Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen somaattisilla ajanvarauspoliklinikoilla hoitohenkilökunnan arvioimana
|
|
- Tuulikki Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen somaattisilla ajanvarauspoliklinikoilla hoitohenkilökunnan arvioimana Tampereen yliopisto Hoitotieteen laitos Pro gradu tutkielma Anna-Maija Eloranta Toukokuu 2006
2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Hoitotieteen laitos ELORANTA ANNA-MAIJA Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen somaattisilla ajanvarauspoliklinikoilla hoitohenkilökunnan arvioimana Pro gradu tutkielma, 71 sivua, 3 liitettä Ohjaajat: TtT, yliassistentti Marja Kaunonen ja TtM Nina Halme Hoitotiede Toukokuu 2006 Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) organisaatiouudistuksen tarkoituksena on pyrkiä asiakaslähtöisyyden ja toiminnan sujuvuuden lisääntymiseen. Tämä merkitsee toimintatapojen uudelleen arviointia käytännön potilastyötä tekevien kohdalla poliklinikoilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten yksilövastuinen hoitotyö toteutuu hoitohenkilökunnan arvioimana somaattisilla ajanvarauspoliklinikoilla sekä arvioida hoitohenkilökunnan asennoitumisen yhteyttä yksilövastuiseen hoitotyöhön. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää osastonhoitajilta saadun tuen yhteyttä yksilövastuisen hoitotyön toteutumiseen poliklinikoilla. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella ja aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Aineisto kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) toimialueiden 1-4 somaattisilla ajanvarauspoliklinikoilla työskentelevien hoitotyöntekijöiden keskuudesta. Kokonaisvastausprosentti oli 51 %. Vastaajien ikä vaihteli 26 ja 61 vuoden välillä ja suurin osa heistä (85 %) oli sairaanhoitajia. Vastaajien työkokemus hoitotyössä vaihteli välillä 1 v- 36 v. Heistä 89 % oli vakinaisessa ja 11 % määräaikaisessa työsuhteessa. Yksilövastuisen hoitotyön periaatteista poliklinikalla toteutui parhaiten autonomia eli itsenäisyys. Autonomia tuli selkeästi esiin vastuullisuutena ja kollegiaalisuutena toteuttaa potilaan hoitotyötä poliklinikalla moniammatillisessa työryhmässä. Tutkimus osoitti, että koordinointi periaatteen osalta poliklinikan hoitotyöntekijöistä vain puolet oli yhteydessä potilaansa omaisiin. Yksilövastuisen hoitotyön toteutumisen edellytyksenä poliklinikalla korostui potilaan hoitosuunnitelman ja hoitotyön kirjaamisen merkitys. Tutkimus osoitti, että hoitohenkilökunnan asennoitumisen yhteyttä yksilövastuiseen hoitotyöhön poliklinikalla oli lähes tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että hoitohenkilökunta oli sisäistänyt omahoitajuuden poliklinikalla ja luotti itseensä potilaan omahoitajana, vaikka polikliinisen hoitotyön ominaispiirteistä johtuen hoitohenkilökunta ei pysty aina vastaamaan omista potilaistaan koko hoitojakson ajan. Tutkimuksen mukaan osastonhoitajan tuen ja poliklinikan yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumisen välillä ei voitu osoittaa yhteyttä tilastollisin menetelmin. Tutkimus tuotti uutta tietoa yksilövastuisen hoitotyön toteutumisesta poliklinikoilla. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä polikliinista hoitoa sekä hoitotyön toimintamalleja. Avainsanat: yksilövastuinen hoitotyö, asenne, osastonhoitajan tuki, polikliininen hoito
3 ABSTRACT University of Tampere Department of Nursing Science ELORANTA ANNA-MAIJA Realisation of Primary Nursing in somatic outpatient clinics evaluated by nurses Master s thesis,71 pages, 3 appendices Supervisors: Marja Kaunonen, PhD, Senior Assistant Professor and Nina Halme, MNSc Nursing Science May 2006 The aim of the organisational reform in Tampere University Hospital (Tays) is to improve client-centredness. This means that new methods of treatment have to be evaluated in normal nursing practice in outpatint clinics.the purpose of this study was to describe nurses viewpoints, how primary nursing is realized in nursing care in the somatic outpatient clinics and to assess the attitude of the nursing personnel to primary nursing. The aim of the study was also to increase knowledge about the connection between the support of the head nurses and the realization of primary nursing in the outpatient clinics. The research data was collected by questionnaires and analysed using statistical methods. The data was collected from nursing personnel working in the 1-4 somatic outpatient clinics of Tampere University Hospital. The overall response rate was 51 %. The respondents ages varied from 26 to 61; most of them (85 %) were state-registered nurses. The amount of nursing experience among the respondents varied between 1 year and 36 years, of whom 89 % had permanent jobs and 11 % were on fixed term contracts. Of the principles of primary nursing autonomy was best realized in the outpatient clinic. Autonomy appeared as responsibility and collegiality in the implementation of nursing in a multi-professional team in the outpatient clinc. The research showed that for the coordination principle only half of nursing personnel reported any connection with the patient s family in the outpatient clinic. The realization of primary nursing in the outpatient clinic emphasized the care plan of the patient and the importance of recording the nursing measures taken. The research showed an almost statistically significant connection between the attitude of the nursing personnel and primary nursing in the outpatient clinic. It can be concluded that the nursing personnel had internalized primary nursing in the outpatient clinic and trusted themselves as the primary nurse of the patient although due to the nature of primary nursing the nursing personnel cannot always be responsible for their own patient throughout the treatment in the outpatient clinic. According to the research there was no statistically significant connection between the support of the head nurse and the realization of primary nursing in the outpatient clinic. The research produced the new knowledge about the realization of primary nursing in outpatient clinics for use in improving outpatient care and the action models in nursing. Keywords: primary nursing, attitude, support of head nurse, outpatient care
4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 6 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Hoitotyön toimintamalleja poliklinikalla Yksilövastuinen hoitotyö Yksilövastuisen hoitotyön periaatteet Autonomia Jatkuvuus Koordinointi Potilaskeskeisyys Vastuullisuus Hoitohenkilökunnan asenne yksilövastuiseen hoitotyöhön Osastonhoitajalta saatu tuki yksilövastuisen hoitotyön toteutumisessa Yhteenveto teoreettisista lähtökohdista TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Kohderyhmä ja aineiston keruu Yksilövastuisen hoitotyön mittaaminen Mittarin luotettavuus Aineiston analysointi Eettiset näkökohdat TUTKIMUSTULOKSET Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutuminen Autonomian toteutuminen Jatkuvuuden toteutuminen Koordinoinnin toteutuminen Potilaskeskeisyyden toteutuminen Vastuullisuuden toteutuminen Hoitohenkilökunnan asenteen yhteys yksilövastuisen hoitotyön toteutumiseen Osastonhoitajalta saadun tuen yhteys yksilövastuisen hoitotyön toteutumiseen POHDINTA Tulosten luotettavuus Tutkimustulosten pohdinta Yksilövastuisen hoitotyön periaatteet Hoitohenkilökunnan asennoituminen Osastonhoitajalta saatu tuki JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET 61 LÄHTEET 63 LIITTEET 72
5 TAULUKOT 1. Mittarin muuttujaluettelo 2. Yksilövastuisen hoitoyön periaatteiden, asennoitumisen ja osastonhoitajalta saadun tuen toteutumisen summamuuttujat 3. Taustamuuttujien jakaumat ja jakaumien keskiluvut 4. Hoitotyön työnjakomuoto toimialueilla Taustamuuttujien yhteys yksilövastuisen hoitotyön toteutumiseen 6a. Autonomian toteutuminen 6b. Autonomian toteutuminen 7a. Jatkuvuuden toteutuminen 7b. Jatkuvuuden toteutuminen 8a. Koordinoinnin toteutuminen 8b. Koordinoinnin toteutuminen 9. Potilaskeskeisyyden toteutuminen 10. Vastuullisuuden toteutuminen 11. Asenteen toteutuminen yksilövastuisessa hoitotyössä 12. Hoitohenkilökunnan asennoitumisen yhteys yksilövastuiseen hoitotyöhön poliklinikalla 13. Osastonhoitajalta saadun tuen toteutuminen 14. Osastonhoitajan tuen yhteys yksilövastuisen hoitotyön toteutumiseen poliklinikalla KUVIOT 1. Tutkimusasetelma LIITTEET 1. Aikaisempia tutkimuksia yksilövastuisesta hoitotyöstä 2. Aikaisempia tutkimuksia yksilövastuisen hoitotyön filosofiasta ja toimintamalleista 3. Kyselylomake
6 6 1. JOHDANTO Yhteiskunnassa vaikuttavia muutoksia ovat väestössä, taloudessa, teknologiassa ja työelämässä tapahtuvat muutokset. Ne kohdistuvat suomalaisessa terveydenhuollossa kaikkiin sen osa-alueisiin. Muutos vaikuttaa myös hoitotyöhön ja sen asiakkaisiin. Se näkyy hoitotyössä väestön terveydentilan parantumisena, potilaiden ikääntymisenä ja hoitoon osallistumisen lisääntymisenä, koska potilaiden tieto, koulutustaso ja vaatimukset kasvavat. Lääketieteen kehittyessä sairauksien hoidot ovat muuttuneet entistä vaativimmiksi. Terveydenhuollon palvelujärjestelmissä siirrytään myös laitospainotteisista hoitojärjestelmistä avohoitoon ja lyhyihin osastojaksoihin. (Hilden 2002.) Terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi on Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen (STM 2002) yhtenä tavoitteena väestön terveystarpeista lähtevä hoidon saatavuus, laatu ja riittävä määrä. Terveyskeskuksen antamaan ensiarvioon hoidosta ja hoidon tarpeesta on potilaan saatava tieto kolmen päivän kuluttua yhteydenotosta, jos kysymyksessä on eikiireellistä hoitoa tarkoittava vaiva. Erikoissairaanhoidon polikliinisen hoidon arvioon potilaan on päästävä kolmen viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi suosittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetusministeriö ryhtyvät toimenpiteisiin, jotta lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työnjakoa sekä toimivaltuuksia tarkistettaisiin. (STM 2002.) Uusia, toimivia ratkaisuja terveydenhuoltoon, etenkin polikliiniseen hoitotyöhön voidaan löytää tarkastelemalla ja arvioimalla tällä hetkellä vallitsevien toimintamallien toteutumista. Terveydenhuollon ja hoitotyön muutosvaatimuksiin on organisaatioissa vastattu toimintaa, johtamista ja potilaan hoidon laatua parantamalla. Hoitoyksiköissä on toteutettu tulosjohtamisen ja hankkeiden projekteja. Hoitotyössä potilaat osallistuvat toiminnan kehittämiseen ja laadun arviointiin yhä aktiivisemmin. Poliklinikoiden hoitotyötä kehitetään jatkuvasti, koska uudet hoitomuodot ja hoitoaikojen lyheneminen ovat viime aikoina lisänneet poliklinikoilla annettavaa hoitoa huomattavasti. Lisäksi kannustetaan potilaita ottamaan vastuuta hoidostaan sekä itsestään ja osallistumaan omaan hoitoonsa aktiivisesti. Potilaskontaktit ovat poliklinikalla lyhyitä ja tehokkaita. Ne on tarkkaan suunniteltu tietyn aikataulun mukaisesti. Poliklinikkakäynti voidaan sovittaa myös päivystyspotilaan eri akuuteissa tilanteissa vaatiman hoidon mukaisesti. Päivystyspoliklinikalla on tarkoitus saada potilas jatkohoitoon niin pian kuin mahdollista esimerkiksi teho-osastolle. (Kärkkäinen 1993.)
7 7 Potilaan hoitoprosessin toteuttamisessa yksilövastuisen hoitotyön (primary nursing) toimintamallia on pidetty yhtenä laadukkaan hoitotyön tunnusmerkkinä. Yksittäisten tehtävien hoidosta on siirrytty kokonaisvaltaisen, potilaslähtöisen hoitotyön toteuttamiseen. Yksilövastuisen hoitotyön toimintafilosofiassa korostuu ihmisten välinen tasa-arvo, itsenäisyys, jatkuvuus, koordinointi ja potilaskeskeisyys sekä vastuullisuus. (Hegyvary 1987, Munnukka 1993.) Monet tutkijat (esim. McMahon 1990) uskovat, että yksilövastuisen hoitotyön keinoin on mahdollisuus toteuttaa halutut työtavoitteet ja periaatteet käytännön hoitotyössä esimerkiksi poliklinikoilla. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) käynnistyi vuoden 2004 alusta organisaatiouudistus. Sairaalan uusi organisaatio sisältää viisi kliinistä toimialuetta, jotka on muodostettu toisiaan lähellä olevien lääketieteellisten erikoisalojen tai toimintakokonaisuuksien perusteella. Kliinisiä toiminta-alueita tukee kolme palvelualuetta. Organisaatiouudistuksen yhtenä tarkoituksena oli selkeyttää vastuukysymyksiä. Uudessa organisaatiomallissa vastuu käytännön potilastyön onnistumisesta on toimi- ja palvelualueiden sisälle muodostuvilla vastuualueilla. Vastuualueeseen kuuluu myös polikliininen toiminta. Uudistuksella pyritään asiakaslähtöisyyden ja toiminnan sujuvuuden lisääntymiseen. Organisaatiouudistus merkitsee näin ollen myös toimintatapojen uudelleen arviointia poliklinikoilla. (Uudistuva Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Loppuraportti 2003.) Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) poliklinikoiden yksilövastuisen hoitotyön toteutumista käytännössä ei ole aikaisemmin tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten yksilövastuinen hoitotyö toteutuu hoitohenkilökunnan arvioimana Tays:n toimialueiden 1-4 vastuualueiden poliklinikoilla sekä arvioida hoitohenkilökunnan asennoitumisen yhteyttä yksilövastuiseen hoitotyöhön. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää osastonhoitajilta saadun tuen yhteys yksilövastuisen hoitotyön toteutumiseen poliklinikoilla. Tavoitteena on kehittää ja parantaa polikliinista hoitotyötä sekä selventää hoitajien hoitotyön toimintamallia.
8 8 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1. Hoitotyön toimintamalleja poliklinikalla Toimintamalli käännetään englanniksi standard of activity tai blueprint. Standard tarkoittaa englanti suomi sanakirjan mukaan työn, palvelun ym. tasoa. Se voidaan suomentaa myös vaatimustaso tai vaatimukset, standardi, normaali tai vakio. Activity suomennetaan sanakirjan mukaan toiminta, tarmo, vireys tai monikkona toiminta, toimet, toiminta-ala tai piiri. Blueprint tarkoittaa sanakirjan mukaisesti esimerkiksi suunnitelmaa. Sanana, toimintamallin voidaan ajatella sisältävän ja kuvaavan Suomen terveydenhuollossa hoitotyön eri osa-alueiden ja tasojen sovittua toimintaa tai toiminta-alaa. Kirjallisuudessa kuvataan toimintamallia useiden synonyymien avulla, jotka tarkoittavat myös toiminnan muutosta. (Voutilainen ym ) Hoitotyön toimintamallin muotoutumisessa on huomioitava, että terveydenhuollossa jokainen organisaatio ja yksikkö kuten poliklinikka toimii ja reagoi asioihin omalla sille ominaisella tavallaan, joka on muodostunut vuosien myötä. Aikojen kuluessa kehittynyttä organisaatiokulttuuria voidaan tarkastella välineenä, jonka avulla organisaatio pyrkii mukautumaan ympäristöönsä ja toiminaan tehokkaasti. Toisaalta hoitotyön toimintamallien muotoutumisessa kulttuuria voidaan pitää ihmisen ajattelun ja toiminnan ilmauksena, joka kuvaa yhteisiä arvoja, normeja, uskomuksia ja tottumuksia. Kulttuuri sisältää yhteisen näkemyksen organisaation toiminnan päämääristä ja tavoitteista sekä samalla keinoista näiden saavuttamiseksi. Organisaation toimintamalliin vaikuttavat organisaation virallinen rakenne, johtamisjärjestelmät ja tavat, koska ne samalla vaikuttavat kulttuuriin. Toisaalta toimintamalli, jolla on organisoitu käytännön hoitotyötä, kuvastaa yksikön ja organisaation kulttuuria. Suunniteltaessa hoitotyön kehittämistä on oman poliklinikan toimintamallin teoreettinen jäsentäminen tärkeää, vaikka käytännössä se ei toimi puhtaasti teoriassa kuvatun kaltaisena. (Voutilainen ym. 1994, ) Yksilövastuista hoitotyötä ovat edeltäneet erilaiset hoitotyön toimintamallit, joita ovat potilaskohtainen, tehtäväkeskeinen, ryhmätyö, työvuorokohtainen omahoitaja ja modulaarinen malli (Hegyvary 1987). Potilaskohtainen hoitotyö on vanhin hoitotyön toimintamalleista, jota Nightingale kuvaa jo kirjassaan Notes on Nursing (1853). Florence Nightingalen mukaan hoitajille kuului kokonaisuudessaan potilaan hoitoprosessi, fyysinen ja
9 9 henkinen hoito sekä ympäröivistä olosuhteista huolehtiminen. Suuret pulavuodet saivat aikaan sen, että tutkinnon suorittaneet sairaanhoitajat Englannissa palasivat sairaaloihin, jossa he opettivat henkilökuntaa asunto ja ruokapalkalla. Aikaisemmin sairaanhoitajat olivat hoitaneet potilaita esimerkiksi yksityiskodeissa.(tiedemann & Lookinland 2004.) Tiedemann & Lookinland (2004) mukaan potilaskohtainen hoitotyö oli laadukkaampaa kuin ryhmätyö tai tehtäväkeskeinen työ, mutta ei niin laadukasta kuin yksilövastuinen hoitotyö. Kustannuksiltaan se oli halvempaa kuin yksilövastuinen hoitotyö, mutta kalliimpaa kuin ryhmätyönä toteutettu hoitotyö. Potilaskohtaisesta hoitotyöstä käytännön sovellutuksena potilaalle nimettiin työvuoron ajaksi sairaanhoitaja. Tällöin sama sairaanhoitaja vastasi potilaan hoitotyöstä yhden työvuoron ajan. Sairaanhoitajat osallistuivat välittömään hoitotyöhön, joka mahdollisti hoitotyön kokonaissuunnittelun ja toteuttamisen. Hoidon jatkuvuus ei toteutunut, sillä potilaalle nimetty sairaanhoitaja saattoi vaihtua työvuorojen mukaan. (Harkila 1991, Lukander 1993, Voutilainen ym ) Tehtäväkeskeinen hoitotyö jakoi koulutukseen perustuvan ammattitaidon pohjalta hoitajat eri tehtäviin, joita kukin ammattiryhmä toteutti yksittäisen potilaan hoidossa. Osastonhoitajan tehtävänä oli jakaa hoitotyö työvuoroittain ja koordinoida osaston potilaiden kokonaishoito. (Tiedemann & Lookinland 2004.) Käytännössä hoitotyön toimintatapa tarkoitti, että sairaanhoitajalla oli kerrallaan vain yksi tai muutama potilas, joiden hoidosta hän vastasi. Tehtäväkeskeisen hoitotyön toimintamallissa kaikki toiminta keskitettiin osastonhoitajan tai vastaavan sairaanhoitajan kautta, joka oli lääkärinkierroilla mukana. Hän kirjasi potilaan asiat hänen sairauskertomukseensa sekä antoi kullekin sairaanhoitajalle erityistehtävät esimerkiksi lääkkeiden jaon potilaille. Jokainen sairaanhoitajista kävi potilaan luona tehden tietyn toimenpiteen. Yksilölliseen hoitotyöhön ei ollut mahdollisuutta. (Voutilainen ym. 1994, ) Ryhmätyönä toteutettavan toimintamallin avulla oli mahdollisuuksia parempien hoitotulosten saavuttamiseen. Toiminnan peruslähtökohdan ollessa potilaskeskeinen ryhmätyö antaa mahdollisuuden yksilölliseen hoitotyöhön. Ryhmätyötä pidetään kalleimpana hoitotyön toimintamalleista, koska se vaatii paljon henkilökuntaa sekä toimintojen koordinointiin ja tiedottamiseen kuluu paljon aikaa. Modulaarinen hoitotyön toimintamalli on yksilövastuisen
10 10 hoitotyön yksi muoto tai esiaste. Se voi olla välivaihe siirryttäessä yksilövastuiseen hoitotyöhön. Jokaisessa modulissa työskenteli pysyvästi tietty hoitotyön henkilöstö, joka huolehti oman alueensa potilaiden hoitotyön kokonaisuudesta. Toimintamallin etuina oli potilaskeskeinen hoitotyö. Yksilövastuisen hoitotyön toimintamalli alkoi levitä USA:sta ja Englannista Suomeen 1980-luvulla. Vuonna 1963 Lydia Hall NewYorkissa otti käyttöön toimintamallin. Suomessa oli ollut jo aiemmin käytössä niin sanottuja omahoitajajärjestelmiä. Niiden yhtenevyys yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden kanssa oli kuitenkin vaihtelevaa. (Voutilainen ym. 1994, 76.) Polikliininen hoitotyö Poliklinikoiden erikoisalat sekä niiden päivittäiset potilasmäärät ja henkilökuntaresurssit vaihtelevat suuresti. Sairaaloiden poliklinikoilla, usein erikoisala- tai tautiryhmäkohtaisesti hoidetaan sovittujen porrastus- ja hoitoonohjausperiaatteiden mukaan potilaita, joiden tutkimus ja hoito ei edellytä osastohoitoa. Poliklinikoiden tilat ja henkilöstöresurssit on suunniteltu ja organisoitu siten, että potilaskäyntiin liittyvät toimenpiteet olisi mahdollista tehdä tehokkaasti. Hoitoparin tai hoitoryhmän tavoitteena on tehdä nopeasti oikea diagnoosi ja sen mukainen hoito. Oikean diagnoosin ja tarvittavan hoidon edellytyksenä on tehokas, joustava polikliinisen hoitotyön toimintamalli. Potilaat odottavat, että terveydenhuollon järjestelmä toimii kokonaisvaltaisesti. He pitävät tärkeänä nopeaa hoitoon pääsyä ja lyhyttä odotusaikaa. Tulotilanteessa potilaiden tiedon saaminen, kohtelu, riittävän ajan varaaminen ja perehdytys koettiin merkittävänä. (Leino-Kilpi ym. 1992, Leino-Kilpi ym. 1994, Gylling ym ) Sairaaloiden poliklinikat toimivat useimmiten lähetepoliklinikoina, jonne hakeudutaan perusterveydenhuollon lääkärin lähetteen perusteella. Erikois- ja erityistason sairaanhoidon järjestämisen tavoite on voimaan tulleen hoitotakuulain mukaan, että kunnan asukas pääsee tutkimuksiin ja hoidon tarpeen arviointiin kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta kyseiseen hoitopaikkaan. STM:n kansallisen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi - hankkeen avulla pyritään esimerkiksi hallitsemaan yhä kasvavia potilasjonoja. (Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi vuosina )
11 11 Useimmille potilaille ja heidän omaisilleen ensikontakti sairaalaan on poliklinikka. Se on myös erityisessä asemassa potilaan sairaalakokemuksen hahmottumisessa. Potilaiden terveystarpeiden tunnistaminen ja ensivaiheen hoito kuuluvat polikliiniseen hoitotyöhön. Potilaan kokema sairauden tunne, ongelmat, odotukset ja aikaisemmat sairaalakokemukset vaikuttavat siihen, miten hän hakeutuu polikliiniseen hoitoon. (Kukkola 1986, 1082.) Polikliininen hoitotyö vaatii ihmisen positiivisten voimavarojen ja itsenäisen selviytymisen tukemista ja hyvän olon aikaansaamista. Päämääränä se edellyttää tietoa potilaasta yksilönä, tietyn kulttuurin ja yhteisön jäsenenä. Lisäksi se vaatii tutkimusta ihmisen henkilökohtaisista tuntemuksista ja kokemuksista. (Åstedt-Kurki 1992, Häggman-Laitila 1994.) Poliklinikkakäynti muodostuu monesta eri vaiheesta. Keskeisenä siihen kuuluu lääkärin tapaaminen. Tällä hetkellä useilla poliklinikoilla toimii myös sairaanhoitajien vastaanotot potilaita varten. Vastaanotolle tultaessa potilaalla on ajanvarausaika, jonka hän on saanut yleensä kirjeitse. Vastaanottoajan ollessa varattu tiettynä aikana potilaalle hän voi käydä ensin tutkimuksissa joko laboratoriossa tai röntgenissä. Kun potilas tulee poliklinikalle, hän ilmoittautuu, henkilötiedot tarkistetaan ja hänet ohjataan odottamaan. Lääkärin vastaanoton jälkeen hoitaja usein selvittää ja antaa vielä ohjeita potilaalle sekä tarvittaessa varaa potilaalle uuden vastaanotto- ja tutkimusajan. (Gylling ym.1998, Nylander ym ) 2.2. Yksilövastuinen hoitotyö Yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen alkoi Yhdysvalloissa Minnesotan yliopistossa luvulla (Hegyvary 1987). Suomeen yksilövastuinen hoitotyö tuli 1980 luvulla, jolloin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan IV:ssä sisätautiklinikassa alettiin kehittää hoitotyötä yksilövastuisen hoitotyön filosofian pohjalta (Perälä 1989, Niemelä 1990). Kiikkalan (1985) mukaan omahoitajamalli on sovellettavissa suomalaiseen hoitotyöhön. Sairaanhoitajilla on ammatillisen koulutuksen perusteella valmiuksia, joiden kehittämiseen omana hoitajana toimiminen antaa mahdollisuuksia. Samalla potilas saa yksilöllisiä ja inhimillisiä hoitotyön palveluita. Yksilövastuisen hoitotyön toimintafilosofiaa ja mallia alettiin toteuttaa laajemmin hoitotyössä eri terveydenhuollon organisaatioissa Suomessa 1990 luvulla (Munnukka 1993).
12 12 Yksilövastuisella hoitotyöllä (primary nursing) ymmärretään sekä hoitotyön organisointitapaa että filosofista toimintaperiaatetta. Yksilövastuisen hoitotyön organisointitapa tarkoittaa, että yksityiselle potilaalle nimetään terveydenhuollon organisaatiossa yksilöllisesti vastuussa oleva hoitaja, joka on vastuussa hoitotyöstä ja sen koordinoinnista potilaan koko hoitojakson ajan. Tämä potilaskeskeinen työskentelytapa perustuu näkemykseen, jonka mukaan hoitotyö on yksilöllistä, jatkuvaa, kokonaisvaltaista ja koordinoitua. Nämä toteutuvat silloin, kun omahoitaja työskentelee vastuullisesti ja itsenäisesti. (Marram & all 1979, Hegyvary 1987, Wright 1989, Ersser & Tutton 1991, Munnukka 1993, Lukander 1994, Santala 1995, Anttikoski ym ) Hegyvaryn (1987) mukaan yksilövastuisen hoitotyön perusajatukseen sisältyvät seuraavat perusperiaatteet: vastuullisuus, autonomia, koordinointi, kattavuus ja jatkuvuus. Vastuullisuuden mukaan yksi sairaanhoitaja on vastuussa potilaan hoidosta vuorokauden ympäri koko potilaan sairaalassaoloajan. Autonomia tarkoittaa, että potilaalle nimetyllä omalla sairaanhoitajalla on valtuudet tehdä hoitotyöhön liittyviä päätöksiä ammatin itsemääräämisoikeuden rajoissa. Koordinoinnissa hoitotyö on ympärivuorokautista, ei edes vuoronvaihdot keskeytä sitä, vaan sairaanhoitaja neuvottelee suoraan seuraavan hoitotyöntekijän kanssa. Kattavuus ymmärretään siten, että sairaanhoitaja huolehtii potilaan kaikista tarvittavista hoitotoimista työvuoron aikana. Jatkuvuus määritellään siten, että potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamisessa noudatetaan potilaan kanssa tehtyjä sopimuksia, hoitosuunnitelmaa ja sen osana tehtyä hoitotyön suunnitelmaa, jotta potilas on jatkuvasti tietoinen tilanteestaan. (Hegyvary 1987.) Pontinin (1999) mukaan ammattitaitoisen hoitotyön ominaispiirteitä ovat asianmukainen keskittyminen yksilön tarpeisiin, potilas-hoitaja suhteen tärkeys ja hoitotyön tunnistettavuus ihmiseen suuntautuneena toimintana. Vuorovaikutussuhteessa potilaskeskeisyys tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että hoitajat ja lääkärit yhtenä hoidon ulottuvuutena painottavat lohduttamista ja välittämistä. Potilaat ovat aktiivisesti suunnittelemassa omaa hoitoaan, joten hoitotyön tulokset ovat myös potilaskeskeisiä. Yksilövastuiseen hoitotyöhön liittyvät toiminnot sisältyvät hoidon käytännön tietoalueeseen. Ne kuvaavat sitä, mitä hoitaja tekee sekä millaisia kognitiivisia prosesseja, esimerkiksi päätöksentekoa, toimintaan sisältyy. Hoitohenkilökunnan konkreettinen toiminta on tärkeimpiä potilaan yleisen tyytyväisyyden kriteerejä. Potilaat huomioivat enemmän teknistä
13 13 hoitoa, kun taas hoitajat painottavat psykososiaalisia toimintoja. Potilaiden mielestä he tarvitsevat enemmän tietoa sairauksistaan sekä heille tehtävistä toimenpiteistä, kuin mitä he kokevat saavansa. Tiedon puute voi aiheuttaa epävarmuutta ja pelkoa. (Leino-Kilpi ym ) Peplaun (1992) mukaan hoitotyön keskeinen ominaisuus on potilas-hoitaja suhde, jossa hoitaja ja potilas työskentelevät yhdessä potilaan ongelmien selvittämiseksi. Potilaan ja omahoitajan yhteistyölle on esitetty useita ominaispiirteitä kuten tasavertaisuus, kunnioittaminen, inhimillisyys, vapaaehtoisuus ja oikeudenmukaisuus. Hoitotyön yhtenä tavoitteena on mahdollistaa potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa. Munnukka (1993) on todennut tutkimuksessaan, että potilaan ja omahoitajan yhteistyösuhde perustuu potilaan ratkaisujen ja valintojen kunnioittamiseen. Yksilövastuisessa hoitotyössä omahoitajan on ymmärrettävä hoitotyön käsitteet potilaan vapaus ja yksityisyys, koska totuudenmukaisten ja hyvää tekevien hoitotyön toimintojen pitää olla yksilöllisiä. Oulun yliopistollisen sairaalan sädehoito-osastolla on tutkittu yhden vuoden ajan vuosien 2000 ja 2001 välisenä aikana yksilövastuista hoitotyötä polikliinisten rintasyöpäpotilaiden näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa voidaan ajatella sädehoito-osaston vastaavan sairaalan poliklinikkaa polikliinisen hoitotyönsä ja potilaidensa perusteella. Tutkimusaineisto kerättiin esitestatuilla strukturoiduilla kyselylomakkeilla kaikilta niiltä polikliinisilta rintasyöpäpotilailta, jotka olivat saaneet yhden vuoden ajan sädehoitoa. Vastausprosentiksi muodostui 84 %. Tutkimustuloksista keskeiseksi nousi polikliinisten rintasyöpäpotilaiden tiedon tarve. Suurin osa potilaista koki saavansa riittävästi sekä kirjallista että suullista tietoa sädehoito-osaston henkilökunnalta erityisesti suullisesti omahoitajiltaan. Kuitenkin pieni osa koki jäävänsä ilman tietoa, vaikka sitä olisi halunnut. Tutkimuksen mukaan omahoitajan ja potilaan vuorovaikutus toimi hyvin. Omahoitaja rohkaisi ja tuki potilasta sekä antoi hänelle riittävästi tietoa hoitoon liittyvistä asioista. (Jussila ym ) Pukurin (1997) tutkimuksessa kartoitettiin yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden: autonomian, jatkuvuuden, koordinoinnin, potilaskeskeisyyden ja vastuullisuuden toteutumista omahoitajien arvioimana. Mittaus uusittiin vuonna 2000 samaa mittaria käyttäen. Työnjakomuodoksi osastollaan yksilövastuisen hoitotyön ilmoitti vastaajista vuonna % ja vuonna %. Vuonna 2002 tutkittiin hoitohenkilökunnan käsityksiä omahoitajana toimimisesta konservatiivisella tulosalueella. Työnjakomuodoksi omahoitajuuden ilmoitti
14 14 tällöin 52,3 % vastaajista. (Koivuselkä ym ) Yksilövastuinen hoitotyö nähdään mahdollisuutena potilaslähtöiseen hoitotyöhön. Munnukan (1993) yksilövastuista hoitotyötä koskeneen toimintatutkimuksen tulosten mukaan 70 % potilaista, joilla oli omahoitaja, tunsi voivansa vaikuttaa hoitoonsa ja hoitotyöhönsä. Vertailuosaston potilaista, joilla ei ollut omahoitajaa, 31 %:lla oli vastaavia kokemuksia. Gardnerin (1991) tutkimuksen mukaan yksilövastuisilla osastoilla olevat potilaat arvioivat hoitonsa laadun korkeammaksi kuin ryhmätyömallin mukaan toimivilla osastoilla. Hoitohenkilöstö tunsi sen sijaan alussa toimintamallin ollessa uusi enemmän stressiä työskennellessään yksilövastuisella osastolla. Kukkolan ja Pulkkisen (1991) mukaan tutkituissa yksiköissä toteutettiin myös yksilövastuista hoitotyötä, vaikka vallitsevana toimintamuotona oli ryhmätyö. Suurin osa sairaanhoitajista piti yksilövastuista hoitotyötä tavoiteltavana ja hyvänä. He kokivat kuitenkin tarvitsevansa lisää koulutusta ja työnohjausta sekä perehdyttämistä yksilövastuiseen hoitotyöhön. Yksilövastuinen hoitotyö mahdollistaa täten sairaanhoitajan tehtävänkuvan laajentamisen. Tämän oletetaan lisäävän työn mielekkyyttä, ammatillista kasvua ja sairaanhoitajan ammatillisen aseman paranemista. Tässä tutkimuksessa käsitettä omahoitaja käytetään yleiskäsitteenä tarkoittamaan hoitotyöntekijää, joka toimi potilaan hoitajana poliklinikalla yksilövastuisen hoitotyön periaatteita soveltaen. Hoitotyöntekijällä ja hoitajalla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan ammatillisen koulutuksen saaneita hoitotyötä tekeviä henkilöitä, jotka voivat toimia potilaan omahoitajina (erilaiset sairaanhoitajat, perushoitajat, lähihoitajat, hammashoitajat). 2.3 Yksilövastuisen hoitotyön periaatteet Autonomia Itsenäisyys eli autonomia tarkoittaa yksilövastuisessa hoitotyössä sairaanhoitajan oikeutta ja velvollisuutta ammattinsa antamin valtuuksin tehdä potilaansa hoitotyötä koskevia päätöksiä yhteistyössä potilaansa kanssa. Ammatillisessa koulutuksessa hankitut tiedot ja taidot hoitotyöstä, ammattikunnan hyväksymät hoitotyön eettiset periaatteet, työkokemus ja työntekijän kehitysvaihe ammatillisessa kasvussa ohjaavat hänen päätöksiään (Hegyvary 1987, Styles 1990, Benner 1993, Munnukka 2002). Perälän (1989) ja Steven (1999)
15 15 tutkimusten mukaan ilmenee ristiriitaa resurssien, työskentelyolosuhteiden ja hoitavien henkilöiden kykyjen ja vastuun välillä. Autonomia merkitsee omahoitajan oikeutta ja velvollisuutta tehdä itsenäisiä päätöksiä, jolloin hän kokee olevansa arvostettu. Hän saa tunnustusta työstään ja häntä kannustetaan ottamaan vastuu omasta toiminnastaan. Omahoitaja voi tehdä potilaan hoitotyön tarpeita koskevia päätöksiä ja vastata niistä. Toimivalta (authority) on määritelty oikeudeksi täyttää tehtävä. Siihen sisältyvät juridinen ja ammatillinen vastuu. Ammatillinen pätevyys sairaanhoitajalla oikeuttaa hänet tiettyyn asemaan organisaatiossa. Omahoitajan toimivalta, joka käsittää oikeuden itsenäiseen päätöksentekoon ja toimintaan hänelle nimettyjen potilaiden hoitoa koskevissa asioissa, tulee olla sopusoinnussa tehtävän tuoman vastuun ja omahoitajan kykyjen kanssa. Omahoitaja toimii yhteistyössä muiden sairaanhoitajien ja ammattiryhmien kanssa edustaen hoitotyön asiantuntijaa. (Perälä 1989, Harkila 1991, Puhakka 1996, Paasovaara 2000.) Yksilövastuisen hoitotyön autonomian mukaan omahoitaja on päätöksentekijä myös yhdessä potilaan kanssa. Kun omahoitaja ei ole työvuorossa, hän luovuttaa korvaavalle hoitajalle yhdessä potilaan kanssa suunnittelemansa hoidon toimeenpanon. Täten kollegiaalisuus tulee osaksi autonomiaa. (Pukuri 1997, 15-17, Pukuri 2002, 63.) McMahon (1990) tarkasteli sairaanhoitajien itsenäisyyttä, kollegiaalisuutta ja vallan jakoa englantilaisessa sairaalassa vertailemalla keskenään tehtäväkeskeistä, ryhmätyömallia ja yksilövastuista hoitotyön mallia. Tehtäväkeskeisessä ja ryhmätyömallissa kommunikaatio keskittyi vastaavalle hoitajalle, ja valta liittyi täten asemaan. Osastonhoitajan ollessa poissa muodostui konfliktitilanteita siitä, kuka on vastaava hoitaja. Yksilövastuisilla osastoilla sairaanhoitajat olivat itsenäisempiä ja tiedostivat vastuunsa potilaalle paremmin sekä konsultoivat toisiaan enemmän kuin tehtäväkeskeisesti toimivilla osastoilla. McMahonin mukaan tämä viittasi parempaan kollegiaalisuuteen. Potilaan itsenäisyys pohjautuu hoitotyön eettisten periaatteiden mukaan ihmisarvoon ja potilaan oikeuksiin (Laki potilaan oikeuksista 1992, Munnukka 1993, 2002). Keretären (2003) mukaan yksilövastuisen hoitotyön periaatteista itsenäisyys toteutui sekä hoitajien että potilaiden toteuttamassa hoidossa. Potilaan itsemääräämisoikeudesta terveydenhuollon asiakkaana säädettiin vuonna 1993 voimaan tullut laki ja asetus potilaan oikeuksista. Laissa säädettiin potilaan oikeudesta hyvään hoitoon ja kohteluun, potilaan hoitoon ottamisesta,
16 16 tiedonsaannista ja tietosuojasta. Hoitohenkilökunnan vastuuta hoitoratkaisuista laki ei kuitenkaan vähennä. Laki korostaa päätösten tekemistä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja hänen suostumuksellaan. (Laki potilaan oikeuksista 785 /1992.) Poliklinikalla työskentelevien omahoitajien on itsenäisesti otettava vastuu siitä, että heidän potilaansa saavat riittävän tiedon terveytensä edistämiseksi. On tärkeää keskittyä kunkin potilaan tilanteeseen yksilöllisesti, jotta potilaan hoitotyö olisi tehokasta pitkällä aikavälillä ja potilas saa siitä tarvitsemansa avun. Hoitohenkilökunnan välinen yhteistyö auttaa vaikeiden ja muuttuvien tilanteiden ilmaantuessa potilaan polikliinisen kokonaishoidon toteutuksessa. Potilaan itsemääräämisoikeus ja itsenäisyys toteutuu polikliinisessa hoitotyössä, kun potilas antaa tietoisen luvan eli suostumuksensa hoitoonsa. Pystyäkseen tähän potilaan on saatava riittävästi ja ymmärrettävää tietoa omasta terveydentilastaan, siihen vaikuttavista tekijöistä ja hoitovaihtoehdoista sekä mahdollisuuksistaan itse osallistua hoitoonsa hoitoyhteisössä (Laki potilaan oikeuksista 1992). Potilaan antama suostumus on vapaaehtoinen. Hänen tulee kyetä antamaan suostumuksensa. Potilaalla on myös oikeus kieltäytyä esitetystä hoidosta. (Laki potilaan oikeuksista 1992, Voutilainen & Laaksonen 1994). Tässä tutkimuksessa itsenäisyydellä eli autonomialla tarkoitetaan polikliinisen hoitajan kykyä toimia itsenäisesti ja vastuullisesti toteuttaen potilaan hoitotyötä poliklinikalla sekä kollegiaalisesti moniammatillisessa työryhmässä. Itsenäisyydellä tarkoitetaan myös potilaan oikeutta osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon yhteistyössä asiantuntijana toimivan polikliinisen hoitohenkilökunnan kanssa sekä oikeutta ja mahdollisuutta toteuttaa omatoimisesti hoitoaan terveydentilansa asettamissa rajoissa Jatkuvuus Jatkuvuus tarkoittaa keskeytymätöntä, yhtäjaksoista ja alituista. (Nykysuomen sanakirja 1983.) Jatkuvuus liittyy hoitotyön ajalliseen ulottuvuuteen. Omahoitaja suunnittelee potilaan hoitotyön siten, että siihen ei tule katkoksia. Potilaan hoidosta tekee jatkuvan omahoitajan työn ajallinen jatkuvuus. Sairaanhoitaja varmistaa jatkuvuuden poissa ollessaan kirjallisen hoitotyön suunnitelman avulla. (Perälä 1986, 8-9, Perkinen 1998,29.) Hoidon jatkuvuuden turvaaminen on nostettu yksilövastuisen hoitotyön keskeiseksi ominaisuudeksi siten, että hoitojakson aikana tarvittava tieto välittyy muuttumattomana henkilöltä toiselle, työvuorosta
17 17 ja yksiköstä toiseen. Jatkuvuuden perustana on oikea-aikainen tieto. Potilas ja potilasta hoitavat muut henkilöt saavat tietoa omahoitajalta. Hoitohenkilökunta voi saada tarvitsemaansa tietoa potilaasta myös kirjallisesta hoitotyön suunnitelmasta. Nämä lisäävät potilaan turvallisuutta. Kun potilas tietää, milloin hänen omahoitajansa on työssä, tai kuka on korvaava hoitaja, lisää se potilaan turvallisuuden tunnetta. (Pukuri 1997, 18-19, Pukuri 2002, ) Tutkimusten mukaan omahoitajan työvuorot ja korvaava hoitaja ei ole läheskään aina potilaan tiedossa. (Pukuri 1997, 18-19, Pukuri 2002, ) Polikliinisessa hoitotyössä voidaan ajatella jatkuvuuden ilmenevän esimerkiksi leikkauspotilaan määräaikaisina kontrolliaikoina poliklinikalla. Määräaikaiset kontrolliajat perustuvat potilaasta tehtyyn kirjalliseen hoitosuunnitelmaan. Säännöllisessä polikliinisessa kontrollissa käyvät potilaat tietävät yleensä, milloin omahoitaja on tavattavissa. Lisäksi poliklinikan hoitohenkilökunnan on osattava antaa potilaalle hänen terveydentilaansa koskevat tiedot silloin, kun omahoitaja ei ole tavattavissa. Tämä perustuu mahdollisimman tarkkaan potilaan hoitotyön kirjaamiseen hoitosuunnitelman ja hyvään tietotekniikan käytön tuntemiseen. Jatkuvuuden turvaavat kirjallisen hoitosuunnitelman lisäksi poliklinikalla kirjalliset ohjeet ja tiedotteet, suullinen tiedottaminen, ohjaus, neuvonta ja opetus. (Ks. Perälä 1986, Pukuri 1997, Perkinen 1998.) Tässä tutkimuksessa jatkuvuus tarkoittaa potilaan tietämystä poliklinikalla tehtävästä hänen omaan hoitoonsa liittyvistä asioista, jotka tukevat potilaan kokonaishoitoa. Lisäksi potilas tietää, milloin hänen omahoitajansa on työssä ja saatavilla. Jatkuvuus sisältää potilaan hoitotyön suunnitelmaan kirjatun yksilöllisen hoitosuunnitelman, jonka mukaan potilaan hoito toteutetaan poliklinikalla yksilöllisesti vuorovaikutussuhteessa omahoitajan ja muun hoitohenkilökunnan kanssa Koordinointi Koordinointi on asioiden tai toimintojen yhteen tai sopusuhtaiseen yhteistoimintaan järjestämistä. (Nykysuomen sanakirja 1983.) Koordinoinnin periaatteella tarkoitetaan potilaan hoitotyön ja potilaan tarvitseman moniammatillisen hoidon sovittamista jatkuvaksi, yhtenäiseksi ja asetettujen tavoitteiden mukaan eteneväksi prosessiksi. Potilaan hoito on tällöin järjestelmällistä, tarkoituksenmukaista, laadukasta ja tehokasta. Hoidon jatkuvuus on
18 18 koordinoinnin keskeisin tunnusmerkki. Varmistamalla tiedonkulku potilaan suunnitellusta hoitotyöstä ja kokonaishoidosta potilaalle sekä tarvittaessa omaisille ja hoitoon osallistuville ammattihenkilöille sekä organisaation sisällä että organisaatioiden välillä turvataan jatkuvuus. (Hegyvary 1987, Perälä 1989, Parviainen ym. 1992, Munnukka 1993.) Omahoitaja koordinoi potilaan hoidon siten, että hoitotyötä suunnitellaan yhdessä potilaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa. Koordinoinnissa on keskeistä se, että kaikilla potilasta hoitavilla tahoilla on yhteiset tiedot, suunnitelma ja käsitys potilaan hoidosta. (Pukuri 1997, Perkinen 1998, Pukuri 2002.) Omahoitaja suunnittelee potilaan päivittäisen hoitotyön ja kokonaishoidon niin, että potilas tulee ajallaan autetuksi tarpeidensa pohjalta koko hoitojakson ajan. Koordinoinnin ja jatkuvuuden varmistajana toimii potilaalle tehty kirjallinen hoitosuunnitelma (Munnukka 1993). Pakarisen (1999) mukaan omahoitajan toimiminen hoidon koordinaattorina lisäsi potilaan mahdollisuuksia osallistua eri tavoin omaan hoitoonsa. Munnukan (1993) ja Pukurin (1997) mukaan hoidon jatkuvuus ja koordinointi toteutuivat paremmin yksilövastuista hoitotyötä toteuttaneilla osastoilla kuin tehtäväkeskeistä toimintamallia toteuttaneilla osastoilla. Yksilövastuinen hoitotyö auttoi sairaanhoitajia omaksumaan hoitotyön prosessimallin. Yksittäisen potilaan hoidon jatkuvuutta ja koordinointia tuki hoitotyön kirjaaminen, joka oli suunnitelmallisempaa, tarkempaa ja tarkoituksenmukaisempaa. (Munnukka 1993, Pukuri 1997.) Waters & Easton (1999) arvioivat, että hoidon suunnitelmallisuus ja tiedottaminen olivat parempaa ja kehittyneenpää yksilövastuista hoitotyönmallia ja ryhmätyönmallia toteuttavissa yksiköissä. Samalla ne tukivat hoidon jatkuvuutta enemmän. Marramin ym. (1979) mukaan koordinointi on oleellinen tekijä hoitotyön asiantuntemukseen perustuvan hoidon toteutumisessa. Polikliinisessa hoitotyössä omahoitaja koordinoi potilaan yksilöllisesti suunnitellun hoitotyön ja sovittaa kokonaishoidon sujuvaksi siten, että potilaan kokonaishoito toteutuu johdonmukaisesti hänelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Omahoitaja varaa potilaalle hoitosuunnitelman mukaisesti leikkausajan, vuodeosastopaikan ja tarvittavat laboratoriokokeet sekä röntgenkuvaukset. Poliklinikan omahoitaja tekee yhteistyötä yhdessä potilaan ehdoilla hänen hoitoonsa osallistuvien muiden ammattiryhmien kanssa. Koordinoinnin onnistumisen edellytyksenä on omahoitajan yhteistyötaidot. Osa koordinoinnin toteutumista poliklinikalla on hoidon jatkuvuuden varmistaminen. Koordinointi
19 19 on potilaan kokonaishoidon turvaamista hoitosuunnitelman muuttuessa, sairaanhoitajien ja hoitopaikan vaihtuessa sekä potilaan kotiutuessa. (Ks. Munnukka 1993, Pakarinen 1999.) Tässä tutkimuksessa koordinointi tarkoittaa potilaan kokonaisvaltaista hoitotyötä. Poliklinikan omahoitaja vastaa kokonaishoidon yhteensovittamisesta ja tiedottamisesta sekä potilaan hoitoon osallistuvalle hoitohenkilökunnalle, potilaalle itselleen ja tarvittaessa potilaan omaisille käyttäen apuna kirjallista hoitosuunnitelmaa. Koordinointiin perustuen potilas osaa toimia suunniteltujen hoito-ohjelmien mukaisesti, tietää jatkohoitonsa ja siitä vastaavat henkilöt ja yksiköt. Lisäksi potilaan hoitoon osallistuva polikliininen hoitohenkilökunta ja potilaan omaiset tietävät potilaan hoitosuunnitelman ja osaavat toteuttaa sitä Potilaskeskeisyys Pontinin (1999, 589) mukaan yksilövastuinen hoitotyö on työnjakomalli, joka mahdollistaa inhimillisen ja potilaskeskeisen hoitotyön toteuttamisen. Hegyvary (1987) korostaa yksilövastuisen hoitotyön filosofiaa, joka vaatii asiakas- ja potilaskeskeisyyttä. Hänen mukaansa filosofisia käsitteitä ovat potilaan kokonaishoito ja potilaskeskeinen hoitotyö. Yksilövastuinen hoitotyö korostaa Hegyvaryn mukaan hoitotyön jatkuvuutta ja etenkin vastuullisuutta ympärivuorokautisessa koordinoinnissa. Hoitotyön lähtökohtana pidetään humanististen arvojen toteuttamista. Näiden arvojen kuvaamisella pyritään ilmaisemaan se, mitä potilaskeskeisessä hoitotyössä pidetään hyvänä ja tavoiteltavana. Hoitotyön tavoitteena ovat laadultaan korkeatasoiset hoitotyön palvelut. (Voutilainen ym. 1994, 35.) Suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa nähdään yksilövastuisen hoitotyön mahdollisuus toteuttaa sekä potilaslähtöistä hoitotyötä (ks. Kaukkila ym. 1999, 2-5) että potilaskeskeistä työskentelytapaa (ks. Munnukka 1993,1). Potilaskeskeisyyden katsotaan toteutuvan silloin, kun potilaan saama hoito on yksilöllistä, jatkuvaa, kattavaa ja koordinoitua (Perälä 1989, 16). Potilaskeskeisyyden katsotaan toteutuvan erityisesti omahoitajan toiminnan kautta. (Pohjanheimo 1995, 74, Pukuri 1997, 23.) Potilaskeskeisessä hoitotyössä potilas ja hoitaja ovat tasavertaisia ja vastuullisia yhteistyökumppaneita. Potilaskeskeisyys toteutuu silloin, kun omahoitaja tuntee potilaan, hoitotyön toiminnan lähtökohtana on potilas ja hänen terveytensä. Potilasta on myös pidettävä yksilönä, jolla on oikeus itsemääräämiseen ja päätöksentekoon. Pohjanheimon (1995)
20 20 tutkimuksen mukaan haastateltujen potilaiden kokemukset potilaskeskeisyydestä erosivat sen mukaan, oliko heillä omahoitaja vai ei. Haastateltujen potilaiden kertomuksissa ilmeni, että omahoitajat sitoutuivat potilaskeskeisyyttä kuvaavien elementtien käyttöön muita paremmin. Potilailla, joilla oli omahoitaja, oli kokemuksia enemmän siitä, että heidän oma tahtonsa toteutui hoidossa. (Munnukka 1993, Pohjanheimo 1995, 74.) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) edellyttää, että potilasta kohdellaan hänen ihmisarvoaan, itsemääräämisoikeuttaan ja eheyttään kunnioittaen. Lisäksi laki edellyttää, että potilas saa riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa terveydestään, suunnitellusta hoidosta, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Potilaslaki korostaa potilaan aktiivista roolia. Keskeisenä ajatuksena potilaan itsemääräämisoikeudessa on, että potilas saa itse ratkaista asioita, jotka koskevat häntä itseään, hänen toimintaansa ja elämäänsä. Itsemääräämisoikeudella voidaan ymmärtää yksilöille tai ryhmille kuuluvaa valtaa, oikeutusta tehdä tai olla tekemättä omaa itseään ja hoitoaan koskevia päätöksiä tai oikeutta määrätä omista asioistaan ( Pukuri 1997, 22). Polikiinisessa hoitotyössä potilaskeskeisyys toteutuu siten, että omahoitaja neuvottelee potilaan polikliinisen hoitotyön tavoitteista, suunnittelee ja arvio hoitotyötä yhdessä potilaan kanssa. Potilaalla on oikeus ja mahdollisuus itse vaikuttaa omaan hoitoonsa. Hän voi itsemääräämisoikeuden perusteella kieltäytyä esimerkiksi lääkärin suunnittelemasta sytostaattihoidosta. Omahoitajan tehtävänä on pyrkiä kertomaan yhdessä lääkärin kanssa mahdollisista hoitovaihtoehdoista, jotta potilas löytää uusia ratkaisuja terveydentilansa parantamiseksi. ( Pukuri 1997, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.) Tässä tutkimuksessa potilaskeskeisyyden perusta on se, että potilas itse ohjaa omaa hoitoaan poliklinikalla neuvotellen omahoitajansa kanssa hoitotyön tavoitteista. Omahoitajan antama tieto potilaan tullessa poliklinikalle hänen terveydentilasta, hoitotoimenpiteistä ja niiden vaikutuksesta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen tukevat potilaan mahdollisuutta omaan päätöksentekoon hoidossaan. Lisäksi omahoitaja tukee potilaan omia ratkaisuja hyväksymällä erilaisten tunteiden ja toiveiden ilmaisun sekä potilaan omatoimisen osallistumisen hoitoonsa poliklinikalla.
21 Vastuullisuus Vastuullisuus on potilaan ja hoitajan vastuuta hoitoprosessissa. Vastuullisuus on potilaan yksilövastuiseksi hoitajaksi sitoutuneen hoitajan vastuuta potilaansa hoitotyön kokonaisuudesta hoitojakson ajan yksilövastuisessa hoitotyössä ( Hegyvary 1987, Perälä 1989). Paasovaaran (2000) mukaan erityisesti byrokraattisissa organisaatioissa, kuten terveydenhuollossa, toisinaan ajatellaan, että valta ja vastuu on muualla. Tälläinen ajattelu mahdollistaa vastuun välttämisen, jolloin työntekijä ei usko hallitsevansa omaa työelämäänsä. Vastuu (responsibility) voidaan erotella tehtävänä ja vastuullisuus (accountability) tapana ilmaista tai hoitaa tuo tehtävä. Vastuu keskittyy itse tehtävään. Vastuullisuus sisältää omasta toiminnasta vastaamisen ja lisäksi vastuussa olemisen asioista jollekin henkilölle. (Ersser & Tutton 1991, 6-7, 61.) Vastuullisuus ymmärretään suomalaisessa yksilövastuisessa hoitotyön tutkimuksessa omahoitajan vastuuna potilaan saamasta hoidosta ja tekemistään hoitotyön päätöksistä (Perkiö-Kuosmanen 2004). Omahoitajan katsotaan olevan vastuussa potilaalle, tämän perheelle tai läheisille, itselleen, työtovereilleen, osastonhoitajalle, työyhteisölle, omalle ammattikunnalleen ja yhteiskunnalle. (Harkila 1991, 7, Puolakka 2002, 21.) Pukurin (1997) mukaan omahoitaja on ensisijaisesti vastuussa potilaalle. Käytännön hoitotyössä omahoitaja paneutuu omien potilaidensa asioihin, on yhdessä heidän kanssaan ja hoitaa heitä työvuoronsa ajan. Pilli-Sihvolan (1999) ja Munnukan (2002) mukaan yksilövastuinen hoitaja toteuttaa itse potilaan välittömän päivittäisen hoidon yhteistyössä potilaan ja potilaan kokonaishoidossa mukana olevan moniammatillisen työryhmän sekä potilaan omaisten kanssa. Hoitajan potilaalle antamaa vastuullisuutta on se, että potilas saa tarvitsemansa hoitotyön palvelut, sisäistää tiedot ja taidot itsensä hoitamisesta siten, että hän kykenee selviämään elämäntoiminnoistaan itsenäisesti tai tarpeellisen avun turvin sairaalasta lähdön jälkeen (Munnukka 1993, 2002). Sairaanhoitaja on vastuullinen siitä, että potilaalla on tietoa, taitoa ja asenteelliset valmiudet toimia oman itsensä hyväksi sovittujen hoitomenetelmien mukaisesti. Potilas voi itse olla vastuullinen, kun potilaalle on ilmaistu hänen oma vastuunsa ja mahdollisuutensa toimia sen mukaisesti sairaalassa. Potilaalla on mahdollisuus luovuttaa vastuu asiantuntijoille, jos hän ei halua tai kykene vastuullisuuteen itse. (Voutilainen & Laaksonen 1994.)
22 22 Yksilövastuisessa hoitotyössä hoitotyöntekijöiden mielestä hoitajien vastuullisuus lisäsi potilaan hoidon laatua, mutta sitoutuminen vastuuhoitajiksi koettiin vaativana (Munnukka 1993, Pukuri 1997, Melchior ym. 1999, Pilli-Sihvola 1999). Partasen (1999) Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tekemän selvityksen mukaan vastuuhoitajana toimiminen vaatii aikaa. Jos henkilökunta ei tuntenut kykenevänsä toteuttamaan omahoitajuutta suunnitellusti, omahoitajiksi ei sitouduttu. Pakarisen (1999) mukaan yhteistyötä pidettiin tärkeänä potilaiden ja hoitotyöntekijöiden kanssa. Hoitajien oma työajan käyttö potilaan välittömään hoitoon lisääntyi, ja tutkimuksen mukaan omahoitajien mielestä oli tärkeää sitoutua vastuulliseen omahoitajan tehtävään. Munnukan ( 1993) mukaan hoitajat kokivat, että heillä oli aikaa toimia omahoitajana. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä selvityksessä vuosina 2000 ja 2002 ilmeni omahoitajuuden olevan ensimmäinen, josta luovuttiin, kun osastoilla oli kiire ja tehtäviä jouduttiin priorisoimaan ( Koivuselkä ym. 2002, Vesaluoma ym. 2002). Poliklinikalla omahoitaja toteuttaa vastuullisuutta huolehtimalla, että tarvittavat tutkimustulokset ja röntgenkuvat ovat valmiina potilaan poliklinikkakäyntiä varten. Omahoitaja kuuntelee potilasta ja kertoo hänelle tulevasta toimenpiteestä, jälkihoidosta sekä kontrolleista poliklinikalla. Omahoitajan vastuuta on potilaan polikliinisen kokonaishoidon toteuttaminen, välitön hoitotyö, opettaminen ja ohjaaminen. Lisäksi omahoitaja tukee potilasta ja potilaan läheisiä polikliinisen hoidon toteutumisessa siten, että he kykenevät selviytymään potilaan hoidon asettamista vaatimuksista sairaalajaksolla ja kotona. (Munnukka 1993, Partanen 1999, Perkiö-Kuosmanen 2004.) Tässä tutkimuksessa vastuullisuus tarkoittaa polikliinisen omahoitajan ammatillista vastuuta, joka on oikeutta ja velvollisuutta työskennellä tehokkaasti potilaiden terveyden edistämiseksi sekä paneutua joka työvuorossa hänen hoitoonsa. Omahoitajan vastuuta on tiedottaa potilaalle ja hänen läheisilleen, kehen he voivat turvautua, kun hän ei ole työvuorossa. Potilaan vastuullisuus toteutuu, kun omahoitaja turvaa potilaan tiedonsaannin hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan omassa hoidossaan. Omahoitaja tukee myös potilaan itsehoitoa terveytensä ylläpitämiseksi poliklinikalla sekä koko sairaalajaksolla ja kotihoidossa.
RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotYksilövastuisen hoitotyön toteuttaminen konservatiivisella tulosalueella hoitohenkilöstön arvioimana v. 2000
Yksilövastuisen hoitotyön toteuttaminen konservatiivisella tulosalueella hoitohenkilöstön arvioimana v. Helena Vesaluoma Hannele Laitinen Sirkka Auvinen Pirjo Aalto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotYKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMINEN POTILAIDEN ARVIOIMANA
YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMINEN POTILAIDEN ARVIOIMANA Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Pro gradu-tutkielma Anu Nyman TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Hoitotieteen
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian
LisätiedotPotilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8
Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotYKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN POTILAIDEN ARVIOIMANA
YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN POTILAIDEN ARVIOIMANA Johanna Leino ja Mari Kähärä Opinnäytetyö Lokakuu 2008 Sosiaali- ja terveysala Tekijä(t) Johanna Leino ja Mari Kähärä Julkaisun
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotYKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMINEN POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄSSÄ. Maarit Kalasniemi, Leena Kuivalainen ja Arja Ryhänen
Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin julkaisuja 32 YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMINEN POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄSSÄ Mittarin kehittäminen ja testaaminen Maarit Kalasniemi, Leena
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotMiksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?
Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
LisätiedotMAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN SAIRAANHOITAJIEN KÄSITYKSIÄ YKSILÖVASTUISESTA HOITOTYÖSTÄ
MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN SAIRAANHOITAJIEN KÄSITYKSIÄ YKSILÖVASTUISESTA HOITOTYÖSTÄ Abdulrahman Abdi Rage Opinnäytetyö Maaliskuu 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ
LisätiedotYksilövastuisen hoitotyön toteutuminen
Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin julkaisuja 35 Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen Seurantatutkimus operatiivisen hoitotyön alueella Arja Ryhänen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin ky Joensuu 2005
LisätiedotPotilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari
Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotYksilövastuisen hoitotyön toteutuminen naisen hoitotyössä hoitajien arvioimana
Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen naisen hoitotyössä hoitajien arvioimana Henna Liljeroos Anne Pikkarainen Opinnäytetyö Joulukuu 2010 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 5.6.2017 1 OMAHOITAJUUDEN KEHITTÄMISVERKOSTO Osallistujakunnat Kemijärvi, Kittilä, Muonio, Pello, Rovaniemi, Simo, Sodankylä, Tervola,
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotTahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä
hanke 2009-2011: Yhdessä uudella tavalla. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahanke, VeTePO Satakunnan sairaanhoitopiirin pilottihanke Tahdistinhoitajapoliklinikan kehittäminen ja potilasohjauksen
LisätiedotVASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä
VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan
LisätiedotOMAHOITAJUUDEN TOTEUTUMINEN - HOITAJIEN KOKEMANA
OMAHOITAJUUDEN TOTEUTUMINEN - HOITAJIEN KOKEMANA Aleksi Anto Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma
Lisätiedot2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta
LisätiedotAikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus
Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa
LisätiedotPohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän julkaisuja 2/2007
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän julkaisuja 2/2007 YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMINEN POHJOIS- KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄSSÄ seurantatutkimus
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotPÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS
PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS TUTKIMUKSEN TAUSTA Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Tämä tuonut tarpeita
LisätiedotOpiskelijapalaute 2018
Opiskelijapalaute 2018 Vastaajien kokonaismäärä: 53 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: Vastaajien määrä: 50 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% Valitse Akuuttiosasto 1 14% Akuuttiosasto 2 14% Geriatrinen
LisätiedotEtelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö
Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotHoitotyö terveysasemalla
Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotYksilövastuinen hoitotyö: Vastuuhoitajuuden kehittäminen Vihdin kotihoidossa
Yksilövastuinen hoitotyö: Vastuuhoitajuuden kehittäminen Vihdin kotihoidossa Halonen, Ruusa Toivonen, Kia 2016 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Yksilövastuinen hoitotyö: Vastuuhoitajuuden kehittäminen
LisätiedotSairaanhoitajien näkemys yksilövastuisen hoitotyön toteutumisesta Katriinan sairaalassa
Sairaanhoitajien näkemys yksilövastuisen hoitotyön toteutumisesta Katriinan sairaalassa Eskelinen Mervi, Lahtinen-Tambila Alma Pulkkinen Tanja 2010 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotHoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotHOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA
HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotHOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI
HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus
LisätiedotOpiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa
Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,
LisätiedotLapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotValtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen
Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme
LisätiedotYksilövastuinen hoitotyö - kirjallisuuskatsaus
Yksilövastuinen hoitotyö - kirjallisuuskatsaus Kovanen, Outi 2010 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Yksilövastuinen hoitotyö -kirjallisuuskatsaus Outi Kovanen Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotOpiskelijapalaute vuodelta 2017
1 (14) Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: 2 (14) 2. Ikäsi: 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? 5. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet?
LisätiedotSatu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty
Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotLihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?
Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotVanhuspalvelut vastuutyöntekijä
Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva
LisätiedotOmahoitajuuden toteutuminen Herttoniemen sairaalassa hoitajien arvioimana
Omahoitajuuden toteutuminen Herttoniemen sairaalassa hoitajien arvioimana Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja Opinnäytetyö 24.04.2007 Katri Ervasti Anne-Maria Haapanen Niina-Marika Vesa Päivi Vesala-Aho
LisätiedotHOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014
HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen
LisätiedotOnko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?
Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotLiite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi
KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa
LisätiedotMITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?
MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,
LisätiedotPotilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi
Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin
Lisätiedotsairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki
sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä järjestelmän omistaa Suomen Kuntaliitto ja käyttöä hallinnoi FCG valtakunnallisesti
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotHoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014
Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari
LisätiedotPäätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotVarautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotKASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN luonnos
KASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Ammattitaitovaatimukset: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa työskennellä kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan työn säädösten, arvopohjan ja ammattieettisten periaatteiden
LisätiedotLääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista
Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut
Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien
LisätiedotVarsinais-Suomen alueen vastaukset
Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn
LisätiedotLapsen näkökulma hyvään hoitoon
Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotKASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotItsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö
Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotLotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos
25.4.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos UUSI ASIAKAS- JA POTILASLAKI Itsemääräämisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus NYKYTILA Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia
LisätiedotSairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle
Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Perehdytyspäivä 7.6.2016 Satu Valkonen Sairaalapastori, työnohjaaja Uskonnonvapauslaki O Uskonnonvapaus
Lisätiedot