Timo Hietala on innokas kokeilija. Radiot rynnistivät nettiin TEOSTON ASIAKASLEHTI Astrid Swan KIIHKOA JA SÄRMÄÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Timo Hietala on innokas kokeilija. Radiot rynnistivät nettiin TEOSTON ASIAKASLEHTI 1 2008. Astrid Swan KIIHKOA JA SÄRMÄÄ"

Transkriptio

1 Timo Hietala on innokas kokeilija Radiot rynnistivät nettiin TEOSTON ASIAKASLEHTI Astrid Swan KIIHKOA JA SÄRMÄÄ

2 Pääkirjoitus 1/08 Tässä numerossa Ketterä kahdeksankymppinen katsoo eteenpäin Säveltäjät ja musiikin kustantajat allekirjoittivat aatteellisen yhdistyksensä Teoston perustamiskirjan Dinosaurusoireista ei ole tietoakaan. Ketterä kahdeksankymppinen on saanut maailmalla ansaittua huomiota tehokkuudestaan. Music & Copyright -lehden tammikuisen numeron selvityksessä muun muassa verrattiin eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kuluprosentteja. Teosto kipusi listan ykköseksi pienimmillä 10,4 prosentin kuluilla. Kärkipaikka on erinomainen saavutus. Peräti loistosuoritus, kun otetaan huomioon suomalaisten musiikkimarkkinoiden pienuus ja ulkomaantulojen suhteellisen vähäinen osuus kaikista tuloista verrattuna vaikkapa Ruotsin tai Britannian vastaaviin järjestöihin. Vuonna 2007 keräämistään musiikin esityskorvauksista Teosto jakaa kotimaisille ja ulkomaisille oikeudenomistajilleen 35,7 miljoonaa euroa eli lähes 90 prosenttia; henkilökohtaisina tilityksinä 84,3 prosenttia ja 5,3 prosenttia suomalaisen musiikin monimuotoisuuden ja viennin edistämiseen. Eli mitä kurinalaisemmat kulut, sitä runsaammin jaettavaa. Musiikkimarkkinoilla tapahtui viime vuonna monenlaista myönteistä. Teoston keräämät suomalaisen musiikin esityskorvaukset ulkomailta ylittivät ensi kerran kolmen miljoonan rajan. Ulkomaantulot kertyivät 42 maasta. Suomalainen Teosto jakaa oikeudenomistajilleen lähes 90 prosenttia keräämistään esityskorvauksista. musiikki soi varsin eksoottisissakin ympäristöissä. Konsertit, festivaalit ja muut elävän musiikin tapahtumat vetivät valtavat yleisöt. Ilmiö näkyi myös muualla kuin Suomessa. Ihmiset hakevat elämyksiä ja yhteisöllisyyttä Internetin ulkopuoleltakin. Konserttibuumi ei onneksi näytä jäävän kertaluonteiseksi. Tällekin vuodelle on jo tiedossa loppuunmyytyjä musiikin megatapahtumia. Teosto solmi kaupallisten TV-yhtiöiden Nelosen sekä MTV:n ja Subtv:n kanssa pitkäaikaisiksi tarkoitetut sopimukset, jotka kattavat kaiken musiikinkäytön niiden kanavien televisiolähetyksissä ja uusissa jakeluteissä. Liikevaihtoon sidotut sopimukset koskevat myös mobiilitelevisiota. Jos uusista jakeluteistä syntyy tulovirtoja, saavat myös musiikin tekijät ja kustantajat kasvusta osansa. Kansainväliselle nettiradiotoiminnalle syntyi vahvoja kotimaisia vaihtoehtoja, kun Teosto ja Suomen Radioiden Liitto sopivat kesäkuussa musiikin käytöstä radioasemien nettisivuilla. Vuoden lopulla luvan hakeneita kotimaisia nettiradioita oli parisenkymmentä. Viime vuosi kirjautuu positiivisena Teoston pitkään historiaan. Mutta Teostossa katsotaan ennen kaikkea eteenpäin ja juhlavuosikin kuluu töitä tekemällä. Työn keskiössä ovat asiakkaat: säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja musiikin kustantajat sekä musiikin monenlaiset käyttäjät. Juhlavuosi kuitenkin kuuluu. Musiikin ystäville on kotisivuilta teosto.fi tarjolla neliosainen ohjelmasarja, jonka teemoina ovat musiikin tekeminen ja tekijyys, teoksen elämä ja tulkinta, tyylien maailma sekä kulttuurien vuorovaikutus. Pääasiallinen sisältö ohjelmissa on musiikki. 2 teostory

3 TEOSTORY on Teoston tiedotus- ja asiakaslehti sekä tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Teoston kantaa. 4 8 Astrid Swan haluaa romuttaa naisrockareihin liittyviä mielikuvia. Niklas Bruun ei usko tekijänoikeuslain soveltamisen vaikeutuneen. Julkaisija Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Lauttasaarentie 1, Helsinki puh. (09) , faksi (09) sähköposti: 12 Lähes kaikki suomalaiset radiokanavat ovat nyt myös netissä. 20 Toimitus Satu Kaarenoja (päätoimittaja) Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri) 21 NCB sai Karsten Dyhrbergistä johtoonsa strategin ja kehittäjän. Ulkoasu Topi Saari/Neutron Design 22 Musiikillinen laaja-alaisuus on säveltäjä Timo Hietalan johtotähti. Paino Forssan Kirjapaino Osku ja noiduttu isä opastaa koululaisia tekijänoikeuksien kunnioittamiseen. 80-vuotias Teosto tarjoaa Internetissä ohjelmaa musiikista ja sen tekemisestä. 20 k a n n e n ku v a : m a a r i t ky t ö h a r j u ISSN vuosikerta Teosto on kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyöelimen Cisacin jäsen. teostory

4 astrid swan peruspo tuolla puolen 4 teostory

5 Harmillista on se, että vertailukohteet ovat lähes aina muita naisia ja kaikki on muutenkin kovin naissitä ja naistätä. pin Astrid kolmen vuoden takaisen debyyttilevy Poverinan aikoihin laulajalauluntekijä Astrid Swanista puhut- Jo tiin kotimaisissa musiikkipiireissä. Tänä keväänä hänestä Swan laulaa ja soittaa pianoa, mutta tuikitavalliseksi hempeilijäksi häntä ei kannata yrittääkään leimata. Väkevän uutuuslevyn julkaisseen naisen rytmisessä rockissa riittää kiihkoa ja särmää. t e k s t i to m i nor d l u n d k u v a t ma a r i t ky t ö h a r j u puhutaan vielä enemmän. Syynä kuhinaan on vahva ja kunnianhimoinen kakkosalbumi Spartan Picnic, jolla 26-vuotias helsinkiläisartisti on lähtenyt haastamaan itseään uusin tavoin. Tarkoituksena oli tehdä rockaava ja monipuolinen uutuuskiekko, joka ei istuisi kaikkein perinteisimpään kuvaan koskettimien äärellä hempeästi huokailevasta naisartistista. Kyseiset mielleyhtymät lähinnä ärsyttävät artistia itseään. Sitä paitsi, levyllä soittaa ihan kokonainen bändi. Levystä välittyy aiempaa rohkeampi vaikutelma, itse asiassa tunnelmaa voisi kuvailla jopa uhkaavaksi. Ja juuri sitä stereotypioita karsastava Swan halusikin. Tavanomaisesta poikkea vaa suuntaa on korostettu myös levyn kansivihkosessa, jossa hän poseeraa hätkähdyttävästi kivääri olallaan. teostory

6 Astrid Swan kakkosalbuminsa julkaisukeikalla Ravintola Bellyssä helmikuussa. Musikaalinen tyttö vaihtoi klarinettiin, jota hän soitti opistolla 19-vuotiaaksi asti. Samalla tuli opetelluksi kitaransoiton perusteet. Pianoon oli kuitenkin palaaminen kitaraopiskelun yhteydessä. Kitaran kautta pääsin sellaiseen fiilikseen, että popmusiikkia tekevä voi hyvin olla itseoppinut. Suuri idolini tuolloin oli Susanne Vega, joka ei ollut koskaan opiskellut musiikkia. Se oli mulle iso juttu. Muusikon ura alkoi vähitellen urjeta ja englanniksi laulavasta Joutsenosta kehkeytyi luontevasti Swan. Hän myöntää, että hommia aloitellessa Vegan ja muiden kouluttamattomien poppareiden antama esimerkki tuli tarpeeseen. Nykyään edellytetään yhä useammin, että kaiken osaamisen takana on oltava legitiimi koulutus. Täkäläisessä titteliyhteiskunnassa eläminen on välillä raastavaa. Välillä tuntuu, ettei voi tehdä oikein mitään, jos ei ole sitä paperia kourassa. Siksi vaatikin aluksi rohkeutta ryhtyä kirjoittamaan biisejä, Swan muistelee. On pianorockarilla silti koulutuksellisiakin ansioita, tosin ei suoranaisesti musiikin maailmasta. Helsingin yliopiston naistutkimuksen laitokselle paraikaa gradua tekevä Swan on tutkinut traagisen kirjailija-runoilija Sylvia Plathin päiväkirjoja. Kuinka ollakaan, 31-vuotiaana itsemurhan tehneen naisen vaikutus näkyy myös Swanin levyllä. Albumin avaavassa nimikkobiisissä viitataan suoraan Plathin Daddyrunon säkeeseen. Mikä Plathin hahmossa kiehtoo? Hänen päiväkirjoistaan välittyy kiintoisa ristiriita. Plath halusi tulla tunnistetuksi runoilijaksi ja kirjailijaksi ja päästä sitä kautta taiteilijapiireihin. Toisaalta hänen yhteiskunnallinen roolinsa 1950-luvun Amerikassa olisi ollut kotiäiti, jolle olisi pitänyt riittää se, että hänen miehensä oli runoilija. Swan toteaa, että Plath sai tavallaan molemmat. Sama Harmillista on se, että vertailukohteet ovat lähes aina muita naisia ja kaikki on muutenkin kovin nais-sitä ja nais-tätä. Raikkaan rytmikäs ja tehokkaasti eri tyylisuuntia yhdistelevä Spartan Picnic on ollut kriitikoiden mieleen. Albumi on napsinut järjestään neljää tähteä merkittävimmistä kotimaisista rockmedioista. Swan myöntää tutustuneensa hengentuotteelleen langetettuihin tuomioihin. Ennen mulla oli periaate, etten lue kritiikkejä, mutta käytännössä se on ollut aina mahdotonta. Toki noista neljän tähden arvioista pitäisi olla kiitollinen, mutta olen silti suhtautunut niihin tosi kriittisesti. Olen jopa ajatellut, että vieläkään ei tullut sitä viittä tähteä, kiitos vaan, hän naurahtaa. Haastattelun jälkeen käy kuitenkin ilmi, että verkkosivusto Mesta.netin kriitikko on katsonut Spartan Picnicin viiden tähden arvoiseksi tapaukseksi. Tässä suhteessa Swan voi siis huokaista helpotuksesta. Yksi tavoite on taas saavutettu. Ilman papereitakin pärjää Swan voisi oikeastaan viettää tänä vuonna 20-vuotistaiteilijajuhlaansa. Parikymmentä vuotta sitten 6-vuotias Astrid Joutseno nimittäin sai isovanhemmiltaan lahjaksi pianon. Soittotunneilla hän kävi 11-vuotiaaksi asti, kunnes musiikkiopistoon pyrittäessä todettiin suoraan, että piano ei ole hänelle kaikkein soveliain instrumentti. ristiriita kuitenkin eli alituiseen hänen elämässään ja teksteissään. Tuohon aikaan luovan naisen rooli suhteessa keskiluokkaisen valkoisen amerikkalaisnaisen rooliin oli aika kinkkistä. Swan on huomannut itsessään samansuuntaisia asioita, jotka liittyvät siihen, miten hänet on otettu vastaan naispuolisena muusikkona ja biisinkirjoittajana. Harmillista on se, että vertailukohteet ovat lähes aina muita naisia ja kaikki on muutenkin kovin nais-sitä ja nais-tätä. 6 teostory

7 Toisissa tilanteissa naiseudesta voi olla popin kentällä selvää etua, mutta Swanin mielestä naisartisteihin kohdistetut vaatimukset voivat toisaalta kasvaa aika näännyttäviin mittasuhteisiin. Tuntuu, että jos nainen haluaa tehdä itsenäisesti enemmän kuin olla vaikkapa popyhtyeen keulakuva, hänen pitää usein suorittaa normaalia korkeammalla tasolla. Ei silti, parempaan suuntaan on menty. Nykyään naisetkin voivat realistisesti ylipäänsä ajatella ryhtyvänsä koko alalle. Ulkomaille mielitään Swan on alusta asti halajanut kansainvälisille markkinoille. Tällä hetkellä plakkarissa on kahden albumin lisenssisopimus yhdysvaltalaisen Minty Fresh -indieyhtiön kanssa. Euroopan puolellakin tapahtuu. Vastikään hän vieraili Ranskan Cannesissa järjestetyssä Midemissä, joka tunnetaan maailman suurimpana musiikkiteollisuuden tapahtumana. Swan kehuu oman messukeikkansa sujuneen erinomaisesti. Siitä ei kuitenkaan ole vielä tarkempaa tietoa, mitä Cannesin-reissu mahdollisesti tulevaisuudessa poikii. Swanin tavoitteet kansainvälisten kuvioiden suhteen ovat kuitenkin jo hyvin hahmoteltuina. Kun nyt myisi sen verran levyjä, biisejä ja keikkoja, että voisi tehdä niitä lisää ja kehittyä tässä hommassa. Tietenkin olisi myös mielekästä tulla toimeen musiikilla. Toistaiseksi olen elänyt opintotuella ja musiikin tekemisestä satunnaisesti irronneilla tuloilla. Paraikaa taloudellista pääomaa kertyy muun muassa Spartan Picnic -rallien lupaavasti käynnistyneellä radiosoitolla, levymyynnillä ja tietenkin keikkailulla. Haastattelupäivän iltana Swanilla on luvassa levynjulkkarikeikka helsinkiläisessä ravintola Bellyssä. Artisti joutuu itsekin hieman hämmentyneenä myöntämään, että vähän jännittää. On nähtävästi helpompaa mennä Cannesiin keikalle kuin Uudenmaankadulle Helsinkiin, hän naureskelee. teostory

8 Niklas Bruun: Tekijänoikeuslain soveltaminen ei ole vaikeutunut Professori Niklas Bruun on tekijänoikeuden monessa yhteydessä tunnustettu ja käytetty asiantuntija. Hän on sekä lakia tulkitsevan tekijänoikeusneuvoston että lain uudistamistarpeita pohtivan tekijänoikeustoimikunnan puheenjohtaja. Miltä nykyinen keskustelu lain tiimoilla hänestä näyttää? t e k s t i he i k k i jo k i n e n k u v a t ja k k e ni k k a r i n e n asioiden julkisuuskuvassa on hurjasti Tekijänoikeus- ristiriitoja, Bruun sanoo. Tilanne on uusi. Aiemmin tekijänoikeuksien loukkaajat ovat olleet yleensä yrityksiä, jotka perustavat toimintansa laittomaan aineistoon. Nyt mukaan on tullut kuluttajakysymys: jokainen voi kotona ladata 8 teostory

9 Tilanteeseen liittyy voimakas ristiriita musiikkiteollisuuden ja nuoren Internetsukupolven välillä. OSIN kyseessä ON aito ristiriita, jossa maailmankuvat ovat vastakkain. itselleen musiikkia ja elokuvia. Tämä on nostanut aiheen uudella lailla julkisuuteen, Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professori Bruun sanoo. Siihen liittyy voimakas ristiriita musiikkiteollisuuden ja nuoren Internet-sukupolven välillä. Ei voi kiistää, ettei siinä osin olisi kyseessä aito ristiriita, jossa maailmankuvat ovat vastakkain. Minusta se ei viime kädessä koske sitä, tarvitaanko tekijänoikeuksia, vaan sitä, että musiikkibisnes sopeutuu hitaanlaisesti uuteen mediaympäristöön. Samalla jotkut käyttävät sitä hyväkseen. Ikävää on eikä se voi olla kestävä linja että nostetaan syytteitä nuoria vastaan siitä, että he jakavat musiikkia kavereilleen. Tulee miettiä, miten he saisivat kohtuuhinnalla ja kätevästi aineistoa, mutta siten, että se tuottaa rahaa tekijöille. Se on haaste. Bruun sanoo, että tekijänoikeus on jäänyt syntipukiksi, kun toimivia malleja liiketoiminnan pyörittämiseksi ei ole ollut. Keskustelun tilanne on vähitellen parantumassa. Nyt näitä malleja etsitään eikä vain huudeta rosvot kiinni. Yritykset tarvitsevat kiistatta tekijänoikeuden suojaa. Sen pitäisi olla kaikille tärkeää, se on liiketoiminnan perusjalka. Myös verkossa vapaasti kopioitavaa aineistoa julkaiseva Open Source -liike perustaa toimintamallinsa tekijänoikeuden hyväksymiseen, professori muistuttaa. Hekin edellyttävät, että aineistoa ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin ja sille on annettava avoin käyttö. teostory

10 Hyötyä, mutta ei liiketoimintaa Niklas Bruun korostaa, ettei hän tunne tarkasti yksittäisiä tapauksia, mutta miettii, millä kriteereillä opiskelijoita ja yksittäisiä henkilöitä on vedetty oikeuteen luvattomasta musiikin ja elokuvien välittämisestä verkossa. Kriminaalipoliittisesti se huolestuttaa minua hiukan. Monet heistä eivät toimi bisnesmielessä, vaan haluavat jakaa kivaa musaa ja media mahdollistaa laajan jakelun. Hetkinen, eivätkö he kuitenkin hyödy taloudellisesti siitä, että lataavat musiikin ja elokuvat maksutta käyttöönsä? Kaupasta hankittuina ne maksaisivat heillekin. Teoston tilityksiin. Yksi keräystapa on laitteisiin kohdistuva maksu. Sen ongelma on, että kaikki maksavat yhtä paljon riippumatta siitä, paljonko laitetta käyttävät. Tietokoneiden kovalevylle ulottuvat maksut varmaan kyseenalaistetaan juuri siksi. Kilpailuoikeus osin samalla tontilla Mitä paineita ja muutostarpeita tekijänoikeuslakiin nyt kohdistuu? Euroopan unionissa on haluttu osin puuttua tekijänoikeusjärjestöjen asemaan ja komissiosta esitettiin juuri esiintyvän taiteilijan suoja-ajan pidentämistä 95 vuoteen. Myös tekijänoikeuden suhde kil- Jos ajattelee yksityisen kuluttajan kannalta, voi syntyä kuva, että nyt ollaan rajoittamassa jotakin, joka on ollut aiemmin sallittua, vaikka se johtuu vain uudesta ympäristöstä. Ympäristö muuttuu monimutkaiseksi On pientä liioittelua, että tekijänoikeus on mennyt niin monimutkaiseksi, että laista ei saa selvää. Säännöksissä olisi selvittämistä, mutta ympäristökin on monimutkainen. On utopiaa, että joku pystyy muutamalla lauseella kirjoittamaan tekijänoikeuslain, joka selvittää kaikki pulmat. Tietoisuutta voidaan toki lisätä ja opetus on siinä keskeistä. Professori Bruun kyllä tunnustaa, että lain peruskäsitteet ovat ehkä hiukan hankalia. Lakia on rakennettu kerroksittain ja siihen on tullut uusia muotoiluja. Kun alkupään käsitteistö on muuttunut, ei aina ole perattu loppupään pykäliä. Lain soveltamisen Bruun ei usko vaikeutuneen, mutta sitä joudutaan tulkitsemaan uudessa ympäristössä. Se ei ole koskaan ollut helppoa. Koko tekijänoikeuden historia on ollut sitä, että on tullut uutta tekniikkaa ja uusia teoslajeja kuten elokuva. Siitäkin pohdittiin kauan, kuka on tekijä: kuvaaja, ohjaaja, käsikirjoittaja vai kaikki yhdessä? Tärkeintä olisi pitää suuret linjat selvinä ja muistaa, että yksittäistapauksia varten ei aina voi tehdä omia sääntöjä. He saavat hyötyä siinä mielessä, että välttävät maksamasta levyjä, mutta se on hyötyä yksityishenkilönä, ei liiketoimintamielessä. Tekijänoikeudessa kopiointi omaan käyttöön on ollut perinteisen logiikan mukaan sallittua, mutta se ei käy samalla tavalla uudessa ympäristössä. Se ei toimi, että jokaista henkilöä pitää kontrolloida kotona, siirtääkö hän teoksen olohuoneesta keittiöön. Jos ajattelee yksityisen kuluttajan kannalta, voi syntyä kuva, että nyt ollaan rajoittamassa jotakin, joka on ollut aiemmin sallittua, vaikka se johtuu vain uudesta ympäristöstä. Niklas Bruun muistuttaa, että on olemassa malleja korvauksien keräämiseen, kuten valokopioinnin lisensiointi ja hyvitysmaksu. On olemassa ja luotavissa järjestelmiä, joilla korvaus voidaan ohjata oikeaan osoitteeseen, Bruun sanoo viitaten esimerkiksi pailuoikeuteen on EU:ssa pohdinnassa oleva asia. Se tosin koskee enemmän tietokoneohjelmia ja suurbisnestä. Voiko tekijänoikeuden varjolla ylläpitää monopolia ja estää muiden pääsyn kilpailemaan? Esimerkkinä on Microsoft. Teknisten suojakeinojen asema tekijänoikeuskentässä ei ole myöskään asettunut paikalleen loppuun asti, Bruun pohtii. Niihin kohdistui suuria odotuksia, mutta ne ovat selvästi kuluttajalle hankalia yhteensopivuusongelmien vuoksi. Juridisesti ei ole mikään pulma, että joku saa tuotteen halvemmalla, jos näkee tai kuulee sen vain kerran. Eri asia on, onko se tekijänoikeusrikos, jos joku on niin teknisesti taitava, että katsoo elokuvan toisen kerran. Jos on palvelu tai tuote, josta ilmenee, että se on suojattu, se on ok. Pulma syntyy, jos se on teknisesti mutkikas eikä toimi toisissa laitteissa. Suomelle tarvitaan oma linja Kaikkeen heijastuvana jo tapahtumassa olevana muutoksena Niklas Bruun näkee digitaaliympäristön mediakonvergenssin. Ero puhelimen, tietokoneen ja muiden laitteiden väliltä poistuu. Kaikkea voidaan käyttää kaikkeen. Miten tämä hallitaan? Tietokone muuttuu televisioksi tai radioksi ja kännykkä on ihan mitä vain. Nyt haetaan positioita. Muutokset ovat suuria ja uhkaavia, Bruun toteaa. Se selittää, miksi tekijänoikeusilmasto on ollut polarisoitunut. Hallitusohjelmassa Suomelle luvataan oma IPR-strategia eli kaikki immateriaalioikeudet kattava ohjelma. Tekijänoikeudet ovat osa sitä. Pitäisi linjata, miten Suomi toimii. On tärkeää yrittää päästä irti tiukoista vastakkainasetteluista. Pieni maa voi olla edelläkävijä, hyvä esimerkki oli Nokian ja Teoston tekemä puhelinten soittoäänten lisensiointi. Mikäli ymmärsin oikein, sitä mallia kopioitiin laajalti Euroopassa. Se on esimerkki tavasta, kuinka voi toimia tavalla, josta kaikki hyötyvät. Soittoäänistä tuli iso bisnes, vaikka joku sanoi sen olevan nappikauppaa. Luova ajattelu liittyy myös siihen, että pystyy vaikuttamaan Euroopan unionissakin. Ettei käy niin, että muut tuovat meille vain valmiita asioita hyväksyttäviksi. 10 teostory

11 Niklas Bruun Syntynyt Oikeustieteiden tohtori, Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professori. Toiminut aikaisemmin Svenska Handelshögskolanin kauppaoikeuden professorina. Tuoreita tutkimuksia sekä julkaisuja muun muassa korkeakoulukeksintölaista, lääkepatenteista ja tekijänoikeudesta. IPR-University Center - Immateriaalioikeusinstituutin johtaja. Lakia tulkitsevan tekijänoikeusneuvoston pitkäaikainen puheenjohtaja. Lain uudistustarpeita arvioivan tekijänoikeustoimikunnan puheenjohtaja. Osallistunut myös useiden työelämän lakien sekä tasaarvolain uudistustyöhön. Juristien neuvosto tulkitsee Tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja lain tulkinnasta. Niitä voi pyytää kuka tahansa, yksityishenkilö tai yritys, ja ne ovat maksuttomia, Niklas Bruun määrittelee. Käsittelemme yksittäisiä tapauksia, mutta ne ovat usein edustavia tapauksia. Neuvosto ei ole tuomioistuin, mutta jos joku haluaa tietää, onko laillista käyttää tiettyä aineistoa, me vastaamme. Lausuntoja kertyy parikymmentä vuodessa ja kysyjinä ovat usein asianajajat, syyttäjät ja järjestöt. Bruun kertoo, että opetusministeriön nimeämässä 16-jäsenisessä neuvostossa ovat mukana kaikki relevantit tahot. Se on laajapohjainen elin, johon on koottu eri alojen asiantuntemus. Työ on mielenkiintoista ja jäsenet motivoituneita, toistakymmentä vuotta puheenjohtajana toiminut Bruun sanoo. Olemme viimeksi pohtineet esimerkiksi kirkon alttaritekstiileihin liittyviä tekijänoikeuksia. Perehdyimme siihen, mikä on taiteilijan luova panos vai tuleeko alttarivaatteen malli kirkon ohjekirjasta. Neuvoston päätökset eivät sido tuomioistuimia, mutta niihin viitataan oppikirjoissa ja niitä on Bruunin arvion mukaan noudatettu käytännössä aika hyvin. Useinhan nämä ovat sopimuskysymyksiä. Kun kysytään, voiko jotain teosta käyttää, se riippuu siitä, mitä on sovittu. Tekijänoikeuskeskustelun viimeaikainen koveneminen ei heijastu neuvoston työhön, Niklas Bruun arvioi. Esimerkiksi ristiriitaiseen työsuhdetekijänoikeuteen emme ota kantaa, vaan tulkitsemme annettua lainsäädäntöä. Kaikki myöntävät, että vaikka ei laista joltakin osin pidä, sitä on kuitenkin noudatettava. Neuvosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja käsittelee kerralla kolmesta neljään lausuntoa. Joskus lausunto voi venyä useampaankin kokoukseen. Äänestämään päädytään harvoin. Sihteerinä toimii opetusministeriön virkamies. tekijaenoikeusneuvosto Instituutti kokoaa tutkijat Instituutin ensimmäinen ja tärkein tehtävä on edistää alan koulutusta sekä tutkimusta, Niklas Bruun määrittelee johtamansa IPR University Center - Immateriaalioikeusinstituutin tehtävän. Immateriaalioikeus kattaa tekijänoikeuden lisäksi teollisoikeudet, joita ovat muun muassa patentit ja tavaramerkit. Instituutti on Helsingin yliopiston, Turun yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Svenska handelshögskolanin ja Teknillisen korkeakoulun perustama laitos. Immateriaalioikeudet ovat tulleet myös taloudellisesti niin merkittäviksi, että tarvitaan omaa alan osaamista, Bruun kertoo vuonna 2000 aloittaneen instituutin taustasta. Pyrimme huolehtimaan, että on ihmisiä, jotka erikoistuvat näihin kysymyksiin. Koordinoimme syventäviä projekteja kuten graduja ja järjestämme jatkokoulutusta. Juuri nyt meillä on kymmenkunta väitöskirjan tekijää. Instituutti järjestää seminaareja sekä toimittaa IPRinfolehteä. Toimintaideamme on yhdistää tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet. Tässä heijastuu se suuri muutos, joka tekijänoikeuspuolella on tapahtunut: tietokoneohjelmat ovat suurta bisnestä, mutta tekijänoikeus pitää edelleen sisällään kulttuuri-, kirjasto- ja taiteilijapoliittisia elementtejä. Tämä on myös vaikeus, sillä eri tahot mieltävät nämä asiat eri tavoilla. Tärkeää on, ettei tekijänoikeusporukka eristäydy muista. Siksi olen iloinen, että tekijänoikeusjärjestöt ovat olleet mukana alusta asti. Teostokin on instituutin kannatusyhdistyksen jäsen. teostory

12 Internetradioilla jo miljoona kuulijaa Internetin kautta radiota kuuntelee nykyään jo yli miljoona suomalaista ainakin silloin tällöin. Lähes kaikki suomalaiset radiokanavat lähettävät ohjelmaa rinnakkaisena Internetissä, minkä lisäksi Suomessa on iso määrä radioita, jotka ovat kuultavissa pelkästään netissä. Nettiin on helppo perustaa radio hyvinkin rajatulle kohderyhmälle. Kysyimme kolmelta erityyppisen nettiradion ylläpitäjältä, miten toiminta Internetissä on lähtenyt käyntiin. t e k s t i ma r j a -le e n a ka r j u l a k u v a t ja k k e ni k k a r i n e n Rock ja Aalto aloittivat vauhdilla Sanoma-konserniin kuuluvan SWelcomin NelonenMedian Radio Rock ja Radio Aalto soivat sekä valtakunnallisina FM-radioina että nettiradioina. Rock ja Aalto onnistuivat keräämään kuulijoita hyvin jo ensimmäisenä toimintavuotenaan. Viime vuonna aloittaneet Radio Rock ja Radio Aalto käynnistivät nettilähetyksensä pian sen jälkeen, kun Suomen Radioiden Liitto ja Teosto olivat kesäkuussa allekirjoittaneet sopimuksen, joka mahdollisti radiokanavien rinnakkaislähetykset Internetissä. Nelosen radiotoiminnasta vastaavan ohjelmajohtaja Kari Laakson mukaan radioiden käynnistyminen sujui yli odotusten. Radioiden viikoittaiset kuunte- lijaluvut ylittivät sadalla tuhannella ennakko-odotukset: Rockilla on viikossa kuulijoita ja Aallolla Luvuissa ovat mukana sekä FM-lähetysten että nettilähetysten kuuntelijat. Kuulijat ottivat myös nettilähetykset tyytyväisinä vastaan ja myönteistä palautetta tuli paljon, Kari Laakso kertoo. Nettilähetykset ovat sekä meille että kuluttajille tärkeä juttu. On kaikkien etu, että Suomessa voidaan kuunnella suomalaisia asemia. 12 teostory

13 Kuulijat ottivat nettilähetykset tyytyväisinä vastaan. Kari Laakso Tarkkaan kohdennetut kanavat Radio Rockin ja Aallon kohderyhmät olivat alusta alkaen selkeästi rajatut ja juuri tämäntyyppisille radioille oli Kari Laakson mukaan selvä tilaus. Rockin kohderyhmänä ovat vuotiaat ja kuulijoista 80 prosenttia on miehiä. Verkkosivuillaan radio ilmoittaa soittavansa runsaasti rockia, uutuuksista hyväksi havaittuihin rautaisiin klassikoihin. Pääohjelmisto on modernia rockia. Vanhempaa rockia kuullaan erikoisohjelmissa, Laakso täsmentää. Verkkosivujensa luonnehdinnan mukaan pehmeää ja rentouttavaa musiikkia soittava Radio Aalto profiloituu naisiin. Valtaosa kuuntelijoista on vuotiaita. Radion tunnuslauseen mukaan Aalto soittaa eniten musiikkia. Rockin ja Aallon ohjelmasisältö on sama sekä radioaalloilla että netissä. Musiikin lisäksi radioissa on myös puheohjelmia ja juonnettuja lähetyksiä ja toimilupa edellyttääkin niitä kaupallisilta radioilta. Meillä on loistavia, ammattitaitoisia juontajia, Kari Laakso sanoo. Radiokanava profiloituu musiikin kautta, mutta juontajat sitouttavat kuulijat ja kuulijat luovat heihin henkilökohtaisen suhteen. Haluamme olla tekniikan kehittyessä mukana kaikissa järkevissä jakeluteissä. Mukana kehityksessä Kari Laakson mielestä nettilähetykset ovat nykymaailmassa olennainen osa radion toimintaa ja radion mahdollisuudet laajenevat Internetin avulla. Yhdistelmänä radio ja netti on hyvä. Internet mahdollistaa uudenlaista radionkuuntelua: kuuluvuutta on mahdollista lisätä eri puolille Suomea ja netin kautta voi tavoittaa kuuntelijoita myös työpaikoilta. Tietokoneen ääressä surffaillessa tai töitä tehdessä voi samalla kuunnella netistä radiota. Kaikilla ei ole silloin muuta radiota käsillä ja työpaikalla kuulokkeilla kuunnellessa ei häiritse muita. teostory

14 Uudenlaisia mahdollisuuksia tarjoaa myös radion kuuntelu kännykästä ja yhtenä tervetulleena palveluna Kari Laakso mainitsee radion nettisivuilta saatavat podcastit. Niitä heidän kuuntelijansa ovat käyttäneet paljon. Vuosien mittaan on monta kertaa mietitty, minkä välineen Internet tappaa. Nyt näyttääkin, että kaikki välineet ovat osanneet ottaa netin kumppanikseen. Tekniikan kehittyessä vaihtoehtoja tulee lisää ja Kari Laakso toivoo, ettei myöskään tekijänoikeuskeskustelussa juututa tekniikkalähtöiseen ajatteluun. Kuluttajat haluavat yksinkertaisuutta, helppoutta ja erilaisia vaihtoehtoja. Kuluttajat eivät mieti tekniikkaa ja mekin toivomme, että voimme tarjota kuluttajille radiokanavia mahdollisimman monesta lähteestä. Haluamme olla tekniikan kehittyessä mukana kaikissa järkevissä jakeluteissä ja saada sitä kautta enemmän kuulijoita ja tuloja. Radio City Radio City on osa SBS Mediaa, jonka valtakunnalliset ja paikalliset radioasemat tavoittavat viikoittain 1,6 miljoonaa suomalaista. Helsinkiläisten paikallisradiona vuonna 1985 aloittanut Radio City toimii nykyisin pelkästään nettiradiona. Nettiradion kuuntelijat ovat perinteisten kanavien kuuntelijoita sitoutuneempia, koska nettiin pitää varta vasten hakeutua. Sami Virtanen 14 teostory

15 soi netissä Radio City lopetti FMlähetyksensä vuonna 2006, kun uutta toimilupaa ei enää hellinnyt. Sitä ennen City oli laajentunut helsinkiläisestä paikallisradiosta valtakunnalliseksi. Cityn brändi oli niin vahva, että halusimme pitää Cityn hengissä ja aloitimme nettiradiona elokuussa 2007, SBS Finlandin musiikkipäällikkö Sami Virtanen kertoo. Uutta toimilupaa FM-lähetyksille SBS Median muutkin radiot, kuten The Voice, soivat myös netissä. kuitenkin haetaan vuonna 2011, kun toimiluvat ovat seuraavan kerran jaossa. Monimediaisuus on osa SBS:n strategiaa. Radio City on pieni bisnes SBS:ssä eikä voitolle ole isoja odotuksia. Tappiota ei kuitenkaan tehdä ja ohjelmaa tehdään vakavissaan ja huolella, koska Cityä halutaan kuunnella. Olimme iloisia, kun nettiradio oli mahdollista aloittaa. Nettiradiona City aloitti pelkällä musiikilla. Musiikin lisäksi mukaan tuli urheilu, kun City otti selostaakseen kaikki Jokereiden tällä jääkiekkokaudella pelaamat vierasottelut. Muita juonnettuja lähetyksiä tai puheohjelmia Cityssä ei ole. Nettisivuilla voi osallistua kilpailuihin ja keskusteluihin sekä lähettää palautetta. City soittaa klassista rockia Radio City on nimenomaan rockradio. Klassinen rock on Sami Virtasen luonnehdinta Cityn musiikkisuunnalle. Rockia soittavia radioita mahtuu hänen mielestään Suomeen useampiakin ja Citylle rock on pelkästään kilpailuetu. Netissä on helppo profiloitua ja ihmiset tietävät hyvin, minkälainen radio City on. Kilpailu on kuluttajan kannalta pelkästään hyvä asia. Cityssä soitetaan rockia monimuotoisesti, teostory

16 Koulutuksen näkökulmasta radiolähetyksen tekeminen on ehdottomasti paras tapa oppia radiotoimittajan työhön Pia Alanko k u v a : p a t r i k ra s k i ei pelkkiä hittejä, ja siksi ohjelmaa on myös hauska tehdä. Cityssä ei kilpailla hittien määrällä eikä meillä ole myöskään juontajia kertomassa levyuutuuksista. Vanha katalogi on niin laaja, että Cityä voi kuunnella monta päivää, ilman että sama kappale tulee uudelleen. Cityn nettiradio eroaakin siinä muista kaupallisista radioista, ettei voimasoittoa harrasteta. Netissä voi erikoistua rohkeasti Radio Cityllä on viikossa kuulijoita nelisentuhatta. Pääosa eli 83 prosenttia on miehiä ja pääasiallisena kohderyhmänä ovat vuotiaat. Puolet kuulijoista asuu Helsingissä. Nettiradion etuna Sami Virtanen pitää sitä, että netissä voi rohkeammin erikoistua. Ohjelman tekeminen on myös halvempaa. Netissä voi myös tehdä paljon sellaista, mitä FM-lähetyksissä ei tekisi ainakaan valtakunnallisesti, Virtanen toteaa ja mainitsee esimerkkinä Jokeriottelut. Netissä on myös helppoa ja halpaa tutkia kohderyhmiä. Nettiradion kuuntelijoita Sami Virtanen pitää perinteisten kanavien kuuntelijoita sitoutuneempina, koska nettiin pitää varta vasten hakeutua. Netin kautta kuuntelu on kuitenkin lisääntymässä ja kuluttajalle on helppoa, kun radio ja tietokone ovat samassa paketissa. Sami Virtanen arvelee, että nettiradiot laajentavat myös musiikin tekijöiden mahdollisuuksia saada teoksiaan kuuluville. Demomateriaaliakin radiolle tarjotaan ja toivotaan soitettavaksi juuri Cityssä. Radio Tutka on Diakoniaammattikorkeakoulun Turun toimipaikan medianomiopiskelijoiden nettiradio. Radiolähetykset ovat osa koulutusta ja niitä tehdään osana Radiolähetysnimistä opintojaksoa. Tutka tarjoaa opiskelijoillemme Radio oppimisympäristön, jossa kukin opiskelija vuorollaan toimii toimituspäällikkönä, juontajana ja toimittajana, opettaja ja Radio Tutkan päätoimittaja Pia Alanko sanoo. Kohderyhmänämme ovat vuotiaat menevät nuoret aikuiset, jotka ovat kiinnostuneita mediasta, kulttuurista ja ajan ilmiöistä. Tekijät ovat päälle parikymppisiä viestinnän opiskelijoita, joten nuorten aikuisten työn jälki kuuluu lähe- 16 teostory

17 Radion kuuntelu lisääntyi viime vuonna Radio tavoittaa Suomessa lähes kaikki kansalaiset. Radiota kuuntelee päivittäin 79 % suomalaisista, viikon aikana 96 %. Finnpanelin tekemän Kansallisen radiotutkimuksen mukaan Suomessa kuunneltiin radiota viime vuonna edellisvuotta enemmän ja erityisesti nuoret ovat lisänneet kuunteluaan. Keskimääräinen päivittäinen kuunteluaika oli 3 tuntia ja 16 minuuttia. Internetin kautta radiota kuuntelee 1,3 miljoonaa suomalaista ainakin silloin tällöin. Matkapuhelimella radiota kuuntelee viikon aikana neljännesmiljoona kuuntelijaa. Lähde: Suomen Radioiden Liitto Radio Tutka puhuttelee mediasta kiinnostuneita nuoria tyksissä. Vaikka toimimme Turussa, pyrimme pois paikkakuntakeskeisyydestä, koska netti mahdollistaa kuuntelemisen eri puolilla Suomea. Tutkan lähetykset ovat osa www. tutka.org-osoitteesta löytyvää Tutkaverkkojulkaisua. Radiolähetyksiä on kerran viikossa aina torstaisin, kun uusi verkkojulkaisu ilmestyy. Koulun nettiradiotoiminta alkoi viime keväänä ja tässä muodossaan radio on toiminnassa vielä tämän kevätlukukauden. Ensi syksynä on tarkoitus kokeilla pidempiä yhtäjaksoisia lähetysaikoja. Kuuntelijapotentiaalimme on sata Sonja Hyppänen ja Olli Pirttimäki kuuluvat Radio Tutkaa toimittavaan opiskelijaryhmään. kuuntelijaa kerrallaan. Viime lähetyksessä teimme kuuntelijaennätyksen ja palvelin oli tukossa. Osa tästä kuuntelijaryhmästä on opiskelijoita, mutta muista kuuntelijoista emme ole keränneet vielä kootusti tietoja, Pia Alanko kertoo. Mediaa ja musiikkia Tutkan verkkojulkaisu keskittyy uutisoimaan media-aiheista, mutta Radio Tutkassa ohjelmien ja aiheiden skaala on laajempi. Radio Tutkassa pyörii viikoittain ohjelmasarjoja, joiden lisäksi toimitamme ajankohtaisjuttuja. Joka viikko toimitamme myös Mediauutiset. Juontamisen harjoitteluun panostamme kevään aikana myös paljon. Musiikkia on noin puolet lähetysajasta ja musiikin tekijänoikeusasioiden järjestäminen ja yhteistyö Teoston kanssa on Pia Alangon mukaan sujunut hyvin. Käytämme sekä kotimaista että ulkomaista musiikkia ja musiikkivalinnat ovat hyvin pitkälle opiskelijoiden omissa käsissä. Pyrkimyksenä on, että Tutkassa soi monipuolinen rock ja pop. Nostamme lähetyksissä esiin myös tasokkaiden harrastelijabändien demomusiikkia. Radio Tutkan päätarkoituksena on tarjota opiskelijoille paikka, jossa voidaan simuloida työelämän toimintatapoja. Koulutuksen näkökulmasta radiolähetyksen tekeminen on ehdottomasti paras tapa oppia radiotoimittajan työhön, Pia Alanko toteaa. teostory

18 Fimicin uutisia t o i m i t ta n e e t merja hottinen ja mika kauhanen Fimic on Teoston osana toimiva Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus m a a r i t ky t ö h a r j u Mikko Heiniön 60-vuotispäiväkonsertti Mikko Heiniön 60-vuotissyntymäpäivää juhlistetaan 19. toukokuuta Sibelius- Akatemiassa järjestettävällä sävellyskonsertilla. Konsertissa kuullaan Heiniön kamarimusiikkiteoksia; ohjelmassa on mm. pianokvintetto vuodelta 1993 sekä pianokvartetto Puun ääni vuodelta Jazz From Finland 2008 julki Fimic on julkaissut uuden painoksen suomalaisen jazzin promootiosarjassa Jazz From Finland. Käsin sidotun esittelykirjasen ja kokoelmalevyn sisältävä julkaisu pyrkii antamaan kattavan ja monipuolisen kuvan suomalaisen jazzin nykytilasta. Kansainvälisten messutapahtumien ja postitusten kautta kokoelma leviää musiikin ja median ammattilaisille ympäri maailman yli kappaleen painoksena. Tarkoituksena on edesauttaa paitsi suomalaisen jazzin tunnettuutta myös esitysten lisääntymistä niin konserttilavoilla kuin radiossakin. Jazz From Finland 2008 esittelee alan johtavia säveltäjiä ja muusikoita sekä luo kenttään yleiskatsauksen instrumenttiryhmittäin. Tekstien kirjoittajat ovat Petri Silas ja Jan-Erik Holmberg. Kirjasessa on myös luettelot alan suomalaisista levy-yhtiöistä, managementeista, keikkamyyjistä ja instituuteista yhteystietoineen. Takakanteen sijoitettu CD-levy sisältää 14 raitaa uusilta albumijulkaisuilta. Levystä on otettu myös erillinen konvoluuttipainos Tanskan (Jazz Special) ja Unkarin (Gramofon) johtavien jazz-lehtien liitteeksi. 18 teostory

19 Vuoden Etno-Emmalla palkittu Sanna Kurki-Suonio Trio on yksi Arctic Paradise LIVEn esiintyjistä. y e h i a ew e i s Fimic järjestää kansanmusiikin vientitapahtuman toisen kerran Suomalaisen nykykansanmusiikin vientitapahtuma Arctic Paradise LIVE järjestetään tänä vuonna JuuriJuhlan yhteydessä huhtikuuta. Maailmanmusiikin kansainväliset vaikuttajat kuulevat viikonlopun aikana viidentoista kotimaisen kokoonpanon konsertit, jotka soivat Espoon Sellosalin lisäksi muun muassa Sibelius-Akatemiassa, Tavastia-klubilla ja Suomenlinnassa. Vientitapahtumaan kutsutaan yhteensä 25 nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin avainhenkilöä kaikkiaan kahdestatoista Euroopan ja Pohjois-Amerikan maasta. Kutsun ovat saaneet keskeiset festivaali- ja kiertuejärjestäjät, toimittajat sekä management- ja agentuuritoimistot. Ohjelmaan kuuluu paitsi konserttien seuraamista myös tutustumista suomalaisen nykykansanmusiikin instituutioihin sekä alan kaupallisiin toimijoihin. Päätöspäivänä 13. huhtikuuta järjestetään messutilaisuus, joka tarjoaa suomalaisille muusikoille, kokoonpanoille ja heidän edustajilleen harvinaislaatuisen verkottumisfoorumin kansainväliselle kentälle. Arctic Paradise LIVEn koordinoinnista vastaa Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic. Järjestelyissä ovat tiiviisti mukana myös Suomen Kansanmusiikkiliitto, Kanteleliitto ja Maailman musiikin keskus. Hanketta ovat tukeneet ulkoasiainministeriö, Luovan säveltaiteen edistämissäätiö LUSES, Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK sekä Suomen kulttuuri-instituutit. Fimic aloitti nykykansanmusiikin vienninedistämishankkeen vuonna Ensimmäisen, Taiga-juhlan kylkeen järjestetyn vientitapahtuman lisäksi viime vuoden ponnistuksia olivat markkinointikampanja englantilaisessa Songlines-lehdessä sekä suomalaisten mittava esittäytyminen Womex-messuilla Espanjassa. Arctic Paradise LIVEn konsepti on jalostunut Finnish Jazz Weekend -tapahtumissa, joita Fimic järjesti vuosina yhdessä Suomen Jazzliiton ja UMOn kanssa. Arctic Paradise LIVEn esiintyjät Maria Kalaniemi Tsuumi Sound System Sanna Kurki-Suonio Trio RinneRadio & Ulla Pirttijärvi Alamaailman vasarat Nordik Tree Markku Lepistö & Pekka Lehti Duo Duo Milla Viljamaa & Johanna Juhola Las Chicas del Tango Spontaani Vire Vilma Timonen Quartet Trepaanit String Purée Band Pole Pole Pasi K. & Hurmos t u o m o ma n n i n e n Maria Kalaniemi teostory

20 Fimicin uutisia HelsinKISSberlin vie suomalaista musiikkia Saksaan Helsingin metropolialueen kaupungit esittäytyvät suomalaisen musiikin voimin Saksassa huhti toukokuun aikana. HelsinKISSberlin-tapahtumakokonaisuuteen kuuluu musiikkitapahtumia, muita kaupunkitapahtumia, näyttelyitä ja elokuvanäytöksiä. Helsinki-kuukauden aikana Berliinissä kuullaan useita kymmeniä suomalaisen musiikin konsertteja musiikin eri alueilta. Berliinin Philharmonietalossa kuullaan muun muassa Kaija Saariahon teoksia sekä Helsingin kaupunginorkesteria. Suomalaista nykymusiikkia vie Berliiniin Avanti-orkesteri, joka järjestää siellä 15. huhtikuuta Lotta Wennäkosken sävellyskonsertin. Rytmimusiikki (elektro, rock, metalli, punk, jazz) puolestaan näkyy ja kuuluu etenkin Finnish Music Week -tapahtumasarjassa huhtikuuta. HelsinKISSberlin-tapahtuma on suunnattu tavallisille saksalaisille kuluttajille, ja sarjan tavoitteena on paitsi laajentaa suomalaisen musiikin yleisöpohjaa myös lisätä musiikkialan ammattilaisten verkostoja Saksassa. Hankkeen pääjärjestäjät ovat Helsingin metropolialueen kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, Music Export Finland sekä Suomen Saksan-instituutti yhdessä Suomen Berliinin suurlähetystön, Berliinin kaupungin ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. s t o c k x p e r t Tampereella juhlitaan nykymusiikkia kansanmusiikin tahdissa Vuoden 2008 Tampere Biennalen teemana on kansanmusiikki huhtikuuta järjestettävän nykymusiikkifestivaalin ohjelmassa on suomalaista musiikkia laidasta laitaan: orkesteriteoksia, kamarimusiikkia, etno- ja elektroniklubeja, seminaari, workshop ja paljon muuta. Festivaalilla kuullaan musiikkia yli 30 suomalaiselta säveltäjältä, mukaan lukien tilausteokset Harri Wessmanilta, Tapio Nevanlinnalta ja Jimmy Lopezilta. Ohjelmiston suunnittelusta vastaa tällä kertaa säveltäjä Lotta Wennäkoski neuvonantajanaan säveltäjä Juhani Nuorvala. Lotta Wennäkoskea kuullaan huhtikuun 15. päivänä Berliinissä. Sävellyskonsertin Kuule on järjestänyt Avanti yhdessä Fimicin, Helsingin kaupungin ja Suomen Saksaninstituutin kanssa. Wennäkoski on keskeisessä roolissa myös huhtikuun päivänä järjestettävässä Tampere Biennalessa, jonka ohjelmiston hän on tällä kertaa suunnitellut. Suomalaisia kantaesityksiä maailmalla Huhtikuun aikana kantaesitetään useita uusia suomalaisteoksia eri puolilla maailmaa. Einojuhani Rautavaaran orkesteriteos A Tapestry of Life kantaesitetään 5. huhtikuuta Aucklandissa, Uudessa Seelannissa. Kantaesityksessä New Zealand Symphony Orchestraa johtaa Pietari Inkinen. Samana päivänä saa kantaesityksensä myös Kaija Saariahon Four Leino Songs Japanin Osakassa. Sebastian Fagerlundin Preghiera saa ensiesityksensä 9. huhtikuuta Stavangerissa, Norjassa. Huhtikuun 11. päivänä puolestaan kuullaan Kalevi Ahon oboekonsertto Antwerpenissa Belgiassa. Ahon oboekonserton solistina on Piet Van Bockstal, ja kantaesityksessä Royal Flemish Philharmonic -orkesteria johtaa Eivind Aadland. Myös kotimaassa on keväällä runsaasti kantaesityksiä. Huhtikuun aikana kuullaan muun muassa Kimmo Hakolan kitarakonsertto (Helsinki 10.4.), Pasi Lyytikäisen Sinfonia (Kuopio 10.4.), Lotta Wennäkosken Ämpärilumikki (Tampere 11.4.), Harri Ahmaksen urkukonsertto (Lahti 17.4.) sekä Jukka Tiensuun Sarja orkesterille (Helsinki 18.4.). m a a r i t ky t ö h a r j u 20 teostory

21 sai ohjaksiinsa muutosjohtajan Karsten Dyhrberg Nielsen on tallennusoikeuksia hallinnoivan tekijänoikeusjärjestö Nordisk Copyright Bureaun NCB:n tuore toimitusjohtaja. Yhteispohjoismainen järjestö palkkasi ohjaksiinsa ennen kaikkea strategin ja kehittäjän. t e k s t i sa t u ka a r e n o j a Taustaltaan Karsten Dyhrberg on liikejuristi, jonka toimenkuvan painopiste on ollut strategiatyössä ja kehityssuunnitelmien laadinnassa. Monimutkaiset neuvotteluprosessit ovat hänelle tuttuja. NCB:ssä hänellä on suora liiketoimintavastuu, minkä hän sanoo olleen vahva täky tarttua tehtävään. Karsten Dyhrberg Nielsen tuli NCB:n johtoon alan ulkopuolelta. Tammikuussa Cannesissa järjestetty musiikkiliiketoiminnan megatapahtuma Midem oli tulokkaalle oiva väylä orientoitua alan ajankohtaisiin kysymyksiin ja tutustua järjestö- ja businessvaikuttajiin. Haastattelu tehtiin Dyhrbergin oltua vasta pari viikkoa uudessa työssään. Pidän vahvuutenani sitä, että taustani on aivan erilaisessa yritysympäristössä kuin NCB. Minulla ei ole ennakkoasenteita eikä lukkiutuneita mielipiteitä, ei antipatioita eikä sympatioita puoleen eikä toiseen. Voin punnita NCB:n tulevan toiminnan strategisia vaihtoehtoja keräämäni faktan ja aiemman kokemukseni perusteella. Tämä on tärkeää, koska johtamallani organisaatiolla on viisi eri omistajaa, joilla on erilaisia käsityksiä siitä, miten toimintaympäristömme kehittyy, Dyhrberg puntaroi. Epävarmuutta markkinoilla EU:n komissio on viime vuosina ajanut eurooppalaisia tekijänoikeusjärjestöjä keskinäiseen kilpailuun rajat ylittävissä musiikin Internet- ja mobiilipalveluissa. Komission ajatuksena on edistää musiikin laillisia online-palveluita Euroopassa siten, että musiikin käyttäjät saisivat kattavan Euroopan-laajuisen musiikin käyttöluvan yhdestä paikasta ja oikeudenomistajat voisivat kilpailuttaa tekijänoikeusjärjestöjä. Käytännössä komission kilpailupaineet ovat kuitenkin johtamassa epävarmuuteen siitä, millä järjestöllä on oikeus lisensioida mitäkin repertoaaria. Eurooppalaisille tekijänoikeusmarkkinoille on syntynyt ja syntymässä erilaisia liittoutumia. Muun muassa Ruotsin Stim ja Englannin MCPS-PRS sopivat keväällä ICE- (International Copyright Enterprise) yhteisyrityksen perustamisesta tarjoamaan palveluita dokumentointiin, raportointiin ja tilitykseen tekijänoikeuksien hallinnointia varten. Osana liittoutumisjärjestelyjä Stim on irtisanonut sopimuksensa NCB:n kanssa päättymään tämän vuoden lopussa. Teosto sanoi vuoden lopulla irti NCB-sopimuksensa päättymään ja on aloittamassa neuvotteluja uuden sopimuksen sisällöstä. Suuri vastuu ihmisistä Karsten Dyhrbergillä on haastetta kerrakseen, mutta hän painottaa, ettei olisi oikea ihminen hallinnon pyörittäjäksi vaan nimenomaan muutoksen läpiviejäksi. Näen, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa paitsi NCB:n tulevaisuuteen myös sen toimintaympäristöön. On olemassa lukemattomia uusia musiikin käyttötapoja, joita varten on luotava järkevät liiketoimintamallit. Työni NCB:ssä on minulle tilaisuus. NCB:n Kööpenhaminan konttorissa työskentelee 59 ihmistä ja aluetoimistoissa Pohjoismaissa ja Baltiassa yhteensä 22. Tunnen valtavaa vastuuta heistä kaikista. Työstään ylpeät ihmiset tuntevat huolta työpaikkojen säilymisestä. Johdon tehtävä on kertoa selkeästi, mihin suuntaan lähdetään ja mikä on kunkin työntekijän rooli muutoksessa, Dyhrberg sanoo. On olemassa lukemattomia uusia musiikin käyttötapoja, joita varten on luotava järkevät liiketoimintamallit. NCB:ltä odotetaan entistä enemmän tuloshakuisuutta ja tuloksentekokykyä sekä asiakkuuksien optimointia. Konkreettisten tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen edellyttää, että onnistun määrittelemään NCB:n tulevaisuuden yhdessä NCB:n omistajien kanssa. Minun on saatava asiat liikkeelle ja päätökseen. Millä konseptilla ja millaisella rakenteella lopputulos syntyy, siihen on ennenaikaista vastata, mutta perustellut ratkaisut pitää tehdä viivyttelemättä. teostory

22 22 teostory Het

23 [ Timo Hietala ] t e k s t i pa s i ly y t i k ä i n e n k u v a t ma a r i t ky t ö h a r j u Musiikin moniottelija ei tunne rajoja ihaastattelupyynnön yh teydessä Timo Hietala ilmoittaa yllättäen ystävälliseen sävyyn, ettei häntä oikeastaan huvittaisi puhua lainkaan tekemisistään. Minuun on laitettu vaikka minkälaisia leimoja ja usein työni nähdään ainoastaan elokuvamusiikin kautta. Musiikkikeskustelu sortuu puhumaan nykyään liian usein tuotteen ja paketin kuorista. Suuren tarjonnan keskellä ihmiset luovat mielipiteitä tietämättä sisällöstä tarpeeksi. Viesti on tärkeä: Kuunnelkaa enemmän musiikkia, laajentakaa elämyksiänne ja nauttikaa omasta maustanne. Timo Hietala on uskomattoman tuottelias säveltäjä ja sovittaja, jonka nimi putkahtelee esiin mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Hän on säveltänyt orkesteriteoksia, kamarimusiikkia, lastenmusiikkia ja tehnyt sovituksia esimerkiksi sinfoniaorkestereille, rock-yhtyeille, HumppAvanti!lle ja UMOlle. Hänen elokuviin ja radiolle säveltämänsä musiikki on palkittu useilla merkittävillä tunnustuksilla koti- ja ulkomaisilla festivaaleilla. Hietalan työhuone Helsingin Kampissa näyttää keksijän pajalta. Matkalaukut pursuavat mitä mielenkiintoisimpia soittimia, hyllyissä on paljon mitä erilaisimpia äänitteitä ja keskellä säveltäjän studiovarustus. Näkymä käy hyvin yksiin Hietalan musiikin kanssa, jossa on usein kuultavissa vaikutteita erilaisista musiikeista. Minun ensimmäisistä kunnon kontakteistani musiikkiin huolehti isosisko. Hän toi Led Zeppelinin ja Jimi Hendrixin levyjä kotiin ja sanoi: Täällä muuten kuunnellaan tästä lähtien vain näitä!, ja niin tapahtui, nauraa Timo Hietala. Olin 70-luvulla murrosikäinen ja siihen aikaan radiosta tuli todella vähän rock- tai jazzmusiikkia. Kaikki äänitettiin kelanauhoille, mitä onnistuttiin kuulemaan. Kuuntelin innoissani esimerkiksi Keith Jarrettia ja teostory

24 Frank Zappaa. Kiinnostuin progressiivisesta rockista, ja kun sain kuulla, että progejätkät kuuntelivat esimerkiksi Stravinskya, niin totta kai minunkin piti niin tehdä, ja tätä kautta tutustuin klassiseen musiikkiin. Kaikki jazz- ja progejutut olivat 70-luvulla Suomessa harvinaista herkkua. Ei ollut mitään koulutusta tai valtavirtaa mistä näitä juttuja olisi löytänyt. Ne piti vain kaivaa itse vaivalla esille. Pikkukaupungista löytyi esimerkiksi joku Zappa-friikki, jolta löytyi levytyksiä, joita ei muuten mistään saanut. Niitä sitten kuunneltiin ja yritettiin oppia lisää, muistelee Hietala. Musiikillinen laaja-alaisuus on ollut myöhemminkin Timo Hietalan johtotähti. Hän on sukeltanut välillä kuubalaiseen musiikkiin ja välillä huomannut innostuneensa vaikkapa jonkun yksittäisen kuoron soinnista tai karnaattisesta musiikista. Tämä kaikki on etsiytynyt myös säveltäjän työarsenaaliin. Olen lähtenyt aina innolla mukaan erilaisiin juttuihin. Tavallaan minua on kiinnostanut eniten väärään joukkoon joutuminen. Sävellysprojektit, missä on täytynyt oma ammattitaito laittaa uudella tavalla likoon, ovat kiinnostaneet. Säveltäjänä ja sovittajana ajattelen vain ääniä. Minulle rajoja, tyylejä ja brändejä ei ole olemassakaan on vain ääniä. Eräs usein pintaan pulpahtava piirre Hietalan musiikissa on kujeileva ilo ja huumorintaju. Tämä tulee hyvin esille esimerkiksi kahdelle bassoklarinetille sävelletyssä teoksessa Last Two Lamantines, jossa kaksi viimeistä sireenieläimiin kuuluvaa lamantiinia siis mitä ilmeisimmin eräänlaista vanhapoikalamantiinia keskustelevat. Teos on sävelletty kahdelle klarinettivelholle, Heikki Nikulalle ja Kari Kriikulle. On ollut hienoa tehdä töitä hienojen muusikoiden kanssa, siinä mielessä olen ollut myös todella onnekas. Pyrin räätälöimään musiikin esittäjille, jos ne ovat teosta säveltäessä tiedossa. Pahin ajateltavissa oleva epäonnistuminen olisi se, etteivät muusikot pidä musiikista jota kirjoitan. Kysymys ei ole miellyttämisestä, vaan siitä, että parhaat huippumuusikot ovat useimmiten huomattavasti musikaalisempia kuin säveltäjät!, Hietala lataa. Olen saanut tehdä paljon erilaisia juttuja, mutta realiteetit on ymmärrettävä tässäkin ammatissa. Jos johonkin on kuukausi aikaa, niin se tehdään kuukaudessa tai sitten ei tehdä ollenkaan. Tämän lisäksi säveltäjänkin on tultava toimeen ja ansaittava työllään myös elantonsa. Aikataulut voivat muuttua paljonkin suurissa yhteisproduktioissa ja kaikkeen on osattava varautua. Toisaalta oma politiikka taiteellisen nirsoilun ja ojankaivuun välillä täytyy selvittää itselleen. Jos minulta pyydetään vaikka pianokoulusovituksia, niin teen ne varmasti ja yritän tehdä mahdollisimman hyvin! Muusikot ja etenkin säveltäjät pelkäävät hirveästi naurunalaiseksi joutumista. Tämä kangistaa tekijöitä 24 teostory

25 ja estää uudet oivallukset. Jos vapauttaa itsensä vääränlaisesta ankaruudesta, voi löytää uusia, hienoja juttuja. Se, että osaa nauraa itselleen on kehittymisen kannalta tärkeää. Hietala arvostaa suomalaista musiikkielämää, mutta hänen mielestään riemunkiljahduksiin ei ole aihetta: Meillä on paljon loistavia, kansainvälisen tason muusikoita, mutta samalla musiikkielämän ongelmat ovat lisääntyneet. Elävän musiikin rinnalle on syntynyt outo koulutusbisnes. Siinä on omat sääntönsä ja etupiirinsä. Opettajat opettavat oppilaita, joista tulee uusia opettajia, mutta soiva musiikkielämä ei lisäänny, vaan musa jää koulun seinien sisäpuolelle ja tekeminen muuttuu varovaiseksi. Sellisti Seppo Laamasen syntymäpäivähaastattelun ajatusta jatkaakseni tuntuu, että yleinen taitavuus on kylläkin lisääntynyt, mutta samalla hulluus on vähentynyt. Kova sävellystahti vaatii myös kykyä uudistua ja innostua työstään. Timo Hietala kertoo oppineensa paljon vanhemmilta muusikoilta: Monet vanhemmat taiteilijat ovat innoittaneet minua. Kestävyys on vaikein asia tällä alalla: olla joka päivä tuore ja innostunut. Tapasin pianisti Liisa Pohjolan viime vuonna ja olin todella vaikuttunut, kuinka vahva energialataus hänessä oli. Hän soitti sähköistävästi otteita haastavasta Erik Bergmanin pianosonaatista ja paljolti ulkomuistista. Olen lisäksi oppinut paljon esimerkiksi näyttelijöiltä ja ohjaajilta. Niillä on erilaisia näkökulmia musiikkista, rytmistä ja ajankäytöstä. Nykyään tekijöiltä puuttuu usein riskinottokykyä. Esitän ajoittain itsellenikin Arto Mellerin hienon kysymyksen: Minkä takia nelikymppiset ja vanhemmat taiteilijat, jotka osaavat jo jotakin, lakkaavat ottamasta riskejä, juuri kun he osaisivat jotakin? teostory

26 Ajankohtaista Gramexin 40-vuotispalkinto Kriikulle, Kurjelle ja Niemelle Kari Kriikku, Lasse Kurki ja Riku Niemi saivat joulukuussa Gramexin 40-vuotisjuhlan kunniaksi jaetun palkinnon tunnustuksena monipuolisista ansioistaan esittävän säveltaiteen alalla. Palkintona kukin sai euroa. Kriikku on tunnettu kansainvälinen klarinetisti, Kurki monialainen säveltäjä, sanoittaja, Suomalaisen musiikin päivää vietettiin 11. maaliskuuta Suomalaisen musiikin päivää ja siihen liittyvää teemaviikkoa vietettiin kuudennen kerran maaliskuuta. Viikko on tarkoitettu valtakunnalliseksi juhlaviikoksi, jolloin kaikki suomalainen musiikki koko kirjossaan nostetaan esiin. Suomalaisen musiikin päivän seminaarin pääjärjestäjä oli tänä vuonna Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ja teemana oli Äänite suomalaisessa yhteiskunnassa. Seminaarin yhteydessä jaetun säveltaiteen valtionpalkinnon sai muusikko, professori Heikki Laitinen. kitaristi ja tuottaja ja Niemi tuoreimpana projektinaan viihdemusiikin riman nostoon tähtäävä kapellimestari, tuottaja ja muusikko. Vuonna 1967 perustettu Gramex edustaa yli :ta kotimaista muusikkoa, laulajaa, kapellimestaria ja äänitteiden tuottajaa sekä näiden lukuisia ulkomaisia kollegoja. l e h t i k u v a /ve s a mo i l a n e n Gramex kerää tekijänoikeuskorvauksia äänitemusiikin julkisesta esittämisestä ja kopioinnista muuhun kuin yksityiskäyttöön. Heikki Laitinen Huhtikuussa vietetään tekijänoikeuspäivää Henkisen omaisuuden viikolla huhtikuussa Suomessa vietetään nyt ensimmäistä kertaa tekijänoikeuspäivää. Nimikkopäivä on YK:n nimeämänä kirjan ja tekijänoikeuden päivänä 23. huhtikuuta. Tekijänoikeuspäivän järjestelyistä vastaa Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty ja ohjelmaan sisältyy muun muassa tekijänoikeutta ja luovan alan taloutta käsittelevä kutsuvierasseminaari. Opetusministeriö tukee taloudellisesti järjestelyjä. s a a r a vu o r j o k i Gramexin 40-vuotispalkinnon saajat Lasse Kurki (vas.), Riku Niemi ja Kari Kriikku. 26 teostory

27 Taiteilijat pettyivät hyvitysmaksupäätökseen Opetusministeriö päätti joulukuussa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuista vuodeksi Taiteilijoiden suureksi pettymykseksi hyvitysmaksua ei ulotettu koskemaan erilaisia digitaaliseen tallennukseen käytettäviä multimedialaitteita. Luova ala on opetusministeriön päätökseen pettynyt. Taiteilijoille, sisältöjen tekijöille ja luovan alan yrittäjille tämä merkitsee tuntuvaa tulojen alenemista, kun luovien sisältöjen kopiointi yksityiseen käyttöön tapahtuu yhä yleisemmin juuri digitaalisille laitteille, sanoi Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä. Kuluttajakäyttäytymisen muutosten myötä sisältöjä kopioidaan yhä enemmän musiikkikännyköiden kaltaisiin monikäyttölaitteisiin. Hyvitysmaksun on luonnollisesti seurattava tätä kehitystä. Taiteilijoita edustavat järjestöt ovat vaatineet, että hyvitysmaksua aletaan kerätä tasapuolisuuden nimissä myös monikäyttölaitteista. Digitaalisen kopioinnin jatkuvan merkittävän kasvun takia luovan alan tavoitteena on jo parin vuoden ajan ollut laventaa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu sellaisiin uusiin laitteisiin, joille kopioidaan suojattuja aineistoja merkittävässä määrin. Tällaisia laitteita ovat muun muassa multimediapuhelimet ja ulkoiset kovalevyt. Esimerkiksi mp3-soittimet ovat nykyisin hyvitysmaksun piirissä, eivät sen sijaan kännykät, jotka toimivat mp3-soittimen tapaan. Hyvitysmaksu ei siis kohdistu tasapuolisesti markkinoilla oleviin yksityiseen kopiointiin yleisesti käytettäviin laitteisiin. Kuitenkin tuotemainonnassa käytetty termi musiikkipuhelin jo kertoo, millä ominaisuudella näitä laitteita markkinoidaan ja millä ominaisuudella halutaan vedota kuluttajiin. Lisäksi laitemyyjät itse ovat painottaneet, että kännykät ovat syrjäyttämässä mp3-soittimet tallentimina, Sipilä muistuttaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan matkapuhelimiin ja ulkoiselle kovalevyille kopioidaan runsaasti musiikkia ja kasvavassa määrin liikkuvaa kuvaa. Digitaaliset kopiot ovat omistajalleen arvokkaita, alkuperäisen teoksen veroisia klooneja. Taiteilijoille, sisältöjen tekijöille ja luovan alan yrittäjille tämä merkitsee tuntuvaa tulojen alenemista. Lain mukaan yksityiseen käyttöön voi kopioida muutaman kappaleen tekijänoikeuksin suojatuista taiteellisista teoksista, kuten musiikista. Tätä kopiointia hyvitetään teosten tekijöille lakisääteisellä hyvitysmaksulla, jota myös EU edellyttää. Maksu koskee vain niitä laitteita, joita käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin. Hyvitysmaksun piiriin tulevista laitteista päätti opetusministeriö, ja lausunnon asiasta antoivat sekä liikenne- ja viestintäministeriö että kauppa- ja teollisuusministeriö. Tekijänoikeustoimikunta nimitettiin Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin nimitti helmikuussa tekijänoikeustoimikunnan, jonka toimikausi kestää vuoden 2009 loppuun. Toimikunnan puheenjohtaja on Niklas Bruun. Tekijänoikeustoimikunta käsittelee tekijänoikeuslainsäädännön uudistuksiin liittyviä asioita muun muassa arvioimalla lainsäädännön uudistustarpeita ja valmistelemalla niiden suuntaviivoja ministeriölle. Toimikunta käsittelee myös tekijänoikeuksiin liittyvän valmistelun kannanmuodostusta EU-kysymyksiä varten. Toimikunnan jäsenet ovat toiminnanjohtaja Arto Alaspää (Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry), kirjailija Olli Jalonen (Suomen Kirjailijaliitto ry), apulaisjohtaja Lauri Kaira (Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty), johtaja Satu Kangas (Viestinnän keskusliitto ry), Vice President Merja Karhapää (SanomaWSOY Oyj), lakimies Taina Kämäräinen, (Sulake Suomi Oy), lainopillinen asiamies Janne Makkula (Suomen Yrittäjät), puheenjohtaja Jorma Miettinen (Suomen Televisioiden Liitto), puheenjohtaja Arto Nieminen (Suomen Journalistiliitto ry), lakiasiain päällikkö Katri Olmo (Yleisradio), johtava asiantuntija Tytti Peltonen (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), toimitusjohtaja Katri Sipilä (Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry), puheenjohtaja Minna Sirnö (Teatteri- ja mediatyöntekijät ry), asianajaja Pekka Tarkela (Borenius & Kemppinen) ja puheenjohtaja Ahti Vänttinen (Suomen Muusikkojen Liitto ry). Pysyvinä asiantuntijoina toimi kunnassa ovat viestintäneuvos Ismo Kosonen (liikenne- ja viestintäministeriö), hallitussihteeri Minna Tukiainen (työ- ja elinkeinoministeriö), lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma (oikeusministeriö) ja johtaja Jukka Liedes (opetusministeriö). teostory

28 Osku opastaa luovan työn kunnioittamiseen Suomen alakoululaiset tutustuvat näinä päivinä Oskuun, hänen noiduttuun isäänsä ja omituisiin naapureihinsa. Oskun vanavedessä vuotiaiden koululaisten on tarkoitus oppia arvostamaan aitoja ja alkuperäisiä asioita ja kunnioittamaan toisen työtä. t e k s t i sa t u ka a r e n o j a k u v a ja k k e ni k k a r i n e n Osku ja noiduttu isä -kirjanen on osa peruskoulujen alaluokille suunnattua tekijänoikeuksia käsittelevää oppimateriaaliaineistoa. Sen on tuottanut Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK) yhteistyössä Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhdyn kanssa. Opetusministeriö on tukenut aineiston tuottamista. Toissa vuonna peruskoulun yläluokat saivat niille räätälöidyn tekijänoikeustietopaketin, joka löytyy edelleen piraattitehdas.fi-internetsivuilta. Alakoulujen oppimateriaalihanketta TTVK:ssa projektipäällikkönä koordinoinut Riikka Perälä odottaa jännittyneenä palautetta opettajilta ja oppilailta. Kuvakirjan lisäksi paketti sisältää opettajan tietovihon, oppilaan tehtävävihon Älä luule, ota selvää!, opettajien tuntiohjeiston ja tietoiskumaisen, pääviestit kokoavan julisteen sekä lautapelin. Aineisto on koottu myös Internet-sivuille tekijanoikeus.fi, mistä sen voi halutessaan tulostaa. Opetusmateriaalin tekeminen lapsille vaikeasta aiheesta ei käy ihan kädenkäänteessä. Käytännössä hanketta valmisteltiin koko viime vuosi ja sisältöä mietittiin ja viilattiin useita kuukausia. Vaatii taitoa ilmaista asiat aidosti, hauskasti, ilman sormen heristelyä ja silti opettavaisesti. Sillä opetuksestahan tässä on kyse, vaikka osin leikin varjolla, Perälä muistuttaa. Uskon, että lopputulos palvelee mainiosti tarkoitusta. Kuvakirjan tarinan loivat kovan luokan ammattilaiset: Teoston oikeudenomistajia pelissä edustaa säveltäjä Sointu Säevirta, jonka hahmo on pelissä kuvattu näin: Sointu opiskeli pianonsoittoa ja säveltämistä Sibelius-Akatemiassa ja on sen jälkeen säveltänyt useita teoksia muun muassa kamariyhtyeille. Lisäksi Sointu tekee mielellään sävellyksiä runoihin. Joskus Sointu käy luennoimassa tai opettamassa. Hänellä on Teoston teostietokannassa jo lähes 50 sävelteosta, joiden konsertti- ja festariesityksistä sekä tallentamisesta hän saa Teostosta korvauksia. Sointu saa tuloja myös sävellystilauksista ja joskus apurahoista. Sointu on kerran voittanut Teosto-palkinnon rohkeasta ja omaperäisestä teoksesta. Sointu on naimisissa muusikko Santun kanssa ja heillä on kaksi lasta. Säveltäjä Sointu Säevirta. 28 teostory

29 Riikka Perälä on koordinoinut projektia, joka tuotti peruskoulujen alakoululaisille tekijänoikeuksiin liittyvän opetusaineiston. Hän on tyytyväinen ilmeikkääseen ja hauskasti toteutettuun materiaalipakettiin, joka postitetaan kouluille maaliskuussa. j u k k a uo t i l a h e l i ha l k o s a l m i tekstin lastenkirjailija Hannele Huovi ja kuvituksen Jukka Lemmetty. Oppilaan tehtävävihkon ja opettajan tuntiohjetaulukon tekijät ovat luokanopettajat Henna Ylihärsilä ja Nina Viitanen Espoon Iivisniemen koulusta. Heidän ohjeidensa mukaan oppimateriaalin voi käsitellä kokonaisuutena vaikkapa viikon mittaisena projektina. Tai sitten voi valita vain jonkun tärkeimpänä pitämänsä teeman ja käydä sitä läpi luokan kanssa muutamalla tunnilla. Kaikki aineisto käännetään myös ruotsin kielelle. Oppimateriaalipaketti postitetaan kevään aikana maksutta kaikille Suomen alakouluille, joita on vajaat Kuhunkin kouluun postitetaan yksi oppimateriaalipaketti, joka sisältää 30 kuvakirjaa, kaksi kappaletta opettajan oppaita, tehtävävihkoja, kaksi opettajan tuntiohjetaulukkoa, Opetusmateriaalin tekeminen lapsille vaikeasta aiheesta ei käy ihan kädenkäänteessä. neljä julistetta ja yhden lautapelin. Perälä kertoo, että projekti kaikkine vaiheineen oli paitsi työläs, myös hauska ja antoisa. Muun muassa lautapelin sommittelussa sai palauttaa mieleensä kaikki lapsuudenajan parhaimmat pelimuistot. Ja tietenkin pelin toimivuuden arviointi ja hionta testiryhmän kanssa oli riemukas kokemus. -pelissä pelaajat liikkuvat pelilaudalla erilaisina kuvitteellisina artisti- ja tekijähahmoina ja keräävät pisteitä. Pelin reitillä lapset sukeltavat hahmonsa ammattiin ja elämään liittyviin tapahtumiin. Ohjelmasarjan käynnistävässä jaksossa ovat mukana säveltäjät Kirmo Lintinen ja Veli-Matti Halkosalmi. Seuraava ohjelma käynnistyy huhtikuussa. 80-vuotias Teosto tarjoaa ohjelmasarjan musiikista ja sen tekemisestä kaikkien kuultavaksi Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry täyttää tänä vuonna 80. Säveltäjät ja musiikin kustantajat perustivat Teoston vuonna 1928 valvomaan etujaan, jotta voivat itse keskittyä täysipainoisesti luovaan työhönsä. Juhlavuottaan Teosto viettää lähinnä työn merkeissä, mutta haluaa tarjota kaikille suomalaisille hyvää musiikkiohjelmaa helposti Internetin välityksellä. Ohjelmakokonaisuuksia on neljä ja ne vaihtuvat kuukausittain maaliskuusta alkaen. Ne ovat kuultavissa Teoston kotisivuilta, avautuvan linkin välityksellä. Ohjelmasarjan vastaava toimittaja on Pekka Nissilä. Vaihtuvia teemoja, pääsisältönä musiikki Teoston juhlavuoden musiikkiohjelmasarjan lähtökohtana on musiikillinen luova työ sen periaatteet, toimintamallit ja esilläolo. Sarja koostuu neljästä ohjelmakokonaisuudesta, joiden teemoina ovat musiikin tekeminen ja tekijyys, teoksen elämä ja tulkinta, tyylien maailma sekä kulttuurien vuorovaikutus. Ohjelmissa kuullaan näkökulmia ja kommentteja musiikin tekijöiltä, esittäjiltä ja muilta alalla toimivilta. Pääasiallinen sisältö ohjelmissa on musiikki. Siitä kuullaan näytteitä mahdollisimman laajasti eri musiikinlajeista, niin koti- kuin ulkomaisestakin repertoaarista ja etupäässä 80 viimeisen vuoden ajalta. Sarjan ensimmäinen osa käsittelee musiikin lähtökohtia, eli säveltämistä, sanoittamista ja sovittamista. Ohjelman vieraina ovat Kirmo Lintinen ja Veli-Matti Halkosalmi. teostory

30 Nootti Uusia kasvoja k u v a t : k i r s i -ma r j a fo r s b e r g Lakimies Susanna Otsola Teoston uutena lakimiehenä aloitti maaliskuun alusta varatuomari Susanna Otsola. Hän siirtyy Teostoon rakennusyritys Peab Seicon Oy:n lakimiehen tehtävistä. Henna Salo kevyen musiikin tuottajatiedottajaksi Henna Salo aloitti maaliskuun alussa Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen Fimicin kevyen musiikin tuottajatiedottajana. Hän on työskennellyt viimeksi Budapestissä Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden keskuksen Finnagoran kulttuurivastaavana. Mika Kauhanen viestintäyksikköön Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen Fimicin tiedottajana yli viisi vuotta työskennellyt filosofian maisteri Mika Kauhanen siirtyi maaliskuun alusta Teoston viestintäyksikköön. Hän osallistuu uudessa tehtävässään vakinaisena toimituskunnan jäsenenä myös Teostoryn toimitustyöhön. Teostoon liittyi viime vuonna uutta asiakasta Teosto sai viime vuonna uutta musiikin tekijä- ja kustantaja-asiakasta. Valtaosa näistä, runsaat 650 on säveltäjäsanoittajia, 260 säveltäjiä, 65 sanoittajia ja 23 kustantajia. Teoston verkkosivujen sähköisten palveluiden kautta asiakassopimuksen teki yli 34 prosenttia liittyneistä. Alle 20-vuotiaita asiakkaiksi liittyneistä oli 77. Uusien Teosto-asiakkaiden keski-ikä oli hieman alle 44 vuotta. Kaikkiaan Teostolla oli vuoden vaihtuessa lähes oikeudenomistajaa, joista yhdistyksen päätösvaltaisia jäseniä on hieman vajaat 700. Jäseniksi johtokunta hyväksyi viime vuonna kolme uutta hakijaa. Asiakkaan ja jäsenen asema on Teostossa muuten sama, mutta jäsenet voivat osallistua yhdistyksen päätöksentekoon yhdistyksen kokouksissa. Teoston teostietokantaan ilmoitettiin viime vuonna lähes uutta sävellystä. Näistä kaksi kolmasosaa ilmoitettiin verkkopalvelujen kautta. Runsaat teosilmoitusta tuli postitse paperilomakkeilla, mikä vaatii Teostossa runsaasti manuaalityötä. Musiikki soimaan kunnissa Musiikki on monessa mukana myös kuntien toiminnoissa ja tapahtumissa. Musiikin käyttöluvan kunnat saavat Teostosta musiikin tekijöiden ja kustantajien puolesta asukasmäärään Musiikki soimaan! perustuvaa vuosimaksua vastaan. Teosto on nyt Suomen Kuntaliiton kanssa täsmentänyt ja ajanmukaistanut musiikin käyttöluvan sisältöä sekä sopinut yleisten sopimusehtojen Musiikki kunnan toiminnassa käyttöönotosta myös Kunnat käyttävät toiminnassaan musiikinkustantajien puolesta. musiikkia monella tavoin. Musiikki antaa elämyksiä ja iloa kulttuuritilaisuuksissa Teosto on sopinut Suomen Kuntaliiton ja tapahtumissa, harrastustoiminnassa, kanssa kuntien uudesta musiikinkäyttöluvasta, joka on pääosiltaan entisen- kuntien kanssa. kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, urheilu- ja liikuntatiloissa ja virastoissa. kaltainen. Kunnat voivat nyt kuitenkin esittää ja tallentaa musiikkia aiempaa Musiikin käyttöön kunnat saavat laajemmin yhdellä vuosimaksulla. Teostosta luvan koti- ja ulkomaisten Musiikin käyttö kunnassa on entistä säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja helpompaa! Lupa kattaa entiseen tapaan kaiken kuntien tavanomaisen ja tyypillisen musiikinkäytön eikä siten muutu keskeisiltä osiltaan. Teosto lähettää kunnille maaliskuun lopussa asiasta tiedotteen ja uuden esitteen, jossa kerrotaan, mitä musiikin käytön tilanteita käyttölupa kattaa. 30 teostory

31 TEOSTO-KALENTERI Huhtikuu jäsenistön kevätkokous. Jäsenille postitetaan kutsut kuukautta ennen kokousta. Toukokuu 2008 Jos olet saamassa kesällä tilityksiä, muista toimittaa Teostoon mennessä: kopio verokortista, jos olet hakenut verotukseen muutosta tieto mahdollisesti muuttuneesta tilinumerostasi. Kesäkuu 2008 Kesäkuun tilityksessä maksetaan: Esityskorvaukset valtakunnallisilla radio- ja TV-kanavilla, Ylen maakuntaradioissa, elokuvateattereissa, konserteissa ja muissa tilaisuuksissa vuonna 2007 esitetystä musiikista Esityskorvaukset kaupallisissa radioissa ja isoissa konserteissa esitetystä musiikista Ulkomailta tulleita esityskorvauksia Tallennuskorvaukset ajalta Esekin ja Lusesin AV-erityistuki 2008 Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen Esekin ja Luovan säveltaiteen edistämissäätiön Lusesin yhteinen AV-jaosto julistaa haettavaksi erityistukea audiovisuaalisille, kotimaista esittävää ja/ tai luovaa säveltaidetta esitteleville tuotannoille yhteensä euroa. Summa jaetaan 3 5:nä vähintään euron suuruisena tukisummana. Tuki voi olla osa isommasta tuotantobudjetista, mutta budjetin tulee kuitenkin olla vähintään euroa. Erityistukea voidaan myöntää esimerkiksi musiikkidokumenteille ja -sarjoille sekä musiikin ajankohtaisohjelmille. Sitä ei myönnetä konserttitaltioinneille eikä myöskään pelkästään myyntiin tarkoitetuille DVD-julkaisuille. Vapaamuotoiset hakemukset on toimitettava mennessä alla olevaan osoitteeseen. Päätökset tehdään viimeistään elokuun 2008 aikana, ja niistä ilmoitetaan kaikille hakijoille kirjallisesti. Hakemusten tulee sisältää seuraavat tiedot: 1. hakijan nimi ja yhteystiedot sekä pankkitili 2. tuotanto-/ ohjelmasuunnitelma käsikirjoituksineen 3. esitys- ja levityssuunnitelma aiesopimuksineen 4. haettava summa 5. kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Huom! Hakemukset pitää toimittaa kahdeksana kappaleena! Lisätietoja: AV-jaoston puheenjohtaja Pekka Nissilä hotmail.com, puh ) ja jaoston esittelijäsihteeri Jukka Takalo ESEKin/LUSESin AV-jaosto, Pieni Roobertinkatu 16, 3. krs, Helsinki Tietoa jaoston normaalista tukitoiminnasta löytyy osoitteesta MUSABIZ Huhtikuussa 2008 käynnistyy muusikoiden (laulajien, soittajien ja bändien) liiketalouden valmennusohjelma monimuoto-opiskeluna. Lähiopiskelujaksot Pasilassa ja tv-studiossa Tuusulassa. Teoriatietojen lisäksi saat kokemusta tv-studiotyöskentelystä, musavideoiden tekemisestä ja uusien digitaalisten jakelukanavien hyödyntämisestä. Valmentajina ja tutoreina on suuri joukko musiikkialan ammattilaisia. Lisätietoja ja hakulomake: Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y. Edustaa noin :ta kotimaista ja kahta miljoonaa ulkomaista musiikin tekijää ja kustantajaa. Edistää säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien oikeuksia. Edistää suomalaisen musiikin tunnettuutta ja soimista. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic on osa Teostoa. Myy asiakkaidensa musiikinkäyttötarpeita palvelevia lupia. Jakaa vuonna 2007 keräämistään musiikin esityskorvauksista yli 84 prosenttia henkilökohtaisina tilityksinä musiikin tekijöille ja kustantajille ja viisi prosenttia suomalaisen musiikin edistämiseen oikeudenomistajien yhteisillä päätöksillä. Lopuilla 10 prosentilla katetaan toiminnan kulut. Musiikin tekijöitä, kustantajia ja käyttäjiä palvelee Teostossa noin 100 työntekijää. Säveltäjät ja musiikin kustantajat perustivat voittoa tavoittelemattoman aatteellisen yhdistyksensä vuonna teostory

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009 Radiovuosi 29 -tilaisuus 29..29 Ohjelma 8.3 Aamukahvi 9. Tilaisuuden avaus - KRT-ohjausryhmän PJ Heikki Peltonen 9. Radion kuuntelu Suomessa vuonna 28 - Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel Oy - Asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa.

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 1 Ohjelma 8.30 Aamukahvi 9.00 Tilaisuuden avaus KRT-ohjausryhmän PJ, toimitusjohtaja Petri Manninen, Radio Nova 9.10 Radion hyvä vuosi 2009 Toimitusjohtaja Lena Sandell,

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu 14.6.2012 kesäkuun tilityksessä 14.6. maksamme kotimaisille oikeudenomistajille Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,3 miljoonaa euroa. Korvaukset koskevat pääosin

Lisätiedot

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Kuulijan markkinat Hyvää maailman radiopäivää! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2012 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Kuulijan markkinat Hyvää maailman radiopäivää! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2012 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI RADIOSTAR.FI Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI " MIKÄ ON RADIO STAR? Radio Star on uusi ja raikas, tekijöidensä näköinen nettiradio, jossa musiikista päättävät kuuntelijat, ohjelmatuottajat, toimittajat,

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Teosto Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1 Mikä Teosto on? Musiikin tekijöiden järjestö Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat vuonna

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2013

Musiikkialan talous Suomessa 2013 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

Tunnetta ja asiaa vuoden jokaisena päivänä

Tunnetta ja asiaa vuoden jokaisena päivänä Radiovuositilaisuus 26.1.2012 Tunnetta ja asiaa vuoden jokaisena päivänä Radiovuosi 2012 Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Professori Niklas Bruun IPR University Center Tekijyysseminaari 31.8.2005 Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tekijyys missä mielessä? Tutkimuksen tekijä?

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

Mikä on Elävä arkisto?

Mikä on Elävä arkisto? Mikä on Elävä arkisto? 1 YLEn Elävä arkisto Kaikki hankkeet, joilla tähdätään tekijänoikeusviidakon yksinkertaistamiseen, ovat tervetulleita Suunta, jolla sopimista helpotetaan, on oikea Sopimuslisenssin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 EXPO 2010 - SUURMENESTYS Kävijöitä virpoi yhteensä lähes 67 000. Aiemmat ennätykset rikottiin + 35 %! Ei huono, kun posse oli enimmäkseen tyytyväinenkin.

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012 Rock-musiikin musta menneisyys Petra Martikainen 2012 Bluesin,jazzin,gospelin ja rockin juuret ovat Länsi-Afrikassa Orjakauppa Yhdysvaltoihin 1600-luvulta lähtien -> orjat toivat mukanaan oman perinteensä,kirkoissa

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Sulasol. Toiminta ja jäsenpalvelut

Sulasol. Toiminta ja jäsenpalvelut Sulasol Toiminta ja jäsenpalvelut Sisältö Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Tiedottaminen ja näkyvyys Laulu- ja soittojuhlat Muut tapahtumat ja koulutus Huomionosoitukset Edunvalvonta ja asiantuntemus

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen 2 Fi-verkkotunnus on yhtä supisuomalainen asia kuin sauna ja joulupukki. Se on merkki turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä koulutus 9.11.2012 Yritysvierailut eri tarkoituksiin Kysy pois! Tutustutaan yrityksen kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Lippupisteen seminaari Korjaamo, Helsinki 27.5.2008 Timo Cantell Sibelius-Akatemia timo.cantell@siba.fi Suomalaisten konserteissa

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Mediakaupunkia rakentamassa - kokemuksia työelämäyhteistyöstä TAMK - Yle. Masters Conference 6.11.2015 Minna Tiihonen Yle Mediapolis

Mediakaupunkia rakentamassa - kokemuksia työelämäyhteistyöstä TAMK - Yle. Masters Conference 6.11.2015 Minna Tiihonen Yle Mediapolis Mediakaupunkia rakentamassa - kokemuksia työelämäyhteistyöstä TAMK - Yle Masters Conference 6.11.2015 Minna Tiihonen Yle Mediapolis Mediapolis visio Paikka, jossa sisältö-, business- ja teknologiaosaajat

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Kuudes Kerros

Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Kuudes Kerros Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Ilmiö & ongelma Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle parempikuntoisina kuin koskaan aiemmin. Myös muut aktiivisen

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA BLOGIRINKI MEDIA KOKOAA BLOGIT YHDEKSI KANAVAKSI Blogirinki Media kokoaa maan parhaat itsenäiset blogit yhdeksi markkinointikanavaksi > Blogirinki

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Rockkonttori.net Rockkonttori.net Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Jyväskyläläinen Sampo-Ilmari Tuhkalehto on bändinsä kanssa mukana syksyllä käynnistyvällä Music Against Drugs

Lisätiedot

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 1 Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 Teosto tuntee taustamusiikin 25 000 taustamusiikkiasiakasta 2000 puhelinhaastattelua taustamusiikkia käyttäville yrityksille 2 1700 webkyselyvastaajaa

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot