Selvitys mielenterveys ja päihdestrategia tilanteesta Pohjanmaa hankkeen 56 kunnan alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys mielenterveys ja päihdestrategia tilanteesta Pohjanmaa hankkeen 56 kunnan alueella"

Transkriptio

1 Selvitys mielenterveys ja päihdestrategia tilanteesta Pohjanmaa hankkeen 56 kunnan alueella

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO KESKEISTEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY NYKYTILAN SELVITYS Etelä Pohjanmaa Päihdestrategiat Mielenterveysstrategiat Keski Pohjanmaa Päihdestrategiat Pohjanmaa Päihdestrategiat LÄHITULEVAISUUS Etelä Pohjanmaa Keski Pohjanmaa Pohjanmaa YHTEENVETO LÄHTEET

3 1. JOHDANTO Hyvinvointivaltion reformit ovat 1980 luvulta alkaen painottaneet julkisen toiminnan tehokkuutta, resurssien tehokasta käyttöä ja ennen kaikkea toiminnan priorisointia. Resurssien tehokas käyttö on edennyt varsinkin anglosaksisissa maissa nopeimmin, kun taas Pohjoismaissa kehitys on ollut maltillisempaa. (ks. Julkunen 2001). Suomessa toiminnan tehostamisen ja ennen kaikkea resurssien käytön tehostamisen vaateisiin on vastattu lisäämällä julkisen toiminnan suunnitelmallisuutta. Suunnitelmallisuuteen on haettu mallia yksityisen sektorin voittoa tekevistä organisaatioista ja niiden laatimista strategioista ja strategisesta johtamisesta. Julkisen toiminnan suunnitelmallisuuden lisäämisen taustalla on ollut pyrkimys johdonmukaiseen resurssien hallintaan (ks. Sotarauta 1996). Strategisen johtamisen taustalla voidaan nähdä myös yhteiskunnan fragmentoituminen. Ongelmien monimutkaistuessa sekä yhteiskunnan ja julkisen palvelusektorin eriytyessä strategioiden on koettu toimivan erilaisten toimintaajatusten ja intressien yhteensovittajana. Yhteensovittamisella on pystytty vastaamaan julkisten palveluiden pluralismin haasteeseen hyvinvointipalveluiden osalta. Myös palvelustruktuurissa tapahtuneet muutokset verkostoineen ja yksityisine tai semi julkisine palveluntarjoajineen ovat osaltaan asettaneet haasteita, joihin strategisella johtamisella on pystytty vastaamaan. (Koivisto 2005: 44 45) Voidaankin ironisesti todeta, että strategioita on julkisella sektorilla laadittu varsin kiitettävästi, mutta niiden tosiasiallinen sisältö on jäänyt ohueksi. Eräänlaisen sisällöttömyyden ja konkreettisuuden puutteiden lisäksi strategioiden implementoimisessa osaksi perustyötä on ollut puutteita. Pohjanmaa hanke käynnistettiin kolmen (3) sairaanhoitopiirin: Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella vuonna Hankkeen päämääränä on pyrkimys laaja alaiseen mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittämiseen kolmen maakunnan alueella. Kehittämistyöhön pyritään viiden (5) pääteeman mukaisesti, joista yhtenä voidaan mainita kuntien mielenterveystyön ja päihdetyön kokonaissuunnitelmien ja strategioiden laatiminen. Pohjanmaa hankkeen tavoitteena on tukea kuntien strategiatyötä lisäämällä yhteistyötä sekä 3

4 tarjoamalla työkaluja ja ohjausta itse strategiatyöprosessiin. (ks. Kaivosoja 2006) Strategioiden ja kokonaissuunnitelmien avulla alueelle pyritään luomaan pohja hyvälle ja suunnitelmalliselle mielenterveys ja päihdetyölle, jonka läpinäkyvyys parantaa pohjalaisten hyvinvointia. 2. KESKEISTEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Strategia käsitteenä pohjautuu sodankäynnissä käytettyihin termeihin. Varhaisimpien tulkintojen mukaan strategia voidaan ymmärtää oppina, jonka avulla voitetaan sota ja kuinka sotatilannetta johdetaan. (Ollila 2006: 56; Koivisto 2005: 45) Strategia ajattelu sisäistettiin osaksi organisaation johtamista 1950 luvulla, jolloin liike elämä lanseerasi käsitteen vastatakseen ympäristön epävarmuuteen (Ansoff 1984: 52; Koivisto 2005: 44). Organisaation strateginen suunnittelu on osa organisaation toimintaprosessia, jossa mm. johtamisella, päätöksenteolla ja toimeenpanolla on keskeinen merkitys. Strategisella toiminnalla organisaatio saadaan vastaamaan tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin. (Ansoff & Hayes 1976: 1 5.) Strategia voidaan mieltää toiminnan ohjauksen välineeksi, joka tähtää erityisesti tulevan toiminnan ohjaamiseen. Strategia voidaan rakentaa vaihtoehtoisesti joko toiminnan kokonaisuudelle (kokonaisstrategia) tai jollekin osatoiminnolle (erityisstrategia). Erityisstrategiat ovatkin tavallaan kokonaisstrategian tarkennuksia. Huomattavaa suunnitelmallisessa strategiaprosessissa on se, että eri erityisstrategioiden on oltava keskenään johdonmukaisia. (Stakesin ehkäisevän päihdetyöryhmä & Paavo Viirkorpi 2005.) Hyvinvointi voidaan käsittää professori Erik Allardtin (1975) mukaan kolmen (3) elementin kautta: 1) elintaso, 2) yhteisyyssuhteet ja 3) itsensä toteuttamisen muodot. Elintasoon kuuluvat yksilön tulot, asumistaso, työllisyys, terveys ja koulutustaso. Yhteisyyssuhteisiin sisältyvät puolestaan paikallisyhteys, perheyhteys ja ystävyyssuhteet. Itsensä toteuttamiseen liitetään usein termit: arvonanto, 4

5 korvaamattomuus, poliittiset voimavarat ja tekeminen (vapaa ajantoiminta). Yhdessä edellä mainitut elementit muodostavat yksilön hyvinvoinnin kokonaisuuden. Hyvinvointistrategialla tarkoitetaan suunnitelmallisesti valmisteltua ja valittua toimintaohjelmaa, jolla pyritään edistämään ja takaamaan alueen, seutukunnan tai kunnan asukkaille mahdollisimman hyvä hyvinvoinnin tila. Hyvinvointistrategia voi myös sisältyä kunnan kokonaisstrategiaan tai se voi olla valtuuston tai muun demokraattisen toimielimen erikseen hyväksymä asiakirja. Lähtökohtaisesti strategian tulisi perustua perusteelliselle alueen tai kunnan analyysille ja sen perusteella laadittuun hyvinvointikertomuksessa täsmennettyihin hyvinvointi ja terveystarpeisiin. Hyvinvointistrategiassa määritellään hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen päämäärät, valitaan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen suunta sekä täsmennetään lähivuosien tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat voimavarat, osaaminen ja rakenteet. (Stakes 2006a) Hyvinvointistrategia voidaan alueen, seutukunnan tai kunnan päätöksestä eriyttää yleistasolta (esim. yleiset linjaukset) erityistasolle (esim. tiettyihin ikäryhmiin kohdistuvaksi) (ks. Stakesin ennaltaehkäisevän päihdetyöryhmä jne. 2005) Mielenterveys voidaan määritellä inhimilliseksi resurssiksi, joka muistuttaa eräissä suhteissa uusiutuvia ja lisääntyviä luonnonvaroja. Ihmisen psykofyysiseen olemukseen liittyy kolme (3) perusulottuvuutta, jotka ovat biologinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Edellä mainittujen ulottuvuuksien välillä vallitsee vuorovaikutus, joka säätelee mielenterveydellisten voimien kehitystä nuoruudessa ja psyykkistä tasapainoa myöhemmällä iällä. Voidaankin sanoa, että kysymyksessä on prosessin kaltainen kehitystapahtuma, joka jatkuu koko elämän. (ks. Suomen akatemia 1976). Mielenterveys ei kuitenkaan ole vain yksilön asia, vaan kyseessä on koko yhteiskunnan ja yhteisön asia. Mielenterveydestä huolehtiminen onkin saatava niin kuntien kuin muiden yhteisöjen tavoitteeksi. (Stakes 2000) Mielenterveysstrategia voidaan määritellä suunnitelmaksi, jossa otetaan huomioon mielenterveyteen liittyviä seikkoja. Mielenterveysstrategia voi olla osa kunnan hyvinvointistrategiasta, joka puolestaan saattaa olla osa kunnan kokonaisstrategiaa. Strategiaa tai suunnitelmaa kirjoitettaessa olisi otettava huomioon sekä kansalliset 5

6 mielenterveyden laatusuositukset että alueen oma palvelurakenne. Mielenterveysstrategia voidaan lukea hyväksi esimerkiksi erityisstrategioista. Päihteiksi voidaan määritellä kaikki ne aineet, joilla ihmiset hakevat muutosta mielentilaansa ja sekoittavat päänsä. Päihde vaikuttaa ihmisen tunne, kokemus ja ajattelumaailmaan. Päihteisiin liittyy riippuvuuksia, joita voivat olla sosiaalinen, fyysinen tai psyykkinen riippuvuus. Eri riippuvuuden muodot voivat vaikuttaa myös toisiinsa. Päihderiippuvuus voidaankin määritellä sellaiseksi fyysiseksi ja psyykkiseksi tilaksi, johon liittyy pakottava tarve saada lisää päihteitä/ainetta, joka aiheuttaa päihtyneisyyden. Päihdeaineita on monia, joista osa on tarkoitettu muuhun käyttöön (esim. liimat, lääkkeet, lakat ja puhdistusaineet). Päihdeaineista tupakka ja alkoholi ovat sallittuja aineita tietyin rajoituksin. Päihteille on ominaista, että niiden käytöstä aiheutuu haittoja sekä käyttäjälle että hänen läheisilleen. (Paatero 2006) Sosiaali ja terveysministeriö määrittelee päihdehuollon palvelut yleisiksi sosiaali ja terveydenhuollon palveluiksi, jotka ovat saatavana päihdehuollon erityispalveluina ja erityistason sairaanhoitona. Päihdepalvelujen piiriin voi avopalveluiden osalta hakeutua oma aloitteisesti, mutta laitoshoitoon tarvitaan lähete. Kunnan on järjestettävä päihdehuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan tarvetta vastaavaksi. Palvelut voivat olla mm. katkaisuhoitoa, ryhmäterapiaa tai päihdekuntoutusta. Huomattavaa päihdepalvelujen osalta on se, että hoito ja kuntoutus yleensä perustuvat vapaaehtoisuuteen. Terveysvaara tai väkivaltaisuus voivat olla kriteereitä tahdosta riippumattomaan hoitoon ottamiseen, mutta yleensä tahdosta riippumaton hoito on varsin harvinaista. Tahdosta riippumaton hoito voi kestää enintään viisi (5) vrk tai väkivaltaisuuden perusteella 30 vrk. (Sosiaali ja terveysministeriö 2006) Päihdestrategia on mielenterveysstrategian ohella hyvä esimerkki erityisstrategiasta. Päihdestrategia saattaa kuulua myös osaksi kunnan laajempaa hyvinvointi ja/tai kokonaisstrategiaa. Päihdestrategia voidaan eriyttää yleistasolta (esim. yleisen päihdepolitiikan linjaukset) erityistasolle (esim. tietyille väestöryhmille kohdennettuja tukitoimia linjaavat osuudet). (Stakesin ehkäisevän päihdetyöryhmä jne 2005.) Esimerkiksi päihdestrategia voidaan rajata koskemaan vain ehkäisevää päihdetyötä ja se voidaan kohdistaa koskemaan vain lapsia ja nuoria. 6

7 3. NYKYTILAN SELVITYS Alueen nykytilan selvitys perustuu sekä pohjatiedon kartoittamiseen että alueen toimijoille lähetettyyn kyselyyn. Pohjatieto on kartoitettu käyttämällä mm. alueen kuntien ja Stakesin ennaltaehkäisevän päihdetyön Neuvoa antavien www sivuja (Stakes 2006b). Olemassa olevan materiaalin lisäksi strategiatilannetta on selvitetty päättäjille osoitetulla kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin alueen kuntiin Pohjanmaa hankeen kuntakirjeen mukana Kyselylomake sisältää kysymyksiä kunnan mielenterveys ja päihdestrategiatilanteesta, strategian luontiprosessista ja kunnan erityispiirteistä. Strategiakartoituslomake on luettavissa Internetistä osoitteesta 3.1 Etelä Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa on maakunta nykyisessä Länsi Suomen läänissä. Etelä Pohjanmaalla asui vuoden 2004 lopussa yhteensä henkeä. Maakunnan kokonaispinta ala on neliökilometriä. Etelä Pohjanmaan maakuntaan kuuluu yhteensä 26 kuntaa, joista kahdeksan (8) on kaupunkeja ja loput 18 kuntia. Maakunta jakaantuu myös viiteen (5) seutukuntaan: Härmänmaahan, Järviseutuun, Kuusiokuntiin, Seinäjoen seutuun ja Suupohjaan. Maakuntakeskus on Seinäjoki, muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella lähinnä maaseutumaisiksi Päihdestrategiat Etelä Pohjanmaan alueella on 2000 luvun aikana tehty päihdestrategioita varsin innokkaasti. Yhteensä 13 kuntaa on tehnyt jonkinlaisen päihdestrategian, joista suurin osa on suuntautunut kokonaisvaltaiseen päihdestrategiaan. Alajärven kaupunki vahvisti vuonna 2003 strategian Päihdetyön toimintamalli ennaltaehkäisystä hoitoon. Päihdetyön toimintamallin tavoitteena on ollut mallintaa kaupungin palvelujärjestelmä, opastaa ja tukea lapsia sekä nuoria päihteettömän vaihtoehdon valinnassa ja luoda erilaisia toimijaverkostoja. Tavoitteena on ollut myös lisätä vanhempien vastuuta lasten ja nuorten kasvatuksessa, nostaa esiin 7

8 päihteettömyyden ja terveydenedistämisen aspektit, edistää päihdekasvatusvalmiuksia, kehittää paikallista varhaisen puutumisen mallia sekä lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Strategiaa tarkistetaan säännöllisesti kahden (2) vuoden välein, jolloin se (strategia) myös tarvittaessa päivitetään. Alavus, Kuortane ja Töysä ottivat käyttöön yhteisen huumetyön strategian Huumetyön strategiset linjaukset ja toimenpideohjelma kolmiokunnissa vuonna Strategia raamittaa kolmiokuntien yhteisiä tulevaisuuden tavoitteita ja visioita, joissa otetaan huomioon mm. huumepoliittiset linjaukset ja nykyinen lainsäädäntö. Strategian keskeisenä tavoitteena on luoda alueelle huumeidenkäytön suhteen 0 toleranssialue, jossa vanhemmilla ja työntekijöillä on hyvät valmiudet ennaltaehkäistä ongelmia ja puuttua ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Konkreettisena osiona strategiassa esitellään viisi (5) toimenpidekokonaisuusehdotusta, joiden toteuttamiseen kuntien toivotaan osallistuvan ongelmien ehkäisemiseksi. Strategia sisältää myös tietoa alueen hoitoonohjauksesta ja tiedot yhteyshenkilöistä. Strategiaa seurataan ja arvioidaan yhteistyötiimin toimesta jatkuvasti, mutta varsinaiset päivitykset on tarkoitus tehdä lähitulevaisuudessa, esim. viiden (5) vuoden päästä strategian valmistumisesta. Evijärven kunnan päihdestrategia valmistui vuonna Strategia on osa kunnan hyvinvointipoliittista ohjelmaa, johon kuuluvat myös lapsipolitiikka, kotihoito ja mielenterveystyö. Hyvinvointipoliittisen ohjelman tavoitteita ovat kokonaisvaltaisen käsityksen luominen kunnan keskeisistä ongelmista, toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ja resurssien allokointi ja priorisointi. Ilmajoen päihdestrategia Pohojanmaan kautta valmistui vuonna Strategia kohdistuu alle 18 vuotiasiin lapsiin ja nuoriin ja sen keskeisiä painopistealueita ovat päihteidenkäytön ennaltaehkäisy ja vanhemmuuden tukeminen. Strategia on tehty sekä kuntaprofiilin että olemassa olevien suositusten, säännösten ja tutkimustiedon mukaisesti. Ilmajoen strategian tavoitteena on ollut saada Ilmajokelaiset alle 18 vuotiaat nuoret päihteettömiksi. Tavoitteena on ollut myös paikallisten perheiden tukeminen niin, että lapset ja aikuiset voivat hyvin. Tavoitteisiin pyritään pääsemään verkostoitumisen, yhteistyön, koulutuksen, moniammatillisen työotteen ja resurssien priorisoinnin keinoin. 8

9 Kauhavan kaupungin huumestrategia valmistui vuonna 2002 ja se aiotaan sisällyttää tulevaisuudessa paikalliseen päihdehuollon suunnitelmaan. Strategia pohjautuu perinpohjaisen seudullisen tilanteen kartoitukseen, joka toteutettiin osana Huumetyön verkostoituneet palveluketjut projektia. Huumestrategia painottuu tavoitteissaan ennaltaehkäisyyn ja valistukseen, joihin pyritään viranomaisyhteistyön, vastuualueiden selkiyttämisen ja ammattilaisten erityisosaamisen hyödyntämisen keinoin. Päihdetyön toiminnan seuranta tapahtuu ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön toimesta vuosittain ja itse strategia tarkistetaan ajan tasalle vähintään kolmen (3) vuoden välein. Kauhajoen päihdestrategiaopas Ennaltaehkäisystä hoitoon. Opas nuorten (alle 18 vuotiaiden) parissa työskenteleville valmistui vuonna Strategiasuunnitelma on suunnattu erityisesti nuorten parissa työskenteleville, jotka voivat havaita ja puuttua nuorten päihteiden käyttöön. Strategiaoppaassa on kuvattu erikseen Kauhajoen viisiportainen moniammatillinen toimintamalli ennaltaehkäisystä hoitoon. Strategiaoppaan tavoitteena on auttaa nuorten kanssa työskenteleviä ja nuoria kohtaavia löytämään oikeita toimintatapoja, kun nuorella epäillään olevan päihdeongelma. Lähtökohtana ovat ongelmien ennaltaehkäisy ja nuoresta itsestään välittäminen. Kurikan päihdestrategia valmistui samoihin aikoihin vuonna 2000 kuin Kauhajoenkin päihdestrategia. Kurikan kaupungin päihdestrategia on osa mielenterveystyön suunnitelmaa. Päihdestrategiassa käsitellään erityisesti ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja hoitopalveluiden järjestämistä. Strategia sisältää mm. viranomaisten välisen työnjaon ja konkreettiset yhteistyötahot. Kurikan strategian keskeisenä tavoitteena on yhteisten sääntöjen ja rajojen luonti päihteiden käytön ehkäisyyn. Ote on vahvasti varhaiseen huomaamiseen ja puuttumiseen keskittyvä. Lapuan päihde ja huumestrategia, jonka erityispainopisteenä ovat nuoret, valmistui vuonna Lapuan strategiassa tavoitellaan lasten ja perheiden kanssa työskentelevien yhteistyön kehittämistä, vanhempien kasvatuksen tukemista sekä lasten ja nuorten itsetunnon vahvistamista. Päihdestrategiassa esitellään mm. paikallisia toimintamalleja ja strategian painopistealueet. Strategia painottuu lasten ja 9

10 nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn, syrjäytymisen ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Tavoitteena strategialle on asetettu varhainen puuttuminen ja hoitoonohjaus, ongelmien ennaltaehkäisy, moniammatillisten verkostojen muodostaminen, hoitoketjujen toimivuus ja henkilökunnan osaamisen kehittäminen. Huomattavaa Lapuan päihde ja huumestrategiassa on myös se, että siinä on nostettu strategian tasolle myös hyvän toiminnan riittävä resurssointi. Strategian toteutumista seurataan vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä ennalta sovittujen tunnuslukujen avulla. Peräseinäjoen päihdestrategia valmistui vuonna Päihdestrategia keskittyy erityisesti moniammatillisen verkostomaisen työotteen luomiseen, päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen ja avainhenkilöiden määrittämiseen. Strategian tavoitteena on luoda Peräseinäjoelle ongelmia ehkäisevä eri hallinnon tasoille ulottuva päihdetyön strategia, jonka kohderyhmänä on alle 18 vuotiaat nuoret. Strategian toteutumista seurataan vuosittain päihdetyöryhmän toimesta. Soinin kunnan huumestrategia valmistui vuonna Strategiassa kuvataan ennaltaehkäisevän päihdetyön keinoja, joilla pyritään puuttumaan nuorten ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Soinin kunnan strategian tavoitteena on moniammatillisen ja ennen kaikkea monisektorisen toimintamallin luominen ennaltaehkäisevän päihdetyön osalta. Keskeisiksi toimintamalleiksi esille nousevat valistus, tiedottaminen ja saumaton yhteistyö eri toimijoiden kesken. Strategiassa huomiota kiinnitetään myös nuorille väärinkäyttäjille suunnatun toimivan hoitoketjun kehittämiseen. Seinäjoen päihdestrategia Huomaa ajoissa valmistui vuonna 2002 ja on toiminut pohjana eri tahojen omien toimintamallien laatimiselle. Seinäjoen kaupungin päihdestrategiassa käsitellään ennaltaehkäisevää päihdetyötä eri ikäryhmien, suojaavien tekijöiden ja vanhemmuuden osalta. Lähestymistapa on moniammatillinen ja esille nostetaan myös kolmannen sektorin osuus erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä. Päihdestrategian seurantaraportti valmistui vuonna 2005, jolloin strategian seurantatiedot kerättiin yhteen ensimmäistä kertaa. Seurantaraportin mukaan toimintaa tulisi kehittää edelleen verkostoituneemmaksi yhteistyöksi, joka toimii 10

11 saumattomasti yli sektorirajojen. Strategian tavoitteena on luoda Seinäjoen kaupunkiin ennaltaehkäisevän päihdetyön ja varhaisen puuttumisen malli, jossa aktiivisina toimijoina ovat kaikki perustason työntekijät. Huomiota kiinnitetään erityisesti alle 18 vuotiaisiin nuoriin ja mahdollisiin riskiryhmiin. Vuodesta 2005 lähtien on tarkoituksena seurata tilannetta joka toinen vuosi, jolloin myös kaupungin nimeämä EHKÄPÄ työryhmä kokoaa päihdestrategian seurantaraportin. Ähtärin päihdestrategia Painopisteenä yleinen ennaltaehkäisy verkostotyönä alle 18 vuotiaiden osalta valmistui vuonna Strategiassa on huomioitu Kuusiokuntien turvallisuussuunnitelma, valtakunnalliset ohjelmat ja strategiat sekä Ähtärin muut strategiat. Ähtärin päihdestrategiassa esitellään huumetyön kehittämisen painopistealueet ja linjaukset, varhaisen puuttumisen malli ja päihdetyön seurantajärjestelmä. Strategia sisältää myös konkreettisia toimenpide ehdotuksia ja seurantajärjestelmän. Ähtärin strategian tavoitteita ovat seutukunnallisen yhteistyön laajentaminen, ennaltaehkäisevä työote varsinkin nuorten osalta, vanhemmuuden tukeminen, resurssien priorisointi sekä hoitojärjestelmän ja muotojen (mm. kuntoutuksen osalta) kehittäminen. Strategian toteutumista seurataan vuosittain ennalta sovittujen indikaattorien ja mittareiden avulla, jotka antavat tietoa budjetin valmisteluun. Raportoinnista ja päihdebarometrin tuottamisesta vastaa Ähtärin päihdetyöryhmä Mielenterveysstrategiat Etelä Pohjanmaan alueella mielenterveysstrategia on tehty alustavan selvityksen mukaan kolmessa (3) kunnassa. Strategiat on tehty suurimmaksi osaksi 2000 luvulla, joten strategioiden päivityksiä ei alustavien tietojen mukaan ole vielä tehty. Seinäjoen mielenterveysstrategia on tehty vuosiksi ja se hyväksyttiin vuonna Seinäjoen kaupunki ja terveyskeskuksen kuntayhtymä ottivat valmiin mielenterveysstrategian huomioon valmistellessaan talousarviota vuodelle Seinäjoen kaupungin mielenterveysstrategian visiona on ottaa kaikessa kaupungin päätöksenteossa huomioon vaikutus asukkaiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Keskeisinä linjauksina strategiassa nostetaan esille mielenterveystyö: 1) 11

12 yhteiskunnan erottamattomana ulottuvuutena, 2) tiedostettuna mielenterveyden edistämisenä ja ongelmia ehkäisevänä työnä, 3) peruspalvelujen kynnyksettömänä ja leikkaamattomana toimintana ja 4) psykiatrisena erikoissairaanhoitona. Tavoitteet on esitetty konkreettisina toimenpiteinä, jotka on ryhmitelty eri asukasryhmien mukaan (yleiset, lapset ja nuoret, aikuiset ja ikääntyneet). Evijärven kunnan mielenterveysstrategia on osa kunnan hyvinvointipoliittista ohjelmaa, joka valmistui vuonna Hyvinvointipoliittisesta ohjelmasta on kerrottu hieman enemmän kohdassa: Päihdestrategiat (ks. sivu 8.) Kurikan mielenterveysstrategia valmistui vuonna Kurikan kaupungin mielenterveystyön suunnitelmaan kuuluu myös päihdestrategia, josta enemmän kohdassa: Päihdestrategiat (ks. sivu 9) Keski Pohjanmaa Keski Pohjanmaan maakunta sijaitsee nykyisessä Länsi Suomen läänin pohjoisosassa. Keski Pohjanmaalla asui vuoden 2005 lopussa yhteensä henkeä. Maakunnan kokonaispinta ala on (tai 5474 m2) neliökilometriä. Keski Pohjanmaan maakuntaan kuuluu yhteensä 12 kuntaa, joista kaksi (2) omaa kaupunkistatuksen: Kokkola ja Kannus. Maakunta jakaantuu kahteen (2) seutukuntaan: Kokkolan ja Kaustisten seutukuntaan. Maakuntakeskuksena toimii Kokkolan kaupunki Päihdestrategiat Kokkolan huumetyöryhmän raportti valmistui vuonna Raportissa painotettiin erityisesti nuorten päihdekysymyksiä, minkä vuoksi näkökulmaa laajennettiin varsinaisista huumeista yleensäkin päihteisiin ja hoidosta ehkäisevän työn eri tasoille. Strategiassa korostetaan erityisesti koulujen ja oppilaitosten mahdollisuuksia ja asemaa päihdetyön järjestämisessä, varhaisen puuttumisen toteuttamisessa ja nuorten tukemisessa. Saumaton yhteistyö eri viranomaisten ja kotien kanssa nostetaan myös keskeisesti esille. Strategian keskeinen tavoite on nuorten parissa 12

13 toimivien osaamisen lisääminen päihdehaittojen ehkäisyssä ja korjaamisessa. Toisena keskeisenä tavoitteena on kehittää paikkakunnalle uusia yhteistyömuotoja riskikäyttäjien ja riskinuorten tavoittamiseksi Pohjanmaa Pohjanmaan maakunta sijaitsee nykyisessä Länsi Suomen läänin länsiosassa. Keski Pohjanmaalla asui vuoden 2004 lopussa yhteensä henkeä. Huomattavaa Pohjanmaan maakunnalle on alueen kaksikielisyys. Alueen asukkaista noin 53 % puhuu äidinkielenään ruotsia ja 46 % suomea. Maakunnan kokonaispintaala on noin neliökilometriä. Pohjanmaan maakuntaan kuuluu yhteensä 18 kuntaa, joista kuusi (6) on kaupunkeja. Maakunta jakaantuu neljään (4) seutukuntaan: Pietarsaaren, Vaasan, Kyrönmaan seutukuntaan ja Suupohjan rannikkoseutuun. Maakuntakeskuksena toimii Vaasan kaupunki Päihdestrategiat Mustasaaren kunta otti käyttöönsä päihdestrategian För ett drogfritt Korsholm Guide för dem som arbetar med ungdomar (under 18 år) / Huumeettoman Mustasaaren puolesta: opas alle 18 vuotiaiden nuorten kanssa työskenteleville vuonna Mustasaaren kunnan opas on tehty ennaltaehkäisevän huumetyön yhteistyöryhmän toimesta. Strategian tavoitteena on valmiuksien lisääminen ja yhteistyön vahvistaminen eri tahojen välillä. Strategia painottuu erityisesti ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen huumausaineongelmien osalta. Strategian toteutumista seurataan säännöllisesti vuosittain päättäjätasolla. Närpiön päihdestrategia Handlingsprogram för drogförebyggande arbete i Närpes stad 1994 Närpiön päihdetyöryhmän toimenpideohjelma valmistui nimestään huolimatta vuonna Toimenpideohjelma koostuu neljästä (4) osasta ja sisältää ehkäisevän päihdetyön, hoitopalvelut ja seurannan. Strategian tavoitteena on yhdistää eri tahot toisiinsa luomalla avoin dialogi toimijatahojen kesken ja siten muodostaa konkreettinen väline päätöksenteolle. 13

14 Vaasan kaupunki otti käyttöön päihdestrategiansa Ennaltaehkäisystä hoitoon vuonna Strategiaa varten perustettu työryhmä painotti työssään päihteiden käytön ehkäisyä ja käytön tunnistamista varsinkin ammattilaisten ja vanhempien osalta. Strategian tavoitteena on ollut ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen, varhaiseen puuttumiseen liittyvän tieto taidon kehittäminen ja juurruttaminen osaksi toimintaa sekä porrastetun hoitoonohjausmallin kehittäminen. Yksi keskeisistä tavoitteista on ollut myös työntekijäverkostojen luominen ja verkostojen ylläpitäminen. Vaasan kaupungin päihdestrategia on päivitetty ensimmäisen kerran vuonna 2000 ja sittemmin vuonna 2005 Vaasan kaupungin vuoden 2000 päihdestrategian päivitys toimenpide ehdotusten toteutuminen ja jatkosuunnitelmat, joka on edelleen hyväksymiskierroksella. 4. LÄHITULEVAISUUS Lähitulevaisuuden osalta strategiatyö näyttää varsin kirkkaalta. Varsinkin päihdestrategioita on aloitettu tai ollaan aloittamassa työstämään innolla. Erittäin positiiviseksi tilanteen tekee se, että strategioiden osalta ovat esille nousseet varsinkin alueelliset ja seudulliset päihdestrategiat. Ilahduttavaa on se, että varsinkin Pohjanmaa projektin alueen suuret kaupungit Kokkola, Pietarsaari ja Vaasa ovat aloittaneet tai aloittamassa alueellisen tai seutukunnallisen päihdestrategian teon. Mielenterveysstrategioiden osalta tilanne näyttää hieman maltillisemmalta. Strategioita on kuitenkin aloitettu työstämään muutaman kunnan, kuntayhtymän ja seutukunnan toimesta. Yleisesti voidaan sanoa, että kunnat, seutukunnat ja alueet ovat olleet varovaisempia mielenterveysstrategioiden kuin päihdestrategioiden kanssa. 4.1 Etelä Pohjanmaa Etelä Pohjanmaan alueella ollaan aloittamassa kahden (2) erillisen seutukunnallisen päihdestrategian teko. Järviseudun alueella ollaan lähiaikoina aloittamassa seudullisen päihdestrategian tekoprosessi. Seutukunnan viisi (5) kuntaa Alajärvi, Vimpeli, Lappajärvi, Evijärvi ja Kortesjärvi kutsutaan kokoon Järviseudun päihdetyöryhmän toimesta ja tavoitteena on kattava seutukunnallinen 14

15 päihdepalvelustrategia. Toinen seudullinen strategiatyö on alkamassa Härmänmaan seutukunnan alueella. Veturina ja kuntien kokoonkutsujana toimii Kauhava, jonka tavoitteena on saada seutukunnan kolme (3) muuta kuntaa Alahärmää, Lapuaa ja Ylihärmää liittymään seutukunnalliseen strategiatyöhön Keski Pohjanmaa Keski Pohjanmaan maakunnan alueella Kokkolan kaupunki toimii maakunnan alueella aktiivisena toimijana ja alueellisen päihdestrategiatyön veturina. Kokkolan kaupunki kokoaan ja kutsuu kokoon alueen muut kunnat yhteen alueellisen päihdestrategian luomiseksi. Alueen kunnat ovatkin vastanneet kutsuun myöntävästi ja alueellisen päihdestrategian valmistelu on aloitettu vuoden 2006 alussa Pohjanmaa Pohjanmaa alue jakaantuu Etelä Pohjanmaa tavoin kahteen (2) alueeseen, jotka ovat luomassa seutukunnallisen tai alueellisen päihdestrategian. Maantieteellisesti tämä tarkoittaa jakoa, jossa eriytyvät pohjoinen ja eteläinen alue. Pietarsaaren seudulla seudullisen päihdestrategian luonnissa Pietarsaaren kaupunki tulee toimimaan naapurikuntien osalta koollekutsujana. Tavoitteena on kytkeä yhteen kaikki Pietarsaaren seutukunnan viisi (5) kuntaa seudulliseen strategiaan. Alustavien tunnustelujen perusteella kaikki viisi (5) kuntaa: Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy ovat sitoutuneet yhteiseen strategiatyöhön. Vaasan seudulla alueellinen päihdestrategiatyön valmistelu on alkamassa lähiaikoina. Strategiatyö aloitetaan Vaasan kaupungin vetämänä. Vaasan kaupunki kutsuu päihdepalveluiden sopimuskunnat yhteiseen strategiatyöhön, jonka tarkoituksena on luoda alueelle uusi alueellinen päihdestrategia. Mielenterveysstrategioiden osalta alueen tilanne ei näytä aivan niin hyvältä kuin päihdestrategioiden osalta. Osasyynä tähän saattaa olla se, että Pohjanmaan alueella mielenterveyspalveluista vastaa suurimmaksi osin Vaasan sairaanhoitopiiri, jonka toivotaan toimivan veturina alueellisen mielenterveysstrategian laadinnassa. 15

16 Mielenterveysstrategioiden laadinta on käynnistymässä Mustasaaren, Maalahden ja Korsnäsin kunnissa. Myös Vaasan kaupunki harkitsee mielenterveysstrategiatyön aloittamista. 5. YHTEENVETO Pohjanmaa hankkeen alueella on vuosien varrella tehty varsinkin päihdestrategioita hyvin koko maan tasoon verrattuna. Mielenterveysstrategioiden osalta kuntien tilanne ei kuitenkaan ole niin hyvä, vaikka muutamasta kunnasta sellaiset löytyvätkin. Pohjanmaa hankeen käynnistyttyä alueellisten strategioiden ja suunnitelmien tekoon on ryhdytty varsin innostuneesti. Strategiaprosessit ovat kuitenkin varsin hitaita, joten varsinaisia tuloksia ja prosessin tuotoksia saamme odotella jonkin aikaa. 16

17 LÄHTEET Allardt, Erik (1975). Att ha, att älska, att vara: om välfärd i Norden. Lund: Argos. Ansoff, H. Igor (1984). Strategisen johtamisen käsikirja. Helsinki: Otava. Ansoff, H. Igor (1976). Evolution of the Strategic Problem. In: From Strategic Planning to Strategic Management, 1 5. Eds Igor H. Ansoff, Roger P. Declerck & Robert L. Hayes. USA: John Wiley & Sons, Ltd. Julkunen, Raija (2001). Suunnanmuutos luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Tampere: Vastapaino. Kaivosoja, Matti (2006). Kunnan mielenterveys ja päihdestrategiat tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Maija Ritamo (toim.) IX Terve Kunta päivät. Työpapereita 1/2006. Helsinki: Stakes. Koivisto, Raimo (2005). Sosiaalipalvelujen yhteistoiminnallisuus kunnallisissa strategioissa. Acta Wasaensia No 149. Hallintotiede 10. Ollila, Seija (2006). Osaamisen strategisen johtamisen hallinta sosiaali ja terveysalan julkisissa ja yksityisissä palveluorganisaatioissa. Johtamisosaamisen ulottuvuudet työnohjauksellisena näkökulmana. Acta Wasaensia No 156. Sosiaali ja terveyshallinto 1. Paatero, Sirpa (2006). Päihteet [siteerattu ]. Saatavissa: Sosiaali ja terveysministeriö Päihdepalvelut [siteerattu ]. Saavissa: 17

18 Sotarauta, Markku (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000 luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Acta Futura Fennica No 6. Jyväskylä: Gummerus. Suomen Akatemia (1976). Mielenterveystutkimuksen tausta, nykytila ja tehtäväkenttä Suomessa. Helsinki: Suomen Akatemia. Stakes (2000). Tienviittoja kunnan mielenterveystyön suunnitelman laatimiseen. Helsinki: Stakes. Stakes (2006a). Hyvinvointiohjelma [siteerattu ]. Saatavissa: Stakes (2006b). Neuvoa antavat verkkosivusto [siteerattu ]. Saatavissa: ANTAVAT/ Stakesin ehkäisevän päihdetyön ryhmä & Paavo Viirkorpi (2005). Kartta ja kompassi Miten kunnan päihdestrategia etenee? 18

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA Mielenterveys ja päihdetyön kehittämishankkeiden keskustelutilaisuus 27.11.2007, Svenska yrkeshögskola, (auditorio) Projektikoordinaattori Jarkko Pirttiperä Mielenterveys ja päihdepalvelut ovat lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Bench marking yhteenveto Vaasan sairaanhoitopiiri vähän sairaalassa

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys-ja päihdesuunnitelman tarkoitus Jyte-alueella: peruspalveluiden vahvistaminen - mt- ja päihdeosaamisen vahvistaminen

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Pohjalaiset masennustalkoot hanke SOSVISIO HANKE (TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN) Hyvinvoinnin alueelliset tukiverkostot (SONet BOTNIA)

Pohjalaiset masennustalkoot hanke SOSVISIO HANKE (TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN) Hyvinvoinnin alueelliset tukiverkostot (SONet BOTNIA) 1 Pohjanmaa hanke projektikoordinaattori Esa Nordling MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVIÄ SEKÄ MIELENTERVEYS JA PÄIHDEONGELMIA EHKÄISEVIÄ HANKKEITA ETELÄ POHJANMAAN, VAASAN JA KESKI POHJANMAAN

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Marja Kosonen Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 31.3.2009 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Liikenneosasto PÄÄTÖS 26.11.2009 LSLH-2009-7937/Vi-254 LSLH-2009-1197/Vi-254 ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Alkoholiohjelman toimintalinjat Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari Seinäjoki 25.3.2015 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm / terveyspalveluryhmä Väestö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Matti Järvinen Psykososiaalisten palvelujen päällikkö Porin kaupunki Niukkenevatko resurssit kunnissa? Lähde: Sotkanet

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 23.4. 2014 Joensuu Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 1 Esitys Hieman Alkoholiohjelmasta ja sen koordinaatiosta - työvälineitä

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke Pohjanmaa-hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005-2014 Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke Haasteet hankkeelle mielenterveyden

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot