YHDESSÄ YHDENVERTAISIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDESSÄ YHDENVERTAISIKSI"

Transkriptio

1 YHDESSÄ YHDENVERTAISIKSI JÄRVENPÄÄN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE Diakoniaammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Jaana Lindberg Malla Willberg

2 1 SISÄLLYS JOHDANTO OHJELMAN TEON TAUSTAA Järvenpään kaupungin linjauksia Järvenpään edellisen ohjelman toteutuminen ESTEETTÖMYYS Kaavoitus ja ympäristörakentaminen Asuntojen ja palveluiden rakentaminen Joukkoliikenne Viestintä ITSENÄISEN ELÄMÄN TUKEMINEN/LAPSET JA NUORET Päivähoito Esi- ja perusopetus Toisen asteen koulutus ITSENÄINEN ELÄMÄ/AIKUISET Palvelusuunnitelma ja palveluohjaus Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Kehitysvammapalvelut Kuljetuspalvelut Tulkkipalvelut Asumispalvelut ja palveluasuminen Kotihoito Henkilökohtainen avustaja Omaishoito Terveys- ja kuntoutuspalvelut Mielenterveys- ja päihdetyö Sosiaalityö Työ- ja päivätoimintapalvelut Työllisyysasiat KULTTUURI JA VAPAA-AIKA VAMMAISNEUVOSTO VAMMAISJÄRJESTÖT SEURAKUNNAN PALVELUT KELAN PALVELUT LAATUSUOSITUKSET JA KEHITTÄMISOHJELMAT HENKILÖSTÖ YHTEISTYÖ VAMMAISPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA LÄHTEET...27 LIITE1 Toimenpide-ehdotukset toimialoittain

3 2 1. JOHDANTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan ihmistä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista). Yhdenvertaisuus, valtaistuminen (empowerment) ja itsenäinen elämä ovat lähtökohtia vammaispolitiikalle. Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Valtaistuminen merkitsee vammaisille ihmisille mahdollisuutta hyvään ja mielekkääseen, itsenäiseen elämään omien kykyjensä, tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Sellainen elämä edellyttää omatoimisuuden, itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden turvaamisen. Yhdenvertaisuus toteutuu siten, että vammaisten ihmisten oikeudet tiedostetaan ja tunnustetaan kaikilla elämänalueilla ja ennen kaikkea siten, että vammaiset ihmiset ovat mukana heitä koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Jotta vammaisen ihmisen yhdenvertaisuus, valtaistuminen ja itsenäisyys toteutuvat, on ympäristöä muokattava mahdollisimman esteettömäksi. Esteet voivat olla fyysisiä, sosiaalisia, asenteellisia tai kommunikaatioon liittyviä. Esteetön ympäristö on hyvä ympäristö myös vanhuksille, lapsiperheille tai tilapäisesti vammautuneille eli kaikille ihmisille. Vammaispolitiikka on osa hyvinvointipolitiikkaa, jonka päähuomio ei voi olla yksilön sopeuttamisessa vaan rakenteiden, olosuhteiden ja toimintatapojen muuttamisessa. Yhteiskunnan ensisijainen velvollisuus on järjestää yleiset palvelunsa niin, että ne ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Toissijaisena tulevat täydentävät palvelut. Jos vammainen henkilö ei pysty toimimaan tässä palvelujärjestelmässä, hänelle taataan selviytymisedellytykset muilla palvelu- ja tukitoimilla. Nämä palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluja järjestettäessä on tärkeää ottaa huomioon psyykkisesti vammaiset henkilöt ja varmistaa heille esteettömyys palvelujen saatavuudessa. Valtakunnallinen vammaisneuvosto ( on laatinut kansallisen vammaispoliittisen ohjelman Kohti yhteiskuntaa kaikille. Tämä on pohjana paikallisille ohjelmille. Etelä-Suomen läänin vammaispoliittisessa ohjelmassa korostetaan laajan arvioinnin merkitystä ennen yksittäisiä päätöksiä. Lainsäädännön sekä valtakunnallisten tavoiteohjelmien ja suositusten lisäksi vammaispolitiikassa painottuu yhteistyö eri toimijoiden kesken. Lisäksi jo suunnitteluvaiheessa on kaikkien toimijatasojen aina arvioitava päätösten tulevaisuuden vaikutus. Vaikutusten arviointi edistää ongelmien ennaltaehkäisyä, mikä on hyvinvointipolitiikan valtakunnallinen tavoite. 2. OHJELMAN TEON TAUSTAA Sosiaali- ja terveyslautakunta asetti työryhmän päivittämään voimassa olevan vammaispoliittisen ohjelman. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa ja totesi tarpeen ohjelman kokonaisvaltaiselle uusimiselle. Työryhmän

4 3 ehdotuksesta perustettiin uusi työryhmä laajemmin resurssein. Järvenpään Diakonia-ammattikorkeakoulu tuli mukaan työstämään ohjelmaa asettamalla kaksi opiskelijaa ja ohjaavan opettajan työryhmän jäseniksi. Järvenpään kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtajan esittelystä nimetä vammaispoliittisen ohjelman tekemiseen seuraavan työryhmän: Aki Keskinen vammaisneuvosto Seppo Ollila vammaisneuvosto Jukka Huikko sosiaali- ja terveyslautakunta Pekka Luuk sosiaali- ja terveyslautakunta Pentti Kurula asti osastopääll./sosiaali- ja terveystoimi Ritva Toivio alkaen osastopääll./sosiaali- ja terveystoimi Olli Keto-Tokoi johtaja / työ- ja toimintakeskus Päivi Mänkärlä kotihoidon palveluohjaaja / - - Kaarlo Kurtti tekninen lautakunta Helinä Perttu sivistyslautakunta / jäsen Henry Berg sivistyslautakunta / varajäsen Jaana Lindberg Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpää Malla Willberg Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpää Tuula Mikkola Ohjaava opettaja /Diakoniaammattikorkeakoulu, Järvenpää Työryhmä valitsi puheenjohtajaksi Pekka Luukin Vammaispalveluiden uudessa virassa aloitti Virpi Peltomaa johtavana sosiaalityöntekijänä. Hän tuli mukaan työryhmään Olli Keto-Tokoin jäätyä pois, koska Vammaispalvelut eivät enää kuuluneet hänen toimialaansa. Ensimmäisessä työryhmän kokouksessa päätettiin vammaispalveluiden käyttäjille tehdä kysely, jossa kartoitettiin heidän kokemuksiaan palveluiden toimivuudesta. Kyselyn tuloksista kerrottiin järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Myllytien työ- ja toimintakeskuksessa. Tulokset antoivat suuntaa vammaispoliittiselle ohjelmalle. Lisäksi linjauksessa on otettu huomioon kaupungin strategia sekä eri alojen toimintamalleja, kuten esimerkiksi palvelu-, viestintä- ja vanhustyön strategiat. Vuosina toteutetut esteettömyys- sekä asumispalvelukartoitus ovat olleet ohjelman teossa tukena. Työryhmän lisäksi keskusteluja on käyty sosiaali- ja terveyssekä sivistystoimialan viranhaltijoiden kanssa ja myös sosiaaliasiamiestä on kuultu ohjelman tiimoilta Järvenpään kaupungin linjauksia Kaupungin strategiassa toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on valittu huolenpito ihmisestä, vastuullisuus, taloudellinen toiminta ja oikeudenmukaisuus. Toimintaa kehitetään taloudellisten resurssien puitteissa. Vammaistyössä päämääränä on riittävien, yksilöllisten palvelujen tuottaminen siten, että ne mahdollistavat vammaisen asiakkaan itsenäisen elämän. Huolenpito ihmisestä tarkoittaa laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken, ennaltaehkäisevää ja voimavaralähtöistä työotetta sekä riittävää ohjaamista ja

5 4 tiedottamista esteetön tiedottaminen huomioonottaen. Vastuullisuus merkitsee vammaispalveluiden henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä, näyttöön perustuvaa toimintaa sekä työyhteisön hyvinvointia. Palvelujen tuottamisessa sekä palvelun antaja että palvelun tuottaja kantavat osaltaan vastuunsa. Vastuullisuus on myös asiakkaiden osallistumisen esteiden poistamista ja vammaisten tarpeiden huomioimista kaikilla hallinnon aloilla. Taloudellinen toiminta on suunnitelmallista ja arvioivaa. Ennaltaehkäisevä työote luo mahdollisuudet säästöihin pitkällä aikavälillä. Kaupungin oman toiminnan ohella kilpailuttaminen sekä tilaaja-tuottajamalli voivat olla taloudellinen vaihtoehto, kun kaikki osapuolet kantavat vastuunsa tinkimättä laadusta. Kuulemalla vammaisia asiakkaita palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä säästytään turhalta työltä. Oikeudenmukaisuus on vammaistyön näkökulmasta yhdenvertaisuutta muiden kuntalaisten ja eri vammaisryhmien välillä. Asiakaslähtöinen toiminta ja palvelujen kehittäminen asiakaspalautteen avulla sekä työntekijöiden yhdenmukaiset menettelytavat ja tulkinnat ovat perusedellytyksiä oikeudenmukaiselle toiminnalle. Vammainen asiakas tai hänen läheisensä ovat tasavertaisina osallistujina palvelusuunnitelman laatimisessa ja sen seurauksien arvioinnissa. Toiminnallisten ja vuorovaikutukseen vaikuttavien esteiden minimoiminen mahdollistavat osallisuuden ja sen myötä vammaisen ihmisen voimaantumisen. Järvenpään kaupungin palvelustrategian lähtökohtina sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat omien rakenteiden kehittäminen, yksityisen palvelutuotannon hyödyntäminen nykyistä enemmän ja yhteistyön lisääminen Kuuma-kuntien kanssa. Seudullinen yhteistyö vammaisten aseman parantamiseksi sekä palvelujen saatavuuden ja henkilöstön osaamisen varmistamiseksi tulee saada pysyväksi käytännöksi Järvenpään edellisen ohjelman toteutuminen Järvenpään edellinen vammaispoliittinen ohjelma tuli voimaan tammikuussa Ohjelmassa mainituista toimenpiteistä on toteutunut muun muassa Vammaispalveluiden henkilöstön työnohjaus, jota on järjestetty syksystä 2005 lähtien. Kuuma-yhteistyöhön on lähdetty mukaan ja osallistuttu muihin paikallisiin kehityshankkeisiin. Esteettömyyskartoitus ja toimenpidesuositukset toteutettiin Omaishoidon kehittämistä on tehostettu ja tehty kysely kehittämisen pohjaksi vuoden alusta on saatu asunnon muutostöihin teknistä asiantuntemusta teknisestä toimesta. Parhaillaan on kaupungin johtoryhmän ja kaupunginhallituksen käsittelyssä työllisyystyöryhmän raportti ja esitys kuntouttavan työllisyysyksikön perustamisesta. Myös avustajaringin aloittamista suunnitellaan Kuuma-kuntien ja Setlementti Louhelan kanssa.

6 5 3. ESTEETTÖMYYS Suomen lainsäädäntö määrittelee monin tavoin ja perusteellisesti ne toimenpiteet ja ratkaisut, joita tulee rakentamisessa noudattaa. Laki koskee sekä yksityistä että julkista rakentamista. Lainsäädäntö määrittää myös esteettömän liikkumisen mahdollistavat ratkaisut. Ympäristörakentamisen sekä talonrakentamisen suunnittelun ja toteuttamisen tavoitteena on turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien tarpeet huomioon ottavan toimintaympäristön luominen. Rakennusten tulee olla soveltuvia myös sellaisten ihmisten käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Kaikilla tulee olla mahdollisuus päästä hallinto- ja palvelurakennuksiin ja tilojen tulee soveltua kaikkien käyttöön. Yksityiskohtaisempia määräyksiä ja ohjeita annetaan lisäksi Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Esteettömän ympäristön rakentamisella tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja näin ehkäistään ennalta monien ongelmien syntyä. Esteetön ympäristö on yhteiskunnallisesti pitkäjänteinen ja kustannustehokas ratkaisu kaikkien kannalta. Ympäristön rakentaminen esteettömäksi vähentää myös hallinnon kustannuksia, kun tarve erillisiin muutoksenhakuihin poistuu. 3.1 Kaavoitus ja ympäristörakentaminen Kaavoitus, jolla luodaan pohja rakennettavalle ympäristölle, seuraa lainsäädännön määräyksiä. Kaavoituksen eri vaiheissa voidaan vaikuttaa juuri asutuksen ja palveluiden saavutettavuuteen. Yksityiskohtaisiin rakenneratkaisuihin ei vielä kaavoituksessa juuri puututa. Katujen, kevyenliikenteen väylien, puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnittelussa, etenkin yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee noudattaa "Esteetön rakennus ja ympäristö" sekä muiden vastaavien esteetöntä liikkumista edistävien suunnitteluoppaiden ohjeita, jolloin esteettömän liikkumisen ja saavutettavuuden perusasiat ovat pääosin hallinnassa. Vuonna 2005 toteutunut yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus tuotti kattavan luettelon toimenpiteistä, joilla edistetään esteettömyyttä. Kartoitus keskittyi keskustan alueeseen. Toimenpiteiden priorisointi perustui väylän / rakennuksen tärkeyteen ja toimenpiteiden kustannuksiin. Toimenpiteet ohjelmoitiin suurin piirtein tasasuuruisin vuosierin aikavälille Asuin- ja elinympäristö ja palvelut soveltuvat eri elämäntilanteisiin. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa otetaan huomioon sujuvat liikenneyhteydet, esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus.

7 6 Tekniselle toimelle esitetään: Laajennetaan esteettömyyskartoitus keskustan ulkopuolelle. Kiinnitetään huomiota yleiseen teiden kunnossa pitoon ja auraamiseen siten, että tiestö aurataan ja hiekoitetaan kohtuullisessa ajassa. Rakennusvalvonta ohjaa, neuvoo ja valvoo, että lain, asetusten ja rakennus-määräyskokoelman määräyksiä noudatetaan. Huomioidaan peruskorjauksessa esteettömyysnäkökohdat Pyydetään Vammaisneuvostolta lausunto kaikista kaavamuutoksista, joiden katsotaan vaikuttavan esteettömyyteen. 3.2 Asuntojen ja palveluiden rakentaminen Rakennuslupavalmistelussa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, että hanke täyttää esteettömyyden kannalta rakentamismääräykset. Vastuu kunnossapidosta, esimerkiksi ulko-ovien yhteydessä olevien luiskien pysymisestä käyttökelpoisina, on kuitenkin rakennuksen omistajalla. Esteetön ympäristö takaa vammaisten ihmisten asumisen kotonaan mahdollisimman pitkään. Helposti muunneltavat asunnot soveltuvat eri elämäntilanteisiin. Tekniselle toimelle esitetään: Rakennusvalvonta valvoo jo rakennuslupavaiheessa, että rakennettavat tilat ovat esteettömiä ja kaikille soveltuvia. Kannustetaan hissien rakentamiseen asuintaloihin Järvenpäässä. Pyydetään vammaisneuvoston lausunto asunto-ohjelmiin. Pyydetään vammaisneuvoston lausunto merkittäville rakennuskohteille.

8 7 3.3 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen esteettömyys parantaa vammaisten ihmisten osallisuus- ja liikkumismahdollisuutta ja siten edistää vammaisten itsenäistä elämää. Järvenpään joukkoliikenteen kehittäminen on suuren haasteen edessä. Joukkoliikenteen kehittämisessä tulee ottaa huomioon sen soveltuvuus kaikille. Esteetön kaikkia kuntalaisia palveleva julkinen paikallis- sekä seutuliikenne. Tekniselle toimelle esitetään: Kehitetään alueellista palveluliikennettä Järvenpäässä. Kehitetään julkista liikennettä Kuuma-kuntien kanssa. Suositaan liikennöintisopimuksissa niitä toimijoita, joilla on käytössään matalalattiakalustoa ja jotka kiinnittävät huomiota esteettömyyteen. Pyydetään vammaisneuvostolta lausunto liikenneohjelmiin ja suunnitelmiin. Tehdään asemista ja pysäkeistä esteettömiä ja huolehditaan, että ne ovat kunnossa ympäri vuoden. Kiinnitetään huomiota kuulutusten ja opasteiden selkeyteen asemilla ja liikennevälineissä. Rakennetaan pysäkeille ja asemalaitureille riittävästi katoksia ja penkkejä. Lisätään vuoroja Vanhankylänniemen terveyskeskukseen. Kehitetään tiedotusta aikatauluista ja liikennereiteistä. 3.4 Viestintä Kunnan tulee tiedottaa toiminnastaan kuntalaisille ja parantaa heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan. Järvenpään kaupunkistrategiassa viestintä, erityisesti asukastiedottaminen, on yksi keskeisimpiä kehittämiskohteita. Kaupunki huolehtii siitä, että sen sidosryhmät saavat niitä koskettavat ja kiinnostavat tiedot viipymättä ja ymmärrettävässä muodossa. Tietoa tarjotaan sekä päätöksenteosta että palveluista ja toiminnasta. Järvenpään kaupungin kotisivuilla on tietoa terveyspalveluista, kirjastosta, kulttuurista, vanhus- ja vammaispalveluista. Kaupungin nettisivuilla tiedotetaan kaupungin valtuuston, hallituksen ja eri lautakuntien kokouksista ja päätöksistä.

9 8 On tärkeää, että asioista tiedotetaan jo niiden valmisteluvaiheessa, päätöksenteon jälkeen, päätösten virallisen nähtävillä olon aikana ja myös silloin, kun tiedotetaan muutoksenhakumenettelystä kuntalaisille, tiedotusvälineille ja sidosryhmille. Tiedottamisessa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Henkilökunnalla tulee olla asiakaslähtöinen työskentelytapa. Henkilökunnan kuuluu tiedottaa mahdollista palveluista ja tukitoimista asiakkaille. Tiedon tulee olla helposti ymmärrettävää ja sen tulee olla helposti saatavaa voimaan tulleessa laissa asiakkaan asemasta ja oikeuksista korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Kaupungin eri toimialat tiedottavat vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Asukkaille annetaan myös neuvoja asioiden vireillepanossa ja siitä, kuinka asiaa käsiteltäessä on toimittava. Tiedottaminen on selkokielistä sekä riittävää ja monimuotoista. Siinä käytetään erilaisia toteutumistapoja, että eri tavoin aistivammaiset ja lukihäiriöiset kykenevät vastaanottamaan tietoa itsenäisesti. Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Päivitetään säännöllisesti olemassa olevat vammaispalveluoppaat ja nimetään tehtävään vastuuhenkilö. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan perehdyttämiseen ja tiedon saantiin niin, että henkilökunnalla on hyvä asiaintuntemus ja sitä kautta valmiudet jakaa tietoa myös palveluiden käyttäjille. Tiedotetaan palveluista vammais- ja eläkejärjestöjen tilaisuuksissa ja palvelukeskuksissa. Samalla on mahdollisuus kuulla kuntalaisten mielipiteitä kyseisistä asioista. Kaikille toimialoille esitetään: Huolehditaan siitä, että kaupungin omat internet-sivustot ovat ajan tasalla. Otetaan huomioon myös perinteiset tiedotuskanavat, koska kaikilla kuntalaisilla ei ole käytössään internetyhteyttä. Järjestetään kuntalaisten kuulemistilaisuudet esteettömiin tiloihin. Vahvistetaan Vammaisneuvoston roolia tiedottamisessa.

10 9 4. ITSENÄISEN ELÄMÄN TUKEMINEN/LAPSET JA NUORET 4.1 Päivähoito Alle 7-vuotiailla lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Järvenpään kaupunki järjestää päivähoitoa ja esiopetusta myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille. Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen edellyttää, että myös erityistarpeessa olevalla lapsella on mahdollisuus saada kasvulleen ja kehitykselleen tarvittavia tukitoimia riittävän ajoissa. Lapsille laaditaan oppimis- ja kuntoutumissuunnitelma yhdessä vanhempien sekä muiden lasta hoitavien eri asiantuntijoiden kanssa. Tukitoimena voidaan myös käyttää ryhmäkoon pienentämistä tai avustajaa. Vammaispalvelujen lapsista suurin osa on integroiduissa erityisryhmissä, joita on Jampan, Keskustan, Loutin ja Lampaanpolskan päiväkodeissa. Näissä ryhmissä lasten kuntoutuksesta ja opetuksesta vastaa ryhmän oma erityislastentarhanopettaja. Osa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevista lapsista on integroituneena ns. tavallisiin päivähoidon ryhmiin. Tuolloin ryhmäkokoa on voitu pienentää tai lapselle on voitu palkata ryhmään erityisavustaja. Lisäksi ryhmien henkilöstön ja perheiden tukena on yhteensä viisi erityislastentarhanopettajaa Esi- ja perusopetus Kunnan velvollisuus on tarjota kaikille 6-vuotiaille maksutonta esiopetusta. Vammaisen lapsen esiopetus voi alkaa 5-vuotiaana ja oppivelvollisuus 6- vuotiaana. Opetuksen järjestäjän on hyväksyttävä opetussuunnitelma, jossa määritellään esiopetuksen tavoitteet ja järjestelyt. Keskeinen tavoite on koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Järvenpäässä opetuksen järjestämisessä noudatetaan mahdollisimman pitkälle aluemalliin tukeutuvaa lähikouluperiaatetta. Vammainen lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa normaaliluokissa koulunkäyntiavustajan tuella, erityisluokilla tai erityiskoulussa Juholassa. Kaikilla lapsilla on oppivelvollisuus vammasta tai sairaudesta huolimatta. Perusopetuslaki ja HOJKS (henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) antavat periaatteellisen mahdollisuuden parhaaseen mahdolliseen oppimiseen kaikille tavanomaisessa ympäristössä lähellä kotia. Kehitysvammaisten lasten koulukuljetukset ovat maksuttomia samoin kuten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta. Vaikeavammaisilta lapsilta peritään omavastuuosuus kerhotoiminnasta. Lähikouluperiaatteen mukaisesti kaikki koulut soveltuvat jokaisen lapsen tarpeisiin. Integroinnissa varaudutaan riittäviin tukitoimiin.

11 10 Sivistystoimelle esitetään: Varataan riittävästi määrärahoja vakinaisissa työsuhteissa olevien ja koulutettujen avustajien lisäämiseen tarvetta vastaavasti. Edistetään vuorovaikutusta koulutoimen ja sosiaalipalveluiden välillä. Kehitetään vammaisten koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa. Tekniselle toimelle esitetään: Huolehditaan koulurakennusten ja pihapiirien esteettömyydestä, jotta myös vammaiset oppilaat pääsisivät koulurakennuksiin. Suunnitellaan koulukuljetuksissa reitit niin, etteivät koululaisten koti- ja koulumatkat muodostu ajallisesti liian pitkiksi. 4.3 Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen. Kaikilla tukea tarvitsevilla henkilöillä tulee halutessaan olla mahdollisuus saada toisen asteen koulutusta ja mahdollisuus omien edellytysten ja kiinnostusten mukaiseen opiskeluun. Perusopetuksen jälkeen on oltava mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen työtä, työtoimintaa, jatko-opintoja ja hyvää elämää varten. Ammatillinen koulutus on nähtävä merkittävänä yhteiskunnallisen osallistumisen edistäjänä. Ammatillisen erityisopetuksen järjestämisessä ensisijaisena vaihtoehtona on integraatio eli koulutus ammatillisissa oppilaitoksissa. Opetusministeriön erityisopetuksen strategian mukaisesti tavoitteena on oltava liikkumis-, kommunikaatio- ja asenne-esteetön ammatillinen oppilaitos, jossa myös tukea tarvitseva opiskelija on tavallinen opiskelija. Ammatillista koulutusta on kehitettävä siten, että ammatillinen erityisopetus sulautuu luonnolliseksi osaksi yleistä koulutustarjontaa ja käytännön työtä oppilaitoksissa. Vaikeimmin vammaisten ammatillinen koulutus tulee järjestää yksilöllisesti ottaen huomioon henkilön lähtökohdat ja tarpeet. Vaikeimmin vammaisten henkilöiden opiskelumahdollisuudet tulee turvata siten, että koulutus toteutetaan kiinteänä verkostoyhteistyönä eri toimijoiden ja hallinnonalojen välillä. Myös muita erilaisia ammattiin valmentavan koulutuksen muotoja, kuten oppisopimuskoulutusta ja etäopiskelumahdollisuuksia, on hyödynnettävä. Se vaatii yhteistyön kehittämistä työhallinnon, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistystoimen kesken.

12 11 Vammaisille on taattava yhdenvertaiset ammatillisen ja korkeakouluasteisen kouluttautumisen mahdollisuudet: erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tarjotaan perusopetuksen jälkeen mahdollisuus koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Työvoimatoimiston palveluiden kuten erityisammatinvalinnan ohjaajan palveluiden on ulotuttava myös vammaisille henkilöille. Sivistystoimelle esitetään: Kehitetään toisen asteen koulutusta liikkumis-, kommunikaatio- ja asenne-esteettömäksi. Edistetään esteettömyyttä kansalaisopiston palveluissa. Kehitetään keinoja oppimisvaikeuksien tunnistamiseen. Tehostetaan erityisopiskelijoiden opinto-ohjausta. Kehitetään alueellisia työelämäyhteyksiä. Verkostoidutaan erityisopetuksessa. Resursoidaan riittävästi ammatilliseen erityisopetukseen. Rekrytoidaan ja koulutetaan erityisopettajia ja muuta moniammatillista tukihenkilöstöä. 5. ITSENÄINEN ELÄMÄ/AIKUISET Vammaistyön tavoitteena on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen sekä mahdollisimman itsenäinen elämä omassa kodissaan. Asiakkaan toimintakyky on palveluiden järjestämisen lähtökohta. Tarpeenmukainen palvelu tukee asiakkaan omatoimisuutta. Palvelut ovat yksilöllisiä ja niitä täydennetään erityispalveluilla. Vammaispalveluilla ja tukitoimilla on tärkeä merkitys vammaisten henkilöiden elämänhallinnalle, yhteiskunnalliselle osallistumiselle ja samalla syrjäytymisen ehkäisemiselle. Myös mielenterveyskuntoutujat ovat oikeutettuja vammaispalveluihin. Järvenpäässä on laadittu sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä vammaispalvelujen toimintaohje. Sen uusittu versio tulee voimaan Toimintaohjeen tarkoituksena on tukea vammaispalvelujen toteutumista siten, että tasavertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet toteutuvat Järvenpäässä mahdollisimman hyvin.

13 12 Sosiaaliasiamies auttaa ja neuvoo sosiaalihuollon asiakkaita palveluja ja etuuksia koskevissa asioissa. Sosiaaliasiamieheltä voi pyytää neuvoa esimerkiksi muistutuksen tai päätökseen kohdistuvan valituksen tekemiseen. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan sosiaaliasiamiespalvelut hoidetaan Tuusulan kunnan organisaation osana toimivassa Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalveluyksikössä. Riittävien määrärahojen varaaminen vammaispalvelulaissa tarkoitettuihin sekä subjektiivisina oikeuksina turvattuihin että määrärahasidonnaisiin palveluihin on talousarviota valmistelevien ja sen hyväksymisestä päättävien lakisääteinen velvoite ja samalla vammaispalvelulain tarkoituksen toteutumisen edellytys. Kustannusvaikutuksia tulee arvioida pidemmällä aikavälillä. 5.1 Palvelusuunnitelma ja palveluohjaus Palvelusuunnitelma on asiakkaan, omaisten, eri palvelujentuottajien ja terapeuttien yhteistyön väline. Sen avulla voidaan asiakkaalle tarjota juuri hänen tarvitsemansa palvelu. Lisäksi saadaan asiakkaan tulevista tarpeista tietoa kunnan päättäjille riittävien resurssien varaamiseksi. Kehitysvammaisille ja kotihoidon asiakkaille on laadittu yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Myös muille vammaispalvelujen asiakkaille tehdään palvelusuunnitelma heidän yksilöllisistä tarpeistaan lähtien. Palvelujen ja toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti, ja suunnitelmat tarkistetaan riittävin väliajoin. Toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Etsitään keinoja ja resursseja, että kaikille haluaville saataisiin tehtyä palvelusuunnitelma ja luotua jatkuva asiakassuhde. Hankitaan yksi palveluohjaaja Vammaispalveluihin. Kehitetään Vammaispalveluiden suunnittelu- ja budjetointijärjestelmää niin, että palvelusuunnitelmia käytetään resurssien tarpeen arvioinnissa. 5.2 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Vammaispalvelulain (VPL) perusteella tarjottavat palvelut ja tukitoimet on jaettu subjektiivisiin ja harkinnanvaraisiin palveluihin ja tukitoimiin. Subjektiiviset eli erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeavammaisille tarkoitetut, itsenäisen elämän kannalta välttämättömät palvelut kuten kuljetuspalvelu, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Vaikeavammaisuus voi olla psyykkisistä, fyysisistä ja/tai

14 13 sosiaalisista syistä johtuvaa. Hallitus on myös esittänyt vuoden 2007 alusta voimaantulevaksi lakia vaikeavammaisten päivätoiminnasta subjektiiviseksi oikeudeksi. Muut kaikille vammaisille tarkoitetut palvelut ovat harkinnanvaraisia ja kunnan määrärahoihin sidottuja. Kaikille vammaisille tarkoitettuja palveluita ovat muun muassa: sopeutumisvalmennus, henkilökohtainen avustaja, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat koneet ja laitteet, autoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä mahdollisesti muut palvelut. Vammaispalvelulaissa ja -asetuksessa eri palvelujen järjestämisen edellytyksiksi säädettyjä vammaisen ja vaikeavammaisen määritelmiä tulkitaan siten, että tosiasiallisesti vammaisuutensa vuoksi vammaispalvelulaissa tarkoitettujen palvelujen tarpeessa olevat henkilöt myös pääsevät palvelujen piiriin. Sosiaali- ja terveystoimelle muistutetaan: Otetaan vaikeavammaisuuden arvioinnissa huomioon hakijan oma näkemys ja kokemus sairaudesta tai vammasta. 5.3 Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisen asiakkaan toimintakyky ja perheiden tuentarve on palveluiden järjestämisen lähtökohta. Järvenpäässä kehitysvammapalveluiden tavoitteena on, että kehitysvammainen henkilö voisi asua omassa kotikunnassaan ja käyttää ensisijaisesti kunnan peruspalveluja kuten terveydenhuoltoa. Peruspalveluiden lisäksi kehitysvammaiselle voidaan myöntää hänen tarvitsemiaan palveluja kehitysvammaisten erityishuoltona. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi työ- ja päivätoiminta, asumispalvelut sekä kehitysvammaisten neuvolapalvelut. Asiakaslähtöisellä palveluohjauksella, yksilöllisillä palvelusuunnitelmilla ja riittävillä asumispalveluilla ja resursseilla turvataan kehitysvammaisen henkilön mahdollisimman itsenäinen elämä. Toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Kehitysvammahuolto kehittää yhteistyötä ja uusia malleja välttämättömien asumispalveluiden lisäämiseksi. Tiivistetään alueellista yhteistyötä Kehitysvammaisten asumispalveluiden kehittämiseksi ja lisäämiseksi

15 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalveluiden järjestämisvelvollisuus koskee jokapäiväiseen elämään liittyviä kuljetuksia, joilla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvia kuljetuksia tai lähikuntiin ulottuvia kuljetuksia. Järvenpään kuljetuspalvelualue on Järvenpään lisäksi, Kerava Tuusula, Sipoo ja Mäntsälä. Lisäksi asiakas voi erityisperustein vaihtaa kaksi edestakaista kuljetuspalvelualueen matkaa yhteen edestakaiseen Helsingin matkaan kerran kuukaudessa. Kuljetuspalvelun tavoitteena on edistää vammaisten järvenpääläisten tasaarvoista liikkumista järjestämällä heille liikkumismahdollisuus lähes samoin yksilöllisin kustannuksin kuin joukkoliikennettä käyttäville järvenpääläisille. Sampo kutsujoukkoliikennettä ohjataan käyttämään henkilöt, jotka eivät ole vaikeavammaisia. Tekniselle toimelle esitetään: Kehitetään Sampo-liikenteen välityspalvelua. Laajennetaan Sampo-liikennettä sunnuntai-päiville. Selvitetään kuljetuspalvelualueen laajentamista ja parannetaan yksilöllisiä mahdollisuuksia useampiin Helsingin matkoihin. 5.5 Tulkkipalvelut Oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on yksi ihmisen perusoikeuksista. Kommunikaation avulla tyydytetään inhimillisiä tarpeita. Tulkkaus, kommunikaation apuvälineet ja tiedonsaanti ovat vammaiselle henkilölle välttämättömiä yhdenvertaisuuden osatekijöitä. Tulkkauksen muotoja ovat mm. viittomakielen tulkkaus, puheen tulkkaus ja kirjoitustulkkaus. Puhetta korvaavien menetelmien käytöstä työ- ja päivätoiminnassa on saatu kaupungin laatupalkinto. Vammaisilla on samanlaiset mahdollisuudet kommunikointiin ja tiedonsaantiin kuin muillakin järvenpääläisillä. Riittävien tulkkauspalvelujen avulla vammainen ihminen voi opiskella, tehdä työtä ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

16 15 Toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Varaudutaan lain muutoksen vaatimiin tulkkipalveluiden määrien lisäämisiin Selvitetään mahdollisuuksia puhevammaisten tulkkipalvelujen parantamiseksi Kuuma-yhteistyönä. Kaikille toimialoille esitetään: Otetaan kuulovammaisten erityistarpeet huomioon. 5.6 Asumispalvelut ja palveluasuminen Asumispalveluilla tarkoitetaan erilaisia tuki- ja palvelutoimintoja, jotka mahdollistavat kehitysvammaisen henkilön asumisen. Kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvat asumispalvelumuodot ovat autettu, ohjattu ja tuettu asuminen. Autettu asuminen tapahtuu hoitokodeissa, joissa huolenpito on ympärivuorokautista. Ohjattu asuminen tarkoittaa, että henkilökunta on paikalla vain päiväsaikaan, iltaisin ja viikonloppuisin. Tuetussa asumisessa ohjaaja käy asukkaan luona tarvittaessa. Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen tarkoittaa itsenäistä asumista, riittäviä asumispalveluja ja hyvää, tarvittaessa ympärivuorokautista asumisturvallisuutta. Asunnon muutostöillä ja asuntoon kuuluvilla välineillä tuetaan itsenäistä suoriutumista kodissa tai muussa asumisessa. Toimenpiteitä voivat olla esim. esteiden poistaminen, nostolaitteet, hälyttimet, tarkoituksenmukaiset ratkaisut esim. keittiössä ym. tekniset ratkaisut. Asumispalvelusäätiö ASPA kartoitti vuonna 2005 kehitysvammaisten ihmisten, vaikeavammaisten ihmisten sekä mielenterveyskuntoutujien asumisen palvelutarpeita Keski-Uudellamaalla. Raportin mukaan suurimmat haitat asumisessa olivat yksinäisyys, vaikeus tarttua asioihin, ulos lähtemisen psyykkinen vaikeus, avun ja tuen puute sekä taloudelliset vaikeudet. Kartoituksessa ilmeni myös selkeä palveluasumisen lisätarve koko alueella. Vammaisen henkilön asuminen turvataan ensisijaisesti palveluasumisena omassa kodissa riittävillä palveluilla, avustajatoiminnan ja kotihoidon avulla. Asumista tukevat palvelut toteutetaan yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Pitkän tähtäimen suunnittelussa laitosasuminen korvataan kodinomaisella asumisella.

17 16 Toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Lisätään palveluasumispaikkoja ja taataan riittävin tukipalveluin vammaiselle henkilölle mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Vammaisten sekä heidän omaistensa jaksamista tuetaan takaamalla lisää kodin ulkopuolisia asumisjaksoja niitä tarvitseville. Itsenäisen asumisen tukemiseksi lisätään asumisharjoittelupaikkoja, asumisvalmennusta tai asumisohjaajan tukea. 5.7 Kotihoito Kotihoito tarjoaa henkilökohtaista hoitoa ja hoivaa vanhuksille, vammaisille, sairaille ja pitkäaikaissairaille sekä huolehtii kotona selviytymistä edistävien tukipalvelujen järjestämisestä. Ympärivuorokautisten palvelujen tarkoituksena on tukea ja edistää kotona selviytymistä mahdollisimman kauan. Palveluiden onnistunut toteutuminen edellyttää asiakkaan yksilöllisen elämäntilanteen huomioon ottamista. Yksilöllisellä ja asiakaslähtöisellä toiminnalla ja kuntoutumista edistävällä työtavalla vahvistetaan yksilön voimavaroja ja parannetaan elämänlaatua. Asiakaskohtainen palvelun sisältö suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisella tiimityöskentelyllä yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Kotihoidolla on käytettävissään lääkäri-, toimintaterapia-, fysioterapia-, lääkehuolto- ja muut tarvittavat asiantuntijapalvelut. Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Kotihoidossa toimivalle henkilöstölle järjestetään koulutusta ja tukea. Vammaispalvelut ja kotihoito tiivistävät yhteistyötä 5.8 Henkilökohtainen avustaja Vaikeavammaisen henkilön itsenäistä ja omaehtoista elämää tuetaan henkilökohtaisen avustajan avulla. Vammaista henkilöä avustetaan päivittäisissä toiminnoissa kotona ja kodin ulkopuolella esim. asioiden hoitamisessa, opiskelussa, työssä, harrastuksissa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Henkilökohtaisen avustajapalvelun tarve ja saajien määrä on viime vuosina selkeäsi kasvanut. Tarpeen oletetaan edelleen kasvavan. Järvenpäässä on ollut suunnitteilla avustajien sijaisrinkitoiminta. Vaikeavammainen ihminen on suuressa pulassa hänen avustajansa esim.

18 17 sairastuessa äkillisesti. Vammaislainsäädännön uudistamistyö on käynnissä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valtioneuvoston selonteossa (2006) hallitus esittää, että uuden vammaislain valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittämiseen. Vammaisjärjestöt ajavat henkilökohtaista avustajapalvelua subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaisille henkilöille. Henkilökohtainen avustajajärjestelmä palvelee vaikeavammaisia henkilöitä lisäten heidän omaa valinnanvapautta ja itsenäisyyttä. Kehitetään avustajien sijaisjärjestelmä, josta hyötyvät kaikki osapuolet. Seurataan lakiuudistuksen edistymistä ja varaudutaan mahdollisiin muutostarpeisiin henkilökohtaisen avustajajärjestelmän muutosten varalle. Toimenpide-ehdotus Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Aloitetaan henkilökohtaisten avustajien sijaisrinkitoiminta yhteistyössä Setlementti Louhelan ja Kuuma-kuntien kanssa. 5.9 Omaishoito Omaiset hoitavat usein vammaista henkilöä, jolloin kunta voi maksaa hoitajalle omaishoidon tukea. Lisäksi kunnan tulee järjestää hoidon tukemiseksi erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Omaishoidontuki edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen, joka perustuu hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Omaishoitoa kehitetään osana kotihoitoa. Omaishoitajia ohjataan sekä neuvotaan ja heidän jaksamistaan tuetaan vapaapäivin ja erilaisin virkistyskeinoin. Varaudutaan lakiuudistukseen kolmannesta vapaapäivästä. Lyhytaikaishoitopaikkoja on riittävästi. Toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Lisätään Intervallihoitopaikkoja merkittävästi. Tuentarve kasvaa suureen ikäluokkaan kuuluvien asiakkaiden sekä omaishoitajien ikääntyessä. Kehitetään etsivää työmuotoa ja ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä, jotta omaishoitajatilanteessa olevat hakeutuisivat riittävän ajoissa palveluiden piiriin.

19 18 Kiinnitetään huomiota omaisten jaksamisen tukemiseen kehittämällä ja lisäämällä heille kohdistettua tukea ja virkistystä Terveys- ja kuntoutuspalvelut Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän perustan. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveydenhuolto on osa tätä toimintaa. Vammaiset asioivat terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa samoin periaattein kuin muutkin kuntalaiset. Kun perusterveydenhuollon lääkinnälliseen kuntoutukseen varataan riittävästi määrärahoja, kalliimpien hoitopaikkojen tarve vähenee. Lääkinnällisellä kuntoutuksella ja siihen läheisesti liittyvällä apuvälineiden hankinnalla pyritään fyysisen tai psyykkisen toimintakyvyn parantamiseen tai säilyttämiseen. Jos vammainen on laitoshoidossa, apuvälineiden hankinta kuuluu laitokselle, ellei kyse ole hyvin yksilöllisestä apuvälineestä. Kotona tai siihen rinnastettavissa olevassa asuinyksikössä asuville apuvälineen hankkii terveydenhuolto lääkinnällisenä kuntoutuksena. Hoitoketjut toimivat saumattomasti asiakkaan omasta aktiivisuudesta riippumatta. Terveyskeskuksella, sosiaalipalveluilla ja muilla tahoilla on sovitut periaatteet, joiden mukaan jokainen taho huolehtii siitä, että asiakkaan kannalta tarkoituksenmukainen hoito toteutuu. Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Lisätään yhteistyötä terveyskeskuksen ja vammaispalveluiden sekä omaishoidon palveluohjauksen kanssa. Varataan riittävästi määrärahoja lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lisätään lyhytaikaishoitopaikkoja Etsitään keinoja sopeutumisvalmennuksen mahdollisuuksien parantamiseksi Mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveyspalveluissa ensisijaisena hoitotasona ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden peruspalvelut ja sen jälkeen tarvittaessa ensisijaisesti erikoispalveluiden avohoito. Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää

20 19 päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä. Järvenpäässä päihdetyö ja mielenterveyspalvelut kuuluvat terveydenhuollon palveluihin. Palveluja annettaessa asiakasta neuvotaan ja autetaan ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia. Päihdehuollon toteuttaminen edellyttää eri viranomaisten ja yhteisöjen tiivistä yhteistyötä. Keskeiset hoidon eettiset periaatteet ja potilaan oikeudet toteutuvat palveluissa. Työntekijöillä on asenteellinen valmius ja riittävä tietotaito tunnistaa ja kohdata psykososiaalista/henkistä tukea ja ammatillista apua tarvitsevat asiakkaat. Tarvittaessa potilas ohjataan elämäntilanteensa ja ongelmiensa kannalta tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Kehitetään Mielenterveys- ja päihdetyön valmiuksia vammaisasiakkaiden kokonaiskuntoutukseen osallistumalla erityiskoulutuksiin. Tiivistetään verkosto- ja muuta yhteistyötä kaupungin Vammaispalvelujen sekä vammais- ja omaisjärjestöjen kanssa Sosiaalityö Sosiaalityön tehtävänä on tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään sosiaalisista ongelmistaan ja edistämään kuntalaisten turvallisuutta ja toimintakykyä. Sosiaalityöhön kuuluvat perhetyö, lastensuojelu, lastenhuolto- ja tapaamisoikeusasiat, elatustuki, toimeentuloasiat ja työllistämistoiminta sekä yleinen edunvalvonta. Perhesosiaalityöntekijät vastaavat lastensuojelusta, lastensuojeluasiakkaidensa toimeentulotuesta sekä heidän aikuissosiaalityöstä. Toimeentulotuki on tarkoitettu täydentämään henkilön toimeentuloturvaa silloin, kun tulot eivät riitä kohtuulliseen toimeentuloon. Esimerkiksi asumispalveluyksikössä asuminen saattaa johtaa toimeentulotuen tarpeeseen. Yleisesti vammaisten henkilöiden tulotaso on alhaisempi kuin väestöllä keskimäärin. Vammaisen asiakkaan hakiessa toimeentulotukea, selvitetään ensin, voiko hän saada ensisijaisen etuuden muulta kuten Kelasta, vakuutuslaitoksista tai vammaispalvelulain mukaisesti. Toimivat rakenteet ja ammattitaitoinen hyvinvoiva henkilökunta, joka tekee työtään asiakaslähtöisesti yhteistyössä asiakkaan ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

21 20 Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Tiivistetään Vammaispalveluiden sekä perhe- ja aikuissosiaalityön yhteistyötä Työ- ja päivätoimintapalvelut Myllytien työ- ja toimintakeskus järjestää työtoimintaa kehitysvammaisille ja toimintarajoitteisille ihmisille. Toiminta on monimuotoista, mutta tarvetta on useampien vammaisryhmien tarpeen mukaiseen toimintaan. Kunnan on huolehdittava vammaisen henkilöiden työllistämistä tukevan toiminnan ja vammaisten henkilöiden työtoiminnan järjestämisestä. Työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus ja muiden tukitoimien järjestämistä. Työ on keskeinen tapa lisätä osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Monipuolinen ja eri vammaisryhmät huomioonottava työ- ja päivätoiminta. Myös muiden vammaisten kuin kehitysvammaisten päivätoiminnassa on valinnan mahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Kehitetään yhteistyötä esim. paikallisten yritysten kanssa ja alueellisesti erilaisten toimintojen/työtehtävien kehittämiseksi Työllisyysasiat On yhteiskunnallisestikin kannattavaa ottaa vammaisten ihmisten osaaminen ja voimavarat käyttöön niin ansiotyössä kuin vaihtoehtoisissa työ- ja toimintamuodoissa. Työllistymisen tavoitteena on vammaisten työllistyminen ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille. Useimmat vammaiset henkilöt pystyvät tekemään työtä, kun olosuhteet on tehty suotuisiksi. Työssäkäynti helpottaa omaa toimeentuloa ja vähentää yhteiskunnalta tarvittavaa tukea. Työllistymistä tuetaan myös Kansaneläkelaitoksen ja muiden tahojen järjestämän tai rahoittaman kuntoutuksen, työkunnon tutkimusten, valmennuksen, työkokeilujen, työharjoittelun, kurssien ja koulutuksen kautta.

22 21 Vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistymistä tuetaan työhallinnon, sosiaalipalveluiden ja muiden tahojen tiiviinä yhteistyönä. Jos vammaisen henkilön sijoittuminen avoimille työmarkkinoille ei ole mahdollista, varmistetaan henkilön työllistyminen tukityöllistämisellä tai työtoiminnalla. Kaupunginhallitukselle ja työvoimahallinnolle esitetään: Lisätään resursseja vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Yleishallinnolle esitetään: Työllistetään omiin toimipisteisiin vammaisia ja vajaakuntoisia henkilöitä kuntouttavan työn ja tukityöllistämisen kautta. Tuetaan ja kannustetaan yksityistä sektoria tukityöllistämiseen sekä sosiaaliseen yrittäjyyteen. 6. KULTTUURI JA VAPAA-AIKA Vammaisuus ei saa olla esteenä vapaa-ajan palveluihin osallistumiselle. Jokaisen kuntalaisten pitää voida ensisijaisesti osallistua kaikkiin kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin. Vammaisten mahdollisuutta monenlaiseen harrasteliikuntaan tulee parantaa. Erityisliikunnan ohjaus on tärkeää säilyttää, mutta sitä ei kuitenkaan saa erottaa muusta terveysliikunnasta, vaan on pyrittävä tehostamaan yhteistyötä erityisliikunnan ja muun liikunnan välillä. Myllytien työ- ja toimintakeskus ja Kivipuiston palvelusäätiö ovat kaikkien järvenpääläisten vammaisten ja 60 vuotta täyttäneiden eläkeläisten omia virkistyspaikkoja. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä Myllytien työ- ja toimintakeskuksen tiloja annetaan sosiaali- ja terveystoimeen liittyville järjestöille käyttöön. Kymmenen eri vammaisjärjestöä/kerhoa on ottanut Myllytien toimintakeskuksen säännölliseksi kokoontumispaikakseen. Kirjastolla ja työväenopistolla on erityisryhmille suunnattuja palveluja. Maksuton kotipalvelu muun muassa on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät vamman tai sairauden vuoksi voi asioida kirjastossa. Vuosina toteutetaan kaupunkitutkimus, jonka yhtenä kohderyhmänä ovat vammaiset järvenpääläiset. Tutkimustulosten perusteella kehitetään kulttuuripalveluja huomioiden vammaisryhmien erityistarpeet. Nuorten vammaisten kynnys osallistua esimerkiksi nuorisotalojen toimintaan on suuri. He toivovat mahdollisuuksia viettää aikaa yleisissä nuorten paikoissa, mutta tarvitsevat tukea osallistumiseen.

23 22 Kaikki vapaa-aikapalvelut ja niiden järjestämispaikat soveltuvat jokaisen kuntalaisten käyttöön. Järvenpäässä kiinnitetään erityistä huomiota nuorille vammaisille järjestettävään vapaa-ajan toimintaan sekä erityisliikunnan ja muun liikunnan toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Toimenpide-ehdotus Sivistystoimelle esitetään: Edistetään yhteistyötä Nuorisopalvelujen ja Vammaispalveluiden välillä ja eri vammaisjärjestöjen sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Edistetään kirjaston ja työväenopiston palvelujen soveltuvuutta kaikille kuntalaisille. Tekniselle toimelle esitetään: Kehitetään liikuntapalveluja myös vammaisille sopiviksi. Varmistetaan kaikkien kulttuuri- ja liikuntapaikkojen esteettömyys. 7. VAMMAISNEUVOSTO Järvenpään vammaisneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Vammaisneuvoston tehtävänä on seurata ja edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin. Neuvosto tekee aloitteita ja esityksiä sekä huolehtii käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta. Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa kaupungissa. Vammaisneuvosto seuraa kunnallishallinnon päätöksentekoa vammaisten kannalta ja edistää vammaisten mahdollisuutta osallistua siihen. Vammaisneuvosto osallistuu kaavoituksen ja suunnittelun vaikuttamiseen kaavalausuntojen muodossa. Vammaisneuvoston asiantuntemusta hyödynnetään jo asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Vammaisneuvostolta pyydetään lausunnot kaikissa kaavoitukseen, rakentamiseen, liikkumiseen ja erilaisiin tukipalveluihin liittyvissä asioissa.

24 23 Vammaisneuvostolle esitetään: Huomioidaan toiminnassa kaikkien ikäluokkien tarpeet. Vammaisneuvostossa tulisi olla 1-2 nuorisojäsentä. Seurataan vammaispoliittisen ohjelman toteutumista. Siirretään Vammaisneuvoston kokousten pöytäkirjat kaupungin kotisivuille. Seurataan kaupungin kotisivujen ajan tasalla olemista vammaispalvelujen osalta. Kutsutaan vammaisjärjestöt koolle vähintään kerran toimikaudessa keskustelemaan ja ideoimaan vammaisneuvoston toimintaa. Yleishallinnolle esitetään: Varataan Vammaisneuvostolle oma momentti budjettiin. Vahvistetaan Vammaisneuvoston asemaa vammaispoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana. 8. VAMMAISJÄRJESTÖT Vammaisjärjestöt ovat oman erityisalueensa asiantuntijoita ja ne ovat tärkeä osa palvelujärjestelmää. Vammaisjärjestöjen toiminnan tarkoituksena on oman jäsenkunnan sekä oman alansa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden aseman parantaminen elämän kaikilla osa-alueilla. Vammaisjärjestöt tuottavat palveluja ja järjestävät kuntoutus-, virkistys-, liikunta-, neuvonta-, tiedotus ym. toimintaa. Vertaistuen mahdollistaminen on yksi järjestöjen perustehtävistä. Sillä on erittäin tärkeä merkitys vammaisen ihmisen voimaantumisprosessissa. Vammaisjärjestöjen asiantuntemusta käytetään hyödyksi toimintojen suunnittelussa sekä toteutuksessa. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö kaupungin kanssa ovat suunnitelmallista. Vammaisjärjestöille esitetään: Tiedotetaan toiminnasta aktiivisesti terveyskeskuksen ja kaupungin viranhaltijoille sekä mahdollisuuksien mukaan kaikille kuntalaisille. Tehdään yksilöityjä esityksiä tekniselle toimelle tarvittavista toimenpiteistä.

25 24 Kaikille toimialoille ja järjestöille esitetään: Kehitetään viranhaltijoiden ja vammaisjärjestöjen yhteistyötä ja hyödynnetään keskinäistä osaamista. Jatketaan seudullista yhteistyötä Kuka vaikuttaa -hankkeessa luoduilla yhteyksillä ja toimintamalleilla. Kaupunginhallitukselle esitetään: Myönnetään vammaisjärjestöille toiminta-avustusta jäsenmäärän sekä toiminnan perusteella. 9. SEURAKUNNAN PALVELUT Kasteiden, vihkimisten ja hautajaisten kautta seurakunta kohtaa lähes kaikki järvenpääläiset. Rippikoulu tavoittaa myös suurimman osan nuorista. Seurakunta on mukana ihmisten arjessa kouluissa ja oppilaitoksissa, päiväkodeissa, työpaikoilla, hoitolaitoksissa ja vanhainkodeissa. Seurakunnan palveluiden tulisi olla avoimia ja esteettömiä kaikille palveluita käyttäville. Seurakunnan ja kaupungin eri hallintokuntien tulisi kehittää yhteistyötä vammaisten ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Järvenpään Seurakunnan tiloihin ja kirkkoon pääsy sekä tilaisuuksiin osallistuminen on esteetöntä. Vammaisten ihmisten tarpeet huomioidaan ja yhteistyö Vammaispalveluiden kanssa on tiivistä. Järvenpään Seurakunnalle esitetään: Lisätään Diakoniakäyntejä vammaisten kotiin. 10. KELAN PALVELUT Kelan ( etuudet ovat samat kaikille kansalaisille. Vammaisille tarkoitettuja ovat erityisesti vammaisten-, eläkkeensaajan hoitotuki, kuntoutuspalvelut ja pitkäaikaisesti sairaan lapsen hoitotuki. Kelan sanomat tiedottaa palveluista. Lehti postitetaan jokaiseen kotiin. Virkailijat käyvät pyynnöstä puhumassa palveluista esimerkiksi järjestöjen tilaisuuksissa.

26 25 Kelan Järvenpään toimistolle esitetään: Otetaan huomioon selkokielisyys kaikessa tiedotuksessa ja korostetaan selkokielisyyden tarpeellisuutta Kelan kaikessa tiedotuksessa valtakunnankin tasolla. 11. LAATUSUOSITUKSET JA KEHITTÄMISOHJELMAT Palveluiden laadun takaamiseksi on valtakunnallisesti laadittu eri alojen laatusuosituksia, joita on hyvä seurata ja pyrkiä noudattamaan kunnallisessa päätöksenteossa. Vuonna 2003 alkanut Kuuma-kuntien yhteistyö on tuottanut monia kehityshankkeita. Toukokuussa 2006 päätettiin Sosiaali- ja terveysalan seututarkasteluun ottaa muun muassa vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto, kuntoutus- ja apuvälinetoiminta, päihdehuolto ja mielenterveyspalvelut, informaatio- ja kommunikaatiopalvelut sekä vanhuspalvelut. Myös joukkoliikenteen mittava kehittäminen on työn alla samoin kuten nuorisotyö sekä erityisopetus ja nuorten työllistymiseen liittyvät asiat. Kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon valtakunnalliset laatusuositukset, joita ovat vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus, mielenterveyspalveluiden laatusuositus ja apuvälineiden laatusuositus. Kaupungin viranhaltijat osallistuvat Kuuma-hankkeisiin, ja hyödyntävät niiden tuotokset. Kaikissa kehittämisohjelmissa varmistetaan vammaisten ihmisten tarpeet. Vammaisneuvostolle esitetään: Seurataan vuosittain, että edellä mainitut laatusuositukset ja kehittämisohjelmat on otettu huomioon hallinto-, sivistys-, sosiaali- ja ympäristöpalveluiden sekä terveyskeskuksen toiminnan suunnittelussa.

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Vammaispalvelulaki uudistuu

Vammaispalvelulaki uudistuu 1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET Vammaispalvelun toteuttaminen pohjautuu vammaispalvelulakiin ja asetukseen sekä soveltamisohjeisiin. Lain tarkoitus on - edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.

Lisätiedot

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski VAMMAISPALVELULAKI 8 b Päivätoiminta 8 c Henkilökohtainen apu KEHITYSVAMMALAKI 2 : kohta 3) tarpeellinen ohjaus sekä 4) työtoiminnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 256 Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi vanhusten ja vammaisten kuljetusmahdollisuuksien kehittämisestä HEL 2015-010372 T 00 00 03 Päätös päätti

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, 8.2. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen tausta ja lähtökohdat Keskeinen sisältö Jatkovalmistelun kärjet

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni

Lisätiedot

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään.

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään. Indikaattorin nimi Mitä mittaa Mitta-arvo Kommentit Palvelutarpeen arviointi palvelutarpeen arvioinnissa tehtyjen sunnitelmien suhteessa vammaisasiaakaiden än Suunnitelmien vammaisasiakkaiden än suhteutettuna

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa.

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa. Perusturvalautakunta 64 16.8.2000 Kaupunginhallitus 320 4.9.2000 Kaupunginvaltuusto 79 27.9.2000 LOHJAN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 1. OHJELMAN TAVOITTEET Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Pekka Räsänen pekka.rasanen@kpsaatio.

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/6. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

PALVELUSUUNNITELMA 1/6. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä: 1/6 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelinnumero: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Osoite: Puhelinnumero: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA

RAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA RAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 Raision vammaisneuvosto 26.9.2018 VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 Sisällys VUOSILLE 2018-2020... 0 YLEISTÄ...

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.

1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa. Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille terveyspalveluiden ja toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueilla (esitetyt muutokset / lisäykset sinisellä fontilla):

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Satu Syrjälä satu.syrjala@avi.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Itä-Suomen

Lisätiedot

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN-

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN- VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN- Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, Scandic Park, Helsinki 18.2.2016 Jaana Huhta, STM Ajankohtaista Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä:

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä: 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelinnumero: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Osoite: Puhelinnumero: N LAATIJAT: DIAGNOOSIT JA TERVEYDENTILA Diagnoosit

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus Sanna Ahola, erityisasiantuntija, OTK 8.12.2017 Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus / Sanna Ahola 1 Sosiaalihuollon palvelujärjestelmän tavoitteet Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Vammaisneuvosto esittää kaupunginhallitukselle, että Uuden Äänekosken vammaispoliittinen ohjelma laadittaisiin ajalle siten, että:

Vammaisneuvosto esittää kaupunginhallitukselle, että Uuden Äänekosken vammaispoliittinen ohjelma laadittaisiin ajalle siten, että: Vammaisneuvosto 26 17.09.2007 Kaupunginhallitus, julkinen 31 21.01.2008 Kaupunginhallitus, julkinen 311 31.08.2009 Perusturvalautakunta 80 30.09.2009 Perusturvalautakunta 95 28.10.2009 Kaupunginhallitus,

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh

Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh Ohje 1 / 5 Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh 23.10.2017 Alaotsikko Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Lapsiperheraati Elinkeinoasioiden raati Kylä- ja kaupunginosaraati Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vammaisneuvoston toimintaohje

Vammaisneuvoston toimintaohje 1 (5) Vammaisneuvoston toimintaohje 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tarkoitus 3 2 Kokoonpano ja neuvoston nimeäminen... 3 3 Kokousasiat... 3 4 Tehtävät 4 5 Voimaantulo...5 3 (5) 1 Tarkoitus Vammaisneuvosto on

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.05.2017 Sivu 1 / 1 47/2016 00.01.01 15 Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA Tarja Hallikainen 26.4.2016 ALUEELLINEN ULOTTUVUUS VAMMAISPALVELU ASIAKKAAT - Kehitysvammaisia noin 1 480 - Vpl- kuljetuspalvelun saajia noin 2 400 - Erityistä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueella:

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueella: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueella: Perusturvan toimiala Voimassaolevien delegointipäätösten

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Timo Turunen timo.turunen@riihimaki.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Riihimäen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 23.1.2002, muutos 1.12.2004, muutos 15.6.2005 voimaan 1.7.2005, muutos 21.6.2006 voimaan 1.8.2006, muutokset kv 12.12.2012, voimaa 1.1.2013 SOSIAALI-

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Raimo Ojanlatva raimo.ojanlatva@ouka.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Oulun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 97. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 97. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1246/00.01.03/2014 97 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen katsaus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh. 050 344 5190 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Aino Närkki aino.narkki@hyvinvointial

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot