4/2015 AMMATTI SOTILAS -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2015 AMMATTI SOTILAS -"

Transkriptio

1 4/2015 AMMATTI SOTILAS -

2 Ammattisotilas 4/2015 Aliupseeriliitto ry 28.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Päätoimittaja Asta Ruuskanen Toimitusneuvosto Asta Ruuskanen Kimmo Alpiranta Juhana Harju Anu Köngäs Tomi Malkamäki PÄÄKIRJOITUS... 3 Päivitetään AY-liike 2020-luvulle... 4 Aliupseerina Kosovossa... 8 Aliupseeri monikansallisessa toimintaympäristössä... 9 Logistiikkalaitoksen luottamusmiehet järjestäytyivät Eirosesta valtakunnallinen pääluottamusmies Vuoden 2016 palkankorotuksista sovittu...15 Inhimillisiä virheitä voi vähentää Lassi Majamaa reserviin Kapteeni Jussi Venäläinen reserviin Lappeenrannan aliupseerit 40 vuotta Aliupseerista upseeriksi Aliupseerikoulutuksen kivet Rajamuseo esittelee rajamiesten arkea Kirja-arvostelu Irja Kortelainen: Isä ja poika kaukopartiossa Lukuvinkkejä Lottanen: Eikös se ole tällä taputeltu Toimisto tiedottaa Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kansikuva: Ylikersantti Jere Tani Ammattisotilaan aikataulu 2015 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/ Ammattisotilas 4/2015

3 Henkilöstöryhmä ei saa rajoittaa aliupseeriston tehtäväänmääräyksiä Erityisesti opistoupseeriston poistumasta johtuva puolustusvoimien henkilöstö- ja tehtävärakenteen muutos ei ole kaikilta osiltaan tapahtunut kivuttomasti. Joukkoosastoista kantautuu tasaisesti tietoja siitä, että aliupseereita ei saa tai ei voida määrätä tietynlaisiin aliupseeristolle uusiin, vaativampiin tehtäviin. Vastaavasti kentältä kaikuu yhtä lailla viestejä siitä, että aliupseeritehtävien kuvauksiin ei saa kirjoittaa jotakin. Milloin aliupseeri ei voi toimia aliupseerikoulutuksen linjanjohtajana, milloin tehtävänkuvaukseen ei saa kirjoittaa vastaa-termillä yhtään mitään. Kummatkin edellä eräinä esimerkkeinä mainitut rajoitukset ovat perusteettomia. Aliupseeristo on jo pitkään ollut suurin asevelvollisia ja reserviläisiä kouluttava henkilöstöryhmä. Suurin osa aliupseeristosta on sotilasammatillisesti koulutettuja perustasolla, monet pidemmällä yleistason koulutuksella eri aselajeissa. Mestariopinnot suorittaneiden määrä on vielä niukka kokonaismäärään nähden mutta se on jatkuvasti kasvava. Osaamistason merkittävästä noususta huolimatta erityisesti joukkotuotantojoukoissa käydään usein keskustelua siitä, voiko aliupseeri toimia esimerkiksi eriasteisessa johtajakoulutuksessa joukkueen- tai linjanjohtajana tai siitä, minkälaisissa tehtävissä aliupseeri voi toimia sotilasopetuslaitoksissa. Tällaisen keskustelun taustalla on aistittavissa neutraalin osaamisarvioinnin sijaan vanhentuneeseen näkemykseen perustuvia henkilöstöryhmäkohtaisia ennakkoluuloja. Aliupseeristo muodostaa osaavan, kokeneen ja luonteeltaan pysyvän osaamisresurssin puolustusvoimien koulutusjärjestelmässä. Aliupseeri voi hoitaa kaikkia niitä tehtäviä, mihin joukko-osaston komentaja hänet tehtävänmääräyksellä määrää. Joukko-osastojen komentajien taas soisi käyttävän heillä olevia osaamisresursseja siten, että ne tuovat parhaan mahdollisen lisäarvon käyttäjälleen. Kokemus koulutuksesta, joukko-osaston ja koulutus- ja harjoitusolosuhteiden tuntemus, laaja kelpoisuuksien ja käyttöoikeuksien kirjo sekä henkilöstön keskinäinen tuntemus luovat perustan, jolla pienin poikkeuksin aliupseeristo voidaan määrätä kaikkiin joukkoosastojen eritasoisiin kouluttajatehtäviin ja muissakin hallintoyksiköissä nykyistä laajemmin. Koska olemme siinä tilanteessa, että joka perusyksikössä on oma koulutusmestarinsa? Kouluttajatehtävissä toimivien toisena riesana ovat olleet jatkuvat uudet tehtäväänmääräykset. Niitä on annettu jopa useita vuodessa koulutusjaksojen rytmittelyn mukaisesti. Näihin on liittynyt myös toisinaan tehtävän vaativuuden alenemista ja sitä myötä palkkauksen laskua, toisinaan taas nousua tai ainakin paluu entiseen tehtävätasoon. Sen lisäksi, että tempoileva tehtäväänmääräyspolitiikka on aiheuttanut runsaasti byrokratiaa, se on aiheuttanut turhaa tehtävänkuvaamisja arviointityötä sekä sekavia takuupalkkauksen soveltamistilanteita useista eri suuntiin tapahtuneista tehtävän vaativuuden muutoksista johtuen. Edellä kuvattu tilanne on ollut omiaan rapauttamaan jäsenistön uskoa palkkausjärjestelmään, jonka sopimuksenkin mukaan tulisi olla kannustava. Lisäksi kyseinen toiminta rapauttaa jäsenten uskottavuutta johtamiseen ja esimiestyöhön joukko-osastoissa. Palkkauksen alenemismahdollisuus on sopimuksessa työnantajan ankarasta vaatimuksesta johtuen. Sen käyttötarkoitus ei alun perin ollut toimia normaalin, säännönmukaisen toiminnan palkanlaskumekanismina vaan aivan poikkeuksellisissa tilanteissa tapahtuvana palvelussuhteen jatkuvuuden turvaamismekanismina. Tällaisia ovat esimerkiksi joukko-osastojen lakkautustilanteet tai sitä vastaavat toimintojen uudelleenjärjestelyt. Tehtävätason aleneminen ja palkkauksen lasku nävertää yksilön omanarvontuntoa ja palvelusmotivaatiota. Se kääntää kannustavan palkkausjärjestelmän ankeuttajaksi. Mika Oranen Puheenjohtaja Ammattisotilas 4/2015 3

4 4 Ammattisotilas 4/2015 Kuva: Liisa Valonen

5 Uuden keskusjärjestön projektipäällikkö Juha Heikkala: Päivitetään ay-liike 2020-luvulle Keskusjärjestön tavoitteena on saada yhteisellä äänellä lisää voimaa vaikuttamiseen. Nuoria ja maahanmuuttajia lähestytään toimintakulttuuria uudistamalla. Viime vuoden marraskuussa 22 ammattiliiton puheenjohtajat esittivät nykyisten keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen yhteistyön tiivistämistä. Siitä lähti liikkeelle selvitystyö uuden keskusjärjestön perustamiseksi. Nyt hankkeessa on mukana 49 ammattiliittoa eri keskusjärjestöistä ja juna kulkee eteenpäin. Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden 2017 alusta. Projektipäälliköksi valittu yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Heikkala on tuttu mies useissa järjestöissä, erityisesti urheilu- ja muissa kansalaisjärjestöissä. Niitä kehittäessään hän on törmännyt samoihin asioihin, jotka tulevat vastaan myös ay-liikkeessä. Juha Heikkala Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvityshankkeen projektipäällikkö on 53-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori. Heikkala on urallaan toiminut tutkijana, virkamiehenä sekä järjestöjen asiantuntijatehtävissä. Hänellä on kokemusta useiden järjestöjen kehittämishankkeista. Heikkala toimi valmistelijana, kun kolme valtakunnallista urheilujärjestöä (SLU, Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto) perustivat uuden urheilu- ja liikuntajärjestön Valon ja lopettivat oman toimintansa. Heikkalan kiteytys järjestöjen haasteesta: Sitoutumisen haikailusta on siirryttävä läpivirtauksen hallitsemiseen. Suomalaisella yhdistystoiminnalla on kunniakas historia, yhdistyksiä on perustettu yli Kokouksiin osallistuminen on kansanperinnettä, johon nuoret sukupolvet eivät enää taivu. Sen rinnalle on tullut verkostomaista toimintaa, jossa haetaan epämuodollisesti yhteisiä näkemyksiä ja aletaan toimia. Hänen mukaansa uuden keskusjärjestön perustaminen lähti liikkeelle, koska järjestöillä on huoli siitä, miten esimerkiksi nuoret ja maahanmuuttajat saadaan mukaan. Toinen ajatus on saada yhteisellä äänellä vahvempaa vaikuttamista. Uutta keskusjärjestöä rakentamassa olevat liitot kokoontuivat Kuva: Patrik Lindström Toimintamallit 2020-luvulle Uuden keskusjärjestön perustaminen ei ole Heikkalan mukaan saneeraushanke, vaan tavoitteena on saada nykyisillä resursseilla enemmän aikaan. Tämä ei ole myöskään koneiston viilaamista, vaan haetaan uutta alkua tekemiseen. Nyt ollaan päivittämässä ay-liikettä 2020-luvulle. Se lähtee liikkeelle uuden keskusjärjestön perustamisesta ja sen toimintakulttuurista. Liittojen asemaan ei puututa, mutta totta kai tässä näytetään esimerkkiä. Toimintakulttuurin muuttamisessa tärkeintä on nähdä työelämän muutos ja nuorten sukupolvien erilainen tapa toimia. Tämä onkin Heikkalan mieliaihe, jota hän on tutkinut ja käynyt saarnaamassa erilaisissa järjestöissä. Ammattisotilas 4/2015 5

6 Keskellä hjausryhmän puheenjohtaja Jarkko Eloranta (JHL) sekä varapuheenjohtajat Liisa Halme (VvL) ja Pertti Porokasi (IL) Kaikissa keskusteluissa tulee esiin nuorten erilaiset tavat toimia. Omaehtoisuus, itse tekeminen, räätälöinti. Kun uudet sukupolvet tulevat työpaikoille, heillä ei ole samanlaista käsitystä työstä kuin vanhemmilla. Heillä on omia ajatuksia ja ideoita, miten asiat voisi tehdä toisin - ja he kertovat sen. Nuoret sanovat itse, koska siirtyvät kolmipäiväiseen työviikkoon tai pidemmälle lomalle. He ovat tottuneet kulutusyhteiskunnassa siihen, että heillä on oikeuksia, ja koulu opettaa itseohjautuvuuteen. Tietysti se näkyy myös työpaikoilla ja järjestöissä. Heikkalan mukaan uuden keskusjärjestön rooli on olla ennakoiva asiantuntija ja auttaa liittoja näiden muutosten tunnistamisessa ja uusien toimintamallien luomisessa. Yhdellä äänellä lisää painoarvoa Uuden keskusjärjestön tavoitteena on lisätä ammattiyhdistysliikkeen painoarvoa ja vaikutusvaltaa. Se haluaa olla vahva vaikuttaja ja sopija. Kun tässä yhteydessä puhutaan työnjaosta uuden keskusjärjestön ja sen jäsenliittojen välillä, liikutaan herkällä alueella. Periaate on, että ei puututa liittojen asemaan niiden omassa ammatillises- sa edunvalvonnassa. Mutta tulevan syksyn aikana etsitään niitä asioita, joissa painoarvoa voidaan lisätä puhumalla yhteisellä äänellä. Onhan se myös EK:n vastavoima, taho joka voi puhua palkansaajien ja itsensä työllistäjien nimissä. Muutenkin uuden keskusjärjestön rooli täsmentyy erilaisissa työryhmissä syksyn aikana. Heikkalan mukaan se tulee keskittymään valikoituihin isoihin yhteiskunnallisiin asioihin ja niistä sopimiseen. Viime kädessä homman idea on, että ammattiyhdistysliikkeen toiminta vaikuttaa kaikkien palkansaajien ja yksinyrittäjien elämään niin, että he voivat hyvin työssään ja elämässään, tiivistää Heikkala. Teksti: Pekka Kaipainen, Unionimedia Uusi alku, uusi brändi Juha Heikkalan mielestä ammattiyhdistysliike tekee paljon hyviä asioita. Ihmiset pitäisi vain saada laajemmin tuntemaan, että he ovat mukana jossain suuremmassa. Haluamme tai emme, elämme huomio- ja merkitystaloudessa. Silloin mielikuvilla ja brändillä on suuri merkitys siinä, millaisen vastaanoton ay-liike saa kansalaisten keskuudessa. Eräs ratkaiseva kysymys on, miten hyvin ay-liike tuntee jäsenensä. Heikkala muistuttaa, että monet yritykset tietävät jo lähes reaaliajassa, miten heidän asiakkaansa käyttäytyvät, ja miten heitä pitää palvella. Olemme siirtymässä perinteisestä suomalaisesta järjestelmästä siihen, että asiakas tai jäsen on kuningas. Ne järjestöt, jotka onnistuvat tässä muutoksessa, ovat tulevaisuuden voittajia. 6 Ammattisotilas 4/2015

7 Hankkeen vaiheet ja organisoituminen Lähde: Ammattisotilas 4/2015 7

8 Aliupseerina Kosovossa Monelle tulee yllätyksenä, että KFOR-operaatiossa Kosovossa palvelee edelleen joukko suomalaisia sotilaita. Tehtävät jakautuvat KFOR:n esikunnassa oleviin upseeritehtäviin sekä yhteysupseeriryhmään, joka koostuu pääosin eri alojen korkeakoulutetuista reserviläisistä. Tämän lisäksi joukkoon mahtuu yksi toimistoaliupseerin tehtävä. Tehtävänhoitaja vastaa hallinnosta ja huollosta mahdollistaen parhaan kykynsä mukaan muille Suomalaisille sujuvan arjen ja työrauhan. Kosovoa ja KFOR-operaatiota on totuttu pitämään niin sanottuna ensimmäisenä missiona ja paikkana, josta aloitetaan rauhanturvaaminen. Turvallisuustilanne on ollut melko vakaa jo pidempään ja tehtävät ehditään pääosin rauhassa opetella. Itselleni tämä oli toinen rauhanturvaoperaatio ja SKJA:ssa palvellun vuoden jälkeen Kosovoon saapuminen oli omanlaisensa shokkitila. Afganistanin jälkeen siviililentokentälle saapuminen ja ihan tavallisella maastohenkilöautolla tukikohtaan siirtyminen oli omanlaisensa elämys. Tehtävän rauhallinen opettelu oli sitten toinen kysymys. Tehtävien vaihtoon oli varattu aikaa kaksi viikkoa ja siihen kului kaikki se aika, joka siihen oli mahdollista irrottaa. Tehtävät jokapäiväisistä huollon järjestelyistä kansainvälisiin tulliasioihin tulivat tutuiksi. Toimistoaliupseeri osallistui myös suomalaisen osaston edustajana säännöllisesti huollon kokouksiin eri tukikohdissa KFOR:n alueella. Vaikka on kyse kansallisesta tehtävästä, on hyvä englanninkielen taito aivan välttämätön tehtävän sujuvalle hoitamiselle. Edeltäjän kotiutumisen jälkeen piti hetki haukkoa ilmaa ja miettiä missä järjestyksessä mitäkin tulisi hoitaa. Toimistoaliupseeri on suomalaisen osaston NSE (national support element), siinä missä muilla mailla on ryhmän tai joukkueen verran henkilöstöä hoitamassa samoja asioita. Työ on välillä yksinäistä puurtamista, mutta onneksi yhteishenki ja yhdessä asioista huolehtiminen ovat tunnusomaisia suomalaisille sotilasjoukoille. Vuosi Kosovossa oli hyvä opettaja monella tavalla ja monessa asiassa. Tietojen, taitojen ja osaamisen lisäksi koen, että suhtaudun nyt asioihin rauhallisemmin ja enemmän harkiten. Monta oivallusta tulee varmasti vielä myöhemmin, kunhan kotiutumisesta kuluu enemmän aikaa. Kosovo on muihin operaatioihin verrattuna rauhallinen paikka, mutta aliupseerin tehtävässä riittää tekemistä kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Olisi toivottavaa, että suomalaisella osastolla olisi jatkossakin toimistoaliupseerin tehtävää hoitamassa, jo useamman vuoden puolustusvoimissa palvellut, jonkin verran huollon ja hallinnon osaamista omaava puolustusvoimissa palveleva englanninkielentaitoinen aliupseeri. Tietämys saunaremonteista ja internet-yhteyksistäkään ei ole haitaksi. Vääpeli Anu Köngäs Vääpeli Anu Köngäs palvelee tällä hetkellä toimistoaliupseerin tehtävässä Maanpuolustuskorkeakoulussa. 8 Ammattisotilas 4/2015

9 Aliupseeri monikansallisessa toimintaympäristössä Paraskaan hyökkääjä ei ole mitään ilman hyvää keskikenttää kuuluivat Operaatio Atalantan taisteluosaston 19. komentajan, ruotsalaisen kontraamiraali Jonas Haggrenin sanat Operaatio Atalantan johtoesikunnassa Lontoon Northwoodissa ennen Intian valtamerelle siirtymistä. Innostunut, jännittynyt, odottavainen ja väsynyt tuntemuksiani joulukuiselta aamuyöltä Helsinki Vantaan lentoasemalla noustessani koneeseen Lontoon Heathrowlle. Heathrowlta jatkoin Northwoodiin Operaatio Atalantan johtoesikuntaan lähtöä valmistavaan koulutukseen, Joint Mission Preparation (JMP) trainingiin. Porin Prikaatissa saadun rotaatiokoulutuksen lisäksi Atalantan taisteluosaston esikuntaan lähtevä henkilöstö lähetetään Lontooseen vielä yksityiskohtaisempaan ja räätälöidympään koulutukseen. Noin puolet koko taisteluosaston tulevan 19. esikunnan 41:stä henkilöstä oli paikalla viisipäiväisessä koulutuksessa. Lontoossa tarkoituksena oli toiminta-alueeseen ja itse operaatioon perehtymisen lisäksi tutustua ihmisiin, joiden kanssa viettettäisiin seuraavat kuukaudet. Sen lisäksi oli mahdollisuus tavata johtoesikunnassa palvelevia suomalaisia sekä muita henkilöitä, joiden kanssa oltaisiin yhteydessä seuraavat kuukaudet. Pitkät päivät vierähtivät valtaosin erinäisissä luennoissa ja harjoituksissa. Kaikkiaan viisi päivää kestänyt koulutus oli varsin intensiivinen ja se antoi erinomaiset lähtökohdat itse operaatioalueelle lähtöön. Merirosvouksen kitkeminen Operaatio Atalanta on joulukuussa 2008 käynnistetty merirosvouksen vastainen operaatio Somalian rannikolla, Intian valtamerellä. Operaation päätehtävänä on YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP) avustuksia kuljettavien rahtialusten liikennöinnin turvaaminen. Sen lisäksi operaation mandaatti mahdollistaa toissijaisten tehtävien toteuttamisen, kuten harjoittelun ja logistisen tuen antamisen muille EU:n alaisille toimijoille toiminta-alueella. Toimin operatiivisella osastolla taisteluosaston apulaisvuoropäällikön tehtävässä työskennellen yhdessä vuoropäällikön kanssa. Teimme vuoroja neljällä parilla ympäri vuorokauden. Meillä oli käytettävissämme kaikkiaan kahdeksan sota-alusta omine helikoptereineen, kroatialainen alussuojausosasto sekä espanjalainen ja saksalainen merivalvontalentokone. Näiden lisäksi teimme erittäin tiivistä yhteistyötä NATO:n Operaatio Ocean Shieldin, yhdysvaltalaisjohtoisen Combined Maritime Forcesin (CMF) ja niin kutsuttujen itsenäisten toimijoiden kanssa, joita oli yhteensä noin neljäkymmentä. Itsenäiset toimijat ovat taisteluosastoihin kuulumattomia, kuitenkin merirosvousta vastaan taistelevia aluksia, jotka saavat itsenäisesti kulkea operaatioalueelle ja sieltä pois. Muun muassa Venäjä, Kiina, Japani, Intia ja Etelä-Korea suosivat tätä menettelytapaa. Japani ja Etelä-Korea toimivat myös CMF:n alaisuudessa. Työpäivät koostuivatkin oman taisteluosaston yksiköiden koordinoinnista, WFP:n avustuksia kuljettavien rahtialusten monitoroinnista, mahdollisiin hätätilanteisiin reagoimisesta sekä tietysti lukuisista tilannekatsauksista. Mieleenpainuvimpiin tehtäviin lukeutuu muun muassa kahden mereen syöksyneen saudi-arabialaisen hävittäjälentäjän pelastamiseen osallistuminen Adeninlahdella. Saudi-Arabia oli juuri aloittanut pommitukset Jemeniin ja virallisesti tuntemattomasta syystä pommitustehtävällä ollessaan F-15 hävittäjä putosi mereen. Lentäjät pelastautuivat heittoistuimilla ja yhteistyössä muiden alueella toimivien taisteluosastojen kanssa lentäjät saatiin pelastettua ja lennätettyä Djiboutiin sairaalahoitoon. Ammattisotilas 4/2015 9

10 Pysyvästi mieleen jäi myös se, kuinka voimattomia ollaankaan mandaattien ja lakien rinnalla. Varsinkin Iranilaiset kalastusalukset tulevat kalastamaan Somalian rannikolle parempien saaliiden toivossa. Somaliviranomaiset kuitenkin edellyttävät kalastuslupaa, joka maksaa noin amerikan dollaria. Tähän asiaan päätettiin puuttua ja kaksi iranilaista kalastusalusta otettiinkin somaliviranomaisten toimesta haltuun Somalian merialueella alkuvuodesta Aluksista pyydettiin omistajalta kalastuslupien suuruista summaa, jotta miehistöt ja alukset voisivat jatkaa matkaansa. Ennen kuin omistaja kerkesi tai halusi asiaan reagoida, niin useisiin merirosvouksiin linkitetty somalimies tuli ja maksoi pyydetyn summan, jonka jälkeen hän nosti hinnan satakertaiseksi. Samalla aluksien miehistö hajautettiin osittain mantereelle ja aluksille tuotiin raskaasti aseistetut vartiomiehet. Taisteluosastomme kädet olivat sidotut, koska alusten tulee olla kansainvälisellä merialueella ollakseen merirosvottuja. Kansallisilla merialueilla kyseessä on aseellinen ryöstö Somalian laissa aseellinen ryöstö ei ole rikos. Kaikki ei ole aina niin helppoa ja mustavalkoista. Monikansalliset kulttuurierot Operaatio Atalanta on kaikessa monikansallisuudessaan melko harvinainen kriisinhallintaympäristö suomalaisille aliupseereille. Yleensä lähdetään kriisinhallintaoperaatioon osana suurempaa suomalaista osastoa, joka ei Atalantan kohdalla toteudu. Itseni lisäksi taisteluosaston esikunnassa oli yksi suomalainen ja muut 39 henkilöä olivat kolmestatoista muusta Euroopan valtiosta. Näiden lisäksi tulee huomioida se, että esikuntamme oli sijoitettu optimaaliset fasiliteetit tarjoavalle Hollannin kuninkaallisen laivaston Johan De Witt luokan maihinnousutukialus HNLMS Johan De Witt:lle, jossa palveli aluksen oma, reilu 300 henkinen miehistö. Kaiken lisäksi aluksella oli kaksi ruotsalaista Agusta Westland 119 helikopteria, sekä kaksi CB90 taisteluvenettä miehistöineen ja tukiosineen muodostaen yhteensä noin 100 hengen osaston. Aliupseereita taisteluosaston esikunnassa oli kuudesta eri maasta kaikkiaan seitsemän; tiedottaja, analysoija tiedusteluosastolla sekä neljä apulaisvuoropäällikköä operatiivisella osastolla. Kulttuurierot kävivätkin selkeästi ilmi jo Lontoossa ollessamme. Suomalaisten ja ruotsalaisten laajakatseinen ajatteluta- 10 Ammattisotilas 4/2015

11 EUNAVFOR mitaliseremonia taisteluosaston johtoaluksen, HNLMS Johan de Wittin kannella. pa erosi melko lailla muiden, suurempien laivastojen aliupseereiden vastaavista. Meillä on totuttu, että aliupseerit ovat moniosaajia ja tekevät oman päätehtävän ohessa runsaasti muita oheistehtäviä, jotka ovat osana omaa tehtäväkenttää. Suuremmissa laivastoissa, joissa on suuremmat resurssit ovat aliupseereiden tehtäväkentät paljon kapeammat. Esimerkiksi meritilannekuvaa luova operaattori Lontoossa polttaa kerran tunnissa DVD levylle alusten paikkatiedot ja vie ne viereiseen tietokoneeseen, josta hän päivittää ne järjestelmään. Tämä on hänen ainoa tehtävänsä. Meillä Suomessa meritilannekuvaa luodaan hieman eri tavalla. Tämän voi ajatella myös niin, että meillä olisi Suomessa jokaiselle järjestelmälle oma operaattori, tai että perusyksikössä olisi jokaisella kouluttajalla vain yksi tietty koulutusaihe päivittäin koulutettavaksi. Se mikä toiselle oli kansallisesti itsestään selvä toimintatapa, ei välttämättä toiselle olisi tullut mieleenkään. Toiset työskentelivät täsmällisemmin ja toiset taas omalle kulttuurilleen tuttuun tapaan hieman rennommin. Näistä eroista huolimatta työskentely sujui ongelmitta kaikkien kanssa ja varmasti jokaisella on jotain muilta opittua kotiin vietäväksi. Kansainvälinen laivastoelämä Lontoossa ensimmäiseksi oli vuorossa esikuntaväen esittely ja sen aloitti tulevan taisteluosaston komentaja, kontra-amiraali Jonas Haggren Ruotsin kuninkaallisesta laivastosta. Kontraamiraali Haggren teki selväksi sen, että mitään ylimääräistä numeroa ei esikunnassa tehdä arvoihin taikka ammattiryhmiin katsoen sanoen: paraskaan hyökkääjä ei ole mitään ilman hyvää keskikenttää. Näin jälkeenpäin voi hyvin todeta, että koko kentällinen pärjäsi erinomaisesti. Ihmiset arvosteltiin ammattitaidon ja osaamisen perusteella, eikä arvoihin katsoen. Tietysti laivastossa esimerkiksi ruokailut hoidetaan eri messeissä siten, että upseeristo syö omassaan ja aliupseeristo omissaan, arvosta riippuen. Laivastoperinteet näyttelivät roolia myös normaalin arjen ulkopuolella. Päiväntasaajaa ylitettäessä kuningas Neptun vierailee aluksella kastamassa kaikki märkäkorvat. Tämä on laivastoperinne, joka muistuttaa meillä käytössä olevaa Ukko Hoburgin vierailua. Vei hetken omaksua se tosiasia, että Johtoaluksella oli käytössään hollantilainen NH-90 ja ruotsalaiset AW 119 -helikopterit. seuraavat kuukaudet vietät suljetussa tilassa aluksella, keskellä valtamerta ja kuukauden välein pääset astumaan kuivalle maalle pariksi päiväksi satamavierailun ajaksi. Merellä ollessa töiden välinen aika tulikin käytettyä urheiluun, lukemiseen ja lepäämiseen. Henkistä jaksamista helpotti huomattavasti se, että minun lisäksi aluksella oli yksi suomalainen upseeri, jonka kanssa pystyi puhumaan sekä kotimaan- että operaatioalueen asioista. Luonnollisesti palvelusvapaisiinkaan ei Atalantan taisteluosaston esikunnassa kesken palvelusta ole mahdollisuutta, vaan ne tulevat pidettäväksi palveluksen loputtua. Lopuksi haluaisin vielä sanoa, että meillä Suomessa on harvinainen ja etuoikeutettu tilanne myös ammattiliitojen suhteen. Valtaosalla Euroopan valtioista ei ole minkäänlaista erityistä ammattiliittoa asevoimia varten. Jos sellainen on, se on kaikille ammattiryhmille yhteinen. Laajan tehtäväkentän ohella myös palkkauksissa on merkittäviä eroja. Meidän pitäisi valittamisen sijasta kiittää liittoa siitä, että palkkaus ja tehtäväkentät ovat kehittyneet vuosien saatossa tälle tasolle, jossa ne nyt ovat Euroopan kärjessä. Ylikersantti Jere Tani, Rannikkoprikaati Kuvat: Jere Tani ja EU Naval Force. EUNAVFOR käyttää muun muassa djiboutilaisia tulkkeja alustarkastusosaston apuna. Espanjalainen alustarkastusosasto nousemassa alukseen. Ammattisotilas 4/

12 Logistiikkalaitoksen luottamusmiehet järjestäytyivät Logistiikkalaitoksen luottamusmiehet pitivät ensimmäisen yhteisen luottamusmiestapaamisen toukokuussa. Tilaisuuden tarkoituksena oli tutustua Logistiikkalaitoksen eri toimintoihin ja luoda yhdessä työnantajan kanssa uutta yhteistoimintakulttuuria. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikuntapäällikkö eversti Timo Kakkola kutsui laitoksen luottamusmiehet sekä varaluottamusmiehet Tampereelle yhteistyötapaamiseen. Kutsun saivat myös pääluottamusmies Lasse Majamaa sekä maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen. Kutsutuista vain yksi varaluottamusmies estyi saapumasta joten osallistuja prosenttimme oli todella hyvä. Hallinto-osaston päällikkö everstiluutnantti Mikko Taussi kertoi logistiikkalaitoksen esikunnan sekä sen alaisten hallintoyksiköiden rooleista ja tehtävistä. Kävimme myös tutustumassa Vuoreksessa 3.LOGR sekä JÄRJK toimintaan kuten laskuvarjojen pakkaamiseen sekä lentokoneiden mittaristojen huoltoihin ja korjaamisiin joita jäsenemme siellä tekevät. Petri Holma kertoi meille erilaisista tehtävistä, joita jäsenistömme kentällä tekevät. Vuoreksesta suoritimme moottorimarssin Pirkkalaan kansainväliseen terminaaliin, jossa saimme tutustua lentokenttäympäristöön. Osallistujilla oli Pirkkalan toiminnasta vain vähän tietoa, mutta vääpeli Sami Kaasalaisen pitämän oppitunnin sekä kohteeseen tutustumisen jälkeen olimme jälleen hieman viisaampia. Kaasalainen kertoi, että hänen töihinsä kuuluu muun muassa käydä sotatoimialueilla viemässä rahtia. Illalla pidimme syventävän keskustelutilaisuuden Tampereella nauttien hyvästä illallisesta. Keskustelimme lisää jäsenistön laajoista työtehtävistä sekä globaalista työkentästä. Seuraavana aamuna kokoonnuimme PVLOGLE:n tiloissa jossa Lasse Majamaa ja Riku Rissanen kertoivat liiton ja puolustushaaran ajankohtaisista asioista. Käsittelimme myös avoimia logistiikkalaitoksen luottamusmiesasioita sekä Logistiikkalaitoksen tulevaisuuden näkymiä. Logistiikkalaitoksen johtaja kenraalimajuri Timo Rotonen sekä kapteeni Markus Hanska kertoivat aliupseerien tilanteesta laitoksessamme. Rotonen painotti tehtävien tärkeyttä ja aliupseerien tehtäväkentän laajenemisesta tulevaisuudessa kun opistoupseereilta tehtäviä jatkossa vapautuu. Hän kannusti kouluttautumaan jotta on helpompi saada osaavia aliupseereita tuleviin tehtäviin. Keskustelimme johtajan kanssa luottamusmiestoiminnasta ja oli ilo huomata hänen arvostavan luottamusmiesten työnantajan ja työntekijöiden välissä. Kokoontuminen Tampereella oli ensimmäinen mutta ei viimeinen. Jatkossa kokoonnumme vuosittain ja ensi vuonna menemme 1.LOGRE Kouvolaan, jossa pääsemme tutustumaan taas erilaiseen toimintaympäristöön. Kokoonnumme vuosittain eri paikoissa, jotta saamme mahdollisimman kattavan käsityksen Logistiikkalaitoksenlaajuudesta sekä jäsentemme tekemistä huolloin töistä. Kiitokset kaikille teille, jotka osallistuitte Tampereen tapaamiseen Jukka Riekki Logistiikkalaitoksen alueellinen luottamusmies Kuva: Markus Hanska 12 Ammattisotilas 4/2015

13 Ammattisotilas 4/

14 Eirosesta valtakunnallinen pääluottamusmies Terho Eironen (45) on nimitetty Aliupseeriliiton valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi. Pursimies Eironen palvelee tällä hetkellä miinantorjuntamestarina MHC Katanpäällä. Eironen on toiminut Aliupseeriliitossa luottamustehtävissä vuodesta Hän toimi kaksi vuotta varaluottamusmiehenä ja sen jälkeen hän on ollut yhtäjaksoisesti varsinaisena luottamusmiehenä ensin Saaristomeren meripuolustusalueella ja nyt Rannikkolaivastossa. Hän on toiminut myös sekä joukko-osasto- että puolustushaaratason yt-elimissä. Hän on lisäksi Lounais-Suomen aliupseerien hallituksen jäsen. Eironen on kokenut luottamusmies ja hänellä on palava halu työhönsä. Hänen rauhallinen olemuksensa tekee hänestä helposti lähestyttävän jäsenten, työnantajan ja muiden luottamusmiesten parissa. Hain valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävää, koska minulla on palava halu tehdä täysipäiväisesti luottamusmiestyötä. Minusta tuntui, että oli aika Terho Eironen on innostunut ja innostava luottamusmies. Eironen on osallistunut lukuisille liiton luottamusmieskursseille ja on hyvillään mahdollisuudesta päästä kehittämään koulutusta. astua suurempiin saappaisiin luottamusmiesrintamalla. Myös oma elämäni salli elämänmuutoksen. Uudelta työtään Eironen odottaa monipuolisuutta ja haasteita. Minulla olemaan paljon opeteltavaa ja tilanteen "haltuun ottaminen" on todellinen koe. Minkälainen on tämän miehen kyky omaksua uusi työympäristö ja uuden toimen vaatimat työt. Eironen on huolissaan aliupseerien jaksamisesta. Hän tulee seuraamaan tilannetta jatkossa valtakunnallisesta näkövinkkelistä. Vuosi 2015 muutoksineen vähensi palkattua henkilökuntaa, mutta tehtävät eivät ole siitä vähentyneet. Jaksaminen taas heijastuu terveyteen ja silloin kun ihminen ei ole fyysisesti ja henkisesti kunnossa ja taakka alkaa painamaan, ollaan ongelmissa. Eironen aloitti Saaristomeren meripuolustusalueella vuonna Hänen ensimäinen työpisteensä sijaitsi Utön linnakkeella. Hän toimi siellä tilannevalvojana vuosina Sen jälkeen hän siirtyi Pansion sotasatamaan 4. Miinalaivueeseen etsintäoperaattoriksi. Tässä työssä hän on ollut nyt 12 vuotta. Tehtävänimikkeet ovat vaihtuneet etsintäoperaattorista, vanhemmaksi operaattoriksi ja siitä miinantorjuntamestariksi. Eironen suoritti varusmiespalveluksensa Lapin Rajavartiostossa Rovaniemellä vuonna Lappi kutsuu Eirosta vapaa-aikana ja hän viettääkin siellä aikaa säännöllisesti. Vapaa-aikansa hän viettää monenlaisen urheilun parissa ja nauttii luonnossa liikkumisesta. Muutto Helsinkiin ei Eirosta jännitä. Muutto Turusta Helsinkiin ei hirvitä, päinvastoin. Olen kerennyt sitä prosessoimaan kesän aikana, jutellut jälkikasvun kanssa sekä muiden ihmisten kanssa, joita tämä muutos koskettaa. Kaikkialta olen saanut vihreää valoa ja kannustusta, joten Helsinki: Täältä tullaan, oletteko valmiina, mie ainakin olen! Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen 14 Ammattisotilas 4/2015

15 Vuoden 2016 palkankorotukset sovittu Työ- ja kasvusopimuksen kolmannesta vuodesta saatiin neuvottelutulos Sopimuskausi on (12kk). Valtiolla palkat nousevat TYKAsopimuksen yleisen linjan mukaisesti keskimäärin 16 euroa/kk tai kuitenkin vähintään 0,43%. Korotus on prosentuaalinen, jos vaatiivuustason tehtäväkohtainen palkka on vähintään noin 3023 euroa kuukaudessa. Korotus toteutetaan siten, että taulukkojen tehtäväkohtaista palkanosaa korotetaan 13 eurolla/kk, tämä nostaa kokonaispalkkoja keskimäärin 16 euroa/kk. Lisäksi korotetaan sellaisia lisiä, joita on sopimusten mukaan tai vakiintuneesti aiemminkin korotettu yleiskorotuksella, näiden osalta korotus on 0,43%. Luottamusmiespalkkioita ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan 0,43%. Kaikki mainitut korotukset tulevat voimaan TYKA-sopimuksen aiemmin sovittu korotus astui voimaan , korotuksen suuruus oli 0,40% ja se on laskettu suoraan taulukon vaatipalkkoihin. Myös tämä korotus nostaa lisiä jotka aiemminkin on tarkistettu yleiskorotusten yhteydessä. Palkkausjärjestelmän tulevaisuuden näkymät Nyt syntynyt sopimus takaa työrauhan saakka. Tämän jälkeen alkaa uusi sopimuskausi jonka työ ja virkaehdoista neuvotellaan ja sovitaan erikseen. Taloudellisesta tilanteesta johtuen näköpiirissä ei ole takavuosien kaltaisia korotuksia, joissa palkat nousivat useammalla prosenttiyksiköllä ja korotuksia saatiin neuvoteltavaksi myös niin sanoituilla virastoerillä. Tämä aiheuttaa haasteen muun muassa aliupseereiden palkkausjärjestelmän kehittämiselle. On aivan selvää, että paine vaativuusluokkien 8 ja 9 avaamiseksi kasvaa päivä päivältä. Muilta henkilöstöryhmiltä, erityisesti opistoupseereilta on siirtynyt ja tulee siirtymään uusia vaativia tehtäviä aliupseereiden hoidettavaksi. Suurena haasteena tulee olemaan tapa, millä palkkausjärjestelmän kehittäminen voidaan rahoittaa. On uskallettava katsoa kokonaispalkkapottia ja siellä olevaa varallisuutta, uusin innovatiivisin silmin. Tulevaisuuden tavoitteena tulee olla palkkausjärjestelmän kehittäminen sopimusvarallisuuden puutteesta huolimatta. Näin toimimalla huolehdimme henkilöstöryhmämme tehtävien kiinnostavuudesta ja uralla etenemisen mahdollisuudesta myös tulevaisuudessa tehtäväkentän vaativoituessa. Toivon myös, että työnantaja on valmis katsomaan palkkausjärjestel- mämme kehittämistä avoimin silmin. Onhan ehdottomasti myös työnantajan intressissä, että aliupseerin ammatin houkuttelevuus säilyy ja mieluummin kehittyy nykyisestä entistä parempaan suuntaan. Valtakunnallinen pääluottamusmies Jyrki Surkka Ammattisotilas 4/

16 Ammattisotilas uudistuu Ammattisotilas uudistuu seuraavasta numerosta lukien. Uudistuksen myötä lehti palvelee entistä paremmin jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1989 nimellä Puol väli. Vuodesta 2006 lukien sitä on julkaistu Ammattisotilas-nimellä. Lehden sisältöä ja ulkoasua on uudistettu muutamaan otteeseen matkan varrella. Samalla lehti on muuttunut tiedotuslehdestä laajempaa lukijakuntaa palvelevaksi aikakauslehdeksi. Keväällä tehdyn tutkimuksen mukaan jäsenet odottavat Ammattisotilaalta jatkossa ajankohtaisten edunvalvonta-asioiden lisäksi enemmän tietoa oman ammattikunnan arjesta ja erilaisten aliupseeritehtävien erityispiirteistä. Lehteen kaivataan elämänmakuisia, ammattikunnan arkea käsitteleviä haastatteluja. Lisäksi moni toivoi näkevänsä lehdessä työnantajan edustajien ja ammattiyhdistysvaikuttajien ja päättäjien haastatteluja. Lukijoita kiinnostavat myös kansainvälisiä operaatioita koskevat artikkelit ja eritysesti eri maiden aliupseerien koulutus ja työtehtävät. Näihin ja moniin muihin toivomuksiin pyrimme uudistuksen myötä vastaamaan entistä paremmin. Saimme palautetta myös siitä, että jäsenten tulisi päästä suoraan kommentoimaan lehden artikkeleita. Lehtiuudistuksen myötä tuleekin pohdittavaksi, miten lehti näkyy jatkossa verkkomaailmassa. Toivon, että jäsenet haluavat jatkossa osallistua enemmän lehden sisällön tuotantoon ja kehittämiseen. Tulemme antamaan siihen erilaisia vaihtoehtoja. Lehden uusi toimitusneuvosto (Kimmo Alpiranta, Anu Köngäs, Tomi Malkamäki, Juhana Harju ja minä) työstää lehtiuudistusta syyskuun loppuun asti ja jäämme korvat höröllä odottamaan palautettanne ilmestyvästä uudistetusta Ammattisotilaasta. Asta Ruuskanen Päätoimittaja 16 Ammattisotilas 4/2015

17 Inhimillisiä virheitä voi vähentää Suunnitellaan työ ihmisen mittaiseksi Työpaikoilla tapahtuu vuosittain tapaturmaa, joista valtaosan taustalla arvellaan olevan inhimillinen tekijä. Työterveyslaitoksen Sujuva-hankkeessa kehitetyllä kyselyllä ja tapaturmatutkintamallilla pystytään tunnistamaan inhimillisille virheille ja työtapaturmille altistavia olosuhteita. Näin toimenpiteet osataan kohdistaa oikeisiin asioihin. Tulosten perusteella tärkeää on muun muassa aikapaineen ja kuormittumisen vähentäminen, huomiota ja tarkkaavaisuutta häiritsevien tekijöiden hallitseminen sekä hyvien valintojen ja päätösten tukeminen. Inhimilliseen virheeseen vedotaan yleensä silloin, kun tapahtumalle ei löydetä selkeää laitteisiin, järjestelmiin tai ympäristöön liittyvää syytä. Inhimilliset virheet heikentävät työn sujuvuutta, aiheuttavat tarpeettomia viivästyksiä sekä taloudellisia menetyksiä, ja pahimmillaan johtavat työtapaturmiin tai onnettomuuksiin. Sujuvaa työtä, vähemmän inhimillisiä virheitä (SUJUVA) -hankkeessa selvitettiin miten työtapoja ja työympäristöjä voidaan suunnitella sellaisiksi, että ne edistävät työtehtävien hoitamista turvallisesti ja sujuvasti. Tutkimus tehtiin työpaikoilla, joissa työskennellään vaihtuvien ja monimutkaisten tehtävien parissa ja vaihtuvissa työympäristöissä, kuten huolto-, kunnossapito-, varasto- ja tuotantotöissä. Tutkimukseen osallistui neljä yritystä ja yhteensä työntekijää. Tutkimuskyselyyn vastanneet työntekijät näkivät työtapaturmien keskeisimmiksi syiksi työympäristön olosuhteet, liiallisen työkuormituksen sekä työssä tapahtuvat häiriöt ja keskeytykset, kertoo erikoistutkija Pia Perttula Työterveyslaitoksesta. Nämä samat tekijät olivat myös yhteydessä inhimillisten virheiden yleisyyteen. Työolosuhteista erityisesti aikapaine ja kuormittuminen sekä puutteet ohjeissa ja vaarojen merkitsemisessä osoittautuivat keskeisimmiksi inhimillisille virheille altistaviksi tekijöiksi, jatkaa vanhempi tutkija Simo Salminen Työterveyslaitoksesta. Tyypillisimmät työtapaturmiin johtaneet tilanteet Hankkeessa kehitetyllä työtapaturmien tutkimusmallilla tutkittiin 47 vaara- ja työtapaturmatilannetta. Tutkimus toi esiin, että työpaikoilla toistuvat samantyyppiset tapaturmat ja tilanteet, joihin ei ole aiemmin pystytty vaikuttamaan. Tyypillisimpiä työtapaturmiin johtaneita tilanteita olivat sellaiset, joissa työntekijä oli joutunut tarkkailemaan useaa asiaa yhtä aikaa, joissa oli yritetty työskennellä nopeasti tai kiirehtiä ja joissa jokin oli häirinnyt havaitsemista työn aikana. Myös työympäristöön liittyvät ongelmat ja ristiriitaiset tavoitteet altistivat työtapaturmille. Tyypillisimpiä inhimillisiä virheitä olivat, ettei osattu ennakoida tilannetta tai ei huomattu vaaraa tai jotain olennaista jäi huomaamatta. Kyselyaineisto ja tapaturmatilastot toivat esiin, että työolosuhdetekijät, erityisesti puutteet ohjeissa sekä ongelmat kommunikaatiossa ennustivat myös yrityksen tapaturmamäärää. Inhimillisten virheiden vähentämisen lähtökohtana ihmisen mittainen työ SUJUVA-hankkeessa päästiin käsiksi inhimillisiin virheisiin uudella tavalla ja taustalta löytyi syitä, joihin työpaikoilla pystytään vaikuttamaan. Tutkimuksen tulosten perusteella inhimillisten virheiden ja työtapaturmien vähentämisessä on tärkeää vähentää aikapainetta ja kuormittumista, korjata puutteita ohjeissa sekä vaarojen merkitsemisessä, parantaa kommunikointia ja helpottaa asioiden huomaamista ja havaitsemista. Lähtökohtana inhimillisten virheiden vähentämiseen on ihmisen mittaiseksi suunniteltu työ ja työskentely-ympäristö. Tärkeää on tunnistaa inhimillisten virheiden taustalla olevia syitä, jotta päästään vaikuttamaan oikeisiin asioihin, painottaa Perttula. Lähde: Työterveyslaitos Ammattisotilas 4/

18 Lassi Majamaa reserviin Lähes kolmenkymmenen vuoden taipaleeni puolustusvoimissa on tullut päätökseen. Aloitin urani värvättynä viestivälinemiehenä Keski-Suomen Viestipataljoonassa. Nyt siirryn reserviin alkaen Aliupseeriliiton valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävästä. Lämmin kiitos Aliupseeriliiton jäsenille ja päättäjille siitä luottamuksesta, jota olen saanut nauttia reilut kymmenen vuotta. Olen saanut toimia edunvalvonnan näköalapaikalla hoitamassa yhteisiä edunvalvonta-asioita. Kulunut aika on ollut erittäin mielenkiintoista ja antoisaa, vuodet ovat vierineet nopeaan tahtiin, kahta samanlaista päivää ei ole ollut. Edunvalvonnan saralla haasteita riittää jatkossakin, siksi olen iloinen, että Aliupseeriliiton edunvalvontakoneen tärkein osa, alueelliset ja paikalliset luottamusmiehet ovat osaavia ja motivoituneita tekemään työtä jokaisen jäsenen hyväksi. Ilman heitä, ja toisaalta aktiivisia jäseniä, epäkohdat eivät nousisi esiin, eikä niihin siten olisi mahdollista puuttua. Erityiset kiitokset siis Aliupseeriliiton aktiivisille henkilöstön edustajille, kanssanne on ollut ilo työskennellä. Haluan kiittää myös kaikkia kollegoita, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä ja ratkoa yhteisiä asioita. Tukenne on ollut kullan arvoista. Suuret kiitokset myös työnantajan edustajille, neuvottelukulttuuri ja tapa, jolla asioita on hoidettu, on ollut rakentava ja luottamuksellinen. Asioita on ratkottu hyvässä ilmapiirissä. Toivotan seuraajalleni, Aliupseeriliiton toimiston väelle ja koko Aliupseeriliiton edunvalvontakoneistolle parhainta menestystä tulevien haasteiden äärellä. Vaikka siirryn reserviin, jatkan työtä edunvalvonnan parissa, joten hymyillään kun tavataan. Lassi Majamaa Kuva Petri Asikainen Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? 18 Ammattisotilas 4/2015

19 Kapteeni Jussi Venäläinen reserviin Aliupseeriston henkilöasioiden hoitajana pääesikunnassa yli kymmenen vuotta toiminut kapteeni Jussi Venäläinen siirtyy reserviin Kesäkuun kokouksen yhteydessä Aliupseeriliiton pääluottamusmiesryhmä kiitti Jussi Venäläistä hyvästä yhteistyöstä ja toivotti hänelle leppoisia reservin päiviä. Rennossa päivällistilaisuudessa Jussille luovutettiin selviytymisreppu, joka piti sisällään kaikkea tarpeellista eläkepäivien varalle. Venäläistä reserviin saattamassa olivat (vasemmalta) ilmavoimien pääluottamusmies Tomi Malkamäki, maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen, valtakunnalliset pääluottamusmiehet Jyrki Surkka ja Lassi Majamaa sekä merivoimien pääluottamusmies Marit Lammes. Ammattisotilas 4/

20 Majamaalle Aliupseeriliiton pienoislippu Aliupseeriliiton hallitus myönsi Lassi Majamaalle liiton pienoislipun Pienoislippu voidaan myöntää henkilölle, joka on pitkäaikaisella toiminnalla erityisen ansioitunut Aliupseeriliiton toiminnassa. Puheenjohtaja Mika Oranen luovutti lipun Majamaalle liiton hallituksen läsnä ollessa. TUKEA TUPAKOINNIN LOPETTAMISEEN? Maksuttomaan Stumppi-neuvontapuhelimeen voit soittaa nimettömänä ma-pe klo Tietoa ja tukea löydät myös netistä Puhdas maailma on enemmän kuin mielikuvitusta Oy Christeyns Nordic Ab, Ruissalontie 11 B TURKU, tilaukset puh PATRIA-RAKENNUS OY Koulukatu 23, Hämeenlinna Puh Ammattisotilas 4/2015

21 Lappeenrannan aliupseerit 40-vuotta Lappeenrannan aliupseerien 40- ja Aliupseeriliiton 50-vuotisjuhlat pidettiin perinteikkäässä Lappeenrannan upseerikerholla lauantaina Ennen juhlaa sidosryhmät onnittelivat yhdistystä. Juhlan aloitti puheenjohtaja Jari Ahonen toivottamalla yli viisikymmenpäisen juhlaväen tervetulleeksi. Ahosen tervehdyksessä kävi ilmi viimeisen vuosikymmenen jäsenmäärän nopea kasvu ja sen tuomat edellytykset yhdistystoiminnalle. Juhlaan toivat tervehdyksen Maasotakoulun johtaja eversti Kimmo Lehto sekä Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Oranen. Eversti Lehto painotti tervehdyksessään Maasotakoulun aliupseeriston merkitystä ja kannusti aliupseeristoa tavoittelemaan oman alansa asiantuntijaksi sekä olemaan aktiivisia osaamisensa kehittämisessä muun muassa työssä oppimisen keinovalikoimaa hyödyntämällä. Puheenjohtaja Oranen korosti omassa tervehdyksessään paikallisyhdistysten asemaa ja toiminnallisuutta aliupseereiden edunvalvontatyössä. Hän piti JHL:n aluetoimiston edustaja Juha Järvinen onnitteli puheenjohtaja Jari Ahosta yhdistyksen 40-vuotistaipaleen johdosta. Lappeenrannan aliupseereita hyvänä esimerkkinä toiminnallisesta yhdistyksestä. Lappeenrannan aliupseereiden jäse- niä palkittiin toiminnastaan aliupseeriston hyväksi. Juhlassa luovutettiin Lappeenrannan aliupseereiden historian ensimmäiset ansiomitalit. Ansioituneita toimijoita huomioitiin myös plaketeilla ja Aliupseeriliiton standaarilla. Palkitut aliupseerit olivat pääosin paikallistoiminannan aktiiveja. Palkittujen joukossa oli muun muassa sihteerinä, hallituksen jäseninä, työsuojelutehtävissä, yhteistoimintaelimessä ja rahastonhoitajina toimineita henkilöitä. Juhlava, mutta todella rento ilta sujui erinomaisen ruuan, juoman, seuran (daamit olivat mukana) ja Rakuunasoittokunnan Combon loistavan musiikin siivittämänä illan lopputunneille saakka. Teksti: Vesa Tuovinen Kuvat: Maasotakoulu Ammattisotilas 4/

22 Aliupseerista upseeriksi Kadettiylikersantti Henrik Torstensson (27) ja kadettikersantti Niilo Jämsä (26) valmistuvat kadettikurssi 99. elokuussa Torstensson ja Jämsä ovat palvelleet aiemmin aliupseerin virassa ja suorittaneet myös aliupseeriston koulutusjärjestelmän opintoja. He ovat opiskelleet kolme vuotta Maanpuolustuskorkeakoulussa ja valmistuvat sotatieteiden kandidaatiksi. Aloitit palveluksesi puolustusvoimissa aliupseerina. Milloin aloitit palveluksen, missä joukko-osastossa palvelit ja mikä oli tehtäväsi? HT Aloitin palvelukseni Uudenmaan Prikaatissa määräaikaisessa opetusaliupseerin tehtävässä Ensimmäisessä tehtävässäni toimin rannikko-ohjusjoukkueen varajohtajana ja peruskoulutuskaudella joukkueen johtajana. Tehtävät keskittyivät lähinnä rannikko-ohjus järjestelmän kouluttamiseen varusmiehille sekä reserviläisille. Maavoimien sotilasammatillinen opintokokonaisuus 1:n jälkeen toimin tiedustelujoukkueen johtajana sekä rannikko-ohjus 2006 joukkueen varajohtajana. NJ Aliupseerin virassa aloitin Kaartin jääkärirykmentissä opetusaliupseerin tehtävässä. Ensin toimin joukkueen kouluttajana ja myöhemmin joukkueen johtajana. Minkälaisia opintoja suoritit aliupseerina? HT Suoritin Maavoimien sotilasammatillisen opintokokonaisuus 1:n tiedusteluopintosuunnalla vuonna NJ Suoritin Maavoimien sotilasammatillisen opintojakso 1:n vuonna Mistä syntyi ajatus siirtymisestä upseerin uralle? HT Puolustusvoimauudistus oli käynnissä vuonna Määräaikaisia virkoja ei vakinaistettu ja tein päätöksen hakeutua kadettikouluun. Saatuani ilmoituksen, että minulle on opiskelupaikka Maasotalinjalla tein päätöksen lähteä koulunpenkille. Päätöksen taustalla 22 Ammattisotilas 4/2015

23 Kadettiylikersantti Henrik Torstensson oli myös halu kokeilla uutta. Yksikössä palvelevat upseerit kannustivat hakeutumaan koulutukseen. Aloitin opinnot kadettikoulussa syyskuussa kadettikurssilla. NJ Varusmiespalveluksen jälkeen sotilasura tuntui todella kaukaiselta ajatukselta. Hakeuduin kuitenkin puolen vuoden jälkeen takaisin Puolustusvoimien palvelukseen, ensiksi sopimussotilaaksi ja sen jälkeen aliupseerin virkaan. Nautin kouluttajana työskentelystä ja työilmapiiristä, joka päivä oli mukava mennä töihin. Pohdiskelin ja keskustelin muutaman työkaverin kanssa tulevaisuuden vaihtoehdoista sotilasuralle. Tulin keväällä 2012 siihen lopputulokseen, että hakeutuminen Maanpuolustuskorkeakouluun ja upseerin uralle toisi minulle tulevaisuudessa haastavampia tehtäviä ja mahdollistaisi monipuolisemman urakehityksen, kuin aliupseerin virassa jatkaminen. Mistä sait tietoa, että millä palvelussuhteen ehdoilla aliupseeri voi opiskella upseeriksi ja mitä ne ovat pääpiirteissään? HT Päätöksen jälkeen selvitin yksityiskohtia opiskeluun liittyen. Aliupseeriliitto sekä Uudenmaan Prikaatin henkilöstöosasto auttoivat nuorta miestä mäessä. Taloudellisesti opiskelu tiesi selkeää tulojen laskua, mutta kadettien ylläpito on hyvä. Päiväraha ei ole järin suuri. Toisaalta kun siihen lisätään muun muassa ylläpito tietokoneista - terveydenhuoltoon ovat luvut kohdillaan. Käytännössä otin vuoden opintovapaata ja tilalleni nimettiin sijainen. Vuoden opintojen jälkeen irtisanoin määräaikaisen virkani, jotta hänelle saatiin pysyvyyttä. Koulutustukea tai palvelusaikakorvauksia ei minulle maksettu, koska jatkoin opintoja Puolustusvoimien ylläpitämässä koulutuksessa. NJ Sain tietoa joukko-osastoni henkilöstösektorilta. Hain ja sain virkavapaata suoraan kolme vuotta, koska olin vakituisessa aliupseerin virassa. Mikäli joku on lähdössä opiskelemaan, kannattaakin rohkeasti ja avoimesti kysellä esim. henkilöstösektorilta palvelussuhteenehdoista. Aliupseerit luovat pysyvyyden aselajeihin. Kärkiosaajaksi ei opita kadettikoulussa vaikka moni niin saattaa kuvitellakin. Kadettikersantti Niilo Jämsä Saitko aliupseeriopinnoista mitään hyväksilukua upseeriopintoihin? HT Sain hyväksilukua aliupseerina palvelemisesta joitakin viikkoja. Käytännössä hyväksiluku oli kaksi vapaata viikkoa ampumaharjoituksesta. Kaikista oikeuksista oli kuitenkin annettava kirjallinen sekä käytännön näyttö. Pidän itse käytäntöä hyvänä. Pyrin osallistumaan koulutuksiin, vaikka aina ei olisi ollut pakko. Kyseessä on vastuulliset tehtävät ja muutaman vuoden palveluksen jälkeen kukaan ei ole mestari. Koulun aikana on myös hyvä kerrata aiempaa osaamista, sillä taidot ruostuvat vaikka sitä ei aina itse uskoisikaan. NJ Oikeuksiin johtavan koulutuksen ja käytännön näytöt sain hyväksiluettua. Mitä haluaisit kertoa aliupseerille joka on pohtinut pyrkimistä upseeriopintoihin ja upseerin uralle? HT Aliupseerit luovat pysyvyyden aselajeihin. Kärkiosaajaksi ei opita kadettikoulussa vaikka moni niin saattaa kuvitellakin. Opetus on laadukasta ja tarkoituksenmukaista, mutta joukkotuotannossa ei ole aikaa pohtia ja suunnitella kuten koulussa, siellä edetään kovalla vauhdilla ja rutiinilla. NJ Pohdi ja punnitse vaihtoehtoja rauhassa. Itseäni auttoivat yksikössäni palvelleiden nuorempien upseereiden sekä päällikköni kanssa käydyt keskustelut. Sain tietoa siitä minkälaista opiskelu käytännössä on. Ammattisotilas 4/

24 Millä mielellä, missä tehtävässä ja missä aloitat upseerina työskentelyn? HT Aloitan opetusupseerina Reserviupseerikoulussa ja näillä näkymin SAMOK 1 kurssikaverin kanssa samassa joukkueessa. Ympyrä sulkeutuu. NJ Aloitan työskentelyt Kaartin jääkärirykmentin 1. jääkärikomppaniassa. Ympyrä sulkeutuu ja olen kolmen vuoden opiskelun jälkeen takaisin siellä mistä lähdin, innokkaalla mielellä. Viimeisen vuoden aikana olen enemmän ja enemmän kaivannut takaisin töihin. Onko aliupseerina palvellusta ajasta ollut hyötyä opiskeluissa ja miten muut opiskelijat ovat suhtautuneet sinuun? HT Aliupseeritaustasta on ollut ehdottomasti hyötyä. Kun tietää mitä työelämä on, sitä etsii opetuksesta niitä kuuluisia kultajyviä. Pidän muutenkin hyvänä, että ennen koulua on ehtinyt hieman nähdä mitä palvelus henkilökuntana tarkoittaa. Selitykset kuten mä en tiennyt katoaa sanavarastosta, kun ollaan töissä. Asennoituminen opetukseen on ammattimaisempaa, kun tiedetään mitä elämä koulun jälkeen on. Henkseleitä paukutellen ei kannata kouluun lähteä oli tausta mikä hyvänsä, se kostautuu varmasti! Suhtautumalla nöyrästi koulutukseen ja omaan osaamiseen, hyvä tulee. NJ Aliupseeriajasta on ollut minulle huomattavan paljon hyötyä. Osaa ottaa asiat ehkä hieman rauhallisemmin ja ilman turhaa stressiä, kuin jos olisin hakeutunut suoraan varusmiespalveluksesta kouluun. Muut opiskelijat ovat suhtautuneet minuun positiivisesti ja arvostaneet aliupseerina hankittua ammattitaitoa. Arvostus on kuitenkin ansaittava nöyrällä asenteella ja tekemisellä. Kuinka lähellä olevat (työkaverit, kurssikaverit) aliupseerit ovat suhtautuneet ammattikunnanvaihtoon? HT Yleisesti palaute kouluun lähdöstä on ollut positiivista, toisinaan saattaa kuulla pientä kuittia hyvässä hengessä. NJ Kaikki ovat suhtautuneet kannustavasti ja positiivisesti. Toki pientä kuittailua olen saanut vanhassa yksikössäni osakseni, mutta se kuuluu asiaan. Arvostus on ansaittava nöyrällä asenteella ja tekemisellä. Tunnetko termin vöyrinkadetti? HT Vyörinkadetista olen joskus kuullut, mutta en sen tarkemmin tiedä. NJ Vöyrinkadetti. Olen sanan kuullut, mutta en tarkempaa merkitystä sille tiennyt ensimmäisen vuoden aikana. Se on jäänyt meidän perinneopetuksestamme pois. Vöyrinkadetti nimikettä käytetään kansankielessä sellaisista upseereista jotka ovat palvelleet ali- toimi- tai opistoupseereina. Vöyrin Sotakoulu oli itsenäisen Suomen ensimmäinen aliupseerikoulu. Teksti ja kuvat: sotilasmestari Vesa Tuovinen 24 Ammattisotilas 4/2015

25 Aliupseerikoulutuksen kivet Aliupseerikoulutuksen kivet on sijoitettu Lappeenrantaan Maasotakoulun Leirimäen rakennus Kersantin eteen. Kivet ovat toisiinsa nähden lomittain, ja ne nousevat rinteen mukaisesti ylöspäin. Kivien asettelulla ja muotoilulla kuvataan aliupseerien opintojen rakennetta. Kivien suunnittelu ja toteutus saivat alkunsa, kun vuoden 2008 Maavoimien sotilasammatillinen opintojakso 1:n oppilaskunnanhallitus pyrki keksimään, miten kurssi jäisi osaksi Maasotakoulun historiaa. Aiemmat kurssit olivat istuttaneet kurssipuun, mutta ne olivat jo toimiupseerikoulutuksen aikaisia, ja monet niistä olivat kasvaneet huonokuntoisiksi. Piti siis keksiä jotain erilaista. Tehtävä muistomerkin suunnittelusta lankesi silloisen koulutuspäällikön, everstiluutnantti Antti Lankisen käskystä vääpeli Vesa Tuovisen harteille. Muistomerkin tulisi olla sekä pysyvä että arvokas olivat koulutuspäällikön vaatimukset. Suunnittelu alkoi, ja lopullinen pohdinta ja suunnitelma kristallisoituivat Tuovisen päässä työmatkalla polkupyörän selässä. Kivien hankkiminen oli yksi työläimmistä asioista koko projektissa. Alusta asti oli selvää, että kivien täytyi olla Salpalinja-kiviä. Niistä saataisiin liittymäpinta viime sotiin ja sotiemme veteraaneihin. Kivien etsintä alkoi ensin Maasotakoulun mustalaismetsiköstä, johon oli jäänyt ylimääräisiä kiviä Kadettiketju-projektista. Nämä kivet osoittautuivat kuitenkin käyttökelvottomiksi, koska niihin oli porattu summittaisia reikiä edellisen projektin aikana. Etsintä jatkui Lappeenrannan kaupungin puutarhurin pakeille, jossa kävi ilmi, että Ruoholammella Tilsalantien leventämisen yhteydessä oli jouduttu nostamaan Salpalinjan kiviä, joita oli käytetty myös Lappeenrannan veteraanipuiston rakentamiseen. Kun lupa kivien noutamiseen myönnettiin, kävi Tuovinen valitsemassa mieleisensä kivet Leirimäelle. Hänen ajatuksenaan oli, että jokaista opintojaksoa edustaisi erimuotoinen kivi. Kiviä on kolme, jotta jokainen maavoimajakso tulee huomioitua, ja kivien läpi kulkevat rautatangot kuvastavat opintojen jatkuvuutta, sekä aliupseeriston ammatillista identiteettiä Taipuu, muttei taitu!. Kivissä oleviin marmoritauluihin kaiverretaan kurssien päivämäärä opiskeluajan mukaan. Muistomerkkiä sivulta katselemalla voi havaita, että kivet on asetettu lomittain. Se tuo muistomerkkiin syvyyttä ja kuvaa opintojen toisiinsa liittymistä, ja vastaavasti maaston nousujohteinen muoto kuvaa maavoimaopintojen rakennetta. Aliupseerikoulutuksen kivet -muistomerkki paljastettiin 16. toukokuuta Muistomerkin edessä otetaan kaikkien aliupseerikurssin kurssikuvat sekä luetaan kurssin päättäjäispäivänä Mannerheim-ristin ritari Onni Määttäsen julistus. Teksti ja kuvat: sotilasmestari Vesa Tuovinen Ammattisotilas 4/

26 Haluatko laulaa hyvässä seurassa? Mieskuoro Viipurin Lauluveikot etsii nuorehkoja laulutaitoisia ja laulusta kiinnostuneita miehiä. Kuoro on suosittu esiintyjä pääkaupunkiseudun isänmaallisissa ja maanpuolustusaiheisissa tilaisuuksissa, joten Sinä tämän lehden lukijana sovit joukkoon hyvin. Nyt on hyvä hetki aloittaa, sillä kuoro täyttää parin vuoden päästä 120 vuotta ja suunnittelee ulkomaanmatkaa. Kuoron riveissä on mahdollisuus saada myös yksilöllistä laulunopetusta. Kuoron syyskausi alkaa 7.9 klo 1800 Helsingissä Karjalatalolla, osoitteessa Käpylänkuja 1. Kuoro harjoittelee joka maanantai. Kuoron taiteellinen johto kuulee uusia laulajia lyhyessä tilaisuudessa, jossa on säveltapailua ja vapaavalintainen yksinlaulu. Lisätietoja: laulunjohtaja Urpo Rauhala tai toinen laulunjohtaja everstiluutnantti Matti Orlamo Maanpuolustaja astu riviin! Lisätietoja kuoron toiminnasta osoitteessa Kuva: Heikki Tuuli 26 Ammattisotilas 4/2015

27 Eppu Normaali Tampereen Pakkahuoneella Kaikki jäsenet ovat tervetulleita Ammattisotilas 4/

28 Rajamuseo esittelee rajamiesten arkea Vuonna 1989 yleisölle avattu Rajamuseo edustaa sotilasmuseoidemme nuorempaa päätä. Kaakkois- Suomen rajavartioston varuskunta-alueella Imatran Immolassa sijaitseva museo toimi aiemmin yleisöltä suljettuna koulutuskokoelmana, mikä osaltaan selittää museokokoelman laadun ja kiinnostavuuden. Museon pihapiirissä seisoo vuonna 1989 paljastettu Rajamiespatsas. Se on toteutettu Alpo Sailon vuonna 1944 Vienan Karjalan Vuokkiniemessä luoman Partiomies-pienoispatsaan pohjalta. Monista nykymuseoista poiketen tilat ovat valoisat. Museomuoti tuntuu määräävän, että museosalit ovat pimeitä vitriinien ja muiden näyttelykohteiden ollessa joskus liiankin kirkkaiden halogeenien paisteessa. Rajamuseo hahmottuu kävijälle selkeästi, jolloin myös lukuisiin kiinnostaviin yksityiskohtiin uppoutuminen on helppoa. Museon ulkoalueella on rajavartiointiin liittyviä laitteita kuten näkötorni, taukotupia ja laavu. Erikoisnäyttely Ilmavoimat Immolassa Aula on varattu vaihtuville näyttelyille, ja itsenäisyyspäivään 2015 saakka aiheena on Ilmavoimat Immolassa Immola on ollut pitkään tunnettu rajamiehistään, mutta varuskunnan alku on ilmavoimataustainen. Meneillään on neljäs teemanäyttely ja sen keskeisenä sisältönä on vääpeli Antti Lattusen jäämistö. Vääpeli Lattunen oli ensimmäisiä Bristol Blenheim -pommikonekalustolle koulutettuja radiosähköttäjä-kk-ampujia. Hän sai surmansa muun miehistön mukana, kun Blenheim BL-116 ammuttiin alas Vuokselassa Lattunen oli ennen sotia hakemassa Blenheimejä Englannista Suomeen ja tällä reissulla mukana ollut matkalaukku sisältöineen on aulassa kävijöiden nähtävissä. Ja tottahan suomalaisen sotilaan matkalaukusta pilkistää myös puukko! 28 Ammattisotilas 4/2015

29 Lepohetki Itä-karjalassa Rajamuseon dioraamat ovat hämmästyttävän aidon oloisia. Lienee harvinaista, että sodassa kaatuneen sotilaan jäämistö pysyy niin hyvin koossa kuin Lattusen jäämistö on pysynyt. Näyttelymateriaali sisältää paljon henkilökohtaisia tavaroita ja varusesineitä eikä vain kunnia- ja kurssimerkkejä kuten useimmiten. Hämmästyttävän aidon näköisiä dioraamoja Perusnäyttelyn keskellä katseen vangitsevat suuret maastokaapit, joiden luonnollista kokoa olevat mallinuket ovat niin aidon oloisia, että pienimpiä kävijöitä voi vaikka vähän juksata: Kohta sedät nousevat ylös ja jatkavat matkaa. Itä-Karjalassa vuonna 1942 lepotaukoa viettävien partiomiesten otsalle on toteutettu jopa hikikarpalot. Rajajoukkojen Mannerheim-ristin ritareille on omistettu pääsalista kokonainen seinä, ja ritarien valokuvien alla on esillä kaukopartiomies Mikko Pöllän ylikersanttina saama Mannerheim-risti. Vaikka poikkeuksellisen kunnostautuneet rajamiehet huomioidaankin rajakenraaleitakaan unohtamatta niin näyttelyn pääaihe on kuitenkin rajamiesten arkinen työ itsenäisyyden alusta asti. Rajamiesten työkaluja, kuten aseita, on paljon. Pistooleja on hallin sivuseinän vitriinissä niin kirjava kokoelma, että piti oikein varmistaa näyttelyä esitelleeltä Jouni Särkiojalta, että kaikki ovat todellakin olleet rajamiesten käytössä, eivätkä varta vasten museoon hankittuja harvinaisuuksia. Rajamiespatsas on pystytetty Rajamuseon pihapiiriin. Rajamiesten karhunpäämerkin syntyhistoria Lokakuun 11. päivä vuonna 1949 käyttöön otetun Rajamiesmerkin syntyhistorian dokumentaatio on esillä vitriinissä. Karhunpäätunnuksen on suunnitellut taiteilija Aarno Karimo, jonka käsialaa on mm luvulla julkaistu isänmaan historiaa kivikaudesta asti luotaava historiateossarja Kumpujen yöstä. Rajamiesmerkin ohella samassa vitriinissä on monta harvoin nähtyä kurssimerkkiä. Omat teemavitriininsä ovat saaneet mm. rajakoirat, 1920-luvun rajapartiointi, sotilaskoti, Vartiolentolaivue, varusmieskoulutus ja rajavartioston nykyiset juhlapuvut. Näyttely jatkuu nykypäiviin asti. Yksityiskohtiin paneutuva kävijä löytää monia mielenkiintoisia tarinoita. Varsin karu sellainen on rajakoira Caesarin, Lapin Kauhun, kohtalo 1920-luvulla. Saksanpaimenkoira Caesar on nyt täytettynä vitriinissä. Kävijä voi näyttelytekstistä lukea, minkälaisten vaiheiden kautta se sinne päätyi. Kovin suuria esineitä ei sisätiloihin mahdu, mutta onpahan sentään Tunturimerkkinen rajamopo ja suorastaan liikuttavan vanhahtavalta näyttävä moottorikelkka. Erilaisten rajakylttien ja liikennemerkkien joukosta huomion kiinnittää taatusti harvinainen liikennemerkki: kaukovalojen käyttö kielletty. Rajajoukkojen sotahistoriaa ja kenraalien muistoesineitä Rajamiesten sota-ajan vaiheisiin voi perehtyä selailemalla metallikehyksiin aseteltuja sodan ajan rajapataljoonien pienoishistoriikkeja. Mukaan on mahtunut paljon mielenkiintoisia rintamakuvia. Viereisellä seinällä on suurikokoinen esitys Suomen itärajan kehityksestä Pähkinäsaaren rauhan rajasta nykyrajaan asti. Pähkinäsaaressa vuonna 1323 määriteltiin ensi kertaa Suomen itäraja. Itsenäisyyden ajan rajamuutokset esitellään yksityiskohtaisesti. Suomen rajojen historian esittely on yksi Rajamuseon tehtävistä. Rajakenraalien henkilöhistoriaa on monessakin vitriinissä. Mukana on Ammattisotilas 4/

30 Rajajoukkojen Mannerheimi-ristin ritareista kertova seinä. luonnollisesti kunniamerkkejä ja kauluslaattoja, mutta myös mielenkiintoisia lahjaesineitä, kuten hyvin koristeellinen Astra-merkkinen pistooli sinisellä sametilla vuoratussa puukotelossa. Aseen sai kenraaliluutnantti Otto Ylirisku lahjaksi neuvostoliittolaisilta kollegoiltaan. Pistoolin vieressä on saksalaisen toisen luokan Rautaristin myöntökirja vuodelta Kenraali Yliriskun pitkään sotilasuraan sisältyi kontakteja eri aikakausien eurooppalaisiin suurvaltoihin. Rajamuseon tehtävänä on tallentaa Rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvää perinnettä ja tutkia esineistöön liittyvää historiaa. Näyttelytoiminta ja opetus ovat myös osa Rajamuseon tehtäväkenttää samoin kuin Rajavartiolaitoksen tunnettuuden edistäminen ja jopa rajamieshengen kehittäminen. Rajamuseo on keskittynyt maarajojen valvonnan sekä Rajavartiolaitoksen ilmailun historiaan. Merivartiomuseo sijaitsee Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Teksti ja kuvat Seppo Simola Rajamuseo Niskapietiläntie 32 E IMATRA p Avoinna tiistaista lauantaihin 22. elokuuta asti. Kesäsesongin jälkeen museo on auki sopimuksen mukaan. Ei pääsymaksua. Ryhmiltä 50 euron opasmaksu normaalin aukioloajan ulkopuolella. Rajasotilaskoti sijaitsee samassa rakennuksessa. Kenraaliluutnantti Otto Yliriskun neuvostoliittolaisilta kollegoiltaan saama koristeellinen Astra-pistooli. Huomaa kenraalin valkeassa turkislakissa rajan oranssi kokardipohja. 30 Ammattisotilas 4/2015

31 Kirja-arvostelu Irja Kortelainen: Isä ja poika kaukopartiossa Pekka ja Pauli Savinaisen sotamuistelmat Minerva 2015, 291 s. Päältäpäin katsoen kirjaa voisi luulla kaukopartioromaaniksi, mutta se on paremminkin kertomus ihmiskohtaloista sotaisella 1900-luvulla. Keskeisenä sisältönä on kuitenkin toiminta jatkosodan kaukopartioissa. Romaanina tai varsinkaan jännityskertomuksena tätä ei kannata lähestyä. Alaotsikon sana sotamuistelmat kertoo pitkälti, mistä on kyse. Tarina alkaa jo tsaarin Venäjältä 1800-luvun lopulta ja ulottuu 2000-luvulle asti. Kirjan isä Pekka Savinainen syntyy Itä-Karjalassa ja ehtii palvella kapteenina tsaarin armeijassa ennen vallankumousvuosia. Kommunistivallan aikana hän ja monet muut suomensukuiset joutuvat tosipaikan eteen. Todennäköinen kohtalo on pakkotyö Siperiassa. Pekka Savinaisen ratkaisu oli pako Suomeen. Koska Pekka Savinainen oli heimosotien ja vallankumousmyllerrysten vuosina mukana yrityksessä vapauttaa Itä-Karjala kommunistihallinnosta, ei valinnanvaraa siitäkään syystä jäänyt. Osan Pekan lapsuuden perheestä juna vei myöhemmin kohti ankaria kohtaloita. Raskaana olleen vaimonsa Pekka ehti täpärästi pelastaa. Kirjan poika Pauli Savinainen - syntyi Suomen Lieksassa. Siellä asui paljon muitakin pakolaisia. Kirja perustuu Pekan pojan Paulin muisteluksiin, jotka on muokannut kirjaksi Irja Kortelainen. Lukiessa on syytä muistaa esipuheen sanat. Kertomukset kirjattiin muistiin 2000-luvun alussa eli 60 vuotta sotien jälkeen. Yksiselitteistä, erehtymätöntä totuutta kirjasta ei ole löydettävissä, vaan Pauli Savinaisen näkökulma tapahtuneeseen. Jokainen kaukopartiomies koki reissunsa yksilönä eikä kahta täysin samanlaista kertomusta edes samalta matkalta voi olla luvun kääntyessä lopuilleen ja sodan uhan Euroopan yllä yhä tiivistyessä, Itä-Karjalan olot tuntevalle Pekka Savinaiselle löytyi käyttöä Suomen sotilastiedustelussa. Talvisodan partioretkillä hän haavoittuu, ja jatkosodan aikaan alkaa ikä olla raskaimpien reissujen esteenä. Jatkosotansa Pekka päättää komppanian vääpelinä kaukopartio-osaston tukikohdassa Jämäksessä. Isä Pekka järjestää poikansa Paulin välirauhan aikana sissikoulutukseen ja jatkosodan alussa tämä pestataan majuri Marttinan kaukopartio-osastoon. Tästä alkaa kirjan ydinsisältö eli kaukopartiomies Pauli Savinaisen muistelukset partiomatkoiltaan sekä niiden välisestä odotuksesta ja lomailusta, jossa myös riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Välillä Pauli Savinainen sortui jopa tarkoituksettomaan jermuiluun. Rosoisuus on tervetullutta vastapainoa kaukopartioromaanien silotellulle yksimielisyydelle. Raskas työ vaati raskaat huvit ja joskus ne olivat varsin tahdittomiakin. Välillä huijattiin jopa omia esimiehiä. Sotavuosista kiinnostunut lukija löytää monia rintamaelämään liittyviä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kaukopartiomiesten vaiheet partioretkillä ja niiden ulkopuolella tulevat kuvatuiksi monelta kantilta. Vaan kaukopartiomiesten seikkailutpa eivät päätykään rauhan tuloon. Aseiden vaiettua Neuvostoliiton vastaisella rintamalla monet kaukopartiomiehet kokevat uhkaa oman maan hallinnon taholta. Entisiä partiomiehiä alkaa vainota kommunismin linnakkeeksi muuttunut Valtiollinen poliisi, ns. punainen Valpo. Savinaisilla on ehkä tavallistakin enemmän syytä pelkoon, onhan heillä emigranttitausta. Moni täysin suomalainenkin kaukopartiomies koki turvallisemmaksi vaihtaa maata joko tilapäisesti tai pysyvästi. Savinaiset onnistuivat pääsemään Ruotsiin. Siellä isä-savinainen asui elämänsä loppuun, mutta Pauli palasi Suomeen. Kirja on helposti lähestyttävä. Tyyli on varsin yksinkertaista, vaan eipä tätä ole taideromaaniksi tarkoitettukaan. Muisteluksia elävöitetään pukemalla niitä osaksi dialogin muotoon romaanien tapaan. Mukana on pieni valokuvaliite, jossa moni kirjan henkilö saa kasvot. Kirjan suurin ansio on se, että moni ainutlaatuinen ihmiskohtalo tulee kirjatuksi talteen. Sota rikkoi perheitä ja erotti ihmisiä läheisistään jopa vuosikymmeniksi. Loppusivuilla Pauli Savinainen luonnehtii myös keskeisiä partiokavereitaan ja kertoo joidenkin myöhemmistä vaiheista. He elivät aikaa, joka on meille muuttunut historiaksi. Seppo Simola Ammattisotilas 4/

32 Muistathan jäsenetusi! Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenyyden myötä useita merkittäviä ja rahanarvoisia jäsenetuja. Työttömyyskassan jäsenyys tuo mukanaan turvan työttömyyden varalta. Liiton sopimuslakimiehet palvelevat jäseniä kaikissa niissä tilanteissa, joissa liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa Liiton jäsenillä on laaja ja kattava vakuutusturva myös vapaa-aikanaan. Lisäksi jäsenet saavat jäsenhintaan muita vakuutuspalveluita Ifistä. vierumäen mökki on jäsenten vuokrattaviossa edulliseen hintaan. Lisäksi jäsenet saavat alennuksia muun muassa laivayhtiöiden ja hotelliketjujen palveluista. Lisätietoja jäseneduista on osoitteessa Jäsensivuilla (vaatii kirjautumisen) on lisäksi joitakin jäsenetuesittelyjä. jäsenedut.fi Aliupseeriliiton jäsenet voivat jatkossa hyödyntää Jäsenedut.fi -palvelun kautta saatavia alennuksia. Alennuksen saa kun rekisteröityy Jäsenedut.fi -palveluun ja valitsee Aliupseeriliiton omaksi ammattiliitokseen. Koska palvelun logoa ei ole tällä hetkellä voimassa olevassa jäsenkortissa, tilapäiskuvana toimii tämän tekstin ohessa oleva kuva, jonka voit leikata irti ja esittää hankintoja tehdessäsi oman jäsenkorttisi rinnalla. Rekisteröityminen tapahtuu osoitteessa Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? 32 Ammattisotilas 4/2015

33 Lukuvinkkejä Kari Stenman & Karolina Holda: Suomen ilmavoimien hävittäjät Historia, maalaukset ja merkinnät , osa 1 Kirja on mainio lähde yksityiskohtia rakastavalle harrastajalle, mutta suurempiinkin linjoihin tyytyvä lukija saa paljon kiinnostavaa yleistietoa. Pikkutarkat väripiirrokset ovat erittäin runsaan kuvituksen ydintä. Konetyyppejä kirjaan mahtuu kuusi: Bristol Bulldog II, Fokker D.XXI, Gloster Gladiator II, Fiat G.50, Morane-Saulnier MS 406 sekä Brewster Model 239. Näistä käsitellään tulo Suomeen sekä päiväkirjamaisesti sotien aikaiset ilmavoitot sekä tietysti maalaus ja tunnukset hyvin yksityiskohtaisesti. Taulukot kertovat kunkin koneyksilön käyttöön oton ja poiston. Hyvin moni kone poistettiin tuhoutuneena. SS Johanna Pakola: Örön linnake Hangosta länteen sijaitseva Örön linnake avattiin matkailijoille kesällä Tämän innoittamana rannikkotykistön historiaan erikoistunut Johanna Pakola julkaisi vanhasta Örö-kirjastaan päivitetyn painoksen. Laidunsaarelle alettiin rakentaa linnaketta vuonna Syntyvaiheet selostetaan tarkoin, mutta tavalliselle lukijalle kiinnostavinta sisältöä lienevät saarella palvelleiden ammattisotilaiden, varusmiesten ja siviilien muistelukset. Yksi heistä on tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka sai rankan alokaskoulutuksen Örössä syksyllä Kansakoulukin toimi saarella, joka oli varsinkin kelirikkoaikaan erikoislaatuinen pienoisyhteiskunta. Kulkupelit vaihtelivat reestä telavetoiseen, suksilla ohjattavaan jääkiitäjään. SS Antero Holmila Simo Mikkonen: Suomi sodan jälkeen Pelon, katkeruuden ja toivon vuodet Uutta polvea edustava tutkijakaksikko tarjoaa näkökulmanaan, että pelko maan miehityksestä sodan jälkeen oli paljon suurempi kuin sen todellinen uhka. Suomen tulevaisuus ratkaistiin vasemmiston sisäisessä valtataistelussa, jossa sosialidemokraatit pystyivät voittamaan työväestön enemmistön taakseen kommunistien otteen vähitellen kirvotessa. Jännitteisen ajan ilmiöitä selitetään pitkälti poliittisen historian näkökulmasta, mutta myös sodanjälkeistä arkea moninaisine hankaluuksineen selvitetään. Siirtoväki piti asuttaa asuntopulan riivaamassa maassa, ja monet tyhjän päälle sodasta palannet miehet oli autettava elämän syrjään kiinni. Aikalaisnäkökulmaa tarjoavat runsaat sitaatit. SS Pekka Visuri Reima T.A. Luoto: Berliini opas historiaan ja kulttuurielämään Tämä kirja on oiva apu suosittuun Berliiniin lähtevälle omatoimiselle sotahistoria- ja kulttuurimatkaajalle. Tavallisissa matkaoppaissa on aika vähän sotahistoriallista näkökulmaa, mutta tähän sitä on ladattu kunnon panos. Sotaajan kohteita on Berliinissä yllättävän paljon jäljellä. Sotahistoria ei silti hallitse liikaa, vaan sitä tasapainottaa runsas siviilihistoriaan ja kulttuuriin liittyvä aineisto. Berliinistähän löytyy runsaasti virikkeitä joka makuun. Kirjoittajina ovat tunnetut asiantuntijat, joilla on kyky tarjota tietonsa kiinnostavasti. Kunnon matkaoppaan tavoin kuvitus on runsas sisältäen myös monia historiallisia otoksia. SS R i k a r d Drakenlordh (suom. Petri Kortesuo): Toisen maailmansodan avainhenkilöt N ettiaikana monet ehkä kysyvät, mihin tarvitaan painettuja pienoiselämäkertoja? Tokihan kirjasta on monta hyötyä. Samoihin kansiin on koottu harkittu otos avainhenkilöitä, joista itse osaisi netistä etsiä vain tunnetuimpia. Kirjan luettuaan on saanut hyvän yleiskuvan maailmaa dramaattisesti muuttaneen sodan vaikuttajista. Kirjan sotilaat ovat pääasiassa kenraalikuntaa ja poliitikotkin yleensä valtion päämiehiä ja keskeisiä ministereitä. Mukaan on sopinut monta suomalaistakin avainhenkilöä marsalkka Mannerheimistä Otto Ville Kuusiseen. Useilla vaikuttajilla oli tärkeä rooli myös sodanjälkeisessä maalimassa, mutta monien kohtaloksi koitui itse sota tai sen jälkiselvittelyt. SS Vesa Sundqvist (toim.): Ilmatorjunnan vuosikirja 2015 (n:o 22) I lmatorjunta-aselaji täytti heinäkuussa 90 vuotta ja osana juhlaohjelmaa julkaistiin uusi vuosikirja. Aselajien vuosikirjat avaavat erinomaisen näköalan kunkin aselajin nykypäivään, ja vuosikymmenten saatossa opuksista muodostuu oivallinen lähdekirjasto. It:n uusi vuosikirja on hyvin laaja-alainen, eli mielenkiintoiset asiantuntija-artikkelit eivät suinkaan rajoitu ilmapuolustukseen, vaikka omat artikkelinsa toki saavat nykyiset it-joukkoyksiköt sekä puolustushaarojen ilmatorjunta. Venäläistä sotataitoa analysoidaan myös ja pohditaan sitäkin, miksi Ukrainan kriisi yllätti länsimaat. Pääteemana on puolustusvoimauudistuksen vaikutusten selvittäminen, mutta myös tulevaisuutta visioidaan. SS Ammattisotilas 4/

34 LOTTANEN Eikös se ole tällä taputeltu Olen jotenkin tykästynyt silmälasimainokseen, jossa todetaan, että koska tässä myydään silmälaseja eikä kesämekkoja niin eikös se ole tällä taputeltu. Lainaan sanontaa usein saatuani vaikkapa jonkin projektin, päätökseen ilmoittaakseni tehneeni osuuteni. Toiset saavat arvioida saavutukseni ja kertoa mielipiteensä, jos katsovat sen aiheelliseksi. Yleensä katsovat. Meillä aikuisilla on oikeus, jopa velvollisuus muistella menneitä. Liiton juhlavuoden kunniaksi voisi muistella lehden syntyä. Toimisto oli jo Helsingissä ja Kupiainen Kirjavainen akselilla mentiin. Nimestä taisi olla jonkinlainen kilpailukin. Muistan ihmetelleeni Näkkäri nimeä. Niin tietämätön olin, etten ollut kuullutkaan värvättyjä kutsutun näkkärillä härnätyiksi. Maavoimien pääluottamusmies Seppo Lamminen sen keksi, Puol väli. Olin hyvin närkästynyt kun joku väitti sen olevan lyhennys Puolustusvoimain Värvättyjen Liitosta. Mielestäni se kuvasi sitä, että olimme aina asioiden puolivälissä eikä mikään koskaan tullut valmiiksi. Ehkä yleinen oletus lehden nimestä on armollisempi. Lehden paino taisi sijaita Jyväskylässä ja sieltä luvattiin apua joka lähtöön. Että jos omat jutut eivät riitä, niin kyllä täältä toimitetaan. Omat jutut riittivät, kiitos kauniista ajatuksesta. Tietokoneet ja tekstinkäsittely olivat enemmän haaveita kuin käytäntöä. Niinpä kerrankin pääkirjoitus oli painettu tikkukirjaimilla. Näytti siltä, että puheenjohtaja halusi huutaa maailmalle asiansa. Siihen oli kyllä maallisempikin selitys. Teksti oli liittokokouksen avauspuhe ja puheen lukemisen helpottamiseksi kirjoitettu isosti. Paino ei vain ollut sitten muuttanut ulkoasua. Läpyskä oli pieni ja vaatimaton, mustavalkoinen julkaisun kannen sinistä väriä lukuun ottamatta. Pohjoisen pojat vertasivat sitä Aku Ankkaan ja vaativat rahojen tuhlaamisen moiseen turhuuteen lopetettavaksi. Aku Ankka oli juuri saanut kunniaa hienosta suomenkielestään. Minä hykertelin. Aika kulki ja meistä värvätystä tuli sotilasammattihenkilöistä. Se oli minusta ihan karmea sanahirviö mutta niin vain liiton nimi muutettiin Sotilasammattiliitoksi. Lehdenkin täytyi muuttua ja tehtiinpä siitä Ammattisotilas. Mikäli sotilasammattihenkilöt ovat ammattisotilaita, niin miksei lehti olisi nimeltään samaa linjaa. Otan sittä täyden kunnian, kiitos. Odotan milloin paine lehden nimen muuttamiseksi kasvaa, taitavat kuitenkin aliupseeriin viittaavat nimet olla hieman kiven alla? Lehti on minulle rakas lapsi, olisikohan kymmenkunta lehteä ilmestynyt ilman tekstiäni. Tehtävieni mukana olen kirjoittanut melkein asiallisia raportteja kokouksista ja muista tapahtumista. Viimeisinä vuosina minulla on ollut kolumni. Luulin kirjoittavani pakinoita, mutta luuloni oikaistiin, kolumni. Minulla on ollut täysin vapaat kädet sanoa mielipiteeni ja sitä oikeutta olen käyttänyt. Huvittavaa on ollut tavatessani ihmisiä heidän hämmästymisensä, että olen oikea ihminen enkä nimimerkki. Tapani käyttää henkilöistäni sukunimen etukirjainta sai hilpeitä tulkintoja ympäristön miettiessä, ketähän rva O:ta tarkoitan. Hra H tapasi lehteen tarttuessaan sanoa, että katsotaanpa mitä meille kuuluu. Olen muutaman kerran saanut päätoimittajan kautta pyynnön päästä mainituksi tekstissäni. Olen ne toteuttanut, kenraalikunnasta alkaen. Olin ajatellut otsikoida tämän Joutsenlauluksi mutta se tuntui liioittelulta. Viattomiahan lintuparat maailman menoon ovat. Onnittelen Aliupseeriliittoa, henkistä kotiani, viiden vuosikymmenen taivaltamisesta. Toivotan uudistuvalle lehdelle, oli sen nimi Ammattisotilas tai joku muu, parasta mahdollista menestystä. Pienellä printillä alalaitaan kirjaan kuitenkin mahdollisuuden tarttua vielä sulkakynääni ja ottaa omalla tavallani kantaa asioihin, jotka oikein ahistavat. Eiköhän se ole tällä taputeltu? Kaikella rakkaudella, Lotta Liisanen 34 Ammattisotilas 4/2015

35 TERVETULOA VIERAILEMAAN OSASTOLLAMME DSEI LONDON, UK SUOMALAISIIN OLOIHIN YMPÄRI VUODEN VARMA VALINTA VALTRA-VALIKOIMASTA SOPIVA KIINTEISTÖKONE JOKAISEEN TYÖHÖN! > VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta tai Valtra is a worldwide brand of AGCO. YOUR WORKING MACHINE Ammattisotilas 4/

36 Toimisto tiedottaa OIKEUDELLISET PALVELUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun. Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan Lindellin sopimusjuristeille. Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä. Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella, mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa. VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö Ifissä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Lisätietoa VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö Ifin ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus Ryhmäsampo Primus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse. Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen. JHL:N KOULUTUS Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www. jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta. POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2,1 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä. Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh tai sähköpostilla LOMAKOHDE-EDUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja asiasta liiton kotisivulla. Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi. VIERUMÄEN MÖKKI Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla Jäsenedut-sivuilla. Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan. 36 Ammattisotilas 4/2015

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010 RECONOS Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 21 Ky Puh: 9-6969 274 PL 8, Aleksanterinkatu 17 Fax: 9-6969 2741 HELSINKI E-mail: kari.ehari@reconos.fi Oy Henkilöstötutkimus 21 LOPPURAPORTTI 1.1.21 Oy ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA Lähtökohdat ennen kuin oli ohjattavia 2 Tavoitteena oli Selvittää miten työnohjaus tukee luottamushenkilöiden iden oppimista ja tehtävien hoitamista? Miten työnohjaus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot