PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 4/ 2014 Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 4/ 2014 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 10. marraskuuta 2014 klo Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali Asiat 15 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle Läntisen perusturvapiirin yhteistoiminta alkaen/ yhteistoimintasopimuksen muuttaminen.. 50

2 Padasjoen kunta PÖYTÄKIRJA 4/ 2014 Kunnanvaltuusto 44 KOKOUSAIKA Maanantai 10. marraskuuta 2014 klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kuntala, valtuustosali Ahola Pirkka, pj. Hännikäinen Rauno, I vpj. Vilkman Mira, II vpj. Aarto Tiina Ahokkanen Hilkka Ahola Pasi Heinäjoki Aila Hännikäinen Mervi Härkönen Antti Kontra Jukka Mertsalmi Ilkka Mertsalmi Paula, varavaltuutettu Nieminen Juha Pylvänen Ilpo Rouvila Esa Räsänen Antti Saarinen Anita Sandholm Janne Savola Silja Syrjänen Erkki Toivonen Heikki MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Jaakkola Heikki Laakso Kristiina Rantanen Seppo Leppialho Juha Räsänen Oskari Sandholm Saska kunnanjohtaja hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä tekninen johtaja sivistystoimenjohtaja nuorisovaltuutettu nuorisovaltuutettu LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tiina Aarto ja Esa Rouvila. PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Pöytäkirja tarkastetaan Kuntalassa klo 9. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme PÖYTÄKIRJA PIDETÄÄN YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Puheenjohtaja Pirkka Ahola Padasjoki Tiina Aarto Paikka ja pvm Padasjoki Pöytäkirjanpitäjä Kristiina Laakso Esa Rouvila Allekirjoitus hallintojohtaja Kristiina Laakso

3 45 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2015 Khall. 159 Kiinteistöverolain ( / 654) ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten mukaisesti kiinteistön omistaja suorittaa kiinteistön arvon perusteella veroa kiinteistön sijaintikunnalle. Tätä lakia sovellettaessa kiinteistön arvona pidetään varallisuuden arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 5 luvun ja sen nojalla annettujen säännösten ja päätösten mukaisesti laskettavaa arvoa kiinteistöveron määräämisvuotta edeltävältä kalenterivuodelta. Laissa kiinteistöllä tarkoitetaan tonttia, tilaa ja muuta Suomessa sijaitsevaa, itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisterilaissa (392/1985) tarkoitettuun kiinteistörekisteriin. Lain säännöksiä sovelletaan myös kiinteistöön kuuluvaan erottamattomaan määräalaan. Kiinteistövero kohdistuu maapohjan lisäksi myös rakennuksiin ja rakennelmiin. Saman omistajan omistamia kiinteistöjä ei lasketa yhteen veroperustetta määrättäessä, vaan vero määrätään kaikista kiinteistöistä erikseen. Kiinteistöveroa ei suoriteta metsästä, maatalousmaasta eikä eräistä kiinteistöverolain 3 :ssä erikseen nimetyistä kohteista. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan kaikkiin veronalaisiin kiinteistöihin sikäli kuin lain :stä ei muuta johdu. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi on määrättävä vähintään 0,60 ja enintään 1,35. ( /969) ja pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosentiksi vähintään 0,32 ja enintään 0,75. ( /969). Lisäksi kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen veroprosentin rakennuksille, joiden huoneistojen pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun asumiseen kuin vakituiseen asumiseen. Tämä veroprosentti voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Poiketen siitä, mitä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään,

4 46 kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin alemmaksi, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä tarkoitetun rakennuksen kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Edelleen kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen laissa määrätyin ehdoin rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on enintään 3,00. Muissa kunnissa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin määrääminen on harkinnanvaraista, mutta 14 pääkaupunkiseudun kaupungissa / kunnassa se on pakollista. Verotusta toimitettaessa verovirasto laskee ja maksuunpanee kiinteistöveron. Kiinteistöveroa ei määrätä, jos verovelvollisen veron määrä olisi pienempi kuin 17 euroa. Verovirasto voi toimittaa säännönmukaisen kiinteistöverotuksen verohallinnon rekistereissä olevien tietojen perusteella kuulematta verovelvollista. Muutoin kuulemisesta ja perustelemisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään. ( /1069) Valtuuston päättämät kiinteistöveroprosentit vuonna 2014 ovat Padasjoella seuraavat: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,75 Vakinaisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 0,60 Muiden asuntojen kiinteistöveroprosentti 1,20 Tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä 0,00 Vuonna 2014 kiinteistöveroa on kunnan hyväksi maksuunpantu noin euroa. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se vahvistaa vuodelle 2015 seuraavat kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,75 Vakinaisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 0,60 Muiden asuntojen kiinteistöveroprosentti 1,20 Tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan

5 47 kiinteistöveroprosentti, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä 0,00 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 15 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto vahvistaa vuodelle 2015 seuraavat kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,75 Vakinaisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 0,60 Muiden asuntojen kiinteistöveroprosentti 1,20 Tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä 0,00 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

6 48 TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2015 Khall. 160 Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän marraskuun 17. päivänä. Valtuuston on siten päätettävä prosentin suuruudesta kokouksessaan Samassa yhteydessä valtuuston on päätettävä myös tulevan vuoden kiinteistöveroprosenteista. Tuloveroprosentti ilmoitetaan verohallitukselle neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kunnallisveroa tilitettiin kunnalle vuonna 2013 noin euroa. Vuodesta 2013 saakka kunnan tuloveroprosentti on ollut 20,00. Talousarvioseminaarissa valtuustolle esiteltiin lautakuntien sekä perusturvan toimijoiden esityksiin perustuva talousarvion 2015 tuloslaskelma, jossa tilikauden alijäämä on runsaat euroa. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se vahvistaa vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 21,00. Päätös: Keskustelun kuluessa Erkki Syrjänen esitti, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se vahvistaa vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 20,00. Hänen esitystään kannattivat Ilkka Mertsalmi, Silja Savola ja Aila Heinäjoki. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava, kannatettu esitys, oli asiasta äänestettävä. Hän teki seuraava esityksen äänestysmenettelyksi: Äänestys toimitetaan nimenhuutoäänestyksenä, jossa ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan esitystä, vastaavat JAA ja ne, jotka kannattavat Erkki Syrjäsen esitystä, vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 EI ääntä (Räsänen, Heinäjoki, Aarto, Mertsalmi, Pylvänen, Savola, Syrjänen). JAA ääniä ei annettu. Puheenjohtaja totesi, että Erkki Syrjäsen esitys oli tullut kunnanhallituksen päätökseksi.

7 49 Kvalt. 16 Kunnanhallitus: Valtuusto vahvistaa vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 20,00. Päätös: Keskustelun kuluessa varavaltuutettu Paula Mertsalmi esitti, että vuoden 2015 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 20,50. Hänen esityksensä raukesi kannattamattomana. Valtuutettu Heikki Toivonen esitti, että vuoden 2015 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 21,00. Hänen esitystään kannattivat valtuutetut Mervi Hännikäinen ja Jukka Kontra. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava, kannatettu esitys, oli asiasta äänestettävä. Hän teki seuraava esityksen äänestysmenettelyksi: Äänestys toimitetaan nimenhuutoäänestyksenä, jossa ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen esitystä, vastaavat JAA ja ne, jotka kannattavat Heikki Toivosen esitystä, vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 JAA ääntä (Ahokkanen, Heinäjoki, Mertsalmi Paula, Mertsalmi Ilkka, Pylvänen, Saarinen, Savola, Syrjänen, Vilkman) ja 12 EI ääntä (Aarto, Ahola Pasi, Ahola Pirkka, Hännikäinen Mervi, Hännikäinen Rauno, Härkönen, Kontra, Nieminen, Rouvila, Räsänen, Sandholm, Toivonen). Puheenjohtaja totesi, että valtuutettu Heikki Toivosen esitys oli tullut valtuuston päätökseksi äänin Valtuusto oli vahvistanut vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 21,00.

8 50 LÄNTISEN PERUSTURVAPIIRIN YHTEISTOIMINTA ALKAEN/ YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Perusturvaltk Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta astui voimaan , missä edellytettiin, että perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvästä sosiaalitoimen tehtävistä huolehtii vähintään noin asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue. Laki oli voimassa vuoden 2012 loppuun, mutta yhteistoimintavelvoitteita on jatkettu voimaan tulleella lailla vuoden 2016 loppuun saakka. Hollolan, Asikkalan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö käynnistyi ja Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos perustettiin. Liikelaitos purettiin ja kunnat solmivat uuden yhteistoimintasopimuksen alkaen kunnilla on voimassa oleva sopimus lakisääteisten ja muiden yhteisesti päätettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä kuntalain 76 :n 2 momentin mukaisesti Hollolan kunnan järjestettäväksi. Kyseessä on ns. isäntäkuntamalliin perustuva järjestämisvastuun siirto ja sitä varten on perustettu Hollolan kunnan organisaatiossa toimiva yhteinen toimielin, perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan tehtävänä on päättää väestölle järjestettävistä palveluista. Sopimuksen kohdan 3.4 mukaan perusturvalautakunta päättää sopimuksen kohteena olevien palveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Tämä järjestämisvastuu pitää sisällään oikeuden päättää myös järjestämistavasta. Yhteisen toimielimen alaisuudessa toimii Peruspalvelukeskus Oiva, joka vastaa palvelujen käytännön toteuttamisesta yhteistoimintasopimuksen ja lautakunnan päätösten mukaisesti. Kunnille laissa säädetyt tehtävät on siirretty Hollolan kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Kuntien välinen yhteistoimintasopimus on voimassa toistaiseksi (sopimuksen ehto 15). Kaikilla kunnilla on sopimuksen kohdan 16 mukaan oikeus irtisanoa sopimus ilmoittamalla siitä kirjallisesti muille kunnille vähintään kahta vuotta aikaisemmin. Irtisanomisen on tapahduttava kalenterivuoden vaihtuessa. Sopimusehdoista seuraa, ettei yksi sopijakunta voi yksipuolisesti ilmoittamalla irtautua sopimuksesta kokonaan tai joltain osin irtisanomisaikaa noudattamatta. Asikkalan kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt edellyttää, että perusturvalautakunta kilpailuttaa Asikkalan vanhuspalvelut. Kilpailuttamisen tavoitteena on turvata palvelut ja alentaa kustannuksia. Kilpailuttamisen aikataulu on kiireellinen,

9 51 koska lainvoimainen palvelusopimus on solmittava ennen kuin sote-järjestämislaki on vahvistettu. Tämän hetkisen tiedon mukaan, lain vahvistamisen arvioidaan tapahtuvan kevättalvella 2015, mahdollisesti jo helmikuussa. Asikkalan kunnan kanssa on pidetty palvelusopimusneuvottelut, koskien vuoden 2015 talousarviota. Neuvotteluissa ei esitetty vanhuspalveluiden kilpailuttamista, vaan sovittiin kotihoidon kilpailuttamisesta ja tähän peruspalvelukeskus Oiva oli sitoutunut ja esim. henkilökunnalle järjestettiin asiasta infotilaisuus. Peruspalvelukeskus Oiva sitoutui Asikkalan kunnan edellyttämän noin1 milj. euron säästöihin. Sovittujen toimenpiteiden vaikutuksia ei pystytä nyt arvioimaan, koska osa toimenpiteistä kohdistuu juuri kilpailutettavaan vanhuspalveluihin. Peruspalvelukeskus Oiva on kehittänyt vanhuspalveluita suunnitelmallisesti esim. lisäämällä avohoitopainotteisuutta ja vähentämällä laitoshoitoa. Keskeisiä meneillään olevia kehittämistoimenpiteitä ovat RAI-järjestelmän käyttöönotto, kotihoidon optimoinnin käyttöönotto, kotihoidon auditoinnissa esille nousseiden kehittämistoimenpiteiden käytäntöön vienti, toimintakykyä tukevan toimintamallin jalkauttaminen, palvelusuunnitelmien kehittäminen asiakaslähtöistä ja kuntouttavaa toimintaa ohjaaviksi, asiakasohjauksen kehittäminen keskittämällä palvelutarpeen arviointi ja päätöksenteko asiakasohjauksen yksikköön ja omaishoidon kehittäminen (mm. asiointivapaan kehittäminen ja alle 18-vuotiaiden ja yli 18-vuotiaiden omaishoidon keskittäminen). Vanhuspalveluiden kustannuksia on lisännyt vuonna 2012 syksyllä käyttöön otettu uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö Honkarinne. Uusia asukaspaikkoja tuli 28 ja uusia työntekijöitä palkattiin 10. Asumispalveluiden kustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2011 vuoteen 2013 noin 0,9 milj. euroa. Samanaikaisesti terveyskeskuksen vuodeosaston paikkoja on vähennetty ja tämä muutos näkyy runsaan 0,7 milj. euron kustannusten laskuna vuodesta 2011 vuoteen Yhteistoimintasopimuksen mukaan kilpailuttaminen on Oivan toimintaan kuuluva asia. Ennen mahdollisen kilpailuttamisen aloittamista, ulkopuolinen asiantuntija selvitti kilpailuttamiseen liittyviä riskejä; Sote järjestämislakiin liittyvät riskit, erittäin suuren palvelukokonaisuuden kilpailuttamisriskit ja hankinnan järjestämiseen ja hankintalakiin liittyvät riskit Hollolan kunnalle. Selvitys sisältää kolme eri vaihtoehtoa;

10 52 Vaihtoehto I Voimassa oleva kuntien yhteistoimintasopimus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta puretaan Asikkalan kunnan osalta. Tämä edellyttää kaikkien kuntien hyväksyntää eli yhteistoimintasopimuksen muuttamista. Asikkalan kunta järjestää tämän jälkeen itse sopimuksen mukaiset palvelut haluamallaan tavalla (esim. kilpailuttaa). Tämä vaihtoehto on yhteistoiminta alueita koskevan siirtymälain vastainen. Lakia ei kuitenkaan ole sanktioitu. Vaihtoehto II Yhteistoimintasopimus puretaan vain Asikkalan kunnan vanhuspalveluiden osalta ja Asikkalan kunta kilpailuttaa nämä palvelut. Muut sosiaali- ja terveyspalvelut Asikkalan väestölle jäävät kuntayhteistyössä järjestettäviksi. Asikkalan osittainen irtautuminen yhteistoimintasopimuksesta on riskialttiimpi kuin irtautuminen kokonaan. Tämä johtuu Peruspalvelukeskus Oivaan jäävien ja kilpailutettavien palvelujen rajapintojen kuvaamisen haasteista. Kun yhteistoimintasopimuksen muutospäätös ja hankintapäätös ovat lainvoimaisia (EU-hankinnan pakollinen odotusaika kulunut), Asikkalan kunta solmii palvelusopimuksen valitun palveluntuottajan kanssa. Mikäli prosessi viivästyy siten, että sote-lakiesitys (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja siihen liittyvät lait) vahvistetaan ennen sopimuksen solmimista, on järjestely oltava mahdollista peruttaa, ettei synny riskiä kaksinkertaisista kustannuksista. Jos näin kävisi, tuotettaisiin Asikkalan kunnan vanhuspalvelut yhteistoimintasopimuksen perusteella kuten nytkin. Edellyttää kaikkien kuntien hyväksyntää eli yhteistoimintasopimuksen muuttamista. Järjestelyn on oltava sellainen, että se turvaa Asikkalan väestölle katkeamattomat lakisääteiset ja muut järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Vaihtoehto III Asikkalan kunnan vanhuspalvelut kilpailutetaan Peruspalvelukeskus Oivan / Hollolan kunnan toimesta ja hankintamenettelyn perusteella valittu palveluntuottaja tuottaa ko. palvelut Asikkalan väestölle. Edellyttää kaikkien kuntien hyväksyntää eli yhteistoimintasopimuksen muuttamista, koska sisältää muuttuvan tilanteen/tulkinnan palvelujen tasa-arvoisesta tarjoamisesta. Edellyttää erillissopimusta, millä mahdolliset (erityisesti kiireiseen sopimusaikatauluun liittyvät) riskit siirretään Asikkalan kunnalle. Muutettavaan yhteistoimintasopimukseen lisätään ja kirjataan seuraavat sopimusasiat; Asikkalan vanhuspalveluiden kilpailuttaminen, kilpailutettavat vanhuspalvelut, kustannusten jakaminen, henkilöstön siirtymisen periaatteet, muut siirtyvät tai irtisanottavat sopimukset ja sitoumukset, avustusehtojen noudattaminen. Muu-

11 53 tettavassa käsikirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti edellä esitetyt asiat. Lautakunta käsittelee käsikirjaan tehtävät muutokset vielä syksyn aikana ja kuntien kunnanhallitukset hyväksyvät käsikirjan. Riskittömin vaihtoehto on se, ettei kilpailutukseen näin kiireisessä ja riskejä sisältävässä aikataulussa suostuta; tällöin Asikkalan tahtotilaa ei voida toteuttaa. Sopimuksen koko purkaminen palauttaa kunnat valtiovarainministeriön neuvottelupöytään, jossa ministeriö velvoittaa kuntia jatkamaan yhteistoimintaa lakiin perustuen. Jäljelle jäävistä vaihtoehdoista II ja III vaihtoehto II siirtää riskit selkeästi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti Asikkalan kunnalle. Samalla kaikki kunnat hyväksyvät tämän olennaisen muutoksen yhteistoiminnassa eikä vastuu jää pelkästään perusturvalautakunnalle ja Hollolan kunnalle. Peruspalvelujohtaja: Perusturvalautakunta päättää esittää Oivan jäsenkuntien valtuustoille, että - ne hyväksyvät liitteenä olevan muutetun yhteistoimintasopimuksen alkaen - Asikkalan vanhuspalvelut rajataan yhteistoimintasopimuksen ulkopuolelle, mikäli Asikkala solmii palvelusopimuksen uuden tuottajan kanssa ennen sote-järjestämislain vahvistamista. Mikäli palvelusopimusta ei allekirjoiteta ennen sote-järjestämislain ja siihen liittyvien lakien vahvistamista, raukeaa tämä päätös ja Asikkalan vanhuspalvelut tuotetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti, samoin periaattein kuin muidenkin sopijakuntien palvelut. Perusturvalautakunta: Kaarina Jokinen esitti Mika Vartiaisen kannattamana, että perusturvalautakunta päättää esittää Oivan jäsenkuntien valtuustoille, että ne hyväksyvät liitteenä olevan muutetun yhteistoimintasopimuksen alkaen seuraavasti muutettuna: Asikkalan sosiaali- ja terveyspalvelut rajataan yhteistoimintasopimuksen ulkopuolelle, mikäli Asikkala solmii palvelusopimuksen uuden tuottajan kanssa ennen sote-järjestämislain vahvistamista. Mikäli palvelusopimusta ei allekirjoiteta ennen sote-järjestämislain vahvistamista, raukeaa tämä päätös ja Asikkalan sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti, samoin periaattein kuin muidenkin sopijakuntien palvelut. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että koska on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat esitettelijän esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannat-

12 54 tavat Kaarina Jokisen esitystä äänestävät EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 18 JAA-ääntä ja 6 EI-ääntä, joten esittelijän esitys oli tullut hyväksytyksi. Kaarina Jokinen jätti asiasta eriävän mielipiteensä. Lisäksi perusturvalautakunta merkitsi tiedoksi henkilöstöedustajien toimittaman kannanoton. Khall. 164 Muutettu yhteistoimintasopimus on liitteenä 2. Perusturvalauta kunta kokoontuu tekemään asiasta esityksensä Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että 1. Se hyväksyy liitteenä olevan muutetun yhteistoimintasopimuksen alkaen 2. Asikkalan vanhuspalvelut rajataan yhteistoimintasopimuksen ulkopuolelle, mikäli Asikkala solmii palvelusopimuksen uuden tuottajan kanssa ennen sote-järjestämislain vahvistamista. Mikäli palvelusopimusta ei allekirjoiteta ennen sotejärjestämislain ja siihen liittyvien lakien vahvistamista, raukeaa sopimuskohta 4 ja Asikkalan vanhuspalvelut tuotetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti, samoin periaattein kuin muidenkin sopijakuntien palvelut. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 17 Muutettu yhteistoimintasopimus on liitteenä 1. Kunnanhallitus: Valtuusto 1. hyväksyy liitteenä olevan muutetun yhteistoimintasopimuksen alkaen ja 2. hyväksyy, että Asikkalan vanhuspalvelut rajataan yhteistoimintasopimuksen ulkopuolelle, mikäli Asikkala solmii palvelusopimuksen uuden tuottajan kanssa ennen sote-järjestämislain vahvistamista. Mikäli palvelusopimusta ei allekirjoiteta ennen sote-järjestämislain ja siihen liittyvien lakien vahvistamista, raukeaa sopimuskohta 4 ja Asikkalan vanhuspalvelut tuotetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti, samoin periaattein kuin muidenkin sopijakuntien palvelut. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote Hollolan, Asikkalan, Hämeenkosken, Kärkölän kunnille

13 VALITUSOSOITUS Kunnanvaltuusto Pykälä Sivu MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: VALITUSOSOITUS Valitusvira n-omainen ja valitusaika HValL 3 :n 1 mom. / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa tehdä muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna Puhelin: , Telekopio: hameenlinnan.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Markkinaoikeus Erottajankatu 1-3 PL 118, HELSINKI Pykälät: 30 päivää 14 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät

14 Liitetään pöytäkirjaan