Hallintosäänt Hallint ö osäänt ö

Transkriptio

1 Hallintosääntö

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Luku YLEISTÄ Soveltamisala Luku KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN HALLINTO Luottamuselimet Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin ja sen tehtävät Ammatillinen lisäkoulutus, vapaa sivistystyö ja oppisopimuskoulutus Hallituksen ratkaisuvalta Luku KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN SISÄINEN HALLINTO JA YHTEISET PALVELUT Sisäinen hallinto Koulutuksen järjestäjän yhteiset palvelut Yhteistoimintaryhmä Johtoryhmä Prosessit ja tiimit Koulutusyhtymän johtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Koulutusjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Talouspäällikön tehtävät ja ratkaisuvalta Kiinteistöpäällikön tehtävät ja ratkaisuvalta Luku OPPILAITOSHALLINTO Hallituksen tehtävät Johtokunnan tehtävät Rehtorin tehtävät Yksikön johtotiimi Asiakirjojen allekirjoittaminen Luku HENKILÖSTÖORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖASIAT Virat ja työsuhteiset työntekijät Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Virkavapaus ja työloma Viranhaltijoiden ratkaisuvalta Viran- ja toimenhaku Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Ero ja irtisanominen Virantoimituksesta pidättäminen Sivutoimilupa Henkilöstön kelpoisuusehdot Luku TALOUSARVION TOTEUTTAMISTA JA TALOUTTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Taloutta koskevien säännösten soveltaminen Tehtäväalueet ja tulosyksiköt Toiminnan taloudellisuus ja vaikuttavuus Sisäinen valvonta Käyttöomaisuuden myynti Poistosuunnitelman hyväksyminen Taloussuunnitelma, talousarvio ja talousarvion muutokset... 12

3 37 Käyttösuunnitelma Rahatoimen hoitaminen ja kassanhallinta Maksuliikenteen hoitaminen ja tilien avaaminen Tositteiden hyväksyminen Laskentatoimen järjestäminen ja hoitaminen Tilinpäätös Toimintakertomus ja tasekirja Kirjanpitoaineisto ja säilytys Luku HALLINTO- JA KOKOUSMENETTELY Soveltaminen Toimivallan siirtäminen Asian ottaminen ylemmän viranomaisen käsiteltäväksi Kokousaika ja paikka Kokouksen koolle kutsuminen Kokouksen pitäminen Läsnäolo-oikeus Esittely Esteellisyys Pöytäkirja Yleinen nimenkirjoitus... 17

4 1 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhtymävaltuustossa Muutos yhtymävaltuustossa Luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tässä säännössä määrätään koulutusyhtymän hallinnosta. Tämän säännön ohella koulutusyhtymän toimintoja ohjataan myös muilla säännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena. 2 Luku KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN HALLINTO 2 Luottamuselimet Koulutusyhtymän luottamuselimiä ovat yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus, valtuuston nimeämät johtokunnat sekä hallituksen nimeämänä ammattiosaamisen näyttöjen toimielin. Yhtymähallitus voi asettaa myös muita monijäsenisiä toimielimiä. Hallituksessa on yksitoista (11) varsinaista jäsentä sekä kullakin yksi henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto päättää valtuustokauden alussa mahdollisten johtokuntien asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä. Hallitus toimii koulutusyksikköjen johtokuntana, mikäli erillisiä johtokuntia ei nimetä. 3 Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin ja sen tehtävät 1 hyväksyy opetussuunnitelmiin sisältyvät ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat sekä valvoo niiden toteutusta, 2 käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset, 3 toimielimen muista tehtävistä ja asettamisesta määrätään hallituksen hyväksymässä toimintasäännössä. 4 Ammatillinen lisäkoulutus, vapaa sivistystyö ja oppisopimuskoulutus Koulutuksen järjestämisluvan mukaisen ammatillisen lisäkoulutuksen, vapaan sivistystyön ja oppisopimuskoulutuksen koordinointi sisältyy koulutuksen järjestä-

5 5 Hallituksen ratkaisuvalta jän tehtäviin. Koulutusyhtymän hallitus päättää järjestäjätason ja koulutusyksikkökohtaisten tehtävien työnjaosta. Koulutusyksikköjen tehtävänä on aikuiskoulutuspalvelujen toteuttaminen yhteisten ohjaus- ja rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Koulutusyhtymän hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty 1 johtaa koulutusyhtymän koulutus-, kehittämis- ja projektitoimintaa ja huolehtia siitä, että koulutusyhtymän viranomaiset toimivat aloitteellisesti ja aktiivisesti, 2 hyväksyä yleisohjeet koulutusyhtymän tiedottamisesta ja päättää tiedottamisesta vastaavista viranhaltijoista, 3 huolehtia koulutusyhtymän taloudesta ja omaisuudesta sekä antaa taloutta ja toimintaa koskevia yleisohjeita ja päätöksiä, 4 antaa selitys valtuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, 5 toimia koulutusyksikön johtokuntana ellei erillistä johtokuntaa ole asetettu. Ratkaisuvalta Jollei muualla ole toisin säädetty tai määrätty, hallituksen ratkaisuvaltaan kuuluu 6 päättää tulosalueista ja niiden johtajista, 7 maksujen ja korvausten yleisperusteiden määrääminen koulutusyhtymän palveluksista sekä palvelusten antamisesta muille laitoksille ja koulutusyhtymään kuulumattomille kunnille, 8 vapautuksen tai lykkäyksen myöntäminen maksun ja sille määrätyn viivästyskoron suorittamisesta, 9 koulutusyhtymän saatavien ja koulutusyhtymälle tulevien suoritusten takuiden hyväksyminen, valvominen, muuttaminen ja vapauttaminen sekä koulutusyhtymälle testamentatun omaisuuden vastaanottamisesta päättäminen, 10 vahingonkorvauksen myöntäminen tapauksissa, joissa koulutusyhtymä on korvausvelvollinen eikä kyseistä riskiä ole vakuutettu, 11 virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta päättäminen siltä osin, kuin se on sopimuksissa määrätyissä rajoissa jätetty koulutusyhtymän harkintaan, 2

6 12 talousarviolainojen ottaminen, takaisinmaksu ja lainaehtojen muuttaminen valtuuston talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen rajoissa, 13 päättää riskien hallinnan ja turvallisuussuunnittelun ohjauksesta sekä toiminta- ja omaisuusvakuutusten ottamisen ja kilpailuttamisen perusteista, 14 valtionosuuslainsäädännössä tarkoitetun hankesuunnitelman tai vastaavan suunnitelman hyväksyminen valtuuston vahvistaman kustannusarvion rajoissa, 15 vahvistettuihin suunnitelmiin sisältyvien rakennushankkeiden ja merkittävien kunnossapitohankkeiden pääpiirustusten ja kustannusarvion hyväksyminen sekä toteutuksesta päättäminen, 16 säädettyjen poikkeuslupien hakeminen sekä viranomaislupaa edellyttävän kokeilutoiminnan aloittaminen, 17 päättää käyttöomaisuuden myynnistä valtuuston talousarviossa tai erikseen päättämien perusteiden mukaisesti, 18 osakkeiden, osuuksien ja muiden arvopapereiden osto ja myynti valtuuston talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen rajoissa sekä 19 valtuuston päätöksellä oppilastyötä varten hankittujen tonttien ja määräalojen luovuttaminen kiinteistöjen myynnin yhteydessä. Koulutusyhtymän hallitus voi päätöksellään siirtää sille säännöissä määrättyjä asioita edelleen alaisensa viranomaisen ratkaistavaksi. 3 3 Luku KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN SISÄINEN HALLINTO JA YHTEISET PALVELUT 6 Sisäinen hallinto Koulutusyhtymän sisäiseen hallintoon kuuluvat yhteiset palvelut ja oppilaitoshallinto. Keskushallinnosta huolehtii koulutusyhtymän hallitus ja kuntayhtymän toimisto. 7 Koulutuksen järjestäjän yhteiset palvelut 8 Yhteistoimintaryhmä Hallitus päättää koulutuksen järjestäjän yhteisten palvelujen organisaatiosta ja vastuualueista. Koulutusyhtymässä on yhteistoimintaryhmä, jonka alaisena on työsuojelujaosto. Hallitus päättää yhteistoimintaryhmän asettamisesta ja työnantajaedustajien nimeämisestä.

7 4 9 Johtoryhmä Johtoryhmään kuuluvat johtaja, koulutusjohtaja, talouspäällikkö ja tehtäväalueiden vastaavat viranhaltijat. Muiden jäsenten ja asiantuntijoiden nimeämisen vahvistaa koulutusyhtymän johtaja. Johtoryhmän tehtävänä on toimintojen yhteensovittaminen ja kehittäminen sekä yhteisten asioiden valmistelu. 10 Prosessit ja tiimit Johtoryhmän valmistelutehtäviä tukemaan voidaan asettaa tiimejä ja työryhmiä, joiden asettamisesta ja kokoonpanosta päättää koulutusyhtymän johtaja johtoryhmän käsittelyn jälkeen. 11 Koulutusyhtymän johtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Koulutusyhtymän johtaja vastaa ja päättää: 1 koulutusyhtymän strategisesta johtamisesta ja toimintaprosessien kehittämisestä, 2 huolehtii yhtymän edunvalvonnasta niissä yhteisöissä, joissa koulutusyhtymä on osakkaana, 3 tulosalueiden toimintaedellytyksistä ja yhtymän resurssien tehokkaasta käytöstä, 4 esittelystä hallituksen kokouksissa, 5 jäsenkunta- ja yhteiskuntasuhteista sekä alueellisen kehittämistoiminnan koordinoinnista, 6 kansainvälisistä suhteista ja niiden koordinaatiosta, 7 yhteisiin kehittämishankkeisiin osallistumisesta talousarvion taikka hallituksen erillisen päätöksen mukaisesti, 8 työ- ja virkaehtosopimusten paikallisesta tulkinnasta ja täytäntöön panosta sekä paikallisista palkantarkistuksista, 9 henkilöstön käyttöeduista verohallinnon ja muiden säännösten mukaisesti sekä 10 ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta ja markkinoinnista hallituksen yleisohjeiden nojalla. Koulutusyhtymän johtajan ollessa estynyt koulutusjohtaja toimii hänen sijaisenaan.

8 5 12 Koulutusjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Koulutusjohtaja vastaa sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty 1 koulutuksen kehittämisen koordinoinnista ja yhteisten opetusta tukevien palvelujen johtamisesta, 2 koulutuksen laadunhallinnan ja sitä tukevan arviointitoiminnan kehittämisestä, 3 ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman yhteisen osan valmistelusta ja opetussuunnitelmien uudistamisen koordinoinnista, 4 koulutuksen yhteisten kehittämishankkeiden koordinoinnista, 5 henkilöstön osaamisen uudistamisen koordinoinnista sekä henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutuksen koulutussuunnittelusta, 6 opiskelijahuollon kehittämisestä ja koordinoinnista, 7 yhteisen opiskelijakunnan toiminnan ohjauksesta sekä 8 esittelystä ammattiosaamisen näyttöjen toimielimessä. 13 Talouspäällikön tehtävät ja ratkaisuvalta Koulutusjohtajan ollessa estynyt talouspäällikkö toimii hänen sijaisenaan. Talouspäällikkö vastaa sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty 1 koulutusyhtymän talous- ja materiaalihallinnon johtamisesta, 2 koulutusyhtymän laskentatoimen ja talouden raportoinnin kehittämisestä, 3 toiminta- ja omaisuusriskien vakuutustoiminnan hoidosta, 4 päättää maksuvalmiuden turvaamiseen tarvittavan tilapäisluoton ottamisesta enintään viiden (5) miljoonan euron tai valtuuston päättämän muun enimmäismäärän puitteissa, 5 päättää vaihto-omaisuustalletusten tekemisestä rahamääräisiin kuntien, valtion, pankki- ja vakuutuslaitosten välittämiin rahamarkkinainstrumentteihin ja pankkitalletuksiin, 6 irtaimen omaisuuden hankinnan rahoitus- ja leasing-sopimusten hyväksymisestä, 7 yhteisten tietojärjestelmien ja tietohallinnon koordinoinnista sekä

9 6 8 maksullisen palvelutoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista. Talouspäällikön ollessa estynyt koulutusyhtymän johtaja toimii hänen sijaisenaan. 14 Kiinteistöpäällikön tehtävät ja ratkaisuvalta Kiinteistöpäällikön tehtävänä on: 1 koulutusyhtymän kiinteän omaisuuden hallinnasta ja rekisteröinnistä vastaaminen, 2 tilaomaisuuden kunnossapidon ja peruskorjaamisen hallinta sekä talonrakennuksen investointisuunnitelman valmistelusta huolehtiminen, 3 toimia työsuojelupäällikkönä ja väestönsuojelupäällikkönä sekä hyväksyä pelastuslainsäädännön mukaiset suojelusuunnitelmat, 4 päättää sähkö-, lämpö-, vesi- ja muista toimitilojen ylläpitoon liittyvistä liittymissopimuksista ja allekirjoittaa ne, 5 päättää tontinmuodostuksiin, tietoimituksiin ja kuulemisiin liittyvien lausuntojen antamisesta, mikäli niitä ei päätä hallitus sekä edustaa koulutusyhtymää tie-, ojitus- ja maanmittaustoimituksissa, 6 päättää hallituksen hyväksymään kunnossapito-ohjelmaan ja tilapalvelun hallinnassa olevien tilojen ylläpitoon liittyvistä urakka-, hankinta- ja ostopalvelusopimuksista ja allekirjoittaa ne, 7 päättää tilapalvelun hallinnassa olevan poistetun kaluston ja työmailta poistettujen rakennustarvikkeiden myynnistä sekä 8 hyväksyy tilapalvelun rakennuttamiskohteiden urakoiden rakennus- ja takuuaikaiset vakuudet ja niiden palauttamiset. 4 Luku OPPILAITOSHALLINTO 15 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on: 1 päättää koulutuksen järjestämislupaan liittyvistä asioista sekä siihen liittyen koulutusaloista ja -ohjelmista sekä koulutusyksikkökohtaisista opiskelijapaikoista,

10 16 Johtokunnan tehtävät 17 Rehtorin tehtävät 2 koulutusala tai yksikkökohtaisten neuvottelukuntien asettamisesta, ja valita neuvottelukunnan jäsenet sekä määrätä puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin, 3 opetussuunnitelman yhteisen osan hyväksymisestä, 4 vahvistaa yhteiset järjestyssäännöt sekä 5 hyväksyä maksullisen palvelutoiminnan hinnoittelu- ja sopimusperiaatteet. Johtokunnan tehtävänä on: 1 kehittää yksiköittensä toimintaa alueensa elinkeinollisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin edistämiseksi, 2 tehdä esityksiä yksiköittensä talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan ja yksiköittensä ja tehtäväalueensa kehittämishankkeiksi, 3 valvoa yksiköittensä kasvatuksellisen toiminnan ja taloudellisuuden toteutumista, 4 hyväksyy osaltaan yksiköittensä koulutuksen toteuttamismuodot sekä seuraa hanketoiminnan toteutumista, 5 hoitaa muut saamansa tehtävät. Rehtori johtaa, ohjaa, valvoo ja kehittää koulutusyksikön kasvatus- ja opetustyötä, taloutta ja hallintoa sekä muuta toimintaa. Rehtori vastaa sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty: 1 esimiehenä koulutusyksikön henkilöstöhallinnosta, 2 toimivien yhteyksien luomisesta työelämään ja muihin sidosryhmiin, 3 koulutusyksikön laadunhallinnasta ja itsearvioinnista hallituksen vahvistamien yleisohjeiden mukaisesti, 4 vastata esittelystä johtokunnan kokouksessa. Rehtorin ratkaisuvaltaan kuuluu 5 hyväksyy tutkinto- ja koulutusohjelmakohtaiset opetussuunnitelmat noudattaen hallituksen hyväksymää opetussuunnitelman yhteistä osaa, 7

11 6 päättää aikuiskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestämisestä koulutusyksikössä, 7 päättää koulutusyksikön henkilöstön työnjaosta, 8 päättää opetusryhmien muodostamisesta, työjärjestyksestä, lukuvuoden aloittamis- ja päättämispäivistä sekä lukuvuoden loma-ajoista, 9 päättää henkilöstön koulutukseen osallistumisesta, 10 päättää opiskelijahuollon järjestämisestä, 11 ottaa opiskelijat koulutusyksikköön ja opiskelija-asuntolaan, ellei tehtävää ole määrätty muulle viranhaltijalle, 12 päättää tulosalueen tulosyksiköistä ja niiden johtamisesta, 13 hyväksyä irtaimiston poistoesitykset ja päättää poistetun irtaimiston myynnistä, 14 päättää opetukseen liittyviin kehittämishankkeisiin osallistumisesta talousarvion tai hallituksen erillisen päätöksen mukaisesti, 15 hyväksyy ja allekirjoittaa koulutusta, työelämäsuhteita ja muita palveluja koskevat hankinta- ja myyntisopimukset sekä 16 vastata koulutusyksikköä koskevasta ajantasaisesta ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta hallituksen vahvistamisen ohjeiden mukaisesti. Edellä olevien kohtien valmistelussa rehtorin edellytetään käyttävän henkilöstön asiantuntemusta Yksikön johtotiimi 19 Asiakirjojen allekirjoittaminen Toimintojen kehittämistä ja yhteensovittamista varten koulutusyksikössä on rehtorin nimeämä johtotiimi. Johtotiimissä tulee olla mukana eri henkilöstöryhmien edustus. Koulutusyksikköä koskevat asiakirjat allekirjoittaa rehtori. Asian valmistelua koskevat kirjelmät allekirjoitetaan rehtorin määräämällä tavalla. Opiskelua koskevat päättötodistukset allekirjoittaa rehtori ja varmentaa hänen määräämänsä opettaja. Muut opiskelijaa koskevat todistukset allekirjoittaa rehtorin määräämä henkilö.

12 9 5 Luku HENKILÖSTÖORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖASIAT 20 Virat ja työsuhteiset työntekijät 21 Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Koulutusyhtymässä on yhtymän johtajan, rehtorien, koulutusjohtajan, talouspäällikön ja kiinteistöpäällikön virat sekä tarpeellinen määrä muita virkoja. Lisäksi koulutusyhtymässä on työsuhteisia työntekijöitä. Virkojen kelpoisuusehdoista on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty tai tehtävää perustettaessa määrätty. Uusien virkojen perustamisesta ja virkojen lakkauttamisesta päättää hallitus. Toiminnan muutoksista johtuvista virkamuutoksista sekä virkojen nimikkeistä päättää hallitus. Koulutusyhtymän johtajan viran osalta päätökset tekee valtuusto. Viroista ja vakinaisista työsuhteista pidetään luetteloa. Toimien nimikemuutoksista päättää rehtorin tai tulosyksikön johtajan esittelystä koulutusyhtymän johtaja. 1 Valtuusto päättää koulutusyhtymän johtajan ottamisesta. 2 Hallitus päättää koulutusjohtajan, talouspäällikön, kiinteistöpäällikön ja rehtoreiden ottamisesta sekä palkka-asiamiehen nimeämisestä. 3 Koulutusyhtymän johtaja päättää yhteisten palvelujen työntekijöiden ottamisesta. 4 Johtaja päättää vakinaisesti täytettävän apulaisrehtorin ja toimipaikan johtajan ottamisesta rehtorin esityksestä. 5 Rehtori/tehtäväalueen johtaja päättää muiden välittömien alaistensa ottamisesta. 6 Ennen vakituisen viran tai toimen haettavaksi julistamista on selvitettävä sisäisen täyttömenettelyn mahdollisuus. 7 Palkkauksen kiinteä osa määräytyy vakanssin peruspalkan mukaan. Muista palkkauksen pysyvistä harkinnanvaraisista eristä päättää koulutusyhtymän johtaja ja määräaikaisista harkinnanvaraisista eristä palkkaasiamies työ- ja virkaehtosopimuksia, YT-menettelyä ja hallituksen yleisohjeita noudattaen. 8 Opetusalan työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesta palkkauksesta päättää koulutusyksikön rehtori.

13 10 22 Virkavapaus ja työloma 23 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta 24 Viran- ja toimenhaku Alaisensa henkilöstön virkavapauden ja työloman myöntää viranhaltijaesimies. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virkavapauden tai työloman. Ellei muissa säännöissä ole toisin määrätty tulosyksikön johtaja ratkaisee alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat: 1 sellaisen virkavapauden ja työloman myöntäminen, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus, 2 harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman myöntäminen enintään yhdeksi (1) vuodeksi, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä, 3 virkamatkamääräyksen antaminen alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle, 4 henkilöstön määrääminen tarvittaessa lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon sekä 5 terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä. Edellisistä kohdista poikkeavat asiat ratkaisee hallitus. Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi hallitus. Virka tai toimi voidaan täyttää myös sisäisellä haulla tai haettavaksi julistamatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentin mukaisesti. Edellytyksenä on pätevyysvaatimuksien täyttyminen ja se, että henkilö on hoitanut vastaavia tehtäviä vähintään kuusi (6) kuukautta. 25 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää hallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta.

14 11 26 Ero ja irtisanominen 27 Virantoimituksesta pidättäminen Eron myöntämisestä päättää se, joka valitsee viranhaltijan virkasuhteeseen tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Lomautuksesta ja irtisanomisesta päättää ottava viranomainen palkka-asiamiehen valmistelusta. Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan virkasuhteeseen. 28 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää koulutusyhtymän johtaja. 29 Henkilöstön kelpoisuusehdot Koulutusyhtymän johtajan viran kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto ja hallinnollista kokemusta sekä riittävä kielitaito. Koulutusjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, pedagoginen pätevyys ja hallinnollinen kokemus sekä riittävä kielitaito. Talouspäällikön ja kiinteistöpäällikön virkaan on kelpoisuusvaatimuksena soveltuva korkeakoulututkinto, kokemusta toimialaan kuuluvissa tehtävissä sekä riittävä kielitaito. Rehtorien ja opetushenkilöstön kelpoisuusehdoista määrätään laeissa ja asetuksissa. Muulta henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa. Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimusten muuttamisesta päättää ottava viranomainen. 6 Luku TALOUSARVION TOTEUTTAMISTA JA TALOUTTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 30 Taloutta koskevien säännösten soveltaminen Sen lisäksi, mitä kuntalaissa, kirjanpitolaissa ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston määräyksissä säädetään, koulutusyhtymän taloudenhoidossa on noudatettava hallintosäännön, tarkastussäännön ja muiden johtosääntöjen määräyksiä.

15 12 31 Tehtäväalueet ja tulosyksiköt Valtuusto päättää tehtäväalueista ja niihin kuuluvista tulosyksiköistä sekä talousarvion sitovuustasosta. 32 Toiminnan taloudellisuus ja vaikuttavuus Toimielinten sekä viran- ja toimenhaltijoiden tulee huolehtia toimintansa taloudellisuudesta ja asetettujen opetus- ja palvelutavoitteiden saavuttamisesta. Toiminnot on järjestettävä siten, että vastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta on selkeä. 33 Sisäinen valvonta 34 Käyttöomaisuuden myynti 35 Poistosuunnitelman hyväksyminen Koulutusyhtymän toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava niin, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta vastaa toimielin ja sen alainen vastuuhenkilö. Sisäisen valvonnan ohjeistuksesta ja seurannasta vastaa hallitus. Käyttöomaisuuden myynnistä päättää hallitus, joka voi siirtää ratkaisuvaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Käytöstä poistettavan irtaimen kalusto-omaisuuden myynnistä päättää hallitsemansa omaisuuden osalta kukin toimintayksikkö. Käyttöomaisuuden poistosuunnitelman perusteet ja poistolaskentaohjeen hyväksyy valtuusto. Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta hallitus hyväksyy hyödyke- ja hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. 36 Taloussuunnitelma, talousarvio ja talousarvion muutokset Koulutusyhtymän taloudenhoidon on perustuttava ajantasalla olevaan taloussuunnitelmaan ja talousarvioon, joissa valtuusto vahvistamansa talousarvioasetelman

16 mukaisesti hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä toimielinten tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat hallitusta ja muita viranomaisia. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin Käyttösuunnitelma Hallitus hyväksyy talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa toimielimet päättävät omalta osaltaan valtuuston päättämien tehtävien toteuttamisesta ja jakavat tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, osatavoitteiksi, osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Edellä mainitut toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelmien hyväksymiseen liittyvää ratkaisuvaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 38 Rahatoimen hoitaminen ja kassanhallinta Valtuusto päättää talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä tai erikseen lainan ottamista ja antamista koskevista periaatteista. Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen lisäysten ja lyhennysten määrästä sekä pitkäaikaisten lainojen lyhennyssuunnitelman mukaisten lyhennysten määrästä ja rahoitustarpeen kattamisesta. Muista rahatoimeen ja rahoitukseen liittyvistä asioista päättää hallitus. Hallitus voi siirtää lainan ottamista ja sijoitustoimintaa koskevaa ratkaisuvaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Koulutusyhtymän rahatoimi on hoidettava tuottavasti, taloudellisesti ja mahdollisimman riskittömästi. Rahavarat, arvopaperit ja vakuudet sekä muut tärkeät asiakirjat on säilytettävä turvaavalla tavalla. 39 Maksuliikenteen hoitaminen ja tilien avaaminen Koulutusyhtymän toimintayksiköiden on huolehdittava, että menot suoritetaan ja tulot peritään oikeamääräisesti ajallaan. Tilien avaamisesta raha- ja rahoituslaitoksiin sekä kassojen perustamisesta ohjeistuksineen päättää talouspäällikkö. Mahdollisten luotto- ym. maksukorttien käyttöönotosta päättää kuntayhtymän johtaja.

17 14 40 Tositteiden hyväksyminen Menosuoritusten ja muiden tositteiden hyväksymisestä vastaa tehtäväalueen johtaja Kirjanpitolain vaatimusten edellyttämällä tavalla. Tositteiden hyväksyjistä on pidettävä ajantasaista luetteloa. 41 Laskentatoimen järjestäminen ja hoitaminen Kirjanpito, sisäinen laskenta ja tulosarviointi on kaikissa toimintayksiköissä järjestettävä siten, että se tuottaa toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa tarvittavat tiedot. Kirjanpidosta on oltava ajantasalla oleva menetelmäkuvaus. Kirjausten suorittamistapa ja niiden yhteys talousarvion toteutumisvertailuun ja taseeseen on voitava todeta konetta käyttämättä. Muilta osin kirjanpidon hoidossa on noudatettava kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita. Muilta osin kirjanpidon ohjeistamisesta huolehtii hallituksen alaisuudessa talouspäällikkö. 42 Tilinpäätös Talousarvion toteutumisvertailuun on sisällytettävä tehtäväaluekohtaisesti myönnetyt määrärahat, tuloarviot, valtuuston niihin hyväksymät muutokset, määrärahan käyttö, tulojen kertyminen sekä määrärahan ja tuloarvion ylitys tai alitus. 43 Toimintakertomus ja tasekirja 44 Kirjanpitoaineisto ja säilytys Toteutumisvertailussa esitetään poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta. Tilinpäätökseen sisällytetään vertailutietoina edellisen vuoden tuloslaskelma ja tase. Toimintakertomuksessa on tehtäväalueittain esitettävä, miten valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Lisäksi toimintakertomukseen on otettava toiminnan tuloksellisuuden arviointiin vaikuttaneet keskeiset asiat. Toimintakertomus on jätettävä hallitukselle viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätösasiakirjat kootaan tasekirjaksi, jonka sivut numeroidaan ja sidotaan. Kirjanpidon tositteet on säilytettävä kirjausjärjestyksessä tai muutoin siten, että tositteiden ja kirjausten välinen yhteys voidaan vaikeuksitta todeta. Kirjanpitoaineiston säilytyspaikan ja ajan osalta on noudatettava voimassa olevia arkistointisäännöksiä ja määräyksiä.

18 15 7 Luku HALLINTO- JA KOKOUSMENETTELY 45 Soveltaminen Tämän luvun määräyksiä sovelletaan valtuustoa lukuunottamatta yhtymävaltuuston nimeämiin toimielimiin. 46 Toimivallan siirtäminen Koulutusyhtymän muu viranomainen kuin hallitus voi päätöksellään siirtää sille säännöissä määrättyjä asioita edelleen alaisensa viranomaisen ratkaistavaksi. Hallintosäännön määräysten lisäksi hallitus voi määrätä erillisessä toimintasäännössä tulosyksiköiden, viranhaltijoiden ja toimenhaltijoiden tehtävistä ja vastuista yksilöidymmin. Muista toimivallan siirtopäätöksistä pidetään luetteloa. 47 Asian ottaminen ylemmän viranomaisen käsiteltäväksi 48 Kokousaika ja -paikka 49 Kokouksen koolle kutsuminen Hallitus, sen puheenjohtaja tai koulutusyhtymän johtaja voi ottaa muun viranomaisen päättämän asian hallituksen käsiteltäväksi kuntalain asettamissa rajoissa. Johtokunnan tai muun alemman viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta toimitettava pöytäkirjansa jäljennös hallitukselle. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, lasketaan määräaika allekirjoittamisesta. Hallituksen on viipymättä päätettävä otto-oikeuden käyttämisestä, kuitenkin viimeistään sen ajan kuluessa, jossa oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Toimielinten kokoukset pidetään toimielinten päättäminä aikoina. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Toimielimen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt osallistumaan kokoukseen hänen tehtävänään on ilmoittaa siitä varajäsenelle.

19 16 50 Kokouksen pitäminen Toimielin voi ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 51 Läsnäolo-oikeus Hallituksella on oikeus nimetä edustajansa käyttämään hallituksen puhevaltaa johtokuntien kokouksiin. Hallituksen ja johtokuntien kokouksessa koulutusyhtymän johtajalla, koulutusjohtajalla ja talouspäälliköllä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa. Johtokunnan kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus opettajakunnan, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden valitsemalla edustajalla. Kukin valitsee yhden (1) edustajan ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen 52 Esittely Toimielinten kokouksissa käsiteltävät asiat ratkaistaan viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Esittelijän ollessa estynyt tai esteellinen, esittelijänä toimii se henkilö, jonka tehtävänä on muutoinkin hoitaa kyseisen viranhaltijan tehtäviä tämän ollessa estynyt tai esteellinen. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä taikka muusta hallintosäännön mukaisesta viranhaltijaesittelystä. 53 Esteellisyys 54 Pöytäkirja Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteestään ennen asian käsittelyä. Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään - järjestäytymistiedot, - käsittelytiedot ja - laillisuustiedot. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Pöytäkirjojen laadinnan yhtenäistämisestä sekä viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemien päätösten kirjaamisesta antaa ohjeita hallitus.

20 17 55 Yleinen nimenkirjoitus Koulutusyhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai kuntayhtymän johtaja ja varmentaa koulutusjohtaja tai talouspäällikkö tai asianomaisen tulosyksikön johtava viranhaltija, jollei hallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä. Toimintayksikön johtaja voi yksinkin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen sihteeri yksinkin todistaa oikeaksi. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. Koulutusyksikön rehtori tai johtaja hyväksyy ja allekirjoittaa oman yksikkönsä koulutus-, palvelu- ja projektitoimintaan liittyvät projektihakemukset ja asiakirjat hallituksen hyväksymien ohjeiden mukaisesti. Projektien toteutumiseen liittyvät maksatushakemukset allekirjoittaa projektin taloudesta vastaava ja projektipäällikkö. Muilta osin projektien toteutukseen liittyvästä nimenkirjoituksesta määrätään hallituksen hyväksymissä projektihallinnon ohjeissa.