Maatalouden pääosasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatalouden pääosasto"

Transkriptio

1 JULKISHALLINNON PALVELUT JOULUKUU 2007 Maatalouden pääosasto Naudanliha-alan markkinatoimenpiteiden arviointi Lyhyt tiivistelmä Ernst&Young julkishallinnon palvelut Yhteistyössä AND Internationalin ja Ranskan kotieläintutkimuslaitoksen kanssa Tämän tutkimuksen on rahoittanut Euroopan komissio ja sen on toteuttanut Ernst&Young julkishallinnon palvelut yhteistyössä AND Internationalin ja Ranskan kotieläintutkimuslaitoksen (Institut de l'élevage) kanssa. Tässä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta komission kantaa.

2 Yhteistä markkinajärjestelyä koskevien markkinatoimenpiteiden arvioinnin on toteuttanut Ernst&Young julkishallinnon palvelut yhteistyössä AND Internationalin ja Ranskan kotieläintutkimuslaitoksen kanssa tammi marraskuussa Toimenpiteiden ja arvioinnin tavoitteiden esittely 1.1 Alan erityispiirteet ja markkinatoimenpiteiden esittely Eurooppa tuottaa 12 prosenttia maailman naudanlihasta. Naudanlihan tuotannon määrä on kahdeksan miljoonaa tonnia, joka on 19 prosenttia Euroopan unionin lihantuotannosta kokonaisuudessaan. EU ei ole enää ollut omavarainen vuodesta 2002 alkaen. Kahdesta BSEkriisistä 1, huolimatta eurooppalainen kulutus ei laskenut vuodesta 1994 vuoteen Vuodesta 1964 vaiheittain käyttöönotetut naudanlihan yhteistä markkinajärjestelyä koskevat markkinatoimenpiteet muodostuvat seuraavista toimenpiteistä: julkisista interventio-ostoista, joissa kansalliset interventio-organisaatiot ostavat lihaa poistaakseen lihan ylijäämät markkinoilta ja rajoittavat näin tarjontaa hintatason säilyttämiseksi vientituesta Suurin osa YMJ-menoista muodostui vuoteen 1993 saakka näistä kahdesta toimenpiteestä. arvotulleista sekä kiinteistä ja vaihtelevista tariffeista tariffikiintiöistä Vuonna 1996 käyttöön otetut poikkeukselliset BSE-toimenpiteet ovat kyseisestä vuodesta alkaen muodostaneet suuren osan markkinatoimenpiteitä koskevista menoista. yksityisen varastoinnin tuesta. 2 Analyysiin sisällytettiin myös liitännäistoimenpiteet : teurashintojen luokitus- ja havaintojärjestelmä, elävien eläinten ja lihavalmisteiden jäljitettävyys, myynninedistämis- ja tiedotuskampanjat sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat toimenpiteet. EMOTR:n tukiosaston naudanlihamäärärahat nousivat vuonna 2005 kahdeksaan miljardiin euroon, toisin sanoen 20 prosenttiin kokonaismenoista. Markkinatoimenpiteiden osuus menoista oli vuonna 2005 vain viisi prosenttia, kun se vuonna 1989 oli ollut 83 prosenttia (kaksi miljardia euroa). Suurin menoerä oli suora tuki. Suurimpia tuottajia ja edunsaajia ovat Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Irlanti ja Espanja. 1.2 Arvioinnin tavoitteet ja soveltamisala Arvioinnissa keskitytään mittaamaan markkinatoimenpiteiden vaikutusta markkinatasapainoon, hintojen vakauteen sekä eurooppalaisen naudanlihan sisäiseen ja ulkoiseen kilpailukykyyn. Arvioinnissa pyritään analysoimaan näiden vaikutuksia tuottajien tuloihin sekä tuottajien käyttäytymistä ja määritetään toimenpiteiden muut vaikutukset. 1 Bovine Spongiform Encelopathy, naudan spongiforminen enkefalopatia 2 Tämä arviointi ei kata yksityisen varastoinnin tukea. 2

3 Tämän jälkeen analysoidaan markkinoiden vakauttamista koskevan tavoitteen merkityksellisyyttä ja tarkastellaan toimenpiteiden tehokkuutta. Arviointi kattaa ajanjakson vuodesta 1990 tähän päivään ja koskee tämän vuoksi ensin 12:n, sitten 15:n ja lopuksi 25 jäsenvaltion unionia. 1.3 Olosuhteiden ja toimenpiteiden kehitys ajanjakson aikana Uudistusten arvioimista varten määritettiin neljä ajanjaksoa. Ajanjaksolla ensisijaisena tavoitteena oli vielä maataloustuotannon tukeminen hintatuen avulla. Ajanjaksolle oli leimaavaa Saksan yhdistyminen, josta seurasi teuraslehmien massateurastuksista johtuva väliaikainen ylitarjonta ja interventiomekanismin liikakäyttö. Ajanjaksolla toteutui vuoden 1992 uudistus: tuotantosidonnaisella suoralla tuella korvattiin hintatuesta saatavat tulot johdonmukaisena seurauksena WTO:n GATT-sopimusten allekirjoittamiselle. Sopimuksilla rajoitettiin kahden markkinatoimenpiteen käyttöä: vientituki ja rajojen turvaaminen. Vuonna 1996 poikkeuksellisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja julkisten intervention-ostojen uudelleen aktivointia perusteltiin ensimmäisellä BSE-kriisillä. Ajanjakso vuodesta 2000 vuoteen 2004 oli siirtymäajanjakso, jolloin hintatukijärjestelmän soveltaminen päättyi interventiohintojen radikaaliin pudotukseen ja turvaverkon käyttöönottoon vuonna Agenda 2000-asiakirjassa hahmoteltiin seuraavaa uudistusta. Vuoden 2001 BSE-kriisi johti uusien poikkeuksellisten toimenpiteiden soveltamiseen. Viimeisen ajanjakson kuluessa tuki irrotettiin tuotannosta. Jäsenvaltioissa, jotka päättivät säilyttää tuotantosidonnaisen emolehmäpalkkion, oli 61 prosenttia emolehmäkarjasta. Interventio ja OTMS-järjestely 3 eivät ole enää käytössä. Turvaverkko on edelleen hyödyllinen väline kriisitapauksissa, mutta sitä ei ole käytetty viime vuosina. Tullit ja tuontikiintiöt ovat säilyneet ennallaan. 2 Menetelmät ja välineet 2.1 Valitut menetelmät ja välineet Arviointi jakautuu kolmeen vaiheeseen: jäsentämisvaiheeseen, jossa määritetään analyyttinen menetelmä arviointikysymyksiin vastaamiseksi, tarkkailuvaiheeseen ja analysointi- ja päätelmävaiheeseen. Tilastoanalyysit perustuvat eri lähteistä (PO AGRI, FADN, PO EUROSTAT, COMEXT- ja COMTRADE-tietokannat) saatuihin erilaisiin määrällisiin tietoihin (fyysisiin ja rahoitusta koskeviin, mikrotaloudellisiin, hintoja koskeviin, tuonti- ja vientimääriä koskeviin tietoihin). Määrälliset tiedot on yhdistetty sidosryhmien (kansalliset viranomaiset, ammattijärjestöt, asiantuntijat jne.) laadulliseen tietoaineistoon. Maatilaluokitus laadittiin FADN:n avulla, ja siinä erotellaan vaikutukset karjankasvatusjärjestelmän mukaan: emolehmätilat, lihantuottajat, maitotilat, maidon- ja lihantuottajat ja hyvin pienet maatilat. 3 OTMS, yli 30 kuukauden ikäisiä nautoja koskeva järjestely: yli 30 kuukauden ikäisten eläinten lihan poistaminen elintarvikeketjusta korvattiin taloudellisesti karjankasvattajille. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/ artikla. 3

4 2.2 Analyysivälineet ja -rajat Arvioinnissa kohdattiin useita esteitä, joiden vuoksi oli laadittava hypoteeseja ja suunnattava uudelleen sovellettavia menetelmiä: käytetyistä lähteistä johtuvat rajoitukset (EU:n keskihintojen edustavuus, FADN:n käyttörajoitukset, saatavuus) ja menetelmiä koskevat rajoitukset, ottaen huomioon aikaa ja resursseja koskevat rajoitukset, jotka eivät mahdollistaneet toimenpiteiden nettovaikutusten ekonometristen arviointimallien kehittämistä tai vaikutusten määrällistä mittaamista. Tehokkuutta koskeviin analyyseihin sovellettiin kustannus-hyötyanalyysia. Lisäksi markkinoiden vakauttamista koskevan tavoitteen merkityksellisyyden analyysissa ei arvioitu vuoden 2003 jälkeen sovelletun YMP:n toimenpiteitä ja välineitä. 3 Yhteenveto analyyseista 3.1 Toimenpiteiden vaikutus makrotaloudellisella tasolla Vaikutus markkinoiden tasapainoon Vuodesta 1990 vuoteen 1992 markkinatoimenpiteillä oli suuri vaikutus markkinoiden tasapainottamiseen, varsinkin koska interventiot ja vientituki koskivat 12 prosenttia ja 14 prosenttia Euroopan tuotannosta, joten kyse oli merkittävästä rakenteellisesta purkautumistiestä. Vuoden 1992 uudistuksella rajoitettiin interventiovarastoja ja markkinatoimenpiteillä oli merkittävä osuus markkinoiden tasapainottamisessa vuosien 1996 ja 2001 BSE-kriisien aikana, kun ylijäämää poistettiin markkinoilta pysyvästi tai väliaikaisesti. Muilla liitännäistoimenpiteillä helpotettiin kulutuksen käynnistymistä uudelleen kriisien jälkeen. Vientituki oli edelleen merkittävässä asemassa eurooppalaisessa tuotannossa, sillä se tarjosi valtioille, joilla oli ylijäämiä, purkautumistien osalle tuotantoa. Merkitys väheni Agenda 2000-asiakirjan uudistuksen myötä, mikä johti merkittävään tuettujen vientimäärien laskuun ja vientituen tason laskuun. Viimeisellä ajanjaksolla vuodesta 2002 alkaen tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi, ja markkinat ovat alijäämäiset. Tämän vuoksi tuontiin liittyvät toimenpiteet (tullit ja tariffikiintiöt) ovat yhä tärkeämpiä. Naudanliha-alan markkinatoimenpiteiden uudistuksilla ei ole ollut vaikutusta maito-alan kehitykseen eivätkä ne ole estäneet maito-alan rakenneuudistusta. Poikkeukselliset BSEtoimenpiteet hidastivat kuitenkin maitokarjan lisäämissuuntauksia estämällä naudanlihan hinnan laskun. Vuoden 1992 jälkeen muutetuilla markkinatoimenpiteillä kannustettiin edelleen naudanlihatuotantoa, mikä hidasti maitotilojen keskituotannon nousua ja kannusti emolehmien omistajia säilyttämään palkkioiden lukumäärää suurempaa karjaa. Interventioiden päättyminen ja vientituen määrän lasku kannustivat karjankasvattajia mukauttamaan ruhojen painon nousua vastaamaan paremmin EU:n sisämarkkinoiden tarpeita. 4

5 3.1.2 Hintatasojen ja hintavakauden vaikutus Tutkimusajanjakson alussa viralliset hinnat toimivat viitehintoina yhteisön markkinoilla: nuoren karjan hinta oli lähellä intervention kynnyshintoja. Ilmiötä selittää osittain intervention-ostojen määrä. Virallisissa hinnoissa havaitut vaihtelut heijastuivat nuorten eläinten markkinahintaan, jolla oli heijastusvaikutus muiden nautaeläinten hintaan. Vuoden 1992 uudistuksesta ja interventiohinnan laskusta huolimatta virallinen hinta toimi edelleen viitehintana myös toisella ajanjaksolla ( ). Vuonna 2002 intervention kynnystä laskettiin turvaverkon tasolle, mistä seurasi matalien virallisten hintojen ja nuoren karjan hintatason merkittävä eriytyminen. Tullien taso säilytettiin rajoittavana ajanjakson alussa (3,06 /t), millä oli suuri merkitys yhteisön hintojen tukemisessa. Vuoden 1992 jälkeen ne laskivat vuoteen 2002 mennessä 1,77 euroon tonnilta (126 prosenttia turvaverkosta). Ajanjakson lopussa tullit auttoivat säilyttämään yhteisön markkinoiden ja maailmanmarkkinoiden välisen hintaeron tuontia hidastamalla. 4 Vientituki on yksi tapa arvottaa naudanruhon arvoa, mutta sillä ei ole voimakasta vaikutusta hintatasoon, sillä viennin määrä on pienempi kuin yhteisön markkinoille saatetut määrät Vaikutus kilpailukykyyn Toimenpiteiden mahdollistama markkinatasapaino hintojen ja määrien osalta ei rohkaissut parantamaan sisäistä kilpailukykyä, vaan ajanjaksolle on leimaavaa naudanlihan valkoiselle lihalle menettämä markkinaosuus sekä yksilöllisen kulutuksen maailmanlaajuinen lasku. Tariffikiintiöt, jotkut tuottajien vastaukset (teollisten yksiköiden kehittäminen kuluttajamyyntiä varten, innovaatiot/monipuolistaminen) ja laadunvarmistusjärjestelmien perustaminen ovat auttaneet säilyttämään eurooppalaisen naudanlihan houkuttelevuuden sisämarkkinoilla yhdessä liitännäistoimenpiteiden kanssa. Toisaalta ulkoisilla markkinoilla eurooppalaisen tuotannon kilpailukyky on hyvin heikko naudanlihan maailmanmarkkinahintojen vuoksi. Vain vientituki auttaa EU:sta peräisin olevaa lihaa säilyttämään kilpailukykynsä. Ajanjaksolla korkea vientituki, joka toisinaan vastasi jopa 50 prosenttia interventiokynnyksestä, antoi mahdollisuuden löytää markkinoita (myydä kiintiöt ylittävä tuotanto). Vientituen määrän lasku vuoden 1995 jälkeen tapahtui samaan aikaan viennin vähenemisen kanssa, joka johtui myös alentuneesta tarjonnasta. Ajanjaksolla eurooppalaisista hinnoista tuli osittain riippumattomia virallisista hinnoista ja ne erkanivat voimakkaasti maailmanmarkkinahinnoista (joiden viitehinta on Argentiinan hinta), mikä vähensi suuresti eurooppalaisen lihan kilpailukykyä, huolimatta jatkuvasta vientituesta. Myynti keskittyi Venäjälle ja tietty kauppa loppui vuonna 2006 (eläinten myynti). Ilman vientitukea eurooppalainen liha oli viimeisellä ajanjaksolla kilpailukykyistä maailmanmarkkinoilla, ja sitä vietiin yksi prosentti Euroopan unionin tuotannosta. 4 Markkinatoimenpiteiden mahdollistaman hintaeron arvioimiseksi käytettiin kontrafaktuaalista analyysia ilman markkinatoimenpiteitä oletetuista naudanlihan pohjahinnoista. 5

6 3.2 Toimenpiteiden vaikutus mikrotaloudellisella tasolla Toimenpiteiden vaikutus maataloustuloon Ottaen huomioon markkinatoimenpiteiden vaikutuksia hintatasoon ja vakauteen koskevista analyyseista tehdyt päätelmät vaikuttaa siltä, että toimenpiteiden avulla kyettiin säilyttämään tuottajien korkeampi tulotaso, kuin mikä se olisi ollut maailmanmarkkinoilla. Vaikka toimenpiteiden merkitys laski ajanjaksolla , se on kuitenkin edelleen merkittävä, koska karjankasvattajien kannalta ainoastaan tullien säilyttäminen piti yllä lisätuloja verrattuna maailmanmarkkinahintoihin. Lisäkustannukset (enimmäistaso) ovat kuitenkin 33 prosenttia tulosta vuosityöyksikköä kohden ja 22 prosenttia perhekohtaisesta maataloustyöyksiköstä ajanjaksolla (kun ne olivat 45 prosenttia ja 33 prosenttia ajanjaksolla ). Tulokset olisi analysoitava alakohtaisesti ja harkitsevasti, varsinkin koska hinta- ja bruttoarvonlisäysindeksit vuosityöyksikköä kohden eivät vaikuta korreloivan ajanjakson aikana. Tuen ja markkinoilta saatujen tulojen välinen tasapaino on muuttunut arviointiajanjakson aikana YMP:n peräkkäisten uudistusten mukaisesti, ja tuki muodostaa nyt merkittävän osan maataloustuottajan tuloista. Vuoden 1995 jälkeen lihantuottajien maataloustulo markkinoilta (tuki pois lukien) oli alijäämäinen ja vastasi ajanjaksolla vain 33 prosenttia tuloista. Emolehmätiloilla osuus oli 25 prosenttia ajanjaksolla , kun se ajanjakson alussa oli ollut 87 prosenttia. Lypsykarjatilojen sekä maitoa ja lihaa tuottavien tilojen osalta (ainoat, joiden perhekohtainen maataloustulo säilyi positiivisena ilman tukea) 77 ja 67 prosenttia tuloista tuli ajanjaksolla vielä markkinoilta. Vaikka markkinatoimenpiteillä on tehokas kerrannaisvaikutus talousarvion tasolla (markkinatoimenpiteiden kustannusten laskun vuoksi), niiden taloudellinen vaikutus tuloihin on alle yksi koko arviointiajanjakson aikana, ja markkinatoimenpiteiden kustannukset (talousarviokustannukset + piilevä hyöty tuottavuuden kannalta) ylittävät hintatuen mahdollistaman arvonnousun Tulojen jakautumisen muuttuminen Pikemminkin suoran tuen käyttö: muutti merkittävästi tulojen jakautumista eri maatilaluokkien ja eri alueiden kesken ja vaikutti myönteisesti emolehmätilojen tuloihin. Toisaalta naudanlihatuotannon tulojen jakautuminen muuttui suurille tiloille suotuisaksi, osittain markkinatoimenpiteiden vuoksi. Koska hintojen vaikutus tuloihin oli negatiivinen vuoteen 2001 asti, ainoastaan määrien kasvu ja parantunut tuottavuus kompensoivat markkinoilta saatujen tulojen laskua. Lopuksi maantieteellisellä tasolla muutokset tulojen jakautumisessa noudattavat alueellisten alojen erityispiirteitä Toimenpiteiden vaikutukset tuottajien valintoihin Suoran tuen lisääntynyt painoarvo karjankasvattajien käyttöresursseissa johti markkinahintojen entistä pienempään vaikutukseen karjankasvattajien tuloissa, ja hinnat vaikuttavat yhä vähemmän karjankasvattajiin. 6

7 Lihantuottajat, jotka pystyvät tasapainottelemaan karjankasvatuksen ja viljantuotannon myynnin välillä, ovat kuitenkin tietysti herkempiä kokemaan markkinahintojen vaihtelun. Pitkällä ajanjaksolla koko naudanliha-alan investointipyrkimysten väheneminen 5 kuvaa sitä, etteivät tuotantoresurssit ole parantuneet. Naudanlihan tuotannon kannattavuuden lasku, suoran tuen kasvava merkitys ja heikot markkinanäkymät viittaavat siihen, että karjankasvattajat pienentävät hinnanalennuksiin liittyvää rakenteellista riskiään eivätkä halua ottaa luottoa. 3.3 Kustannukset kuluttajalle ja toimenpiteiden yleinen vaikuttavuus Lissabonin strategian kannalta Kuluttajalle aiheutuvat vuosikustannukset ovat 13 prosenttia tämän vuotuisesta naudanlihaan käyttämästä rahasta, 25 euroa ensimmäisellä ajanjaksolla ( ) ja 15 euroa ajanjakson lopussa. Taloudellinen tehokkuus tuotantotasolla ja vaikuttavuus talouteen jäivät alle yhden koko ajanjaksolla: yhden euron investoinnista palaa naudanliha-alalle ja talouteen yleensä alle euro, kun otetaan huomioon maatilojen tuottavuuden lasku hintatuen seurauksena, markkinatoimenpiteiden talousarviokustannukset kansalaiselle ja kulut kuluttajalle. Saatu lisäarvo ja markkinatoimenpiteiden avulla säilytetty tuotanto eivät kompensoi tuottavuuden kasvua, jota olisi mahdollisesti ollut havaittavissa maatiloilla ilman markkinatoimenpiteitä. Näihin tuloksiin eivät kuitenkaan sisälly muut ulkoiset tekijät: ilman markkinatoimenpiteitä olisi todennäköisesti havaittu toisenlaista epätasapainoa koko eurooppalaisella naudanlihaalalla, ja sillä olisi todennäköisesti ollut vaikutuksia tasapainoon koko maailmassa. 4 Päätelmät ja suositukset 4.1 Päätelmät Arvioinnissa tunnustetaan markkinatoimenpiteiden ja niitä tukeneiden uudistusten yleinen vaikuttavuus: jokaisen välineen painoarvo on muuttunut arviointiajanjakson aikana, mikä on vaikuttanut voimakkaasti vaikutusten tyyppiin ja tasoon. Makrotaloudellisella tasolla markkinatoimenpiteiden vaikutukset vähenivät asteittain niiden aiheuttamien haitallisten vaikutusten myötä ajanjakson alussa, mutta niiden vaikutus yhteisön sisäisiin hintoihin ei loppunut (ajanjakson lopussa tullit olivat vielä käytössä ja niillä oli vaikutusta yhteisön sisäisten hintojen tasoon). Toimenpiteet eivät kuitenkaan parantaneet sisäistä kilpailukykyä, ja kilpailukyky maailmanmarkkinoilla on edelleen heikko. Vuoden 1996 poikkeukselliset toimenpiteet (intervention-ostojen käynnistäminen sekä OTMS) estivät kysynnän ja tarjonnan välisen epätasapainon, ja liitännäistoimenpiteillä, niin tässä yhteydessä käynnistetyillä kuin vahvistetuillakin, oli voimakas vaikutus kysynnän palauttamisessa. Myös markkinoiden muuttuminen alijäämäisiksi vuonna 2002 vähensi tuetusta viennistä saatavaa hyötyä. Myös hukkavaikutus väheni. Mikrotaloudellisella tasolla vaikutukset vähenivät markkinatoimenpiteiden uudistusten myötä. Huolimatta suoran tuen vahvistamisesta ajanjakson aikana, markkinatoimenpiteillä saatiin edelleen aikaan merkittäviä lisätuloja. Pelkästään tullien säilyttäminen takasi 5 bruttoinvestointien suhdeluku ilman tukia markkinoilta ja suorasta tuotantotuesta saatavasta bruttoarvonlisästä 7

8 karjankasvattajille keskimäärin noin 33 prosentin voiton AWU:ta kohden 6 ja 22 prosentin tulonlisäyksen ajanjaksolla Näistä hinta- ja tulovaikutuksista huolimatta markkinatoimenpiteiden taloudellinen tehokkuus on alle yhden niin mikrotaloudellisen tason tulovaikutusten kuin koko alan tuotantotason osalta. Ilman markkinatoimenpiteitä olisi todennäköisesti havaittu toisenlaista epätasapainoa koko eurooppalaisella naudanliha-alalla, ja sillä olisi todennäköisesti ollut vaikutuksia tasapainoon koko maailmassa. Lisäksi koko ajanjakson aikana havaittiin seuraavia muita vaikutuksia: toimijoiden kannalta hyödyllinen kansallisten hintojen seurantajärjestelmien edustavuus, naudanliha-alan rakenneuudistukseen osallistuminen suosimalla maatilojen kiinteistöjärjestelyjä suurempien maatilojen eduksi ja myönteiset vaikutukset kansanterveyden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Markkinoiden vakauttamista koskeva tavoite ei lopulta ole uuden YMP:n yhteydessä olennainen lukuun ottamatta kriisitilanteita. Se ei ole yhdenmukainen kestävän kehityksen ja kuluttajien suosimien kohtuullisten hintojen kaltaisten ratkaisevien tekijöiden kanssa. Lisäksi kun otetaan huomioon hintojen lasku ja entistä laajempi epävakaus, jota ruokkii tuen tuotannosta irrottamisen mahdollisesti aiheuttama uhka sellaisilla maaseudun laidunmailla sijaitsevien emolehmätilojen selviytymiselle 7, joilla muu toiminta ei ole mahdollista, on sovellettava pikemminkin uudistetun YMP:n välineitä. 4.2 Suositukset Arvioinnissa esitetään tämän vuoksi seuraavat suositukset eri interventiovälineiden mahdollisesta kehittämisestä: interventiomahdollisuuden ja poikkeuksellisten toimenpiteiden käynnistämismahdollisuuden säilyttäminen sellaisen toimintajärjestelmän perustamiseksi, jota voidaan hyödyntää nopeasti ja tehokkaasti kriisitilanteessa ja hintojen romahtaessa, liitännäistoimenpiteiden ja varsinkin tiedotus- ja viestintätoimenpiteiden säilyttäminen, sillä ne ovat osoittaneet tehokkuutensa, nyt jo vanhentuneen vientitukivälineen lakkauttaminen, vaikka se onkin edelleen tehokas heikomman laadun tuotteiden myymisessä, tosin yhä vähäisempien määrien, teurashintojen havaintojärjestelmän säilyttäminen sen tehokkuuden ja hyödyllisyyden vuoksi ja tullien ja tariffikiintiöiden asteittaiset muutokset seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. tuotannon rakenteellinen vähentyminen Euroopassa ja tämän aiheuttama vientitarpeiden lisääntyminen, 2. matalampien tullien ja lisääntyneiden kiintiöiden yhdistelmä on toteutettava kohdennetulla ja täsmällisellä tavalla tuotetyypistä riippuen markkinoiden avoimuuden nykytason yhdentämiseksi ja 6 vuosityöyksikkö 7 koska hinnoilla on merkittävä osuus maatilan tuloista 8

9 3. tariffikiintiöt vaikuttavat soveltuvilta, sillä ne mahdollistavat tuonnin markkinoiden mukaisen hallinnan niin määrän kuin laadunkin osalta ja rajoittavat tuonnin aiheuttamaa hintojen epävakautta rajoittamalla maahantuontia täysimääräisin tullein. 9

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014 Venäjän tuontikiellon vaikutukset ja jatkotoimet (Sisältää tausta-aineistoa) Pohjois-Karjalan kansanedustajat Marita ja Asko Miettisen maitotilalla Joensuussa 15.8.2014 MTK Pohjois-Karjala Venäjän asettamien

Lisätiedot

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen MALLASOHRAN MARKKINATILANNE Mallasohra -seminaari 29.3.211, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen SUOMEN TUOTANTO 29 21 - Vuonna 29 viljelijöiden lukumäärä oli 6 64 ja 21 väheni tasolle 3 942-5 vuoden keskiarvo:

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat:

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 15-5-2001 SG(2001) 288577 Asia: Valtiontuki/Ahvenanmaa (Suomi) Tuki nro N 189/2000 Investointituki Herra Ministeri, Suomen viranomaiset ilmoittivat tästä toimenpiteestä komissiolle

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

virallinen lehti C 305 Euroopan yhteisöjen Tiedonantoja ja ilmoituksia Suomenkielinen laitos Ilmoitusnumero Sisältö Sivu

virallinen lehti C 305 Euroopan yhteisöjen Tiedonantoja ja ilmoituksia Suomenkielinen laitos Ilmoitusnumero Sisältö Sivu virallinen lehti C 305 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti Suomenkielinen laitos Tiedonantoja ja ilmoituksia ISSN 1024-302X C 305 44. vuosikerta 30. lokakuuta 2001 Ilmoitusnumero Sisältö Sivu I Tiedonantoja

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2016 COM(2016) 18 final ANNEX 3 PART 1/4 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN 5.9.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 211/1 I (Tiedonantoja) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN ERITYISKERTOMUS nro 9/2003 maataloustuotteiden vientiin sovellettavan tuen määrittämisestä sekä komission

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 3. huhtikuuta 2001 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta ympäristöasioiden, kansanterveyden

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I P7_TA-PROV(2011)0452 Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

.RPLVVLR MXONLVWDD VHLWVHPlQ NRKGDQ VXXQQLWHOPDQQDXGDQOLKDNULLVLQUDWNDLVHPLVHNVL

.RPLVVLR MXONLVWDD VHLWVHPlQ NRKGDQ VXXQQLWHOPDQQDXGDQOLKDNULLVLQUDWNDLVHPLVHNVL ,3 Brysselissä 13. helmikuuta.rplvvlr MXONLVWDD VHLWVHPlQ NRKGDQ VXXQQLWHOPDQQDXGDQOLKDNULLVLQUDWNDLVHPLVHNVL (XURRSDQ NRPLVVLR K\YlNV\L WlQllQ ULSHlQ WRLPLQQDQ VLWRXPXVWDDQ QRXGDWWDHQ KlWlVXXQQLWHOPDQ

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

virallinen lehti C 290 Euroopan yhteisöjen Tiedonantoja ja ilmoituksia Suomenkielinen laitos Ilmoitusnumero Sisältö Sivu

virallinen lehti C 290 Euroopan yhteisöjen Tiedonantoja ja ilmoituksia Suomenkielinen laitos Ilmoitusnumero Sisältö Sivu Euroopan yhteisöjen virallinen lehti Suomenkielinen laitos Tiedonantoja ja ilmoituksia ISSN 1024-302X C 290 45. vuosikerta 25. marraskuuta 2002 Ilmoitusnumero Sisältö Sivu I Tiedonantoja Tilintarkastustuomioistuin

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Dipartimento di Economia ed Ingegneria Agrarie. Università di Bologna. Alihankkija VUOSINA 2000 2006 SOVELLETUN KESANNOINTITOIMENPITEEN ARVIOINTI

Dipartimento di Economia ed Ingegneria Agrarie. Università di Bologna. Alihankkija VUOSINA 2000 2006 SOVELLETUN KESANNOINTITOIMENPITEEN ARVIOINTI ja Dipartimento di Economia ed Ingegneria Agrarie Università di Bologna Alihankkija VUOSINA 2000 2006 SOVELLETUN KESANNOINTITOIMENPITEEN ARVIOINTI Tiivistelmä 1 JOHDANTO Kesannointitoimenpiteessä viljelijän

Lisätiedot

Fact Sheet. maito ja maitotuotteet

Fact Sheet. maito ja maitotuotteet Euroopan komissio Maatalouden pääosasto Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus: maito ja maitotuotteet Fact Sheet Maidontuotannon osuus on 18 prosenttia yhteisön maatalouden kokonaistuotannosta ja se on

Lisätiedot

Maatalouden tilanne Euroopan unionissa. Kertomus vuodelta 2002

Maatalouden tilanne Euroopan unionissa. Kertomus vuodelta 2002 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 8.1.2004 KOM(2003) 852 lopullinen Maatalouden tilanne Euroopan unionissa Kertomus vuodelta 2002 Julkaistu teoksen Yleiskertomus Euroopan unionissa 2002 yhteydessä BRYSSEL

Lisätiedot

Yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteiden arviointi lammas- ja vuohialalla

Yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteiden arviointi lammas- ja vuohialalla 10 Boulevard de Bonne Nouvelle - 75010 Paris Yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteiden arviointi lammas- ja vuohialalla TENDER N AGRI 2010 EVAL 02 Maatalous Euroopan komissio Lyhyt tiivistelmä Marraskuu

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki Suomi SA.41559 (2015/N) Tuki maatilojen lomituspalveluihin Ahvenanmaalla

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki Suomi SA.41559 (2015/N) Tuki maatilojen lomituspalveluihin Ahvenanmaalla EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 22.6.2015 C(2015) 4357 final Asia: Valtiontuki Suomi SA.41559 (2015/N) Tuki maatilojen lomituspalveluihin Ahvenanmaalla Arvoisa ulkoasiainministeri Soini Tarkasteltuaan Suomen

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Raakatupakka-alaa koskevien yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) toimien arviointi. Yhteenveto

Raakatupakka-alaa koskevien yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) toimien arviointi. Yhteenveto Puitesopimus nro 30-CE-0197396/00-06 Yhteisen maatalouspolitiikan toimien vaikutusten arviointi suoraa tukea saavilla tai saaneilla aloilla osa 6: riisi ja tupakka Raakatupakka-alaa koskevien yhteisen

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Suomen maatalouden tulevaisuus

Suomen maatalouden tulevaisuus SPEECH/03/457 Franz FISCHLER Maataloudesta, maaseudun kehittämisestä ja kalastuksesta vastaava Euroopan komission jäsen Suomen maatalouden tulevaisuus Osallistuminen Pro-Agria Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. Pääasiassa epäedullisista luonnonoloista johtuen maatalouden

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. maitohapon käytöstä naudanruhojen mikrobiologisen pintakontaminaation vähentämiseen

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. maitohapon käytöstä naudanruhojen mikrobiologisen pintakontaminaation vähentämiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.10.2012 COM(2012) 578 final 2012/0280 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maitohapon käytöstä naudanruhojen mikrobiologisen pintakontaminaation vähentämiseen (ETA:n kannalta merkityksellinen

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 16.2.2015 2015/2017(BUD) TARKISTUKSET 1-14 Mietintöluonnos Liadh Ní Riada (PE546.865v02-00) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS Bryssel 10.7.2009 KOM(2009) 352 lopullinen 2009/0093 (ACC) Euroopan yhteisön ja Brasilian GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisesti

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD ,3 Bryssel, 24. marraskuuta 1999.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD (XURRSDQ NRPLVVLR RQ DQWDQXW VXRVLWXNVHQ O\K\HQ PDWNDQ NLLQWHLGHQ \KWH\NVLHQ KLQQRLWWHOXVWD

Lisätiedot

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 2012/0295(COD) 5.2.2013 LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta työllisyyden ja sosiaaliasioiden

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.10.2006 SEK(2006) 1370 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Oheisasiakirja EHDOTUKSEEN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI METALLISEN ELOHOPEAN VIENNIN

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot