Kuntajohtaminen suunta, sisältö ja välineet. Helsinki 2008 ISBN (pain.) ISBN (pdf)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntajohtaminen 2015. suunta, sisältö ja välineet. Helsinki 2008 ISBN 978-952-213-397-7 (pain.) ISBN 978-952-213-398-4 (pdf)"

Transkriptio

1 Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet Helsinki 2008 ISBN (pain.) ISBN (pdf)

2 TOIMITTAJAT Anni Jäntti Kaija Majoinen 1. painos ISBN (pdf) ISBN (painettu) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2008 Painetun julkaisun myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Esipuhe Hyvä johtaminen on kunnan menestystekijä Menestyvän kunnan ominaisuuksia ovat vahva elinkeinopohja, hyvä tulonmuodostus ja talous, monipuoliset koulutusmahdollisuudet, tehokkaat palvelut ja toimiva demokratia. Eittämättä myös hyvä johtaminen on kunnan strateginen menestystekijä. Kuntaliitossa on eri osapuolten yhteistyönä valmisteltu suosituksia kuntajohtamisen kehittämiseksi. Uuden vaalikauden alussa tarvitaan luottamushenkilöille suunnattuja tuotteita. Kuntaliittokonsernilla on tarjottavana monipuolista koulutusta ja konsultointia uusille päättäjille. Heidän taitoalueitaan voidaan erityisesti hioa Johtajuus Akatemiassa. Myös useita oppaita ja työkaluja on laadittu valtuustotyötä varten. Niin luottamushenkilö- kuin viranhaltijajohtaminen tapahtuu muuttuvassa toimintaympäristössä. Nyt tarvitaan jämäkkää muutosjohtajuutta. Kunnissakin on syytä ottaa käyttöön sovellus hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. Erityisesti on tarvetta hakea kunnanhallituksille strategisen toimijan roolia ja mallia. Niinpä tarkoitus on tehdä tällaiset periaatteet. Kuntajohtajien työn kehittämiseksi on tuotettu malli palkitsemisesta ja urasuunnittelusta. On tärkeätä arvioida tehtävän vaativuus ja määritellä palkkaus sen pohjalta. Koko johtamisen kirjo kuvataan tässä kehittämisasiakirjassa. Siihen on jo saatu kokemuksia eräistä pilottikunnista. Nyt vaalikauden vaihtuessa on oikea aika panostaa hyvään kunnalliseen johtamiseen. Risto Parjanne toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 3

4 4

5 Sisältö Esipuhe 3 1 Kuntajohtamisen kehittämisen lähtökohdat ja mahdollisuudet 7 Johtaminen on kunnan perustehtävän haltuunottamista 7 Hyvä johtaminen luo myönteistä kehitysspiraalia 8 Valtuuston ja muiden toimijoiden roolit kunnan johtamisessa 9 2 Kunnan johtamisen erityispiirteet 11 3 Kunnan rooli muuttuu entä johtaminen? 13 Kunnan roolin muutos ja sen vaikutus johtamiseen 13 Paras-hanke ja erilaistuvat kunnat 16 4 Strateginen hallitustyöskentely kunnissa 20 Strateginen hallitustyöskentely suuntaa tulevaisuuteen ja luo edellytykset hyvälle kuntajohtamiselle 21 Kunnanhallitukset toimikaudella Perinteisestä työskentelystä kohti strategista hallitustyöskentelyä 23 Luottamushenkilön työssä tarvittavat taidot 25 Luottamushenkilöiden toimintaedellytysten turvaaminen 28 5 Kuntajohtajan työn haasteet ja niihin vastaaminen 32 Kasvavat työn vaatimukset (pätevyys) 32 Kuntajohtajien saatavuus 35 Rekrytointiprosessista 37 Johdon palkkaus ja palkitseminen 37 Johdon työhyvinvoinnin ja uudistumiskyvyn vahvistaminen 39 6 Johtamisen välineet 41 Hyvän hallitustyön periaatteet 41 Johtajasopimusmenettely ja sen kehittäminen 41 Kehityskeskustelut 43 7 Yhteenveto ja suositukset 44 I Strategisen hallitustyöskentelyn vahvistaminen 45 II Pätevien kuntajohtajien saannin ja johtamistyön edellytysten varmistaminen 46 Aiheesta lisää 50 Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 5

6 6

7 1 Kuntajohtamisen kehittämisen lähtökohdat ja mahdollisuudet Kunnat ovat suurten muutosten keskellä ja tarvitsevat menestyäkseen hyviä strategioita sekä kykyä niiden toimeenpanoon. Tulevaisuussuuntautuneisuus, uudistumiskyky ja yhteistyötaidot ovat nousemassa entistä keskeisemmälle sijalle kuntaorganisaation tulevaisuuden hallinnassa. Hyvä johtaminen mahdollistaa myönteisen kehityksen syntymisen kunnan kaikessa toiminnassa. Strateginen johtamisjärjestelmä sekä toimiva yhteistyö poliittisen ja ammatillisen johdon välillä ovat keskeisessä roolissa, kun halutaan synnyttää kuntaan myönteinen kehitysspiraali ja vahvistaa sitä edelleen. Hyvä johtaminen on siis kunnan strateginen menestystekijä, joka vaikuttaa myönteisesti koko kuntakehitykseen ja luo perustan hyvälle kuntatyönantajatoiminnalle. Johtamisen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa, joissa vaaditaan selkeää yhteistä näkemystä visiosta, toimintaa ohjaavia tavoitteita sekä uudistumis- ja toimintakyvyn vahvistamista organisaation eri tasoilla ja tehtävissä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on tähän asti keskiössä ollut hallinnon rakenteellisten muutosten valmistelu, joka konkretisoituu monilla alueilla vuoden 2009 alusta toteutuvina kuntafuusioina ja uusina yhteistoiminta-alueina. Muutos ei hiljene tämän jälkeenkään, vaan jatkossa kohteena on enenevässä määrin palvelujen tuotantotapojen uudistaminen. Uudistamalla luodaan mahdollisuudet tarjota laadukkaita kuntapalveluja myös jatkossa tasavertaisesti maan kaikissa osissa. Johtaminen on kunnan perustehtävän haltuunottamista Kunnan johtaminen ja kuntastrategiat voidaan määritellä kunnan perustehtävän haltuunottamiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Kunnan johtamisen normatiivinen perusta on kuntalaissa, jonka ensimmäinen pykälä kuvaa kunnan toiminta-ajatuksen pelkistetysti: Kunta pyrkii edistämään asukkaittensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kestävä kehitys kunnan perustehtävänä tarkoittaa myös paikallistalouden kasvun tuomaa jatkuvuutta alueella. Elinkeinopolitiikalla luodaan kunnille työpaikkoja, tuloja ja sitä kautta edellytyksiä hyvinvoinnille. Yritystoiminnan avulla kunta säilyy elinvoimaisena ja virkeänä. Kunnan on siis liittouduttava, verkostoiduttava ja kehitettävä kumppanuutta muiden toimijoiden kanssa. Näin johtaminen kohdistuu niin verkostoihin kuin kunnan omaan organisaatioon. Ydinkunnan johtamisen ke- Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 7

8 hittämisen lisäksi korostuvat entisestään omistajaohjauksen ja konsernijohtamisen kehittämisen tarve kuin myös laajemman verkoston johtamisen taidot. Kunnan perustehtävänä on toimia asukkaidensa hyvinvoinnin mahdollistajana. Tämä tarkoittaa vastuuta palvelujen järjestämisestä joko itse palveluja tuottamalla, yhteistyössä muiden kuntien kanssa, palveluja tilaamalla tai luomalla edellytyksiä markkinaehtoisten palvelujen kehitykselle. Lisäksi kunta on paikallisen demokratian areena, jossa tehdään päätöksiä elinkeinoelämän ja työllisyyden kehitysedellytyksistä, ympäristön viihtyvyydestä ja turvallisuudesta sekä muista asukkaiden hyvinvointiin liittyvistä asioista. Toimiva johtajuus ja kunnan johtamiskulttuuri ovat tärkeitä tekijöitä, joilla kunta voi ylläpitää ja kehittää kuntamainettaan. Yleisesti johtamiskulttuuriin luetaan kuuluvaksi arvot, johtamisjärjestelmä, johtamistyyli ja päätöksentekojärjestelmä. Johtamiskulttuurin tasoa voidaan arvioida ainakin johdon luotettavuudella ja rehellisyydellä sekä johdon ammattitaidolla, asiantuntemuksella ja vastuullisuudella. Kunnissa luottamushenkilöiden ja viranhaltijajohdon yhteistyökyky ovat johtamiskulttuurin rakentumisen ydinasioita. Tämä konkretisoituu yhteisenä vastuuna perustehtävästä sekä luottamuksena eri toimijoiden välillä. Hyvä johtaminen luo myönteistä kehitysspiraalia Kunnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, millainen johtamiskulttuuri kunnalla on. Lähitulevaisuudessa kunnat joutuvat entistä kovempaan kilpailuun työmarkkinoilla ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Johtamisjärjestelmän toimivuus ja vetovoimainen johtamiskulttuuri on keskeinen edellytys sille, että kunta-alalle hakeutuu päteviä kuntajohtajia, muita esimiehiä ja henkilöstöä. Hyvä johtamiskulttuuri on myös houkutin kunnallisvaaliehdokkaita hankittaessa. Hyvä maine houkuttelee ammattitaitoisen henkilöstön ja pätevien luottamushenkilöiden lisäksi yrityksiä, asukkaita ja pääomia. Se synnyttää luottamusta, on signaali palvelujen laadusta ja tarjoaa ilmaista positiivista julkisuutta. Kuntajohtamisen kehittämiseksi Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne asetti työryhmän valmistelemaan asiakirjaa kuntajohtamisen kehittämiseksi. Työryhmän tehtäväalueeseen kuuluivat hyvän hallitustyöskentelyn kehittämisperiaatteiden määrittely ja kuntien kanssa toteutettavan pilottihankkeen valmistelu ja ohjaus, kuntajohtajien rekrytointiprosessin kehittäminen, johtajasopimusmenettelyn edelleen kehittäminen sekä johtamistyön edellytysten turvaaminen. Tässä kehittämisasiakirjassa esitetään analyysi kuntajohtamisen nykytilasta ja keskeisistä kehittämishaasteista sekä esitetään työssä tähän mennessä nousseet keskeiset suositukset yhteisen arvioinnin ja jatkokehittämisen pohjaksi. 8

9 Palkitseminen Hyvä johtaminen Hyvät tulokset Vetovoima Hyvä maine Hyvä hallitustyöskentely Strategia Hyvä johtaminen Kuva 1. Kunnan hyvän johtamisen myönteinen spiraali. Valtuuston ja muiden toimijoiden roolit kunnan johtamisessa Hyvä johtaminen muodostaa jatkumon, jossa jokaisen roolin on oltava selkeä ja työtapojen yhteensopivia. Koska kunta on itsehallinnollinen yksikkö, kunnan asukkaiden itsehallinnon ensisijainen toteuttaja on valtuusto. Nykyinen kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa kunnan johtamisessa sekä kokonaisvastuuta kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanvaltuuston roolista ja tehtävistä säädetään kuntalaissa. Valtuusto asettaa kunnan ja kuntakonsernin toiminnan strategiset tavoitteet, käyttää kunnan päätösvaltaa ja vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Sen tehtäviin kuuluu mm. päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista, hallinnon järjestämisen, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio ja tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta. Valtuuston on myös pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunnan muut toimielimet, kunnanhallitus ja lautakunnat sekä johtamisesta vastuussa olevat viranhaltijat toteuttavat valtuuston asettamaa strategiaa toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Olennainen osa strategian ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa on arviointi, jota tulisi tehdä kaikissa kunnan eri toiminnoissa ja kaikilla toiminnan tasoilla. Tarkastuslautakuntien tehtävänä on Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 9

10 lopulta arvioida, ovatko valtuuston asettamat tavoitteet toteutuneet. Kuntaliitto on antanut suosituksen arvioinnista kuntien valtuustoille (2006). Tässä kehittämisasiakirjassa kuntajohtamisen ydintoimijoina nostetaan esille erityisesti kunnanhallitus ja kuntajohtaja. Asiakirjaa laadittaessa lähtökohdaksi on otettu kuntalain säännökset kuntajohtamisen työnjaosta eli se, mikä tehtävä on valtuustolla, kunnanhallituksella, tarkastuslautakunnalla ja kuntajohtajalla. Valtuustotyön arvioinnista, työn suunnittelusta ja valtuustotyön kehittämisestä Kuntaliitto on antanut aiemmin oman suosituksensa. Samoin on valmisteilla uutta valtuustokautta varten julkaisu valtuuston työn tueksi (Vastuullinen valtuutettu). Siinä korostetaan valtuutettujen vastuuta kunnan tulevaisuudesta, palvelujen uudistamisesta, alue- ja paikallistalouden kehityksen aktivoinnista, terveestä kuntataloudesta sekä hyvästä työnantajapolitiikasta. Kehittämistyön aikana on tunnistettu kuntien ja kuntayhtymien johtamistyön kehittämistarve laajemminkin. Esimerkiksi Suomen Akatemian terveydenhuollon tutkimusohjelman hankkeessa (HumaRe) on todettu, että sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisjärjestelmä vaatii toimenpiteitä niin johtamisosaamisen kuin organisaatiorakenteiden ja toimivaltuuksien osalta (Kinnunen 2007). Myös uudenlaiset lautakuntarakenteet ja tilaaja-tuottaja toimintatapa vaikuttavat kunnan johtamiseen. Tältä osin kehittämistyö jatkuu toisessa vaiheessa vuoden 2009 aikana. 10

11 2 Kunnan johtamisen erityispiirteet Kunnan johtamistehtävä jakautuu useille henkilöille, jotka edustavat luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Heillä kaikilla on tärkeä painoarvo kunnan johtamisen toimivuuden kannalta, vaikka johtamisen perustehtävän sisältö painottuu eri asioihin valtuustoilla, hallituksilla, lautakunnilla ja johtavilla viranhaltijoilla. Kunnan johtaminen on poliittisen ja ammatillisen johtamisen yhdistelmä, joka parhaalla mahdollisella tavalla toimiakseen vaatii osapuolten välistä hyvää yhteistyötä. Moniarvoisuus on kunnan johtamisen oleellisin piirre. Moniarvoisuus merkitsee sitä, että kunnan johtaminen on merkittäviltä osin poliittista. Näin ollen johtamisen prosessit sisältävät lukuisten erilaisten intressien edistämistä ja yhteensovittamista toisin kuin voittoa tavoittelevassa yrityksessä. Jo normatiivisesti kuntalain perusteella kunnan perustehtävään kuuluu monenlaisten, joskus keskenään ristiriitoihin ajautuvien tehtävien suorittaminen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Oman lisänsä tuo erityislainsäädäntö, joka niin ikään asettaa keskenään osin ristiriitaisia tavoitteita kunnalle. Moniarvoisuutta lisää kuntalaisten ja kunnan alueella toimivien yhteisöjen tavoitteiden moninaisuus. Kuntakuorosta ei saa tekemälläkään yksiäänistä. Tämä asettaa myös kuntajohtajan työlle erityisiä vaateita (Haveri 2007). Moniarvoisuus näkyy sekä kunnan johtamisjärjestelmässä että johtamisen käytännöissä ja keinoissa. Kunnan johtamisjärjestelmässä moniarvoisuuden koordinointi on valtuuston vastuulla. Jo kuntalain mukaan valtuusto on vastuussa tavoiteasettelun kautta kunnan strategisesta johtamisesta, arvovalinnoista, toiminnan päälinjoista ja arvioinnista. Käytännössä kunnan johtamisjärjestelmän ytimessä ovat kunnanhallitus ja kuntajohtaja. Johtamisessa moniarvoisuus merkitsee, että johtajan on edistettävä yksittäisten palvelujen tehokkuuden tai vaikuttavuuden ohella monia muita arvoja kuten tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta tai yhteistä hyvää. Toimintaympäristön muuttuessa kunnat kohtaavat toiminnassaan yhä useammin kinkkisiä, ilkeitä ongelmia, joita ei voida ratkaista perinteisellä tavalla. Näihin on etsittävä helpotusta ylisektoriaalisen ja monien eri toimijoiden yhteistyön kautta. Monimutkaisuus on moniarvoisuuden lisäksi keskeinen kuntajohtamisen erityispiirre. Esimerkkeinä monimutkaisista asioista voidaan mainita ilmastomuutokseen, pitkäaikaistyöttömyyteen ja syrjäytymiskehitykseen, vanhusten turvattomuuteen ja yksinäisyyteen sekä lasten ja nuorten pa- Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 11

12 hoinvointiin liittyvät asiat. Kunnan toiminnalla ei pyritä niinkään yksittäisiin tuotteisiin ja tulossuorituksiin, vaan saamaan aikaan myönteistä vaikuttavuutta kuntayhteisön hyvinvointiin, elinvoimaan ja tulevaisuuden näkymiin. Moniarvoisuuden ja monimutkaisuuden johtamiseen liittyy avoimuus valmistelussa, mahdollisuus riittävään vuoropuheluun sekä näin muodostuva julkisuuden kontrolli, joka tarkoittaa, että tiedotusvälineet, kuntalaiset ja erilaiset eturyhmät seuraavat tarkalla silmällä mitä kunnissa tapahtuu. Tämä puolestaan korostaa prosessien merkitystä joskus lopputuotoksen kustannuksella. 12

13 3 Kunnan rooli muuttuu entä johtaminen? Kunnan roolin muutos ja sen vaikutus johtamiseen Kuntien tehtävien laajeneminen sekä toimintaedellytysten muuttuminen tuovat suuria paineita sekä kuntien luottamushenkilöille että ammatillisille johtajille. Maailma kuntien ympärillä on monella tapaa erilainen kuin vielä ja 1990-luvuilla. Tämä näkyy myös kunta-valtiosuhteessa ja globalisaation vaikutuksissa kuntien toimintaan. Globalisaation aikakaudella kunnat ja alueet ovat tärkeitä kansainvälisiä toimijoita, jotka tekevät yhteistyötä, mutta myös kilpailevat toistensa kanssa erityisesti Euroopan Unionin sisällä, mutta myös globaalilla tasolla. Toimintaympäristön muuttuessa kuntien roolissa tapahtuu muutoksia; muutos palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi on näistä keskeisimpiä. Kunnan tehtävänä on järjestää hyvinvointipalvelut tuloksellisesti kuntalaisten muuttuvat tarpeet huomioon ottaen. Palvelujen järjestäjänä kunnille kuuluu myös julkisen vallan käyttöä, kuten yksilön etuuksiin ja velvollisuuksiin liittyvä viranomaispäätöksenteko, kunnallisveron sekä maksujen ja taksojen määrittely rahoituksen turvaamiseksi sekä valvonta. Kunnilla on oikeus itse päättää vastuullaan olevien palvelujen tuotantotavoista. Vaihtoehtoisia tuotantotapoja ovat kunnan ja kuntakonsernin oma palvelutuotanto, kuntien kesken yhteistyönä tuotettu palvelu sekä yksityisiltä yrityksiltä tai muilta yhteisöiltä hankittavat ostopalvelut. Palveluja järjestäessään ja tuottaessaan kunnat käyttävät myös entistä enemmän palvelusetelijärjestelmää. Suomalaisen kunnan perustehtävä on laaja: kunta ei vastaa pelkästään kuntalaisten palveluista, vaan myös yhdyskuntarakenteen kehittämisestä, elinkeinoelämän edellytysten luomisesta sekä ympäristön viihtyvyydestä ja paikallisdemokratian toimivuudesta. Näiden seikkojen vuoksi ja paikallistalouden kehityksen aktivoimiseksi on välttämätöntä huolehtia kunnan elinvoimaisuudesta. Kilpailukyky perustuu pitkälti paikallisyhteisön toimijoiden tehokkuuteen ja kykyyn käyttää yhteisiä kehittämisvoimavaroja sekä verkottua ylikunnallisesti eri toimijoiden kanssa. Paineita johtamisen uudistamiseen niin poliittisen kuin viranhaltijajohdon osalta luovat myös esimerkiksi tarve yhä suuremman tietomäärän hallitsemiseen ja laajempaan osaamiseen, toimijoiden roolin muuttuminen, paikallisten toimijoiden katoaminen taloudellisen muutoksen myötä ja muutos poliittisessa kulttuurissa ja käyttäytymisessä. Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 13

14 Verkostot ja hallinta Eräs merkittävimmistä näkyvissä olevista muutoksista on se, että yhä suurempi osa paikallisen politiikan suunnittelusta ja toteutuksesta tapahtuu erilaisten verkostojen kautta. Erityisen tärkeitä kunnan tulevaisuuden kannalta ovat elinkeinopoliittiset verkostot, joissa on kuntien ja yritysten lisäksi monia muita toimijoita, kuten yritys- ja tiedepuistoja, paikallisia oppilaitoksia ja järjestöjä. Kunta ei suoraan ohjaa tai kontrolloi näiden toimintaa, vaan joutuu käyttämään uudentyyppisiä tapoja saadakseen tahtonsa toteutumaan paikallisen politiikan muotoutumisessa. Usein kuntajohtajalla on näissä verkostoissa verkostostrategian määrittäjänä keskeinen rooli, koska hänellä on laaja kosketuspinta paikallisiin yrityksiin ja muihin toimijoihin. Verkostot koostuvat itsenäisistä toimijoista, jotka käyvät vaihtokauppaa erilaisista resursseista, kuten tiedoista, taidoista ja rahoituksesta saavuttaakseen omia tavoitteitaan. Verkostot muodostavat hallinnan ytimen julkista hallintoa kuvattaessa. Hallinta (governance) viittaa johtamiseen tilanteessa, jossa kunta ei voi ratkaista ongelmia tai pysty vastaamaan kehittämishaasteisiin yksin, vaan niihin on pyrittävä vaikuttamaan yhdessä sidosryhmien kanssa ja usein osana erilaisia verkostoja. Elinkeinojen kehittäminen ja kestävä kehitys saadaan aikaan ja palvelut tuotetaan useiden kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten välisen vuorovaikutusverkoston kautta. Olennaista muutokselle on institutionaalisten rajojen murtuminen. Perinteisesti omilla toimintavoillaan ja omilla alueillaan toimivat yritykset, julkinen sektori ja järjestöt toimivat nyt yhdessä samoilla alueilla ja osin yhteisillä toimintatavoilla. Institutionaalisten rajojen murros johtaa markkinoiden, hierarkioiden ja verkostojen sekoittumiseen. Yritykset Järjestöt, vapaaehtoissektori Markkinat Valtio, kunnat Verkostot Hierarkiat Kuva 2. Institutionaalisten rajojen murros. (Lähde: Haveri 2007) 14

15 Hallinta merkitsee uudenlaisia johtamisen ja koordinoinnin välineitä, sopimussuhteita ja organisointimalleja, projektien ja ohjelmallisen kehittämisen lisääntymistä. Toimintaa rajaavat perinteisten virallisten sääntöjen, kuten lakien, lisäksi epäviralliset normit, joita ovat esimerkiksi eettiset käytännöt, hyvän johtamisen periaatteet ja toimintatavat. Hallinta edellyttää eri osapuolten välisen ymmärryksen löytämistä tilanteissa, joita usein leimaavat erilaiset tavoitteet ja toimintakulttuurit. Hallinnan mekanismit ovat yksi keino pyrkiä vastaamaan ns. ilkeisiin ongelmiin, jotka liittyvät moniin toimijoihin. Hallinta ei kuitenkaan takaa kaikkien ongelmien ratkaisua ja niiden hallittavuutta, vaikka voidaan sanoa, että se luo paremmat mahdollisuudet vastata monimutkaisiin ongelmiin, kuin perinteinen hierarkkiseen toimintamalliin perustuva byrokraattinen hallinto. Keskeisiä hyvän hallinnan periaatteita ovat toimijoiden sitoutuminen, läpinäkyvyys, tasa-arvon agenda, kestävyys ja tilivelvollisuus. Hallinnassa korostuu nimenomaan paikallisen johtamisen merkitys (Haveri 2007). Kansainväliset johtamisen suuntaukset Kuntien johtamisen kehittäminen on entistä enemmän sidoksissa eurooppalaisiin ja kansainvälisiin vaikutteisiin. Eurooppalaisissa kunnissa on yleisesti nähtävissä kahdenlaisia tapoja, joilla pyritään vastaamaan tehokkuuden ja demokratian haasteisiin. Nämä suuntaukset ovat joiltakin osin keskenään ristiriitaisia. Ensimmäinen on ns. uuden julkisjohtamisen (New Public Management, NPM) mukainen, yksityisen sektorin johtamisopeista johdettu ismi, joka korostaa perinteisen julkishallinnon purkamista hajauttamalla päätösvaltaa, siirtämällä sitä luottamushenkilöiltä viranhaltijoille ja korostamalla valtuuston roolia strategisen tason päätöksentekijänä, ei yksittäisten kysymysten ratkaisijana. Esimerkkeinä uuden julkisjohtamisen mukaisista organisointitavoista ovat myös ns. könttäsummabudjetointi, tulosalueiden ja -yksiköiden taloudellisen itsenäisyyden korostaminen, toimintojen yhtiöittäminen ja liikelaitostaminen. Toinen, jatkuvasti enemmän huomiota saava suuntaus on kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen. Tähän kuuluu erilaisia tapoja, joilla kunnallista demokratiaa pyritään uudistamaan ja kuntalaisia aktivoimaan sekä saamaan järjestöjä mukaan kunnallisten palvelujen tuottamiseen. Kiinnostus yhteisiin asioihin vaikuttamiseen ei enää kanavoidu poliittisten puolueiden kautta. Rinnalle ja osittain tilalle on tullut vaikuttaminen kansalaisjärjestöjen kautta. Vaikuttaminen kanavoituu myös käyttäjädemokratiana ja asiakaspalautejärjestelmien kautta. Järjestäytyneen toiminnan ohella yhä enemmän näyttää saavan jalansijaa myös omaehtoinen vaikuttaminen, joka näkyy henkilökohtaisissa valinnoissa, esimerkiksi kulutusvalinnoissa. Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen liittyy keskeisesti hallinnan periaatteisiin. Hallinta korostaa kansalaisyhteiskunnan merkitystä ja kehottaa vah- Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 15

16 vistamaan kuntalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta sekä yhteistyötä eri sektoreiden välillä. Myös kuntalaissa edellytetään valtuuston huolehtivan kunnan asukkaiden ja palvelunkäyttäjien osallistumisedellytyksistä ja vaikutusmahdollisuuksista kunnan toimintaan. Tämä luo edellytykset demokratian vahvistumiselle, vaikka voikin hankaloittaa asioiden käsittelyä kunnan hallinnossa ja johtamisessa. Johtamisen kannalta kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen tarkoittaa uusien toimintatapojen käyttöönottoa kunnan päätöksenteossa ja palvelutuotantoprosessissa. Perinteinen edustukselliseen demokratiaan pohjautuva vaikuttaminen saa enenevässä määrin rinnalleen uusia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja. Palvelujen uudistamisessa ja palveluinnovaatioiden johtamisessa on tärkeää saada palvelujen käyttäjät osallistumaan tarpeen mukaan jo suunnitteluvaiheeseen. Kunnan toimintaan ja johtamiseen vaikuttaa siis voimakkaasti kaksi hyvin erityyppistä, keskenään ristiriitaistakin suuntausta. Yhtäältä kunnan johtaminen ammentaa yritysmäisestä toimintatavasta, toisaalta liikutaan järjestöille ominaisella alueella. Nämä molemmat poikkeavat perinteisestä kunnan toimintatavasta ja luovat siten oman haasteensa johtamisen kehittämiseen erilaisten kehityskulkujen ristipaineessa. Kansainvälisessä kunnallishallinnossa käytetty pormestarijärjestelmä on saanut jalansijaa myös Suomessa. Suomessa käytössä oleva pormestarijärjestelmä korostaa valtuuston vahvaa roolia, koska valtuusto valitsee pormestarin. Tampere on ottanut pormestarimallin käyttöön ensimmäisenä suomalaisena kuntana. Myös Pirkkala siirtyy pormestarijärjestelmään seuraavan vaalikauden alusta alkaen. Aika näyttää siirrytäänkö Suomessa laajemminkin luottamushenkilöpormestarijohtoisuuteen. Kuntaliiton vuonna 2007 tekemän kyselyn mukaan suurta kiinnostusta pormestarimalliin siirtymiseen ei Suomen kunnissa ainakaan tällä hetkellä ole; vain alle kuudessa prosentissa kunnista on käyty edes yleistä keskustelua mallin käyttöönotosta. Paras-hanke ja erilaistuvat kunnat Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja sen toteuttaminen kunnissa asettaa kuntajohtamisen uusien ratkaisujen eteen. Paras-uudistus konkretisoituu kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain (169/2007) raameissa tehtävinä erilaisina strategisina valintoina: kuntafuusioina, uusina yhteistoimintaalueina ja -organisaatioina sekä kaupunkiseuduilla yhteistyön tiivistämisenä asumisen, liikenteen ja maankäytön osalta. Asiakaslähtöisten palvelujen saatavuus yli kuntarajojen on myös keskeinen tavoite. Erilaisten strategisten valintojen seurauksena kuntien johtamisjärjestelmä erilaistuu. Yhteistä kuitenkin on se, että muutosten toteuttaminen edellyttää hyvää ja vahvaa poliittista ja ammatillista johtamista sekä ammatillisten intressien sijasta kokonaisvaltaisen, 16

17 strategisen näkemyksen vahvistamista. Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa nousee ammatillisen johtamisen keskiöön. Kuntaliitoskunnat v kuntaliitosta, joissa mukana 99 kuntaa Yhteistoimintakunnat 275 kuntaa, 62 yt-aluetta 34 vastuukuntamallilla 24 ky-mallilla 16 kahden kunnan liitosta Vastuukunnat (isäntäkunnat) 34 kuntaa Sopimuskunnat 90 kuntaa 16 monikuntaliitosta Kuntayhtymäkunnat 129 kuntaa Järjestämisperuste ei tiedossa 4 yt-aluetta 22 kuntaa Kuva 3. Johtamisen erilaiset miljööt. Kuntaliitoksista ja uusien kuntien muodostamisesta (jäljempänä käytettäessä sanaa kuntaliitos, tarkoitetaan molempia) on tullut yhä varteenotettavampi vaihtoehto vastata toimintaympäristön muutospaineisiin. Yhä useammalla alueella Paras-uudistus konkretisoituu monikuntaliitoksina sekä nopealla aikataululla toteutettavina fuusioina. Vuoden 2009 alussa toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Kuntien lukumäärä vähenee 67:llä. Merkille pantavaa on, että näistä fuusioista yli puolet on ns. monikuntaliitoksia. Kuntaliitokset eivät jää tähän, vaan odotettavissa on ns. kuntaliitosten toinen aalto. Kuntien yhdistyminen, kuntafuusio, on prosessi, jossa haetaan suuria muutoksia rakenteisiin, toimintaan, käytettävissä olevien resurssien uudelleen kohdentamiseen sekä kunnan vetovoimatekijöiden vahvistamiseen. Kuntafuusio on myös toimintakulttuureihin vaikuttava muutos. Monen kunnan ja kuntayhtymän sekä lukuisten työyksiköiden muodostamassa uudessa kokonaisuudessa on monia erilaisia toimintakulttuureita, jotka näkyvät johtamistavoissa, hallinnollisissa käytännöissä sekä työn tekemisen tavoissa. Toimintakulttuurien yhteensovittamisessa tarvitaan toimivaa lähiesimiestyötä ja henkilöstöhallinnon ammattilaisten tukea. Liitosprosessin johtamista voidaan sanoa johtajuuden kypsyyskokeeksi, ilmeneehän suurissa fuusioprosesseissa aina merkittävää muutosvastarintaa. Tämä muutosvastarinta voi tulla niin henkilöstön, esimiesten, kuntalaisten kuin eri sidosryhmien taholta. Se voi ilmetä julkisen vastustuksen lisäksi esimerkiksi puhumattomuutena, faktojen vääristelynä, sovittujen asioiden unohtamisena, aikatauluista poikkeamisena sekä myöhästelynä. Muutosvastarintaa voidaan vähentää muutostarpeen huolellisella ja avoimella perustelemisella, faktoilla ja tulevaisuuden visioilla. Avoin ja laaja viestintä muutoksen merkityksestä Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 17

18 eri ryhmille sekä riittävä keskusteluyhteys johtajien ja henkilöstön välillä ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä. Muutoksessa tarvitaan läsnä olevaa johtajuutta. (Laamanen 2008.) Kuntien taitavassa yhdistymisessä strategiatyö on keskeisessä merkityksessä. Erityisesti se korostuu Paras-hankkeen myötä yleistyneissä monikuntaliitoksissa. (Koski 2008). Tällöin erityisesti uuden valtuuston on tärkeä päästä paneutumaan toimintaympäristön muutospaineisiin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja uhkiin ja rakentaa niiden pohjalta strategiaa uudelle kunnalle. Johtamisjärjestelmän toimivuudella luodaan edellytykset sille, että strategia ei jää vain julkikirjatuiksi toiveiksi, vaan se konkretisoituu käytännön toimintana organisaation eri tasoilla. Tiivistetysti kuntaliitosprosessin johtamiseen liittyvät erityisesti seuraavat johtamisen haasteet: Uuden kunnan strategia ja sen toimeenpano Toimintatapojen uudistaminen (usein uuden kunnan toiminnassa lähdetään myös soveltamaan esimerkiksi tilaaja-tuottaja -toimintatapaa) Muutoksen johtaminen, henkilöstön ja johdon toiminta- ja uudistumiskyvystä huolehtiminen Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen Uuden kunnan asemointi toimintaympäristöönsä ja yhteistyöverkostojen rakentaminen Arvioivan työotteen aikaansaaminen. Toimintakulttuureihin liittyvät jännitteet ovat yksi merkittävimmistä ammatillisen johdon kohtaamista haasteista. Fuusioprosesseista tehdyissä tutkimuksissa on pystytty erottamaan kuusi kuntafuusioissa vaikuttavaa toimintakulttuuria eli kehittämiseen, politiikkaan, johtamiseen ja valtasuhteisiin, hallinnollisiin käytäntöihin, työyhteisöön sekä työn tekemiseen liittyvät toimintakulttuurit. Vuorovaikutteinen ja läsnä oleva henkilöstövoimavarojen hallinta ovat ilmeisen merkittäviä onnistuneelle kuntafuusiolle (Stenvall et al. 2007). Yhteistoiminta on kuntaliitoksen ohella keskeinen keino turvata ja järjestää kuntien hyvinvointipalvelut. Yhteistoiminta-alueen tehtävät voi hoitaa joko kuntayhtymä tai yksi kunta eli vastuu-/isäntäkunta, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan yhteinen toimielin. Lisäksi on yksittäisiä tapauksia, joissa perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen tehtävät rakentuvat sairaanhoitopiirien kautta. Kesällä 2008 yhteistoimintaalueiden piirissä oli 275 kuntaa, joista suunnitelmien mukaan muodostuisi 24 kuntayhtymää ja 34 vastuukunta-/isäntäkuntamallilla toimivaa yhteistoiminta-aluetta. Osassa yhteistoiminta-alueita päätös organisoinnista on vielä elokuussa 2008 tekemättä. 18

19 Yhteistoiminta-alueiden hallinnan osalta kunnilla on lähivuosina ratkaistavanaan monia kriittisiä kysymyksiä. Yksi keskeinen asia on se, miten kunnat kykenevät säilyttämään vaikutusvaltansa yhteistoiminta-alueiden toiminnan ja talouden ohjauksessa. Erityisen keskeiseksi muodostuu se, miten poliittinen johtajuus löytää oman roolinsa ja pystyy toimimaan vastavoimana professionaaliselle asiantuntijavallalle. Kolmas tärkeä haaste on sosiaali- ja terveystoimen johtaminen, eli kuinka niistä saadaan toimiva kokonaisuus. Riskinä on, että ne eriytyvät uuden yhteistoiminta-alueen ja kuntien sisällä erilliseen sosiaalisektoriin ja terveyssektoriin. On tärkeää turvata myös yhteistoiminta-alueelle siirrettyjen palvelujen ja kunnan muiden, esimerkiksi opetus- ja kulttuuripalvelujen yhteys. Yhteistoiminta-alueen sisällä isäntäkuntamalliin siirtyminen merkitsee sitä, että kuntien roolit erilaistuvat yhden kunnista toimiessa ns. vastuukuntana eli isäntäkuntana ja muiden ollessa ns. sopimuskuntia. Isäntäkuntamalliin siirtyminen merkitsee johtamisen kannalta erilaisia haasteita, jotka vastuukunnan osalta voidaan tiivistää seuraavasti: Vahvojen professioiden ( kunta kunnassa ) johtaminen Yhteislautakunnan toimivuuden varmistaminen Uusien roolien sisäistäminen, järjestämisvastuun kantaminen Muutoksen johtaminen Sopimuskuntien luottamuksen ansaitseminen Sopimuskuntien välillä olevien jännitteiden vähentäminen ja yhteistyökulttuurin vahvistaminen. Muut sopimuskunnat siirtävät yhteistoiminnan alaan liittyvät toiminnot isäntäkunnalle. Tuotanto-organisaatio on yhä useammin kunnallinen liikelaitos tai liikelaitoskuntayhtymä. Näin muodostuu toiminnoiltaan ns. riisuttuja kuntia, joilta siirtyy suuri osa tehtäviä ja ammattilaisia uuden yhteistoimintaorgaanin palvelukseen. Johtamisen haasteet voidaan näissä kunnissa pelkistää seuraavasti: Uusien roolien omaksuminen poliittisessa ja ammatillisessa johtamisessa Luottamushenkilöorganisaation tehtävien väheneminen ja muuttuminen Edunvalvonnan ja seurannan merkityksen korostuminen suhteessa yhteistoimintaelimeen Johtaminen pienemmän ammattilaisjoukon kanssa, toiminnan sopeuttaminen uuteen tilanteeseen. Kuntaorganisaation johtamisesta kuntayhteisön johtamiseen Tilaajaroolin ja osaamisen vahvistaminen. Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 19

20 4 Strateginen hallitustyöskentely kunnissa Hyvän hallitustyöskentelyn ohjeistus tai good corporate governance, kuten vastaava ulkomainen termi kuuluu, on ollut jo vuosia kannustamassa osakeyhtiöiden hallituksia parempiin suorituksiin omassa työskentelyssään. Kiteytetysti todeten hyvä hallitustyöskentely yrityksissä on ohjaamista, johtamista, valvomista, sitouttamista ja järjestelmällisyyttä. Tämä johtopäätös voidaan vetää alan kotimaisen ja ulkomaisen lähdekirjallisuuden perusteella, joissa hyvän hallitustyöskentelyn käsite ja tavoite on määritelty. Varsinaisessa ohjeistuksessa otetaan kantaa ja kannustetaan miettimään erilaisia menettelytapoja hyvän hallitustyön mahdollistamiseksi (Keskuskauppakamarin suositus listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance), 2003). Kuntien hallitustyöskentelyn kehittäminen voidaan jakaa kahteen pääsuuntaukseen: ydinkunnan hallitustyöskentelyn kehittäminen strategiseen suuntaan ja kuntakonsernin hyvän hallinnon ohjeistuksen kehittäminen. Tässä keskitytään erityisesti ydinkunnan strategiseen hallitustyöskentelyyn; kuntakonsernin hyvän hallinnon suosituksen valmistelu käynnistetään syksyllä 2008, jolloin Corporate Governance kuntasovellus on käytettävissä uudella valtuustokaudella Jo nyt eräät kaupungit ja kunnat (esimerkiksi Espoo, Kuopio, Lahti ja muut Päijät-Hämeen kunnat) ovat edelläkävijöinä laatineet nämä ohjeet, joita voidaan käyttää hyvinä esimerkkeinä muiden kuntien kehittämistyössä. Keskusteluun hyvästä johtamisesta kuntasektorilla, johon mm. hyvän hallitustyöskentelyn kirjallisilla suosituksillakin pyritään, kannustavat tulevaisuuden vahvat signaalit taloudellisen kasvun vaimentumisesta ja verotulojen supistumisesta. Nämä seikat uhkaavat kansallisen kilpailukykymme yhtä keskeistä pilaria eli kuntalaisille tarjottavia peruspalveluja. Niiden turvaaminen on mahdollista varmistaa luomalla edellytyksiä mm. strategiselle hallitustyöskentelylle, jossa korostuu tulevaisuuden toimintaympäristöön suuntautuva työskentely. Toinen hallitustyön kehittämiseen kannustava seikka löytyy kuntajohtajan ammatin kiinnostavuuden hiipumisesta. Kunnanhallituksen keskeisen kumppanin kuntajohtajan ammatin kiinnostavuuteen, työhyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttaa keskeisesti hyvän hallitustyöskentelyn taso. Kolmas keskeinen kehittämisen peruste nousee poliittisesta johtajuudesta itsestään ja sen merkityksestä kunnallisen itsehallinnon toteutumiselle. 20

Kuntajohtaminen 2015. suunta, sisältö ja välineet

Kuntajohtaminen 2015. suunta, sisältö ja välineet Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet TEKIJÄT Anni Jäntti Kaija Majoinen 2. uudistettu painos ISBN 978-952-213-535-3 (nid.) ISBN 978-952-213-553-7 (pdf) Suomen Kuntaliitto Painopaikka: Kuntatalon

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Luvun / sektion otsikko Ketterät kunnat selviävät tulevaisuuden haasteista

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen toimintatavat. Liite 11/KH 18.8.2014 293

Kaupunginhallituksen toimintatavat. Liite 11/KH 18.8.2014 293 Kaupunginhallituksen toimintatavat Liite 11/KH 18.8.2014 293 1 1 Hyvän hallitustyöskentelyn pelisääntöjen tarkoitus Pelisääntöjen tarkoitus on olla ytimekäs ja helppokäyttöinen työkalu, joka parantaa hallituksen

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012

Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012 Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012 Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto. Valtuusto puolestaan valitsee kunnanhallituksen, joka toimii tiiviissä

Lisätiedot

Mitä tehdään sitten, kun palvelurakenteet on muutettu? 22.9.2009 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Mitä tehdään sitten, kun palvelurakenteet on muutettu? 22.9.2009 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Mitä tehdään sitten, kun palvelurakenteet on muutettu? 22.9.2009 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Menneisyys ja tulevaisuus Menneisyys Nykyhetki Tulevaisuus Ymmärtäminen Eläminen LÄHDE: Malaska

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa Luottamushenkilön asema kunnallis- ja hallinto-oikeuden oikeuden näkökulmasta Kunnan jäsenyys kunnan asukas yhteisö, laitos, säätiö, jolla on kotipaikka kunnassa se, joka omistaa kiinteistön kunnassa 2

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN Keuruun kaupunkia johdetaan seuraavien asiakirjojen pohjalta: 1. Keuruun kaupungin johtamisen periaatteet 2. johtosääntö (osittain nykyisessä toimintasäännössä) 3. hallintosääntö

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Henry Uudista ja uudistu messut 28.9.2011 Saara Tarumo, toimitusjohtaja 1 Taustaksi ALEXANDER PAY MANAGEMENT Palkitsemisen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Millainen on tulevaisuuden kaupunki? Tulevaisuuden kuntakuvat

Millainen on tulevaisuuden kaupunki? Tulevaisuuden kuntakuvat Millainen on tulevaisuuden kaupunki? Tulevaisuuden kuntakuvat Koskelo & Nousiainen 2014 3 kuukautta 30 kuntaa 3 kuntakokoluokkaa 4 osallistavaa työpajaa 150+ osallistujaa 60+ skenaariolakanaa 8 pelkistettyä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 KOKOUSTIEDOT Aika 16.6.2014 klo 18.00 Paikka Kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA N:O SIVU 74 ERON MYÖNTÄMINEN TIMO VUORISALOLLE

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät

Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Kuntakonserni UYP Oy, Järvenneito k-oy Valtuusto Kunnanhallitus KJ Luottamushenkilöt JR/Henkilöstö Luottamushenkilöt Kuntastrategia Lupa- ja valvontalautakunta

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Hyvä hallitustyöskentely - toimiva hallitus ja päätöksenteko

Hyvä hallitustyöskentely - toimiva hallitus ja päätöksenteko Hyvä hallitustyöskentely - toimiva hallitus ja päätöksenteko Järjestökoulutukset Joensuu 11.2.2014 ja Kuopio 12.2.2014 Janne Mertanen, pääsihteeri Sisällys Hallitus on tiimi Onnistunut ja tehokas hallitustyöskentely

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -tilaisuus

Tulevaisuuden kunta -tilaisuus Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 16.1.2015 Vantaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet ja

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot