KAVERI KANSAINVÄLISYYSKASVATUKSEEN Askartelu- ja kuvataidetuokioita lapsille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAVERI KANSAINVÄLISYYSKASVATUKSEEN Askartelu- ja kuvataidetuokioita lapsille"

Transkriptio

1 KAVERI KANSAINVÄLISYYSKASVATUKSEEN Askartelu- ja kuvataidetuokioita lapsille Elina Sintonen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Sintonen, Elina. Kaveri kansainvälisyyskasvatukseen: Askartelu- ja kuvataidetuokioita lapsille. Helsinki, kevät 2009, 75s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyö on produktio, joka on tuotettu Kirkon Ulkomaanavulle. Työ koostuu raportista ja produktista. Produkti on Kaveri kansainvälisyyskasvatukseen - materiaaliaineisto. Työn tarkoituksena oli tuottaa kansainvälisyyskasvatusmateriaalia 5 7-vuotiaille lapsille, jota ohjaajat voivat käyttää työvälineenä päiväkodissa pidettävissä askartelu- ja kuvataidetuokioissa. Materiaaliaineisto tutustuttaa lapset tasa-arvo-, ympäristö-, kulttuuri- sekä rauhankasvatukseen. Se sisältää työskentelyvinkkejä ja ohjeita kuutta, noin tunnin pituista eri teemoja käsittelevää toimintatuokiota varten. Työn teoreettinen viitekehys on muotoutunut produktioon liittyvistä aihepiireistä. Raporttiosassa avataan kansainvälisyyskasvatuskäsitettä sekä askartelu- ja kuvataidetuokioihin keskittyneitä kansainvälisyyskasvatuksen eri osa-alueita. Työssä perustellaan miksi ja miten kansainvälisyyskasvatusta tulisi opettaa lapsille, mitkä ovat lapselle ominaiset tavat oppia ja mitä aikuisen on huomioitava suunniteltaessa toimintatuokioita lapsille. Raportin teoreettisen alkuosan jälkeen kuvataan prosessia; tuokioiden suunnitteluvaihetta, toteuttamisvaihetta käytäntöön, palautetta, arviointia ja produktion luotettavuutta. Produktin toimivuutta on testattu keväällä 2007 helsinkiläisessä päiväkodissa. Tuokioissa lapset muovailivat, piirsivät, maalasivat ja askartelivat. Palautetta kerättiin teemahaastattelulla, haastattelemalla työskentelyyn osallistuneita lapsia ja harjoittelunohjaajaa. Palautteen ja havaintojen pohjalta materiaaliaineistoa kehitettiin edelleen. Pohdinta osuudessa käydään läpi menetelmän valintaa, prosessista syntyneitä johtopäätöksiä, materiaalin soveltuvuutta työelämään sekä ammatillista kasvua. Opinnäytetyön keskeisiksi johtopäätöksiksi nousivat keskustelu ja yhdessä tekemisen tärkeys lähestyessä kansainvälisyyskasvatusta lasten kanssa sekä kasvatuksen näkökulmasta kansainvälisyyskasvatusaineistojen ja tutkimusten tarpeellisuus tänä päivänä. Opinnäytetyö on luonteeltaan työelämälähtöinen ja sitä voi soveltaa eri yhteyksissä lasten kanssa työskenneltäessä. Työ antaa hyödyllistä tietoa kansainvälisyyskasvatuksesta ja käytännöllisen välineen sen toteuttamiseen. Asiasanat: kansainvälisyyskasvatus, Kirkon Ulkomaanapu, lapsen oppiminen, produktio

3 ABSTRACT Sintonen, Elina. Multicultural education: arts and crafts material for children. 75p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The thesis was a production which was made for Finn Church Aid. The purpose of this thesis was to produce multicultural education material for children between 5 7 years. New multicultural educational research and material are needed more these days. The production`s theoretical background dealt with multicultural education and children`s way of learning. This thesis explored the multicultural education concept and why arts and crafts sessions were important for children. After the theoretical part, the whole thesis process was described. That included the designing, testing, implementation, feedback, assessment and reliability of the material. The production consisted of designing and testing the material. Six arts and crafts sessions were used as a method. The material includes six themes and instructions for arts and crafts sessions which all last about one hour each. The sessions are based on equal education, cultural education, environmental education and peace education. The material was tested at a day-care center in Helsinki in spring A worker provided feedback on the sessions and twelve children were interviewed. Based on feedback, testing and notes, new developmental ideas and conclusions emerged. The thesis is based on working-life and it can be applied on different occasions when working with young children. The material can be used as a tool in day-care centers or children s club activities. Keywords: Multicultural Education, Finn Church Aid, Child`s learning, production

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KANSAINVÄLISYYSKASVATUS Kansainvälisyyskasvatuksen määrittelyä Kansainvälisyyskasvatuksen osa-alueita Kansainvälisyyskasvatus päivähoidossa ja esiopetuksessa Kirkon Ulkomaanapu kansainvälisyyskasvattajana LAPSEN OPPIMINEN Lapsen oppimisen määrittelyä Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen varhaiskasvatuksessa Luovuus lasten ilmaisukeinoissa ja vaikutus kehitykseen vuotias lapsi Oppimisympäristö PEDAGOGIIKKA OHJATUSSA TOIMINNASSA Pedagoginen lähestymistapa oppimistapahtumiin Toiminnan suunnittelua Aikuisen rooli OPINNÄYTETYÖPROSESSI Suunnitteluvaihe ja materiaaliaineiston aiheiden synty Toteuttamisvaihe Eläimet Ihmiset Asuminen ja rakennukset Kansallinen symboli lippu Rauha Vesi Prosessin palaute Produktion arviointi Produktion eettisyys ja luotettavuus...44

5 6 POHDINTA...46 LÄHTEET...49 LIITE 1: Lasten vanhempien luvat -lomake LIITE 2: Kaveri kansainvälisyyskasvatukseen materiaaliaineisto

6 1 JOHDANTO Ajatus opinnäytetyöni aiheesta syntyi Kirkon Ulkomaanavun tarpeesta saada erilaista kasvatusaineistoa päiväkoti-ikäisille lapsille. Opinnäytetyönäni tuotin askartelu- ja kuvataidemateriaalin, jonka teemaa ohjaa kansainvälisyyskasvatus. Aihe kiinnosti minua, koska haluan työskennellä tulevaisuudessa lasten parissa ja tavoittelen sosionomi (AMK) tutkintoon lastentarhanopettajan pätevyyttä. Materiaalin tuottaminen vaikutti mielenkiintoiselta ja haasteelliselta, koska minulla ei ollut aiempaa tietämystä tai kokemusta kansainvälisyyskasvatuksesta. Aiheen valitsemisen kautta pystyin kehittämään omaa ammattitaitoani tulevaisuutta varten. Omat harrastukseni vaikuttivat menetelmän valintaan, joten päätin toteuttaa suunnitelman erilaisina askartelu- ja kuvataidetuokioina päiväkodissa. Tuotoksena syntyi Kaveri kansainvälisyyskasvatukseen -materiaali, joka on suunnattu 5 7-vuotiaille lapsille. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tuottaa materiaaliaineistoa, jota ohjaajat voisivat käyttää työvälineenä päiväkodeissa ja lisätä näin lasten kansainvälisyyskasvatusta askartelun ja kuvataiteen avulla. Materiaali tutustuttaa lapset kansainvälisyyskasvatukseen liittyviin ajatuksiin kuten erilaisuuteen, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen. Tausta-ajatuksena työlle oli käytännön hyödynnettävyys sekä oman ammattitaidon kerryttäminen uusilla tiedoilla, taidoilla ja kokemuksilla. Materiaaliaineiston tuokiot keskittyvät neljään kansainvälisyyskasvatuksen osaalueeseen: tasa-arvo-, ympäristö-, kulttuuri- ja rauhankasvatukseen. Aiheet ovat Kansallinen symboli lippu, Asuminen ja rakennukset, Vesi, Eläimet, Rauha ja Ihmiset. Askartelu ja kuvataideaiheista neljä ovat omia ideoitani ja kaksi, Kansallinen symboli lippu ja Rauha olivat sellaisia aiheita, joita olin omassa lapsuudessani askarrellut ja halusin kokeilla niiden toimivuutta tänä päivänä. Tuokioiden aiheiden etukirjaimista syntyi sana kaveri, minkä vuoksi päädyin nimeämään työni Kaveri kansainvälisyyskasvatukseen materiaaliksi.

7 7 Työni teoreettinen viitekehys on muotoutunut produktioon liittyvistä aihepiireistä. Teoreettisessa alkuosassa avaan kansainvälisyyskasvatuskäsitettä ja sen eri osa-alueita. Tarkastelen miksi ja miten kansainvälisyyskasvatusta tulisi opettaa lapsille. Lisäksi pohdin ja perustelen, mitkä ovat lapselle ominaiset tavat oppia ja mitä aikuisen on huomioitava suunnitellessa toimintatuokiota lapsille. Olen testannut materiaalin soveltuvuutta työelämään keväällä 2007 harjoittelujaksollani helsinkiläisessä päiväkodissa. Tuolloin pidin lapsille kuusi tuokiota, joissa kokeilin aiheiden ja askartelujen toimivuutta käytäntöön. Tärkeänä osana tuokioissa oli aiheisiin tutustuminen yhdessä lasten kanssa ennen itse varsinaista toiminnallista työskentelyä. Palautetta keräsin yksilöllisellä teemahaastattelulla haastattelemalla lapsia ja harjoittelun ohjaajaani, keräämällä tietoja opinnäytetyöpäiväkirjan avulla sekä havainnoimalla. Saamieni tietojen ja palautteen pohjalta kehitin materiaaliaineiston toimivuutta käytäntöön. Raporttiosassa pohdin prosessissa syntyneitä johtopäätöksiä, kuten ajatuksia kansainvälisyyskasvatusmateriaalin tarpeellisuudesta sekä valitsemastani lähestymistavan toimivuudesta. Arvioin lisäksi tuottamaani materiaaliaineiston soveltuvuutta työelämään ja omaa ammatillista kehittymistäni. Materiaalin tuottaminen oli ajankohtaista, koska elämme yhä monikulttuurisemmassa Suomessa kuin muutama vuosikymmen sitten. Tämä näkyy esimerkiksi päiväkotien eri kulttuurista tulevien lasten kasvavasta lukumäärästä. Lapset on hyvä tutustuttaa erilaisiin kulttuureihin jo nuorina ja luoda näin suvaitsevaa näkökulmaa erilaisuuteen. Opetusministeriön (2007) mukaan koulujen tarjoaman kansainvälisyyskasvatuksen lisäksi on tarvetta myös muiden toimijoiden tuottamille kansainvälisyyskasvatus materiaaleille, joihin lukeutuu myös oma opinnäytetyöni. Lisäksi kädentaidoilla kuten askartelulla ja kuvataiteilla, on tärkeä merkitys lasten kasvulle ja kehitykselle. Teoriatiedon hankkiminen ja produktion työstäminen ovat kulkeneet yhtä matkaa 2007 vuoden alusta vuoden 2008 loppuun. Kokonaisuudessaan opinnäytetyöni on pitkän prosessin tulosta ja se on kasvanut sekä muotoutunut ajan myötä. Tämän aiheen avulla koen voineeni lisätä omaa tietouttani kasvattajana ja sosiaalialan ammattilaisena. Toivon, että työni palvelee aikuisia, jotka työskentelevät lasten kanssa.

8 8 2 KANSAINVÄLISYYSKASVATUS 2.1 Kansainvälisyyskasvatuksen määrittelyä Kansainvälisyyskasvatuskäsitteellä ei ole vain yhtä ja selkeää määritelmää. Eri tahot liittävät siihen hieman erilaisia sisältöjä. Kuitenkin se nähdään laajasti maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen kuuluvana toimintana. Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on, että ihmiset hyväksyisivät toistensa erilaisuuden ja tuntisivat toisia kulttuureja. Tärkeää on tiedostaa ja ymmärtää ihmisten ja kansojen keskinäistä riippuvuutta sekä ymmärtää tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden merkitys ihmisarvon perusteina. (Myllymäki 2004, 8 10.) Kansainvälisyyskasvatus on toimintaa, joka ohjaa maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. Kasvaminen kansainvälisyyskasvatukseen on tärkeää, koska se auttaa ihmisiä ymmärtämään erilaisuutta ja kehittää valmiuksia, kuten yhteisvastuuta ja solidaarisuutta toimia globalisoituvassa maailmassa. (Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry 2007.) Kansainvälisyyskasvatus pohjautuu Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) peruskirjaan, Unescon (Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö) perussääntöihin ja YK:n ihmisoikeuksien julistuksen dokumentteihin. Kansainvälisyyskasvatukselle voidaan asettaa seuraavat päämäärät: rauha, ihmisoikeudet ja ihmisarvo sekä kehityksen edistäminen maapallon voimavarojen oikeudenmukaiseen jakamiseen. (Vainio 1986, ) Yhtenä tärkeänä perustana on erityisesti YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948 (Rauhankasvatusinstituutti 2007, 5). Aiemman tutkitun tiedon perusteella kansainvälisyyskasvatusta tulisi opettaa lapsille, nuorille ja aikuisille, koska maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut ja kasvaa tulevaisuudessa. Tällöin monikulttuurisuus asettaa uusia, erilaisia haasteita. Tämän vuoksi lapsilla ja nuorilla tulisi olla kykyä erilaisuuden hyväksymiseen ja suvaitsevaisuuteen (Seppälä 2007, 4). Eri kulttuureihin ja niiden toimintatapoihin tutustuminen auttaa myös ymmärtämään oman kulttuurin eri puolia (Opetusministeriö 2007, 5). Melèn-Paaso (2007) kiteyttää, että kansainvälisyyskasvatus rakentaa osaltaan sellaisia tietoja, taitoja ja asenteista, joita tarvitaan globaalissa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa toimimiseen. Samoin toteaa Banks (2002, 2) kansainvälisyyskasvatuksen taitoja,

9 9 asenteita ja osaamista tarvitaan toimiessa etnisessä kulttuurissa sekä valtavirtakulttuurissa, kuin myös niiden sisällä sekä välillä. Kivistön (2007) mukaan kansainvälisyyskasvatuksen vaikutukset näkyvät sekä tiedollisella, toiminnallisella että emotionaalisella tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen tiedostaminen laajenee. Toisin sanoen, ihmisellä on kyky ottaa huomioon erilaisia perspektiivejä ja tarkastella maailmaa eri näkökulmista. Tällöin hänellä on myös taitoa eläytyä jonkun toisen osaan. Elämyksellisyyttä luovat toiminnalliset menetelmät, kuten konkreettinen tekeminen ja kokemalla oppiminen. Tämä tapahtuu esimerkiksi voimakkaan kokemuksen tai elämyksen avulla, josta syntyy uusi ja erilainen tapa tarkastella asioita. Siksi kasvattajien tulee pohtia, miten opetukseen saataisiin kokemuksia ja elämyksellisyyttä. Kasvattajien tehtäväksi jää aiheen lähestymistavan lisäksi sopivien menetelmien valitseminen. Suomessa kansainvälisyyskasvatus on osana ihmisten arkea. Sitä toteutetaan varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla, harrastusporukoissa sekä opettajankoulutuksessa. On tärkeää vahvistaa kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamista käytännössä, koska kansainvälisen ja kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen valmiuksia tarvitaan nykyään useilla eri aloilla. (Opetusministeriö 2007.) Suomessa näihin kansainvälisyyskasvatusta toteuttaviin tahoihin lukeutuvat valtiohallinto, kunnat, koulut, kirkot, yritykset ja järjestöt, jotka pyrkivät edistämään suvaitsevaisuutta. Tärkeänä mielipiteiden vaikuttajana voidaan pitää myös tiedotusvälineitä. (Kepa 2007.) Kansainvälisyyskasvatuskäsite voidaan jakaa erilaisiin osa-alueisiin, joita ovat ihmisoikeuskasvatus, tasa-arvokasvatus, kulttuurikasvatus, kehityskasvatus, ympäristökasvatus, viestintäkasvatus sekä rauhan- ja turvallisuuskasvatus (Myllymäki 2004, 14 22). Seuraavaksi avaan niitä kansainvälisyyskasvatuksen osa-alueita, joita olen halunnut ottaa käsiteltäväkseni tuokioiden aiheissa. Rajaan tarkasteltaviksi osa-alueikseni tasaarvokasvatuksen, kulttuurikasvatuksen, ympäristökasvatuksen sekä rauhankasvatuksen. Päädyin valitsemaan nämä osa-alueet materiaaliaineistooni, koska työelämätaholla, Kirkon Ulkomaanavulla, oli aiempaa materiaalia liittyen samoihin osa-alueisiin ja oma kiinnostukseni vaikutti valintaan.

10 Kansainvälisyyskasvatuksen osa-alueita Tasa-arvokasvatuksessa löytyy elementtejä ihmisoikeuskasvatuksesta sekä suvaitsevaisuudesta. Tasa-arvolla viitataan sukupuoleen, ikään, terveydentilaan, uskontoon, yhteiskuntaluokkaan ja etniseen taustaan liittyvään tasa-arvoisuuteen. (Myllymäki 2004, 15.) Tavoitteena on vahvistaa sukupuolten kuin erilaisten vähemmistöjen tasavertaisuutta. Käsiteltävät asiat liittyvät muun muassa sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen ja niihin liittyviin syrjintäkysymyksiin. Lisäksi tarkastellaan yhteiskunnallisia vuorovaikutussuhteita. (Kepa 2007.) Tasa-arvokasvatuksesta käytetään myös nimitystä suvaitsevaisuuskasvatus. Kemppainen-Koiviston ja Salmion (2008, 9) mukaan suvaitsevaisuudessa on kyse ihmisarvosta sekä ihmisten välisen tasa-arvon toteutumisesta käytännössä. Ennakkoasenteisiin voidaan vaikuttaa ihmisiä kouluttamalla ja kasvattamalla. Tavoitteena on oppia ymmärtämään ihmisten erilaisuutta ja samankaltaisuutta. Suomi on yhtenä valtiona sitoutunut YK:n vuosituhatjulistuksen arvoihin ja päämääriin. Yhtenä näistä tavoitteista on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. (Ulkoasiainministeriö 2008). Kulttuurikasvatus on eräs kansainvälisyyskasvatuksen osa-alueista, jonka ohella siitä käytetään nimitystä monikulttuurisuuskasvatus tai kulttuurienvälinen kasvatus. Määritelmiä kulttuurikasvatukseen on useita, sillä aihepiirissä on monia osa-alueita ja niissä käsitellään oikeudenmukaisuutta, syrjintää, tasa-arvoa ja kulttuurierojen nostamia kysymyksiä. (Myllymäki 2004, 16.) Tärkeää kulttuurikasvatuksessa on edistää monikulttuurisuutta ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta sekä edesauttaa rasisminvastaista työtä (Kepa 2007). Sen yleisenä tavoitteena on perehdyttää ihmisiä omaan ja vieraiden maiden kulttuuriin. Ympäristökasvatuksessa korostetaan, että vastuu ympäristön hyvinvoinnista on kaikilla ihmisillä. Ympäristökasvatuksen tärkeimpänä tavoitteena on kasvattaa ympäristövastuullisia kansalaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että ymmärrämme ihmisinä oman vaikutuksemme ympäristöongelmiin ja omaksumme tietoa ekologiasta. Ympäristökasvatukseen liittyy edelleen tuntemus ihmisen suhteesta luontoon historian eri aikoina ja tieto maailman luonnon ravintovaroista. Lapselle ja nuorelle painotetaan ympäristökasvatuksessa omaa vastuunkantoa. (Myllymäki 2004, ) Olemme riippuvaisia luonnon hyvin-

11 11 voinnista, joka luo meille myös monenlaisia mahdollisuuksia. Ympäristökasvatuksen päätavoitteena on ymmärtää oma vaikutuksemme ja toimintamme suhteessa ympäristön hyvinvointiin. (Kepa 2007.) Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteissa takaamaan ympäristön kestävän kehityksen (Ulkoasiainministeriö 2007). Rauhankasvatuksessa korostuu ajatus, että vastuu rauhan toteutumisesta on kaikilla ihmisillä (Kepa 2007). Rauhankasvatuksen pyrkimyksenä on rauhan vahvistaminen, ristiriitojen väkivallaton ratkaiseminen, konfliktien ehkäiseminen ja rauhankulttuurin perustan vahvistaminen. Tänä päivänä rauhankasvatuksen kiinnostuksen kohteina ovat myös rasismi, ympäristötuhot, rikollisuus, etniset ja uskonnolliset konfliktit sekä väkivalta yksityiselämässä. (Myllymäki 2004, 21.) Rauhankasvatuksessa tulisi pyrkiä ymmärtämään ne toimintatavat sekä yleismaailmalliset arvot, joille rauhankulttuuri rakentuu. Olennaista on pohtia muun muassa ihmisarvoon ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Rauhankasvatusta tulee opettaa keskustelun ja osallistavien menetelmien avulla. (Rauhankasvatusinstituutti 2007, 3 4.) 2.3 Kansainvälisyyskasvatus päivähoidossa ja esiopetuksessa Kansainvälisyyskasvatus nivoutuu päivähoito ja esiopetukseen. Opetusministeriön Kansainvälisyyskasvatus selvityksen mukaan tavoitteena on vahvistaa kansainvälisyyskasvatuksen toteutuminen varhaiskasvatuksessa. Tämä tapahtuu sisällyttämällä kansainvälisyyskasvatuksen näkökulma keskeisiin linjauksiin. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta kansainvälisyyskasvatuksen tulee muodostaa ikään kuin punainen lanka päiväkodeista korkeakouluihin. Sitä tulisi kehittää elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen periaatteella. (Opetusministeriö 2007, ) Päivähoidon kansainvälisyyskasvatuksen näkökulmiin sisältyvät suvaitsevaisuus, yhteisvastuullisuus sekä yksilöllisyyden ja erilaisuuden kunnioittaminen. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kansainvälisyyskasvatus on huomioitu osana sisältöä. Keskeiset sisällöt painottuvat niin eettiseen ajatteluun, toiminnan opettamiseen sekä ympäristö- ja kulttuurikasvatukseen. (Myllymäki 2004, 34, ) Kansainvälisyyskasvattajien tehtävää pidetään tärkeänä ja yleisesti sen toteutumisen tukemista olisi lisättävä tulevaisuudessa. (Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi 2008.)

12 12 Kemppainen-Koiviston ja Salmion (2008) mukaan kansainvälisyyskasvatusta tulisi opettaa ja perehdyttää lapsille jo hyvin nuorena, jolloin lapsen arvot ja asenteet alkavat muotoutua. Tällöin varhaiskasvatuksessa alkanut kansainvälisyyskasvatuksen opetus on ikään kuin jatkumoa tuleviin ikävaiheisiin. Esimerkiksi koulumaailmassa kansainvälisyyskasvatuksesta on tullut yhä tärkeämpi tekijä globalisaation myötä. Kansainvälisyyskasvatusta voidaan toteuttaa muun muassa erilaisin materiaalein ja kirjallisuuksin (Opetusministeriö 2006). Oikeiden arvojen edistäminen vaatii ohjaajilta tietoa ja taitoa (Kemppainen-Koivisto & Salmio 2008). Ohjaajan täytyy olla tietoinen tuokion tavoitteista, päämääristä, sisällöistä, tilanteesta sekä menetelmistä. Hänen täytyy hallita opetettava asia ja tietää sen opetuksellinen eteneminen (Brotherus 2004, 43.) Ohjaajalla on vastuu siitä, millaisia asioita hän välittää kansanvälisyyskasvatuksesta lapsille. Tämän vuoksi ohjaajan tulee selvittää omat perustietonsa, asenteensa sekä toimintamallinsa työskentelyssä. Lisäksi täytyy tiedostaa, kuinka tärkeänä hän pitää muun muassa solidaarisuutta, tasavertaisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä rauhaa. Lapsi puolestaan vastaanottaa sitä tietoa, jota hänelle välitetään. Siksi on tärkeää huomioida ja pohtia miten ohjaaja itse kokee ja ymmärtää kansainvälisyyskasvatuksen arvot ja tavoitteet. (Kouluhallitus 1988, 19.) 2.4 Kirkon Ulkomaanapu kansainvälisyyskasvattajana Opinnäytetyöni aihe on peräisin Kirkon Ulkomaanavulta. Kirkon Ulkomaanapu on perustettu vuonna Tällä hetkellä se on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Se hoitaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kansainvälistä diakoniaa, joka pitää sisällään kehitysyhteistyötä, vaikuttamistyötä sekä katastrofi- ja pakolaisapua. Se on myös Ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö. (Kirkon Ulkomaanapu 2007.) Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa omalta osaltaan kansainvälisyyskasvatusta. Se tuottaa erilaisia aineistoja ja hankkeita lasten, nuorten ja aikuisten kansainvälisyyskasvatukseen. Nämä aineistot pitävät sisällään moninaisia ideoita ja kokonaisuuksia erilaisiin tilaisuuksiin, erityisesti oppilaitosten ja seurakuntien kansainvälisyyskasvatukseen. Aineistojen käsittelemiä aihealueita ovat muun muassa rauhankasvatus, ihmisoikeus-

13 13 kasvatus, kehityskasvatus ja ympäristökasvatus. Pääosin kansainvälisyyskasvatus painottuu kuitenkin ihmisoikeus- ja kehityskasvatukseen. (Törrönen 2008.) Kirkon Ulkomaanapu sitoutuu YK:n vuosituhattavoitteisiin ja noudattaa kansainvälisiä humanitaarisen avun sääntöjä ja toimintaperiaatteita. Näihin lukeutuvat YK:n peruskirja, Unescon perussäännöt ja YK:n ihmisoikeuksien dokumentit. Kirkon Ulkomaanavun työ on kansainvälistä diakoniaa ja sen perusta nousee Raamatusta, erityisesti sen lähimmäisenrakkauteen liittyvistä teksteistä. Kirkon Ulkomaanapu toimii kansainvälisessä kirkkojen verkostossa ja sen keskeinen toimintatapa perustuu eri yhteistyötahojen kumppanuuteen. (Törrönen 2008.) Kirkon Ulkomaanapu toimii tänä päivänä yli 30 maassa, diakonian periaatteen mukaan siellä missä hätä on suurin. Se tekee työtä kaikkein köyhimpien ihmisten kanssa uskontoon, etniseen taustaan tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Toiminnan perusta on jokaiselle kuuluva ihmisarvo. Lisäksi Kirkon Ulkomaanapu on osa kirkkojen kansainvälistä avustusverkostoa. Toiminnan tavoitteena on pysyvä muutos, joka kehittyy vain pitkäjänteisessä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen ja ihmisten kanssa. Tällöin Kirkon Ulkomaanapu on sitoutunut tekemään työtä siihen asti, kunnes avun tarpeessa olevat ihmiset kykenevät itse järjestämään toimeentulonsa ja huolehtimaan perustarpeistaan. Köyhyyden vähentäminen edellyttää rauhaa ja ihmisoikeuksien toteutumista, jonka vuoksi Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä näiden molempien toteutumisen puolesta. (Kirkon Ulkomaanapu 2009.)

14 14 3 LAPSEN OPPIMINEN 3.1 Lapsen oppimisen määrittelyä Varhaiskasvatuksensuunnitelman perusteissa (2005, 20) todetaan, että lapsi oppii eri tavoin. Lapsi tutkii ympäristöään ja itseään, leikkii, kyselee ja vertailee. Hän liikkuu, pohtii ja havainnoi sekä ilmaisee itseään eri taiteen alueilla. Nämä ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapsi pystyy näillä tavoilla ilmentämään tunteitaan ja ajatuksiaan. Mielekkäät toiminnat vahvistavat lapsen omaa hyvinvointia, käsitystä itsestään ja lisäksi sillä on vahvistava vaikutus hänen osallistumismahdollisuuksiin. Vilènin, Vihusen, Vartiaisen, Sivènin, Neuvosen ja Kurvisen (2007, 144) mukaan ihmisen havaitsemiseen, muistiin, ajatteluun, kieleen ja oppimiseen liittyvää kehitystä nimitetään kognitiiviseksi kehitykseksi. Lapsen oppiminen on tutkivaa oppimista, jota tapahtuu kokoajan. Piaget n mukaan se perustuu kokemuksiin, jotka voivat olla sekä fyysisiä kokemuksia (esimerkiksi ympäristön esineistä, kohteista ja niiden ominaisuuksista), että omaan toimintaan liittyviä kokemuksia (esimerkiksi syyt ja seuraukset). Lapsilla on ikään kuin synnynnäinen taipumus harjoittaa ja jäsentää refleksejään sekä harjoittaa erilaisia toimintojaan. (Anttila 1991, 43.) Omaehtoisessa toiminnassa lapsi oppii ja kehittyy hänelle mielekkäällä tavalla. Lapsella on kyky tutkia itseään ja ympäristöään aistejaan ja koko kehoaan käyttäen. (Karling ym. 2008, 196). Omaehtoisessa toiminnassa lapset kehittävät myös sosiaalisia taitojaan. Ystävyyssuhteissa lapsi omaksuu vastavuoroista käyttäytymistä. Näitä sosiaalisia taitoja hän ei opi suoraan aikuisilta, vaan muiden lasten ja nuorten kanssa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. (Aho & Laine 2004, 179.) Leikki on lapselle ominainen tapa toimia. Lapset eivät leiki sen vuoksi, että he oppisivat asioita, mutta he oppivat leikkiessään. Kasvattaja voi epäsuoran ohjauksen avulla monipuolistaa leikkiä erilaisin välinein tai mielikuvin. Tällöin kasvattaja osaa eritellä leikin ja sisällön myös oppimisen näkökulmasta. Kasvattaja tiedostaa ja käyttää leikin kytkentöjä kaikkiin toiminnan osa-alueisiin niin, että niissä huomioidaan lapsilähtöisyyden näkökulma. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, ) Ohjatussa toimin-

15 15 nassa lapsi on toimija, jolloin aikuinen ohjaa, tukee ja havainnoi lasta. Näin toiminta perustuu yhdessä tekemiseen. Lapsi saa kokemuksia aikuisen ja lapsen yhteisestä toiminnasta ja toiminnan kautta. (Vilèn ym. 2007, ) Tutkitun tiedon mukaan lapsen oppimiseen vaikuttavat oleellisena osana vuorovaikutus ja kommunikointi lapsien ja aikuisten välillä. Nämä niin kutsutut välittävät tekijät ovat keskeisiä elementtejä yhteisössä eli yleensä päiväkodin lapsiryhmässä tai koulun luokalla. Lapsen oppimiseen vaikuttava yhteisön vuorovaikutus ja kommunikointi tapahtuu tietyssä oppimisympäristössä, johon on liitettynä fyysiset ja pedagogiset ominaisuudet. (Brotherus 2004, 36.) 3.2 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen varhaiskasvatuksessa Taidekasvatuksessa ihminen nähdään aistillisena ja tuntevana olentona (Hannula 1999, 28). Kuvallista ilmaisua eli taidekasvatusta toteutetaan varhaiskasvatuksessa. Esiopetukseen on sisällytetty eri taidemuotojen tavoitteet. On tärkeää kehittää lasten omaa ilmaisua ja itsetuntoa kuvataiteiden eri osa-alueilla ja tarjota lapsille uusia kokemuksia ja elämyksiä kuvataiteiden välityksellä. (Brotherus 2004, 27.) Lapselle taiteellisten kokemusten intensiivisyys ja lumous ovat tärkeitä mukaansa tempaavia toiminnan elementtejä. Niiden peruskokemukset syntyvät niin musiikista, kuvallisesta työskentelystä, tanssista sekä draamasta. Siksi oppimisympäristöllä on tärkeä merkitys vaalia näitä elementtejä. Lapsilla on kyky nauttia taiteesta, taidoista ja ilmaisuista yksin sekä yhdessä toisten kanssa. Taiteellisella kokemisen ja tekemisen avulla lapsi kehittyy sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Varhaislapsuudessa omaksuttujen taiteellisten peruskokemusten kautta hän rakentaa myöhemmät taidemieltymyksensä sekä omat kulttuuriset arvostuksensa. (Varhaiskasvatuksensuunnitelman perusteet 2005, ) Lapsilähtöisyys on tärkeää huomioida työskentelyssä. Brotheruksen (2004, 38) mukaan toiminnan tulee vastata lapsen älyllisiin, sosiaalisiin, emotionaalisiin ja motorisiin toimintaedellytyksiin. Lapselle tärkeä motivaatiotekijä on, että toiminnassa lähdetään hänen kokemuksistaan ja elinoloistaan. Hujala ym. (1999, ) toteavat samaa. Lap-

16 16 silähtöisen toiminnan perusajatuksena ovat ne käytännöt ja toiminnot, jotka vastaisivat mahdollisimman hyvin lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Jokainen lapsi oppii parhaiten sellaisella tavalla, jonka hän itse kokee tärkeänä ja omassa elämässään merkityksellisenä. Tällöin lapsilähtöinen toiminta pyritään sovittamaan ikäluokan keskimääräistä kehitystasoa vastaavaksi. Bardyn (1995, 60 61, 66) mukaan taide lähestymistapana ilmentää lapsen syvintä olemusta, tavalla jossa on ihmettelevä ja leikkivä ote todellisuudesta. Lapsi tutkii, oppii ja solmii suhteet itseensä ja kavereihinsa. Toisaalta hän kiinnittyy luontoon, kulttuuriin ja yhteiskuntaan luoden ja leikkien. Pedagogisena lähestymistapana taide kehittää aisteja, koordinointia kuin motoriikkaa. Sen avulla voidaan nähdä, kuulla ja haistaa. Taide toimii ikään kuin oppimisenvälineenä. Toisella tavalla tarkasteltuna taide on kanssakäymistä ja jakamista. Siinä voi ilmaista omia tunteitaan ja itseään, yksin tai yhdessä tehden. 3.3 Luovuus lasten ilmaisukeinoissa ja vaikutus kehitykseen Lapsi oppii käsillä tekemällä ympäröivästä maailmasta sekä tulkitsemaan tätä kautta itseään. Tällöin kädentaidot ovat väline itsen ja ympäristön hahmottamiseen. Kädentaitojen kautta lapsi kokee ja tiedostaa kehonsa kautta. (Karppinen, Puurula & Ruokonen 2001, ) Hannulan (1999, 30 33) mukaan piirtäminen on tehokas oppimisen muoto. Piirtäessämme siirrämme kokemuksiamme muistiin. Näin ollen aistit eivät ole irrallisia, vaan ne toimivat yhteistoiminnallisena aistijärjestelmänä, joka luo sisäisen kokemuksen tunteen. Kuvallisessa ilmaisussa lapsi voi harjoitella luovuuttaan ja mielikuvitustaan, tunteitaan ja ajatuksiaan. Lasten ensimmäisillä piirtämillään kuvilla ei ole yleensä mitään tarkoitusta, jolloin aikuiset saattavat nähdä nämä tarkoituksettomat piirustukset töherryksenä. Tällaisesta piirtelystä käytetään nimitystä riimustelu. Kuitenkin lapsen kuvallisen kehittymisen kannalta näillä piirustuksilla on tärkeä merkitys. Lapsi opettelee riimustelun kautta kuvallisen ilmaisun periaatteita sekä välineiden ja materiaalin käytön alkeita. Silloin kun

17 17 lapsi piirtää, askartelee, laulaa tai leikkii, hän eläytyy taiteeseen. Tällöin hänen mielikuvituksensa on tärkeässä roolissa. Taiteellisella ilmaisulla on merkittävä rooli senkin vuoksi, että se edistää lapsen luovuuden ja tasapainoisen persoonan kehittymistä. Siksi oleellisinta työskentelyssä on itse kokeileminen ja tutkiminen. (Hakkola, Laitinen & Ovaska-Airasmaa 1991, ) Hohmann (1993, 18) on samoilla linjoilla. Lasten tavat käyttää maaleja, värejä, muovailuvahaa, liimaa, paperia ja saksia kertovat heidän tavoistaan kuvata näkemiään ja kokemiaan asioita. On tärkeää saada käyttää eri välineitä sekä materiaaleja ja huomata, kuinka ne eroavat toisistaan. Jokainen lapsi käyttää materiaaleja eri tavoin. Tärkeintä on itse toimintaprosessi, ei niinkään lopputulos. Esimerkiksi mallin mukaan askartelu opettaa lapselle ohjeiden noudattamista, jäljentämistä ja hienomotorisia taitoja. (Karling ym. 2008, 248). Luovuus on kyky tuottaa jotain merkittävästi uutta tai ainutlaatuista (Aukeantaus 2007, 22 24). Lapsen kehityksen kannalta on otettu suuri askel eteenpäin, silloin kun hän oppii piirtämään, maalaamaan, muovaamaan, rakentamaan ja ilmaisemaan itseään. Tällöin lapsi tajuaa, että on luonut jotain uutta mitä ei ole ollut aiemmin olemassa. Karppinen ym. (2001, 107) nimittävät tätä inhimillisen kehityksen aluksi. Inhimillisen kehityksen alku avaa lukuisat mahdollisuudet lapsen oppimiseen ja tietämiseen ympäröivästä maailmasta, kuin hänestä itsestäänkin uudella tavalla. Kun lapsen kädentaidot karttuvat, karttuu samalla hänen kognitiiviset taitonsa. Tällöin tietämistä kehittyy monella alueella. Nummisen (2005, 91) mukaan seuraamalla lapsen kehitystä erivaiheissa voi huomata, kuinka kokonaisvaltaista lapsen toiminta on ja miten paljon eri tunnetiloilla on vaikutusta. Lapsen oppiessa käyttämään luovuuttaan ja taitojaan syntyy kasvava kyky muuntaa ja käsitteellistää omia mielikuviaan eri materiaaleja hyödyntäen. Siksi olisi hyvä, että lapsi saisi tunnustella, yhdistellä ja käsitellä erilaisia materiaaleja mahdollisimman monipuolisesti. Näin ollen materiaali itse asiassa ohjaa toimintaa. Prosessissa yhdistyvät mielikuvitus, leikki, yllätyksellisyys ja niiden lumous. (Karppinen ym. 2001, )

18 vuotias lapsi Eri-ikäiset lapset kokevat kädentaidot eri tavoin. Viisivuotias lapsi on tyypillisesti utelias ja hänen motoriset taitonsa ovat jo varsin kehittyneitä. Lapsi kokee tuolloin usein askartelun varsin mieluisaksi. Viisivuotias osaa leikata saksilla jo ympyrän ja hän kykenee pujottelemaan sujuvasti helmiä nauhaan ja jäljentämään esimerkiksi kolmion. Hänen kynäotteensa on aikuismainen kolmisormiote ja tyypillisesti lapsen ihmispiirroksissa ilmenee useita yksityiskohtia. Hänellä on taitoa löytää kuvista myös pieniä yksityiskohtia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 153.) Viisivuotias kykenee toimiaan erilaisissa ryhmätilanteissa aikuisen riittävässä ohjauksessa ja suunniteltua toimintaa voidaan työstää eteenpäin muinakin päivinä. (Vilèn ym. 2007, 160). Kuusivuotias kokeilee taitavuuttaan ottamalla mallia aikuisten suorituksista. Hän etsii osakseen huomiota, ymmärrystä ja kannustusta aikuiselta, kun hän saattaa huomata, etteivät omat taidot ole vielä pitkällä. (Karppinen ym. 2001, 107.) Kuusivuotiaana lapsi on tyypillisesti utelias, sosiaalinen ja innokas oppimaan uutta. Hän on ahkera kyselemään ja tutkimaan sekä fyysisesti aktiivinen ja aloitteellinen (Brotherus (2004, 6 7). Lisäksi hän on omaksunut jo suuren määrän arvoja ja asenteita kasvattajiltaan (Vilèn ym. 2007, 160). Kuusivuotias lapsi kokee ikätovereidensa seuran usein mieluisaksi ja tarpeelliseksi. Sosiaalisten taitojen kehittyminen on tärkeää, koska lapsi oppii tuolloin neuvottelemista, vuoron odottamista sekä toisten huomioon ottamista. (Sosiaali- ja terveysministeriön 2004, 156). Lapsen muisti on jo hyvin kehittynyt 5 7-vuotiaana. Kuudenvuoden iässä lapsi osaa muodostaa omia mielipiteitä. Lapsi pohtii erilaisia ilmiöitä ja on kyselee erilaisista asioista aikuisilta. Lapsi uskoo, että kaikkeen löytyy vastaus tai selitys, jonka aikuinen tietää. Lasten kanssa on tärkeää pohtia asioita, vaikka kaikkiin kysymyksiin ei ole valmiita vastauksia. Yhdessä pohdiskelu lapsen ja vanhemman kanssa on tarpeellista, jolloin lapsen muisti, sanavarasto ja ajattelukyky kehittyvät. Asioiden oivaltaminen puolestaan tuottaa lapselle mielihyvää. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2009.) Seitsemänvuotias lapsi on usein kiinnostunut uusien taitojen oppimisesta ja hän tarvitsee siihen aikuisen kannustamista ja tukemista. Hän osaa toimia suurissa ryhmissä, mutta tarvitsee osin myös yksilöllistä huomiointia. (Vilèn 2007, 160). Seitsemänvuotiaana

19 19 lapsi tyypillisesti aloittaa koulunkäynnin. Koulunkäynnin lähestyessä kannattaa lapsen kanssa harjoitella piirtämistä, askartelemista, keskittymistä, kuuntelemista kuin itsensä ilmaisemista sanoin. Nämä ovat hyvää harjoittelua esimerkiksi kirjoittamistaidon harjaannuttamiseksi, joka puolestaan vaatii silmän ja käden yhteistyötä. Yleisesti ottaen esikouluikäisillä eli 5 7-vuotiailla lapsilla kehittyvät valmiudet koulunkäyntiä varten. (Pajanen 2006.) 3.5 Oppimisympäristö Hujala ym. (1999, 25, 28) mukaan oppimisympäristöllä on oleellinen merkitys oppimistapahtuman määrittäjänä. Lapset oppivat kokoajan ympäristöstään ja samalla he kehittävät sosiaalisia vuorovaikutussuhteitaan. Aikuisen tehtävänä on luoda lasten kanssa yhdessä sellainen ympäristö, jossa lapsi kokee olevansa fyysisesti ja emotionaalisesti turvassa. Lapsen oppimisen kannalta tutulla ympäristöllä on erittäin tärkeä merkitys, koska se luo ajatuksia ja kohtaamisia, joissa kehittyvät merkitykset ja ajatukset (Kauppinen 1996, 3). Kangassalo, Karila ja Virtanen (2000, 87) puolestaan toteavat lasten oppimisympäristöstä seuraavaa: Hyvä oppimisympäristö tarjoaa tilaisuuksia pohdintaan, tutkimiseen, kokeiluihin ja ongelmien ratkaisuun. Se voi tarjota myös jännittäviä seikkailuja ja löytöretkiä. Hyvä oppimisympäristö herättää lapsessa halun oppia uusia asioita ja innostaa jatkuvasti kehittämään omia kykyjään. Aikuisen rooli on toimia opastajana, tarpeellisessa määrin mielenkiinnon suuntaajana sekä suotuisan oppimisympäristön luojana. Suunniteltaessa taide- ja askartelutuokioita lapsille tulisi ottaa huomioon, että käytössä olisi mahdollisimman paljon työtilaa sekä tasaista lattiapintaa työskentelyä varten. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi sen, että valmiit työt voisi laittaa kuivumaan sitä mukaan kun ne valmistuvat. Olisi hyvä olla esimerkiksi suuri tukeva työpöytä sekä paikka, jossa voisi säilyttää käytettävät materiaalit ja välineet. Työskentelyä ennen tulee huomioida, että materiaaleja ja välineistöä on aina riittävästi. Siksi kannattaa säännöllisesti tarkastaa, että tarvittavia materiaaleja on saatavilla. (Hohmann 1993, )

20 20 4 PEDAGOGIIKKA OHJATUSSA TOIMINNASSA 4.1 Pedagoginen lähestymistapa oppimistapahtumiin Päiväkotikasvatuksessa käytetään termiä toimintatuokio, silloin kun viitataan päiväkotikasvatuksen pedagogiseen osaan. Tällöin aikuisella on päävastuu opetuksen suunnittelijana kuin järjestäjänäkin. Pedagoginen toiminta on tavoitteellista toimintaa, johon asetetaan tietyt, halutut tavoitteet. (Rusanen 2008, 119.) Kasvattajan tulee pyrkiä vahvistamaan lapsen monipuolista kasvua ja kehitystä. Näihin kuuluvat näkemykset ihmisestä, hänen yhteydestään kulttuuriin sekä yleiset käsitykset arvoista, arvostuksista ja asenteista. Kasvattajilla on tärkeä tehtävä tiedostaa ja miettiä omia näkemyksiään ja käsityksiään, sillä ne ohjaavat kasvatustavoitteita ja toimintaa kunkin lapsen kohdalla erikseen. Pedagogiikka-sana kuvastaakin kasvattajan pohdintoja ja käyttämiään käytännön toimintoja. (Numminen 2005, 186.) Lapsi tarvitsee aikuisen ohjausta ja tukea, koska hän ei yksistään opi pelkän ympäristöstään saamien vihjeiden avulla. Tämä edellyttää vuorovaikutusta ja kommunikaatiota lapsen ja aikuisen välillä. Aikuiselta tämä edellyttää opettamiseen liittyvien tekijöiden tuntemista ja hallitsemista. Toiminta on prosessi, jolla motivaatiolla on keskeinen osuus. Pedagogisessa lähestymistavassa korostetaan oppimismotivaation ja oppimisen toiminnan tärkeyttä. Konkreettisesti tämä ilmenee esimerkiksi siten, mihin lapsen tarkkaavaisuus kohdistuu ja mihin hän kohdistaa keskittymisensä ja sinnikkyytensä. (Brotherus 2004, 33,36 38.) Kun tarkastellaan pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa, on oleellista, että toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi muodostavat jatkuvan prosessin. Sen tulisi olla tavoitteellista toimintaa, jossa asetetaan tavoitteet sekä yksilön, että koko ryhmän näkökulmasta. (Hujala ym. 1999, ) Kansainvälisyyskasvatuksen kasvattajan tulee olla sitoutunut siihen liittyviin arvoihin ja tavoitteisiin, koska hän välittää niitä eteenpäin omien asenteidensa ja toimintatapojensa kautta. Pedagogisten tietojen ja taitojen lisäksi hänen tulee omaksua kansainvälisyyteen liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita. (Opetusministeriö 2007.)

21 Toiminnan suunnittelua Suunnitellessaan lapsille toimintaa, kasvattajan täytyy miettiä toteutukseen ja arviointiin liittyviä asioita. Näitä ovat lapsen näkökulmat, aiheen valinta, tavoitteet, aika, paikka, etukäteisvalmistelut, ryhmän koostumus ja työnjako aikuisten kesken. Kasvattajan tulee miettiä toteutettavan toiminnan rakennetta kuten orientointia, toimintavaihetta ja arviointia. (Karling ym. 2008, 257.) Santavuoren (1996, 5) tuokioiden suunnittelukaavion mukaan ensin suunnittelussa määritellään tuokion lähtökohdat sekä lapsen että aikuisen näkökulmista. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon tietyt reunaehdot, kuten yhteinen työaika, roolit ja työtehtävät. Toteutuksen päätyttyä arvioidaan vielä prosessin toimivuutta. On tärkeää huomioida lapsen näkökulma eli se, miten lapsen tarpeet ja kiinnostuksen kohteet ilmenevät aiheessa ja miten lapsi tulee kuulluksi suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissa. Aiheenvalinnassa pyritään yhdistämään aihe lapsen aiempiin kokemuksiin ja hahmottamaan, miten käsiteltyä aihetta voitaisiin jatkaa mahdollisesti myöhemmin. Tuokioiden tavoitteissa päätetään mitä asioita, arvoja, tietoja tai näkökulmia lapsille painotetaan ja millaisia kokemuksia niistä heille välittyy. Ajankäytöllä ja paikalla on merkitystä. Suunnitteluvaiheessa voidaan pohtia, kauanko toiminta mahdollisesti kestää ja voidaanko toimia lasten ehdoilla. Toteutuspaikan tulee soveltua suunnitellulle toiminnalle. Etukäteisvalmisteluilla on erittäin tärkeä tehtävä toiminnan kannalta. Aikuisen tulee huolehtia tarvittavista lupa-asioista, välineistä ja materiaaleista. (Karling ym. 2008, 257.) Aikuisen tulee etukäteen tutustua lapsiin, jotta toiminta vastaisi lasten omia tarpeita ja heidän kiinnostuksen kohteitaan. Etukäteen suunnittelu varmistaa sen, että aikuinen pystyy havainnoimaan paremmin lasten toimintaa ja tarvittaessa ottamaan lapsen ideoita mukaan toimintaan. Hän pystyy myös auttamaan lasta jäsentelemään käsiteltävää asiaa. Toimintatuokiot ovat lapselle tärkeitä, koska lapset nauttivat ja yllättyvät niistä. Odotettua on, että työstettävä teema (tässä tapauksessa kansainvälisyyskasvatus) liitettäisiin esimerkiksi liikunta-, musiikki- tai kuvallisen ilmaisun tuokioon. Näin niistä ei tulisi irrallisia ainekohtaisia tuokioita. (Karling ym. 2008, 257.)

22 22 Tuokion aiheen valinnan jälkeen pitää asettaa toiminnalle tavoitteet. Toisin sanoen mihin toiminnalla pyritään. Aikuisen tulee huolehtia siitä, ettei suunniteltu toiminta sulje pois lapsen osuutta. Tuokion pituudella on tärkeä merkitys, sillä lyhyeen tuokioon ei kannata sisällyttää liian montaa tavoitetta kerralla. On tärkeää tiedostaa, että suunnitelmat voivat muuttua, joten mahdollista joustoa voidaan tarvita. (Karling ym. 2008, 257.) Ryhmän koostumukseen vaikuttaa olennaisesti se, montako lasta on mielekästä ottaa kuhunkin toimintaan yhtä aikaa mukaan. Ohjaajan tulee seurata, tarvitseeko lapsi jossain vaiheessa apua ja ketä ylipäätään toimintaan osallistuu. Hänen tulee ratkaista, miten tuokio alkaa ja miten päättyy. Ohjaajan ja esimerkiksi päivähoidon työntekijöiden tulisi keskustella omasta roolistaan, osuudestaan ja paikastaan toiminnassa. Tuokion rakenteen tulee olla looginen ja edetä luontevasti. Orientoinnissa johdatellaan lasta aiheeseen, virittäydytään ja luodaan mukava ilmapiiri työskentelylle. Toimintavaiheessa työskentely etenee vaiheittain, jolloin aikuinen puntaroi lapsen avun tarpeita eri tilanteissa. Aikuinen voi samalla keskustella ja dokumentoida lasten ajatuksia. Arviointiosassa kerätään lapsilta palautetta, punnitaan onnistumisia, saatuja kokemuksia ja reflektoidaan, kuinka asiaa voidaan hyödyntää myöhemmin. (Karling ym. 2008, ) 4.3 Aikuisen rooli Aikuisen tulee mahdollistaa lapsen oppiminen. Hujalan ym. (1999, 28 29) mukaan aikuisen tulee olla suunnittelussa tietoinen omasta toiminnastaan ja tiedostaa miten lapsi oppii. Hänen tulee tietää, miksi hän toimii niin kuin toimii ja toisaalta mihin tavoitteisiin toiminta on sidottu. Aikuinen ottaa huomioon suunnitellun toiminnan lapsilähtöisyyden sekä ryhmän koostumuksen. Hän ohjaa omalla toiminnallaan sitä, miten asetettuihin tavoitteisiin päästään. Aikuisen rooli on havainnoida, milloin lapsi selviytyy tilanteesta itsenäisesti ja milloin hän tarvitsee kenties apua tai uusia näkökulmia työskentelemiseensä. Aikuinen voi opastaa lasta kiinnittämään huomion johonkin. Lisäksi hän voi suositella uusia välineitä tai tekniikoita. Palautetta voidaan antaa lapselle esimerkiksi työskentelystä tai työstä. Työssä voidaan tarkastella erilaisia muotoja ja värejä, joita lapsi on käyttänyt. Kun hänen työtään tarkastellaan, kannattaa antaa lapsen itse kertoa mielikuvistaan, joita hänen

23 23 työhönsä liittyy. Tätä kautta lapsi saa vahvistusta siitä, että aikuinen arvostaa hänen työskentelyään ja työtään. (Karling ym. 2008, 249.) Ohjatussa toiminnassa lapsi on toimija ja aikuisen rooli on ohjata lasta teknisessä osaamisessa ja harjoittelussa, jossa keskitytään esimerkiksi lapsen omiin tavoitteisiin. Aikuisen tulee antaa lapselle tilaa, aikaa ja rauhaa käyttää omaa luovuuttaan ja mielikuvitustaan. Näin yhdessä tekeminen ja luovat ideat ohjaavat toiminnan prosessien toteutusta ja ajankäyttöä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 24.) Lasten kädentaitojen kehittyminen on aikuiselle ikään kuin yhteinen löytöretki lapsen kanssa. Aikuisen tehtävä on luoda erilaisia kokemuksia lapsille, joiden avulla lapsi voi löytää taiteellisessa tekemisessä kaipaamiaan vastauksia. Lapselle olisi merkityksellistä näyttää ja opettaa muun muassa erilaisia tekniikoita ja antaa hänen harjoitella vapaasti omaa luovuuttaan käyttäen. (Hakkola, Laitinen & Ovaska-Airasmaa 1991, 40.) Kun tarkastellaan oppimisympäristöä aikuisen näkökulmasta, niin lapsen oppimisympäristön tulisi olla otollinen lapsen kuvalliselle ilmaisulle. Näin ollen materiaalien ja välineiden laatu ja monipuolisuus tulisi ottaa tarkasti huomioon, jotta ne tarjoaisivat uudenlaisia kokemuksia ja tutkimuksenkohteita lapsille. Aikuisilla on vastuu taata lapsille tarpeeksi riittävä aika tutustua kuhunkin materiaaliin ja välineisiin. Oppimisympäristössä tulisi olla aiheeseen tai teemaan liittyvää tukimateriaalia, kuten kirjallisuutta, havaintomateriaalia sekä erilaisia tutkimusvälineitä. Kokonaistyöskentelyilmapiirin tulee olla mahdollisimman rauhallinen, ystävällinen ja salliva. (Karlingin ym. 2008, 249.)

24 24 5 OPINNÄYTETYÖPROSESSI 5.1 Suunnitteluvaihe ja materiaaliaineiston aiheiden synty Työelämätaho, jonka kanssa sovimme opinnäytetyöyhteistyöstä, on Kirkon Ulkomaanapu. Kirkon Ulkomaanavun kouluttaja Minna Törrönen (2007) kertoi toiveesta saada kansainvälisyyskasvatusaineistoa noin 4 7-vuotiaille lapsille, koska uusista kansainvälisyyskasvatusaineistoista on tarvetta ja Kirkon Ulkomaanapu haluaa palvella eri ikäryhmiä tuottamalla kansainvälisyyskasvatusaineistoja. Kirkon Ulkomaanapu tulee mahdollisesti tuottamaan materiaalia lasten kansainvälisyyskasvatuksen tueksi tämän opinnäytetyön pohjalta. Tämän opinnäytetyön materiaalia voidaan hyödyntää esimerkiksi kansainvälisyyskasvatuksen opettamisessa päiväkodeissa sekä erilaisissa kerhotoiminnoissa. Varattuani opinnäytetyön aiheen kävin Kirkon Ulkomaanavussa talvella Keskusteltuani kouluttaja Minna Törrösen (2007) kanssa opinnäytetyön lähtökohdista, aloin suunnitella työtäni eteenpäin. Yhteisessä tapaamisessa sain Kirkon Ulkomaanapuun liittyviä esitteitä, vuosikirjan ja Tullaan tutuiksi -kirjan, joiden avulla sain tietoa työelämätahon toiminnasta ja aiemmasta lapsille tehdystä aineistosta. Lähtökohtana työskentelylle perehdyin Kirkon Ulkomaanavun toimintaan ja tarkastelin sen suhdetta kansainvälisyyskasvatukseen. Lisäksi selvitin, miksi se osaltaan toteuttaa kansainvälisyyskasvatusta ja mihin tietoperustaan sen toteuttama kansainvälisyyskasvatus pohjautuu. Menetelmän, jolla lähestytään kansainvälisyyskasvatusta, tulee olla sellainen, jossa lapsi kokee erilaisia elämyksiä, mielikuvia ja kokemuksia. Toisin sanoen lapsella on mahdollisuus käyttää aistejaan. Tämän tiedon pohjalta askartelu- ja kuvataidetuokiot tuntuivat toimivilta menetelmiltä lähestyä kansainvälisyyskasvatusta lasten kanssa. Kouluttaja Minna Törrönen (2007) painotti menetelmien moninaisuuden lähtökohtaa. Törrönen (2007) kertoi, että erilaisilla luovilla tavoilla voidaan lähestyä kansainvälisyyskasvatusta ja tämä luova toiminnallinen menetelmä on yksi lähestymistapa monista. Alussa valittuani työni aiheen selvitin oliko aiheesta tehty muita vastaavia opinnäytetöitä, tutkimuksia, tuotoksia tai ideoita. Kävi selville, että Kirkon Ulkomaanavulla on eri-

25 25 laisia aineistoja liittyen kansainvälisyyskasvatukseen. Kansainvälisyyskasvatuksesta oli tehty aiemmin muutama ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, joissa kansainvälisyyskasvatusta lähestyttiin myös toiminnallisin menetelmin. Etsin lisäksi muuta aiheeseen liittyvää teoreettista tietoa, jonka pohjalta aloin suunnitella toimintaa. Asetin tavoitteet, jotka perustuivat Kirkon Ulkomaanavun toiveisiin ja tavoitteisiin sekä omiin tavoitteisiini. Tavoitteena oli tuottaa materiaalia ja testata sen toimivuutta käytäntöön. Täten pyrin saamaan tietoa kehitettävistä asioista, menetelmän toimivuudesta ja kansainvälisyyskasvatuksesta. Lisäksi ajatuksena oli vahvistaa omaa ammatillista osaamista. Kirkon Ulkomaanapu esitti toiveen, että materiaaliin mahdollisesti sisältyisi kehitysyhteistyön näkökulmaa. Ajatuksena on, että Kirkon Ulkomaanapu voisi opinnäytetyön pohjalta tuottaa tulevaisuudessa materiaalia muun muassa päiväkoteihin, kuin myös seurakuntien kerhoihin ja iltapäiväkerhoihin. Alkuperäisenä suunnitelmanani oli toteuttaa tuokiot keväällä 2007 helsinkiläisessä päiväkodissa. Päätin testata tuolloin suunnittelemaani materiaalia, koska harjoitteluni kesto oli kahdeksan viikkoa ja minulla oli hyvin etukäteen aikaa valmistautua toimintaan. Prosessissa etenin perehtymällä ensin lähdemateriaaliin, josta etsin vastauksia teoreettisella tasolla. Luettuani aiempia teoksia ja kirjallisuutta, avasin käsitteitä, jotka liittyivät aiheeseen. Minulle oli uutta se, miksi ja miten kansainvälisyyskasvatusta tulisi opettaa ja kenelle kaikille se on suunnattu. Tarvitsin tarkempaa tietoa lapsen oppimisesta, askartelun ja kuvataiteiden merkityksestä lapsille sekä mitä kasvattajan pitää ottaa huomioon lasten toimintatuokioissa. Perehdyttyäni aiheeseen liittyvään teoriatietoon ja avattuani käsitteitä, ryhdyin suunnittelemaan materiaaliaineistoon tuokioiden aiheita ja asettamaan toiminnalle tavoitteita. Aiheet nousivat tutustuttuani tarkemmin kansainvälisyyskasvatuksen eri osa-alueisiin. Pohdin omia lähtökohtiani työskentelylle ja niitä asioita, joita halusin kansainvälisyyskasvatuksesta tuoda lapsille esille. Minun täytyi päättää, mistä kansainvälisyyskasvatuksen eri osa-alueista lähtisin työstämään materiaalia. Päädyin tasa-arvo-, kulttuuri-, ympäristö- ja rauhankasvatukseen, koska nämä osa-alueet vaikuttivat erityisen mielenkiintoisilta. Asetin jokaiselle tuokiolle kaksi-kolme tavoitetta, kuten olimme Kirkon Ulkomaanavun kouluttajan Minna Törrösen (2007) kanssa sopineet.

26 26 Suunnittelumateriaalin aiheet syntyivät ensinnäkin mielikuvista, joita kansainvälisyyskasvatus itselleni loi ja lisäksi Kirkon Ulkomaanavulta saaduista materiaaleista, joiden avulla pohdin, miten voisin tuottaa jotain uutta ja erilaista askartelumateriaalia heille. Lähtökohtana mietin aiheita, jotka olisivat lapsille mielenkiintoisia ja mielekkäitä sekä antaisivat ajattelemisen aihetta. Itse koen, että kansainvälisyyskasvatus sinänsä voi olla hieman haasteellinen teema lapsille. Pyrinkin siihen, että aiheet olisivat mahdollisimman helppoja lapselle työstää ja käsitellä, mutta kuitenkin ne sisältäisivät haastetta sopivasti heidän ikätasoilleen. Aikuisen näkökulmasta aiheita pystyy halutessaan vielä syventämään ja tarkastelemaan laajemmin. Materiaaliaineiston askarteluissa tavoitteenani oli, että lapset saisivat monipuolisesti niin muovailla, piirtää, käyttää saksia, jäljentää sekä liimata, toisin sanoen kehittää ja harjaannuttaa kädentaitojaan. Pyrin siihen, että heillä on mahdollisuus käyttää erilaisia värejä, siveltimiä, paperilaatuja, katsoa kuvia ja keskustella aiheesta. Tämän vuoksi jätin aiheisiin tarkoituksella joustoa käyttää omaa mielikuvitusta ja keskusteluissa tulla kuulluksi. Materiaaleja ja välineitä valitessani mietin luonnonmateriaaleja vaihtoehtona. Kuitenkin tämä ajatus karsiutui ajan myötä. Pidin ajatusta sopivampana, jos olisin suunnitellut kaikki aiheet esimerkiksi ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Tämän vuoksi ratkaisin tilanteen käyttämällä askartelu- ja kuvataidetuokioissa sellaisia materiaaleja ja välineitä, joita useimmista päiväkodeista ja lapsiperheiden kotona helposti löytyy. Ensiksi syntyi aihe nimeltään Eläimet. Huomasin päiväkotiin saapuessani ja edellisessä päiväkotiharjoittelussani, että lapset pitivät paljon keskusteluista, joihin on liitettynä eläimet. Aihe syntyi siis eräällä tapaa lasten innoittamana. Aiheen näkökulma pohjautuu ympäristökasvatukseen, josta pyrin nostamaan keskeisiä asioita esille. Koin tärkeäksi asiaksi painottaa lapsille, jokaisen ihmisen omaa vastuuta ympäristön hyvinvoinnista, koska se heijastuu luontoon, ihmisiin kuin eläimiinkin. On tärkeää säilyttää luonto hyvinvoivana vielä tulevillekin sukupolville joten lapsille on hyvä muistuttaa luonnon haavoittuvuudesta. Seuraavaksi syntyi Vesi-aihe, joka pohjautuu myös ympäristökasvatukseen. Aihe syntyi eräänlaisena jatkumona Eläimet-aiheelle. Ympäristökasvatuksen tuokiossa koetin tuoda mahdollisuuksieni mukaan Kirkon Ulkomaanavun toivomaa kehitysyhteistyön näkökulmaa mukaan keskusteluihin.

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Kasvun kikatusta leikin lumoissa Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

MILLAINEN MINÄ OLEN?

MILLAINEN MINÄ OLEN? MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 / 11 Lapsen nimi: JOENSUUN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME

Lisätiedot

Unesco-koulujen seminaari

Unesco-koulujen seminaari Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k. LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä 8.5.2008 Lapin yliopisto iiris.happo@ulapland.fi VARHAISKASVATTAJAN OSAAMINEN KONTEKSTI- OSAAMINEN -yhteiskunnallinen tietoisuus -organisaatiotason

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot