YHDESSÄ YHDENVERTAISIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDESSÄ YHDENVERTAISIKSI"

Transkriptio

1 YHDESSÄ YHDENVERTAISIKSI JÄRVENPÄÄN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE Diakoniaammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Jaana Lindberg Malla Willberg

2 1 SISÄLLYS JOHDANTO OHJELMAN TEON TAUSTAA Järvenpään kaupungin linjauksia Järvenpään edellisen ohjelman toteutuminen ESTEETTÖMYYS Kaavoitus ja ympäristörakentaminen Asuntojen ja palveluiden rakentaminen Joukkoliikenne Viestintä ITSENÄISEN ELÄMÄN TUKEMINEN/LAPSET JA NUORET Päivähoito Esi- ja perusopetus Toisen asteen koulutus ITSENÄINEN ELÄMÄ/AIKUISET Palvelusuunnitelma ja palveluohjaus Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Kehitysvammapalvelut Kuljetuspalvelut Tulkkipalvelut Asumispalvelut ja palveluasuminen Kotihoito Henkilökohtainen avustaja Omaishoito Terveys- ja kuntoutuspalvelut Mielenterveys- ja päihdetyö Sosiaalityö Työ- ja päivätoimintapalvelut Työllisyysasiat KULTTUURI JA VAPAA-AIKA VAMMAISNEUVOSTO VAMMAISJÄRJESTÖT SEURAKUNNAN PALVELUT KELAN PALVELUT LAATUSUOSITUKSET JA KEHITTÄMISOHJELMAT HENKILÖSTÖ YHTEISTYÖ VAMMAISPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA LÄHTEET...27 LIITE1 Toimenpide-ehdotukset toimialoittain

3 2 1. JOHDANTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan ihmistä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista). Yhdenvertaisuus, valtaistuminen (empowerment) ja itsenäinen elämä ovat lähtökohtia vammaispolitiikalle. Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Valtaistuminen merkitsee vammaisille ihmisille mahdollisuutta hyvään ja mielekkääseen, itsenäiseen elämään omien kykyjensä, tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Sellainen elämä edellyttää omatoimisuuden, itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden turvaamisen. Yhdenvertaisuus toteutuu siten, että vammaisten ihmisten oikeudet tiedostetaan ja tunnustetaan kaikilla elämänalueilla ja ennen kaikkea siten, että vammaiset ihmiset ovat mukana heitä koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Jotta vammaisen ihmisen yhdenvertaisuus, valtaistuminen ja itsenäisyys toteutuvat, on ympäristöä muokattava mahdollisimman esteettömäksi. Esteet voivat olla fyysisiä, sosiaalisia, asenteellisia tai kommunikaatioon liittyviä. Esteetön ympäristö on hyvä ympäristö myös vanhuksille, lapsiperheille tai tilapäisesti vammautuneille eli kaikille ihmisille. Vammaispolitiikka on osa hyvinvointipolitiikkaa, jonka päähuomio ei voi olla yksilön sopeuttamisessa vaan rakenteiden, olosuhteiden ja toimintatapojen muuttamisessa. Yhteiskunnan ensisijainen velvollisuus on järjestää yleiset palvelunsa niin, että ne ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Toissijaisena tulevat täydentävät palvelut. Jos vammainen henkilö ei pysty toimimaan tässä palvelujärjestelmässä, hänelle taataan selviytymisedellytykset muilla palvelu- ja tukitoimilla. Nämä palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluja järjestettäessä on tärkeää ottaa huomioon psyykkisesti vammaiset henkilöt ja varmistaa heille esteettömyys palvelujen saatavuudessa. Valtakunnallinen vammaisneuvosto (www.vane.to) on laatinut kansallisen vammaispoliittisen ohjelman Kohti yhteiskuntaa kaikille. Tämä on pohjana paikallisille ohjelmille. Etelä-Suomen läänin vammaispoliittisessa ohjelmassa korostetaan laajan arvioinnin merkitystä ennen yksittäisiä päätöksiä. Lainsäädännön sekä valtakunnallisten tavoiteohjelmien ja suositusten lisäksi vammaispolitiikassa painottuu yhteistyö eri toimijoiden kesken. Lisäksi jo suunnitteluvaiheessa on kaikkien toimijatasojen aina arvioitava päätösten tulevaisuuden vaikutus. Vaikutusten arviointi edistää ongelmien ennaltaehkäisyä, mikä on hyvinvointipolitiikan valtakunnallinen tavoite. 2. OHJELMAN TEON TAUSTAA Sosiaali- ja terveyslautakunta asetti työryhmän päivittämään voimassa olevan vammaispoliittisen ohjelman. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa ja totesi tarpeen ohjelman kokonaisvaltaiselle uusimiselle. Työryhmän

4 3 ehdotuksesta perustettiin uusi työryhmä laajemmin resurssein. Järvenpään Diakonia-ammattikorkeakoulu tuli mukaan työstämään ohjelmaa asettamalla kaksi opiskelijaa ja ohjaavan opettajan työryhmän jäseniksi. Järvenpään kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtajan esittelystä nimetä vammaispoliittisen ohjelman tekemiseen seuraavan työryhmän: Aki Keskinen vammaisneuvosto Seppo Ollila vammaisneuvosto Jukka Huikko sosiaali- ja terveyslautakunta Pekka Luuk sosiaali- ja terveyslautakunta Pentti Kurula asti osastopääll./sosiaali- ja terveystoimi Ritva Toivio alkaen osastopääll./sosiaali- ja terveystoimi Olli Keto-Tokoi johtaja / työ- ja toimintakeskus Päivi Mänkärlä kotihoidon palveluohjaaja / - - Kaarlo Kurtti tekninen lautakunta Helinä Perttu sivistyslautakunta / jäsen Henry Berg sivistyslautakunta / varajäsen Jaana Lindberg Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpää Malla Willberg Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpää Tuula Mikkola Ohjaava opettaja /Diakoniaammattikorkeakoulu, Järvenpää Työryhmä valitsi puheenjohtajaksi Pekka Luukin Vammaispalveluiden uudessa virassa aloitti Virpi Peltomaa johtavana sosiaalityöntekijänä. Hän tuli mukaan työryhmään Olli Keto-Tokoin jäätyä pois, koska Vammaispalvelut eivät enää kuuluneet hänen toimialaansa. Ensimmäisessä työryhmän kokouksessa päätettiin vammaispalveluiden käyttäjille tehdä kysely, jossa kartoitettiin heidän kokemuksiaan palveluiden toimivuudesta. Kyselyn tuloksista kerrottiin järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Myllytien työ- ja toimintakeskuksessa. Tulokset antoivat suuntaa vammaispoliittiselle ohjelmalle. Lisäksi linjauksessa on otettu huomioon kaupungin strategia sekä eri alojen toimintamalleja, kuten esimerkiksi palvelu-, viestintä- ja vanhustyön strategiat. Vuosina toteutetut esteettömyys- sekä asumispalvelukartoitus ovat olleet ohjelman teossa tukena. Työryhmän lisäksi keskusteluja on käyty sosiaali- ja terveyssekä sivistystoimialan viranhaltijoiden kanssa ja myös sosiaaliasiamiestä on kuultu ohjelman tiimoilta Järvenpään kaupungin linjauksia Kaupungin strategiassa toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on valittu huolenpito ihmisestä, vastuullisuus, taloudellinen toiminta ja oikeudenmukaisuus. Toimintaa kehitetään taloudellisten resurssien puitteissa. Vammaistyössä päämääränä on riittävien, yksilöllisten palvelujen tuottaminen siten, että ne mahdollistavat vammaisen asiakkaan itsenäisen elämän. Huolenpito ihmisestä tarkoittaa laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken, ennaltaehkäisevää ja voimavaralähtöistä työotetta sekä riittävää ohjaamista ja

5 4 tiedottamista esteetön tiedottaminen huomioonottaen. Vastuullisuus merkitsee vammaispalveluiden henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä, näyttöön perustuvaa toimintaa sekä työyhteisön hyvinvointia. Palvelujen tuottamisessa sekä palvelun antaja että palvelun tuottaja kantavat osaltaan vastuunsa. Vastuullisuus on myös asiakkaiden osallistumisen esteiden poistamista ja vammaisten tarpeiden huomioimista kaikilla hallinnon aloilla. Taloudellinen toiminta on suunnitelmallista ja arvioivaa. Ennaltaehkäisevä työote luo mahdollisuudet säästöihin pitkällä aikavälillä. Kaupungin oman toiminnan ohella kilpailuttaminen sekä tilaaja-tuottajamalli voivat olla taloudellinen vaihtoehto, kun kaikki osapuolet kantavat vastuunsa tinkimättä laadusta. Kuulemalla vammaisia asiakkaita palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä säästytään turhalta työltä. Oikeudenmukaisuus on vammaistyön näkökulmasta yhdenvertaisuutta muiden kuntalaisten ja eri vammaisryhmien välillä. Asiakaslähtöinen toiminta ja palvelujen kehittäminen asiakaspalautteen avulla sekä työntekijöiden yhdenmukaiset menettelytavat ja tulkinnat ovat perusedellytyksiä oikeudenmukaiselle toiminnalle. Vammainen asiakas tai hänen läheisensä ovat tasavertaisina osallistujina palvelusuunnitelman laatimisessa ja sen seurauksien arvioinnissa. Toiminnallisten ja vuorovaikutukseen vaikuttavien esteiden minimoiminen mahdollistavat osallisuuden ja sen myötä vammaisen ihmisen voimaantumisen. Järvenpään kaupungin palvelustrategian lähtökohtina sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat omien rakenteiden kehittäminen, yksityisen palvelutuotannon hyödyntäminen nykyistä enemmän ja yhteistyön lisääminen Kuuma-kuntien kanssa. Seudullinen yhteistyö vammaisten aseman parantamiseksi sekä palvelujen saatavuuden ja henkilöstön osaamisen varmistamiseksi tulee saada pysyväksi käytännöksi Järvenpään edellisen ohjelman toteutuminen Järvenpään edellinen vammaispoliittinen ohjelma tuli voimaan tammikuussa Ohjelmassa mainituista toimenpiteistä on toteutunut muun muassa Vammaispalveluiden henkilöstön työnohjaus, jota on järjestetty syksystä 2005 lähtien. Kuuma-yhteistyöhön on lähdetty mukaan ja osallistuttu muihin paikallisiin kehityshankkeisiin. Esteettömyyskartoitus ja toimenpidesuositukset toteutettiin Omaishoidon kehittämistä on tehostettu ja tehty kysely kehittämisen pohjaksi vuoden alusta on saatu asunnon muutostöihin teknistä asiantuntemusta teknisestä toimesta. Parhaillaan on kaupungin johtoryhmän ja kaupunginhallituksen käsittelyssä työllisyystyöryhmän raportti ja esitys kuntouttavan työllisyysyksikön perustamisesta. Myös avustajaringin aloittamista suunnitellaan Kuuma-kuntien ja Setlementti Louhelan kanssa.

6 5 3. ESTEETTÖMYYS Suomen lainsäädäntö määrittelee monin tavoin ja perusteellisesti ne toimenpiteet ja ratkaisut, joita tulee rakentamisessa noudattaa. Laki koskee sekä yksityistä että julkista rakentamista. Lainsäädäntö määrittää myös esteettömän liikkumisen mahdollistavat ratkaisut. Ympäristörakentamisen sekä talonrakentamisen suunnittelun ja toteuttamisen tavoitteena on turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien tarpeet huomioon ottavan toimintaympäristön luominen. Rakennusten tulee olla soveltuvia myös sellaisten ihmisten käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Kaikilla tulee olla mahdollisuus päästä hallinto- ja palvelurakennuksiin ja tilojen tulee soveltua kaikkien käyttöön. Yksityiskohtaisempia määräyksiä ja ohjeita annetaan lisäksi Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Esteettömän ympäristön rakentamisella tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja näin ehkäistään ennalta monien ongelmien syntyä. Esteetön ympäristö on yhteiskunnallisesti pitkäjänteinen ja kustannustehokas ratkaisu kaikkien kannalta. Ympäristön rakentaminen esteettömäksi vähentää myös hallinnon kustannuksia, kun tarve erillisiin muutoksenhakuihin poistuu. 3.1 Kaavoitus ja ympäristörakentaminen Kaavoitus, jolla luodaan pohja rakennettavalle ympäristölle, seuraa lainsäädännön määräyksiä. Kaavoituksen eri vaiheissa voidaan vaikuttaa juuri asutuksen ja palveluiden saavutettavuuteen. Yksityiskohtaisiin rakenneratkaisuihin ei vielä kaavoituksessa juuri puututa. Katujen, kevyenliikenteen väylien, puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnittelussa, etenkin yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee noudattaa "Esteetön rakennus ja ympäristö" sekä muiden vastaavien esteetöntä liikkumista edistävien suunnitteluoppaiden ohjeita, jolloin esteettömän liikkumisen ja saavutettavuuden perusasiat ovat pääosin hallinnassa. Vuonna 2005 toteutunut yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus tuotti kattavan luettelon toimenpiteistä, joilla edistetään esteettömyyttä. Kartoitus keskittyi keskustan alueeseen. Toimenpiteiden priorisointi perustui väylän / rakennuksen tärkeyteen ja toimenpiteiden kustannuksiin. Toimenpiteet ohjelmoitiin suurin piirtein tasasuuruisin vuosierin aikavälille Asuin- ja elinympäristö ja palvelut soveltuvat eri elämäntilanteisiin. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa otetaan huomioon sujuvat liikenneyhteydet, esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus.

7 6 Tekniselle toimelle esitetään: Laajennetaan esteettömyyskartoitus keskustan ulkopuolelle. Kiinnitetään huomiota yleiseen teiden kunnossa pitoon ja auraamiseen siten, että tiestö aurataan ja hiekoitetaan kohtuullisessa ajassa. Rakennusvalvonta ohjaa, neuvoo ja valvoo, että lain, asetusten ja rakennus-määräyskokoelman määräyksiä noudatetaan. Huomioidaan peruskorjauksessa esteettömyysnäkökohdat Pyydetään Vammaisneuvostolta lausunto kaikista kaavamuutoksista, joiden katsotaan vaikuttavan esteettömyyteen. 3.2 Asuntojen ja palveluiden rakentaminen Rakennuslupavalmistelussa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, että hanke täyttää esteettömyyden kannalta rakentamismääräykset. Vastuu kunnossapidosta, esimerkiksi ulko-ovien yhteydessä olevien luiskien pysymisestä käyttökelpoisina, on kuitenkin rakennuksen omistajalla. Esteetön ympäristö takaa vammaisten ihmisten asumisen kotonaan mahdollisimman pitkään. Helposti muunneltavat asunnot soveltuvat eri elämäntilanteisiin. Tekniselle toimelle esitetään: Rakennusvalvonta valvoo jo rakennuslupavaiheessa, että rakennettavat tilat ovat esteettömiä ja kaikille soveltuvia. Kannustetaan hissien rakentamiseen asuintaloihin Järvenpäässä. Pyydetään vammaisneuvoston lausunto asunto-ohjelmiin. Pyydetään vammaisneuvoston lausunto merkittäville rakennuskohteille.

8 7 3.3 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen esteettömyys parantaa vammaisten ihmisten osallisuus- ja liikkumismahdollisuutta ja siten edistää vammaisten itsenäistä elämää. Järvenpään joukkoliikenteen kehittäminen on suuren haasteen edessä. Joukkoliikenteen kehittämisessä tulee ottaa huomioon sen soveltuvuus kaikille. Esteetön kaikkia kuntalaisia palveleva julkinen paikallis- sekä seutuliikenne. Tekniselle toimelle esitetään: Kehitetään alueellista palveluliikennettä Järvenpäässä. Kehitetään julkista liikennettä Kuuma-kuntien kanssa. Suositaan liikennöintisopimuksissa niitä toimijoita, joilla on käytössään matalalattiakalustoa ja jotka kiinnittävät huomiota esteettömyyteen. Pyydetään vammaisneuvostolta lausunto liikenneohjelmiin ja suunnitelmiin. Tehdään asemista ja pysäkeistä esteettömiä ja huolehditaan, että ne ovat kunnossa ympäri vuoden. Kiinnitetään huomiota kuulutusten ja opasteiden selkeyteen asemilla ja liikennevälineissä. Rakennetaan pysäkeille ja asemalaitureille riittävästi katoksia ja penkkejä. Lisätään vuoroja Vanhankylänniemen terveyskeskukseen. Kehitetään tiedotusta aikatauluista ja liikennereiteistä. 3.4 Viestintä Kunnan tulee tiedottaa toiminnastaan kuntalaisille ja parantaa heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan. Järvenpään kaupunkistrategiassa viestintä, erityisesti asukastiedottaminen, on yksi keskeisimpiä kehittämiskohteita. Kaupunki huolehtii siitä, että sen sidosryhmät saavat niitä koskettavat ja kiinnostavat tiedot viipymättä ja ymmärrettävässä muodossa. Tietoa tarjotaan sekä päätöksenteosta että palveluista ja toiminnasta. Järvenpään kaupungin kotisivuilla on tietoa terveyspalveluista, kirjastosta, kulttuurista, vanhus- ja vammaispalveluista. Kaupungin nettisivuilla tiedotetaan kaupungin valtuuston, hallituksen ja eri lautakuntien kokouksista ja päätöksistä.

9 8 On tärkeää, että asioista tiedotetaan jo niiden valmisteluvaiheessa, päätöksenteon jälkeen, päätösten virallisen nähtävillä olon aikana ja myös silloin, kun tiedotetaan muutoksenhakumenettelystä kuntalaisille, tiedotusvälineille ja sidosryhmille. Tiedottamisessa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Henkilökunnalla tulee olla asiakaslähtöinen työskentelytapa. Henkilökunnan kuuluu tiedottaa mahdollista palveluista ja tukitoimista asiakkaille. Tiedon tulee olla helposti ymmärrettävää ja sen tulee olla helposti saatavaa voimaan tulleessa laissa asiakkaan asemasta ja oikeuksista korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Kaupungin eri toimialat tiedottavat vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Asukkaille annetaan myös neuvoja asioiden vireillepanossa ja siitä, kuinka asiaa käsiteltäessä on toimittava. Tiedottaminen on selkokielistä sekä riittävää ja monimuotoista. Siinä käytetään erilaisia toteutumistapoja, että eri tavoin aistivammaiset ja lukihäiriöiset kykenevät vastaanottamaan tietoa itsenäisesti. Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Päivitetään säännöllisesti olemassa olevat vammaispalveluoppaat ja nimetään tehtävään vastuuhenkilö. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan perehdyttämiseen ja tiedon saantiin niin, että henkilökunnalla on hyvä asiaintuntemus ja sitä kautta valmiudet jakaa tietoa myös palveluiden käyttäjille. Tiedotetaan palveluista vammais- ja eläkejärjestöjen tilaisuuksissa ja palvelukeskuksissa. Samalla on mahdollisuus kuulla kuntalaisten mielipiteitä kyseisistä asioista. Kaikille toimialoille esitetään: Huolehditaan siitä, että kaupungin omat internet-sivustot ovat ajan tasalla. Otetaan huomioon myös perinteiset tiedotuskanavat, koska kaikilla kuntalaisilla ei ole käytössään internetyhteyttä. Järjestetään kuntalaisten kuulemistilaisuudet esteettömiin tiloihin. Vahvistetaan Vammaisneuvoston roolia tiedottamisessa.

10 9 4. ITSENÄISEN ELÄMÄN TUKEMINEN/LAPSET JA NUORET 4.1 Päivähoito Alle 7-vuotiailla lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Järvenpään kaupunki järjestää päivähoitoa ja esiopetusta myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille. Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen edellyttää, että myös erityistarpeessa olevalla lapsella on mahdollisuus saada kasvulleen ja kehitykselleen tarvittavia tukitoimia riittävän ajoissa. Lapsille laaditaan oppimis- ja kuntoutumissuunnitelma yhdessä vanhempien sekä muiden lasta hoitavien eri asiantuntijoiden kanssa. Tukitoimena voidaan myös käyttää ryhmäkoon pienentämistä tai avustajaa. Vammaispalvelujen lapsista suurin osa on integroiduissa erityisryhmissä, joita on Jampan, Keskustan, Loutin ja Lampaanpolskan päiväkodeissa. Näissä ryhmissä lasten kuntoutuksesta ja opetuksesta vastaa ryhmän oma erityislastentarhanopettaja. Osa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevista lapsista on integroituneena ns. tavallisiin päivähoidon ryhmiin. Tuolloin ryhmäkokoa on voitu pienentää tai lapselle on voitu palkata ryhmään erityisavustaja. Lisäksi ryhmien henkilöstön ja perheiden tukena on yhteensä viisi erityislastentarhanopettajaa Esi- ja perusopetus Kunnan velvollisuus on tarjota kaikille 6-vuotiaille maksutonta esiopetusta. Vammaisen lapsen esiopetus voi alkaa 5-vuotiaana ja oppivelvollisuus 6- vuotiaana. Opetuksen järjestäjän on hyväksyttävä opetussuunnitelma, jossa määritellään esiopetuksen tavoitteet ja järjestelyt. Keskeinen tavoite on koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Järvenpäässä opetuksen järjestämisessä noudatetaan mahdollisimman pitkälle aluemalliin tukeutuvaa lähikouluperiaatetta. Vammainen lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa normaaliluokissa koulunkäyntiavustajan tuella, erityisluokilla tai erityiskoulussa Juholassa. Kaikilla lapsilla on oppivelvollisuus vammasta tai sairaudesta huolimatta. Perusopetuslaki ja HOJKS (henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) antavat periaatteellisen mahdollisuuden parhaaseen mahdolliseen oppimiseen kaikille tavanomaisessa ympäristössä lähellä kotia. Kehitysvammaisten lasten koulukuljetukset ovat maksuttomia samoin kuten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta. Vaikeavammaisilta lapsilta peritään omavastuuosuus kerhotoiminnasta. Lähikouluperiaatteen mukaisesti kaikki koulut soveltuvat jokaisen lapsen tarpeisiin. Integroinnissa varaudutaan riittäviin tukitoimiin.

11 10 Sivistystoimelle esitetään: Varataan riittävästi määrärahoja vakinaisissa työsuhteissa olevien ja koulutettujen avustajien lisäämiseen tarvetta vastaavasti. Edistetään vuorovaikutusta koulutoimen ja sosiaalipalveluiden välillä. Kehitetään vammaisten koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa. Tekniselle toimelle esitetään: Huolehditaan koulurakennusten ja pihapiirien esteettömyydestä, jotta myös vammaiset oppilaat pääsisivät koulurakennuksiin. Suunnitellaan koulukuljetuksissa reitit niin, etteivät koululaisten koti- ja koulumatkat muodostu ajallisesti liian pitkiksi. 4.3 Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen. Kaikilla tukea tarvitsevilla henkilöillä tulee halutessaan olla mahdollisuus saada toisen asteen koulutusta ja mahdollisuus omien edellytysten ja kiinnostusten mukaiseen opiskeluun. Perusopetuksen jälkeen on oltava mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen työtä, työtoimintaa, jatko-opintoja ja hyvää elämää varten. Ammatillinen koulutus on nähtävä merkittävänä yhteiskunnallisen osallistumisen edistäjänä. Ammatillisen erityisopetuksen järjestämisessä ensisijaisena vaihtoehtona on integraatio eli koulutus ammatillisissa oppilaitoksissa. Opetusministeriön erityisopetuksen strategian mukaisesti tavoitteena on oltava liikkumis-, kommunikaatio- ja asenne-esteetön ammatillinen oppilaitos, jossa myös tukea tarvitseva opiskelija on tavallinen opiskelija. Ammatillista koulutusta on kehitettävä siten, että ammatillinen erityisopetus sulautuu luonnolliseksi osaksi yleistä koulutustarjontaa ja käytännön työtä oppilaitoksissa. Vaikeimmin vammaisten ammatillinen koulutus tulee järjestää yksilöllisesti ottaen huomioon henkilön lähtökohdat ja tarpeet. Vaikeimmin vammaisten henkilöiden opiskelumahdollisuudet tulee turvata siten, että koulutus toteutetaan kiinteänä verkostoyhteistyönä eri toimijoiden ja hallinnonalojen välillä. Myös muita erilaisia ammattiin valmentavan koulutuksen muotoja, kuten oppisopimuskoulutusta ja etäopiskelumahdollisuuksia, on hyödynnettävä. Se vaatii yhteistyön kehittämistä työhallinnon, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistystoimen kesken.

12 11 Vammaisille on taattava yhdenvertaiset ammatillisen ja korkeakouluasteisen kouluttautumisen mahdollisuudet: erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tarjotaan perusopetuksen jälkeen mahdollisuus koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Työvoimatoimiston palveluiden kuten erityisammatinvalinnan ohjaajan palveluiden on ulotuttava myös vammaisille henkilöille. Sivistystoimelle esitetään: Kehitetään toisen asteen koulutusta liikkumis-, kommunikaatio- ja asenne-esteettömäksi. Edistetään esteettömyyttä kansalaisopiston palveluissa. Kehitetään keinoja oppimisvaikeuksien tunnistamiseen. Tehostetaan erityisopiskelijoiden opinto-ohjausta. Kehitetään alueellisia työelämäyhteyksiä. Verkostoidutaan erityisopetuksessa. Resursoidaan riittävästi ammatilliseen erityisopetukseen. Rekrytoidaan ja koulutetaan erityisopettajia ja muuta moniammatillista tukihenkilöstöä. 5. ITSENÄINEN ELÄMÄ/AIKUISET Vammaistyön tavoitteena on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen sekä mahdollisimman itsenäinen elämä omassa kodissaan. Asiakkaan toimintakyky on palveluiden järjestämisen lähtökohta. Tarpeenmukainen palvelu tukee asiakkaan omatoimisuutta. Palvelut ovat yksilöllisiä ja niitä täydennetään erityispalveluilla. Vammaispalveluilla ja tukitoimilla on tärkeä merkitys vammaisten henkilöiden elämänhallinnalle, yhteiskunnalliselle osallistumiselle ja samalla syrjäytymisen ehkäisemiselle. Myös mielenterveyskuntoutujat ovat oikeutettuja vammaispalveluihin. Järvenpäässä on laadittu sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä vammaispalvelujen toimintaohje. Sen uusittu versio tulee voimaan Toimintaohjeen tarkoituksena on tukea vammaispalvelujen toteutumista siten, että tasavertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet toteutuvat Järvenpäässä mahdollisimman hyvin.

13 12 Sosiaaliasiamies auttaa ja neuvoo sosiaalihuollon asiakkaita palveluja ja etuuksia koskevissa asioissa. Sosiaaliasiamieheltä voi pyytää neuvoa esimerkiksi muistutuksen tai päätökseen kohdistuvan valituksen tekemiseen. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan sosiaaliasiamiespalvelut hoidetaan Tuusulan kunnan organisaation osana toimivassa Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalveluyksikössä. Riittävien määrärahojen varaaminen vammaispalvelulaissa tarkoitettuihin sekä subjektiivisina oikeuksina turvattuihin että määrärahasidonnaisiin palveluihin on talousarviota valmistelevien ja sen hyväksymisestä päättävien lakisääteinen velvoite ja samalla vammaispalvelulain tarkoituksen toteutumisen edellytys. Kustannusvaikutuksia tulee arvioida pidemmällä aikavälillä. 5.1 Palvelusuunnitelma ja palveluohjaus Palvelusuunnitelma on asiakkaan, omaisten, eri palvelujentuottajien ja terapeuttien yhteistyön väline. Sen avulla voidaan asiakkaalle tarjota juuri hänen tarvitsemansa palvelu. Lisäksi saadaan asiakkaan tulevista tarpeista tietoa kunnan päättäjille riittävien resurssien varaamiseksi. Kehitysvammaisille ja kotihoidon asiakkaille on laadittu yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Myös muille vammaispalvelujen asiakkaille tehdään palvelusuunnitelma heidän yksilöllisistä tarpeistaan lähtien. Palvelujen ja toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti, ja suunnitelmat tarkistetaan riittävin väliajoin. Toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Etsitään keinoja ja resursseja, että kaikille haluaville saataisiin tehtyä palvelusuunnitelma ja luotua jatkuva asiakassuhde. Hankitaan yksi palveluohjaaja Vammaispalveluihin. Kehitetään Vammaispalveluiden suunnittelu- ja budjetointijärjestelmää niin, että palvelusuunnitelmia käytetään resurssien tarpeen arvioinnissa. 5.2 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Vammaispalvelulain (VPL) perusteella tarjottavat palvelut ja tukitoimet on jaettu subjektiivisiin ja harkinnanvaraisiin palveluihin ja tukitoimiin. Subjektiiviset eli erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeavammaisille tarkoitetut, itsenäisen elämän kannalta välttämättömät palvelut kuten kuljetuspalvelu, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Vaikeavammaisuus voi olla psyykkisistä, fyysisistä ja/tai

14 13 sosiaalisista syistä johtuvaa. Hallitus on myös esittänyt vuoden 2007 alusta voimaantulevaksi lakia vaikeavammaisten päivätoiminnasta subjektiiviseksi oikeudeksi. Muut kaikille vammaisille tarkoitetut palvelut ovat harkinnanvaraisia ja kunnan määrärahoihin sidottuja. Kaikille vammaisille tarkoitettuja palveluita ovat muun muassa: sopeutumisvalmennus, henkilökohtainen avustaja, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat koneet ja laitteet, autoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä mahdollisesti muut palvelut. Vammaispalvelulaissa ja -asetuksessa eri palvelujen järjestämisen edellytyksiksi säädettyjä vammaisen ja vaikeavammaisen määritelmiä tulkitaan siten, että tosiasiallisesti vammaisuutensa vuoksi vammaispalvelulaissa tarkoitettujen palvelujen tarpeessa olevat henkilöt myös pääsevät palvelujen piiriin. Sosiaali- ja terveystoimelle muistutetaan: Otetaan vaikeavammaisuuden arvioinnissa huomioon hakijan oma näkemys ja kokemus sairaudesta tai vammasta. 5.3 Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisen asiakkaan toimintakyky ja perheiden tuentarve on palveluiden järjestämisen lähtökohta. Järvenpäässä kehitysvammapalveluiden tavoitteena on, että kehitysvammainen henkilö voisi asua omassa kotikunnassaan ja käyttää ensisijaisesti kunnan peruspalveluja kuten terveydenhuoltoa. Peruspalveluiden lisäksi kehitysvammaiselle voidaan myöntää hänen tarvitsemiaan palveluja kehitysvammaisten erityishuoltona. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi työ- ja päivätoiminta, asumispalvelut sekä kehitysvammaisten neuvolapalvelut. Asiakaslähtöisellä palveluohjauksella, yksilöllisillä palvelusuunnitelmilla ja riittävillä asumispalveluilla ja resursseilla turvataan kehitysvammaisen henkilön mahdollisimman itsenäinen elämä. Toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Kehitysvammahuolto kehittää yhteistyötä ja uusia malleja välttämättömien asumispalveluiden lisäämiseksi. Tiivistetään alueellista yhteistyötä Kehitysvammaisten asumispalveluiden kehittämiseksi ja lisäämiseksi

15 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalveluiden järjestämisvelvollisuus koskee jokapäiväiseen elämään liittyviä kuljetuksia, joilla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvia kuljetuksia tai lähikuntiin ulottuvia kuljetuksia. Järvenpään kuljetuspalvelualue on Järvenpään lisäksi, Kerava Tuusula, Sipoo ja Mäntsälä. Lisäksi asiakas voi erityisperustein vaihtaa kaksi edestakaista kuljetuspalvelualueen matkaa yhteen edestakaiseen Helsingin matkaan kerran kuukaudessa. Kuljetuspalvelun tavoitteena on edistää vammaisten järvenpääläisten tasaarvoista liikkumista järjestämällä heille liikkumismahdollisuus lähes samoin yksilöllisin kustannuksin kuin joukkoliikennettä käyttäville järvenpääläisille. Sampo kutsujoukkoliikennettä ohjataan käyttämään henkilöt, jotka eivät ole vaikeavammaisia. Tekniselle toimelle esitetään: Kehitetään Sampo-liikenteen välityspalvelua. Laajennetaan Sampo-liikennettä sunnuntai-päiville. Selvitetään kuljetuspalvelualueen laajentamista ja parannetaan yksilöllisiä mahdollisuuksia useampiin Helsingin matkoihin. 5.5 Tulkkipalvelut Oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on yksi ihmisen perusoikeuksista. Kommunikaation avulla tyydytetään inhimillisiä tarpeita. Tulkkaus, kommunikaation apuvälineet ja tiedonsaanti ovat vammaiselle henkilölle välttämättömiä yhdenvertaisuuden osatekijöitä. Tulkkauksen muotoja ovat mm. viittomakielen tulkkaus, puheen tulkkaus ja kirjoitustulkkaus. Puhetta korvaavien menetelmien käytöstä työ- ja päivätoiminnassa on saatu kaupungin laatupalkinto. Vammaisilla on samanlaiset mahdollisuudet kommunikointiin ja tiedonsaantiin kuin muillakin järvenpääläisillä. Riittävien tulkkauspalvelujen avulla vammainen ihminen voi opiskella, tehdä työtä ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

16 15 Toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Varaudutaan lain muutoksen vaatimiin tulkkipalveluiden määrien lisäämisiin Selvitetään mahdollisuuksia puhevammaisten tulkkipalvelujen parantamiseksi Kuuma-yhteistyönä. Kaikille toimialoille esitetään: Otetaan kuulovammaisten erityistarpeet huomioon. 5.6 Asumispalvelut ja palveluasuminen Asumispalveluilla tarkoitetaan erilaisia tuki- ja palvelutoimintoja, jotka mahdollistavat kehitysvammaisen henkilön asumisen. Kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvat asumispalvelumuodot ovat autettu, ohjattu ja tuettu asuminen. Autettu asuminen tapahtuu hoitokodeissa, joissa huolenpito on ympärivuorokautista. Ohjattu asuminen tarkoittaa, että henkilökunta on paikalla vain päiväsaikaan, iltaisin ja viikonloppuisin. Tuetussa asumisessa ohjaaja käy asukkaan luona tarvittaessa. Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen tarkoittaa itsenäistä asumista, riittäviä asumispalveluja ja hyvää, tarvittaessa ympärivuorokautista asumisturvallisuutta. Asunnon muutostöillä ja asuntoon kuuluvilla välineillä tuetaan itsenäistä suoriutumista kodissa tai muussa asumisessa. Toimenpiteitä voivat olla esim. esteiden poistaminen, nostolaitteet, hälyttimet, tarkoituksenmukaiset ratkaisut esim. keittiössä ym. tekniset ratkaisut. Asumispalvelusäätiö ASPA kartoitti vuonna 2005 kehitysvammaisten ihmisten, vaikeavammaisten ihmisten sekä mielenterveyskuntoutujien asumisen palvelutarpeita Keski-Uudellamaalla. Raportin mukaan suurimmat haitat asumisessa olivat yksinäisyys, vaikeus tarttua asioihin, ulos lähtemisen psyykkinen vaikeus, avun ja tuen puute sekä taloudelliset vaikeudet. Kartoituksessa ilmeni myös selkeä palveluasumisen lisätarve koko alueella. Vammaisen henkilön asuminen turvataan ensisijaisesti palveluasumisena omassa kodissa riittävillä palveluilla, avustajatoiminnan ja kotihoidon avulla. Asumista tukevat palvelut toteutetaan yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Pitkän tähtäimen suunnittelussa laitosasuminen korvataan kodinomaisella asumisella.

17 16 Toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Lisätään palveluasumispaikkoja ja taataan riittävin tukipalveluin vammaiselle henkilölle mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Vammaisten sekä heidän omaistensa jaksamista tuetaan takaamalla lisää kodin ulkopuolisia asumisjaksoja niitä tarvitseville. Itsenäisen asumisen tukemiseksi lisätään asumisharjoittelupaikkoja, asumisvalmennusta tai asumisohjaajan tukea. 5.7 Kotihoito Kotihoito tarjoaa henkilökohtaista hoitoa ja hoivaa vanhuksille, vammaisille, sairaille ja pitkäaikaissairaille sekä huolehtii kotona selviytymistä edistävien tukipalvelujen järjestämisestä. Ympärivuorokautisten palvelujen tarkoituksena on tukea ja edistää kotona selviytymistä mahdollisimman kauan. Palveluiden onnistunut toteutuminen edellyttää asiakkaan yksilöllisen elämäntilanteen huomioon ottamista. Yksilöllisellä ja asiakaslähtöisellä toiminnalla ja kuntoutumista edistävällä työtavalla vahvistetaan yksilön voimavaroja ja parannetaan elämänlaatua. Asiakaskohtainen palvelun sisältö suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisella tiimityöskentelyllä yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Kotihoidolla on käytettävissään lääkäri-, toimintaterapia-, fysioterapia-, lääkehuolto- ja muut tarvittavat asiantuntijapalvelut. Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Kotihoidossa toimivalle henkilöstölle järjestetään koulutusta ja tukea. Vammaispalvelut ja kotihoito tiivistävät yhteistyötä 5.8 Henkilökohtainen avustaja Vaikeavammaisen henkilön itsenäistä ja omaehtoista elämää tuetaan henkilökohtaisen avustajan avulla. Vammaista henkilöä avustetaan päivittäisissä toiminnoissa kotona ja kodin ulkopuolella esim. asioiden hoitamisessa, opiskelussa, työssä, harrastuksissa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Henkilökohtaisen avustajapalvelun tarve ja saajien määrä on viime vuosina selkeäsi kasvanut. Tarpeen oletetaan edelleen kasvavan. Järvenpäässä on ollut suunnitteilla avustajien sijaisrinkitoiminta. Vaikeavammainen ihminen on suuressa pulassa hänen avustajansa esim.

18 17 sairastuessa äkillisesti. Vammaislainsäädännön uudistamistyö on käynnissä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valtioneuvoston selonteossa (2006) hallitus esittää, että uuden vammaislain valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittämiseen. Vammaisjärjestöt ajavat henkilökohtaista avustajapalvelua subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaisille henkilöille. Henkilökohtainen avustajajärjestelmä palvelee vaikeavammaisia henkilöitä lisäten heidän omaa valinnanvapautta ja itsenäisyyttä. Kehitetään avustajien sijaisjärjestelmä, josta hyötyvät kaikki osapuolet. Seurataan lakiuudistuksen edistymistä ja varaudutaan mahdollisiin muutostarpeisiin henkilökohtaisen avustajajärjestelmän muutosten varalle. Toimenpide-ehdotus Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Aloitetaan henkilökohtaisten avustajien sijaisrinkitoiminta yhteistyössä Setlementti Louhelan ja Kuuma-kuntien kanssa. 5.9 Omaishoito Omaiset hoitavat usein vammaista henkilöä, jolloin kunta voi maksaa hoitajalle omaishoidon tukea. Lisäksi kunnan tulee järjestää hoidon tukemiseksi erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Omaishoidontuki edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen, joka perustuu hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Omaishoitoa kehitetään osana kotihoitoa. Omaishoitajia ohjataan sekä neuvotaan ja heidän jaksamistaan tuetaan vapaapäivin ja erilaisin virkistyskeinoin. Varaudutaan lakiuudistukseen kolmannesta vapaapäivästä. Lyhytaikaishoitopaikkoja on riittävästi. Toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Lisätään Intervallihoitopaikkoja merkittävästi. Tuentarve kasvaa suureen ikäluokkaan kuuluvien asiakkaiden sekä omaishoitajien ikääntyessä. Kehitetään etsivää työmuotoa ja ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä, jotta omaishoitajatilanteessa olevat hakeutuisivat riittävän ajoissa palveluiden piiriin.

19 18 Kiinnitetään huomiota omaisten jaksamisen tukemiseen kehittämällä ja lisäämällä heille kohdistettua tukea ja virkistystä Terveys- ja kuntoutuspalvelut Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän perustan. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveydenhuolto on osa tätä toimintaa. Vammaiset asioivat terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa samoin periaattein kuin muutkin kuntalaiset. Kun perusterveydenhuollon lääkinnälliseen kuntoutukseen varataan riittävästi määrärahoja, kalliimpien hoitopaikkojen tarve vähenee. Lääkinnällisellä kuntoutuksella ja siihen läheisesti liittyvällä apuvälineiden hankinnalla pyritään fyysisen tai psyykkisen toimintakyvyn parantamiseen tai säilyttämiseen. Jos vammainen on laitoshoidossa, apuvälineiden hankinta kuuluu laitokselle, ellei kyse ole hyvin yksilöllisestä apuvälineestä. Kotona tai siihen rinnastettavissa olevassa asuinyksikössä asuville apuvälineen hankkii terveydenhuolto lääkinnällisenä kuntoutuksena. Hoitoketjut toimivat saumattomasti asiakkaan omasta aktiivisuudesta riippumatta. Terveyskeskuksella, sosiaalipalveluilla ja muilla tahoilla on sovitut periaatteet, joiden mukaan jokainen taho huolehtii siitä, että asiakkaan kannalta tarkoituksenmukainen hoito toteutuu. Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Lisätään yhteistyötä terveyskeskuksen ja vammaispalveluiden sekä omaishoidon palveluohjauksen kanssa. Varataan riittävästi määrärahoja lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lisätään lyhytaikaishoitopaikkoja Etsitään keinoja sopeutumisvalmennuksen mahdollisuuksien parantamiseksi Mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveyspalveluissa ensisijaisena hoitotasona ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden peruspalvelut ja sen jälkeen tarvittaessa ensisijaisesti erikoispalveluiden avohoito. Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää

20 19 päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä. Järvenpäässä päihdetyö ja mielenterveyspalvelut kuuluvat terveydenhuollon palveluihin. Palveluja annettaessa asiakasta neuvotaan ja autetaan ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia. Päihdehuollon toteuttaminen edellyttää eri viranomaisten ja yhteisöjen tiivistä yhteistyötä. Keskeiset hoidon eettiset periaatteet ja potilaan oikeudet toteutuvat palveluissa. Työntekijöillä on asenteellinen valmius ja riittävä tietotaito tunnistaa ja kohdata psykososiaalista/henkistä tukea ja ammatillista apua tarvitsevat asiakkaat. Tarvittaessa potilas ohjataan elämäntilanteensa ja ongelmiensa kannalta tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Toimenpide-ehdotukset Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Kehitetään Mielenterveys- ja päihdetyön valmiuksia vammaisasiakkaiden kokonaiskuntoutukseen osallistumalla erityiskoulutuksiin. Tiivistetään verkosto- ja muuta yhteistyötä kaupungin Vammaispalvelujen sekä vammais- ja omaisjärjestöjen kanssa Sosiaalityö Sosiaalityön tehtävänä on tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään sosiaalisista ongelmistaan ja edistämään kuntalaisten turvallisuutta ja toimintakykyä. Sosiaalityöhön kuuluvat perhetyö, lastensuojelu, lastenhuolto- ja tapaamisoikeusasiat, elatustuki, toimeentuloasiat ja työllistämistoiminta sekä yleinen edunvalvonta. Perhesosiaalityöntekijät vastaavat lastensuojelusta, lastensuojeluasiakkaidensa toimeentulotuesta sekä heidän aikuissosiaalityöstä. Toimeentulotuki on tarkoitettu täydentämään henkilön toimeentuloturvaa silloin, kun tulot eivät riitä kohtuulliseen toimeentuloon. Esimerkiksi asumispalveluyksikössä asuminen saattaa johtaa toimeentulotuen tarpeeseen. Yleisesti vammaisten henkilöiden tulotaso on alhaisempi kuin väestöllä keskimäärin. Vammaisen asiakkaan hakiessa toimeentulotukea, selvitetään ensin, voiko hän saada ensisijaisen etuuden muulta kuten Kelasta, vakuutuslaitoksista tai vammaispalvelulain mukaisesti. Toimivat rakenteet ja ammattitaitoinen hyvinvoiva henkilökunta, joka tekee työtään asiakaslähtöisesti yhteistyössä asiakkaan ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

21 20 Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Tiivistetään Vammaispalveluiden sekä perhe- ja aikuissosiaalityön yhteistyötä Työ- ja päivätoimintapalvelut Myllytien työ- ja toimintakeskus järjestää työtoimintaa kehitysvammaisille ja toimintarajoitteisille ihmisille. Toiminta on monimuotoista, mutta tarvetta on useampien vammaisryhmien tarpeen mukaiseen toimintaan. Kunnan on huolehdittava vammaisen henkilöiden työllistämistä tukevan toiminnan ja vammaisten henkilöiden työtoiminnan järjestämisestä. Työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus ja muiden tukitoimien järjestämistä. Työ on keskeinen tapa lisätä osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Monipuolinen ja eri vammaisryhmät huomioonottava työ- ja päivätoiminta. Myös muiden vammaisten kuin kehitysvammaisten päivätoiminnassa on valinnan mahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveystoimelle esitetään: Kehitetään yhteistyötä esim. paikallisten yritysten kanssa ja alueellisesti erilaisten toimintojen/työtehtävien kehittämiseksi Työllisyysasiat On yhteiskunnallisestikin kannattavaa ottaa vammaisten ihmisten osaaminen ja voimavarat käyttöön niin ansiotyössä kuin vaihtoehtoisissa työ- ja toimintamuodoissa. Työllistymisen tavoitteena on vammaisten työllistyminen ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille. Useimmat vammaiset henkilöt pystyvät tekemään työtä, kun olosuhteet on tehty suotuisiksi. Työssäkäynti helpottaa omaa toimeentuloa ja vähentää yhteiskunnalta tarvittavaa tukea. Työllistymistä tuetaan myös Kansaneläkelaitoksen ja muiden tahojen järjestämän tai rahoittaman kuntoutuksen, työkunnon tutkimusten, valmennuksen, työkokeilujen, työharjoittelun, kurssien ja koulutuksen kautta.

22 21 Vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistymistä tuetaan työhallinnon, sosiaalipalveluiden ja muiden tahojen tiiviinä yhteistyönä. Jos vammaisen henkilön sijoittuminen avoimille työmarkkinoille ei ole mahdollista, varmistetaan henkilön työllistyminen tukityöllistämisellä tai työtoiminnalla. Kaupunginhallitukselle ja työvoimahallinnolle esitetään: Lisätään resursseja vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Yleishallinnolle esitetään: Työllistetään omiin toimipisteisiin vammaisia ja vajaakuntoisia henkilöitä kuntouttavan työn ja tukityöllistämisen kautta. Tuetaan ja kannustetaan yksityistä sektoria tukityöllistämiseen sekä sosiaaliseen yrittäjyyteen. 6. KULTTUURI JA VAPAA-AIKA Vammaisuus ei saa olla esteenä vapaa-ajan palveluihin osallistumiselle. Jokaisen kuntalaisten pitää voida ensisijaisesti osallistua kaikkiin kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin. Vammaisten mahdollisuutta monenlaiseen harrasteliikuntaan tulee parantaa. Erityisliikunnan ohjaus on tärkeää säilyttää, mutta sitä ei kuitenkaan saa erottaa muusta terveysliikunnasta, vaan on pyrittävä tehostamaan yhteistyötä erityisliikunnan ja muun liikunnan välillä. Myllytien työ- ja toimintakeskus ja Kivipuiston palvelusäätiö ovat kaikkien järvenpääläisten vammaisten ja 60 vuotta täyttäneiden eläkeläisten omia virkistyspaikkoja. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä Myllytien työ- ja toimintakeskuksen tiloja annetaan sosiaali- ja terveystoimeen liittyville järjestöille käyttöön. Kymmenen eri vammaisjärjestöä/kerhoa on ottanut Myllytien toimintakeskuksen säännölliseksi kokoontumispaikakseen. Kirjastolla ja työväenopistolla on erityisryhmille suunnattuja palveluja. Maksuton kotipalvelu muun muassa on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät vamman tai sairauden vuoksi voi asioida kirjastossa. Vuosina toteutetaan kaupunkitutkimus, jonka yhtenä kohderyhmänä ovat vammaiset järvenpääläiset. Tutkimustulosten perusteella kehitetään kulttuuripalveluja huomioiden vammaisryhmien erityistarpeet. Nuorten vammaisten kynnys osallistua esimerkiksi nuorisotalojen toimintaan on suuri. He toivovat mahdollisuuksia viettää aikaa yleisissä nuorten paikoissa, mutta tarvitsevat tukea osallistumiseen.

23 22 Kaikki vapaa-aikapalvelut ja niiden järjestämispaikat soveltuvat jokaisen kuntalaisten käyttöön. Järvenpäässä kiinnitetään erityistä huomiota nuorille vammaisille järjestettävään vapaa-ajan toimintaan sekä erityisliikunnan ja muun liikunnan toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Toimenpide-ehdotus Sivistystoimelle esitetään: Edistetään yhteistyötä Nuorisopalvelujen ja Vammaispalveluiden välillä ja eri vammaisjärjestöjen sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Edistetään kirjaston ja työväenopiston palvelujen soveltuvuutta kaikille kuntalaisille. Tekniselle toimelle esitetään: Kehitetään liikuntapalveluja myös vammaisille sopiviksi. Varmistetaan kaikkien kulttuuri- ja liikuntapaikkojen esteettömyys. 7. VAMMAISNEUVOSTO Järvenpään vammaisneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Vammaisneuvoston tehtävänä on seurata ja edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin. Neuvosto tekee aloitteita ja esityksiä sekä huolehtii käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta. Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa kaupungissa. Vammaisneuvosto seuraa kunnallishallinnon päätöksentekoa vammaisten kannalta ja edistää vammaisten mahdollisuutta osallistua siihen. Vammaisneuvosto osallistuu kaavoituksen ja suunnittelun vaikuttamiseen kaavalausuntojen muodossa. Vammaisneuvoston asiantuntemusta hyödynnetään jo asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Vammaisneuvostolta pyydetään lausunnot kaikissa kaavoitukseen, rakentamiseen, liikkumiseen ja erilaisiin tukipalveluihin liittyvissä asioissa.

24 23 Vammaisneuvostolle esitetään: Huomioidaan toiminnassa kaikkien ikäluokkien tarpeet. Vammaisneuvostossa tulisi olla 1-2 nuorisojäsentä. Seurataan vammaispoliittisen ohjelman toteutumista. Siirretään Vammaisneuvoston kokousten pöytäkirjat kaupungin kotisivuille. Seurataan kaupungin kotisivujen ajan tasalla olemista vammaispalvelujen osalta. Kutsutaan vammaisjärjestöt koolle vähintään kerran toimikaudessa keskustelemaan ja ideoimaan vammaisneuvoston toimintaa. Yleishallinnolle esitetään: Varataan Vammaisneuvostolle oma momentti budjettiin. Vahvistetaan Vammaisneuvoston asemaa vammaispoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana. 8. VAMMAISJÄRJESTÖT Vammaisjärjestöt ovat oman erityisalueensa asiantuntijoita ja ne ovat tärkeä osa palvelujärjestelmää. Vammaisjärjestöjen toiminnan tarkoituksena on oman jäsenkunnan sekä oman alansa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden aseman parantaminen elämän kaikilla osa-alueilla. Vammaisjärjestöt tuottavat palveluja ja järjestävät kuntoutus-, virkistys-, liikunta-, neuvonta-, tiedotus ym. toimintaa. Vertaistuen mahdollistaminen on yksi järjestöjen perustehtävistä. Sillä on erittäin tärkeä merkitys vammaisen ihmisen voimaantumisprosessissa. Vammaisjärjestöjen asiantuntemusta käytetään hyödyksi toimintojen suunnittelussa sekä toteutuksessa. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö kaupungin kanssa ovat suunnitelmallista. Vammaisjärjestöille esitetään: Tiedotetaan toiminnasta aktiivisesti terveyskeskuksen ja kaupungin viranhaltijoille sekä mahdollisuuksien mukaan kaikille kuntalaisille. Tehdään yksilöityjä esityksiä tekniselle toimelle tarvittavista toimenpiteistä.

25 24 Kaikille toimialoille ja järjestöille esitetään: Kehitetään viranhaltijoiden ja vammaisjärjestöjen yhteistyötä ja hyödynnetään keskinäistä osaamista. Jatketaan seudullista yhteistyötä Kuka vaikuttaa -hankkeessa luoduilla yhteyksillä ja toimintamalleilla. Kaupunginhallitukselle esitetään: Myönnetään vammaisjärjestöille toiminta-avustusta jäsenmäärän sekä toiminnan perusteella. 9. SEURAKUNNAN PALVELUT Kasteiden, vihkimisten ja hautajaisten kautta seurakunta kohtaa lähes kaikki järvenpääläiset. Rippikoulu tavoittaa myös suurimman osan nuorista. Seurakunta on mukana ihmisten arjessa kouluissa ja oppilaitoksissa, päiväkodeissa, työpaikoilla, hoitolaitoksissa ja vanhainkodeissa. Seurakunnan palveluiden tulisi olla avoimia ja esteettömiä kaikille palveluita käyttäville. Seurakunnan ja kaupungin eri hallintokuntien tulisi kehittää yhteistyötä vammaisten ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Järvenpään Seurakunnan tiloihin ja kirkkoon pääsy sekä tilaisuuksiin osallistuminen on esteetöntä. Vammaisten ihmisten tarpeet huomioidaan ja yhteistyö Vammaispalveluiden kanssa on tiivistä. Järvenpään Seurakunnalle esitetään: Lisätään Diakoniakäyntejä vammaisten kotiin. 10. KELAN PALVELUT Kelan (www.kela.fi) etuudet ovat samat kaikille kansalaisille. Vammaisille tarkoitettuja ovat erityisesti vammaisten-, eläkkeensaajan hoitotuki, kuntoutuspalvelut ja pitkäaikaisesti sairaan lapsen hoitotuki. Kelan sanomat tiedottaa palveluista. Lehti postitetaan jokaiseen kotiin. Virkailijat käyvät pyynnöstä puhumassa palveluista esimerkiksi järjestöjen tilaisuuksissa.

26 25 Kelan Järvenpään toimistolle esitetään: Otetaan huomioon selkokielisyys kaikessa tiedotuksessa ja korostetaan selkokielisyyden tarpeellisuutta Kelan kaikessa tiedotuksessa valtakunnankin tasolla. 11. LAATUSUOSITUKSET JA KEHITTÄMISOHJELMAT Palveluiden laadun takaamiseksi on valtakunnallisesti laadittu eri alojen laatusuosituksia, joita on hyvä seurata ja pyrkiä noudattamaan kunnallisessa päätöksenteossa. Vuonna 2003 alkanut Kuuma-kuntien yhteistyö on tuottanut monia kehityshankkeita. Toukokuussa 2006 päätettiin Sosiaali- ja terveysalan seututarkasteluun ottaa muun muassa vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto, kuntoutus- ja apuvälinetoiminta, päihdehuolto ja mielenterveyspalvelut, informaatio- ja kommunikaatiopalvelut sekä vanhuspalvelut. Myös joukkoliikenteen mittava kehittäminen on työn alla samoin kuten nuorisotyö sekä erityisopetus ja nuorten työllistymiseen liittyvät asiat. Kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon valtakunnalliset laatusuositukset, joita ovat vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus, mielenterveyspalveluiden laatusuositus ja apuvälineiden laatusuositus. Kaupungin viranhaltijat osallistuvat Kuuma-hankkeisiin, ja hyödyntävät niiden tuotokset. Kaikissa kehittämisohjelmissa varmistetaan vammaisten ihmisten tarpeet. Vammaisneuvostolle esitetään: Seurataan vuosittain, että edellä mainitut laatusuositukset ja kehittämisohjelmat on otettu huomioon hallinto-, sivistys-, sosiaali- ja ympäristöpalveluiden sekä terveyskeskuksen toiminnan suunnittelussa.

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 ASIAKKUUS Kehitysvammapalveluiden Vammaispalveluiden Omaishoidon Asiakkaan kotikunta: 2 PALVELUSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot