Loviisan kaupunki. Talousarvio ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Loviisan kaupunki Talousarvio ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto

2 2

3 Loviisan kaupunki Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille

4 Loviisan kaupunki Talousarvio ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä Julkaisija: Loviisan kaupunki Taitto: Tamara Liimatainen, Maria Lindroos Kouluttajana: Mika Nenonen, Porvoo International College Kuva: Janne Lehtinen

5 5 SISÄLLYSLUETTELO TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kaupunginjohtajan alkusanat 7 Suunnittelun lähtökohdat 8 Talousarvion yhteenveto 17 Loviisa-konserni ja sen tavoitteet 18 Loviisan vesiliikelaitos 19 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT 21 KÄYTTÖTALOUS - LOVIISAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE Vaalit 30 Tarkastuslautakunta 30 Valtuusto 31 Kaupunginhallitus 31 Yleinen hallinto ja konsernihallinto 32 Perusturvakeskus 46 Sivistyskeskus 64 Tekninen keskus 87 INVESTOINNIT 97 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT 105 LIITTEET 124 Loviisan vesiliikelaitos 125

6 6

7 7 Kaupunginjohtajan alkusanat Vuoden 2013 talousarvion laatiminen on tehty kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Maailmantalouden näkymät eivät osoita selviä merkkejä siitä, että talouden taantuma olisi ohi. Päinvastoin talouden näkymät ovat selkeästi heikentyneet myös täällä Suomessa ja sillä tulee olemaan vaikutuksia niin valtiontalouden kuin kunnallistaloudenkin kannalta. Valtio tulee säästämään toimintamenoissaan ja sillä on suoranaisia vaikutuksia kuntien taloudellisiin resursseihin ja toimintakenttään tulevaisuudessa. Lisäksi hallituksen kuntarakenneuudistus ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuudistus luo epävarmuutta tulevien vuosien taloussuunnitteluun. Vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu hyvässä yhteistyössä keskusten kanssa. Vuoden 2013 talousarvion lähtökohtana on ollut vuoden 2011 tilinpäätös. Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna toimintamenot kasvavat 6,8 % päätyen lukuun 108,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 talousarvioon verrattuna on kasvua sangen maltilliset 3,0 %. Vuoden 2013 talousarvion tuloksesta muodostuu lievästi alijäämäinen euroa. Lisäksi talousarviota on tasapainotettu esittämällä kiinteistöveron korottamista, tämän vaikutus on noin euroa vuositasolla. Lainamäärä per asukas nousee euroon per asukas mikä on vielä selkeästi alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Tilinpäätöksessä 2011 oli velkataakka euroa/asukas. Tulevat vuodet tulevat kuitenkin nostamaan velkataakkaa siten, että vuodelle 2015 arvioidaan velkataakan olevan euroa/asukas. Tämä luku ei ole vielä maamme mittakaavassa kohtuuttoman korkea mutta velkataakan hillitsemiseen on syytä paneutua todenteolla sillä muutoin kulkee kehitys taloudellisessa mielessä väärään suuntaan. Toimintakulujen kasvuun, joka pääsääntöisesti johtuu ostopalveluiden kallistumisesta ja henkilöstökuluista sekä sangen laajasta ja kattavasta palveluverkostosta, on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuoden 2013 aikana tulee keskusten valmistella ratkaisuvaihtoehtoja, joilla aikaansaadaan sellaisia päätöksiä ja linjaratkaisuja, jotka johtavat palvelurakenteiden uudelleen tarkasteluun ja arviointiin. Onko meillä varaa pitää kaikki palvelupisteet ja palvelut nykyisen laajuisina vai voidaanko toimintoja kustannustehokkuuden näkökulmasta entistä enemmän keskittää? Lisäksi meidän tulee aktiivisesti jatkaa ponnisteluja prosessien uudistamiseksi ja tehostamiseksi tavoitteena kustannushyödyt, joustavuus ja tehokkuus. Kun tulopuolelta vielä poistuu ns. kuntafuusiosta aiheutuvat porkkanarahat, aiheuttaa jo näiden poisjääminen paineita rakenteellisiin tarkastuksiin. Kun tähän lisätään vielä tulevien vuosien investointitarpeet, jotka taloussuunnittelukauden aikana olisivat peräti 27,7 miljoonaa euroa, on selvää, että tulopohjaa on vahvistettava, käyttötalouden hillitsemiseen on panostettava entistä enemmän ja selkeämpiä arvovalintoja ja priorisointeja on tehtävä yhteisen edun nimissä. Vuoden 2013 investoinnit ovat nettomääräisesti 11,6 miljoonaa euroa, josta suurin osa liittyy suomenkielisen koulukeskuksen rakentamiseen, peräti 7 miljoonaa euroa. Tämä hanke tulee olemaan suurin myös taloussuunnitteluvuonna Muihin suuriin hankkeisiin ei ole nyt taloudellisia edellytyksiä vaan vuoden 2013 muut hankkeet liittyvät lähinnä infrastruktuurihankkeisiin, asuntoalueiden kehittämisiin ja pienimuotoisiin kiinteistöjen kunnossapito investointeihin. Vaikka talousarvio vuodelle 2013 on saatu käytännössä tasapainoon aiheuttavat tulevaisuuden toimintaympäristöön liittyvät muutokset paineita kunnallistalouteen. Miten tulee käymään valtionosuusuudistuksen, miten työllisyys- ja talouspolitiikka kehittyy kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, miten tulevaisuuden muutokset erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä muuttavat kuntien kustannusrakenteita, miten kuntien lakisääteinen tehtäväkenttä kehittyy lähitulevaisuudessa. Haasteet eivät lopu kesken. Kaikesta huolimatta Loviisalla on kaikki edellytykset selviytyä tulevaisuuden haasteista. Tähän tarvitaan vahvaa yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin, kustannustietouden ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämisotetta siten, että palvelut tuotetaan mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti, ja aktiivisesti yritetään etsiä keinoja vaihtoehtoisille toimintatavoille tavoitteena kustannustehokkuus. Olavi Kaleva kaupunginjohtaja

8 8 Suunnittelun lähtökohdat Talousarvioesitys perustuu Loviisan kaupungin valtuuston hyväksyttyyn kaupunginstrategiaan. Hyväksytty strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka. Loviisa pienikaupunki, suuria elämyksiä Loviisan visiona on hyvinvoiva uutta teknologiaa ja energiamuotoja hyödyntävä kaksikielinen kaupunki, jossa merenranta, maaseutu ja hyvät lähipalvelut lisäävät asukkaiden ja lomailijoiden elämänlaatua. Loviisa mahdollistaa monipuolisen elinkeino- ja kulttuurielämän kehittymisen myös hyvien tietoliikenne- ja kulkuyhteyksien avulla. Loviisan kaupunki toimii avoimesti, oikeudenmukaisesti, suvaitsevaisesti ja tasapuolisesti. Toimintaperiaatteina kaikessa toiminnassa on hyvä palvelu, yhdessä tekeminen, vastuullisuus, aloitteellisuus, kaksikielisyys ja asiantuntemus. Toiminnan painopisteet 1. Asiakas ja kuntalainen: Toimivat palvelut, osallisuus ja hyvinvointi Asiakaslähtöistä palvelua annetaan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Vuorovaikutus-, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan ja kuntalaisviestintää tehostetaan. 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen ja sijainnin hyödyntäminen. Loviisa on vetovoimainen ja monien mahdollisuuksien merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa on tarjolla korkealaatuista asumista ja virkistystä. Loviisa lisää työpaikkojen ja asukkaiden sekä matkailijoiden määrää hyödyntämällä sijaintiaan kehityskäytävällä E18. 3.Henkilöstö ja johtaminen: Toimivat yhteistyö- ja johtamisjärjestelmät sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Loviisassa on luottamukseen, avoimuuteen ja arvostukseen perustuva yhteistyö- ja johtamisjärjestelmä. Loviisassa on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. 4.Talous: Terve ja kustannustehokas kuntatalous. Loviisassa on ennakoitavissa oleva tasapainoinen kuntatalous Kaupungin toiminnan tuottavuutta, toimintatapoja ja kustannustehokkuutta parannetaan.

9 9 Toimintaympäristö ja talousarvio-oletukset Yleinen taloudellinen tilanne Viimeisimmän suhdanne-ennusteen mukaan EU-maiden taloustilanne ei ole kohentunut maaliskuussa 2012 ennakoidulla tavalla ja talouden kehitystä ennakoivat indikaattorit ovat kääntyneet eurokriisin kärjistyttyä uudelleen laskuun. Taloudellisen kasvun vahvistuminen lykkääntyy siten edelleen. Ennusteiden mukaan käännepisteen arvioidaan olevan aikaisintaan vuoden 2013 puolivälissä, mutta merkittäviä riskejä huonompaankin kehitykseen on yhä olemassa (ETLA). Yleisen suhdannetilanteen heikkous näkyy useimpien EU-maiden valtiontalouksien kasvavina alijääminä. Myös Suomessa talouden taantuman merkit ovat selkeästi nähtävissä ja vuodesta 2013 on näillä näkymin muodostumassa hitaan kasvun vuosi. Viennin kasvu jää vaatimattomaksi ja yksityinen kulutus lisääntyy veronkorotusten ja infl aation kiihtymisen vuoksi vain marginaalisesti. Tuoreiden tilastojen mukaan valtion ja kuntien rahoitustilanne on kuluneen kesän aikana heikentynyt ja loppuvuodesta 2012 julkisyhteisöjen lainanottotarpeiden arvioidaan lisääntyvän. Suhdannetilanne heikkenee edelleen ja hidastaa veropohjien kasvua ja samanaikaisesti julkisten menojen odotetaan edelleen kasvavan. Julkisen talouden tasapainottaminen on tärkeää pitkän aikavälin ikääntymishaasteiden näkökulmasta. Pääsääntöisesti tasapainotus tapahtuu vuonna 2013 keräämällä lisää veroja valtion kassaan. Yleinen arvonlisävero kohoaa vuoden 2013 alusta 23 prosentista 24 prosenttiin. Henkilötuloverotus kiristyy, kun tuloveroasteikkojen infl aatio ja ansiotarkistuksista luovutaan. Lisäksi otetaan käyttöön useita ns. solidaarisuusveroja, joita peritään mm. suurista palkoista ja eläkkeistä sekä perinnöistä. Väestön ikääntyminen ja palvelujen kysynnän kasvu tulevat aiheuttamaan jatkossa myös kuntataloudelle suuria haasteita. Kaupungin asukkaat Elokuun 2012 lopussa Loviisan kaupungin asukasmäärä oli henkeä. Tilinpäätökseen 2011 verrattuna väkimäärä on kasvanut 10 hengellä.

10 10 Loviisan kaupungin väestömäärä on laskenut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 36 asukkaalla. Väestömäärä elokuussa 2011 oli asukasta, kun se tänä vuonna vastaavan ajankohtana oli asukasta. Loviisan strateginen asukasmäärätavoite vuodelle 2020 on asukasta, mikä on henkilöä enemmän kuin tilastokeskuksen ennuste. Tilastokeskuksen ennuste Loviisan asukasmäärästä vuodelle 2020 on asukasta. Loviisan kaupungin asukkaiden ikärakenteen painopiste on työssäkäyvässä väestössä. Yli vuotiaiden osuus on 56 % koko väestömäärästä. Väestön ennustetaan kuitenkin ikääntyvän. Tilastokeskus ennustaa yli 65-vuotiaiden määrän kasvavan vuoteen 2020 mennessä lähes 23 %:sta 29 %:iin ja työssäkäyvien osuuden vastaavasti pienentyvän. Lasten ja nuorten ikäryhmien oletetaan pysyvän lähes samalla tasolla. Väestön ikääntyminen ja palvelujen kysynnän kasvu tulevat aiheuttamaan jatkossa Loviisan kaupungille suuria haasteita, mikäli väestörakennetta ei pystytä kehittämään Loviisalle edullisempaan suuntaan. Työpaikat ja työllisyys Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 Loviisan kaupungin kokonaistyövoima oli henkilöä ja työttömyysaste oli elokuussa ,0 %. Loviisasta löytyy työpaikka noin 66 prosentille työssäkäyvistä loviisalaisista ja loput 34 prosenttia kulkee Loviisasta työpaikoilleen ympäri Suomea, pääsääntöisesti kuitenkin Porvooseen, Helsinkiin, Espooseen ja Kotkaan. Muilta paikkakunnilta Loviisassa käy puolestaan töissä vajaa henkilöä, joista suurin osa tulee Kotkan, Kouvolan, Pyhtään, Porvoon, Helsingin ja Lapinjärven seuduilta. Loviisan työttömyysaste on koko Uudenmaan vaikeimpia ja helmikuussa 2012 se kipusi koko Uudenmaan korkeimmaksi 10,1 %. Luvut ovat kuitenkin kääntyneet laskuun ja työttömyysaste oli elokuussa ,0 %.

11 11 Loviisan kaupungin taloudelliset näkymät Tulosennuste 2012 Loviisan kaupungin osavuosikatsaus tammi elokuulta 2012 osoittaa, että Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yhteenlaskettu tulos on talousarvion mukaisesti lievästi ylijäämäinen. Ennusteeseen sisältyy Loviisan Vesiliikelaitoksen ennakoitu nollatulos. Toimintakulujen ennustetaan ylittyvän talousarvion 1,6 miljoonalla eurolla. Merkittävin ylitys on erikoissairaanhoidossa, jossa palveluiden alkuvuoden käyttö näyttää siltä, että kulut ylittyisivät jopa 1,5 miljoonalla eurolla. Verotulokehitys on kuitenkin kokonaisuutena ollut suotuisaa. Koko vuoden verotuloennusteen arvioidaan siten olevan noin miljoona euroa talousarviota suurempi. Lopullinen verotus valmistuu vasta marraskuussa. Kiinteistöverotulojen ja yhteisöverotulojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 1,9 miljoonaa euroa budjetoitua suurempina. Kunnallisveroja sen sijaan ennustetaan kertyvän noin 0,9 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan 0,9 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Valtion talouden kehysbudjetissa lisätään tulevaisuudessa kuntien omavastuuosuutta peruspalvelujen rahoituksessa yhä enemmän ja siten valtionosuudet tulevat pienenemään jatkossa myös Loviisan kaupungin osalta. Investointihankkeet etenevät rakentamisohjelmien mukaisesti, paitsi Suomenkielisen koulukeskuksen ja Vesitornihankkeen osalta. Harmaakallion vesihuoltohanke on aikaistettu. Positiiviseen tuloskehitykseen on ollut omalta osaltaan vaikuttamassa kuntaliitoksen seurauksena saatu yhdistymisavustus, jota Loviisan kaupunki saa vuonna 2012 vielä 1,8 miljoonaa euroa. Yhdistymisavustusta ei makseta enää tulevana talousarviovuonna Etenkin verotulojen ja erikoissairaanhoidon menojen kehitys aiheuttavat suuren epävarmuustekijän kuluvan talousarvion toteutumiselle ja tulevan talousarvion laadinnalle.

12 12 Loviisan kaupunki Tammi-elokuu Koko vuosi (1 000 ) Toteuma (kumul.) Talousarvio Ero-% Edellinen vuosi Ennuste (12 kk) Erotus toteuma/ talousarvio Talousarvio Erotus ennuste/ talousarvio Ero-% Edellinen vuosi Toimintatuotot ,0 % ,3 % josta sisäiset ,4 % ,3 % josta ulkoiset ,1 % ,1 % Toimintakulut ,1 % ,4 % josta sisäiset ,6 % ,6 % josta ulkoiset ,0 % ,0 % Toimintakate ,4 % ,5 % Verotulot ,1 % ,6 % Valtionosuudet ,6 % ,6 % Rahoitustuotot ja kulut ,1 % ,4 % 890 Vuosikate ,1 % ,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % ,9 % Satunnaiset erät ,0 % ,0 % -459 Tilikauden tulos ,7 % ,0 % Tilinpäätössiirrot ,0 % ,0 % 389 Vähemmistöosuudet ,0 % ,0 % 0 Tilikauden yli-/alijäämä ,8 % ,5 % 2 518

13 13 Verotulot ja valtion osuudet Verotulot muodostuvat tuloverosta, kiinteistöverosta ja osuudesta yhteisöveron tuottoon. Kunnan päätäntävalta koskee tuloveroa ja kiinteistöveroa sekä koiraveroa. Loviisan kaupungissa ei peritä koiraveroa. Tuloveroprosentti Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista, joka on vuonna ,75 %. Talousarvioesitys on laadittu oletuksella, että tuloveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla. Kiinteistöveroprosentti Talousarvioesitys on laadittu sen oletuksen pohjalta, että yleistä kiinteistöveroprosenttia, vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttia sekä muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttia korotetaan siten, että uudet veroprosentit ovat seuraavat: yleinen kiinteistövero 1,0 % (0,90 %), vakituisten asuntojen kiinteistövero 0,50 % (0,35 %) sekä muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 1,0 % (0,95 %). Kiinteistöveroprosenttien korotuksella saadaan lisätuloja noin euroa. Oheisesta taulukosta selviää Loviisan kaupungin voimassa olevat kiinteistöveroprosentit sekä ehdotus vuoden 2013 kiinteistöveroprosenteiksi ja kiinteistöverolaissa säädetty kiinteistöverojen yläja alarajat. Kiinteistöveroa ei tarvitse maksaa vesialueesta, metsästä, maatalousmaasta, eikä puolustusvoimain käytössä olevista kiinteistöistä. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit. KIINTEISTÖVERO- PROSENTIT VEROTUSARVO 2013 VAIHTELUVÄLI KIINTEISTÖVERO- TUOTTO 2013 Yleinen kiinteistövero ,60 1,35 % 0,90 % 1,00 % Vakituisten asuntojen kiinteistövero ,32-0,75 % 0,35 % 0,50 % Muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistövero Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti korotettuna enintään 0,6 prosenttiyksiköllä 0,95 % 1,00 % Voimaloiden kiinteistövero ,60-2,85 % 2,85 % 2,85 % Yleishyödylliset yhteisöt ,00 1,35 % 0,00 % 0,00 % 0 Rakentamattomat rakennuspaikat ,00 3,00% 3,00 % 3,00 % YHTEENSÄ:

14 14 Osuus yhteisöveron tuotosta Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt maksavat tuloveroa yhteisöveron muodossa. Yhteisövero lasketaan kunkin yhteisön veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena. Liikelaitosten, julkisyhteisöjen ja yleishyödyllisten yhdistysten sekä laitosten yhteisöverovelvollisuus koskee vain elinkeinotuloja. Yritysten yhteisöverokanta on 24,5 % vuonna Yhteisöveron saajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Yhteisöverotuotto on merkittävä rahoituserä Loviisan kaupungin talousarviossa. Koska yhteisöverotuotto on riippuvainen yritysten tuloksesta, on tuoton suuruutta vaikea arvioida etukäteen. Yritykset ovat valtion talousarviossa saaneet lisäkannusteita yritteliäisyyteen mahdollisuuksina tehdä erilaisia lisävähennyksiä, mikä osaltaan vaikuttaa laskevasti yhteisöverotuoton kokonaismäärään. Yritysten saamat ylimääräiset vähennykset kuitenkin kompensoidaan kunnille yhteisöverotuoton jako-osuuksien kautta. Vuonna 2012 kuntien jako-osuus yhteisöverontuotosta on 28,34 %. Vuoden 2013 jako-osuus kunnille on vielä valmisteluvaiheessa. Hallituksen esitys on menossa eduskuntaan loka marraskuun vaihteessa, ja vasta sen jälkeen saamme selville kuntien lopullisen jako-osuuden vuoden 2013 yhteisöverotuotosta. Vuoden 2013 talousarvio lähtee oletuksesta, että yhteisöverotuottoa saataisiin 10,0 miljoonaa euroa. Verotulot yhteensä Talousarvioehdotus pohjautuu oletukselle, että verotuloja saadaan vuonna 2013 yhteensä 64,1 miljoonaa euroa. Oheisessa taulukossa kuvataan verotulojen toteumista ja ennustetta niiden kehityksestä Verotulojen kehitys-skatteinkomstutveckling Verotulot - Skatteinkomster Ennuste/Prog- TP/BS 2011 TA/BG 2012 nos 2012 TA/BG 2013 TS/BG 2014 TS/BG 2015 Kiinteistövero-Fastighetsskatt Yhteisövero-Samfundsskatt Kunnallisvero-Kommunalskatt

15 15 Valtionosuudet Valtion talouden kehysriihessä päätettiin vuosien mittavista kuntatalouteen vaikuttavista sopeuttamistoimista. Hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2012 alkaen on toteutettu vuosittain 631 miljoonan euron valtionosuusleikkaus, jonka seurauksena kunnilta jää saamatta valtionosuustuloja yhtensä miljoonaa euroa vuosina Maaliskuun 2012 kehysriihessä päätettiin lisäleikkauksista, jonka myötä kunnilta jää saamatta valtionosuutta yhteensä 875 miljoonaa euroa vuosina Yksittäiselle kunnalle leikkaukset tarkoittavat sitä, että kuntien rahoitusosuus kasvaa. Vuonna 2013 rahoitusosuus on keskimäärin 141 euroa per asukas. Vastaava luku kuluvan vuoden talousarviossa on 118 euroa per asukas. Omarahoitusosuus kasvaa siten keskimäärin 23 euroa per asukas vuodesta verrattuna vuoden 2012 talousarvioon. Kuntien peruspalvelujen rahoitusosuudet per asukas ovat suunnitelmakaudella 165 euroa/asukas vuonna 2014 ja 210 euroa/asukas vuonna Myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla hallitusohjelman mukaiset leikkaukset toteutetaan pääosin vuosina Valtionosuusindeksi mm. jäädytetään vuonna 2013 ja siitä aiheutuu valtionosuusrahoitukseen noin 60 miljoonan euron vähennys. Valtionosuuksien laskennallisena perusteena ovat tuotettujen palvelujen yksikkökustannukset. Yksikkökustannuksia korotetaan palvelujen tuottamiseen perustuvan kustannuskehityksen mukaisesti. Koska kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset vähentävät kuntien saamia verotuloja, kompensoidaan ne kunnille valtion budjettiesityksen mukaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusjärjestelmän kautta myös peritään kaupungilta verotuloihin perustuva valtionosuuden tasausta noin 1,9 miljoonaa euroa kun se tänä vuonna on noin 0,9 miljoonaa euroa. Talousarvioesitys vuodelle 2012 lähtee oletuksesta, että valtionosuutta saadaan euroa per asukas, eli yhteensä 25,8 miljoonaa euroa. Lainanotto ja rahoitustarve Kaupungin lainakanta tilinpäätöksessä 2011 oli 19,9 miljoonaa euroa eli euroa per asukas. Suomenkielisen koulukeskuksen investointihankkeen viivästymisen vuoksi lisälainanotolle ei ole ollut vuonna 2012 tarvetta. Lainoja on kuitenkin lyhennetty suunnitelman mukaisesti ja ennusteen mukaan lainamäärä vuoden 2012 lopussa on euroa per asukas. Kaupungin investointitarve on haasteellinen. Kaupungin omistuksessa on suuri kiinteistömassa, jotka vaativat eritasoista korjausta ja saneerausta. Vuoden 2013 investointisuunnitelma on 11,7 miljoonaa euroa. Talousarvioesityksessä kaupungin vuosikate on 2,6 miljoonaa euroa ja lainojen laskennalliset lyhennykset 3,4 miljoonaa euroa. Tasapainoisessa taloudessa vuosikatteella pitäisi voida rahoittaa investoinnit. Suunniteltu investointitaso on talousarviossa niin suuri, että uutta talousarviolainaa on nostettava vähintään 13 miljoonaa euroa, ellei tulovirtaa saada kasvatetuksi esimerkiksi kiinteistöjä myymällä. Lainan lisäys 13 miljoonalla eurolla kasvattaa lainoja asukasta kohden euroon.

16 16

17 17 Talousarvion yhteenveto C1 Loviisan kaupunki (1 000 ) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 TA 2013 Muutos TP 2011/ TA 2013 TS 2014 TS 2015 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Toimintatuotot yhteensä josta sisäiset Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä josta sisäiset Toimintakate josta sisäiset Toimintakate ulkoinen Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät, TP siirrot Tilikauden yli-/alijäämä

18 18 Loviisa-konserni ja sen tavoitteet Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useampien juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kuntakonsernitilinpäätökseen yhdistellään myös osuudet osakkuusyhteisöjen voitosta ja tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Osakkuusyhteisöjä ovat yhteisöt, jossa kaupungilla on merkittävä omistusosuus, mutta joissa e.m. määräysvaltaa ei ole. Kuntayhtymät sisältyvät kunnan konsernitilinpäätökseen riippumatta siitä, kuinka suuri osuus kunnalla on kuntayhtymässä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Loviisan kaupungin konserniohjeet, joissa määritellään konsernijohtamista koskevat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Konserniohjeet koskevat Loviisan kaupunkia ja tytäryhteisöitä sekä näiden tytäryhteisöjä. Ohjeella on keskeinen merkitys kaupungin omistajapolitiikan välineenä. Kaupunkia kuntayhtymissä edustaville henkilöille annetaan myös konserniohjeen mukaisia toimintaohjeita. Edustajia informoidaan siitä, että heidän on tärkeää välittää jatkuvasti asianmukaista tietoa kyseisen yhteisön toiminnasta kaupungille. Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa niiden toteuttamista. Kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa kunnan konsernijohdolle tavoitteita ja määritellä periaatteita tytäryhteisöjen toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisöjen toimielimissä. Kaupungin tilinpäätöksen toimintakertomuksessa on selonteko asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Loviisan kaupungin konserniin kuuluvat tytäryhteisöt eivät ole liikeyrityksiä ja markkinatilanteessa toimivia yhteisöjä vaan ne ovat pääosin kiinteistöyhteisöjä, joiden tehtävä ei ole tuottaa kunnalle voittoa vaan huolehtia kunnan asuntotarjonnasta. Lisäksi konserniin kuuluu säätiöitä pohjautuen sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin. Edelleen konserniin kuuluu monen kunnan omistama voittoa tavoittelematon käyttöveden hankinnasta vastaava Loviisan seudun Vesi Oy. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia ja käyttää omistajan ohjausvaltaa. Operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Kuntakonsernin tavoitteena ovat: 1. Tytäryhteisöjen raportoinnin sisällyttäminen konserniraportointiin. 2. Omistajapoliittinen ohjelma, jossa määritellään kaupungin omistajapolitiikka. 3. Palvelutalo Esplanadin aseman määrittely kuntakonserniin nähden. 4. Kiinteistöyhtiöiden talouden harmonisointi: luoda vahvoja ja taloudellisesti tasapainoisia kiinteistöyhtiöitä huomioida, että kiinteistöt ovat taloudeltaan hyvin eritasoisia mahdollisen fuusion olisi tapahduttava asteittain esim. fuusioimalla ensin kunkin vanhan kunnan kiinteistöyhtiöt tavoitteena on sopeuttaa kiinteistökanta vastaamaan olemassa olevaa kysyntää ja tulevaisuuden tarpeita (uudistuotantotarpeet) selvitetään Aralta ja Valtiokonttorilta saatavat mahdolliset hallinnolliset toimenpiteet ja tuet.

19 19 5. Konserniin kuuluvien kiinteistöyhtiöiden ja säätiöiden tulee huolehtia asuntojen vuokraamisesta siten, että asunnot on vuokrattu mahdollisimman tehokkaasti. Vuokratason määrittelemisessä noudatetaan konsernin sisällä yhteisiä periaatteita ja kohdellaan vuokralaisia mahdollisimman tasapuolisesti. Vuokra-asuntojen kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti ja kohdeltava vuokralaisia tasapuolisesti. 6. Tytäryhteisöjen tulee tavoitella tasapainoista tulosta tilikaudelle Loviisan vesiliikelaitos Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan perustanut kunnallisen vesiliikelaitoksen, joka toimii kaupunginhallituksen alaisena. Liikelaitoksen toimintaa ohjataan kuntalaissa sekä liikelaitoksen johtosäännöllä. Vesiliikelaitoksella on oma johtokunta, asiat johtokunnalle esittelee vesihuoltopäällikkö. Johtokunta päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa, Kuntalaki 87c. Liikelaitoksen talousarvion hyväksyy kuntalain mukaisesti johtokunta. Johtokunta myös päättää liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista. Johtokunnan esitys talousarvioksi on talousarviokirjan liitteenä. Valtuusto asettaa liikelaitokselle tuottotavoitteet sekä hyväksyy mahdolliset vesiliikelaitokselle annettavat takaukset ja muut avustukset, mikäli vesiliikelaitos ei pysty niitä omalla tulonmuodostuksellaan kattamaan. Vesiliikelaitoksen talousarvioesitys sisältää investointi- että rahoitussuunnitelman. Kaikki investoinnit rahoitetaan lainanotolla ja mahdollisella Ympäristökeskuksen tuella, jota Vesiliikelaitos hakee. Vuodelle 2013 Loviisan Vesiliikelaitoksen rahoituslaskelmassa pitkäaikaista lainaa esitetään otettavaksi ,00 euroa. Johtosäännön mukaisesti valtuusto antaa Loviisan Vesiliikelaitoksen johtokunnalle valtuudet nostaa pitkäaikaista talousarviolainaa vuonna 2013 yhteensä ,00 euroa investointien rahoittamiseen. Loviisan Vesiliikelaitoksen tulee tavoitella tasapainoista tulosta vuosittain ja pyrkiä pitämään hinnankorotukset maltillisina.

20 20

21 21 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT

22 22 Loviisan kaupunki TULOSLASKELMA, ulkoinen TILINPÄÄTÖS 2011 TALOUSARVIO 2012 ENNUSTE 2012 RAAMI 2013 TALOUSARVIO 2013 TS (1 000 ) 2014 TS (1 000 ) 2015 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Sunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -557 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/Poistot % Vuosikate, euro/asukas Kertynyt yli-/alijäämä (ilm. liikelaitos) Asukasmäärä vuoden lopussa

23 23 Loviisan kaupunki TALOUSARVION RAHOITUSOSA TILINPÄÄTÖS 2011 TALOUSARVIO 2012 ENNUSTE 2012 RAAMI 2013 TALOUSARVIO 2013 TS (1 000 ) 2014 TS (1 000 ) 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Tavoitteet ja tunnusluvut Lainanhoitokate 2,0 0,4 0,8 1,2 0,5 0,6 0,7 Kassan riittävyys 23 Lainat/asukas Lainakanta (1 000 ) Sitova valtuustoon nähden

24 24 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMISEEN LOVIISAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 Eliminoinnit Kunnan tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma Liikelaitokset Kunta Liikelaitokset ml. liikelaitos Toimintatuotot Myyntituotot, ulkoiset Myyntituotot, sisäiset Maksutuotot Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset,kaupungilta 0 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot, sisäiset Toimintakulut 0 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Palvelujen ostot, sisäiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset Avustukset Avustukset liikelaitokselle 0 Muut toimintakulut Muut toimintakulut, sisäiset Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 0 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Korvaus peruspääomasta 0 Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN RAHOITUKSEN MUODOSTAMISEEN Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

25 25 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO ULKOINEN Sitovuus Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Vaalit N 0 0 Tarkastuslautakunta N 39 0 Valtuusto N Kaupunginhallitus N Yleinen hallinto ja konsernihallinto N Perusturvakeskus N Sivistyskeskus N Tekninen keskus N TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B 23 Muut rahoitustuotot B Korkokulut B 702 Muut rahoituskulut B 7 Satunnaiset erät B 0 0 INVESTOINTIOSA Yleinen hallinto ja konsernihallinto yli euron hankkeet yhteensä B alle euron hankkeet yhteensä B 104 Perusturvakeskus yli euron hankkeet yhteensä B 200 alle euron hankkeet yhteensä B 195 Sivistyskeskus yli euron hankkeet yhteensä B alle euron hankkeet yhteensä B 179 Tekninen keskus yli euron hankkeet yhteensä B alle euron hankkeet yhteensä B RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 592 TALOUSARVIO YHTEENSÄ * N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/-tuloarvio

26 26 Keskusten yhteenveto määrärahoista ja tuloarviosta 2011 Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2012 Ennuste 2013 Talousarvio C6 C8 C10 C11 C5 C30 VAALIT Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen TARKASTUSLAUTAKUNTA Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen KAUPUNGINVALTUUSTO Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen KAUPUNGINHALLITUS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen YLEINEN HALINTO JA KONSERNIHALLINTO Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen PERUSTURVAKESKUS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen

27 27 C40 C Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2012 Ennuste 2013 Talousarvio SIVISTYSKESKUS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen TEKNINEN KESKUS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen KAUPUNKI YHTEENSÄ Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen VESILIIKELAITOS Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen KAUPUNKI + VESILIIKELAITOS YHTEENSÄ Tulot, ulkoiset Tulot, sisäiset Menot, ulkoiset Menot, sisäiset NETTO, ulkoinen NETTO, sisäinen

28 28 LOVIISAN KAUPUNKI - LOVISA STAD, ulkoinen - externa (ml. liikelaitos/inkl. affärsverket) TALOUSARVION TUNNUSLUVUT - BUDGETENS NYCKELTAL TP 2011 BS 2011 TA 2012 BG 2012 Ennuste Prognos TA 2013 BG 2013 Asukasluku - Invånarantal Veroprosentti - Skattesats 19,75 19,75 19,75 19,75 Käyttömenot milj. - Driftsutgifter mn 103,9 107,9 110,1 111,2 muutos% - förändrings% ,9 7,0 Käyttömenot/asukas - Driftsutgifter/invånare Käyttötulot milj. - Driftsinkomster mn 26 24,9 24,9 23,8 muutos% - förändrings% ,3-8,3 Toimintakate milj. - Verksamhetsbidrag mn 77,9 83,0 85,2 87,4 muutos% - förändrings% ,3 12,1 Toimintakate /asukas - Verksamhetsbidrag /invånare Verotulot yht. milj. - Skatteintäkter totalt mn 61,1 60,9 61,9 64,1 Verotulot /asukas - Skatteintäkter /invånare Valtionosuudet milj. - Statsandelar mn 23,9 24,9 25,8 25,9 Valtionosuudet /asukas - Statsandelar /invånare Vuosikate milj. - Årsbidrag mn 8,1 3,6 3,7 3,3 Vuosikate /asukas - Årsbidrag /invånare Vuosikate/poisto % - Årsbidrag i % av avskrivningar 149,4 99,0 101,0 92,0 Investoinnin netto milj. -Investeringar netto mn 3,7 13,7 4,0 14,1 Investoinnit /asukas - Investeringar /invånare Lainakanta milj. - Lånestock mn 19,9 28,4 16,3 27,7 Lainakanta /asukas - Lånestock /invånare Lainanhoitokate - Låneskötselbidrag 2,0 0,4 0,8 0,6

29 29 KÄYTTÖTALOUS LOVIISAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2013

30 30 Vaalit Vastuuhenkilö: hallintojohtaja EU-vaalit järjestetään vuonna 2014 ja eduskuntavaalit vuonna Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) (1 000 ) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 TA 2013 Muutos TP 2011/ TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot josta sisäiset ja konserni Toimintakulut josta sisäiset ja konserni Toimintakate josta sisäiset ja konserni Toimintakate ulkoinen Tarkastuslautakunta JHTT:n tilintarkastus hoidetaan sopimuspohjalta Oy Audiator Ab:n kanssa. Tarkastuspäiviä on Sopimus nykyisen tilintarkastusyhteisön kanssa päättyy 2013 tilintarkastuksen laadinnan jälkeen ja kilpailutus tilintarkastuksesta julkaistaan vuoden 2012 lopulla. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) (1 000 ) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 TA 2013 Muutos TP 2011/ TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot josta sisäiset ja konserni Toimintakulut josta sisäiset ja konserni Toimintakate josta sisäiset ja konserni Toimintakate ulkoinen

31 31 Valtuusto Lokakuussa 2012 valitaan uusi valtuusto, jolle on varauduttu järjestämään kunnallishallintoon liittyvää koulutusta. Valtuuston kokouksia pidetään pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja valtuuston iltakouluja järjestetään tarvittaessa. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) (1 000 ) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 TA 2013 Muutos TP 2011/ TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset Toimintakate josta sisäiset Toimintakate ulkoinen Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kokouksiin voivat osallistua myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajat ja heillä on läsnäolo-, sekä puheoikeus kokouksissa. Kaupunginhallituksen tavoitteena on kehittää toimintaa strategisempaan suuntaan. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) (1 000 ) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 TA 2013 Muutos TP 2011/ TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot josta sisäiset ja konserni Toimintakulut josta sisäiset ja konserni Toimintakate josta sisäiset ja konserni Toimintakate ulkoinen

32 32 Yleinen hallinto ja konsernihallinto Vastuuhenkilö: kaupunginjohtaja Toiminta-ajatuksena on tuottaa ja toteuttaa laadukkaat palvelut asukkaille kustannustehokkaasti. Toiminnan päämäärinä ovat toimintatapojen jatkuva parantaminen, tuottavuuden lisääminen ja ennakoitavissa oleva, tasapainoinen talous. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) (1 000 ) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 TA 2013 Muutos TP 2011/ TA 2013 TS 2014 TS 2015 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Toimintatuotot yhteensä josta sisäiset Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä josta sisäiset Toimintakate josta sisäiset Toimintakate ulkoinen

33 33 Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille Vastuualueen nimi: Hallintopalvelut Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Vastuualueen tehtävät Hallintopalveluiden vastuualue ohjaa kaupungin henkilöstöstrategian toteutumista ja huolehtii henkilöstöhallinnon tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Vastuualue koordinoi kaupungin ulkoista ja sisäistä viestintää ja kehittää niiden vuorovaikutteisuutta ja ajankohtaisuutta. Hallintopalveluiden vastuualue edistää myönteisen kaupunkikuvan muodostumista ja kuntalaisten yhteenkuuluvuutta markkinoinnin ja viestinnän keinoin. Vastuualueen tehtävänä on edistää toiminnan tehokkuutta ja vähentää sisäistä ja ulkoista byrokratiaa tuottamalla tehokkaita ja käyttäjäystävällisiä sekä samalla tietoturvallisia ja toimintavarmoja IT-palveluja. Vastuualue luo mahdollisuudet luottamushenkilötyön kehittämiselle ja avoimelle toimintakulttuurille sekä kuntalaisiin, luottamushenkilöihin että työntekijöihin ja muihin sidosryhmiin nähden. Vastuualueen toiminnan päämäärät toiminnan tehokkuuden parantaminen henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen vuorovaikutteisen viestinnän edistäminen hyvän kuntamaineen saavuttaminen toimintavarmojen ja keskusten toimintaa tukevien IT-palveluiden tarjoaminen selvitetään mahdollisuutta siirtyä elektronisiin esityslistoihin. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella Hallintopalveluiden toimintaympäristöä koskevat pääosin samat muutokset ja haasteet, jotka koskevat kuntasektoria ja Loviisan kaupunkia yleisemminkin. Maailmantalouden jatkuva epävarmuus ja valtiontalouden kiristymisen myötä paineet kuntakoon kasvuun ovat lisääntyneet. Loviisan tavoitteena on pysyä itsenäisenä kuntana myös jatkossa, vaikka kuntarakenteessa tapahtuukin lähivuosina muutoksia. Hallintopalveluiden osalta tämä tarkoittaa pyrkimystä tehostaa ja yhtenäistää hallintoa ja sen toimintatapoja koko kaupunkiorganisaatiossa. Hallinnon ja luottamushenkilöiden strateginen suunnittelutyö vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä päätöksenteossa, luottamushenkilökoulutusta ja henkilöstökoulutusta asioiden valmistelussa ja vastuiden tuntemisessa. Henkilöstöhallinnon puolella muutokset liittyvät henkilöstön keski-iän kasvusta johtuviin terveyshaasteisiin ja eläköityvien työntekijöiden määrän kasvuun. Haasteisiin vastataan muun muassa työhyvinvoinnin edistämisellä, koulutuksella, sisäisen viestinnän parantamisella ja markkinoinnilla sekä muilla toimenpiteillä, joilla Loviisan houkuttelevuutta niin kaupunkina kuin työnantajana parannetaan. Tietohallintopuoli tarkastelee tapoja hyödyntää hyvällä tasolla olevaa verkkoinfrastruktuuria niin kaupungin henkilöstön kun kuntalaisten palvelemiseen sekä mahdollistaakseen kustannustehokkaiden ja keskusten toimintaa tukevien palveluiden tarjonnan.

34 34 Vuoden 2013 avaintavoitteet, operatiiviset ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Kaupunginkanslia: AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) Seuranta ja toimeenpano Uudet luottamushenkilöt tuntevat kunnallisen järjestelmän pääpiirteet. Koulutuksen järjestäminen uusille luottamushenkilöille. Järjestetään niin sisäistä kuin ulkoista koulutusta luottamushenkilöille. Osavuosiraporttien yhteydessä Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Henkilöstöyksikkö: AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) Seuranta ja toimeenpano Avoimen ja vuorovaikutuksellisen esimiestyön kehittäminen. Esimiestyö on ammattitaitoista. Laaditaan kaupungin strategiaan liittyvä henkilöstöohjelma. Osavuosiraporttien yhteydessä Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen. Esimiestoiminnassa noudatetaan virka- ja työehtosopimuksia ja kaupungin strategiaa ja ohjeita. Henkilökunta voi hyvin ja työilmapiiri on kannustava. Työterveyshuollon käyntimäärät, sairauspoissaolot. Esimiestyötä tuetaan koulutuksilla ja esimiestapaamisilla. Kehitetään esimiehille suunnattua mentorointitoimintaa. Yhteisillä henkilöstöpoliittisilla linjauksilla lisätään oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Työssä jaksamista tuetaan varhaisen puuttumisen mallin avulla. Sairauspoissaolojen seuranta ja ennaltaehkäisy yhteistyössä työterveys-huollon kanssa. Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö ja työhyvinvointikoordinaattori. Osavuosiraporttien yhteydessä Kehitetään vaikuttamismahdollisuuksia ja palkitsemisjärjestelmää. Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö ja työhyvinvointikoordinaattori. Osaamisen vahvistaminen ja muutoskyvyn tukeminen. 4 Henkilökunta hakeutuu kou-lutuksiin ja kehittää ammattitaitoaan. Toteutettujen koulutusten määrä ja osallistujamäärä. Savuton Loviisa-projektin käynnistäminen. Laaditaan keskusten tarpeiden mukainen koulutussuunnitelma, jonka mukaan vuoden koulutukset toteutetaan. Osavuosiraporttien yhteydessä Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö ja työhyvinvointikoordinaattori

35 35 Viestintäyksikkö: AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) Seuranta ja toimeenpano Vuorovaikutteinen ja yhtenäinen kuntalaisviestintä. Viestintäkäytäntöjen ja vastuiden kehittäminen. Selkeän virkakielen edistäminen. Kuntalaisten osallistumisen edistäminen. Viestintäohjelman hyväksyminen ja jalkauttaminen. Uusien kriisiviestintäohjeiden hyväksyminen ja jalkauttaminen. Viestintäkoulutus ja kielenhuolto. Osavuosiraportointi Vastuuhenkilö: viestintäpäällikkö Monikanavainen kuntalaisviestintä. Sähköisten palveluiden kehittäminen. Hyvä kuntamaine Loviisa myönteisesti esillä julkisuudessa. Kaupungin tunnettuus kasvaa. Loviisaa pidetään hyvänä asuinpaikkana. Loviisalla on hyvä työnantajamaine. Viestintäohjelmaan laaditaan markkinointiosa. Asumis-, tapahtuma- ja matkailumarkkinointia käytetään Loviisan tunnetuksi tekemiseen asuinpaikkana, matkailukohteena ja yritysten sijaintipaikkana. Markkinointiyhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Osavuosiraportointi Mediaseuranta Vastuuhenkilö: markkinointisuunnittelija Tietohallintoyksikkö: AVAINTAVOITE Tavoitetaso/Mittari Toimintasuunnitelma (Keino) Seuranta ja toimeenpano Kansalaisverkko julkisilla paikoilla. Tietojärjestelmäkartoitus Asiakastyytyväisyys Loviisan kaupunki tarjoaa tietyissä julkisissa paikoissa langattoman lähiverkon yleiseen käyttöön. Loviisan kaupungin tietojärjestelmien kokonaislinjaus kattaen sekä asiakasrajapinnan että tukijärjestelmät. HelpDesk-pyyntöjen seuranta, priorisointi ja vastuuttaminen. Langattoman lähiverkon rakentaminen määriteltyihin julkisiin paikkoihin, esim. urheilu- ja liikuntapaikat, vierasvenesatama, kirjastot ja koulut. Selvitys järjestelmien nykytilasta ja kehityssuunnitelma. Suunnitelma kattaa sekä keskusten järjestelmät että yhteisen ERP-järjestelmän (Enterprice Rescource Planning). Itsepalvelukulttuurin kehittäminen. Raportointi neljännesvuosittain. Vastuuhenkilö: tietohallintopäällikkö Tilinpäätösraportoinnin yhteydessä. Vastuuhenkilö: tietohallintopäällikkö Raportointi neljännesvuosittain. Dokumentaation kehittäminen usein toistuvien tukipyyntöjen varalle. Asiakastyytyväisyysmittaus Vastuuhenkilö: tietohallintopäällikkö