Kuntajohtaminen suunta, sisältö ja välineet. Helsinki 2008 ISBN (pain.) ISBN (pdf)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntajohtaminen 2015. suunta, sisältö ja välineet. Helsinki 2008 ISBN 978-952-213-397-7 (pain.) ISBN 978-952-213-398-4 (pdf)"

Transkriptio

1 Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet Helsinki 2008 ISBN (pain.) ISBN (pdf)

2 TOIMITTAJAT Anni Jäntti Kaija Majoinen 1. painos ISBN (pdf) ISBN (painettu) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2008 Painetun julkaisun myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Esipuhe Hyvä johtaminen on kunnan menestystekijä Menestyvän kunnan ominaisuuksia ovat vahva elinkeinopohja, hyvä tulonmuodostus ja talous, monipuoliset koulutusmahdollisuudet, tehokkaat palvelut ja toimiva demokratia. Eittämättä myös hyvä johtaminen on kunnan strateginen menestystekijä. Kuntaliitossa on eri osapuolten yhteistyönä valmisteltu suosituksia kuntajohtamisen kehittämiseksi. Uuden vaalikauden alussa tarvitaan luottamushenkilöille suunnattuja tuotteita. Kuntaliittokonsernilla on tarjottavana monipuolista koulutusta ja konsultointia uusille päättäjille. Heidän taitoalueitaan voidaan erityisesti hioa Johtajuus Akatemiassa. Myös useita oppaita ja työkaluja on laadittu valtuustotyötä varten. Niin luottamushenkilö- kuin viranhaltijajohtaminen tapahtuu muuttuvassa toimintaympäristössä. Nyt tarvitaan jämäkkää muutosjohtajuutta. Kunnissakin on syytä ottaa käyttöön sovellus hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. Erityisesti on tarvetta hakea kunnanhallituksille strategisen toimijan roolia ja mallia. Niinpä tarkoitus on tehdä tällaiset periaatteet. Kuntajohtajien työn kehittämiseksi on tuotettu malli palkitsemisesta ja urasuunnittelusta. On tärkeätä arvioida tehtävän vaativuus ja määritellä palkkaus sen pohjalta. Koko johtamisen kirjo kuvataan tässä kehittämisasiakirjassa. Siihen on jo saatu kokemuksia eräistä pilottikunnista. Nyt vaalikauden vaihtuessa on oikea aika panostaa hyvään kunnalliseen johtamiseen. Risto Parjanne toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 3

4 4

5 Sisältö Esipuhe 3 1 Kuntajohtamisen kehittämisen lähtökohdat ja mahdollisuudet 7 Johtaminen on kunnan perustehtävän haltuunottamista 7 Hyvä johtaminen luo myönteistä kehitysspiraalia 8 Valtuuston ja muiden toimijoiden roolit kunnan johtamisessa 9 2 Kunnan johtamisen erityispiirteet 11 3 Kunnan rooli muuttuu entä johtaminen? 13 Kunnan roolin muutos ja sen vaikutus johtamiseen 13 Paras-hanke ja erilaistuvat kunnat 16 4 Strateginen hallitustyöskentely kunnissa 20 Strateginen hallitustyöskentely suuntaa tulevaisuuteen ja luo edellytykset hyvälle kuntajohtamiselle 21 Kunnanhallitukset toimikaudella Perinteisestä työskentelystä kohti strategista hallitustyöskentelyä 23 Luottamushenkilön työssä tarvittavat taidot 25 Luottamushenkilöiden toimintaedellytysten turvaaminen 28 5 Kuntajohtajan työn haasteet ja niihin vastaaminen 32 Kasvavat työn vaatimukset (pätevyys) 32 Kuntajohtajien saatavuus 35 Rekrytointiprosessista 37 Johdon palkkaus ja palkitseminen 37 Johdon työhyvinvoinnin ja uudistumiskyvyn vahvistaminen 39 6 Johtamisen välineet 41 Hyvän hallitustyön periaatteet 41 Johtajasopimusmenettely ja sen kehittäminen 41 Kehityskeskustelut 43 7 Yhteenveto ja suositukset 44 I Strategisen hallitustyöskentelyn vahvistaminen 45 II Pätevien kuntajohtajien saannin ja johtamistyön edellytysten varmistaminen 46 Aiheesta lisää 50 Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 5

6 6

7 1 Kuntajohtamisen kehittämisen lähtökohdat ja mahdollisuudet Kunnat ovat suurten muutosten keskellä ja tarvitsevat menestyäkseen hyviä strategioita sekä kykyä niiden toimeenpanoon. Tulevaisuussuuntautuneisuus, uudistumiskyky ja yhteistyötaidot ovat nousemassa entistä keskeisemmälle sijalle kuntaorganisaation tulevaisuuden hallinnassa. Hyvä johtaminen mahdollistaa myönteisen kehityksen syntymisen kunnan kaikessa toiminnassa. Strateginen johtamisjärjestelmä sekä toimiva yhteistyö poliittisen ja ammatillisen johdon välillä ovat keskeisessä roolissa, kun halutaan synnyttää kuntaan myönteinen kehitysspiraali ja vahvistaa sitä edelleen. Hyvä johtaminen on siis kunnan strateginen menestystekijä, joka vaikuttaa myönteisesti koko kuntakehitykseen ja luo perustan hyvälle kuntatyönantajatoiminnalle. Johtamisen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa, joissa vaaditaan selkeää yhteistä näkemystä visiosta, toimintaa ohjaavia tavoitteita sekä uudistumis- ja toimintakyvyn vahvistamista organisaation eri tasoilla ja tehtävissä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on tähän asti keskiössä ollut hallinnon rakenteellisten muutosten valmistelu, joka konkretisoituu monilla alueilla vuoden 2009 alusta toteutuvina kuntafuusioina ja uusina yhteistoiminta-alueina. Muutos ei hiljene tämän jälkeenkään, vaan jatkossa kohteena on enenevässä määrin palvelujen tuotantotapojen uudistaminen. Uudistamalla luodaan mahdollisuudet tarjota laadukkaita kuntapalveluja myös jatkossa tasavertaisesti maan kaikissa osissa. Johtaminen on kunnan perustehtävän haltuunottamista Kunnan johtaminen ja kuntastrategiat voidaan määritellä kunnan perustehtävän haltuunottamiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Kunnan johtamisen normatiivinen perusta on kuntalaissa, jonka ensimmäinen pykälä kuvaa kunnan toiminta-ajatuksen pelkistetysti: Kunta pyrkii edistämään asukkaittensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kestävä kehitys kunnan perustehtävänä tarkoittaa myös paikallistalouden kasvun tuomaa jatkuvuutta alueella. Elinkeinopolitiikalla luodaan kunnille työpaikkoja, tuloja ja sitä kautta edellytyksiä hyvinvoinnille. Yritystoiminnan avulla kunta säilyy elinvoimaisena ja virkeänä. Kunnan on siis liittouduttava, verkostoiduttava ja kehitettävä kumppanuutta muiden toimijoiden kanssa. Näin johtaminen kohdistuu niin verkostoihin kuin kunnan omaan organisaatioon. Ydinkunnan johtamisen ke- Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 7

8 hittämisen lisäksi korostuvat entisestään omistajaohjauksen ja konsernijohtamisen kehittämisen tarve kuin myös laajemman verkoston johtamisen taidot. Kunnan perustehtävänä on toimia asukkaidensa hyvinvoinnin mahdollistajana. Tämä tarkoittaa vastuuta palvelujen järjestämisestä joko itse palveluja tuottamalla, yhteistyössä muiden kuntien kanssa, palveluja tilaamalla tai luomalla edellytyksiä markkinaehtoisten palvelujen kehitykselle. Lisäksi kunta on paikallisen demokratian areena, jossa tehdään päätöksiä elinkeinoelämän ja työllisyyden kehitysedellytyksistä, ympäristön viihtyvyydestä ja turvallisuudesta sekä muista asukkaiden hyvinvointiin liittyvistä asioista. Toimiva johtajuus ja kunnan johtamiskulttuuri ovat tärkeitä tekijöitä, joilla kunta voi ylläpitää ja kehittää kuntamainettaan. Yleisesti johtamiskulttuuriin luetaan kuuluvaksi arvot, johtamisjärjestelmä, johtamistyyli ja päätöksentekojärjestelmä. Johtamiskulttuurin tasoa voidaan arvioida ainakin johdon luotettavuudella ja rehellisyydellä sekä johdon ammattitaidolla, asiantuntemuksella ja vastuullisuudella. Kunnissa luottamushenkilöiden ja viranhaltijajohdon yhteistyökyky ovat johtamiskulttuurin rakentumisen ydinasioita. Tämä konkretisoituu yhteisenä vastuuna perustehtävästä sekä luottamuksena eri toimijoiden välillä. Hyvä johtaminen luo myönteistä kehitysspiraalia Kunnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, millainen johtamiskulttuuri kunnalla on. Lähitulevaisuudessa kunnat joutuvat entistä kovempaan kilpailuun työmarkkinoilla ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Johtamisjärjestelmän toimivuus ja vetovoimainen johtamiskulttuuri on keskeinen edellytys sille, että kunta-alalle hakeutuu päteviä kuntajohtajia, muita esimiehiä ja henkilöstöä. Hyvä johtamiskulttuuri on myös houkutin kunnallisvaaliehdokkaita hankittaessa. Hyvä maine houkuttelee ammattitaitoisen henkilöstön ja pätevien luottamushenkilöiden lisäksi yrityksiä, asukkaita ja pääomia. Se synnyttää luottamusta, on signaali palvelujen laadusta ja tarjoaa ilmaista positiivista julkisuutta. Kuntajohtamisen kehittämiseksi Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne asetti työryhmän valmistelemaan asiakirjaa kuntajohtamisen kehittämiseksi. Työryhmän tehtäväalueeseen kuuluivat hyvän hallitustyöskentelyn kehittämisperiaatteiden määrittely ja kuntien kanssa toteutettavan pilottihankkeen valmistelu ja ohjaus, kuntajohtajien rekrytointiprosessin kehittäminen, johtajasopimusmenettelyn edelleen kehittäminen sekä johtamistyön edellytysten turvaaminen. Tässä kehittämisasiakirjassa esitetään analyysi kuntajohtamisen nykytilasta ja keskeisistä kehittämishaasteista sekä esitetään työssä tähän mennessä nousseet keskeiset suositukset yhteisen arvioinnin ja jatkokehittämisen pohjaksi. 8

9 Palkitseminen Hyvä johtaminen Hyvät tulokset Vetovoima Hyvä maine Hyvä hallitustyöskentely Strategia Hyvä johtaminen Kuva 1. Kunnan hyvän johtamisen myönteinen spiraali. Valtuuston ja muiden toimijoiden roolit kunnan johtamisessa Hyvä johtaminen muodostaa jatkumon, jossa jokaisen roolin on oltava selkeä ja työtapojen yhteensopivia. Koska kunta on itsehallinnollinen yksikkö, kunnan asukkaiden itsehallinnon ensisijainen toteuttaja on valtuusto. Nykyinen kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa kunnan johtamisessa sekä kokonaisvastuuta kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanvaltuuston roolista ja tehtävistä säädetään kuntalaissa. Valtuusto asettaa kunnan ja kuntakonsernin toiminnan strategiset tavoitteet, käyttää kunnan päätösvaltaa ja vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Sen tehtäviin kuuluu mm. päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista, hallinnon järjestämisen, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio ja tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta. Valtuuston on myös pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunnan muut toimielimet, kunnanhallitus ja lautakunnat sekä johtamisesta vastuussa olevat viranhaltijat toteuttavat valtuuston asettamaa strategiaa toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Olennainen osa strategian ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa on arviointi, jota tulisi tehdä kaikissa kunnan eri toiminnoissa ja kaikilla toiminnan tasoilla. Tarkastuslautakuntien tehtävänä on Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 9

10 lopulta arvioida, ovatko valtuuston asettamat tavoitteet toteutuneet. Kuntaliitto on antanut suosituksen arvioinnista kuntien valtuustoille (2006). Tässä kehittämisasiakirjassa kuntajohtamisen ydintoimijoina nostetaan esille erityisesti kunnanhallitus ja kuntajohtaja. Asiakirjaa laadittaessa lähtökohdaksi on otettu kuntalain säännökset kuntajohtamisen työnjaosta eli se, mikä tehtävä on valtuustolla, kunnanhallituksella, tarkastuslautakunnalla ja kuntajohtajalla. Valtuustotyön arvioinnista, työn suunnittelusta ja valtuustotyön kehittämisestä Kuntaliitto on antanut aiemmin oman suosituksensa. Samoin on valmisteilla uutta valtuustokautta varten julkaisu valtuuston työn tueksi (Vastuullinen valtuutettu). Siinä korostetaan valtuutettujen vastuuta kunnan tulevaisuudesta, palvelujen uudistamisesta, alue- ja paikallistalouden kehityksen aktivoinnista, terveestä kuntataloudesta sekä hyvästä työnantajapolitiikasta. Kehittämistyön aikana on tunnistettu kuntien ja kuntayhtymien johtamistyön kehittämistarve laajemminkin. Esimerkiksi Suomen Akatemian terveydenhuollon tutkimusohjelman hankkeessa (HumaRe) on todettu, että sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisjärjestelmä vaatii toimenpiteitä niin johtamisosaamisen kuin organisaatiorakenteiden ja toimivaltuuksien osalta (Kinnunen 2007). Myös uudenlaiset lautakuntarakenteet ja tilaaja-tuottaja toimintatapa vaikuttavat kunnan johtamiseen. Tältä osin kehittämistyö jatkuu toisessa vaiheessa vuoden 2009 aikana. 10

11 2 Kunnan johtamisen erityispiirteet Kunnan johtamistehtävä jakautuu useille henkilöille, jotka edustavat luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Heillä kaikilla on tärkeä painoarvo kunnan johtamisen toimivuuden kannalta, vaikka johtamisen perustehtävän sisältö painottuu eri asioihin valtuustoilla, hallituksilla, lautakunnilla ja johtavilla viranhaltijoilla. Kunnan johtaminen on poliittisen ja ammatillisen johtamisen yhdistelmä, joka parhaalla mahdollisella tavalla toimiakseen vaatii osapuolten välistä hyvää yhteistyötä. Moniarvoisuus on kunnan johtamisen oleellisin piirre. Moniarvoisuus merkitsee sitä, että kunnan johtaminen on merkittäviltä osin poliittista. Näin ollen johtamisen prosessit sisältävät lukuisten erilaisten intressien edistämistä ja yhteensovittamista toisin kuin voittoa tavoittelevassa yrityksessä. Jo normatiivisesti kuntalain perusteella kunnan perustehtävään kuuluu monenlaisten, joskus keskenään ristiriitoihin ajautuvien tehtävien suorittaminen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Oman lisänsä tuo erityislainsäädäntö, joka niin ikään asettaa keskenään osin ristiriitaisia tavoitteita kunnalle. Moniarvoisuutta lisää kuntalaisten ja kunnan alueella toimivien yhteisöjen tavoitteiden moninaisuus. Kuntakuorosta ei saa tekemälläkään yksiäänistä. Tämä asettaa myös kuntajohtajan työlle erityisiä vaateita (Haveri 2007). Moniarvoisuus näkyy sekä kunnan johtamisjärjestelmässä että johtamisen käytännöissä ja keinoissa. Kunnan johtamisjärjestelmässä moniarvoisuuden koordinointi on valtuuston vastuulla. Jo kuntalain mukaan valtuusto on vastuussa tavoiteasettelun kautta kunnan strategisesta johtamisesta, arvovalinnoista, toiminnan päälinjoista ja arvioinnista. Käytännössä kunnan johtamisjärjestelmän ytimessä ovat kunnanhallitus ja kuntajohtaja. Johtamisessa moniarvoisuus merkitsee, että johtajan on edistettävä yksittäisten palvelujen tehokkuuden tai vaikuttavuuden ohella monia muita arvoja kuten tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta tai yhteistä hyvää. Toimintaympäristön muuttuessa kunnat kohtaavat toiminnassaan yhä useammin kinkkisiä, ilkeitä ongelmia, joita ei voida ratkaista perinteisellä tavalla. Näihin on etsittävä helpotusta ylisektoriaalisen ja monien eri toimijoiden yhteistyön kautta. Monimutkaisuus on moniarvoisuuden lisäksi keskeinen kuntajohtamisen erityispiirre. Esimerkkeinä monimutkaisista asioista voidaan mainita ilmastomuutokseen, pitkäaikaistyöttömyyteen ja syrjäytymiskehitykseen, vanhusten turvattomuuteen ja yksinäisyyteen sekä lasten ja nuorten pa- Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 11

12 hoinvointiin liittyvät asiat. Kunnan toiminnalla ei pyritä niinkään yksittäisiin tuotteisiin ja tulossuorituksiin, vaan saamaan aikaan myönteistä vaikuttavuutta kuntayhteisön hyvinvointiin, elinvoimaan ja tulevaisuuden näkymiin. Moniarvoisuuden ja monimutkaisuuden johtamiseen liittyy avoimuus valmistelussa, mahdollisuus riittävään vuoropuheluun sekä näin muodostuva julkisuuden kontrolli, joka tarkoittaa, että tiedotusvälineet, kuntalaiset ja erilaiset eturyhmät seuraavat tarkalla silmällä mitä kunnissa tapahtuu. Tämä puolestaan korostaa prosessien merkitystä joskus lopputuotoksen kustannuksella. 12

13 3 Kunnan rooli muuttuu entä johtaminen? Kunnan roolin muutos ja sen vaikutus johtamiseen Kuntien tehtävien laajeneminen sekä toimintaedellytysten muuttuminen tuovat suuria paineita sekä kuntien luottamushenkilöille että ammatillisille johtajille. Maailma kuntien ympärillä on monella tapaa erilainen kuin vielä ja 1990-luvuilla. Tämä näkyy myös kunta-valtiosuhteessa ja globalisaation vaikutuksissa kuntien toimintaan. Globalisaation aikakaudella kunnat ja alueet ovat tärkeitä kansainvälisiä toimijoita, jotka tekevät yhteistyötä, mutta myös kilpailevat toistensa kanssa erityisesti Euroopan Unionin sisällä, mutta myös globaalilla tasolla. Toimintaympäristön muuttuessa kuntien roolissa tapahtuu muutoksia; muutos palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi on näistä keskeisimpiä. Kunnan tehtävänä on järjestää hyvinvointipalvelut tuloksellisesti kuntalaisten muuttuvat tarpeet huomioon ottaen. Palvelujen järjestäjänä kunnille kuuluu myös julkisen vallan käyttöä, kuten yksilön etuuksiin ja velvollisuuksiin liittyvä viranomaispäätöksenteko, kunnallisveron sekä maksujen ja taksojen määrittely rahoituksen turvaamiseksi sekä valvonta. Kunnilla on oikeus itse päättää vastuullaan olevien palvelujen tuotantotavoista. Vaihtoehtoisia tuotantotapoja ovat kunnan ja kuntakonsernin oma palvelutuotanto, kuntien kesken yhteistyönä tuotettu palvelu sekä yksityisiltä yrityksiltä tai muilta yhteisöiltä hankittavat ostopalvelut. Palveluja järjestäessään ja tuottaessaan kunnat käyttävät myös entistä enemmän palvelusetelijärjestelmää. Suomalaisen kunnan perustehtävä on laaja: kunta ei vastaa pelkästään kuntalaisten palveluista, vaan myös yhdyskuntarakenteen kehittämisestä, elinkeinoelämän edellytysten luomisesta sekä ympäristön viihtyvyydestä ja paikallisdemokratian toimivuudesta. Näiden seikkojen vuoksi ja paikallistalouden kehityksen aktivoimiseksi on välttämätöntä huolehtia kunnan elinvoimaisuudesta. Kilpailukyky perustuu pitkälti paikallisyhteisön toimijoiden tehokkuuteen ja kykyyn käyttää yhteisiä kehittämisvoimavaroja sekä verkottua ylikunnallisesti eri toimijoiden kanssa. Paineita johtamisen uudistamiseen niin poliittisen kuin viranhaltijajohdon osalta luovat myös esimerkiksi tarve yhä suuremman tietomäärän hallitsemiseen ja laajempaan osaamiseen, toimijoiden roolin muuttuminen, paikallisten toimijoiden katoaminen taloudellisen muutoksen myötä ja muutos poliittisessa kulttuurissa ja käyttäytymisessä. Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 13

14 Verkostot ja hallinta Eräs merkittävimmistä näkyvissä olevista muutoksista on se, että yhä suurempi osa paikallisen politiikan suunnittelusta ja toteutuksesta tapahtuu erilaisten verkostojen kautta. Erityisen tärkeitä kunnan tulevaisuuden kannalta ovat elinkeinopoliittiset verkostot, joissa on kuntien ja yritysten lisäksi monia muita toimijoita, kuten yritys- ja tiedepuistoja, paikallisia oppilaitoksia ja järjestöjä. Kunta ei suoraan ohjaa tai kontrolloi näiden toimintaa, vaan joutuu käyttämään uudentyyppisiä tapoja saadakseen tahtonsa toteutumaan paikallisen politiikan muotoutumisessa. Usein kuntajohtajalla on näissä verkostoissa verkostostrategian määrittäjänä keskeinen rooli, koska hänellä on laaja kosketuspinta paikallisiin yrityksiin ja muihin toimijoihin. Verkostot koostuvat itsenäisistä toimijoista, jotka käyvät vaihtokauppaa erilaisista resursseista, kuten tiedoista, taidoista ja rahoituksesta saavuttaakseen omia tavoitteitaan. Verkostot muodostavat hallinnan ytimen julkista hallintoa kuvattaessa. Hallinta (governance) viittaa johtamiseen tilanteessa, jossa kunta ei voi ratkaista ongelmia tai pysty vastaamaan kehittämishaasteisiin yksin, vaan niihin on pyrittävä vaikuttamaan yhdessä sidosryhmien kanssa ja usein osana erilaisia verkostoja. Elinkeinojen kehittäminen ja kestävä kehitys saadaan aikaan ja palvelut tuotetaan useiden kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten välisen vuorovaikutusverkoston kautta. Olennaista muutokselle on institutionaalisten rajojen murtuminen. Perinteisesti omilla toimintavoillaan ja omilla alueillaan toimivat yritykset, julkinen sektori ja järjestöt toimivat nyt yhdessä samoilla alueilla ja osin yhteisillä toimintatavoilla. Institutionaalisten rajojen murros johtaa markkinoiden, hierarkioiden ja verkostojen sekoittumiseen. Yritykset Järjestöt, vapaaehtoissektori Markkinat Valtio, kunnat Verkostot Hierarkiat Kuva 2. Institutionaalisten rajojen murros. (Lähde: Haveri 2007) 14

15 Hallinta merkitsee uudenlaisia johtamisen ja koordinoinnin välineitä, sopimussuhteita ja organisointimalleja, projektien ja ohjelmallisen kehittämisen lisääntymistä. Toimintaa rajaavat perinteisten virallisten sääntöjen, kuten lakien, lisäksi epäviralliset normit, joita ovat esimerkiksi eettiset käytännöt, hyvän johtamisen periaatteet ja toimintatavat. Hallinta edellyttää eri osapuolten välisen ymmärryksen löytämistä tilanteissa, joita usein leimaavat erilaiset tavoitteet ja toimintakulttuurit. Hallinnan mekanismit ovat yksi keino pyrkiä vastaamaan ns. ilkeisiin ongelmiin, jotka liittyvät moniin toimijoihin. Hallinta ei kuitenkaan takaa kaikkien ongelmien ratkaisua ja niiden hallittavuutta, vaikka voidaan sanoa, että se luo paremmat mahdollisuudet vastata monimutkaisiin ongelmiin, kuin perinteinen hierarkkiseen toimintamalliin perustuva byrokraattinen hallinto. Keskeisiä hyvän hallinnan periaatteita ovat toimijoiden sitoutuminen, läpinäkyvyys, tasa-arvon agenda, kestävyys ja tilivelvollisuus. Hallinnassa korostuu nimenomaan paikallisen johtamisen merkitys (Haveri 2007). Kansainväliset johtamisen suuntaukset Kuntien johtamisen kehittäminen on entistä enemmän sidoksissa eurooppalaisiin ja kansainvälisiin vaikutteisiin. Eurooppalaisissa kunnissa on yleisesti nähtävissä kahdenlaisia tapoja, joilla pyritään vastaamaan tehokkuuden ja demokratian haasteisiin. Nämä suuntaukset ovat joiltakin osin keskenään ristiriitaisia. Ensimmäinen on ns. uuden julkisjohtamisen (New Public Management, NPM) mukainen, yksityisen sektorin johtamisopeista johdettu ismi, joka korostaa perinteisen julkishallinnon purkamista hajauttamalla päätösvaltaa, siirtämällä sitä luottamushenkilöiltä viranhaltijoille ja korostamalla valtuuston roolia strategisen tason päätöksentekijänä, ei yksittäisten kysymysten ratkaisijana. Esimerkkeinä uuden julkisjohtamisen mukaisista organisointitavoista ovat myös ns. könttäsummabudjetointi, tulosalueiden ja -yksiköiden taloudellisen itsenäisyyden korostaminen, toimintojen yhtiöittäminen ja liikelaitostaminen. Toinen, jatkuvasti enemmän huomiota saava suuntaus on kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen. Tähän kuuluu erilaisia tapoja, joilla kunnallista demokratiaa pyritään uudistamaan ja kuntalaisia aktivoimaan sekä saamaan järjestöjä mukaan kunnallisten palvelujen tuottamiseen. Kiinnostus yhteisiin asioihin vaikuttamiseen ei enää kanavoidu poliittisten puolueiden kautta. Rinnalle ja osittain tilalle on tullut vaikuttaminen kansalaisjärjestöjen kautta. Vaikuttaminen kanavoituu myös käyttäjädemokratiana ja asiakaspalautejärjestelmien kautta. Järjestäytyneen toiminnan ohella yhä enemmän näyttää saavan jalansijaa myös omaehtoinen vaikuttaminen, joka näkyy henkilökohtaisissa valinnoissa, esimerkiksi kulutusvalinnoissa. Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen liittyy keskeisesti hallinnan periaatteisiin. Hallinta korostaa kansalaisyhteiskunnan merkitystä ja kehottaa vah- Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 15

16 vistamaan kuntalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta sekä yhteistyötä eri sektoreiden välillä. Myös kuntalaissa edellytetään valtuuston huolehtivan kunnan asukkaiden ja palvelunkäyttäjien osallistumisedellytyksistä ja vaikutusmahdollisuuksista kunnan toimintaan. Tämä luo edellytykset demokratian vahvistumiselle, vaikka voikin hankaloittaa asioiden käsittelyä kunnan hallinnossa ja johtamisessa. Johtamisen kannalta kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen tarkoittaa uusien toimintatapojen käyttöönottoa kunnan päätöksenteossa ja palvelutuotantoprosessissa. Perinteinen edustukselliseen demokratiaan pohjautuva vaikuttaminen saa enenevässä määrin rinnalleen uusia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja. Palvelujen uudistamisessa ja palveluinnovaatioiden johtamisessa on tärkeää saada palvelujen käyttäjät osallistumaan tarpeen mukaan jo suunnitteluvaiheeseen. Kunnan toimintaan ja johtamiseen vaikuttaa siis voimakkaasti kaksi hyvin erityyppistä, keskenään ristiriitaistakin suuntausta. Yhtäältä kunnan johtaminen ammentaa yritysmäisestä toimintatavasta, toisaalta liikutaan järjestöille ominaisella alueella. Nämä molemmat poikkeavat perinteisestä kunnan toimintatavasta ja luovat siten oman haasteensa johtamisen kehittämiseen erilaisten kehityskulkujen ristipaineessa. Kansainvälisessä kunnallishallinnossa käytetty pormestarijärjestelmä on saanut jalansijaa myös Suomessa. Suomessa käytössä oleva pormestarijärjestelmä korostaa valtuuston vahvaa roolia, koska valtuusto valitsee pormestarin. Tampere on ottanut pormestarimallin käyttöön ensimmäisenä suomalaisena kuntana. Myös Pirkkala siirtyy pormestarijärjestelmään seuraavan vaalikauden alusta alkaen. Aika näyttää siirrytäänkö Suomessa laajemminkin luottamushenkilöpormestarijohtoisuuteen. Kuntaliiton vuonna 2007 tekemän kyselyn mukaan suurta kiinnostusta pormestarimalliin siirtymiseen ei Suomen kunnissa ainakaan tällä hetkellä ole; vain alle kuudessa prosentissa kunnista on käyty edes yleistä keskustelua mallin käyttöönotosta. Paras-hanke ja erilaistuvat kunnat Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja sen toteuttaminen kunnissa asettaa kuntajohtamisen uusien ratkaisujen eteen. Paras-uudistus konkretisoituu kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain (169/2007) raameissa tehtävinä erilaisina strategisina valintoina: kuntafuusioina, uusina yhteistoimintaalueina ja -organisaatioina sekä kaupunkiseuduilla yhteistyön tiivistämisenä asumisen, liikenteen ja maankäytön osalta. Asiakaslähtöisten palvelujen saatavuus yli kuntarajojen on myös keskeinen tavoite. Erilaisten strategisten valintojen seurauksena kuntien johtamisjärjestelmä erilaistuu. Yhteistä kuitenkin on se, että muutosten toteuttaminen edellyttää hyvää ja vahvaa poliittista ja ammatillista johtamista sekä ammatillisten intressien sijasta kokonaisvaltaisen, 16

17 strategisen näkemyksen vahvistamista. Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa nousee ammatillisen johtamisen keskiöön. Kuntaliitoskunnat v kuntaliitosta, joissa mukana 99 kuntaa Yhteistoimintakunnat 275 kuntaa, 62 yt-aluetta 34 vastuukuntamallilla 24 ky-mallilla 16 kahden kunnan liitosta Vastuukunnat (isäntäkunnat) 34 kuntaa Sopimuskunnat 90 kuntaa 16 monikuntaliitosta Kuntayhtymäkunnat 129 kuntaa Järjestämisperuste ei tiedossa 4 yt-aluetta 22 kuntaa Kuva 3. Johtamisen erilaiset miljööt. Kuntaliitoksista ja uusien kuntien muodostamisesta (jäljempänä käytettäessä sanaa kuntaliitos, tarkoitetaan molempia) on tullut yhä varteenotettavampi vaihtoehto vastata toimintaympäristön muutospaineisiin. Yhä useammalla alueella Paras-uudistus konkretisoituu monikuntaliitoksina sekä nopealla aikataululla toteutettavina fuusioina. Vuoden 2009 alussa toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Kuntien lukumäärä vähenee 67:llä. Merkille pantavaa on, että näistä fuusioista yli puolet on ns. monikuntaliitoksia. Kuntaliitokset eivät jää tähän, vaan odotettavissa on ns. kuntaliitosten toinen aalto. Kuntien yhdistyminen, kuntafuusio, on prosessi, jossa haetaan suuria muutoksia rakenteisiin, toimintaan, käytettävissä olevien resurssien uudelleen kohdentamiseen sekä kunnan vetovoimatekijöiden vahvistamiseen. Kuntafuusio on myös toimintakulttuureihin vaikuttava muutos. Monen kunnan ja kuntayhtymän sekä lukuisten työyksiköiden muodostamassa uudessa kokonaisuudessa on monia erilaisia toimintakulttuureita, jotka näkyvät johtamistavoissa, hallinnollisissa käytännöissä sekä työn tekemisen tavoissa. Toimintakulttuurien yhteensovittamisessa tarvitaan toimivaa lähiesimiestyötä ja henkilöstöhallinnon ammattilaisten tukea. Liitosprosessin johtamista voidaan sanoa johtajuuden kypsyyskokeeksi, ilmeneehän suurissa fuusioprosesseissa aina merkittävää muutosvastarintaa. Tämä muutosvastarinta voi tulla niin henkilöstön, esimiesten, kuntalaisten kuin eri sidosryhmien taholta. Se voi ilmetä julkisen vastustuksen lisäksi esimerkiksi puhumattomuutena, faktojen vääristelynä, sovittujen asioiden unohtamisena, aikatauluista poikkeamisena sekä myöhästelynä. Muutosvastarintaa voidaan vähentää muutostarpeen huolellisella ja avoimella perustelemisella, faktoilla ja tulevaisuuden visioilla. Avoin ja laaja viestintä muutoksen merkityksestä Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 17

18 eri ryhmille sekä riittävä keskusteluyhteys johtajien ja henkilöstön välillä ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä. Muutoksessa tarvitaan läsnä olevaa johtajuutta. (Laamanen 2008.) Kuntien taitavassa yhdistymisessä strategiatyö on keskeisessä merkityksessä. Erityisesti se korostuu Paras-hankkeen myötä yleistyneissä monikuntaliitoksissa. (Koski 2008). Tällöin erityisesti uuden valtuuston on tärkeä päästä paneutumaan toimintaympäristön muutospaineisiin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja uhkiin ja rakentaa niiden pohjalta strategiaa uudelle kunnalle. Johtamisjärjestelmän toimivuudella luodaan edellytykset sille, että strategia ei jää vain julkikirjatuiksi toiveiksi, vaan se konkretisoituu käytännön toimintana organisaation eri tasoilla. Tiivistetysti kuntaliitosprosessin johtamiseen liittyvät erityisesti seuraavat johtamisen haasteet: Uuden kunnan strategia ja sen toimeenpano Toimintatapojen uudistaminen (usein uuden kunnan toiminnassa lähdetään myös soveltamaan esimerkiksi tilaaja-tuottaja -toimintatapaa) Muutoksen johtaminen, henkilöstön ja johdon toiminta- ja uudistumiskyvystä huolehtiminen Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen Uuden kunnan asemointi toimintaympäristöönsä ja yhteistyöverkostojen rakentaminen Arvioivan työotteen aikaansaaminen. Toimintakulttuureihin liittyvät jännitteet ovat yksi merkittävimmistä ammatillisen johdon kohtaamista haasteista. Fuusioprosesseista tehdyissä tutkimuksissa on pystytty erottamaan kuusi kuntafuusioissa vaikuttavaa toimintakulttuuria eli kehittämiseen, politiikkaan, johtamiseen ja valtasuhteisiin, hallinnollisiin käytäntöihin, työyhteisöön sekä työn tekemiseen liittyvät toimintakulttuurit. Vuorovaikutteinen ja läsnä oleva henkilöstövoimavarojen hallinta ovat ilmeisen merkittäviä onnistuneelle kuntafuusiolle (Stenvall et al. 2007). Yhteistoiminta on kuntaliitoksen ohella keskeinen keino turvata ja järjestää kuntien hyvinvointipalvelut. Yhteistoiminta-alueen tehtävät voi hoitaa joko kuntayhtymä tai yksi kunta eli vastuu-/isäntäkunta, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan yhteinen toimielin. Lisäksi on yksittäisiä tapauksia, joissa perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen tehtävät rakentuvat sairaanhoitopiirien kautta. Kesällä 2008 yhteistoimintaalueiden piirissä oli 275 kuntaa, joista suunnitelmien mukaan muodostuisi 24 kuntayhtymää ja 34 vastuukunta-/isäntäkuntamallilla toimivaa yhteistoiminta-aluetta. Osassa yhteistoiminta-alueita päätös organisoinnista on vielä elokuussa 2008 tekemättä. 18

19 Yhteistoiminta-alueiden hallinnan osalta kunnilla on lähivuosina ratkaistavanaan monia kriittisiä kysymyksiä. Yksi keskeinen asia on se, miten kunnat kykenevät säilyttämään vaikutusvaltansa yhteistoiminta-alueiden toiminnan ja talouden ohjauksessa. Erityisen keskeiseksi muodostuu se, miten poliittinen johtajuus löytää oman roolinsa ja pystyy toimimaan vastavoimana professionaaliselle asiantuntijavallalle. Kolmas tärkeä haaste on sosiaali- ja terveystoimen johtaminen, eli kuinka niistä saadaan toimiva kokonaisuus. Riskinä on, että ne eriytyvät uuden yhteistoiminta-alueen ja kuntien sisällä erilliseen sosiaalisektoriin ja terveyssektoriin. On tärkeää turvata myös yhteistoiminta-alueelle siirrettyjen palvelujen ja kunnan muiden, esimerkiksi opetus- ja kulttuuripalvelujen yhteys. Yhteistoiminta-alueen sisällä isäntäkuntamalliin siirtyminen merkitsee sitä, että kuntien roolit erilaistuvat yhden kunnista toimiessa ns. vastuukuntana eli isäntäkuntana ja muiden ollessa ns. sopimuskuntia. Isäntäkuntamalliin siirtyminen merkitsee johtamisen kannalta erilaisia haasteita, jotka vastuukunnan osalta voidaan tiivistää seuraavasti: Vahvojen professioiden ( kunta kunnassa ) johtaminen Yhteislautakunnan toimivuuden varmistaminen Uusien roolien sisäistäminen, järjestämisvastuun kantaminen Muutoksen johtaminen Sopimuskuntien luottamuksen ansaitseminen Sopimuskuntien välillä olevien jännitteiden vähentäminen ja yhteistyökulttuurin vahvistaminen. Muut sopimuskunnat siirtävät yhteistoiminnan alaan liittyvät toiminnot isäntäkunnalle. Tuotanto-organisaatio on yhä useammin kunnallinen liikelaitos tai liikelaitoskuntayhtymä. Näin muodostuu toiminnoiltaan ns. riisuttuja kuntia, joilta siirtyy suuri osa tehtäviä ja ammattilaisia uuden yhteistoimintaorgaanin palvelukseen. Johtamisen haasteet voidaan näissä kunnissa pelkistää seuraavasti: Uusien roolien omaksuminen poliittisessa ja ammatillisessa johtamisessa Luottamushenkilöorganisaation tehtävien väheneminen ja muuttuminen Edunvalvonnan ja seurannan merkityksen korostuminen suhteessa yhteistoimintaelimeen Johtaminen pienemmän ammattilaisjoukon kanssa, toiminnan sopeuttaminen uuteen tilanteeseen. Kuntaorganisaation johtamisesta kuntayhteisön johtamiseen Tilaajaroolin ja osaamisen vahvistaminen. Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet 19

20 4 Strateginen hallitustyöskentely kunnissa Hyvän hallitustyöskentelyn ohjeistus tai good corporate governance, kuten vastaava ulkomainen termi kuuluu, on ollut jo vuosia kannustamassa osakeyhtiöiden hallituksia parempiin suorituksiin omassa työskentelyssään. Kiteytetysti todeten hyvä hallitustyöskentely yrityksissä on ohjaamista, johtamista, valvomista, sitouttamista ja järjestelmällisyyttä. Tämä johtopäätös voidaan vetää alan kotimaisen ja ulkomaisen lähdekirjallisuuden perusteella, joissa hyvän hallitustyöskentelyn käsite ja tavoite on määritelty. Varsinaisessa ohjeistuksessa otetaan kantaa ja kannustetaan miettimään erilaisia menettelytapoja hyvän hallitustyön mahdollistamiseksi (Keskuskauppakamarin suositus listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance), 2003). Kuntien hallitustyöskentelyn kehittäminen voidaan jakaa kahteen pääsuuntaukseen: ydinkunnan hallitustyöskentelyn kehittäminen strategiseen suuntaan ja kuntakonsernin hyvän hallinnon ohjeistuksen kehittäminen. Tässä keskitytään erityisesti ydinkunnan strategiseen hallitustyöskentelyyn; kuntakonsernin hyvän hallinnon suosituksen valmistelu käynnistetään syksyllä 2008, jolloin Corporate Governance kuntasovellus on käytettävissä uudella valtuustokaudella Jo nyt eräät kaupungit ja kunnat (esimerkiksi Espoo, Kuopio, Lahti ja muut Päijät-Hämeen kunnat) ovat edelläkävijöinä laatineet nämä ohjeet, joita voidaan käyttää hyvinä esimerkkeinä muiden kuntien kehittämistyössä. Keskusteluun hyvästä johtamisesta kuntasektorilla, johon mm. hyvän hallitustyöskentelyn kirjallisilla suosituksillakin pyritään, kannustavat tulevaisuuden vahvat signaalit taloudellisen kasvun vaimentumisesta ja verotulojen supistumisesta. Nämä seikat uhkaavat kansallisen kilpailukykymme yhtä keskeistä pilaria eli kuntalaisille tarjottavia peruspalveluja. Niiden turvaaminen on mahdollista varmistaa luomalla edellytyksiä mm. strategiselle hallitustyöskentelylle, jossa korostuu tulevaisuuden toimintaympäristöön suuntautuva työskentely. Toinen hallitustyön kehittämiseen kannustava seikka löytyy kuntajohtajan ammatin kiinnostavuuden hiipumisesta. Kunnanhallituksen keskeisen kumppanin kuntajohtajan ammatin kiinnostavuuteen, työhyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttaa keskeisesti hyvän hallitustyöskentelyn taso. Kolmas keskeinen kehittämisen peruste nousee poliittisesta johtajuudesta itsestään ja sen merkityksestä kunnallisen itsehallinnon toteutumiselle. 20

Kuntajohtaminen 2015. suunta, sisältö ja välineet

Kuntajohtaminen 2015. suunta, sisältö ja välineet Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet TEKIJÄT Anni Jäntti Kaija Majoinen 2. uudistettu painos ISBN 978-952-213-535-3 (nid.) ISBN 978-952-213-553-7 (pdf) Suomen Kuntaliitto Painopaikka: Kuntatalon

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Luvun / sektion otsikko Ketterät kunnat selviävät tulevaisuuden haasteista

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen toimintatavat. Liite 11/KH 18.8.2014 293

Kaupunginhallituksen toimintatavat. Liite 11/KH 18.8.2014 293 Kaupunginhallituksen toimintatavat Liite 11/KH 18.8.2014 293 1 1 Hyvän hallitustyöskentelyn pelisääntöjen tarkoitus Pelisääntöjen tarkoitus on olla ytimekäs ja helppokäyttöinen työkalu, joka parantaa hallituksen

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittinen johtaminen Ohjausryhmän 13.12.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 18.12.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012

Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012 Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012 Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto. Valtuusto puolestaan valitsee kunnanhallituksen, joka toimii tiiviissä

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 1 Kuntaliiton strategia Perustehtävä TEEMME KUNTIEN KANSSA KUNTALAISILLE KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA. Kuntaliitto vaikuttaa paikallisten ja

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista 2009 2012 Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Lautakunnat ovat kunnanhallituksen

Lisätiedot

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa Luottamushenkilön asema kunnallis- ja hallinto-oikeuden oikeuden näkökulmasta Kunnan jäsenyys kunnan asukas yhteisö, laitos, säätiö, jolla on kotipaikka kunnassa se, joka omistaa kiinteistön kunnassa 2

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Mitä tehdään sitten, kun palvelurakenteet on muutettu? 22.9.2009 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Mitä tehdään sitten, kun palvelurakenteet on muutettu? 22.9.2009 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Mitä tehdään sitten, kun palvelurakenteet on muutettu? 22.9.2009 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Menneisyys ja tulevaisuus Menneisyys Nykyhetki Tulevaisuus Ymmärtäminen Eläminen LÄHDE: Malaska

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Kuntajohtamisen suunta 2017

Kuntajohtamisen suunta 2017 Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Toimintakykyiset kuntakonsernit

Toimintakykyiset kuntakonsernit Kuntajohtajapäivät Espoossa 22.-23.8.2013 Teema 2. Kuntakonsernin ja yhteistoimintaorganisaatioiden ohjaus Avauspuheenvuoro: Toimintakykyiset kuntakonsernit Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO)

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) Tervetuloa KUMA-seminaariin 12.9.2012 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 1 October 3, 2012 USO-verkostohanke kuntajohtamisen kehittämisen tukena

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle

Lisätiedot

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen?

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Helsinki. Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Kaija Majoinen kehitysjohtaja Johtaminen kuntafuusioissa Kuntafuusiot tarjoavat kehittämispotentiaalia

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4.

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. JULKINEN 28.4.2014 seminaarin jälkeen 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS Tämän sopimuksen

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta

Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntamarkkinat 12.9.2012 14.45-15.00 Kuntien konsernijohtamisen kehittämisen kärjet ja kehittämistyö Kuntaliitossa Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS

KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS Kontiolahden kunta ja kunnanjohtaja Jere Penttilä sopivat tällä johtajasopimuksella kunnanjohtajan tehtävistä, työn edellytyksistä, menettelytavoista ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus 14.6.2017 Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnissa ja Henkilöstön työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013 KH:n henkilöstöjaosto 56 17.10.2013 Yhteistyötoimikunta 32 12.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 65 28.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 74 18.12.2013 KH:n henkilöstöjaosto 8 13.03.2014 Yhteistyötoimikunta 14 25.03.2014

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN Keuruun kaupunkia johdetaan seuraavien asiakirjojen pohjalta: 1. Keuruun kaupungin johtamisen periaatteet 2. johtosääntö (osittain nykyisessä toimintasäännössä) 3. hallintosääntö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Hallituksen itsearvointikysely 2016

Hallituksen itsearvointikysely 2016 Hallituksen itsearvointikysely 2016 Raportti tulostettu 8.8.2016 Vastausprosentti 71,4% (10/14) Ei sisällä avoimia vastauksia 1.1-1.3 Miten yhtymähallitus on onnistunut tehtävässään 1.1 Hallinto ja hallinnon

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot