HYVÄ HALLINTO. Eteva kuntayhtymässä HALLINTOSÄÄNTÖ. Hyvä johtamis- ja hallintotapa, toiminta, talous ja valvonta.

Transkriptio

1 Eteva kuntayhtymä HALLINTOSÄÄNTÖ johon sisältyy: Yhtymäkokouksen työjärjestys (7 Luku: Kokousmenettely) Luottamushenkilöiden palkkiosääntö (8 Luku: Palkkiot luottamustehtävistä ja kokouksista) Konserniohje (9 Luku) HYVÄ HALLINTO Eteva kuntayhtymässä Hyvä johtamis- ja hallintotapa, toiminta, talous ja valvonta Yhtymähallitus / 58 Yhtymäkokous / 23, liite 4

2 Sisällysluettelo I 1 Luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 1 Hyvä hallinto ja kuntayhtymän toiminnan ohjaus 1 2 Luku TOIMIELIMET 1 2 Yleistä 1 3 Yhtymäkokous 1 4 Yhtymähallitus 1 5 Tarkastuslautakunta 2 6 Jaostot ja muut toimielimet Asiakasasioita käsittelevä toimielin Eettinen toimikunta Tutkimustoimikunta Muut jaostot ja toimielimet 2 7 Yhteistoimintamenettely 2 8 Liikelaitoksen johtokunta 2 3 Luku KUNTAYHTYMÄN JOHTAMINEN JA OHJAUS 3 9 Kuntayhtymän johtamisjärjestelmä 3 10 Johtoryhmät Kuntayhtymän johtoryhmä 3 4 Luku HENKILÖSTÖASIAT 4 11 Luvun määräysten soveltaminen 4 12 Henkilöstöresurssi Tehtävänimikkeet ja kelpoisuusehdot Virkojen täyttäminen Työsopimussuhteisten tehtävien täyttäminen Määräaikaisten palvelussuhteiden täyttäminen Koeajan käyttö 5 13 Palkkaus- ja palvelussuhteen ehdot 5 14 Vuosiloma, virkavapaus ja työloma sekä sijaisuudet 6 15 Sivutoimilupa 6 16 Terveystietojen antaminen 6 17 Virantoimituksesta pidättäminen 6 18 Muutokset palvelussuhteeseen 6 19 Tehtävänkuvaukset 7 20 Toimivalta muissa henkilöstöasioissa 7 5 Luku KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS 8 21 Kuntayhtymän palvelut, tuotteistus, hinnoittelu ja muut maksut 8 22 Sopimusohjaus 8 23 Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä toteutus Suunnittelu Toteutus 9 24 Toiminnan ja talouden seuranta ja raportointi 9 25 Toimintakertomus ja tilinpäätös 9

3 26 Rahoitus Lainan ottaminen ja antaminen sekä sijoitustoiminta 9 27 Pysyvien vastaavien myyminen Poistosuunnitelma Omaisuuden hallinnointi Hankintamenettely Riskienhallinta 10 6 Luku TARKASTUSTOIMI Valvontajärjestelmä Ulkoinen valvonta ja tarkastus Tarkastuslautakunta Tilintarkastajat Sisäinen valvonta Sisäinen tarkastus 12 7 Luku PÄÄTÖKSENTEKO- JA KOKOUSMENETTELY Yleistä Luvun määräysten soveltaminen Kokoontuminen ja koolle kutsuminen Yhtymäkokous Muut toimielimet Varajäsenen kutsuminen Jatkokokous Kokouksen johtaminen Tilapäinen puheenjohtaja Läsnäolo toimielinten kokouksissa Esteellisyyden toteaminen Kokouksen järjestäytyminen Esittely Asioiden käsittely Asian käsittelyn keskeyttäminen Eriävä mielipide Äänestys, vaalit ja yhtymäkokouksen vaalilautakunta Äänestys Vaali Yhtymäkokouksen vaalilautakunta Toivomusponsi Pöytäkirjanpitäjä ja pöytäkirja Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjan nähtävänä pitäminen Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Yhtymäkokousedustajan aloiteoikeus Kuntayhtymän yhtymähallitukselle osoitettava kysymys Yhtymähallituksen otto-oikeus Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen 20 8 Luku PALKKIOT LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ JA KOKOUKSISTA Soveltaminen Kokouspalkkiot Vuosipalkkiot 22 II

4 54 Ansionmenetyksen korvaus Palkkioiden ja ansionmenetyskorvausten korotus Matkakustannusten korvaaminen Palkkioperusteet 22 9 Luku KONSERNIOHJE Yleistä Kuntayhtymäkonsernin määritelmä Konsernijohto Toiminnan ohjaus Ohjaus ja ohjausvallan käyttäminen Tavoitteiden asettaminen Talouden ohjaus Tilikausi Yhtenäiset tilipuitteet Toimintakertomus ja konsernitilinpäätös Toimintakertomus Konsernitilinpäätöksen tavoitteet ja sisältö Yhdenmukaiset laskentaperiaatteet Tilinpäätöstietojen toimittaminen emoyhteisölle Yksityiskohtaiset ohjeet Riskien hallinta Seuranta ja raportointi Seuranta Raportointi Kuntayhtymäkonsernin valvonta, konsernitavoitteiden arviointi ja 26 tarkastuksen yhteensovittaminen 64.1 Valvonta Konsernitavoitteiden arviointi Tarkastuksen yhteensovittaminen ja tilintarkastuksen järjestäminen Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen järjestäminen Henkilöstöpolitiikka Muu yhteistoiminta Hankintatoimi Tytäryhteisöjen tiedonantovelvollisuus Konserniohjeiden voimaantulo Luku MUUT MÄÄRÄYKSET Viestintä kuntayhtymässä Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Asiakirjojen lunastus Kieli ja tulkkaus Kuntayhtymän käyttämä kieli Luottamushenkilön tulkkauksen järjestäminen Voimaantulo 29 III

5 1 1 Luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hyvä hallinto ja kuntayhtymän toiminnan ohjaus Kuntayhtymän toiminta määräytyy lainsäädännön ja perussopimuksen määräysten mukaisesti. Näiden lisäksi kuntayhtymän toimintaa ohjataan tällä hallintosäännöllä, konserniohjeella ja toimintaohjeilla. Hallintosäännössä määrätään muun muassa kuntayhtymän hallinto-, päätöksenteko- ja kokousmenettelystä, toimivallasta, ohjeiden antamisesta, taloudesta, hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä valvonnasta, palkkioista luottamustehtävissä ja kokouksissa. Toiminnan ohjaus perustuu kuntayhtymän toiminta-ajatukseen, arvoihin ja strategiaan. Toimintaa ohjataan myös strategiasta johdetuilla yhtymäkokouksen hyväksymillä toiminnallisilla ja taloudellisilla tavoitteilla, jotka asetetaan taloussuunnitelmassa ja vuosibudjetissa. Eteva kuntayhtymäkonserniin kuuluvien yhteisöjen tulee noudattaa tämän hallintosäännön määräyksiä konserniohjeen määräysten mukaisesti. 2 Luku TOIMIELIMET 2 Yleistä Kuntayhtymän luottamushenkilöorganisaation muodostavat yhtymäkokous, yhtymähallitus, tarkastuslautakunta ja mahdolliset yhtymähallituksen alaiset jaostot. 3 Yhtymäkokous Yhtymäkokous käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Yhtymäkokouksesta ja sen tehtävistä on määrätty perussopimuksessa. Perussopimuksen määräyksiä täydentävät tämän hallintosäännön määräykset. 4 Yhtymähallitus Yhtymähallituksen valinnasta, kokoonpanosta ja äänimäärästä on määrätty perussopimuksessa. Yhtymähallitukselle kuuluvat kaikki ne kuntayhtymän tehtävät, joita ei ole laissa, perussopimuksessa tai tässä hallintosäännössä määrätty yhtymäkokoukselle, muulle toimielimelle, hallituksen puheenjohtajalle, kuntayhtymän johtajalle tai viranhaltijalle. Yhtymähallitus voi siirtää tehtäviään ja toimivaltaansa alaiselleen toimielimelle, yhtymähallituksen puheenjohtajalle ja viranhaltijoille. Siirto-oikeus ei koske asioita, jotka on laissa säädetty yhtymähallituksen ratkaistavaksi. Yhtymähallitus voi asiasta päättäessään antaa toimivallan siirtoa ja käyttöä koskevia rajoituksia. Yhtymähallitus pitää voimassaolevista toimivallan siirtoa koskevista päätöksistä luetteloa.

6 2 5 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan valinnasta, kokoonpanosta ja äänimäärästä on määrätty perussopimuksessa. Tarkastuslautakunnan tehtävistä ja toiminnasta on tämän hallintosäännön 33.1 kohdassa. 6 Jaostot ja muut toimielimet 6.1 Asiakasasioita käsittelevä toimielin 6.2 Eettinen toimikunta 6.3 Tutkimustoimikunta Toimielin huolehtii asiakkaille yksilöllisten palvelujen järjestämiseksi monijäseniselle toimielimelle laissa säädetyistä tehtävistä. Tällaisena toimielimenä toimii: Erityishuollon johtoryhmä tai Palvelutoimintajaosto. Yhtymähallitus määrittelee lakisääteisteisten tehtävien lisäksi toimielimen tehtävät ja nimeää siihen jäsenet. Eettisen toimikunnan tehtävänä on ylläpitää ja edistää eettisen näkökulman huomioonottamista kuntayhtymän kaikessa toiminnassa. Yhtymähallitus määrittelee eettisen toimikunnan tehtävät ja nimeää siihen jäsenet. Kuntayhtymään voidaan perustaa tarvittaessa tutkimustoimikunta. Tutkimustoimikunnan tehtävänä kuntayhtymässä on vammaisuuteen ja erityisesti kehitysvammaisuuteen liittyvän tieteellisen tutkimustoiminnan kehittäminen ja opinnäytetöiden koordinointi monitieteellisestä näkökulmasta. Yhtymähallitus määrittelee tutkimustoimikunnan tehtävät ja nimeää siihen jäsenet. 6.4 Muut jaostot ja toimielimet Muita jaostoja ja toimielimiä voidaan perustaa tarvittaessa. Jaostojen ja muiden toimielinten perustamisesta, kokoonpanosta, tehtävistä ja toimivallasta päättää yhtymähallitus, ellei laissa, perussopimuksessa tai tässä hallintosäännössä toisin määrätä. 7 Yhteistoimintamenettely Kuntayhtymän ja henkilöstön välinen yhteistoimintamenettely järjestetään lainsäädännön mukaisesti. 8 Liikelaitoksen johtokunta Yhtymäkokouksen perustamalla liikelaitoksella on yhtymähallituksen alainen johtokunta. Johtokunnan kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään liikelaitoksen johtosäännössä.

7 3 3 Luku KUNTAYHTYMÄN JOHTAMINEN JA OHJAUS 9 Kuntayhtymän johtamisjärjestelmä Kuntayhtymän johtamisjärjestelmä perustuu kuntalakiin ja perussopimukseen sekä tähän hallintosääntöön. Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa. Yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän toimintaa johtaa kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymä jaetaan yhtymähallituksen päätöksellä vastuualueisiin, joiden toimintaa johtavat kuntayhtymän johtajan alaisina vastuualuejohtajat. Vastuualuejohtajien valmistelemana ja kuntayhtymän johtajan päätöksellä vastuualueet jaetaan osavastuualueiksi ja vastuuyksiköiksi. Osavastuualueiden ja vastuuyksiköiden toimintaa johtavat vastuualuejohtajien alaisina esimiehet. Kuntayhtymäkonsernijohtoon kuuluvat yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja. Konsernijohto vastaa kuntayhtymäkonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä yhtymäkokouksen määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Kuntayhtymässä noudatetaan neuvottelevaa johtamistapaa. Kuntayhtymässä johtamisen ja esimiestyön tulee olla päämäärätietoista, oikeudenmukaista ja kannustavaa. Kuntayhtymää johdetaan ja ohjataan myös ohjeiden avulla, joiden antamisesta on valtuudet koko kuntayhtymän osalta kuntayhtymän johtajalla ja vastuualueiden osalta vastuualuejohtajilla. 10 Johtoryhmät 10.1 Kuntayhtymän johtoryhmä Kuntayhtymän johtamista tukee johtoryhmä ja joka toimii johtamisen apuvälineenä sekä kuntayhtymäkonsernin yhteistyön välineenä.

8 4 4 Luku HENKILÖSTÖASIAT 11 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tai muussa laissa, päättää yhtymähallitus, ellei toisin laissa ole säädetty tai perussopimuksessa tai tässä hallintosäännössä määrätty. 12 Henkilöstöresurssi 12.1 Tehtävänimikkeet ja kelpoisuusehdot 12.2 Virkojen täyttäminen Yhtymähallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Yhtymähallitus päättää virkojen nimikkeistä ja kelpoisuusehdoista. Henkilöstötoimi ylläpitää viroista ja työsopimussuhteista henkilöstöresurssirekisteriä. Virat ja työsopimussuhteet tehdään kuntayhtymään. Jos virkaan ei siihen tehtävien muutosten jälkeen sisälly julkisen vallan käyttöä, yhtymähallitus muuttaa viran työsopimussuhteeksi. Jos työsopimussuhteeseen sisällytetään tehtäviä, joissa käytetään julkista valtaa, yhtymähallitus muuttaa työsopimussuhteen viraksi. Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoimena olevaan virkaan. Yhtymähallitus päättää kuntayhtymän johtajan viran haettavaksi julistamisesta. Kuntayhtymän johtajan valinnasta päättää yhtymäkokous. Kuntayhtymän johtajan virkaan voidaan suostumuksensa mukaan ottaa henkilö, joka ei ole hakenut virkaa ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. Vastuualuejohtajan valinnasta päättää yhtymähallitus. Muun henkilöstön osalta valinnasta päättää se, jonka tehtävänä on valita henkilö virkasuhteeseen. Ilman julkista hakumenettelyä henkilö voidaan ottaa virkasuhteeseen 1. kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentissa säädetyn lisäksi, kun kyseessä on viran uudelleen täyttäminen jos virkaan valittu irtisanoutuu ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää tai jos hän ilmoittaa, ettei ota virkaa vastaan. Tällöin virkaan voidaan valita henkilö, joka on hakenut virkaan hakuajan päättymiseen mennessä ja joka täyttää hakuajan päättymiseen mennessä vaaditut kelpoisuusehdot 2. johon viranhaltija on tarkoituksenmukaista ottaa hänen virkasuhdettaan koskevien uudelleenjärjestelyjen vuoksi yhtymähallituksen määrittelemien perusteiden mukaisesti

9 Työsopimussuhteisten tehtävien täyttäminen Kuntayhtymän johtaja päättää toistaiseksi voimassa olevan työsopimussuhteisen tehtävän perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä kelpoisuusehtojen vahvistamisesta. Työsopimussuhteisten tehtävien täyttämisessä noudatetaan samoja periaatteita kuin virkasuhteisten. Työsopimussuhteiseen tehtävään valinnasta päättää se, jonka tehtävänä on ottaa henkilö toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Määräaikaisten palvelussuhteiden täyttäminen 12.5 Koeajan käyttö Määräaikaisen palvelussuhteen täyttämisestä päättää se, jonka tehtävänä on ottaa henkilö määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Määräaikaisen palvelussuhteen peruste tulee aina voida osoittaa kuntayhtymässä määriteltyjen perusteiden mukaan. Määräaikaiseen palvelussuhteeseen voidaan ottaa myös henkilö, joka ei täytä tehtävässä vaadittua kelpoisuusehtoa. Kuntayhtymän tehtävissä käytetään palvelussuhteen alkaessa koeaikaa. Koeajan pituudesta päättää yhtymähallitus. 13 Palkkaus- ja palvelussuhteen ehdot Palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista päättää sekä palvelussuhteesta johtuvaa palkkaa tai muuta taloudellista etuutta koskevan kirjallisen vaatimuksen käsittelee ja päättää: kuntayhtymän johtajan ja vastuualuejohtajien osalta yhtymähallitus; ja muun henkilöstön osalta voimassaolevien ohjeiden mukaisesti se, jonka tehtävänä on ottaa henkilö palvelussuhteeseen. Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperimisestä päätöksen tekee se viranhaltija, jolle toimivalta on siirretty. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisesta osasta päättää koko kuntayhtymän henkilöstön osalta se viranhaltija, jolle toimivalta on siirretty. Virka- ja työehtosopimukseen perustuvista yleisistä harkinnanvaraisista palvelusuhdeasioista päättää: kuntayhtymän johtajan ja vastuualuejohtajien osalta yhtymähallitus; ja muun henkilöstön osalta viranhaltija, jolle toimivalta on siirretty.

10 6 14 Vuosiloma, virkavapaus ja työloma sekä sijaisuudet Vuosiloman vahvistaa ja virkavapauden tai työloman myöntää: kuntayhtymän johtajan osalta yhtymähallituksen puheenjohtaja; ja vastuualuejohtajien osalta kuntayhtymän johtaja, muun henkilöstön osalta viranhaltija, jolle toimivalta on siirretty. Sijaisen määrää tarvittaessa se, joka vahvistaa vuosiloman tai myöntää virkavapaan tai työloman. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista annettujen ohjeiden mukaisesti. 15 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntäminen sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltäminen: kuntayhtymän johtajan osalta yhtymähallituksen puheenjohtaja; ja vastuualuejohtajien osalta kuntayhtymän johtaja, muun henkilöstön osalta viranhaltija, jolle toimivalta on siirretty. 16 Terveystietojen antaminen Terveydentilaa koskevien tietojen pyytäminen ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määrääminen: kuntayhtymän johtajan ja vastuualuejohtajien osalta yhtymähallitus; ja muun henkilöstön osalta viranhaltija, jolle toimivalta on siirretty. 17 Virantoimituksesta pidättäminen Virantoimituksesta pidättämisestä päättää: kuntayhtymän johtajan osalta yhtymäkokous ja ennen seuraavaa yhtymäkokousta väliaikaisesti yhtymähallitus; vastuualuejohtajien osalta yhtymähallitus ja ennen seuraavaa yhtymähallituksen kokousta väliaikaisesti kuntayhtymän johtaja; ja muun henkilöstön osalta viranhaltija, jolle toimivalta on siirretty. 18 Muutokset palvelussuhteeseen Palvelussuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi, virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta, viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen, palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää: kuntayhtymän johtajan osalta yhtymäkokous; vastuualuejohtajien osalta yhtymähallitus; ja muun henkilöstön osalta viranhaltija, jolle toimivalta on siirretty.

11 7 19 Tehtävänkuvaukset Tehtävänkuvauksessa määritellään henkilön asema, esimies ja tehtävät. Tehtävänkuvauksen valmistelee lähin esimies yhteistyössä asianosaisen henkilön kanssa. Tehtävänkuvaukset tarkistetaan kehityskeskustelun yhteydessä. Tehtävänkuvaukset vahvistaa: kuntayhtymän johtajan osalta, sen lisäksi mitä perussopimuksessa tai tässä hallintosäännössä määrätään, yhtymähallitus; vastuualuejohtajien osalta, sen lisäksi mitä tässä hallintosäännössä määrätään, kuntayhtymän johtaja; ja muun henkilöstön osalta, sen lisäksi mitä tässä hallintosäännössä määrätään, viranhaltija, jolle toimivalta on siirretty. 20 Toimivalta muissa henkilöstöasioissa Toimivaltaa käyttävät ne viranhaltijat, joille toimivalta on siirretty seuraavissa henkilöstöasioissa: virkamatkamääräys; määrääminen lisä-, ja yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon; ja varoituksen antaminen.

12 8 5 Luku KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS 21 Kuntayhtymän palvelut, tuotteistus, hinnoittelu ja muut maksut Vastuualueiden johtajat vastaavat omaa toimialaansa koskevan palvelutuotteiston valmistelusta yhdessä muiden vastuualueiden kanssa. Kuntayhtymän palveluista, niiden tuotteistuksesta ja sisällöstä päättää yhtymähallitus. Kuntayhtymän palvelujen hinnoitteluperusteista päättää yhtymäkokous syyskokouksessa ja hinnoista päättää kuntayhtymän yhtymähallitus ennen kuin talousarvio jätetään hyväksyttäväksi. Yhtymähallitus päättää kuntayhtymän muista maksuista yhtymäkokouksen päättämien perusteiden mukaisesti. Poikkeuksellisista maksuperusteista määrätään perussopimuksessa. 22 Sopimusohjaus Sopimusohjauksesta on määrätty perussopimuksessa. 23 Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä toteutus 23.1 Suunnittelu Yhtymähallitus ohjaa ja vastaa taloussuunnitelma- ja talousarvioehdotuksen valmistelusta. Taloussuunnitelma ja talousarvio on yhtymäkokouksen hyväksymä, kuntayhtymän toimielimiä, vastuualueita, osavastuualueita/vastuuyksiköitä ja kuntayhtymäkonsernin tytäryhteisöjä sitova suunnitelma, joka sisältää kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet. Toiminnansuunnittelu ja taloussuunnitelman tavoitteet ovat talousarvion laadinnan perusteina. Taloussuunnitelma ja talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Yhtymäkokous hyväksyessään taloussuunnitelman ja talousarvion päättää samalla talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Perussopimuksen mukaan yhtymähallituksen ehdotus vähintään kolmea vuotta koskevaksi taloussuunnitelmaksi ja seuraavan vuoden talousarvioksi on toimitettava yhtymäkokoukselle ja jäsenkunnille 21 päivää ennen yhtymäkokousta, viimeistään 30. marraskuuta. Yhtymäkokouksen on se hyväksyttävä viimeistään joulukuussa. Taloussuunnitelma ja talousarvio on lähetettävä tiedoksi jäsenkunnille kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä. Yhtymähallitus hyväksyy tarvittaessa käyttösuunnitelmat taloussuunnitelman ja talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä. Muutokset talousarvioon hyväksyy ja päättää yhtymäkokous talousarviovuoden aikana. Muutoksen yhteydessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin. Kuntayhtymän taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelua varten jäsenkunnille varataan mahdollisuus tehdä esityksiä kuntayhtymän toiminnan tavoitteista ja rahoituksesta sopimusohjauksen yhteydessä.

13 Toteutus Kuntayhtymän tehtävät on hoidettava tuloksellisesti ja taloudellisesti siten, että yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Jokainen vastuualuejohtaja ja esimies on vastuussa siitä, että asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutetaan ja tulos on budjetin mukainen. Yhtymähallitus, kuntayhtymän johtaja tai talousjohtaja antavat tarvittaessa tarkempia ohjeita kuntayhtymän taloudenhoidosta. 24 Toiminnan ja talouden seuranta ja raportointi Raportoinnin avulla johto, henkilöstö ja sidosryhmät saavat oikea-aikaisesti olennaista ja käyttökelpoista tietoa toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Tieto tulee määrittää, tallentaa ja välittää sellaisessa muodossa ja aikataulussa, että toimielimet ja henkilöstö voivat suoriutua velvollisuuksistaan. Kuntayhtymäkonsernin tytäryhteisöt seuraavat toiminnan ja talouden toteutumista sekä raportoivat konsernijohdolle konserniohjeen määräysten mukaisesti. Kuntayhtymäkonsernin koko vuoden toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutuminen käsitellään tilinpäätöksen yhteydessä. 25 Toimintakertomus ja tilinpäätös Tilinpäätökseen kuuluvat toimintakertomus, tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu. Tilinpäätöksen laatimisessa otetaan huomioon konserniin liittyvät määräykset. Perussopimuksen mukaan yhtymäkokouksen on kevätkokouksessaan viimeistään kesäkuussa: 1 käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot; 2 päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta; 3 hyväksyessään tilinpäätöksen päätettävä tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 26 Rahoitus 26.1 Lainan ottaminen ja antaminen sekä sijoitustoiminta Yhtymäkokous päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta. Yhtymäkokous päättää hyväksyessään taloussuunnitelman ja talousarvion talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista, joiden mukaisesti yhtymähallitus päättää rahoituksen hoitamisesta ja lainanotosta.

14 10 27 Pysyvien vastaavien myyminen Yhtymähallitus päättää aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä sijoitusten myynnistä. 28 Poistosuunnitelma Yhtymähallitus hyväksyy poistosuunnitelmat. Yhtymähallitus vahvistaa pienhankintarajan. 29 Omaisuuden hallinnointi Kuntayhtymän omaisuudesta pidetään luetteloa. 30 Hankintamenettely Hallitus antaa hankintaohjeet. 31 Riskienhallinta Yhtymähallitus vastaa riskien hallinnan periaatteista ja päättää omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Riskienhallintaan kuuluu olennaisena osana sisäinen valvonta. Sisäisen valvonnan periaatteista päättää yhtymähallitus.

15 11 6 Luku TARKASTUSTOIMI 32 Valvontajärjestelmä Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty laissa ja määrätään tässä hallintosäännössä. Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen tarkastus yhdessä toimielinten, kuntayhtymän johtajan, vastuualuejohtajien ja esimiesten suorittaman valvonnan kanssa muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. 33 Ulkoinen valvonta ja tarkastus 33.1 Tarkastuslautakunta 33.2 Tilintarkastajat Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat. Tarkastuslautakunnan valinnasta, kokoonpanosta ja äänimäärästä on määrätty perussopimuksessa. Tarkastuslautakunnan kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus tilintarkastajilla ja muilla tarkastuslautakunnan kokoukseensa kutsumilla henkilöillä. Tarkastuslautakunnan päättäessä tilintarkastajilla ja tarkastuslautakunnan määräämillä viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä tarkastuslautakunnan kokouksessa. Yhtymähallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin. Tarkastuslautakunnan tehtävät lakisääteisten tehtävien lisäksi: 1 seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi; 2 huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa; 3 tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla Yhtymäkokous valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTTtilintarkastajan ja yhden JHTT-varatilintarkastajan. Tilintarkastajaksi voidaan valita myös JHTT-yhteisö, jolloin varatilintarkastajaa ei valita. Tilintarkastajilla on tarkastuslautakunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajilla on tarkastuslautakunnan niin päättäessä, velvollisuus olla läsnä tarkastuslautakunnan kokouksessa. Tilintarkastaja on vastuullinen kuntayhtymälle tilintarkastuksesta. Tilintarkastaja voi ottaa tarkastuslautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa.

16 Tilintarkastajat ilmoittavat tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Havaitsemistaan epäkohdista tilintarkastajien on ilmoitettava viipymättä tarkastuslautakunnalle ja tarvittaessa myös yhtymähallitukselle. Ilmoitukset tehdään kirjallisina toimielimen puheenjohtajalle ja kuntayhtymän johtajalle. Tilintarkastuskertomuksessa on esitettävä kuntalain mukaiset asiat. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat Sisäinen valvonta Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan periaatteista päättää yhtymähallitus ja sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kuntayhtymän johtaja. Sisäinen valvonta on järjestettävä lisäksi kuntayhtymäkonsernin osalta. Järjestämisestä vastaa konsernijohto, joka käsittää yhtymähallituksen ja kuntayhtymän johtajan. 35 Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen järjestämisestä vastaa kuntayhtymän johtaja yhtymähallituksen päättämien periaatteiden mukaisesti.

17 13 7 Luku PÄÄTÖKSENTEKO- JA KOKOUSMENETTELY 36 Yleistä Kuntayhtymän päätöksenteko perustuu lain ja hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus ja tämä hallintosääntö. Toimivaltaa saa käyttää vain lain ja kuntayhtymän päätösten mukaisiin tarkoituksiin. Tehtävien päätösten on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Kuntayhtymässä päätöksiä tekevät toimielimet, hallituksen puheenjohtaja ja viranhaltijat, joille on siirretty toimivaltaa. Toimielimen kokouksesta pidetään pöytäkirjaa, hallituksen puheenjohtajan ja viranhaltijan päätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa, ellei se päätöksen luonteesta johtuen ole tarpeetonta. Päätöksentekoprosessiin kuuluvat asian vireilletulo, päätöksen valmistelu, päätöksenteko, päätöksestä tiedottaminen, päätöksen toimeenpano ja toimeenpanon valvonta ja raportointi. Vireille pantu asia on käsiteltävä viivytyksettä. Vain toimivaltainen viranomainen voi tehdä asiasta päätöksen. Päätöksentekoa varten asia on selvitettävä riittävästi ja asianmukaisesti. Päätöstekstin tulee olla mahdollisimman yksiselitteinen ja täsmällinen. Päätökset on perusteltava. Päätöksessä olevan tiedon on säilyttävä muuttumattomana asian kaikissa käsittelyvaiheissa. Alkuperäisen päätösasiakirjan, sähköisessä muodossa olevan asiakirjan ja päätöksestä annettavien otteiden ja jäljennösten on oltava yhtäpitäviä ja samansisältöisiä. 37 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kuntayhtymän toimielimissä ja sovelletaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Lisäksi noudatetaan mitä laissa on säädetty ja perussopimuksessa määrätty. 38 Kokoontuminen ja koolle kutsuminen 38.1 Yhtymäkokous Yhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, kevätkokoukseen viimeistään kesäkuussa ja syyskokoukseen viimeistään joulukuussa. Äänimäärältään vähintään yhden kolmasosan (1/3) osuutta edustavien jäsenkuntien tai yhtymähallituksen sitä vaatiessa pidetään yhtymäkokouksen toimialaan kuuluvien asioiden käsittelyä varten ylimääräisiä yhtymäkokouksia. Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus. Kokouskutsun antaa yhtymähallituksen puheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka. Kokouskutsussa ilmoitetaan myös käsiteltävät asiat (asialista), ellei esityslistaa lähetetä kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta jäsenkunnille, yhtymäkokousedustajille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus. Yhtymäkokouksessa käsiteltävistä asioista laaditaan esityslista. Esityslistan tulee sisältää selostus asioista ja ehdotukset yhtymäkokouksen päätöksiksi.

18 Muut toimielimet Esityslista on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Toimielin kokoontuu päättämänään aikana ja paikassa. Toimielin voi kokoontua myös puheenjohtajan tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokoontumisesta. Kokouskutsuna toimii esityslista. Esityslistassa on ilmoitettava kokouksen aika, paikka ja käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään jäsenille ja muille joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta, ellei toimielin ole toisin päättänyt Varajäsenen kutsuminen 38.4 Jatkokokous Kokoukseen saapumasta estyneen toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa. Jos jäsen on esteellinen käsittelemään jotain asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on tiedotettava jatkokokouksesta. 39 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Yhtymäkokouksen avaa ja puhetta johtaa yhtymähallituksen puheenjohtaja, kunnes yhtymäkokouksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on valittu. Jokaista yhtymäkokousta varten valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Puheenjohtaja voi tarvittaessa yhtymäkokouksen suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. Yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valitsee yhtymäkokous. Muiden toimielinten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valitsee se toimielin, joka päättää toimielimen perustamisesta Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

19 15 40 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Yhtymäkokouksessa on oltava läsnä yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtaja. Heidän poissaolonsa ei kuitenkaan estä asioiden käsittelyä. Läsnäolo-oikeus on yhtymähallituksen jäsenillä ja vastuualuejohtajilla. Heillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen. Yhtymähallituksen kokouksissa on jäsenten, kuntayhtymän johtajan ja pöytäkirjanpitäjän lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus yhtymähallituksen erikseen päättämillä henkilöillä. Tarkastuslautakunnan kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus tilintarkastajilla ja muilla tarkastuslautakunnan kokoukseensa kutsumilla henkilöillä. Tarkastuslautakunnan päättäessä tilintarkastajilla ja tarkastuslautakunnan määräämillä viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä tarkastuslautakunnan kokouksessa. Yhtymähallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin. Muiden toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus yhtymähallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja kuntayhtymän johtajalla. Muiden henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin Esteellisyyden toteaminen Toimielimen edustajan, jäsenen ja muun, jolla on oikeus olla läsnä toimielimen kokouksessa, on ilmoitettava puheenjohtajalle esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava edustajan tai jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Esteellisyyden peruste on merkittävä esteellisyyden hyväksymispäätöksestä laadittavaan pöytäkirjatekstiin. 41 Kokouksen järjestäytyminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Yhtymäkokous: Läsnä olevat kuntien edustajat ja varaedustajat todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan jäsenkunnittain aakkosjärjestyksessä. Puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet edustajat sekä onko yhtymäkokous laillisesti kutsuttu koolle ja päätösvaltainen. Perussopimuksen mukaan yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun kokouksessa läsnä olevat edustajat edustavat vähintään puolta (1/2) yhtymäkokouksen enimmäisäänimäärästä. Läsnä olevista edustajista on laadittava luettelo, johon merkitään heidän äänimääränsä. Hyväksyttyä äänimääräluetteloa on noudatettava kokouksessa, kunnes äänimääräluetteloa muutetaan. Yhtymäkokouksesta poistuvan ja kokoukseen myöhästyneenä saapuvan edustajan on ilmoittauduttava puheenjohtajalle. 42 Esittely Toimielinten kokouksissa asiat ratkaistaan esittelystä toimielimen toiminnan sisäistä järjestelyä lukuun ottamatta.

20 Yhtymäkokoukseen asiat valmistelee yhtymähallitus tai tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta lainsäädännön, perussopimuksen tai tämän hallintosäännön mukaisesti. Yhtymäkokouksen puheenjohtaja esittelee asiat yhtymähallituksen, tarkastuslautakunnan tai tilapäisen valiokunnan valmistelun ja esityslistan pohjalta. Yhtymähallituksen kokouksessa esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja, ellei yhtymähallitus ole jonkin asian kohdalla toisin päättänyt. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty, joka muutoinkin hoitaa esittelijänä toimivan viranhaltijan virkatehtävät hänen poissa ollessaan. Yhtymähallitus voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Muiden toimielinten kokouksissa esittelijänä toimii toimielimen puheenjohtaja Asioiden käsittely Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Yhtymäkokous voi ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen kokouskutsussa mainitsemattoman, mutta valmistellun kiireellisen asian äänten enemmistöllä saapuvilla olevien yhtymäkokousedustajien yhteenlasketusta äänimäärästä. Jos asiaa ei ole valmisteltu, on yhtymäkokouksen yksimielisesti päätettävä sen käsittelyyn ottamisesta. Käsiteltäväksi ottamisesta tehdään erillinen päätös. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu esityslistalla. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on yhtymäkokouksessa yhtymähallituksen tai tarkastuslautakunnan tai tilapäisen valiokunnan ja muussa toimielimessä esittelijän ehdotus. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Yhtymäkokouksessa tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1 puheenvuoron yhtymähallituksen puheenjohtajalle, kuntayhtymän johtajalle, vastuualuejohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisen toimielinten valmistelemia asioita; sekä 2 repliikki- ja kannatuspuheenvuoron. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta. Puheenvuoron pituus yksittäisessä asiassa voi kestää enintään 15 minuuttia. Puhujan on pysyteltävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan.

21 Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä kokouksen hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se kokouksen päätökseksi Asian käsittelyn keskeyttäminen 43.2 Eriävä mielipide Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, on puheenjohtajan kehotuksesta seuraavien puhujien rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta voidaan jatkaa. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. Yhtymäkokouksessa asioiden pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä saapuvilla olevien yhtymäkokousedustajien yhteenlasketusta äänimäärästä. Muissa toimielimissä asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. Toimielimen päätöksentekoon osallistuneella ja esittelijällä on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Tällöin hänen on asian käsittelyn aikana ilmaistava olevansa asiasta eri mieltä, ja hänen tulee tehdä vastaehdotus tai äänestää päätöstä vastaan. Eriävä mielipide on ilmoitettava heti sen jälkeen kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan Äänestys, vaalit ja yhtymäkokouksen vaalilautakunta 44.1 Äänestys Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on hoidettu muulla tavoin kuin nimenhuudolla, on äänestys vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla. Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää kokouksen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 1 ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista voittanutta ehdotusta vastaan;

22 2 jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienimmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä 3 jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemisen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan Vaali Vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä laissa säädetään. Enemmistövaali on ensisijaisesti avoin. Vaadittaessa se on toimitettava suljetuin lipuin. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Kun vaali suoritetaan suljetuin lipuin, on äänestyslipun oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipuissa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu Yhtymäkokouksen vaalilautakunta Yhtymäkokous valitsee tarvittaessa keskuudestaan vaalilautakunnan suhteellisten vaalien toimittamista varten. Lautakunnassa on neljä (4) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Yhtymäkokous valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjä, jollei yhtymäkokous toisin päätä. 45 Toivomusponsi Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen yhtymäkokous voi hyväksyä kuntayhtymän yhtymähallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa yhtymäkokouksen päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 46 Pöytäkirjanpitäjä ja pöytäkirja Pöytäkirjanpitäjinä toimivat ja sihteerin tehtävistä huolehtivat henkilöt, joiden tehtäviin ne kuntayhtymässä kuuluvat. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan sisällön määrää puheenjohtaja, jos siitä on erimielisyyttä hänen ja pöytäkirjanpitäjän välillä. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1 järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika; kokouspaikka; läsnä- ja poissaolevat; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 2 asian käsittelytietoina: asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; asiassa kuultavina olleiden lausunnot; äänestykset; äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen; sekä eriävä mielipide,

23 46.1 Pöytäkirjan tarkastus 3 laillisuustietoina: puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä; sekä oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen kullakin kerralla valitsemaa edustajaa tai jäsentä, jollei toimielin toisin päätä. Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa Pöytäkirjan nähtävänä pitäminen Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu Yhtymäkokousedustajan aloiteoikeus Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on yhtymäkokousedustajalla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään yhtymähallituksen valmisteltavaksi. Yhtymäkokous voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Yhtymähallituksen on vuosittain talousarvion antamisen yhteydessä esitettävä yhtymäkokoukselle luettelo yhtymäkokousedustajien tekemistä yhtymähallitukselle lähetyistä aloitteista, joita yhtymäkokous ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Yhtymäkokous voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 48 Kuntayhtymän yhtymähallitukselle osoitettava kysymys Yhtymähallitukselle osoitettu kirjallinen kysymys kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta voidaan tehdä, jos sitä vaatii äänimäärältään vähintään yksikolmasosa (1/3) saapuvilla olevien jäsenkuntien yhtymäkokousedustajien yhteenlasketusta äänimäärästä. Kuntayhtymän yhtymähallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä yhtymäkokouksessa, joka ensiksi pidetään kysymyksen tekemisestä. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, yhtymäkokouksen on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä.

24 20 49 Yhtymähallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta kuntayhtymän yhtymähallituksen käsiteltäväksi voi päättää yhtymähallitus, yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtaja. 50 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Yhtymähallituksen alaisen toimielimen, hallituksen puheenjohtajan tai viranhaltijan ei tarvitse ilmoittaa yhtymähallitukselle hänelle hallintosäännön tai yhtymähallituksen yksittäispäätöksillä siirretyn toimivallan perusteella tehtyjä päätöksiä, mikäli päätöksen tehnyt toimielin, hallituksen puheenjohtaja tai viranhaltija ei katso sitä tarpeelliseksi. Päätökset voidaan ottooikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi.

25 21 8 Luku PALKKIOT LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ JA KOKOUKSISTA 51 Soveltaminen Kuntayhtymän luottamushenkilöille suoritetaan kokouspalkkiota luottamustehtävän hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa tämän luvun mukaan. 8 Lukua ei sovelleta kuntaa yhtymäkokouksessa edustaviin yhtymäkokousedustajiin. Yhtymäkokousedustajan kulut korvaa asianomainen kunta. 52 Kokouspalkkiot toimielin / tehtävä Yhtymäkokous Kuntayhtymän toimielinten kokouksista suoritetaan luottamushenkilöille seuraavat kokouspalkkiot: kokouspalkkio puheenjohtajana tai sihteerinä toimimisesta korotus kokouspalkkioon yhtymäkokousedustaja (katso 51 2 mom.) 0 yhtymähallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jäsen, joka ei ole kunnan valitsema yhtymäkokousedustaja 65 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jäsen, joka ei ole kunnan valitsema yhtymäkokousedustaja 65 Yhtymähallitus, tarkastuslautakunta puheenjohtaja % sihteeri, jolle ei makseta vuosipalkkiota tai muuta erityistä korvausta sihteerin tehtävien hoitamisesta % jäsen 125 Toimikunnat ja muut toimielimet puheenjohtaja % sihteeri, jolle ei makseta vuosipalkkiota tai muuta erityistä korvausta sihteerin tehtävien hoitamisesta % jäsen 65 Katselmus, neuvottelu, toimitus, työryhmä josta laaditaan pöytäkirja tai muistio ja 65 johon luottamushenkilö osallistuu toimielimen päätöksen perusteella Kuntayhtymän yhtymähallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle tai muutoin määrätylle luottamushenkilölle, joka osallistuu muiden toimielinten kokouksiin suoritetaan kokouspalkkio samojen perusteiden mukaan kuin kyseisen toimielimen jäsenelle. Jos kokous kestää yli kolme tuntia, suoritetaan luottamushenkilölle lisäksi 50 % kokouspalkkion 1 momentin mukaisesta määrästä jokaiselta kolmen tunnin jälkeen alkavalta tunnilta. Jos toimielin kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään kahta tuntia.

26 22 53 Vuosipalkkiot Kokousten ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä maksetaan jäljempänä oleville luottamushenkilöille seuraavat kuukausi- ja vuosipalkkiot: Yhtymähallituksen puheenjohtaja 500 /kk Yhtymähallituksen varapuheenjohtaja /v Milloin tässä pykälässä mainittu luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen oikeutensa vuosipalkkioon lakkaa, kun este on jatkunut yhtäjaksoisesti kaksi kuukautta. Sen jälkeiseltä ajalta on varapuheenjohtajalla oikeus saada suhteellinen osa puheenjohtajan vuosipalkkiosta. 54 Ansionmenetyksen korvaus Luottamushenkilölle suoritetaan korvausta luottamustoimesta aiheutuvasta ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta kunnilta kalenterivuorokaudessa. Tuntikorvauksen enimmäismäärä on 15. Saadakseen korvausta ansionmenetyksestä luottamushenkilön tulee esittää työnantajan todistus siitä. Todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja, että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettua todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos korvattava määrä on enintään 10 tunnilta. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten määrästä. 55 Palkkioiden ja ansionmenetyskorvausten korotus Kokouspalkkioita, kuukausi- ja vuosipalkkioita ja ansionmenetyskorvauksia korotetaan vuosittain ilman eri päätöstä 1. päivänä heinäkuuta. Tarkistuksen perusteena käytetään tarkistusvuotta edellisen vuoden ansiotasoindeksin muutosta. Kokouspalkkiot pyöristetään lähimpään euro-määrään. 56 Matkakustannusten korvaaminen Luottamushenkilön kokousmatkoista ja muista luottamustoimen hoitamiseksi tehdyistä matkoista suoritetaan matkakustannusten korvausta ja päivärahaa noudattaen soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä. Päivärahoja tai matkakustannuksia ulkomailta kotimaassa järjestettyyn kokoukseen ei makseta. 57 Palkkioperusteet Tässä luvussa mainittujen palkkioiden tulee perustua kokouspöytäkirjoihin, luottamustehtävän hoitamisesta laadittuihin muistioihin tai osallistujaluetteloihin. Toimielimen sihteerin tai muun tehtävään määrätyn tulee toimittaa tarvittavat asiakirjat maksatusta varten taloushallintoon palkkioiden maksajalle.