Aino Kuntsi. SUORAVELOITUS PÄÄTTYY OLETKO VALMIS? Case: Suoraveloituksen päättymisestä tiedottaminen Vampulan Osuuspankin eläkeikäisille asiakkaille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aino Kuntsi. SUORAVELOITUS PÄÄTTYY OLETKO VALMIS? Case: Suoraveloituksen päättymisestä tiedottaminen Vampulan Osuuspankin eläkeikäisille asiakkaille"

Transkriptio

1 Aino Kuntsi SUORAVELOITUS PÄÄTTYY OLETKO VALMIS? Case: Suoraveloituksen päättymisestä tiedottaminen Vampulan Osuuspankin eläkeikäisille asiakkaille Liiketalouden koulutusohjelma 2013

2 SUORAVELOITUS PÄÄTTYY OLETKO VALMIS? Case: Suoraveloituksen päättymisestä tiedottaminen Vampulan Osuuspankin eläkeikäisille asiakkaille Kuntsi, Aino Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Joulukuu 2013 Ohjaaja: Heiskanen, Katariina Sivumäärä: 57 Liitteitä: 3 Asiasanat: pankkipalvelut, laskutus, maksuliikenne, verkkopalvelut Kansallinen suoraveloitus päättyy osana Suomen siirtymistä yhtenäiseen euromaksualueeseen. Suoraveloitusta käyttäneiden laskuttajien on vuoden 2013 aikana ratkaistava, miten asiakkaiden laskutus jatkossa tullaan hoitamaan. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa muutosta koskeva informaatiomateriaali ja -esitys ja niiden avulla lisätä toimeksiantajayrityksen eläkeikäisten asiakkaiden tietoisuutta muutoksesta, saada mahdollisimman moni kohderyhmästä siirtymään suoraveloituksesta e-laskuun sekä herättää kohderyhmä reagoimaan muutokseen jo nyt, eikä vasta siirtymäajan lopussa. Työn toimeksiantajana toimi Vampulan Osuuspankki. Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin muutokseen liittyviä keskeisimpiä käsitteitä, SEPA-prosessin aikaisempia vaiheita, suoraveloitusten konversiota korvaaviin maksutapoihin sekä suomalaisia ja toimeksiantajayrityksen asiakkaita verkkopalveluiden käyttäjinä. Toiminnallisessa osassa kuvattiin laatimani informaatiomateriaalin ja -esityksen sekä tiedotteen suunnittelua, toteutusta ja lopputulosta. Osana toiminnallista osaa toteutin lisäksi lomakekyselyn, jonka avulla halusin saada lisätietoa kohderyhmästä suoraveloituksen käyttäjinä, kartoittaa heidän tietoisuuttaan muutoksesta sekä selvittää heidän verkkopalvelun käyttötottumuksiaan ja asenteitaan sähköisiä pankkipalveluja kohtaan. Kyselytutkimuksen valossa voidaan sanoa, että kohderyhmän tietoisuus muutoksesta lisääntyi tiedottamisen myötä. Toimeksiantajayritys sai vastausten myötä myös lisätietoa kohderyhmän asenteista verkkopalvelua kohtaan ja tietoa siitä, miten eläkeläiset haluaisivat pankilta opastusta verkkopankin käyttöön.

3 DIRECT DEBIT WILL FINISH ARE YOU READY? Case: Informing about the ending of direct debit to retirement aged customers of Vampulan Osuuspankki Kuntsi, Aino Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Business Administration December 2013 Supervisor: Heiskanen, Katariina Number of pages: 57 Appendices: 3 Keywords: banking service, invoicing, payment traffic, online services The national direct debit scheme will end on January 31 st, The change is a part of the transition to the Single Euro Payments Area. The billers who have offered direct debit service have to decide during the year 2013 how they will invoice in the future. The objective of this functional thesis was to carry out an information material and presentation for the retirement aged customers of the case-company. The first goal was to increase the target group s awareness of the change. The second goal was to get as many customers as possible to start using the e-invoice. The third goal was to rouse the target group to respond to the change now, rather than at the end of the transition period. The case-company of my thesis was Vampulan Osuuspankki. The theory part of my thesis dealt with the main terms of the change, phases of SEPA-process and the conversion of the direct debit scheme. It also treated using online bank services both in Finland and in the case-company. In the functional part the planning, realization and results of the information material and presentation were described. Furthermore, one part of the thesis was a questionnaire, with the help of which I wanted to get information about the target group. I wanted to survey how much does the target group use direct debit, did they know about the ending of it and how much do they use online bank service. According to the answers the awareness of the change increased. The case-company got further details about the target group, and it also got information about target group s opinions on online bank service, and the ways they would like to get help using it.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tausta ja lähtökohdat Opinnäytetyön toimeksiantaja Opinnäytetyön kohderyhmä Opinnäytetyön tavoitteet SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMINEN OSANA SEPA:AN SIIRTYMISTÄ Suoraveloitus maksutapana SEPA Siirtymäprosessin vaiheet IBAN-tilinumero ja pankin BIC-osoite SEPA-tilisiirto SEPA-maksukortit SEPA-suoraveloitus SUORAVELOITUKSEN KORVAAVAT MAKSUTAVAT E-lasku Suoramaksu SEPA-suoraveloitus Paperilasku SUORAVELOITUSTEN MUUNTO KORVAAVIIN MAKSUTAPOIHIN Konversion aikataulu Konversio kuluttajan näkökulmasta Konversio laskuttajan ja pankin näkökulmasta PANKKIEN VERKKOPALVELUT Suomalaiset verkkopalveluiden käyttäjinä Verkkopankin käyttö toimeksiantaja yrityksessä CASE: MUUTOKSESTA TIEDOTTAMINEN VAMPULAN OSUUSPANKIN ELÄKEIKÄISILLE ASIAKKAILLE Toiminnallinen opinnäytetyö Informaatiomateriaali- ja esitys Informaatiomateriaalin- ja esityksen suunnittelu ja toteutus Informaatiomateriaalin ja esityksen lopputulos Tiedote suoraveloituksen päättymisestä Tiedotteen suunnittelu ja toteutus Tiedotteen lopputulos Kysely Kyselyn suunnittelu ja toteutus... 41

5 6.4.2 Kyselyn lopputulos TUTKIMUSTULOKSET POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET

6 TERMILUETTELO SEPA Yhtenäinen euromaksualue (Single Euro Payments Area) E-lasku Kuluttajille suunnattu sähköinen lasku, joka maksetaan verkkopankissa EMV-maksukortit SEPA-maksukortit, joissa on muistisiru EPC Eurooppalaisten pankkien yhteistyöelin (European Payments Council) Finvoice Suomessa yleisimmin käytössä olevaa verkkolaskujen esitystapaa IBAN-tilinumero 18 merkin pituinen kansainvälinen tilinumero (International Bank Account Number) Konversio Toiseksi muuttaminen, muuntaminen, muutos (Suomisanakirjan www-sivut 2013) SEPA-maksukortit Pankkien asiakkailleen jakamia, yleiskäyttöisiä maksukortteja, joita voidaan käyttää maksamiseen samankaltaisesti SEPA-alueen sisällä SEPA-suoraveloitus Koko yhtenäisellä euromaksualueella toimiva suoraveloitus SEPA-tilisiirto Kaikkialla yhtenäisellä euromaksualueella, kaikkien käytettävissä oleva tilisiirto, jossa summa siirtyy kokonaisuudessaan maksun saajan tilille kolmen pankkipäivän kuluessa

7 Suoramaksu Uusi, toistuvaluonteisten laskujen säännölliseen maksamiseen soveltuva palvelu niille, jotka eivät käytä verkkopalvelua. Suoraveloitus Järjestelmä, jonka avulla laskuttaja veloittaa pankkinsa välityksellä laskun summan eräpäivänä suoraan maksajan tililtä suoraveloitusvaltakirjan perusteella. SWIFT/BIC-koodi Pankin kansainvälinen tunnus

8 8 1 JOHDANTO 1.1 Opinnäytetyön tausta ja lähtökohdat Kansallinen suoraveloitus maksutapana päättyy Euroopan neuvoston ja parlamentin asetuksen (EU) N:o 260/2012 mukaisesti (EYVL L 260, , 31). Suoraveloituksen päättyminen on viimeinen askel Suomen siirtymisessä yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPAan (Single Euro Payments Area). Kaikkien laskuttajien on vuoden 2013 aikana ratkaistava, miten asiakkaiden laskutus jatkossa hoidetaan. (Finanssialan Keskusliiton www-sivut 2013.) Muutoksen johdosta kaikki maamme suoraveloitukset tullaan vuoden 2013 aikana vaihtamaan korvaaviin maksutapoihin. Ongelmaksi onkin muodostunut se, että osa kuluttajien suoraveloituksista muuttuu automaattisesti e-laskuksi tai suoramaksuksi, osa laskuttajista palaa takaisin perinteisen paperilaskun käyttöön ja joidenkin laskuttajien kohdalla suoraveloituksen tilalle saattaa tulla kansainvälisempi SEPAsuoraveloitus. Koska yhtä selkeää toimintatapaa suoraveloitusten muunnossa ei ole, varsinkin monet iäkkäämmät ihmiset ovat väistämättä hämmentyneitä muutoksesta. Ollessani työharjoittelussa Vampulan Osuuspankissa huomasin, että monet kaipasivat tarkennusta laskuttajilta saamiinsa kirjeisiin muutoksen tiimoilta. Näin syntyikin ajatus tiedotteesta ja tiedotustilaisuudesta aiheeseen liittyen. Lopulta päädyin kertomaan aiheesta paikallisten eläkeläisyhdistysten tapahtumiin ja valmistamaan muutosta koskevan tiedotteen, jota pankki voi jakaa asiakkailleen. Tilaisuuksien ohessa toteutin lisäksi kyselyn, jonka tarkoituksena oli saada tietoa kohderyhmästä suoraveloituksen käyttäjinä sekä selvittää heidän asenteitaan sähköisten pankkipalveluiden käyttöä kohtaan. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä syksyn mittaan yhä useampi laskuttaja on alkanut tiedottaa muutoksesta asiakkailleen. Tämä on lisännyt myös pankkien toimihenkilöiden työmäärää, sillä useat asiakkaat tulevat pankkiin kysymään kirjeiden vaikutuksesta heidän laskutukseensa. Työlle löytyy siis selkeä tarve myös toimeksiantajan

9 9 näkökulmasta, sillä kohderyhmän tietoisuuden lisääminen muutosta koskien vähentää myös toimihenkilöiden työtä. Opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyöraporttini jakaantuu kahteen osaan. Teoriaosassa avaan keskeisimpiä muutokseen liittyviä käsitteitä, kerron SEPA-hankkeen aikaisemmasta kulusta, kansallisen suoraveloituksen korvaavista maksutavoista sekä siitä, miten suoraveloitusten muunto korvaaviin palveluihin tullaan toteuttamaan. Lisäksi teoriaosassa paneudutaan hieman suomalaisiin verkkopalveluiden käyttäjinä. Kun viitekehys työlle on teoriaosassa luotu, raportin loppuosassa kerron toiminnallisen osuuden suunnittelusta, toteutuksesta ja tavoitteiden toteutumisesta. Opinnäytetyössä lähestyn aihetta lähinnä henkilöasiakkaiden näkökulmasta, sillä tuotos on suunniteltu ja toteutettu nimenomaan kuluttaja-asiakkaille. Teoriaosassa asiaa on käsitelty kuitenkin hieman myös laskuttajien ja pankin näkökulmasta, jotta lukija saisi mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan muutosprosessista. Muutosprosessi koskee ainoastaan kuluttaja-asiakkaiden laskutusta. 1.2 Opinnäytetyön toimeksiantaja Opinnäytetyöni toimeksiantajana toimii Vampulan Osuuspankki. Vampulan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Pankki on OP-Pohjola ryhmään kuuluva itsenäinen Osuuspankki Huittisissa. Pankin palveluvalikoimaan kuulu maksuliike-, sijoitus-, lainopilliset- sekä vakuutuspalvelut. Vampulan Osuuspankin palveluksessa työskentelee yhdeksän henkilöä. (Vampulan Osuuspankin hallituksen toimintakertomus 2012, 1.) Pankin tase vuonna 2012 oli euroa ja liikevoitto euroa. Pankin vakavaraisuussuhde samana vuonna oli 29,6 % ja omavaraisuusaste 14,4 %. Omistajajäseniä Vampulan Osuuspankilla oli vuoden 2012 lopussa (Vampulan Osuuspankin hallituksen toimintakertomus 2012, 1.)

10 10 Vampulan Osuuspankin päätyi työni toimeksiantajaksi, sillä toteutin kesällä 2013 puolivuotisen työssäoppimisjaksoni kyseisessä yrityksessä. Tuon puolen vuoden aikana paikka, sen henkilöstö sekä useat asiakkaat tulivat hyvin tutuiksi ja päätös tehdä opinnäytetyö yhteistyössä Vampulan Osuuspankin kanssa tuntui luonnolliselta. 1.3 Opinnäytetyön kohderyhmä Opinnäytetyön kohderyhmäksi valikoituivat Vampulan Osuuspankin eläkeikäiset asiakkaat. Kohderyhmän rajaus muodostui käytännön työn kautta. Olin harjoittelujaksoni aikana hyvin paljon vuorovaikutuksessa juuri iäkkäämpien ihmisten kanssa ja huomasin, että etenkin heitä mietitytti kansallisen suoraveloituksen päättyminen. Kohderyhmään kuuluvat ihmiset ovat keski-iältään noin seitsemänkymmentävuotiaita. Kohderyhmässä on paljon suoraveloitusta käyttäviä ihmisiä, sillä nykyaikaisemmat, sähköiset laskutusratkaisut eivät ole vielä tavoittaneet kovin tehokkaasti tätä ikäryhmää. Tein toiminnallisen osan toteutuksessa yhteistyötä paikallisten eläkeyhdistysten, Vampulan Eläkeläiset ry:n ja Eläkeliiton Vampulan yhdistyksen kanssa, sillä yhdistysten kuukausittaisissa kokoontumisissa oli oiva mahdollisuus tavoittaa kerralla suurempi joukko kohderyhmään kuuluvia ihmisiä. Tilaisuuksissa oli paikalla yhteensä noin seitsemänkymmentä ihmistä. Määrä käsittää Vampulan kokoisessa pienessä kylässä merkittävän osan paikallisia eläkeikäisistä, joten tilaisuuksissa tavoitin näin ollen hyvin kattavasti kohderyhmään kuuluvat. Niitä kohderyhmäläisiä varten, joita tilaisuudet eivät tavoittaneet, laadin vielä asiaa koskevan tiedotteen, jota toimeksiantaja voi pankissa jakaa. Kaikki tilaisuuksissa olleet eivät todennäköisesti ole Vampulan Osuuspankin asiakkaita. Vampula oli itsenäinen kunta vuoteen 2009 asti ja Vampulan Osuuspankki on vuosia ollut paikkakunnan ainoa pankki. Matkaa lähimmälle toiselle pankille on yli kaksikymmentä kilometriä. Merkittävä osa kylän asukkaista kuuluu Vampulan Osuuspankin asiakaskuntaan. En siis tässä yhteydessä kokenut olennaiseksi erotella tilaisuudessa olijoista toimeksiantajapankin asiakkaita ja muiden pankkien asiakkai-

11 11 ta, vaan laskin kohderyhmään myös ne muutaman tilaisuuksiin osallistuneet, jotka mahdollisesti olivat muiden pankkien asiakkaita. 1.4 Opinnäytetyön tavoitteet Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa informaatioesitys ja -materiaali kansallisen suoraveloituksen päättymisestä sekä sen korvaavista maksutavoista, ja näin lisätä kohderyhmän tietoisuuttaa aiheesta. Tietoisuutta lisäämällä tavoiteltiin myös sitä, ettei pankin toimihenkilöiltä kuluisi niin paljon resursseja muutoksen selvittämiseen asiakkaille. Koska kohderyhmästä löytyy paljon potentiaalia uusiksi verkkopalvelun käyttäjiksi, toisena tavoitteena olikin saada mahdollisimman moni kohderyhmästä kiinnostumaan verkkopalvelun käyttämisestä ja e-laskuun siirtymisestä. Tähän liittyen tavoitteena oli myös selvittää, miten kohderyhmäläiset mieluiten haluaisivat pankilta opastusta verkkopalvelun käyttöön. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli saada kohderyhmä reagoimaan muutokseen jo nyt, eikä vasta siirtymäajan lopussa, jolloin suoraveloitusten muunnot todennäköisesti muutoinkin ruuhkautuvat.

12 12 2 SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMINEN OSANA SEPA:AN SIIRTYMISTÄ 2.1 Suoraveloitus maksutapana Suoraveloituksella tarkoitetaan järjestelmää, jonka avulla laskuttaja veloittaa pankkinsa välityksellä laskun summan eräpäivänä suoraan maksajan tililtä. Suoraveloitus perustuu maksajan pankille antamaan suoraveloitusvaltakirjaan, jonka perusteella pankki maksaa laskun automaattisesti asiakkaan tililtä. Joissain tapauksissa maksaja voi antaa suoraveloitusvaltuutuksen myös laskuttajalle, joka toimittaa valtakirjan pankkiin. Suoraveloitus edellyttää, että laskuttaja on solminut pankkinsa kanssa suoraveloitussopimuksen. (Kontkanen 2011, 220.) Suoraveloitus on maksajalle helppo, turvallinen ja edullinen tapa maksaa laskuja. Maksajan ei tarvitse huolehtia kuin siitä, että tilillä, jolle suoraveloitusvaltuutus on tehty, on katetta. Laskuttaja lähettää maksajalle aina paperisen ilmoituksen tulevasta laskusta. Kuva 1 havainnollistaa hyvin suoraveloituksen toimintaperiaatetta. Kaikki perustuu maksajan, pankin ja laskuttajan välisiin valtuutuksiin. Kun maksun aika lähestyy, laskuttaja lähettää pankille veloituspyynnön ja samaan aikaan maksajalle ennakkoilmoituksen tulevasta maksusta. Tämän jälkeen pankki veloittaa maksajan tililtä laskuttajan ilmoittaman summan ja tekee tiliotekirjauksen. Mikäli asiakkaan tilillä ei veloitushetkellä ole riittävästi katetta, pankki tiedottaa tästä laskuttajalle. (Kontkanen 2011, 221.)

13 13 Kuva 1. Suoraveloituksen toimintaperiaate (Kontkanen 2011, 221) Suoraveloitus maksutapana on ollut käytössä Suomessa vuodesta 1978 lähtien (Kontkanen 2011, 202). OP-Pohjola ryhmän tietojen mukaan Suomessa on suoraveloitusta koskevaa laskuttajasopimusta, kuusi miljoonaa suoraveloitusvaltakirjaa, kolme miljoonaa suoraveloitusta käyttävää maksajaa ja 84 miljoonaa suoraveloitustapahtumaa vuodessa. Noin 60 % suomalaisista käyttää suoraveloitusta. Heistä yhdeksän prosenttia ilmoittaa sen pääasialliseksi maksutavakseen. (Opinet 2013.) Suoraveloitus on erityisen tärkeä palvelumuoto iäkkäimmille pankkien asiakkaille (Kontkanen 2011, 74). 2.2 SEPA SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area ja suomeksi käännettynä tarkoittaa yhtenäistä euromaksualuetta. Alueeseen kuuluvat kaikki EU-maat sekä Norja, Islanti, Liechtenstein, Monaco ja Sveitsi. (Kontkanen 2011, 211.) Yhtenäisen euromaksualueen tavoitteena on, että kuluttajat, yritykset ja yhteisöt voivat maksaa ja vastaanottaa euromääräisiä maksuja samoin ehdoin, oikeuksin ja velvollisuuksin riippumatta siitä, tapahtuuko maksu maan sisällä vai maiden välillä

14 14 (Kontkanen 2011, 211). Tarkoituksena on luoda maksamisen peruspalveluille yhtenäiset käytännöt ja standarditaso maasta riippumatta (Finanssialan Keskusliiton www-sivut 2012). Yhtenäiseen euromaksualueeseen siirtymisen myötä yritykset ja kuluttajat voivat tehdä rajat ylittäviä maksuja yhtä helposti ja edullisesti kuin kotimaisia maksuja. Myös matkoilla maksaminen ja käteisnostaminen ovat helpottuneet. Maksaminen on yleisesti ottaen edullisempaa, koska SEPAn myötä maksaminen yli rajojen on automatisoitunut (Baswaren www-sivut 2008). Euroopan Keskuspankin entisen pääjohtajan Jean-Claude Trichetin mukaan yhtenäisen euromaksualueen myötä palveluja on aiempaa helpompi vertailla keskenään. SEPA tukee myös kilpailua ja rohkaisee tuotekehitykseen. (Yhtenäinen euromaksualue (SEPA): yhteiset pienten maksujen markkinat 2006, 5.) Keskeisimpiä toimijoita muutoksessa ovat eurooppalaiset pankit, joiden yhteistyöelin European Payments Council (EPC) toimii hankkeen koordinoijana (Alhonsuo, Nisen, Nousiainen, Pellikka & Sundberg 2012, 236). Myös Euroopan komissio ja maksupalveluiden käyttäjät sidosryhmäfoorumien kautta ovat hankkeessa tärkeässä roolissa (Finanssialan Keskusliiton www-sivut 2012). 2.3 Siirtymäprosessin vaiheet Kansallisen suoraveloituksen päättyminen on viimeinen vaihe Suomen siirtymistä SEPAan. Pankkisektori käynnisti SEPA hankkeen vuonna 2002 perustamalla Euroopan maksuneuvoston EPCn (Yhtenäinen euromaksualue (SEPA): yhteiset pienten maksujen markkinat 2006, 6). Yhtenäisen euromaksualueen perustana ovat yhteinen raha, euromääräisissä maksuissa käytettävät yhteiset maksuvälineet, kuten tilisiirrot, suoraveloitus ja korttimaksut, tehokas ja yhtenäinen euromääräisten maksujen käsittelyinfrastruktuuri, yhteiset tekniset standardit, yhteiset liiketoimintakäytännöt, yhdenmukainen lainsäädäntö sekä uusien palveluiden jatkuva kehittäminen asiakaslähtöisesti (Yhtenäinen euromak-

15 15 sualue (SEPA): yhteiset pienten maksujen markkinat 2006, 7). Muutosprosessissa on edetty vaiheittain. Erityisesti pankkisektoria koskevia muutoksia ovat olleet SEPA-tilisiirrot, SEPAkorttimaksut, siirtyminen IBAN-tilinumeroiden ja pankin BIC-osoitteiden käyttöön sekä viimeisimpänä SEPA-suoraveloitus IBAN-tilinumero ja pankin BIC-osoite IBAN-tilinumero (International Bank Account Number) on 18 merkin pituinen kansainvälinen tilinumero. IBAN-numero muodostetaan vanhasta suomalaisesta tilinumerosta lisäämällä alkuun Suomen maakoodi FI ja kaksimerkkinen tarkiste, konttorin tunnus sekä lisäämällä tilinumeron väliin nollia niin, että numerosarjan pituudeksi tulee 18 merkkiä. (Korpela 2013.) Esimerkki IBAN-tilinumeron muodostamisesta: Vanha tilinumero IBAN-tilinumero FI Pankin BIC-koodi puolestaan on 8 tai 11 merkkiä pitkä tunnus, joka kertoo joitakin perustietoja pankista. 4 ensimmäistä merkkiä kertoo pankin, 2 seuraavaa maan ja loput kaupungin (Korpela 2013). Esimerkki pankin BIC-koodista SWIFT (BIC): OKOYFIHH Neljä ensimmäistä merkkiä (OKOY) kertovat pankin, joka tässä esimerkissä on Osuuspankki. Kaksi seuraavaa merkkiä (FI) kertovat, että kyseessä on Suomessa toimiva Osuuspankki ja loput kaksi merkkiä (HH) kertovat kaupungin, joka tässä esimerkissä on Helsinki.

16 SEPA-tilisiirto SEPA-tilisiirto tarkoittaa yhtenäisellä euromaksualueella käytössä olevaa, tietyt ehdot täyttävää, maksajan pankille antamaa maksumääräystä siirtää rahat maksajan tililtä saajan pankkiin. Suomessa SEPA-tilisiirto otettiin käyttöön vuonna (Kontkanen 2011, 212.) SEPA-tilisiirto on siis kaikkialla yhtenäisellä euromaksualueella, kaikkien käytettävissä oleva tilisiirto, jossa summa siirtyy kokonaisuudessaan maksun saajan tilille kolmen pankkipäivän kuluessa. SEPA-tilisiirrossa maksun suuruutta ei ole rajoitettu ja tilisiirto sisältää kattavat säännöt siltä varalta, että maksaja ei hyväksy maksua tai sitä ei voida toimittaa perille. Erityisen keskeistä tilisiirrossa on myös se, että tilitiedot annetaan yhtenäisillä IBAN- ja BIC-koodeilla. (Yhtenäinen euromaksualue (SEPA): yhteiset pienten maksujen markkinat 2006, 20.) Tilisiirtolomake noudattaa SEPA-aikaan kuvan 2 mukaista muotoilua. Kuva 2. SEPA-tilisiirtolomake (Kontkanen 2011, 212) SEPA-maksukortit SEPA-maksukorteiksi kutsutaan pankkien asiakkailleen jakamia, yleiskäyttöisiä maksukortteja, joita voidaan käyttää maksamiseen samankaltaisesti SEPA-alueen

17 17 sisällä. Niiden tulee olla sellaisia, että kaupat voivat ottaa niitä vastaan koko euroalueella. (Alhonsuo ym. 2012, 238.) Erilaiset maksukortit voidaan jakaa kahteen pääryhmään: pankkikortteihin ja luottokortteihin (Yhtenäinen euromaksualue (SEPA): yhteiset pienten maksujen markkinat 2006, 22). SEPA-maksukortteihin siirtyminen edellytti kaupoilta korttien vastaanottoon soveltuvat SEPA-yhteensopivat maksupäätteet, jotka hyödyntävät SEPAmaksukorteissa olevaa EMV-siruominaisuutta. Sirulla toimivat kortit ovat huomattavasti turvallisempia, kuin vanhat magneettijuovalla toimivat kortit, sillä kuitin allekirjoittamisen sijaan kortin omistaja tunnistetaan korttikohtaisen tunnusluvun avulla. (Alhonsuo ym. 2012, 240.) Suomi lukeutuu SEPA-alueen kehittyneimpiin pankkimaihin muutoksen jokaisella osa-alueella, mutta varsinkin maksukorttien suhteen Suomi on ollut kehityksessä mukana hyvin alusta asti. SEPA-maksukorteista niin sanotut EMV-maksukortit, kuten Visa Electron on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2003 asti, SEPA Credit-kortit tulivat käyttöön vuonna 2005 ja SEPA Debit-kortit vuonna (Kontkanen 2011, 202.) SEPA-suoraveloitus SEPA hankkeen viimeinen vaihe on SEPA-suoraveloitus, joka mahdollistaa rajat ylittävän euromääräisen suoraveloituksen SEPA-alueella (Kontkanen 2011, 213). SEPA-suoraveloitus kuitenkin eroaa niin suuresti vanhasta suomalaisesta suoraveloituksesta, etteivät suomalaiset yritykset juuri ole innostuneet siitä (Ojanen 2013, 9). Suomalaiset pankit uskovatkin kehittyneempien maksutapojen korvaavan SEPAsuoraveloituksen, minkä vuoksi Suomessa ei pääsääntöisesti siirrytä SEPAsuoraveloitukseen, vaan suoraan e-laskun ja suoramaksun käyttöön. EUlainsäädännön edellyttämällä tavalla Suomessa toimivat pankit kuitenkin tarjoavat muutoksen jälkeen maksaja-asiakkailleen vaihtoehdon käyttää halutessaan myös SEPA-suoraveloitusta. (Kontkanen 2011, 213.)

18 18 3 SUORAVELOITUKSEN KORVAAVAT MAKSUTAVAT 3.1 E-lasku E-lasku on kuluttajille suunnattu sähköinen lasku, joka maksetaan verkkopankissa. E-laskun sisältö ei poikkea paperilaskun sisällöstä. (Finanssialan keskusliiton wwwsivut 2012.) Verkkopankkiin saapuvassa laskussa on valmiina kaikki tarvittavat tiedot, kuten tilinumero, saaja ja maksaja, viitenumero sekä laskun summa. Maksaja voi itse valita, käykö hyväksymässä laskun aina sen saavuttua verkkopankkiin vai jättääkö laskun automaattisesti pankin maksettavaksi. E-laskuille voi asettaa myös euromääräiset rajat, joihin asti laskut menevät tililtä automaattisesti, mutta minkä ylittävät laskut pitää erikseen hyväksyä. Verkkopalveluun saapuneesta e-laskusta saa halutessaan tekstiviesti- tai sähköposti-ilmoituksen. (Hakanen 2013, 24.) Käytössä on erilaisia verkkolaskustandardeja. Suomessa yleisimmin käytössä olevaa verkkolaskujen esitystapaa kutsutaan Finvoiceksi. Finvoicen avulla lasku voidaan välittää varmasti ja turvallisesti vastaanottajalle pankkien tietoyhteyksiä hyväksi käyttäen. (Kontkanen 2011, 218.) Kuluttajille tarjottavasta Finvoice-verkkolaskusta käytetään nimitystä e-lasku (Finvoice-verkkolasku 2008). Kuva 3 havainnollistaa e-laskun toimintaperiaatetta.

19 19 Kuva 3. E-lasku (Kontkanen 2011, 218) Laskun maksaja tilaa e-laskun laskuttajalta verkkopalvelussaan, jolloin laskujen vastaanotto-osoite välttyy laskuttajalle eli e-laskun lähettäjälle. Suoraveloitusten muunnossa vastaanotto-osoite välittyy suoraan pankin avulla laskuttajalle. Laskuttaja lähettää Finvoice muodossa olevan laskun omaan pankkiinsa, josta lasku lähtee eteenpäin vastaanottajan pankkiin. Vastaanottajan pankista lasku sitten siirtyy maksajan verkkopankkiin. OP-Pohjolan tietojen mukaan lähes 2/3 suoraveloitusta käyttävistä maksajista käyttää jo nyt myös verkkopankkia (Opinet 2013). Näin ollen suurin osa kansallisista suoraveloituksista tullaan muutamaan e-laskuun. E-laskua voidaan pitää suoraveloituksen korvaavista maksutavoista kaikkein kehittyneimpänä ja edullisimpana vaihtoehtona. Monet laskuttajat sekä pankit ovatkin nähneet paljon vaivaa markkinoidakseen e-lasku vaihtoehtoa kuluttajille. Yrityksille e- laskuun siirtyminen tuo myyntilaskutukseen kustannussäästöjä, kun yritysten tulostus, kuoritus ja postitusmaksut poistuvat. Yritysten asiakaspalvelu paranee, kun kuluttajat voivat hyödyntää sähköistä kanavaa. Lisäksi e-lasku avaa yrityksille sähköisen kanavan esimerkiksi suoramarkkinointiin. (Opinet 2013.)

20 20 Pankin kannalta e-lasku vähentää käsittelykustannuksia ja vapauttaa työvoimaa muihin työtehtäviin, kun manuaalisesti käsiteltävien laskujen määrä vähenee. Lisäksi e- laskun käytön yleistyminen lisää solmittujen verkkopalvelusopimusten määrää. Kuluttajan kannaltakin e-laskussa on monia etuja muihin maksutapoihin verrattuna. E-lasku on kätevä ja edullinen makutapa. E-laskussa kuluttaja voi itse valita, mitkä maksut menevät tililtä automaattisesti ja mitkä hän haluaa hyväksyä erikseen. E- laskussa maksaja voi tarpeen mukaan muuttaa maksutiliä, summaa ja eräpäivää, mikä esimerkiksi suoramaksussa ei ole mahdollista. Se on myös ekologinen vaihtoehto, jonka avulla kuuluttaja säästyy paperilaskujen arkistoinnilta ja hävittämiseltä. (OP- Pohjolan www-sivut 2013.) Vaikka E-laskussa on paljon etuja, on myös perusteltua, etteivät kaikki laskuttajat ja kuluttajat halua siirtyä e-laskun käyttöön. On ymmärrettävää, etteivät kaikki kuluttaja halua aloittaa verkkopalvelun käyttämistä. Toiminnallisessa osassa tarkoitus onkin selvittää muun muassa sitä, mitkä syyt saattavat olla sen taustalla, etteivät kaikki innostu verkkopalvelun käyttämisestä. Myöskään kaikille laskuttajille ei ole kannattavaa siirtyä e-laskuun. Esimerkkinä tästä vaikkapa vanhuksille hoivapalveluja tarjoava yritys, jonka asiakkaista juuri ketään ei enää pysty tai halua käyttää verkkopalvelua. Tällöin laskuttajan on turha nähdä vaivaa ottaakseen käyttöön e-laskupalvelun, jos on jo aluksi selvää, etteivät sen asiakkaat tule palvelua käyttämään. 3.2 Suoramaksu Suoramaksu on uusi, toistuvaluonteisten laskujen säännölliseen maksamiseen soveltuva palvelu. Suoramaksu on korvaavista maksutavoista asiakkaan kannalta kaikkein lähinnä vanhaa suoraveloitusta ja sopii maksutavaksi niille asiakkaille, jotka eivät käytä verkkopalvelua, mutta haluavat laskujenmaksun hoituvan jatkossakin automaattisesti ja edullisesti tililtä eräpäivänä. (Op-Pohjolan www-sivut 2013.) Asiakkaan näkökulmasta suoramaksu toimii täysin samalla tavalla kuin suoraveloituskin. Asiakas saa laskuttajalta laskun tiedot kirjeitse hyvissä ajoin ennen eräpäivää.

21 21 Samaan aikaan laskuttaja lähettää maksutiedot suoraan pankkiin, jossa pankki maksaa laskun automaattisesti asiakkaan tililtä eräpäivänä (Finanssialan Keskusliiton www-sivut 2012). Suoramaksu perustuu pankin ja maksajan väliseen sopimukseen, jonka pohjalta pankki välittää laskuttajalle tiedon siitä, että maksaja haluaa käyttää suoramaksua. Suoramaksu perustuu e-laskuun, eikä se teknisessä mielessä eroa e-laskusta (Pietilä 2013). Kuva 4 havainnollistaa suoramaksun toimintaperiaatetta. Kuva 4. Suoramaksun toimintaperiaate (Alhonsuo ym. 2012, 204) Suoramaksussa maksaja sopii suoramaksupalvelun käyttöönotosta oman pankkinsa konttorissa, josta tieto suoramaksuasiakkaasta siirtyy laskuttajan pankkiin ja laskuttajalle. Kun laskun maksun aika lähestyy, laskuttaja lähettää laskusta tiedon maksajalle ja laskuttajan pankista lähtee e-lasku maksajan pankkiin. Tämän jälkeen pankki veloittaa automaattisesti laskun summan maksajan tililtä ja toimittaa sen SEPAtilisiirtona laskuttajan pankkiin. Laskuttajan kannalta suoramaksu ei ole yksinkertaisin eikä edullisin vaihtoehto.

22 22 Yrityksiltä suoramaksuun siirtyminen edellyttää, että yrityksellä on käytössä sekä e- laskutoiminnallisuus sekä laskutussovellus, joka pystyy muodostamaan ja vastaanottamaan suoramaksun vastaanottoilmoituksia ja ehdotuksia (Laskuttajan ohje, muunto suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun 2013). Kalliin järjestelmän lisäksi laskuttaja joutuu lähettämään jokaisen pankkiin lähettämänsä e-laskun lisäksi paperisen ilmoituksen asiakkaalle laskusta, mistä koituu postituskuluja. 3.3 SEPA-suoraveloitus SEPA-suoraveloitus on palvelu, jonka avulla voi hoitaa laskujen maksun koko yhtenäisellä euromaksualueella. Käytännössä vasta hyvin harva laskuttaja tarjoaa SEPAsuoraveloitusta ja varsinkin Suomessa asiakkaita on pääsääntöisesti kehotettu siirtymään muihin suoraveloituksen korvaaviin maksutapoihin. (OP-Pohjolan www-sivut, 2013.) Suomalaispankit eivät suosittele SEPA-suoraveloitusta, sillä sen käyttöön liittyy joitakin riskejä. Ensinnäkin SEPA-suoraveloituksessa valtakirja annetaan suoraan laskuttajalle, mikä tarkoittaa, ettei laskuttaja voi tarkistaa maksajan tilinumeron oikeellisuutta. Näin ollen valtakirjan antajan tunnistaminen on laskuttajan vastuulla. Myös maksun peruuttamisen helppous huolettaa laskuttajia. Useat laskuttajat kokevat e- laskutuksen niin helppona ja turvallisena, ettei heillä yksinkertaisesti ole kiinnostusta rakentaa rinnakkaista järjestelmää toimivan e-laskun rinnalle. Henkilöasiakkaat puolestaan pelkäävät, että veloittaminen tässä maksutavassa on laskuttajalle liian helppoa, mikä voi johtaa aiheettomiin suoraveloituksiin. (Finanssialan keskusliiton wwwsivut 2012.) Vaikka pääsääntöisesti SEPA-suoraveloitusta ei Suomessa suositella, henkilöasiakas voi ottaa sen käyttöön, mikäli laskuttaja vaihtoehtoa tarjoaa ja asiasta on sovittu asiakkaan oman pankin kanssa (Finanssialan Keskusliiton www-sivut 2012). Turvallisuus syistä asiakkaan on kuitenkin ensin aktivoitava SEPA-suoraveloituslupa tililleen, ennen kuin hän voi käyttöönottaa maksutavan (OP-Pohjolan www-sivut 2013). SEPA-suoraveloitukseen maksutapana saattavat kansallisen suoraveloituksen loput-

23 23 tua siirtyä yritykset, joilla on toimintaa monessa Euroopan maassa, sillä eri maiden välillä toimivaa e-laskupalvelua ei vielä ole olemassa (Ojanen 2013,9). 3.4 Paperilasku Ne laskuttajat, jotka eivät muunnossa muuta suoraveloituksiaan suoramaksuksi, e-laskuksi eivätkä SEPA-suoraveloitukseksi, siirtyvät takaisin tavallisen paperilaskutuksen käyttöön. Laskuttajilta lähettävät siis jatkossa jokaisen laskutuksen yhteydessä tavallisen laskun postitse. Laskun maksamisesta jokainen laskun vastaanottaja huolehtii itse, parhaaksi katsomallaan tavalla. (OP-Pohjolan www-sivut 2013.) Tämä maksutapa ei ole mielestäni paras mahdollinen kuluttajan, laskuttajan eikä pankin näkökulmasta. Kuluttajalle paperilaskuun siirtyminen lisää sekä kustannuksia että työtä, sillä kuluttajan on aina laskun saatuaan maksettava lasku erikseen. Tämä lisää myös pankin työmäärää, kun ihmiset tuovat enemmän laskuja pankkiin maksettavaksi. Kaikkein epäedullisin paperilasku on kuitenkin laskuttajalle, jolle koituu paljon ylimääräisiä kuluja paperilaskun lähettämisestä. Paperilasku on myös kaikkein epäekologisin laskun lähetystapa. Vaikka paperilasku ei äkkiseltään mietittynä vaikuta hyvältä vaihtoehdolta suoraveloitusten korvaajaksi, löytyy laskuttajista myös niitä, jotka siirtyvät suoraveloitusmuutoksen myötä paperilaskuun. Taustalla saattaa olla esimerkiksi se, että laskuttajalla on niin vähän suoraveloituksessa olevia laskuja, ettei se koe suoraveloitusten muuttamista e-laskuun tai suoramaksuun automaattisesti luovan yritykselleen yhtä paljon lisäarvoa, kuin muunto veisi yritykseltä resursseja. (Opinet 2013.)

24 24 4 SUORAVELOITUSTEN MUUNTO KORVAAVIIN MAKSUTAPOIHIN Kuten jo johdannossa mainittiin, kaikkien kansallista suoraveloitusta käyttävien laskuttajien on vuoden 2013 aikana päätettävä, miten he tulevat laskutuksensa jatkossa hoitamaan. Kansallisessa SEPA-siirtymäsuunnitelmassa suositellaan suoraveloituksen tilalle suoramaksua ja e-laskua (Laskuttajan ohje, muunto suoraveloituksesta e- laskuun ja suoramaksuun 2013). Tässä luvussa kuvataan sitä, kuinka suoraveloitusta käyttävät laskuttajat muuttavat kuluttaja-asiakkaidensa suoraveloitukset korvaaviin palveluihin ja kerrotaan, mitä muutos kuluttajilta vaatii. Kyseessä on mittava muutos, jossa ovat mukana sekä kuluttajat, laskuttajat että pankit. Keskeisenä toimijana muutoksessa toimii Finanssialan keskusliitto, joka koordinoi suoraveloitusten konversiota eli muuntoa. 4.1 Konversion aikataulu Suoraveloitusvaltakirjojen konversion aikataulua säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman asetuksen EU N:o 260/212 kuudes artikla, jonka mukaan suoraveloitukset on 1 päivästä helmikuuta 2014 alkaen suoritettava asetuksen säätelemällä tavalla (EYVL L 260, , 31). Kuvassa 5 havainnollistan konversion vaiheita ja aikataulua.

25 25 Euroopan parlamentin päätös kansallisten maksuliikeratkaisujen päättymispäivästä Siirtymäaika käynnistyy, suoramaksu ja muuntopalvelu käytössä kaikissa pankeissa Suoraveloitusten siirtymäaika päättyy. Laskuttajien viimeinen mahdollisuus käyttää suoraveloitusvaltakirjojen muuntopalvelua. Suoraveloitusaineiston viimeinen mahdollinen lähetyspäivä Suoraveloitus päättyy. Viimeinen mahdollinen eräpäivä kansallisille suoraveloitusaineistoille. Kuva 5. Konversion aikataulu Suomessa laskuttajat ovat heränneet muutokseen hitaasti. Suoraveloitusten muunnoista oli syyskuun 2013 alussa toteutettu vasta noin kolme prosenttia. Finanssialan keskusliiton johtava asiantuntijan Inkeri Tolvasen mukaan laskutusjärjestelmät uhkaavat ruuhkautua loppuvuonna ja pahimmassa tapauksessa laskuttajan kassavirta katkeaa siirtymäajan loputtua. (Hakanen 2013, 24.) 4.2 Konversio kuluttajan näkökulmasta Lähtökohtana suoraveloitusten konversiossa on, ettei uuteen palveluun siirtyminen edellyttäisi henkilöasiakkaalta toimenpiteitä. Pääsääntönä on, että kuluttajan suoraveloitukset muuttuvat siirtymäajan loppuun mennessä automaattisesti e-laskuun tai suoramaksuun sen mukaan, onko asiakas käyttänyt pankin verkkopalvelua viimeisimmän kolmen kuukauden aikana vai ei. Kuvassa 6 on havainnollistettu konversion pääsääntö kuluttajan näkökulmasta. (OP-Pohjolan www-sivut, 2013.)

26 26 Kuva 6. E-lasku vai suoramaksu? Siirtyminen uusiin palveluihin tapahtuu laskuttajalähtöisesti laskuttajien omassa aikataulussa. Jokaisen laskuttajan tulee tiedottaa asiakkaitaan muutoksesta ja sen aikatauluista. Asiakas tulee siis saamaan ennen suoraveloitusten muuntoa kirjeen kultakin laskuttajalta, jonka laskut ovat tähän asti hoituneet suoraveloituksen kautta. Kirjeessä laskuttaja kertoo, miten tulee laskutuksensa jatkossa hoitamaan. Pääsäännön mukaan kirjeessä esitetään, että suoraveloitukset tullaan muuntamaan automaattisesti e-laskuun tai suoramaksuun. Kirjeen vastaanotosta seuraa kahden kuukauden reagointiaika, jolloin kuluttajalla on oikeus vastustaa laskuttajan muuntoehdotusta. Mikäli laskuttaja hyväksyy muutoksen, ei hänen tarvitse tehdä mitään, vaan hänen suoraveloituksensa muuttuvat automaattisesti e-laskuun tai suoramaksuun. Mikäli kuluttaja jostakin syystä vastustaa muutosta, tulee hänen ottaa yhteyttä pankkiinsa reagointiajan kuluessa. (Finanssialan keskusliiton www-sivut 2013.) Kuvassa 7 kerrotaan mitä muunto asiakkaalta vaatii, mikäli konversio toteutuu pääsäännön mukaan.

27 27 Kuva 7. Mitä asiakkaan tulee tehdä konversiossa? Pääsäännöstä poiketen jotkut laskuttajista eivät osallistu konversioon eli muuta suoraveloituksia automaattisesti e-laskuiksi ja suoramaksuiksi. Tällöin yleisin ratkaisu on, että kuuluttajan laskut siirtyvät paperilaskuiksi. Toinen vaihtoehto on SEPAsuoraveloitus, mutta se korvaa kansallisen suoraveloituksen vain niin harvoissa tapauksissa, ettei sitä tässä enempää käsitellä. Olennaista on kuitenkin se, että myös niiden laskuttajien, jotka eivät osallistu konversioon, on tiedotettava asiasta asiakkailleen hyvissä ajoin (Finanssialan Keskusliiton www-sivut, 2012). Vaikka kaikki laskuttajat eivät automaattisesti muunnakaan suoraveloituksia, voidaan useiden laskuttajien kohdalla myöhemmin laskut muuttaa e-laskuiksi tai suoramaksuksi. Tästä esimerkkinä Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, joka ei automaattisesti muunna nykyisiä ajoneuvoveron suoraveloituksia suoramaksuun tai e-laskuun, vaan verovelvollisen on itse valittava haluamansa ajoneuvoverolipun toimitustapa, muuten jälkeen erääntyvä ajoneuvoverolippu tulee paperisena (Liikenteen turvallisuusviraston www-sivut, 2013). Tässä tapauksessa kuluttajan on siis oltava itse aktiivinen ja tilattava laskuttajalta e-lasku verkkopalvelussa tai tehtävä suoramaksusopimus pankissa, mikäli haluaa laskun maksun jatkossa hoituvan automaattisesti. On myös mahdollista, että jotkut laskuttajat ottavat käyttöön pelkästään e-laskun, eivätkä tarjoa lainkaan vaihtoehdoksi suoramaksua (Opinet 2013).

28 Konversio laskuttajan ja pankin näkökulmasta Laskuttajat voivat toteuttaa konversion omaan tahtiinsa joko kerralla tai osissa. Suositeltavaa olisi, että yritykset pilotoisivat hankkeen ensin pienellä osalla asiakkaitaan, jotta mahdolliset ongelmatilanteet olisi helpompi havaita ja korjata. Koska laskuttajat ovat kuitenkin aloittaneet muunnot hitaasti, aikataulu uhkaa estää sen, etteivät useimmat yritykset ehdi pilotoida hankettaan. (Opinet, 2013.) Ennen kuin laskuttaja voi aloittaa suoraveloitusvaltakirjojen muunnon, laskuttajalla tulee olla valmius lähettää e-laskuja ja suoramaksuja kuluttaja-asiakkaille. Tämä edellyttää, että laskuttajan käyttämä laskutusohjelmisto tukee e-laskua ja suoramaksua ja laskuttaja voi lähettää Finvoice-standardin mukaisia e-lasku- ja suoramaksuaineistoja pankkiin. Laskuttajan on ilmoitettava pankeille laskutusilmoituksen avulla tarjoavansa e-laskua ja suoramaksua. Laskuttajan täytyy myös osata noutaa ja käsitellä lähetettyjä aineistoja koskevat mahdolliset virhepalautesanomat. Laskuttajalla tulee olla myös valmiudet vastaanottaa ja käsitellä e-laskun vastaanottoilmoituksia ja muuttaa asiakkaan laskutustapa näiden perusteella. (Laskuttajan ohje, muunto suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun 2013.) Kun edellytykset ovat kunnossa, laskuttaja voi aloittaa suoraveloitusvaltakirjojen konversion. Viimeistään tässä vaiheessa yrityksen kannattaa myös pysäyttää suoraveloitusvaltakirjakannan kasvu estämällä uusien suoraveloitusvaltakirjojen tekemisen (Opinet 2013). Kuvassa 8 on kuvattu yksinkertaistetusti konversion päävaiheet.

29 29 Kuva 8. Suoraveloitusten muunnon yleiskuvaus (Finanssialan Keskusliitto, 2013) Konversio lähtee liikkeelle siitä, että laskuttaja lähettää laskuttajailmoituksen pankkiin. Laskuttajailmoituksen tarkoitus on kertoa pankille, että laskuttaja tarjoaa e- laskua ja suoramaksua. Samalla laskuttajailmoitus viestii pankille siitä, että yritys on aloittanut konversion. Tämän jälkeen laskuttaja muodostaa vastaanottoehdotuksen kaikkia tietojärjestelmässä olevia voimassaolevia suoraveloitusvaltuutuksia kohtaan. (Laskuttajan ohje, muunto suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun 2013.) Varsinainen konversio alkaa, kun laskuttaja lähettää maksajalle muutosta koskevan Finanssialan Keskusliiton ohjeiden mukaisen tiedotuskirjeen ja samaan aikaan pankille vastaanottoehdotuksen. Vastaanottoehdotuksessa laskuttajan on ilmoitettava

30 30 oikeat ja mahdollisimman tarkat tiedot sen perustana olevasta suoraveloitusvaltakirjasta. Tällaisina tietoina voidaan pitää vähintään maksajan tilinumeroa, suoraveloituksen palvelutunnusta ja laskutettavan nimeä. (Laskuttajan ohje, muunto suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun 2013.) Kun vastaanottoilmoitus saapuu pankkiin, pankki tarkistaa, että laskuttajan perusedellytykset, kuten e-laskunlähetyssopimus on kunnossa. Sen jälkeen pankki jakaa aineiston omia asiakkaitaan ja muiden pankkien asiakkaita koskeviin vastaanottoehdotuksiin. Muiden pankkien asiakkaiden vastaanottoehdotukset lähetetään edelleen oikeisiin pankkeihin. Sitten pankki ottaa omien asiakkaidensa vastaanottoilmoitukset käsittelyyn ja tarkastaa ne maksajien suoraveloitusvaltakirjoja vastaan. Jos maksajalta ei löydy vastaanottoilmoituksen mukaista suoraveloitusvaltakirjaa, vastaanottoehdotus hylätään ja laskuttajalle toimitetaan virhepalaute. (Laskuttajan ohje, muunto suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun 2013.) Vastaanottoehdotusten läpäistyä tarkastuksen alkaa kuluttajien kaksi kuukautta kestävä reagointiaika. Reagointiajan päätyttyä pankki tarkastaa toisen kerran löytyykö asiakkaalta vastaanottoehdotuksen mukaista suoraveloitusvaltakirjaa. Mikäli valtakirja löytyy, muodostetaan maksajalle joko e-lasku- tai suoramaksutoimeksianto. Mikäli valtakirjaa ei löydy eli maksaja on reagointiaikana vastustanut muutosta, pankki toimittaa laskuttajalle virhepalautteen. (Laskuttajan ohje, muunto suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun 2013.)

31 31 5 PANKKIEN VERKKOPALVELUT Opinnäytetyön viitekehyksen luomiseksi teoriaosassa on tärkeää käsitellä yleisellä tasolla hieman myös pankkien verkkopalveluiden käyttöä Suomessa. Suomalaiset ovat moniin muihin SEPA-maihin verrattuna hyvin edistyksellisiä verkkopalvelun käyttäjiä. Tämä onkin ollut taustalla Suomen päätöksessä siirtyä kansallisen suoraveloituksen päätyttyä SEPA-suoraveloituksen sijaan kehittyneempien maksutapojen käyttöön. Tässä luvussa käsitellään verkkopalvelun käyttöä Suomen ja toimeksiantajayrityksen tasolla. Kappale luo pohjan toiminnallisen osan tavoitteelle, saada mahdollisimman moni opinnäytetyöni kohderyhmästä siirtymään verkkopalvelun ja e-laskun käyttöön. 5.1 Suomalaiset verkkopalveluiden käyttäjinä Suomalaista maksuliikettä voidaan pitää yhtenä maailman tehokkaimmista. Laskutuksen sähköistymisen taustalla Suomessa voidaan nähdä erityisesti pankit, jotka keskinäisen yhteistyön avulla ovat luoneet maahamme hyvät sähköiset pankkipalvelut. Tekniikan kehittyminen ja suomalaisten nopea teknologian omaksuminen ovatkin mahdollistaneet suomalaisen maksuteknologian kehittymisen hyvin nopeasti moniin muihin maihin verrattuna. Myös suomalaiset yritykset ovat ottaneet erilaisia tietojärjestelmiä, sovelluksia, tiedonsiirtopalveluja ja internetselaimiin perustuvia maksuliike- ja pankkipalveluja käyttöönsä monipuolisesti, omaa toimintaansa tehostaakseen ja kustannuksia säästääkseen. (Alhonsuo ym. 2012, ) Finanssialan Keskusliiton tutkimuksen mukaan suomalaisista lähes 70 % käyttää pankkipalveluja verkon kautta säännöllisesti. Eniten verkossa maksetaan laskuja ja seurataan tilitapahtumia. Vuonna 2012 Suomessa oli 4,3 miljoonaa verkkopalvelusopimusta. Nyt vuotta myöhemmin sopimuksia on todennäköisesi vielä enemmän. (Kontkanen 2011, 74.)

32 32 Verkkopalveluiden käytön yleistyminen on vähentänyt huomattavasti muiden maksutapojen käyttöä. Kuva 10 havainnollistaa hyvin verkkopankin yleisyyttä laskujen maksussa Suomessa. Kuvasta nähdään myös se, miten maksaminen eri ikäryhmien välillä jakaantuu. Kuva 10. Tavallisin laskujen maksutapa Suomessa (Alhonsuo ym. 2012, 193) Kuvasta nähdään, että selvästi eniten käytetty laskunmaksutapa vuonna 2011 oli verkkopankki. Yleisintä laskun maksaminen verkkopankissa oli vuotiaille nuorille aikuisille, joista verkkopankkia laskun maksuun käytti 97 prosenttia vastanneista. Erityisesti oman tarkasteluni kohteeksi pääsivät kaaviossa vuotiaat, sillä opinnäytetyöni kohderyhmä sijoittuu iältään suurin piirtein tuohon joukkoon. Mielestäni yllättävää on, että jopa 45 prosenttia vuotiaista vastaajista ilmoitti tavallisimmaksi maksutavakseen verkkopankin. Toisaalta tänä ikäryhmä käyttää huomattavasti muita ikäryhmiä enemmän laskun maksussa vielä suoraveloitusta ja pankin tiskiä, mistä voidaan päätellä, että verkkopankki on oletetusti huonoiten tavoittanut tämän joukon suomalaisia.

33 Verkkopankin käyttö toimeksiantaja yrityksessä Toimeksiantaja yrityksessä oli syyskuun 2013 lopussa 1355 verkkopalvelusopimusta (Vampulan Osuuspankin jakelutie-raportti ). Tämä tarkoittaa sitä, että verkkopankki on tavoittanut hyvin myös Vampulan Osuuspankin asiakkaat. Kuviossa 1 havainnollistan Vampulan Osuuspankin jakelu-raportin pohjalta laskujen maksun jakaantumista eri maksutapojen kesken syyskuussa Kaaviosta nähdään, että kyseisenä kuukautena 73 % laskun maksusta tapahtui verkkopankissa. E- laskuina syyskuun laskuista hoitui 6 %. Suurin osa laskunmaksusta tapahtuu siis toimeksiantajayrityksessä internetin kautta. Suoraveloituksena laskunmaksusta tapahtui syyskuussa 12 % ja pankin tiskillä 10 %. 100% Laskun maksutavat Vampulan Osuuspankissa syyskuussa % 80% 70% 73% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 10% 6% 12% 0% pankin tiski verkkopalvelu e-lasku suoraveloitus Kuvio 1. Laskunmaksutapojen jakaantuminen Vampulan Osuuspankissa syyskuussa 2013

34 34 6 CASE: MUUTOKSESTA TIEDOTTAMINEN VAMPULAN OSUUSPANKIN ELÄKEIKÄISILLE ASIAKKAILLE Opinnäytetyöni toiminnallinen osuus koostuu kolmesta osasta: eläkeläisyhdistysten tilaisuuksiin laatimastani informaatiomateriaalista- ja esityksestä, pankille antamastani tiedotteesta sekä teettämästäni kyselystä kohderyhmälle. Seuraavissa alaluvuissa kerrotaan yleisesti toiminnallisesta opinnäytetyöstä sekä kuvataan toiminnallisten osien suunnittelua, toteutusta ja lopputulosta. Lukujen tarkoituksena on kuvata sitä, mitä toiminnallisessa osassa tehtiin, miten osat toteutettiin ja miksi kyseisiin ratkaisuihin päädyttiin. 6.1 Toiminnallinen opinnäytetyö Toiminnallinen opinnäytetyö on yksi ammattikorkeakoulun tutkimuksellisen opinnäytetyön vaihtoehdoista. Sen tavoitteena on käytännön toiminnan ohjeistaminen, opastus, toiminnan järjestäminen tai järkeistäminen. Opinnäytetyön toiminnallinen osa voi olla esimerkiksi perehdyttämisopas, turvallisuusohjeistus tai jonkin tapahtuman toteuttaminen. Toteutustapa voi olla vaikkapa kirja, kansio, opas tai tapahtuma. Toiminnallisen opinnäytetyössä tärkeätä on yhdistää käytännön toteutus ja sen raportointi tutkimusviestinnän keinoin. (Vilkka & Airaksinen 2003,9.) 6.2 Informaatiomateriaali- ja esitys Osana opinnäytetyön toiminnallista osaa pidin kaksi informaatioesitystä kohderyhmäläisille suoraveloituksen päättymisestä. Esitysten tueksi suunnittelin ja toteutin Power Point -esityksen, johon kokosin mielestäni tärkeimmät asiat muutosta koskien. Seuraavissa alaluvuissa kuvataan informaatiomateriaalin- ja esityksen suunnittelua, toteutusta ja lopputulosta.

35 Informaatiomateriaalin- ja esityksen suunnittelu ja toteutus Hanna Vilkka ja Tiina Airaksinen kirjoittavat kirjassaan Toiminnallinen opinnäytetyö seuraavasti: Toiminnallisissa opinnäytetöissä on yksi yhteinen piirre, oli kysymys sitten painotuotteen toteuttamisesta, tapahtuman tai näyttelyn järjestämisestä: viestinnällisin ja visuaalisin keinoin pyritään luomaan kokonaisilme, josta voi tunnistaa tavoitellut päämäärät. (Vilkka & Airaksinen 2003, 51). Oman opinnäytetyöni toiminnallisen osan suunnittelussa lähdin siis liikkeelle tästä lähtökohdasta. Informaatiomateriaalin ja -esityksen tavoitteina oli lisätä kohderyhmän tietoisuutta kansallisen suoraveloituksen päättymisestä, saada mahdollisimman moni suoraveloituksen käyttäjä siirtymään e-laskuun sekä herättää kohderyhmä muutokseen jo nyt. Nämä tavoitteet toimivat lähtökohtana materiaalin ja esityksen suunnittelussa. Toteutustapaa valittaessa pohdittavaksi tuli muoto, jossa idea tulisi toteuttaa, jotta se palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla kohderyhmää. Aluksi harkitsin tekeväni asiasta jonkinlaisen kirjallisen oppaan. Tarkemmin mietittynä se ei kuitenkaan mielestäni ollutkaan hyvä idea, sillä olinhan jo aiemmin työssäni havainnut, etteivät iäkkäämmät ihmiset juuri jaksaneet lukea edes laskuttajilta tulleita kirjeitä, vaan tulivat helposti niiden kanssa pankkiin. Uskoinkin kohderyhmän sisäistävät asiat helpommin kuullun kuin luetun perusteella, joten päätin tiedottaa kohderyhmälle aiheesta suullisesti. Aluksi pohdin erillisen tilaisuuden järjestämistä aiheeseen liittyen, mutta se olisi vaatinut melko paljon resursseja sekä itseltäni, että toimeksiantajaltani. Ongelmana olisi saattanut olla myös se, miten hyvin tällainen tilaisuus olisi kohderyhmän tavoittanut. Lopulta aiheesta tiedottamiselle löytyi oiva tilaisuus, kun Eläkeliiton Vampulan yhdistyksen puheenjohtaja pyysi toimeksiantajanyritykseni toimitusjohtajaa kertomaan yhdistyksen syyskokoontumiseen ajankohtaisista pankkiasioista. Kun toimitusjohtaja kertoi asiasta, ehdotin, että voisin tulla mukaan tilaisuuteen kertomaan kansallisen suoraveloituksen päättymisestä, sillä olin alustavasti suunnitellut tekeväni opinnäytetyöni aiheesta. Tämän jälkeen otin toimeksiantajani luvalla yhteyttä myös Vampula Eläkeläiset ry:hyn ja kysyin, voisinko tulla heidänkin seuraavaan kokoontumiseensa kertomaan

36 36 suoraveloituksen päättymisestä. Molemmissa yhdistyksissä esitys sai alustavasti hyvän vastaanoton ja yhdistyksissä oltiin iloisia siitä, että luvassa oli jotakin erilaista ohjelmaa. Kun päivämäärät yhdistysten kokoontumisille oli sovittu, aloin suunnitella Power Point -esitystä puheeni tueksi. Opinnäytetyön toiminnallisen osan sisältämät tekstit on tärkeä suunnitella niin, että ne palvelevat kohderyhmää ja ilmaisut mukautuvat tekstin sisältöä, tavoitteita, viestintätilannetta ja tekstilajia palveleviksi (Vilkka & Airaksinen 2003, 51). Mielestäni eläkeikäisille suunnatussa, puheen tueksi suunniteltavassa Power Point -esityksessä tärkeätä oli etenkin tekstien selkeys, lyhyys ja kansankielisyys. Näiden kriteerien pohjalta lähdin tekstisisältöä suunnittelemaan. Tekstien sisältöä suunniteltaessa pohdittavaksi tulee myös se, mistä tieto produktioon hankitaan (Vilkka & Airaksinen 2003, 53). Omaan esitykseeni keräsin ja yhdistelin tietoja pääasiassa toimeksiantaja yrityksessä keräämistäni materiaaleista sekä Finanssialan Keskusliiton julkaisemista tiedotteista ja oppaista. Näitä voidaan mielestäni pitää luotettavina lähteinä ja niistä sai hyvin hankittua esityksen kannalta keskeistä tietoa. Olin aiemmin käynyt myös OP-Pohjolan verkkokoulutuksen suoraveloituksen päättymiseen liittyen, joten esityksessä päätin korostaa osin samoja asioita, joita koulutuksessakin oli erityisesti nostettu esiin. Opinnäytetyön ensisijaisia kriteereitä ovat tuotteen uusi muoto, käytettävyys kohderyhmässä ja käyttöympäristössä, asiasisällön sopivuus kohderyhmälle, tuotteen houkuttelevuus, informatiivisuus, selkeys ja johdonmukaisuus (Vilkka & Airaksinen 2003, 53). Kun asiasisältö esitykselleni oli valikoitunut, pohdittavaksi tulivat muun muassa houkuttelevuuteen, selkeyteen ja johdonmukaisuuteen liittyvät seikat. Selkeyttä ja johdonmukaisuutta työhön hain muun muassa lyhentämällä tekstiosuuksia, järjestelemällä kalvoja uudelleen, lisäämällä uusia otsikkodioja sekä jäsentelemällä tietoa kalvoille uudelleen. Selkeyden ja johdonmukaisuuden luomisessa minua auttoi myös toimeksiantajayrityksen edustaja, joka kertoi mielipiteensä tekemästäni alustavasta esityksestä ja antoi ehdotelmia, miten selkeyttä ja johdonmukaisuutta saisi entisestään lisättyä.

37 37 Keskusteltuani toimeksiantajanyrityksen edustajan kanssa tein vielä viimeiset muutokset esityksen sisältöön. Kun esityksen sisältö oli löytänyt lopullisen muotonsa aloin keskittyä materiaalin visuaaliseen ilmeeseen. Otsikkodiaan tuli esityksen nimi, oma nimeni sekä toimeksiantaja yrityksen logo. Esityksen nimeksi valikoitui Suoraveloitus päättyy Oletko valmis?. Mielestäni otsikko oli hyvä, ytimekäs ja mielenkiintoa herättävä. Esimerkiksi useat laskuttajat ovat viestineet muutoksesta samalla otsikolla, joten otsikko oli myös sopiva jatkumo muutoksesta viestimiselle. Materiaalin houkuttelevuutta pyrin lisäämään myös parantelemalla visuaalista ilmettä. Esitys saikin ympärilleen syksyisen oransseja sävyjä, jotka sopivat sekä yhdistysten syyskokous teemaan että toistavat toimeksiantajani logon värejä Informaatiomateriaalin ja -esityksen lopputulos Esityksessä käyttämäni informaatiomateriaali löytyy opinnäytetyön liitteestä 1. Mielestäni lopputulos oli informatiivinen, selkeä ja visuaalisesti mielenkiintoinen. Materiaalin avulla oli helppo kertoa muutoksesta ja uskon, että myös kohderyhmän oli helpompi seurata esitystä, kun puheen tukena oli myös tekstiä. Ensimmäinen esitys pidettiin Tuolloin yleisönä oli Eläkeliiton Vampulan yhdistyksen jäseniä. Tilaisuudessa oli paikalla 47 eläkeläistä, Vampulan Osuuspankin toimitusjohtaja sekä minä. Paikalla olleet eläkeläiset olivat iältään vuotiaita. Toinen esitys oli Vampulan Eläkeläiset ry:n kuukausikerhossa. Tilaisuudessa oli paikalla 22 eläkeläistä sekä minä. Toisen tilaisuuden yleisö oli iältään vuotiaita. Keski-ikä toisessa tilaisuudessa oli hieman korkeampi kuin ensimmäisessä tilaisuudessa. Molemmat tilaisuudet pidettiin Vampulan Osuuspankin kokoustiloissa. Esitystilaisuuksien aluksi esittelin itseni ja kerroin lyhyesti, miksi olin paikalla tilaisuudessa. Sitten siirryin varsinaiseen tiedottamiseen. Esityksen aluksi kerroin lyhyesti siitä, miksi kansallinen suoraveloitus päättyy. Sitten esittelin pääperiaatteen, jonka

38 38 mukaan suoraveloituksen muuttuvat automaattisesti e-laskuun tai suoramaksuun, ellei asiakas vastusta muutosta. Kun pääpiirteet oli käyty läpi, kerroin myös muista vaihtoehdoista eli paperilaskusta ja SEPA-suoraveloituksesta. Poikkeustapausten yhteydessä halusin korostaa erityisesti sitä, kuinka tärkeätä on seurata laskuttajilta tulevia kirjeitä muutoksen tiimoilta. Halusin myös korostaa, että muutostilanne on paitsi asiakkaille, myös pankeille ja laskuttajille uusi, joten on mahdollista, ettei muunnoissa kaikki mene aivan suunnitelmien mukaan. Toimeksiantajayrityksessä on havaittu esimerkiksi tilanteita, joissa puolison tiliin käyttöoikeuden omaavan verkkopankkiin on konversion seurauksena alkanut ilmestyä puolison laskuja (Isotalo henkilökohtainen tiedonanto ). Tästä syystä kehotinkin kuulijoita seuraamaan laskutustaan jonkin aikaa muutoksen jälkeen. Esityksen lopuksi tarkoitus oli vielä kertoa e-laskun eduista sekä näyttää kohderyhmälle hieman OP-verkkopalvelun käyttöä konkreettisesti, testiverkkopalvelutunnusten avulla. Tarkoitus oli näin korostaa e-laskutuksen etuja ja saavuttaa tavoite: saada mahdollisimman moni siirtymään suoraveloituksesta e-laskuun. Tavoitteen kannalta tietoinen valinta oli jättää muista maksuvaihtoehdoista puhuminen vähemmälle ja korostaa e-laskun hyviä puolia. Tilaisuuksiin saavuttuani tein nopeita huomioita kohderyhmästä ja muokkasin esitystäni vielä hieman niiden pohjalta. Havaitsin muun muassa kohderyhmän olevan hieman ennustamaani iäkkäämpää, joten päätin jättää verkkopalvelun näyttämisen kokonaan pois ohjelmasta, sillä se olisi vienyt jonkin verran aikaa ja sekoittanut luultavasti monen kuulijan ajatukset entisestään. Sen sijaan e-laskun etujen läpi käymiseen käytin hieman suunniteltua enemmän aikaa ja kehotin kuulijoita rohkeasti ottamaan yhteyttä pankin toimihenkilöihin, mikäli verkkopalvelun käyttöönotto herättää vähääkään kiinnostusta. Kerroin myös, että toimeksiantaja yrityksessä on suunnitteilla myöhemmin tänä vuonna verkkopalvelun käyttöä koskeva koulutus. Lopuksi olin varannut mahdollisuuden esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Kysymyksiä ei kuitenkaan tullut kovin paljon, mutta aiheesta syntyi kuitenkin jonkin verran keskustelua. Keskustelua syntyi etenkin verkkopalvelun käytöstä, mikä mielestäni on hyvä asia, sillä se osoittaa, että aihe kiinnostaa kohderyhmää.

39 Tiedote suoraveloituksen päättymisestä Informaatiomateriaalin ja -esityksen lisäksi opinnäytetyöni sisältää myös toisen produktion, joka on muutosta koskeva tiedote. Seuraavissa alaluvuissa käsitellään tiedotteen suunnittelua, toteutusta ja lopputulosta. Tiedote löytyy opinnäytetyön liitteestä Tiedotteen suunnittelu ja toteutus Niitä kohderyhmään kuuluvia varten, joita informaatioesitykset eivät tavoittaneet, halusin tehdä tiedotteen suoraveloituksen päättymisestä. Tiedote suunnattiin erityisesti niille opinnäytetyön kohderyhmään kuuluville, jotka eivät osallistu eläkeyhdistysten toimintaan eivätkä käytä internettiä. Halusin, että myös tämä ryhmä saisi kokea, että pankki on heidän tukenaan muutoksessa. Pohjana tiedotteen sisällön suunnittelulle käytin OP-Pohjolan verkossa tapahtuvaa tiedottamista. Päädyin valitsemaan muutoksesta viestimisen välineeksi tiedotteen, sillä mielestäni tiedote on sopivan informatiivinen ja lyhyt tapa kertoa muutoksesta. Työskennellessäni Vampulan Osuuspankissa huomasin, että monet asiakkaat kiinnittivät huomiota palvelutiskillä esillä oleviin tiedotteisiin ja mainoksiin. Niiden avulla oli myös helppo saada asiakkaan kanssa keskustelua aikaan ajankohtaisista asioista. Mielestäni tiedote palvelee tarkoitusta paremmin kuin esimerkiksi opas, juuri lyhyytensä ja informatiivisuutensa vuoksi. Aloitin tiedotteen tekemisen vasta pitämien informaatioesitysten jälkeen, sillä halusin tilaisuuksissa saada tietoa ja uusia näkökulmia siihen, mitkä asiat kohderyhmää muutoksessa mietityttivät. Keskusteltuani kohderyhmäläisten kanssa totesin kuitenkin, ettei uusia näkökulma juuri tullut. Lähdin siis toteuttamaan tiedotetta melko pitkälle samoista lähtökohdista kuin alun perin olin suunnitellutkin.

40 Tiedotteen lopputulos Keräsin tiedotteeseen mielestäni muutosta koskevat tärkeimmät asiat, kuten sen, miksi suoraveloitus päättyy, milloin se päättyy, mitä tilalle tulee ja mitä asiakkaan tulee tehdä. Tiedotteen otsikko on sama kuin informaatioesityksessä käyttämässäni materiaalissa ja jatkaa näin ollen samaa linjaa informaatiomateriaalin kanssa. Tiedotteen lopussa on pieni e-laskun markkinointi osa opinnäytetyön tavoitteiden mukaisesti. Tiedotteen visuaalinen ilme (kuva 11) noudattaa myös samaa linjaa esitysmateriaalin kanssa. Värimaailma on jälleen syksyinen ja samalla OP-Pohjola ryhmän värien mukainen. Tiedotetta reunustaa oranssi kehys. E-laskua markkinoiva teksti on kehystetty erikseen varsinaisesta tiedotteen tekstistä, jotta se kiinnittäisi lukijan huomion. Tekstissä on oranssi ympyrän muotoinen kehys, joka jatkaa sekä värimaailmaltaan että muodoltaan toimeksiantajayrityksen logon muotoa. Kuva 11. Kuva tiedotteesta

41 Kysely Toteutin osana opinnäytetyötäni myös pienimuotoisen kyselyn, jonka tarkoituksena oli saada tarvittavaa lisätietoa kohderyhmästä opinnäytetyön tueksi, kartoittaa kohderyhmän tietoisuutta suoraveloituksen päättymisestä sekä selvittää heidän verkkopalvelun käyttötottumuksiaan ja asenteitaan verkkopalvelun käyttöä kohtaan. Kyselyn avulla toimeksiantaja saa paljon hyödyllistä lisätietoa varsinkin verkkopalvelun käyttöön liittyvistä asioista kohderyhmää koskien Kyselyn suunnittelu ja toteutus Kysely toteutettiin kyselylomakkeen avulla ja kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Kysely tehtiin perinteisellä paperilomakkeella, sillä kohderyhmä ja tilaisuuden luonne huomioon ottaen esimerkiksi sähköinen kysely ei sopinut tarkoitukseen. Kyselylomake löytyy opinnäytetyön liitteestä 3. Tutkimusaineistoa kerättiin infotilaisuuksissa paikanpäällä tehtävällä kyselyllä. Hanna Vilkka kuvaa kirjassaan Tutki ja kehitä, paikanpäällä tehtävää kyselyä seuraavasti: Tutkimusaineiston kerääminen kyselylomakkeen avulla voidaan toteuttaa myös paikan päällä tehtynä esimerkiksi jossakin tapahtumassa tai käyntihaastatteluna. Paikan päällä tehtynä kysely toimii parhaiten, jos tutkimusongelma ei ole laaja ja tutkimuskysymykset ovat tarkkaan rajattuja. Tämä sopii tutkimuksiin, joissa tutkittava joukko on jollakin tapaa rajattu --. Paikan päällä tehdyssä kyselyssä tutkija kysyy tutkittavalta kysymykset ja kirjaa lomakkeeseen vastaajan antaman tiedot (Vilkka 2005, 75). Opinnäytetyöni kysely toteutettiin siis paikan päällä tehtävänä kyselynä, mutta niin, että vastaajat kuitenkin kirjasivat itse vastauksensa annetulle kyselylomakkeelle. Uskoin tämän toteutustavan lisäävän vastausprosenttia. Lisäksi erillistä kirjallista saatetta ei kyselyyn tarvittu, koska kerroin tarvittavat taustatiedot suullisesti. Tällaisia tietoja oli muun muassa: miksi kysely toteutetaan, mihin vastauksia käytetään ja miten kyselyyn vastataan. Kerroin myös, että tilaisuuden lopuksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Vampulan Osuuspankin lahjoittama tavarapalkinto.

42 42 Olennaista määrällisellä tutkimusmenetelmällä tehtävässä tutkimuksessa on mittarin eli kyselylomakkeen suunnittelu. Kyselylomakkeen suunnittelu edellyttää, että tutkija tietää tutkimuksensa tavoitteen eli sen, mihin kysymyksiin hän on etsimässä vastauksia. Tutkimuksen tavoitteita ja tutkimuskysymyksiä vastaan tutkija voi määritellä, mitkä ovat taustamuuttujat eli selittävät tekijät, joilla on vaikutusta tutkittaviin asioihin eli selittäviin muuttujiin. (Vilkka 2005, 84.) Omassa kyselyssäni tarvittaviksi taustatiedoiksi valitsin vain sukupuolen ja iän. On oletettavaa, että kaikki vastaajat kuuluvat sosioekonomiselta asemaltaan tällä hetkellä eläkeläisiin, sillä kysely toteutetaan eläkeläisyhdistysten tapahtumissa. Varsinaiset tutkimuskysymykset pyrin suunnittelemaan niin, että niiden avulla saataisiin mahdollisimman hyviä vastauksia opinnäytetyön tavoitteiden kannalta. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa, kuinka moni kohderyhmästä oli tietoinen suoraveloituksen päättymisestä ja mistä tieto muutoksesta oli peräisin. Lisäksi haluttiin selvittää, miten informaatioesityksen tavoite lisätä kohderyhmän tietoisuutta oli onnistunut eli oliko vastaajien käsitys muutoksesta selkeentynyt esityksen aikana. Kyselyn loppuosa painottui verkkopalvelua ja e-laskua koskeviin kysymyksiin. Määrällisessä tutkimuksessa kysymyksiä voi kyselylomakkeeseen muotoilla joko monivalintakysymyksinä, avoimina kysymyksinä tai sekamotoisina kysymyksinä (Vilkka 2005, 84). Itse valitsin lähinnä monivalintakysymyksiä, sillä halusin kyselyn olevan mahdollisimman yksinkertainen ja nopea vastata, jotta saisin mahdollisimman paljon ihmisiä vastaamaan siihen. Mahdollisimman monet kysymyksistä pyrein muodostamaan siten, että vastausvaihtoehtoja olisi vain kaksi: kyllä tai ei. Näin saan selkeitä ja nopeasti analysoitavia tuloksia. Kyselylomaketta tulee aina testata ennen varsinaista mittausta. Testaaminen tarkoittaa sitä, että muutama perusjoukkoa vastaava ihminen arvioi kriittisesti kyselylomaketta. (Vilkka 2005, 88.) Kun itse pääsin siihen vaiheeseen, että kyselylomakkeen runko oli mielestäni valmis, vein sen ensin arvioitavaksi toimeksiantajayritykseen, jossa eri toimihenkilöt antoivat palautetta siitä. Sen jälkeen tein muutamia erilaisia lomakkeita, joissa esimerkiksi kysymysten paikat, vastausvaihtoehtojen muotoilu ja kysymysten määrä vaihteli ja annoin lomakkeet testattavaksi perusjoukkoa vastaaval-

43 43 le henkilölle. Näin sain lopulta koottua eri lomakkeiden hyvät puolet yhdeksi lomakkeeksi. Testaajana toimi 76-vuotias mies, jonka tiesin uskaltavan kertoa rehellisen mielipiteensä asiasta. Testaajan mielestä kysymykset ja vastausvaihtoehdot olivat selkeitä. Hänen mielestään kaikkien lomakkeiden vastaamiseen käytetty aika oli sopivan lyhyt. Pituutensa testaaja piti parhaana lomakevaihtoehtoa, jossa kysymykset olivat aseteltu niin, että ne mahtuivat yhdelle sivulle. Lyhimmässä testilomakkeessa ei ollut lainkaan avointa kysymystä, mutta testaaja piti sitä niin olennaisena ja hyvänä kysymyksenä, että kannatti muiden kysymysten asettelun tiivistämistä niin, että myös avoin kysymys mahtui yhdelle lomakesivulle. Testaajan mielestä lomakkeessa ei ollut turhia kysymyksiä eikä toisaalta lomakkeesta myöskään puuttunut olennaisia kysymyksiä. Testaaja ei pitänyt merkittävänä asiana sitä, oliko kysymykset numeroitu vai ei. Itse kuitenkin olin sitä mieltä, että numerointi selkeyttää lomaketta, joten päädyin pitämään lopullisessa lomakkeessa numerot kysymysten edessä. Tämä helpotti myös omaa vastausten analysointiani Kyselyn lopputulos Kohderyhmä otti kyselyn todella hyvin vastaan ja osallistui tutkimukseen mielellään. Paikanpäällä tehtävä kysely osoittautui oikein toimivaksi ratkaisuksi, sillä lähes kaikki tilaisuudessa mukana olleet vastasivat kyselyyn. Vastausaktiivisuuteen vaikutti varmasti myös molemmissa tilaisuuksissa vastaajien kesken arvottu palkinto. Arvonta suoritettiin välittömästi vastauslomakkeiden keräämisen jälkeen. Ensimmäisessä tilaisuudessa palkintona oli t-paita ja toisessa tilaisuudessa termospullo. Molemmat palkinnot oli varustettu toimeksiantajayrityksen logolla.

44 44 Kuva 12. Etualalla Vampulan Osuuspankin toimitusjohtaja Kari Hänti sekä Eläkeliiton Vampulan yhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Koivuniemi. Taustalla on eläkeläisiä vastaamassa kyselyyn.

45 vastausten määrä/kpl 45 7 TUTKIMUSTULOKSET Opinnäytetyön avulla saavutettuja tutkimustuloksia arvioidaan tässä kappaleessa yleisellä tasolla, toteutetun kyselyn vastausten perusteella. Kyselyn vastaukset antavat suuntaa antavaa tietoa siitä, kuinka asetetut tavoitteet toteutuivat. Kyselyyn vastasi yhteensä 65 ihmistä. Vastausprosentti oli todella hyvä 94 %. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 74,5 vuotta. Vastaajista enemmistö oli naisia (66 %) ja noin kolmasosa (34 %) miehiä. Kun tarvittavat taustatiedot vastaajista oli selvitetty, siirryttiin tarkastelemaan varsinaista aihetta eli vastaajien suoraveloituksia. Teoriamateriaalin perusteella oli oletettavaa, että juuri tämä ikäryhmä käyttää melko paljon suoraveloitusta maksutapanaan. Tähän oletukseen halusin kuitenkin varmistusta kysymällä kohderyhmältä, kuinka paljon heillä on suoraveloituksia. Vastausvaihtoehdoiksi valitsin: ei yhtään, 1-3 kpl, 4-6 kpl tai enemmän. Kuvio 2 kuvaa vastausten jakaantumista Suoraveloitusten määrä/hlö ei yhtään 1-3 kpl 4-6kpl enemmän Kuvio 2. Suoraveloitusten määrä/vastaaja Kuviosta nähdään, että selvästä suosituin vastausvaihtoehto on 4-6 kpl suoraveloituksia/henkilö. Toiseksi suosituin vastaus on enemmän kuin kuusi kappaletta suoraveloituksia. Niiden vastaajien määrä, joilla ei ole joko yhtään suoraveloitusta tai ainakin niitä on alle kolme kappaletta, on selvä vähemmistö. Kuvio tukee oletusta, että eläkeikäiset käyttävät melko paljon suoraveloitusta.

46 46 Seuraavaksi halusin kartoittaa kohderyhmän tietoisuutta suoraveloituksen päättymisestä kysymällä, kuinka moni vastaajista oli tietoinen muutoksesta ennen pitämääni tilaisuutta. Kuviosta 3 nähdään, että suurin osa (94 %) vastaajista oli kuullut muutoksesta jo ennen pitämääni informaatioesitystä. Kuusi prosenttia vastaajista kuuli asiasta kuitenkin ensimmäistä kertaa vasta tilaisuudessa. TIESIN SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMISESTÄ? kyllä en 6 % 94 % Kuvio 3. Vastaajien tietoisuus suoraveloituksen päättymisestä ennen tilaisuutta Kuudennen kysymyksen avulla halusin saada tietoa siitä, mistä vastaajat olivat aiemmin saaneet tietoa muutoksesta. Kokosin monivalintavaihtoehdoiksi yleisimmät viestintäkanavat, joissa itse olin muutoksesta tiedottamiseen törmännyt. Lisäksi loppuun jätin tyhjän viivan siltä varalta, että jokin keskeinen viestintäkanava oli jäänyt itseltäni huomaamatta. Vastaajat saivat tarvittaessa rastittaa useammankin vastausvaihtoehdon. Vastaukset jakaantuivat kuvio 4 osoittamalla tavalla.

47 Vastauksia / kpl 47 MISTÄ OLEN AIEMMIN SAANUT TIETOA MUUTOKSESTA? laskuttajalta kirjeitse pankilta tiedotusvälineistä en mistään muualta Kuvio 4. Kanavat, joista vastaajat ovat aiemmin saaneet tietoa muutoksesta Yllättävää oli, että enemmistö vastaajista kertoi kuulleensa muutoksesta pankilta. Vastauksesta voidaan tehdä johtopäätös, että pankki on hyvin suuressa roolissa juuri tämän kohderyhmän tiedottamisessa erilaisista muutoksista. Toiseksi eniten tietoa oli saatu tiedotusvälineistä ja kolmanneksi eniten laskuttajilta. Kun lähtötilanne oli kartoitettu, halusin selvittää, miten hyvin olin onnistunut tavoitteessani lisätä kohderyhmän tietoisuutta. Tätä asiaa lähdin selvittämään kysymällä vastaajilta, selvensikö pitämänä informaatioesitys ja -materiaali heidän käsitystään suoraveloituksen päättymisestä. Vastausten jakautumista kuvaa kuvio 5. TIETOISKU SELVENSI KÄSITYSTÄNI MUUTOKSESTA kyllä ei 6 % 94 % Kuvio 5. Selvensikö tietoisku kohderyhmän käsitystä muutoksesta? Positiivinen yllätys oli, että 94 % vastaajista kertoi tietoiskun selventäneen heidän käsitystään suoraveloituksen päättymisestä. Vain 6 % vastasi kieltävästi. Mielestäni

48 48 saatua tulosta voidaan opinnäytetyön tavoitteiden kannalta pitää merkittävänä, sillä se todistaa, että tavoitteessa lisätä kohderyhmän tietosuutta olen ainakin jollakin tasolla onnistuttu. Noin puolet kyselylomakkeen kysymyksistä painottui verkkopalvelun käyttöön liittyviin asioihin. Erityisesti nämä asiat kiinnostivat toimeksiantajaa, sillä eläkeikäisten asenteita ei toimeksiantaja yrityksessä ole aiemmin tutkittu. Vastaukset antavat paljon hyödyllistä ja mielenkiintoista tietoa toimeksiantajalle kohderyhmästä verkkopalvelun nykyisinä ja potentiaalisina käyttäjinä. Ensimmäiseksi kohderyhmältä kysyttiinkin, kuinka moni heistä omistaa tietokoneen. Tämä on olennainen taustatieto, sillä mielestäni on ymmärrettävää, ettei vastaaja ole kiinnostunut verkkopalvelun käytöstä, ellei omista tietokonetta ja ole tottunut sitä käyttämään. Toki verkkopalvelua on mahdollista käyttää myös yleisillä tietokoneilla esimerkiksi kirjastossa, mutta monia kohderyhmäläisiä tuntuu mietityttävän tässä vaihtoehdossa etenkin turvallisuus. En usko myöskään, että olisi toimeksiantajayritykseni edun mukaista, että henkilöt, jotka eivät koskaan ole tietokonetta käyttäneet, alkaisivat käyttää verkkopalvelua. Kuviosta 6 selviää, kuinka moni vastaaja omistaa tietokoneen. OMISTAN TIETOKONEEN kyllä en 56 % 44 % Kuvio 6. Tietokoneen omistaminen kohderyhmässä Lähes puolet (44 %) vastaajista kertoi kuitenkin omistavansa tietokoneen. Tämä vastaus yllätti ainakin itseni, sillä aiemmin keskusteltuani kohderyhmäläisten kanssa oli moni kertonut, ettei ole kiinnostunut verkkopalvelun käytöstä juuri sen vuoksi, ettei omista tietokonetta. Selvästi enemmän tietokoneiden kanssa olivat olleet tekemisissä

49 49 Eläkeliiton Vampulan yhdistyksen tilaisuuteen osallistuneet, joista 47 % kertoi omistavansa tietokoneen. Vaikka 44 % prosenttia vastanneista kertoi omistavansa tietokoneen, kuviosta 7 nähdään, että verkkopalvelun käyttäjiä joukossa oli kuitenkin vain 28 %. Tämä tulee oletusta siitä, että kohderyhmästä löytyy paljon potentiaalisia verkkopalvelun käyttäjiä. KÄYTÄN VERKKOPALVELUA kyllä en 28 % 72 % Kuvio 7. Verkkopalvelun käyttö kohderyhmässä Vastaavanlainen tilanne on havaittavissa verrattaessa verkkopalvelun käytön ja e- laskun käytön yleisyyttä. Vaikka verkkopalvelua kohderyhmästä käytti 28 %, kyselytutkimuksessa selvisi, että vasta 21 prosentilla vastaajista on tällä hetkellä käytössä e- lasku. Kyselyllä haluttiin selvittää myös niiden kohderyhmäläisten, jotka eivät vielä käytä verkkopalvelua ja e-laskua, asenteita verkkopalvelua kohtaan. Kuvio 8 osoittaa, että noin kolmekymmentä prosenttia niistä, jotka eivät vielä käytä verkkopalvelu, voisivat harkita sen käyttöönottoa.

50 50 VOISIN HARKITA VERKKOPALVELUN KÄYTTÖÖNOTTOA kyllä en 29 % 71 % Kaavio 8. Vastaajien halukkuus harkita verkkopalvelun käyttöönottoa Tämä 29 % vastaajista on toimeksiantajan kannalta kaikkein potentiaalisin ryhmä uusiksi verkkopalvelun käyttäjiksi. Markkinoinnilla ja asiakkaan kanssa keskustelemalla, vastausten perusteella olisikin mahdollista saada kohderyhmästä lähes kaksikymmentä uutta verkkopalvelun käyttäjää. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että niistä vastaajista, joilla ei vielä ollut käytössään verkkopalvelua/e-laskua, 35 % olisi valmis harkitsemaan e-laskun käyttöönottoa. Toimeksiantaja yrityksessä on alustavasti ollut suunnitteilla loppuvuodesta järjestettävä koulutus, jossa senioriasiakkaita opastettaisiin verkkopalvelun käytössä. Tutkimuksessa halusin selvittää siis myös sitä, olisiko tällaiselle koulutukselle kiinnostusta vai olisiko joku muu opastuskeino parempi. Vastaukset jakaantuivat annettujen vastausvaihtoehtojen kesken kuvion 9 mukaisella tavalla.

51 51 MITEN HALUAISIN SAADA PANKILTA OPASTUSTA VERKKOPALVELUN KÄYTTÖÖN pankin järjestämässä koulutuksessa Henkilökohtaisena opastuksena Kirjallisen oppaan avulla En ole halukas Kuvio 9. Tavat, joiden avulla kohderyhmä mieluiten saisi opastusta pankilta verkkopalvelun käyttöön Vastausten perusteella pankin järjestämälle koulutukselle olisi jonkin verran kysyntää. Suurin piirtein yhtä paljon olisi kysyntää myös henkilökohtaiselle opastukselle. Enemmistö vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, ettei ole kiinnostunut saamaan opastusta ollenkaan. Tämä ryhmä vastaajista koostuu niistä, jotka jo käyttävät verkkopalvelua tai eivät ole halukkaita edes harkitsemaan sen käyttöönottoa. Kyselylomakkeen viimeisenä kysymyksenä oli vielä avoin kysymys, johon pyydettiin vastaamaan, ellei ole kiinnostunut verkkopalvelun käyttöönotosta. Kysymyksen tarkoitus olikin selvittää niitä syitä, joiden vuoksi kohderyhmäläiset eivät ole asiasta kiinnostunut. Vastauksia tähän kysymykseen tuli melko vähän. Taustalla saattoi kuitenkin olla esimerkiksi seuraavia syitä: Ei tietokonetta Vastaaja kokee olevansa liian vanha Vastaaja on ollut tyytyväinen nykyiseen tapaansa hoitaa raha-asiansa perinteisesti pankissa Pelko siitä, ettei opi käyttämään verkkopalvelua Maksettavia laskuja on niin vähän Turvallisuus asiat mietittävät

52 52 Selvästi yleisin syy kiinnostuksen puuttumiselle oli ikä, jonka moni vastaajista koki liian suureksi rasitteeksi uuden oppimiselle. Myös turvallisuusasiat tuntuvat olevan kohderyhmää merkittävästi mietityttävä seikka. 8 POHDINTAA Opinnäytetyön keskeisin tavoite oli luoda informaatiomateriaali (sisältää tässä yhteydessä myös tiedotteen) sekä informaatioesitys, jotka lisäisivät kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tietoisuutta suoraveloituksen päättymisestä. Kyselylomakkeen tulosten perusteella lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat tietoisia muutoksesta jo ennestään. Tutkimustulokset kuitenkin osoittivat, että tietoisuus lisääntyi pitämäni informaatioesityksen seurauksena, sillä 94 % vastanneista ilmoitti, että heidän käsityksensä muutoksesta selkeytyi esityksen aikana. Opinnäytetyön toisen tavoitteen täyttymistä on huomattavasti hankalampi mitata vielä tässä vaiheessa. Tavoite oli, että mahdollisimman moni suoraveloitusta käyttävä siirtyisi muutoksen myötä e-laskun käyttöön. Vaikka tavoitteen lopullista toteutumista voidaan mitata vasta myöhemmin, kyselytutkimuksesta kuitenkin selvisi, että kohderyhmästä löytyi useita ihmisiä, jotka kertoivat voivansa harkita verkkopalvelun käyttöönottoa. Pankin pitäisikin panostaa mielestäni juuri tähän joukkoon kohderyhmäläisiä ja keskustella heidän kanssaan verkkopalvelun käyttöönotosta. Oli hieno huomata, että pitämäni esitys herätti kohderyhmässä paljon keskustelua verkkopalvelun käyttöön liittyvistä asioista. Tämä osoittaa, että aihe kiinnostaa myös eläkeläisiä. Aiheesta puhuminen on tärkeää, sillä esimerkiksi esiin nousseet turvallisuusasiat ovat vielä epäselviä useille kohderyhmäläisille ja aiheeseen liittyy oletettavasti myös jonkin verran väärinkäsityksiä, joita voidaan oikaista keskustelemalla aiheesta.

53 53 Yhtenä kyselylomakkeen tavoitteena oli myös selvittää, löytyykö kohderyhmästä kiinnostusta suunnitteilla olevalle senioreiden verkkopalvelukoulutukselle. Kyselytutkimuksessa selvisi, että kysyntää pankin järjestämälle verkkopalvelukoulutukselle on olemassa. Toimeksiantajan kannattaa siis ehdottomasti järjestää kyseinen koulutus. Toiseksi eniten kiinnostusta löytyi henkilökohtaiselle opastukselle. Tällaista henkilökohtaista opastusta on pankilta jo tällä hetkelläkin mahdollista saada. Tästä mahdollisuutta pankki voisi mielestäni kuitenkin jatkossa enemmän korostaa samassa yhteydessä, kun verkkopalvelun käytöstä tulee asiakkaan kanssa puhetta. Vastaajista löytyi lisäksi muutamia, jotka olisivat kiinnostuneita verkkopalvelun käyttöä käsittelevästä kirjallisesta oppaasta. Sellaisen luominen voisikin olla hyvä aihe esimerkiksi jollekin opinnäytetyöntekijälle tulevaisuudessa. Verkkopalveluun liittyvässä keskustelussa kohderyhmältä nousi esiin myös aloite siitä, että pankki voisi hankkia tiloihinsa asiakkaille tarkoitetun tietokoneen. Kohderyhmäläisiä mietitytti kotona olevien ja esimerkiksi kirjaston tietokoneiden turvallisuus ja he kokivat, että pankin tiloissa olevan tietokone olisi turvallisempi. Pankin tiloissa oleva tietokone olisi kohderyhmän mielestä hyvä myös siksi, että lähellä olisi aina pankin työntekijä, joka voisi auttaa, mikäli verkkopalvelun kanssa ilmenee ongelmia. Pankin kannalta riskinä toki saattaisi olla tällöin myös toimihenkilöiden työmäärään lisääntyminen. Mielestäni koneen hankkimista kannattaisi kuitenkin harkita. Opinnäytetyön kolmannen tavoitteen merkitys joutui erityisen tarkastelun alle opinnäytetyönprosessin aikana. Tavoitehan oli saada kohderyhmäläiset reagoimaan muutokseen jo nyt, eikä vasta siirtymäajan loputtua. Tämä tavoite osoittautui kuitenkin osin olevan ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että toimeksiantajan toimihenkilöiden työmäärä vähenisi. Osittain tämä on seurausta siitä, että laskuttajat ovat heränneet muutokseen hitaasti. Jätin tarkoituksella tilaisuuksissa siis kehottamatta kuulijoita reagoimaan muutokseen jo nyt. Seurauksena olisi saattanut olla se, että toimihenkilöiden työmäärä vain lisääntyisi, kun asiakkaat haluaisivat muuttaa suoraveloituksiaan suoramaksuiksi jo nyt, vaikka todellisuudessa se on mahdollista vasta harvan laskuttajan kohdalla. Toinen syy oli se, ettei pankeilla vielä ole kovin paljon tietoa ja kokemusta siitä, missä järjestyksessä manuaalinen muunto eli suoraveloitus valtuutuksen lopettaminen ja suoramaksutoimeksiannon perustaminen tulisi kunkin laskut-

54 54 tajan kohdalla tehdä, ettei laskutus mene sekaisin. Korostin tilaisuuksissa kuitenkin sitä, että verkkopalvelun käyttäjäksi voi ryhtyä vaikka heti. Opinnäytetyöprosessi oli mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus. Vaikka varsinainen raportti syntyi melko nopeasti, kokonaisuudessaan opinnäytetyön tekeminen oli kuitenkin pidempi prosessi. Prosessin voidaan katsoa alkaneen oikeastaan heti työharjoitteluni alettua huhtikuussa, vaikken vielä silloin itse tiennytkään suoraveloituksen päättymisestä tulevan opinnäytetyöni aihe. Jotta pystyi vastailemaan asiakkaiden kysymyksiin, piti itsekin ottaa paljon selvää muutoksesta ja oma tietoisuus aiheesta lisääntyikin harjoittelun aikana päivä päivältä. Ilman työharjoittelua Vampulan Osuuspankissa ja opinnäytetyön tekemistä en varmasti tietäisi paljon mitään suoraveloituksen päättymisestä, sillä itselläni ei ole koskaan ollut yhtään suoraveloitusta. Monet suunnitelmani ja tavoitteeni muokkaantuivat uudestaan prosessin aikana, sillä aihe on hyvin ajankohtainen ja uutta tietoa ja muutoksia tulee koko ajan. Prosessi oli ammatillisessa mielessä hyvin opettavainen ja kehittävä kokemus. Oppimistani tiedoista tulee varmasti olemaan minulle tulevaisuuden työssäni hyötyä, työllistynpä sitten pankinalalle tai laskutuksen pariin jossakin toisenlaisessa yrityksessä. Jälkikäteen ajateltuna löytyy tietenkin myös asioita, joita nyt tekisin toisin. Esimerkiksi Power Point esityksen visuaalisesta ilmeestä olisi voinut tehdä persoonallisemman. Myös kyselylomakkeeseen liittyen on tullut myöhemmin mieleen joitakin seikkoja, joita olisi voinut tehdä toisin. Yhteenvetona voin kuitenkin sanoa, että kaikesta huolimatta olen itse tyytyväinen lopputulokseen ja iloinen siitä, että sain toteuttaa opinnäytetyöni yhteistyössä Vampulan Osuuspankin kanssa.

55 55

56 56 LÄHTEET Alhonsuo, S., Nisen, N., Nousiainen, S., Pellikka, T. & Sundberg S Finanssitoiminnan käsikirja. 2. uud. p. Jyväskylä: Finva Basware Laskuttajilla kiire korvata suoraveloitus - SEPA:n uusi vaihe tuo mukanaan lisää uudistuksia. Viitattu sepan-uusi-vaihe-tuo-mukanaan-lisaa- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/ L 94/22 Finanssialan keskusliiton www-sivut Viitattu Finvoice-verkkolasku Finanssialan Keskusliitto. Viitattu Hakanen, P Yritykset varautuneet huonosti suoraveloituksen loppumiseen. Turunsanomat , 24. Isotalo, A Maksuliikeneuvoja, Vampulan Osuuspankki. Huittinen. Henkilökohtainen tiedonanto Kontkanen, E Pankkitoiminnan käsikirja. 3. uud. p. Jyväskylä: Finva Korpela, J. Nykyajan kielenopas. Viitattu Laskuttajan ohje, muunto suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun Finanssialana Keskusliitto. Viitattu tekninen_ohje_muunto_suoraveloituksesta_e-laskuun_ja_suoramaksuun.pdf Liikenteen turvallisuusviraston www-sivut Viitattu Ojanen, L Suoraveloituksen korvaamisella on jo kiire. Kauppalehti , 9A. Opinet (OP-Pohjolan intranet) OP-Pohjolan www-sivut Viitattu Pietilä, A. E-lasku ja suoramaksu kuluttajalaskutuksessa. Loyalistic asiakasuskollisuusjohtaja Viitattu Suomisanakirjan www-sivut Viitattu

57 57 Vampulan Osuuspankin hallituksen toimintakertomus 2012 Vampulan Osuuspankin jakelutie raportti Vilkka, H. & Airaksinen, T Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi. Vilkka, H Tutki ja kehitä. Helsinki: Tammi. Yhtenäinen euromaksualue (SEPA): Yhteiset pienten maksujen markkinat Euroopan Keskuspankki. Viitattu

58 58 LIITE 1

59 59

60 60

61 61

62 62

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia Finanssialan Keskusliitto Syyskuu 2011 Kysymyksiä ja vastauksia Mistä SEPA:ssa on kyse? SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. Alueeseen kuuluvat kaikki 27 EU-maata

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä 23.5.2013 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto 1 - MAKSULIIKENNE TILASTOINA - SEPA END-DATE ASETUS - KUINKA SIIRTÄÄ SUORAVELOITUS-ASIAKKAAT

Lisätiedot

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Mikä SEPA? Mikä SEPA? SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE 32 maata Euroopassa: EU-maat, ETA-maat (Islanti, Norja, Liechtenstein, Monaco) ja Sveitsi Yhtenäinen infrastruktuuri, säännöt ja

Lisätiedot

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Henna Sopanen 31/10/2012 Kotimainen suoraveloitus loppuu Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät 31.1.2014 EU lainsäädäntö Suomessa suoraveloitusta käyttäville

Lisätiedot

Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen

Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen 1 Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen ebusiness Forum -seminaari 24.5.2012 Tallinna 2 Esityksen sisältö 1. Kotimaisen suoraveloituksen korvaaminen 2. Siirtyminen uusiin palveluihin

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti!

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Henna Sopanen 24/10/2013 Kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen 100 päivää Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät

Lisätiedot

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä!

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Heli Merivirta Transaction Banking, Cash Management Products 21.9.2012 Suoraveloitukselle löytyy useita korvaavia palveluita Kotimainen suoraveloitus päättyy

Lisätiedot

Laskuttajan opas SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN

Laskuttajan opas SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN Laskuttajan opas SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN NYT ON AIKA TOIMIA! Helsingissä 1.10.2013 Yhtenäiseen euromaksualueeseen eli SEPAan siirtymisen myötä kotimainen suoraveloituksemme päättyy

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

KANSALLINEN SUORAVELOITUS POISTUU TILALLE YHTÄ HELPPO E-LASKU JA SUORAMAKSU

KANSALLINEN SUORAVELOITUS POISTUU TILALLE YHTÄ HELPPO E-LASKU JA SUORAMAKSU KANSALLINEN SUORAVELOITUS POISTUU TILALLE YHTÄ HELPPO E-LASKU JA SUORAMAKSU BASWARE EXPERIENCE 2012 Inkeri Tolvanen Finanssialan Keskusliitto 1 SISÄLTÖ Tilastotietoa maksamisesta ja verkkolaskusta SEPA

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

Versio 1.3 13.6.2013

Versio 1.3 13.6.2013 Versio 1.3 13.6.2013 LASKUTTAJAN OHJE MUUNTO SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Aikataulu... 2 2 Suoraveloitusten muuntoa edeltävät toimenpiteet...

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Miten yritys valmistautuu SEPAan?

Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Miten yritys valmistautuu SEPAan? Tervetuloa! Tilaisuuden aiheet Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Tilisiirrot, maksukortit, e-laskut Miten yritys valmistautuu SEPAan? Taloushallinnon

Lisätiedot

SUORAVELOITUKSET PÄÄTTYVÄT MITÄ TOIMENPITEITÄ VAATII ASUNTOYHTIÖIDEN TALOUSHALLINNOLTA? Taloyhtiö 2013

SUORAVELOITUKSET PÄÄTTYVÄT MITÄ TOIMENPITEITÄ VAATII ASUNTOYHTIÖIDEN TALOUSHALLINNOLTA? Taloyhtiö 2013 SUORAVELOITUKSET PÄÄTTYVÄT MITÄ TOIMENPITEITÄ VAATII ASUNTOYHTIÖIDEN TALOUSHALLINNOLTA? Taloyhtiö 2013 1 2 KONEKIELISET TILISIIRROT VUONNA 2011 3 KULUTTAJIEN TAVALLISIMMAT LASKUNMAKSUTAVAT Mikä on tavallisin

Lisätiedot

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi A Basware Presentation Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Baswaren verkkolaskupalvelut Kuluttajat mukaan verkkolaskujen

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KULUTTAJA E-LASKUTUKSEEN

SIIRTYMINEN KULUTTAJA E-LASKUTUKSEEN SIIRTYMINEN KULUTTAJA E-LASKUTUKSEEN tietoaika.fi Domus-ohjelmiston uusi sähköinen kuluttajalaskutus-ominaisuus sisältää e-laskutuksen sekä suoramaksuominaisuudet. Kuluttaja e-laskutuksella ja suoramaksulla

Lisätiedot

Solve laskutus ja verkkolaskutus

Solve laskutus ja verkkolaskutus Solve laskutus Sivu 1 Solve laskutus ja verkkolaskutus Tässä ohjeessa on ohjeet Solven asetusten teosta, aineistojen muodostamisesta ja palautteiden käsittelystä sekä ohjeet suoraveloitettavien asiakkaiden

Lisätiedot

Yhtenäinen euromaksualue SEPA

Yhtenäinen euromaksualue SEPA Yhtenäinen euromaksualue SEPA Miten maksaminen muuttuu ja kehittyy 1 Euro on paras asia EU:ssa Ostovoima säilyy vaikka liikutaan rajojen yli. Hintoja on helppo verrata. Ei rahanvaihto- tai siirtelykuluja.

Lisätiedot

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä e-lasku on? Hei olen Bill Virtanen, e-laskuasiantuntija. Tutustutaan yhdessä e-laskuun tositarkoituksella! E-lasku on kuluttajille tarjottava

Lisätiedot

Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta. Elisa Oyj Kati Mikkonen

Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta. Elisa Oyj Kati Mikkonen Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta Elisa Oyj Kati Mikkonen Elisa Oyj Elisa on tietoliikenne- ja ICT-palveluyritys. Tuomme elämyksiä suomalaisten elämään ja tuottavuutta liiketoimintaan online-

Lisätiedot

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille Yleiset toimenpiteet SEPAan siirtymiseksi Käy läpi yrityksen käyttämät maksamiskanavat (verkkopankki, pankkiyhteysohjelma, jne) ja ohjelmistot, joissa

Lisätiedot

SEPA-asiaa pankin näkökulmasta

SEPA-asiaa pankin näkökulmasta SEPA-asiaa pankin näkökulmasta Sampo Pankki Manu Kauppila 30.09.2009 Sisältö 1. SEPA:n eteneminen ja maksupalvelulaki 2. SEPA:n vaikutuksista tilisiirtoihin, suoraveloitukseen ja kortteihin 3. Sampo Pankin

Lisätiedot

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI?

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? Juha Eerikäinen Head of Cash Management Process Development Finland Nordea Pankki Suomi Oyj 1 2 MITEN SEPA ETENEE - TILASTOTIETOJA MAKSAMISESTA JA VERKKOLASKUISTA

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Kuluttajan e-lasku, ohjeita suoraveloitusten muuntoon Laskuttajan palvelukuvauksen liite

Kuluttajan e-lasku, ohjeita suoraveloitusten muuntoon Laskuttajan palvelukuvauksen liite Kuluttajan e-lasku, ohjeita suoraveloitusten muuntoon Laskuttajan palvelukuvauksen liite Sisällys 1 Suoraveloitusten muunto... 3 1.1 Laskuttajailmoitus... 3 1.2 Vastaanottoehdotus... 4 1.3 Vastaanottoilmoitus...

Lisätiedot

Suoraveloitusmuutoksen toteuttaminen Elisa Oyj:ssä. Kati Mikkonen 7.5.2013

Suoraveloitusmuutoksen toteuttaminen Elisa Oyj:ssä. Kati Mikkonen 7.5.2013 Suoraveloitusmuutoksen toteuttaminen Elisa Oyj:ssä Kati Mikkonen 7.5.2013 Sisältö Elisa Oyj laskuttajana Suoraveloitus Elisassa Valmistautuminen suoraveloituksen loppumiseen Suoraveloitusmuunto laskuttajan

Lisätiedot

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Palvelun kuvaus sivu 1/7 Tiedon asiakirjat: tekijänoikeudet Tämän asiakirjan sisältöä tai mitään sen osaa ei saa jäljentää yrityksenne ulkopuolella

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun. Paula Metsäaho 01.04.2014

Suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun. Paula Metsäaho 01.04.2014 Suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun Paula Metsäaho 01.04.2014 Suoraveloituksen korvaavat palvelut Korvaavat palvelut henkilöasiakkaille: E-LASKU (Finvoice) Jos asiakas käyttää aktiivisesti verkkopankkia,

Lisätiedot

VISMA L7 KOULUTUSPÄIVÄT VANAJANLINNA 16.5. 17.5.2013

VISMA L7 KOULUTUSPÄIVÄT VANAJANLINNA 16.5. 17.5.2013 VISMA L7 KOULUTUSPÄIVÄT VANAJANLINNA 16.5. 17.5.2013 Vuokrien sähköinen laskuttaminen (yrityksille) Sopimus operaattorin kanssa lähtevistä laskuista (Maventa) Maventa on hyvä vaihtoehto (kuluttajan verkkolaskutus

Lisätiedot

IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ

IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ IBAN JA BIC MAKSUJENVÄLITYKSESSÄ 5.7.2015 1 IBAN JA BIC maksujenvälityksessä Sisällysluettelo 1 IBAN... 2 1.1 Rakenne... 2 1.2 Validointi... 2 1.3 Käyttö... 3 1.3.1 IBAN saapuvissa maksuissa... 3 1.3.2

Lisätiedot

E-laskupalvelun sopimusehdot yritysasiakkaille

E-laskupalvelun sopimusehdot yritysasiakkaille E-laskupalvelun sopimusehdot yritysasiakkaille Voimassa 5.9.2013 Alla olevia sopimusehtoja sovelletaan Pankin ja Asiakkaan välillä e-laskujen käsittelyssä koskien asiakkaan lähettämiä ja/tai vastaanottamia

Lisätiedot

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013 YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013 1 VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Finanssialan Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton kysely

Lisätiedot

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2)

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) 1. Nykytila...2 1.1 Ostolaskut...2 1.2 Myyntilaskut (tulostuspalvelu)...2 1.3 Palkkalaskelmat (tulostuspalvelu)...2 2. Tavoitetila...2 2.1 Sähköisten ostolaskujen

Lisätiedot

Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet

Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet Basware Käyttäjäpäivät 21.9.2011 Riku Louho Liiketoiminnan kehittäminen Sampo Pankki Viritä talousprosessit huippukuntoon 1)

Lisätiedot

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Jukka Salo Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Metropolia Ammattikorkeakoulu Tradenomi Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Jukka Salo

Lisätiedot

ASTERI LÄHETELASKUTUS SUORAVELOITUKSEN KORVAAMINEN E-LASKULLA JA SUORAMAKSULLA 29.10.2012

ASTERI LÄHETELASKUTUS SUORAVELOITUKSEN KORVAAMINEN E-LASKULLA JA SUORAMAKSULLA 29.10.2012 ASTERI LÄHETELASKUTUS SUORAVELOITUKSEN KORVAAMINEN E-LASKULLA JA SUORAMAKSULLA 29.10.2012 Atsoft Oy Mäkinen www.atsoft.fi Puh (09) 350 75 30 Päivystys: 0400 316 088 atsoft@atsoft.fi SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Tervetuloa työpajaan! SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMINEN JA VIESTINTÄ 19.9.2012 KLO 9.00-12.00

Tervetuloa työpajaan! SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMINEN JA VIESTINTÄ 19.9.2012 KLO 9.00-12.00 Tervetuloa työpajaan! SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMINEN JA VIESTINTÄ 19.9.2012 KLO 9.00-12.00 October 9, 2012 AIHEITAMME TÄNÄÄN 2 Näin suoraveloitusmigraatio etenee Inkeri Tolvanen, FK Pankkien yhteinen viestintä

Lisätiedot

SEPA muuttaa maksuliikkeen

SEPA muuttaa maksuliikkeen Asiallinen aamiainen, Länsi-Pohjan Yrittäjät SEPA muuttaa maksuliikkeen Tornio 17.11.2010 Kemi 19.11.2010 Tanja Kaltiola Anne Hannula Cash Management johtaja maksuliikeasiantuntija Sampo Pankki Sampo Pankki

Lisätiedot

Suomen SEPA-migraation tilanne ja jatkotoimenpiteet. SEPA-foorumi 17.5.2011, Finlandia-talo Rauni Haaranen, Sampo Pankki

Suomen SEPA-migraation tilanne ja jatkotoimenpiteet. SEPA-foorumi 17.5.2011, Finlandia-talo Rauni Haaranen, Sampo Pankki Suomen SEPA-migraation tilanne ja jatkotoimenpiteet SEPA-foorumi 17.5.2011, Finlandia-talo Rauni Haaranen, Sampo Pankki Sisältö 1. SEPAn tavoite 2. Suomi osana Eurooppaa 3. SEPA tilisiirrot 1. Tilastotietoa

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 1 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 MAKSUJENVÄLITYS 1 Maksutapahtumat pankeissa 2 Shekkimaksut 3

Lisätiedot

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011 Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 21-21 1.4.211 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 21-21 MAKSUJENVÄLITYS Siirrot 1 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste 2 Konekieliset

Lisätiedot

1 (1) 2.5.2014. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (1) 2.5.2014. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Laskuttajailmoituksen teko-ohjelma v.2.0 käyttöohje 2014 1 (1) Sisällysluettelo 1 Laskuttajailmoitusohjelma... 1 2 Laskuttajailmoituksen lähetys... 1 3 Laskuttajailmoituksen tekeminen... 1 4 Laskuttajailmoitusohjelman

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Laskuttajan viestintäaineisto > Kirje laskuttajalta kuluttajalle

Lisätiedot

Mitä SEPAssa maksamisen jälkeen SEPAn uusi vaihe

Mitä SEPAssa maksamisen jälkeen SEPAn uusi vaihe A Basware Presentation Mitä SEPAssa maksamisen jälkeen SEPAn uusi vaihe Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Mitä SEPAssa maksamisen jälkeen SEPAn uusi vaihe

Lisätiedot

SEPA-MAKSULIIKENNE YRITYKSISSÄ

SEPA-MAKSULIIKENNE YRITYKSISSÄ Eetu Kajan SEPA-MAKSULIIKENNE YRITYKSISSÄ Case Hailuodon Osuuspankki Liiketalous ja matkailu 2011 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa TIIVISTELMÄ Tekijä Eetu Kajan Opinnäytetyön nimi SEPA-maksuliikenne

Lisätiedot

LASKUTTAJAILMOITUKSEN TEKO- OHJELMA V.2.0. Käyttöohje 2013

LASKUTTAJAILMOITUKSEN TEKO- OHJELMA V.2.0. Käyttöohje 2013 LASKUTTAJAILMOITUKSEN TEKO- OHJELMA V.2.0 Käyttöohje 2013 19.2.2013 1 Laskuttajailmoituksen teko-ohjelma v.2.0 Sisällysluettelo 1 Laskuttajailmoitusohjelma... 2 2 Laskuttajailmoituksen tekeminen... 2 3

Lisätiedot

HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN. Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012

HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN. Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012 HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012 Basware verkkolaskuoperaattorina Yli 25 vuoden kokemus laskujen käsittelystä ja hankinnasta maksuun -prosessista Avoin verkko

Lisätiedot

Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto. Jorma Jolkkonen 29.9.2009

Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto. Jorma Jolkkonen 29.9.2009 Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto Jorma Jolkkonen 29.9.2009 Muutama kysymys pohdittavaksi... Kuinka moni hoitaa itse yrityksen laskutuksen? Onko käytössäsi laskutusohjelma? Harmittaako

Lisätiedot

LASKUTUSPALVELU. Sivu 1 / 24. Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1730744-7

LASKUTUSPALVELU. Sivu 1 / 24. Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1730744-7 LASKUTUSPALVELU Laskutuspalvelun kautta voit tehdä ja lähettää e-laskuja yritys- ja kuluttaja-asiakkaille sekä suoramaksuja kuluttajaasiakkaille. Voit katsella ja tulostaa lähetettyjä e-laskuja ja suoramaksuja

Lisätiedot

SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN Kysymyksiä ja vastauksia

SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN Kysymyksiä ja vastauksia 1 (9) SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN Kysymyksiä ja vastauksia TAUSTA 1) Koska suoraveloitus päättyy? Suoraveloitus päättyy tammikuun lopussa 2014. Pankit hylkäävät aineistot, joissa suoraveloituksen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Suoraveloituksesta automaattiseen maksamiseen. Ohjelmistotoimittaja-ryhmä Markku Havukainen, Antti Alsela ja Vesa Kalliokoski 8.

Suoraveloituksesta automaattiseen maksamiseen. Ohjelmistotoimittaja-ryhmä Markku Havukainen, Antti Alsela ja Vesa Kalliokoski 8. Suoraveloituksesta automaattiseen maksamiseen Ohjelmistotoimittaja-ryhmä Markku Havukainen, Antti Alsela ja Vesa Kalliokoski 8. syyskuu 2011 Alustus Suoraveloituskonversio Toimeksianto FKL: toimesta Ohjelmistotoimittajaryhmän

Lisätiedot

Suoramaksu- migraatio

Suoramaksu- migraatio INTERNAL Suoramaksu- migraatio Logica nyt osa CGI:tä Esityksen tausta Tämä esitys on tehty FK:n SEPA-foorumia varten, eikä sitä sellaisenaan jaella muualla Kotimainen suoraveloitus päättyy tammikuun lopussa

Lisätiedot

Miten SEPA-uudistus vaikuttaa kortilla maksamiseen yrittäjän näkökulmasta? Hanna Willner 15.11.2010

Miten SEPA-uudistus vaikuttaa kortilla maksamiseen yrittäjän näkökulmasta? Hanna Willner 15.11.2010 Miten SEPA-uudistus vaikuttaa kortilla maksamiseen yrittäjän näkökulmasta? Hanna Willner 15.11.2010 SEPA:n lähtökohdat Yhtenäinen euromaksualue tekee EU:n sisämarkkinoista ja yhteisestä valuutasta entistä

Lisätiedot

Suoraveloituskatsaus. Baswaren suoraveloituskatsaus ja kyselytutkimus SEPA-foorum ydinryhmä 18.09.2013. Matti Luoto, Vice President Basware Oyj

Suoraveloituskatsaus. Baswaren suoraveloituskatsaus ja kyselytutkimus SEPA-foorum ydinryhmä 18.09.2013. Matti Luoto, Vice President Basware Oyj Suoraveloituskatsaus Baswaren suoraveloituskatsaus ja kyselytutkimus SEPA-foorum ydinryhmä 18.09.2013 Matti Luoto, Vice President Basware Oyj Australia Denmark Finland France Germany Netherlands Norway

Lisätiedot

Laskutuspalvelu Yksittäisen e-laskun lähetys

Laskutuspalvelu Yksittäisen e-laskun lähetys Laskutuspalvelu Yksittäisen e-laskun lähetys Laskutuspalvelun kautta voit tehdä ja lähettää e-laskuja yritys- ja kuluttaja-asiakkaille. Voit katsella ja tulostaa lähetettyjä e-laskuja sekä kopioida vanhan

Lisätiedot

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Aalto-yliopisto opiskelijavaihto 8.5.2014 Danske opiskelijoille Danske määrittelee opiskelijoiksi kaikki 18-32 vuotiaat. Opiskelijat saavat Danske Bankista maksuttoman

Lisätiedot

Maksuliikenteen uudet piirteet

Maksuliikenteen uudet piirteet Maksuliikenteen uudet piirteet Antti Pirhonen, Senior Solution Consultant Basware Experience User Forum Collaborate. Innovate. Succeed. Australia Denmark Finland France Germany Netherlands Norway Sweden

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Sähköinen laskutus etenee Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Mikä on verkkolasku? laskun tiedot suoraan laskuttajan laskutusjärjestelmästä vastaanottajan järjestelmään lasku visualisoidaan sähköistä arkistointi-

Lisätiedot

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO?

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? 3.6.2013 Teknologiateollisuus ry & Teleforum ry Pekka Laaksonen, johtava asiantuntija 1 TOISINAAN VANHA JA UUSI

Lisätiedot

1(5) ASIAKASTIEDOTE 18.6.2010. Uudet arvonlisäverokannat voimaan 1.7.2010 alkaen

1(5) ASIAKASTIEDOTE 18.6.2010. Uudet arvonlisäverokannat voimaan 1.7.2010 alkaen 1(5) Uudet arvonlisäverokannat voimaan 1.7.2010 alkaen Kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä prosenttiyksiköllä 1.7.2010 alkaen lukuun ottamatta ravintolapalveluiden arvonlisäveroa, joka laskee 22

Lisätiedot

Mikko Kalliovaara. SEPA virtaviivaistaa

Mikko Kalliovaara. SEPA virtaviivaistaa Heeros Systems Oy Tilitoimistoristeilyi i t i t 2010 Mikko Kalliovaara SEPA virtaviivaistaa SEPA ja Heeros - SEPA yleisesti (FKL) - SEPA siirtymäaikataulu (FKL) - SEPA Heeroksen sovelluksissa - Identa

Lisätiedot

20.5.2010. E-laskun vastaanotto Verkkopankissa tai Maksamisen verkkopalvelussa Kuluttajille yleiset ehdot

20.5.2010. E-laskun vastaanotto Verkkopankissa tai Maksamisen verkkopalvelussa Kuluttajille yleiset ehdot 1 (5) E-laskun vastaanotto Verkkopankissa tai Maksamisen verkkopalvelussa Kuluttajille yleiset ehdot Ehdot hyväksytty 18.8.2006, päivitetty. Yleistä E-laskun vastaanotto on palvelu, jossa Lähettäjä toimittaa

Lisätiedot

Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa. Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma

Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa. Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällysluettelo Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007

Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007 Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007 1. Muuttunut toimintaympäristö 2 Muuttunut toimintaympäristö Tietotekninen kehitys on pysyvästi muuttanut yritysten liiketoimintaympäristöä kuluttajien

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma Versio 5 huhtikuu 2012

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma Versio 5 huhtikuu 2012 YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma Versio 5 huhtikuu 2012 16.4.2012 1 Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa 2 Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

Maksujärjestelmien tuleva kehitys

Maksujärjestelmien tuleva kehitys Maksujärjestelmien tuleva kehitys Suomen Pankki Harry Leinonen 12.10.2004 E-mail:etunimi.sukunimi@bof.fi Mitä on maksaminen 4 Maksaminen on korvauksen tai velan suorittamista 4 Rahalla maksaminen korvasi

Lisätiedot

Mitä eurooppalainen maksualue (SEPA) tarkoittaa yritykselleni? 15.1.2008 Juha Keski-Nisula

Mitä eurooppalainen maksualue (SEPA) tarkoittaa yritykselleni? 15.1.2008 Juha Keski-Nisula Mitä eurooppalainen maksualue (SEPA) tarkoittaa yritykselleni? 15.1.2008 Juha Keski-Nisula Ohjelma Eurooppalainen maksualue SEPA käynnistyy tänä vuonna! Mikä on SEPAn tavoite Mitä SEPA merkitsee yrityksellenne

Lisätiedot

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Haastattelututkimusten tuloksia toukokuu 2012

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Haastattelututkimusten tuloksia toukokuu 2012 YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Haastattelututkimusten tuloksia toukokuu 2012 1 VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Finanssialan Keskusliiton

Lisätiedot

Ohje Suoramaksun käyttöönotto ja laskutus 28.05.2013 1 (21) Tikon. Suoramaksu

Ohje Suoramaksun käyttöönotto ja laskutus 28.05.2013 1 (21) Tikon. Suoramaksu 28.05.2013 1 (21) Tikon Suoramaksu 28.05.2013 2 (21) Sisältö 1 Suoramaksun käyttöönotto... 3 1.1 Lähettäjäilmoituksen täyttäminen ja lähettäminen yhteyspankkiin... 3 1.2 Asiakastietojen läpikäynti ja tietojen

Lisätiedot

Visma L7 Koulutuspäivät. Kuluttajan verkkolaskut ja suoramaksut

Visma L7 Koulutuspäivät. Kuluttajan verkkolaskut ja suoramaksut Visma L7 Koulutuspäivät Kuluttajan verkkolaskut ja suoramaksut VASTAANOTTOILMOITUKSET Vastaanottoilmoitusten nouto Automatisointi/Kuluttajanverkkolaskut/Vastaanottoilmoitukset - Samalta asiakkaalta samana

Lisätiedot

SEPA-siirtymäkauteen liittyviä näkökohtia

SEPA-siirtymäkauteen liittyviä näkökohtia Finanssialan Keskusliitto SEPA-foorumi SEPA-siirtymäkauteen liittyviä näkökohtia 18.5.2009 Harry Leinonen 1 End-date ulottuvuuksia Aikaulottuvuus Start-date Siirtymäaika End-date Maksutavat Osapuolet Alueellisuus

Lisätiedot

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen Matti Mäkinen matti.makinen@sampopankki.fi Päiväys 13.06.2012 Sähköinen asiointi Sampo Pankin tarjoamat sähköisen asioinnin ja liiketoiminnan peruskomponentit Verkkopalkka

Lisätiedot

STEP2-järjestelmän kuvaus

STEP2-järjestelmän kuvaus Julkinen BoF Online 13 2014 STEP2-järjestelmän kuvaus Timo Iivarinen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahoitusmarkkina-

Lisätiedot

Ohje Suoramaksun käyttöönotto ja laskutus. v.6.3.1 31.10.2013 1 (22) Tikon. Suoramaksu

Ohje Suoramaksun käyttöönotto ja laskutus. v.6.3.1 31.10.2013 1 (22) Tikon. Suoramaksu v.6.3.1 31.10.2013 1 (22) Tikon Suoramaksu v.6.3.1 31.10.2013 2 (22) Sisältö 1 Suoramaksun käyttöönotto... 3 1.1 Laskuttajailmoituksen täyttäminen ja lähettäminen yhteyspankkiin... 3 1.2 Asiakastietojen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE YRITYKSILLE

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE YRITYKSILLE YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE YRITYKSILLE Huhtikuu 2009 Finanssialan Keskusliitto Bulevardi 28 00120 Helsinki etunimi.sukunimi@fkl.fi www.fkl.fi YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE (SEPA) MITÄ SE MERKITSEE YRITYKSILLE?

Lisätiedot

SEPA FOORUMIN YDINRYHMÄ. Aika 12.2.2013 klo 12.30 16.00. Nordea, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Läsnä Harry Leinonen Valtionvarainministeriö

SEPA FOORUMIN YDINRYHMÄ. Aika 12.2.2013 klo 12.30 16.00. Nordea, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Läsnä Harry Leinonen Valtionvarainministeriö Muistio 1 (5) SEPA FOORUMIN YDINRYHMÄ Aika 12.2.2013 klo 12.30 16.00 Paikka Nordea, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki Läsnä Harry Leinonen Valtionvarainministeriö Matti Luoto Basware Eeva-Liisa Vihavainen

Lisätiedot

Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011

Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011 SEPA seurantakysely kesällä 2011 Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011 Seurantakysely: SEPA-valmiudet organisaatioissa Kahdeksas kysely kesällä 2011 Toteutettiin web-kyselynä Yhteensä 297 vastausta

Lisätiedot

2/2013 Cash Management

2/2013 Cash Management 2/2013 Cash Management Riskienhallinnan avulla vakautta yrityksen tulokseen s. 2 Business Onlinen tilitapahtumaluettelo uudistui s. 6 Uusi turva ominaisuus Business Onlinen maksuihin ja saajaluetteloon

Lisätiedot

SEPA -katsaus. Jorma Jolkkonen 18.5.2011

SEPA -katsaus. Jorma Jolkkonen 18.5.2011 SEPA -katsaus Jorma Jolkkonen 18.5.2011 Kohti yhtenäistä euromaksualuetta Miten SEPA on lähtenyt liikkeelle Yrityksen maksut palvelu Suoraveloitus Kansainvälinen RF-viite ISO-standardin mukainen raportointi

Lisätiedot

Myyntilasku: 100 % lähteviä laskuja verkkolaskuina Joustavat ratkaisut omien asiakkaittesi valmiuksista riippumatta

Myyntilasku: 100 % lähteviä laskuja verkkolaskuina Joustavat ratkaisut omien asiakkaittesi valmiuksista riippumatta Myyntilasku: 100 % lähteviä laskuja verkkolaskuina Joustavat ratkaisut omien asiakkaittesi valmiuksista riippumatta Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Esityksen

Lisätiedot

ILMOITTAMISPALVELUN SOVELTAMISOHJE

ILMOITTAMISPALVELUN SOVELTAMISOHJE ILMOITTAMISPALVELUN SOVELTAMISOHJE Versio 2 Helmikuu 2012, lisätty Vastaanottoehdotussanoma, sanomakuvaus muutokset, suoramaksu KÄYTÖSSÄ 18.1.2013 alkaen 1 (2) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 13 2 Ilmoittamispalveluun

Lisätiedot

SEPAn vaikutukset yrityksen maksupalveluihin

SEPAn vaikutukset yrityksen maksupalveluihin SEPAn vaikutukset yrityksen maksupalveluihin SEPA SEPA on Euroopan yhteinen maksualue, jota eurooppalaiset pankit (European Payment Council = EPC), Euroopan keskuspankki sekä Euroopan komissio ovat luomassa.

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ 2008 Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ Tiivistelmä Suomen Yrittäjät tiedusteli jäseniltään sähköisen laskun käyttöä ja näkymiä suomalaisissa

Lisätiedot

ASTERI ISÄNNÖINTI. Suoraveloituksen korvaaminen e-laskulla ja suoramaksulla 12.10.2012

ASTERI ISÄNNÖINTI. Suoraveloituksen korvaaminen e-laskulla ja suoramaksulla 12.10.2012 ASTERI ISÄNNÖINTI Suoraveloituksen korvaaminen e-laskulla ja suoramaksulla 12.10.2012 Atsoft Oy Mäkinen www.atsoft.fi Puh (09) 350 75 30 Päivystys 0400-316 088 atsoft@atsoft.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. SUORAVELOITUS

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Sanna Ramberg SEPAN MYÖTÄ VERKKOLASKUTUKSEEN CASE: VIESTINTÄTOIMISTO SIRI ON TIME

Sanna Ramberg SEPAN MYÖTÄ VERKKOLASKUTUKSEEN CASE: VIESTINTÄTOIMISTO SIRI ON TIME Sanna Ramberg SEPAN MYÖTÄ VERKKOLASKUTUKSEEN CASE: VIESTINTÄTOIMISTO SIRI ON TIME Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto 2010 SEPAN MYÖTÄ VERKKOLASKUTUKSEEN CASE: VIESTINTÄTOIMISTO

Lisätiedot

Maksuliiketilasto 2014, raportoitavat tiedot

Maksuliiketilasto 2014, raportoitavat tiedot Maksuliiketilasto 2014, raportoitavat tiedot Tämän taulukon tiedot raportoidaan Suomen Pankille ensimmäisen kerran helmikuussa 2015 (vuoden 2014 tiedot). Taulukko on luettelo raportoitavista tiedoista,

Lisätiedot

Verkkopankkilinkki SUOMEN PANKKIYHDISTYS. Turvallinen linkki verkkopankista pankin ulkopuoliseen palveluun

Verkkopankkilinkki SUOMEN PANKKIYHDISTYS. Turvallinen linkki verkkopankista pankin ulkopuoliseen palveluun Turvallinen linkki verkkopankista pankin ulkopuoliseen palveluun Palvelun kuvaus ja palveluntarjoajan ohje Versio V 1.0/8.01.2002 MLT 01001 SUOMEN PANKKIYHDISTYS V 1.0/8.1.2002 Sisältö 1 VERKKOPANKKILINKIN

Lisätiedot

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskut Tampereen kaupunki siirtyi 1.1.2011 alkaen kokonaan verkkolaskujen vastaanottoon ja paperilaskujen käsittelystä luovutaan kaupungin

Lisätiedot

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Finvoice. Palvelukuvaus 28..2008 (4) 28..08 Sisällysluettelo Finanssialan keskusliiton suosituksen mukaisen Fincoice-sanoman yleisperiaatteet... Taustaa... 2 Mikä on Finvoice... Kuluttajan e-lasku... 2

Lisätiedot

Puhelinpankki. Palvelukuvaus

Puhelinpankki. Palvelukuvaus Puhelinpankki Palvelukuvaus Sisällys 1. Puhelinpankki... 3 1.1 Tekniset käyttöedellytykset ja -hinnat... 3 1.2 Turvallisuus... 3 1.2.1 Tunnuslukukortin käyttö... 3 1.3 Ilmoitusmenettely käyttäjätunnuksen

Lisätiedot

VERKKOPANKKILINKKI. Turvallinen linkki verkkopankista pankin ulkopuoliseen palveluun. Palvelun kuvaus ja palveluntarjoajan

VERKKOPANKKILINKKI. Turvallinen linkki verkkopankista pankin ulkopuoliseen palveluun. Palvelun kuvaus ja palveluntarjoajan VERKKOPANKKILINKKI Turvallinen linkki verkkopankista pankin ulkopuoliseen palveluun Palvelun kuvaus ja palveluntarjoajan ohje Kuvaus v1.2 1 (1) Sisällysluettelo 1 Verkkopankkilinkin kuvaus... 1 1.1 Yleiskuvaus...

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot