne voi tulla omana itsenään, pohtii perhetoiminnanohjaaja Teija Silvonen. Yhteinen kieli on keskeisin asia yhteiskuntaan sopeutumisessa. Kaikilla suomen kielen taito ei ole kovin hyvä. Silloin juttelen heidän kanssaan kahdestaan, sillä huonosti suomea puhuvat putoavat herkästi ryhmäkeskustelujen ulkopuolelle. He tarvitsevat aikaa ja tukea. Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Pia Metsähuoneen mukaan suurin haaste on, miten tavoittaa kielitaidottomat, kenties luku- ja kirjoitustaidottomat naiset. Jos nainen ei osaa numeroitakaan, arjen perusasiat, kuten kaupassa käyminen, vaativat ponnistuksia. Erityisesti kotiäitien voi olla vaikea päästä kielikurssille, jossa lastenhoito olisi järjestetty. Toisaalta kielikurssitkaan eivät auta, jos ei ole ketään, kenen kanssa ylläpitää kielitaitoa. Perhekahvilassa keskustelun aloittaminen käy luontevasti: missä asut ja minkä ikäisiä lapsia sinulla on, toteaa Silvonen. Monet maahanmuuttajat kokevat, että Suomessa on vaikea tutustua ihmisiin. Olen tavannut naisia, jotka eivät olleet käyneet koskaan kenenkään suomalaisen kotona, eikä heillä ollut yhtään suomalaista ystävää. Hätkähdyttävää oli, että he olivat asuneet Suomessa vuotta, puhuivat hyvää suomea ja kävivät töissä. MLL:n Uudenmaan piirissä on aloitettu huhtikuussa Ystäväksi äidille -toiminta. HOK-Elannon ja Helsingin kaupungin tukeman toiminnan tavoitteena on helpottaa kielen oppimista ja kotoutumista. Vapaaehtoiset ovat suomalaisia naisia. Maahan muuttaneet naiset ovat mielissään, kun heillä on ystävä, jonka kanssa kävellä metsässä, käydä retkillä ja alennusmyynneissä. Kun on joku, joka soittaa ja kysyy, lähdetäänkö kahville. Suomeen pysyvästi muuttaneiden ulkomaalaisten synnyinmaa on tavallisimmin Venäjä. Seuraavaksi eniten muuttajia on tullut Virosta, Iranista, Turkista, Somaliasta, entisen Serbian ja Montenegron alueelta, Afganistanista ja Ruotsista. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset Uuden kotoutumislain voimaantulon yhteydessä julkaistiin Perustietoa Suomesta -opas, joka löytyy osoitteesta Lasten terveyserot Suomessa Kesäkuussa Oulussa pidetyssä Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittokokouksessa ja sen liittokokouskannanotossa kiinnitettiin perustellusti huomiota suuriin yksilöllisiin ja alueellisiin eroihin suomalaislasten ja -nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa. Taustalla oli vakuuttava näyttö siitä, että varhaislapsuudessa omaksutut terveystottumukset vaikuttavat voimakkaasti vielä aikuisuudessakin. Tiukka talous on pakottanut monet kunnat tinkimään ehkäisevän terveydenhuollon palveluista niin neuvoloissa kuin kouluterveydenhuollossakin. Yhtenä seurauksena on ollut joidenkin terveysongelmien myöhäinen havaitseminen. Koko maan kattavasti on pyrittävä lasten ja nuorten terveyserojen kaventumiseen sosiaali-, terveys- ja opetustoimen keinoin. Kuntien tulee tähdätä voimassa olevan asetuksen ja valtakunnallisten suositusten huolelliseen noudattamiseen. Suuri osa vuosien kuluessa tekemästäni tutkimustyöstä on perustunut sellaisten toimintatapojen kehittämiseen ja ylläpitoon, jotka tähtäävät terveellisten ravinto- ja elintapatottumusten omaksumiseen ja sisäistämiseen jo varhaislapsuudessa. Tutkimustuloksemme osoittavat, että ohjauksen ja neuvonnan tulee olla lapsen ja nuoren iän ja kehitystason mukaisesti viritettyä ja läpi vuosien toistuvaa; liian varhaista ohjauksen aloitusikää ei ole olemassakaan. Kunnallisen päätöksenteon on vastattava ratkaisujen vaikutuksista niin, että lapsen etu otetaan aina ensisijaisesti huomioon. Liiton ehdotus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman kouluterveyskyselyn ulottamisesta alakouluikäisiin on erinomainen edellyttäen, että lasten ikä ja mahdollisuudet kirjalliseen kyselyyn vastaamiseen otetaan kyselyssä huomioon. Kyselystä saatavia tietoja tulee myös hyödyntää valtakunnallisesti todettujen terveyserojen pienentämisessä. Olli Simell lastentautiopin professori 12 Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/

8 Oulun liittokokousväki kysyi, kommentoi ja äänesti. Vasemmalla kokousta lauantaina johtanut Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Marjatta Blanco-Sequeiros sekä avustajat Tuomas Hemminki ja Esa Iivonen. Keskellä ääntenlaskijat Pirkko Nurmivuori (vas.) ja Elina Kehusmaa. MLL:n liittokokous keräsi lähes kolmesataa osallistujaa linjaamaan liiton työtä seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi, valitsemaan luottamushenkilöt ja hyväksymään sääntöuudistuksen. Kari Uusikylän juhlaesitelmä lahjakkuudesta antoi ajattelemisen aihetta. Liittokokous käsitteli osana kolmivuotissuunnitelmaa MLL:n arvot ja teki niihin lisäyksen. Suvaitsevaisuuden rinnalle nostettiin yhdenvertaisuus. MLL:n arvot ovat lapsen ja lapsuuden arvostus yhteisvastuu inhimillisyys suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus ilo Mitä Oulussa K päätettiin? Puheenjohtaja Olli Simell valittiin yksimielisesti jatkokaudelle. Energinen CityStreetKids -ryhmä toi kokoukseen iloa ja vauhtia. LIISA PARTIO Kuvat MIKKO TÖRMÄNEN Liittokokous on MLL:n ylin päättävä toimielin. Liittokokous pidetään joka kolmas vuosi, seuraavan kerran Turussa Liittokokouksessa päätäntävaltaa käyttävät MLL:n paikallisyhdistysten ja piirien valtuuttamat edustajat. MLL:n liittokokous Oulussa käsitteli liittohallituksen kolmivuotisselonteon vuosista hyväksyi kolmivuotissuunnitelman vuosille hyväksyi MLL:n (keskusjärjestön) sääntöjen muutokset hyväksyi liittokokouskannanoton käsitteli sille tehdyt aloitteet ja liittohallituksen vastaukset niihin. valitsi toimikaudelle liittohallituksen puheenjohtajaksi lastentautiopin professori Olli Simellin. - liittovaltuuston puheenjohtajaksi varatuomari, asianajaja Kaija Kessin ja varapuheenjohtajiksi arkkitehti, kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimon ja psykologian tohtori, viestintäpäällikkö Anu Mustosen.. - liittovaltuuston jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. - tilintarkastajaksi Ernst & Youngin. Liittokokouksen kannanotto, kolmivuotissuunnitelma ja säännöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan MLL:n Yhdistysnettisivustolla. Katso myös 14 Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/

9 Sosiaaliset taidot 0 3 v 4 6 v 7 12 v v VIRVE JÄRVINEN PIIRROKSET PEKKA RAHKONEN Koululainen kaipaa kaveria Käsitys itsestä oppijana muodostuu jo ensimmäisellä luokalla. Sosiaaliset taidot lisäävät kouluviihtyvyyttä ja parantavat lapsen koulumenestystä. Vanhemmat voivat auttaa lasta kehittämään taitojaan. Kiusaaminen kuriin (Lähde: Anne Ranta, Koulu oppilaan sosiaalisten taitojen tukijana käsityksiä ja käytäntöjä alakoulussa. Pro gradu -työ, Turun yliopisto 2007) Ehkäise kiusaaminen Tue lapsesi ystävyyssuhteita koulukavereihin, kutsukaa yhdessä kavereita kotiin. Rohkaise arkaa lasta liittymään samanikäisten lasten harrastusryhmiin. Vaikka vanhempana haluat suojella lastasi kaikelta pahalta, muista kohtuus. Liiallinen huolehtiminen voi lisätä lapsen epävarmuutta ja vaikeuttaa vahvan itsetunnon kehitystä. Pyri tutustumaan lapsesi luokkatovereiden vanhempiin. Osallistu vanhempainiltoihin ja koulun ja luokan tapahtumiin. Vaikka lapsesi koulussa ei kenties kiusata, keskustele asiasta yleisesti muiden vanhempien kanssa. Kun asiasta on puhuttu ennakkoon, siihen on tarvittaessa helppo palata. Puhu kiusaamisesta lapsesi kanssa ja kerro hänelle, että kiusaaminen on aina väärin. Voit pohtia hänen kanssaan, miltä tuntuisi joutua kiusatuksi. Miettikää yhdessä mitä tehdä, jos lapsesi huomaa, että toista kiusataan. Kannusta lasta rohkeasti puolustamaan kiusattua. Kerro lapselle, että kiusaamisesta pitää aina kertoa jollekin aikuiselle, vaikka vanhemmalle tai opettajalle. Lisää aiheesta: MLL, Koulukiusaaminen. Apua!- sarja Sosiaalisia taitoja voi harjoitella Suoraa ja epäsuoraa kiusaamista V Anne Ranta Kotona keskustellaan Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen tilanteissa, joissa pitää osata ilmaista omia ajatuksia, kokemuksia ja tunteita. Kyky keskustella ja kuunnella toisia kuuluvat näihin taitoihin. Yhteiset keskustelut vanhemman kanssa sekä pelit ja leikit ikätoverien seurassa harjoittavat taitoja. Sosiaalisia tunnetaitoja tarvitaan silloin, kun on tarpeen kuunnella toista ja eläytyä hänen tilanteeseensa. Näitä taitoja ovat muun muassa kyky empatiaan ja kyky ilmaista tunteita ja säädellä omaa käyttäytymistä. Vanhemmat voivat harjoittaa taitoja muun muassa rohkaisemalla lasta puhumaan tunteistaan. Puolustautumisen taito on taitoa puolustaa omia oikeuksiaan ja mielipiteitään toisia loukkaamatta. Sitä tarvitaan muun muassa tilanteessa, jossa on tarpeen esittää omia näkemyksiään tai kieltäytyä jostakin. Taitoa voidaan harjoitella kotona esimerkiksi keskustelemalla erilaisista tilanteista ja kunnioittamalla lapsen mielipiteitä. Kiusaaminen on ryhmäilmiö. Ryhmäpaine ja pelko kiusatuksi joutumisesta saattaa saada lapsen tai nuoren toimimaan tavalla, jonka hän tietää olevan väärin. Kiusaaminen voi olla joko suoraa tai epäsuoraa. Epäsuoran kiusaamisen havaitseminen ja ja siihen puuttuminen on koulun aikuisille erityisen haasteellista, sillä se on usein hyvin hienovaraista, ja siksi he eivät sitä helposti huomaa. Epäsuoralla kiusaamisella tarkoitetaan henkilön satuttamista vahingoittamalla hänen vuorovaikutussuhteitaan tai sulkemalla hänet pois joukosta. Tällaisia kiusaamisen muotoja ovat muun muassa vihjaileminen sekä vuorovaikutusnormien rikkominen, kuten tervehtimättä tai vastaamatta jättäminen Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/

10 ee hyvä ostos Lahjaksi Poikanen-tuo eet ovat laadukkaita värikkäitä ja mukavia. uo eiden valinnassa on painote u ee syy ä ja turvallisuu a. Sulka-koru. Mukana tulee palloketju sekä nahkajäljitelmänauha 39 e Hopeinen kukkapinssi 15 e i -paita 100 luomupuuvillaa punainen S XL 20 e Mummi-paita 100 luomupuuvillaa tummansininen S XXL 20 e Sisko-paita 100 luomupuuvillaa punainen cm 14 e Veli-paita 100 luomupuuvillaa oliivi ja tummansininen cm 14 e Isä-paita 100 luomupuuvillaa musta M XXL 20 e Vaari-paita 100 luomupuuvillaa tummansininen S XXL 20 e Poikanen-huivi 100 puuvillaa 7 e Kangaskassi Reilun kaupan 100 puuvillaa musta 5 e Luomu- ody 100 luomupuuvillaa luonnonvalkoinen 20 e Essu ko mainen 100 puuvillaa punainen cm 15 e Pyykkipussi ko mainen 100 a ikkivärjä yä puuvillaa Sininen verstas -työpajanuorten valmistama 30 e Poikanen-heijas n ko mainen 3 e/kpl 18 Lapsemme 3/2011 Kerhokassi Reilun kaupan 100 puuvillaa limenvihreä aniliininpunainen 5 e Onni löytyy arjesta - skirä ko mainen selluloosakuituinen ekoliina 4 e Onni löytyy arjesta -pyyhe ko mainen 60 pellavaa 40 puuvillaa valkoinen 8 e Onni löytyy arjesta -pais nlastat ko mainen koivua 6 e KUVAT TOMI NUOTSALO Lapsemme 2/

11 TUULI OJAKANGAS Hidasta! Kiire on tuttu vieras lapsiperheissä. Aikaa on liian vähän, eikä oikein koskaan tiedä, mistä sitä nipistäisi lisää. Rauhallisen ja hyvän arjen järjestäminen vaatii suunnittelua ja perhetuntoa. Kuva JYRKI TERVO K Juha Hakala Virtasilla eletään kolmen viikon jaksoissa Tanja Kai Ronja Sirja Lilja 20 Lapsemme 3/2011 Annilat haluaisivat tavata enemmän muita lapsiperheitä. Vähemmän ylimääräistä touhua Kuvat TUULI OJAKANGAS Vanhemmille yhteistä aikaa Epäsäännölliset työajat vaativat Virtasen perheeltä arjen tarkkaa suunnittelua. Annilat tavoittelevat rytmiä elämään Laura Janne Pinja Otso Harrastukset yhteiseen pohdintaan Lapsemme 3/

12 Lapset mukaan kotitöihin Touhun keskellä Virtasen perhe rauhoittuu yhteiselle aterialle. Perhetunto vahvaksi Juha Hakalan vinkkejä rauhalliseen arkeen: työajat tietoon mahdollisimman pitkälle ajalle vanhemmille tarpeeksi lepoa ja suunnitellusti kahdenkeskistä aikaa isovanhemmat mukaan arkeen, muttei perheen pilareiksi isot hankkeet aikana, jolloin lapset ovat isompia toistuva rytmi lapsille muista mittakaavaongelma: lapsi pitää pienestä ja vaatimattomasta kuuntele lasta sovi harrastuksista etukäteen ja säännöstele niitä, jotteivät ne lisää säntäilyä ja vähennä yhdessäoloaikaa kirjoja lapsille television sijaan, etenkin iltaisin pyri irti elämäntapakilpailusta vaalimalla perhetuntoa! KUVA TUULI OJAKANGAS Hidastele hallitusti: Kiireen ei tarvitse olla osa elämäntapaa. Erottele työ- ja vapaa-aikasi tarkoin ja vapauta vapaa-aika aikatauluista. Pohdi, miten voit tehdä asiat toisin; usein vain yksinkertainen yhdessäolo riittää. Käännä katseesi tähän hetkeen ja nauti siitä. Tue hidasta lapsuutta: Ihmisen kehitys on edelleen yhtä hidas kuin kivikaudellakin eikä sitä juuri voi nopeuttaa. Vain ympäristö, jossa elämme, on nopeutunut ja muuttunut aina vain vaativammaksi. Kasvattajien tulisi tukea luonnollista kehityksen ja kasvun rytmiä, luonnollista hitautta. Jätä siis säntäily, suorittaminen ja tietokone vapaa-ajalla. Istu alas leikkimään ja lukemaan. Työelämän tehokkuusvaatimusten ei tarvitse ulottua kotioven sisäpuolelle, sillä väsynyt ja stressaantunut vanhempi ei tee perheelle hyvää. Juha T. Hakala - kasvatustieteen professori Jyväskylän yliopistossa - 7 lapsen isä ja isoisä - kirjoittanut muun muassa teokset Pakattu aika Kiireen imusta hallittuun hidasteluun, Gummerus, 2010 ja Isän kasvatusoppi, Gummerus, ME HALUAMME INTERNETIN TURVALLISEKSI LAPSILLE JA NUORILLE TULE MUKAAN! Lapsemme 3/2011

13 ANNI-ELINA KARVONEN Kuva MATTI MATIKAINEN Lajittelu on helppoa, koska ympäristöagentit ovat vieneet luokkiin lajitteluastiat ohjeineen. Aurinkolahden peruskoulun ympäristöagentit seuraavat, että roskat lajitellaan oikein ja luokista sammutetaan valot välituntien ajaksi. Y Josef Abokther Marjo Kekki Äiti, mä oon ympäristöagentti Biojätteet vähemmäksi Wilhelmiina Manunen Agentti kannustaa opettajaa Koulun yhteinen asia Ympäristöagentit ovat osa Aurinkolahden peruskoulun kestävän kehityksen ohjelmaa, johon Helsingin kaupungin opetusvirasto kannustaa alueensa kouluja. Aurinkolahdessa ympäristö on otettu koko kouluyhteisön yhteiseksi asiaksi. Oppilaat toimivat ympäristöagentteina, opettajista on koottu ympäristötiimi ja koulun muusta henkilökunnasta moniammatillinen keke-tiimi. Ympäristöagenttien toiminta alkoi opettajien ideasta. Koulu pääsi tänä vuonna Ympäristökoulu Polun kummikouluksi. Sieltä saadaan lisää sisällöllistä tukea toimintaan. 24 Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/

14 Nuoret kertovat 3. Oma rakas koti Pyysimme yläkoululaisia kertomaan ja kuvaamaan, mikä kodissa viehättää. Parasta kodissa on lämpö, turva ja rauha. Oma huone, oma rauha Lempparityyny Ihana, kamala, kamalan ihana Siellä saa olla ihan sellanen kun on Oma huone on mun oma tila Ei aina niin siisti mutta niin viihtysä Hyvä ja lämmin olo Turva Ei aina tarttis niin kauheesti sisustaa, kodissa saa näkyä elämä Sauna Oma huone on just mun näkönen Lämpö Siellä missä sydän on Koulurauha-työryhmä Kuvat: Minna Jauho, Saara-Maija Kojo 26 Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/

15 KAARINA KOKKONEN KUVAT COLOURBOX Pirstaleiset yöt väsyttävät vanhemmat. Uupumukseen asti ei kannata odottaa, sillä apua on tarjolla. Helpotusta pikkulasten unipulmiin ja parempia yöunia koko perheelle tuo unikoulu. Missä viipyy Nukkumatti? M itä vanhempien olisi hyvä tietää vauvan ja taaperon unesta yleensä, lääketieteen tohtori Anna Keski- Rahkonen? Mitkä asiat auttavat lasta uneen? Millaisia ovat tyypilliset pienten lasten unipulmat? Mistä uniongelmat johtuvat? Missä vaiheessa ongelmiin pitäisi puuttua? Miten lapsen saa nukkumaan? Yleisimmät unikoulut Huudatusunikoulu. Lapsi laitetaan sänkyyn, sanotaan hyvää yötä ja poistutaan paikalta. Lapsi itkee itsensä uneen, mikä voi kestää jollakin 15 minuuttia, toisella neljä tuntia. Unikouluista vanhin. Pistäytymismenetelmä. Lapsi laitetaan sänkyyn ja toivotetaan hyvää yötä. Häntä käydään rauhoittamassa tietyin väliajoin sanomalla jotain lyhyttä ja monotonista. Tehoaa nopeasti kuten edellinen unikoulu. Tassutus. Lapsi taputellaan uneen. Suomessa tunnetuin ja yleisimmin käytetty menetelmä. Tuolimenetelmä. Vanhempi istuu alussa tuolilla lapsen vieressä ja hivuttautuu vähitellen ilta illalta lapsen sängyn vierestä ulos huoneesta. Lapsen huoneessa nukkuminen. Vanhempi siirtää viikoksi patjan tai sängyn lapsen vuoteen viereen. Vanhempi nukkuu lapsen vieressä, mutta ei reagoi muuten tämän vaatimuksiin. Suunniteltu herättäminen. Toimii parhaiten mm. yöllisten pelkokohtausten ehkäisemiseen, mutta sopii myös yöheräilyjen hoitamiseen. Lapsi herätetään puoli tuntia, ennen kuin hänen tiedetään heräävän, minkä jälkeen hänet tyynnytetään takaisin uneen. Menetelmällä puretaan lapsen automaattinen herääminen. Herättämisaikaa siirretään vähitellen kohti aamua. Lisätietoa unikouluista ja niiden toteuttamisesta saa Anna Keski-Rahkosen ja Minna Nalbantoglun kirjasta Unihiekkaa etsimässä. Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin. Duodecim. 28 Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/

16 Mitkä ovat tavallisimmat virheet unipulmien korjaamisessa? Miten perheen rikkinäiset yöt vaikuttavat vanhempiin? 3 numeroa YHTEENSÄ vain 5,50 + mainio yllätys kaupan päälle! Mistä tietää, millainen unikoulu sopii meidän perheelle? UPEA TUTUSTUMISTARJOUS vain Lapsemme-lehden lukijoille! Tarvitaanko unipulmiin aina unikoulua? Uniasiaa myös Vanhempainnetissä: Uudistunut ja raikas Valitut Palat on maailman luetuin aikakauslehti, joka pitää sinut aina ajan tasalla! Yksissä kansissa saat kotimaan kiinnostavimmat aiheet ja parhaat jutut maailmalta; arvokasta ja luotettavaa tietoa, mukavaa viihdettä ja roppakaupalla iloa, hyötyä ja hyvinvointia! Tutustu upeaan lehteen huippuedullisesti Lapsemme-lehden lukijana saat peräti 3 numeroa VAIN YHDEN HINNALLA! Kaupan päälle saat vielä mukavan yllätyksen! HUOM! Tulevissa lehdissä on myös netin turvallisuutta käsitteleviä juttuja! Tilaa jo tänään! Kuva: Ulriikka Lipasti Hurjassa nuoruudessa saattoi toisinaan käydä niin, että heräsi ihan kummallisista paikoista, mutta nyt on käynyt ilmi, etteivät ne olleet lainkaan niin kummallisia paikkoja kuin mihin oma jälkikasvu yltää. Vaan niinhän sitä sanotaan, että pojasta polvi paranee. Aika hyvä saavutus oli aikanaan, kun tyttäremme nukahti pylly pystyssä ruokapöydän alle pääruuan ja jälkiruuan välissä. Tovi häntä etsittiin, ennen kuin löytyi hän oli silloin kaksi. Nyt viimeksi kesällä päästiin melkein yhtä hyvään suoritukseen. Kävi niin, että eräänä iltana viidesluokkalainen oksensi. Ei auttanut kuin huokaista ja ryhtyä varotoimenpiteisiin: ämpärit jokaiseen huoneeseen, matot ja muut tekstiilit kauas sänkyjen luota, tilaus Serla-tehtaalle rekkalastillisesta talouspaperia sekä nuorimmaisen siirtäminen nukkumaan oman huoneemme lattialle sillä keinoin voi edes vähän ohjailla yökkimistä tyynystä poispäin. Ihan sellainen lapsiperheen normikattaus siis. Sitten me vanhemmat vain ryhdyimme odottamaan tykistökeskityksiä. Mutta kuten sodassa usein, tässäkin kävi niin, ettei mitään tapahtunut kaikki nukkuivat yönsä terveinä ja sikeästi. Ainoa outo asia oli, ettei kuopusta näkynyt aamulla missään. Hänen patjansa oli tyhjä, kuin herran enkelit olisivat tempaisseet hänet luokseen, kuten Eemelissä asia ilmaistaan. Nukahtamisia Onneksi paikalla oli äitejä no, yksi äiti sillä he ovat hyviä etsimään. Lopulta ekaluokkalainen löytyikin. Hän tuhisi parisänkymme maantieteellisessä keskipisteessä, tarkemmin sanottuna sen alla. Oli kierinyt unissaan sinne ja veteli sikeitä kovalla ja kylmällä lattialla oikein antaumuksella. Ei siinä voinut kuin kadehtia lasten unenlahjoja. Valitettavasti se, että lapsilla on hyvät unenlahjat, ei auta vanhempia ollenkaan, sillä lapset ovat pohjimmiltaan viekkaita ja pahansuopia olentoja, jotka ajoittavat nukkumisensa ja valvomisensa niin, että he maksimoivat vanhempien unenpuutteen. Siis sillä lailla, että jos on kaksi pikkulasta, he nukkuvat vuorotellen. Tai nukkuvat päivällä, jotta jaksavat valvoa yöllä. Tai nukkuvat autossa, jotta vanhemmilla ei ole mitään mahdollisuuksia nukkua heidän kanssaan. Ottaen huomioon, kuinka viattomilta lapset näyttävät, he ovat yllättävän kieroja. Ylivoimaisesti kieroin temppu on kuitenkin se, kun lapset ensin useita vuosia totuttavat vanhempansa siihen, että aamuisin herätään kuudelta ja keskellä yötä touhutaan jos jonkinlaista (ei kuitenkaan mitään sellaista, siitäkin lapset pitävät kohtuullisen hyvin huolen), niin sitten ne kasvavat, eikä niitä saa enää sängystä ylös. Lopputuloksena vanhemmat heräävät edelleen kuudelta ja koettavat Isän kynästä Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä potkia jälkikasvua hereille, ja joskus puolen päivän maissa siinä ehkä onnistuvatkin. Ei ole maailma oikeudenmukainen, ei ole. Tietysti sitä voisi itsekin vähän muuttaa asenteitaan. Pikkulasten vanhemmat voisivat muistaa, että lapset kasvavat nopeasti, ihan kohta jo menevät yläkouluun ja ryhtyvät syljeskelemään ringissä, ja onko se sitten muka yhtä sööttiä kuin se nykyinen kaksivuotias? Niiden yläkoululaisten kanssa taas voisi antaa itselleen luvan nukkua toisinaan vaikka aluksi seitsemään ja joskus sunnuntaisin puoli kahdeksaan. Vaikeaa se on, tietenkin, mutta kokeilemisen väärtti, sillä lepo on puutarhanhoidon jälkeen lähes tärkeintä maailmassa. Tulee myös muistaa, ettei lepo aina ole nukkumista. Ihminen tarvitsee lepoa valvomisen lisäksi ainakin työstä, itsestään, puolisosta ja lapsista. Vain ensimmäisestä suoriudutaan nukkumalla: toinen hoituu harrastamalla, kolmas leikkimällä, neljäs yksinään haahuilemalla ja viides puolison kanssa kynttilänvalossa viiniä nautiskelemalla. Vasta tuon kaiken tehtyään on täysipainoisesti levännyt. Roope Lipasti 30 Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/

17 VILLE VANHALA KUVAT MATTI MATIKAINEN Oppi menee ohi takapenkillä Kävelevän koulubussin kyydissä koulumatka taittuu turvallisesti. Lasten jatkuva kyyditseminen kouluun ja harrastuksiin estää heitä oppimasta liikenteessä tarvittavia taitoja. Kävelevät ja pyöräilevät koulubussit tarjoavat ohjattua kävelyä ja pyöräilyä koulumatkoille. K Laura Loikkanen Reittiopastusta tarvitaan 32 Lapsemme 3/2011 Suppea näkymä tuulilasin takaa Mari Ahosella Pyörän selästä mopon satulaan jatkuu seuraavalla sivulla Kävelevät ja pyöräilevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit on liikenneturvallisuuteen ja liikuntakasvatukseen suuntautunut hanke koulujen ja perheiden pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi. Hankkeen toteutuksesta vastaa Pyöräilykuntien verkosto ry yhteistyökumppaneinaan Liikenneturva, Suomen Pyöräilyunioni ry ja Suomen Latu ry. Pyöräilevä ja kävelevä koulubussi toimii siten, että lapsille tarjotaan mahdollisuus kävellä tai pyöräillä kouluun turvallisesti ja ohjatusti. Pyöräilevä koulubussi tarkoittaa sitä, että aikuinen pyöräilee yhdessä lasten kanssa koulumatkan. Kävelevä koulubussi taas kulkee aikuisen ohjauksessa kävellen. Reitillä on pysäkkejä, jotka toimivat tapaamispaikkoina ja joista otetaan lapsia kyytiin. Koulubussien liikkumisen ohjauksesta ja liikuntasuunnitelmista vastaavat henkilöt koulutetaan, kertoo projektipäällikkö Petteri Nisula Pyöräilykuntien verkosto ry:stä. Kävelevät ja pyöräilevät koulubussit kuuluvat osana Liikkuva koulu -hankkeeseen. Tulevana syksynä käveleviä ja pyöräileviä koulubusseja kulkee kymmenessä kokeilukoulussa aina Helsingistä Kuusamoon. Totta kai me toivomme, että malli leviää ennen pitkää mahdollisimman moneen kouluun. Ohjattua koulumatkapyöräilyä ja -kävelyä tarjotaan ensisijaisesti 1 3 luokan oppilaille. Hankkeen tavoitteena on saada koululaiset liikkumaan nykyistä enemmän ja parantaa koululaisten liikenneturvallisuutta ja -tuntemusta. Pyöräilyn ja kävelyn lisääntyessä liikenneruuhkat ja sitä kautta turvattomuus vähenevät koulujen lähiympäristöissä. Kävelevien ja pyöräilevien koulubussien kuljettajina ja samalla oppaina toimivat hankkeen toteuttajatahot yhdessä vanhempien, vanhempainyhdistysten ja paikallisten pyöräily- ja liikuntaseurojen kanssa. Liian vähäinen arkiliikunta on yksi suurimpia kansanterveyden ongelmiamme. Kouluikäisten pitäisi liikkua vähintään tunnista kahteen tuntiin päivässä. Suositus on ratkaisevasti helpompi saavuttaa, jos matka kouluun ja myös harrastuksiin taitetaan kävellen tai pyöräillen, Petteri Nisula muistuttaa. Lisätietoja kävelevistä ja pyöräilevistä koulubusseista: ja Lapsemme 3/

18 Lisätietoja mm: ja Kouluilla ja kunnilla on myös omia koulumatkapyöräilyä ja kävelyä käsitteleviä sivustoja. Pojat hurjastelevat, tytöt kyydittävät Liikenneturvan tilastojen mukaan Suomessa loukkaantuu vuosittain noin tuhat ihmistä mopo-onnettomuuksissa, ja kymmenkunta kuolee. Mopo-onnettomuuksissa kuolleista reilut puolet on vuotiaita. Loukkaantuneista samanikäisten osuus on peräti 83 prosenttia. Mopoilevat nuoret laiminlyövät valitettavan usein liikennesääntöjä. Mopoa ajetaan ilman kypärää, ja mopoja myös viritetään laittomasti. Teinien vanhemmat tietävät usein, että heidän lastensa mopo on viritetty laittomaksi kulkuneuvoksi. Liikkuvan poliisin mukaan mopoilla on ajettu jopa 80 kilometrin tuntinopeuksia, Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen kertoo. Mopo-onnettomuuksien lisääntyminen on seurausta mopoilun suosion kasvusta. Poikien menopelistä on tullut nykyään myös tyttöjen kulkuneuvo. Pojilla on yleisesti parempi taito käsitellä mopoa kuin tytöillä, mutta pojat ovat liikenteessä rämäpäisempiä. Tytöt taas kyydittävät mopolla poikia useammin. Mopoiluikään ajoittuvat usein myös nuorten alkoholi- ja päihdekokeilut. Päihteet ovat usein olleet syynä myös mopo-onnettomuuksiin. Kuvat kirjoista: Touhutarha, Kotimaa/Kirjapaja, 2010 ja Auringon lapsia, Kustannusosakeyhtiö Teos, Kirjakko Lastenkulttuuri Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Kirjoissa lapset tekevät sitä, mihin aikuiset eivät pysty: pelastavat miljöitä ja kokonaisia maailmoja. Seikkaillessaan he oppivat ymmärtämään myös itseään ja omaa ympäristöään. Maailmoja pelastamassa Touhutarha Multaa varpaissa Mesitiellä Vihreää vallankumousta Auringon lapsia Möbiuksen maa Narniaan Liisan seikkailuihin ihmemaassa 34 Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/

19 Lastenkulttuuri Teksti Maarit Piippo Mielikuvitus lentoon Lastenkulttuuri Kulttuurikierros ELOKUVAT Musiikki netti Kirjoittamista harrastavat lapset kiinnostuvat sanoista, innostuvat kielileikeistä ja pitävät lukemisesta. V Päivi Haanpää Sanavaloa-työpajassa kirjoitettiin runoja ja tarinoita 1. Minkä verran olet harrastanut kirjoittamista? 2. Millainen kokemus Sanavaloa-työpaja oli? 3. Aiotko jatkaa kirjoittamista? Anna Salonen, 13 vuotta 1. Olen parin vuoden ajan kirjoittanut nuortenkirjaa tytöstä, joka muuttaa Oulusta Helsinkiin. Aion jatkaa vielä noin vuoden verran, sitten kirjan pitäisi olla valmis. 2. Oli vaikea kirjoittaa runoa, jolle määrättiin kaava. Ryhmässä kirjoittaminen oli kivaa vaihtelua. 3. Jatkan kirjoittamista kotona. Joskus yhtäkkiä vain tulee fiilis, että nyt on pakko päästä kirjoittamaan. Samu Hanska, 10 vuotta 1. Kotona olen kirjoittanut juttuja harrastuksistani. Sanavaloa oli ensimmäinen työpajani. 2. Tykkäsin, kun saimme kirjoittamiseen ohjeita. Kirjoitin tarinan ja runon valosta ja hämärästä, se oli hieno elämys. 3. Jatkan kirjoittamistani koulussa kivan opettajani kanssa. Killa Keränen, 10 vuotta 1. Olen käynyt vuoden sanataidekoulua. Kotona olen kirjoittanut jo 5-vuotiaasta lähtien pieniä kirjoja. 2. Ei tuntunut yhtään oudolta kirjoittaa yhdessä, vaan oli helppoa näyttää muillekin omia tekstejä. Tykkään kuitenkin yksityisyydestä, kun kirjoitan. 3. Automatkalla tai musiikkia kuunnellessa saattaa tulla fiilis, että pam!, nyt haluan kirjoittaa. En kuitenkaan aio kirjailijaksi isona. Kuvat: Maarit Piippo Luetaan ääneen Elämää vuoden 1890 Ahvenanmaalla Ulrika Bengtsin Iris Agnes Koskinen KIRJAt Kirjoittaminen on ihana seikkailu Ylva Karlssonin Katarina Kuickin Kirjoittamisen ihanuus Laukku täynnä lauluja Minna Lappalainen Laululaukku Mari Kätkä Lenni-Kalle Taipale Visväskan Birthe Wingren TEATTERI Hyvästä lapsesta pahaksi peiliksi Anna Krogeruksen Paha lapsi Kuva: Matti Östling/Livrustkammaren Sivupiiri vinkkaa nuortenkirjoja Näyttelyt Ritareita ja kuninkaallisia lemmikkejä Uskolliset ystävät Ritaripaja paja 36 Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/

20 KAARINA KOKKONEN Aikuista seuraa ja auttavia käsiä Tekemisessä on hyvän olon avain. Irma Jaakkola ryhtyi lapsiperheen tukihenkilöksi, kumppaniksi ja kuuntelijaksi. KUVA MIA VILJANEN KUVA MIKA KARJALAINEN K Sopimus tuesta Voimauttavaa apua Voimaa vanhemmuuteen Lapsiperheen tukihenkilö on MLL:n uusimpia vapaaehtoistehtäviä. MLL tarjoaa mahdollisuuden monenlaiseen vapaaehtoistyöhön. Odottaville ja neuvolaikäisten lasten perheille suunnattu valtakunnallinen tukihenkilötoiminta käynnistettiin viime vuonna. Malli on kehitetty alun perin Varsinais- Suomen piirin Vauvaperhe-hankkeessa. Tukihenkilötoiminta on osa lapsiperheiden ennaltaehkäisevää tukea. Apu on perheille maksutonta. Toiminnan tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja perheen arjen hallintaa. Tukihenkilö sitoutuu toimintaan vähintään vuodeksi, ja se edellyttää osallistumista parinkymmenen tunnin mittaiseen peruskoulutukseen. Tehtävästä kiinnostuneet myös haastatellaan. Tukihenkilöt saavat ammatillista tukea ja ohjausta, kertoo lapsi- ja perhetoiminnan suunnittelija Johanna Sourander. Tukihenkilötoimintaan tarvitaan monenlaisia ja -ikäisiä ihmisiä, sillä perheet ja avuntarpeet ovat erilaisia. Tukihenkilö voi olla avuksi esimerkiksi perheelle, jolla ei ole suvun tai ystävien luonnollista tai riittävää tukiverkostoa tai vanhemmat ovat hyvin nuoria tai kokevat itsensä yksinäisiksi tai väsyneiksi. Tukisuhde kestää keskimäärin vuoden. Tukihenkilöt ovat tavallisia luotettavia aikuisia, jotka antavat aikaansa omien taitojensa ja tietojensa pohjalta, Johanna Sourander sanoo. Piirien toimintaa Lapsiperheiden tukihenkilötoimintaa järjestävät MLL:n piirit. Tällä hetkellä toimintaa on Etelä-Savon, Keski-Suomen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen piirien alueilla, joissa toimii yhteensä 83 koulutettua tukihenkilöä. Voimassa olevia tukisuhteita on viitisenkymmentä. Vapaaehtoiseksi voi hakeutua ottamalla yhteyttä oman alueen piiriin. Myös tukea kaipaavat perheet voivat ottaa suoraan yhteyttä piiriin. Useimmiten perheet ovat saaneet tiedon neuvolasta. Tietoa välitetään myös perhekahviloissa ja netissä. Sana on kulkenut mukavasti myös vanhemmalta toiselle, Johanna Sourander kertoo. Tukihenkilötoiminta perheille, joilla ei ole omia sukulaisia tai ystäviä samalla paikkakunnalla vanhemmille, jotka kaipaavat vahvistusta vanhemmuuteen vanhemmille, jotka kokevat itsensä yksinäisiksi tai väsyneiksi perheille, joiden toisella vanhemmalla on esim. matkatyö Haluaisitko sinä tukihenkilöksi? MLL kouluttaa tukihenkilöitä lapsiperheille. Katso ajankohdat sivulta 49. Lisätietoa saa piirien nettisivuilta ja osoitteesta 38 Lapsemme 3/2011 Lapsemme 3/

21 TÄYSKSYLITOLI- PURUKUMI EILLE! JUNIOR Lasten asialla Esa Iivonen Vaikuttamisen mahdollisuuksiin kannattaa tarttua Leaf tukee Julkinen talous on haastavassa tilanteessa epävarmojen talousnäkymien vuoksi. Taloustilanteesta huolimatta lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittisessa päätöksenteossa tulee olla kykyä pitkäjänteisyyteen. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ja perhepoliittiset etuudet ovat tärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja suotuisalle kehitykselle. Meillä on enemmän kuin koskaan tietoa siitä, kuinka merkittävästi lapsuus- ja nuoruusiän kehitys vaikuttaa ihmisen koko myöhempään elämään, terveyteen ja hyvinvointiin. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutaan elin- ja elämäntavat, jotka vaikuttavat yksilön aikuisiän terveyteen ja muuhun hyvinvointiin. Samalla muodostuu perusta aikuisiän työ- ja toimintakyvylle. Samaan aikaan on muistettava, että lapsuudella ja nuoruudella on erityinen itseisarvoinen merkitys. Lapset ja nuoret eivät ole vain tulevaisuuden aikuisia, vaan lapsen tulee saada olla lapsi ja nuoren nuori tässä ja nyt. Kansalaisjärjestöt ovat Suomessa kansalaisvaikuttamisen keskeinen foorumi. Vaikuttaminen kuuluu kansalaisjärjestöjen perustehtäviin. Järjestöt pyrkivät muuttamaan tai säilyttämään yhteiskunnassa vallitsevia asioita. Järjestön vaikuttamistyöllä pyritään siihen, että sen aatteellinen tarkoitus edistyisi yhteiskunnassa. MLL:n sääntöihinkin kirjattuna aatteellisena tarkoituksena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä. Vaikuttamistoiminnan perustana ovat sääntöjen lisäksi järjestön arvot, toimintaperiaatteet ja yhteiset linjaukset. Tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, yhteistyöhakuisuus ja pitkäjänteisyys ovat onnistuneen vaikuttamistyön avaimia. Yhdistyksen hallituksella on keskeinen rooli vaikuttamistoiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessa. Vaikuttaminen edellyttää yhteistyötä niin yhdistyksen sisällä kuin ulospäin. Vaikuttamisen voi kuvata olevan vuorovaikutusta, jossa vaikuttaja tekee vaikuttamisen kohteena olevat tahot tietoisiksi tavoitteistaan ja niitä tukevista perusteluista. Pit- käjänteistä vaikuttamistoimintaa voi luonnehtia kumppanuudeksi, jossa vaikuttaja ja vaikuttamisen kohteina olevat tahot pitävät säännönmukaisesti yhteyttä ja vaihtavat tietojaan ja mielipiteitään. Vaikuttamistoiminnan kohteina voivat ovat kaikki ne tahot, joiden mielipiteellä voi olla merkitystä asiassa, jossa halutaan vaikuttaa. Lainsäädännöllä on viime vuosien aikana vahvistettu paikallisten järjestötoimijoiden roolia kuntien yhteistyökumppaneina. Esimerkiksi lastensuojelulaki edellyttää kunnilta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, jonka tulee mm. sisältää tiedot kunnan ja lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen välisestä yhteistyöstä. Uuden terveydenhuoltolain mukaan kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien yhteisöjen kanssa. Nämä ovat tuoneet lisää painoarvoa kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyölle. Näihin mahdollisuuksiin kannattaa aktiivisesti tarttua. P.s. Olen syyskuussa aloittanut sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosastolla hallitusneuvoksen tehtävässä. Tehtäviini kuuluvat erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelut ja etuudet. Kiitän lämpimästi kaikkia MLL:n toimijoita ja Lapsemme-lehden lukijoita. Menestystä MLL:n tärkeälle työlle! Piirros: Kari Puumalainen Lapsemme 3/

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Hyvinvointikysely oppilaille

Hyvinvointikysely oppilaille Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä? VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Miten minä voisin ansaita rahaa

Miten minä voisin ansaita rahaa Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella

Lisätiedot

Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä

Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä Uusi paikallisuus - hanke Uusi paikallisuus on Suomen Setlementtiliiton hanke Hanke alkoi 2011 ja jatkuu vuoteen

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön

Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön Päivi Marjanen ja Annika Kultavirta Jonna Takala & Vesa Setälä Suvi Poutiainen & Hanna-Kaisa Salminen Hannele

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminta MLL toi Suomeen vuonna 1972 Yhdysvalloista Toimii tällä hetkellä n. 90 % perusopetuksen 7.-9.- vuosiluokkien kouluista Vuosittain yli 10

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

huoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.

huoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon. ETUSIVU Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto Asukkaat ja ilmastonmuutoksen hillintä seminaari 6.11. Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta Vähintään 2 tuntia päivässä Vanhempainilta Silmät auki ja menoksi Tutkimukset osoittavat, että valtaosa lapsista liikkuu vähemmän, mitä heidän tasapainoinen kehityksensä edellyttää ja vähemmän, mitä vanhemmat

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ VARHAISKASVATUS VASTAUSPROSENTIT Määräaikaan mennessä asiakkaista 48,81 % vastasi kyselyyn Esiopetus20 % Päiväkoti 30% Perhepäivähoito 63%. PERHEIDEN JA PÄIVÄKODIN

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,

Lisätiedot

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

LAPSELLA ON OIKEUKSIA LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Anni sydäntutkimuksissa

Anni sydäntutkimuksissa Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Piia Roos (LTO, KT )

Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Piia Roos (LTO, KT ) Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa Piia Roos (LTO, KT ) www.piiaroos.fi Kasvatuksen päämäärä? Kuva: Kristiina Louhi Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta Miten lapset

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot