Sisältö. Perusturva/ Grundtrygghet 4/2009. Paras-uudistuksen nykyvaihe 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Perusturva/ Grundtrygghet 4/2009. Paras-uudistuksen nykyvaihe 3"

Transkriptio

1

2 Sisältö Perusturva/ Grundtrygghet 4/2009 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Koonnut Jaana Viemerö Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kannen kuva Future Image Bank Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Tilaukset ja osoitteenmuutokset Perusturva-tiedote jaetaan jokaiseen kuntaan, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin ja eräille muille alan toimijoille maksutta. Paras-uudistuksen nykyvaihe 3 Ger utredningen om strukturreformen i Riksdagen verktyg för reformeringen av servicestrukturerna inom social- och hälsovården? 4 Ajankohtaista Innokylässä hihat on kääritty 5 MoniNaisten Talo rohkaisee ja aktivoi maahanmuuttajanaisia mukaan yhteiskuntaan 5 Köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuosi Tyrmäystippatutkimusten suorittaminen 6 Vuodenvaihteen asiat Omaishoidon tuen hoitopalkkiot vuonna Perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna Muutoksia osittaiseen hoitorahaan Toimeentulotuki lukien 10 Uutta lainsäädäntöä Lastensuojelulain muutokset Tulkkipalvelun asiakastietojen siirto Kansaneläkelaitokselle 13 Eläinlääkintähuoltolaki uudistui 13 Terveydenhuolto Paras-uudistus on vauhdittanut sosiaali- ja terveystoimen yhdistämistä 14 Terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden (KanTa) käyttöönotto 15 Lapset ja nuoret Ajankohtaista lasten ja nuorten hyvinvointityössä ja lastensuojelussa 17 Vanhukset Ikääntyneiden asumista Suomessa ja Hollannissa 18 Talous ja maksut Vammaisetuudet pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoidettaville henkilöille ja muutokset pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävään maksuun 20 Koulutusta 22 Seuraava tiedote Ilmestyy maaliskuussa ISSN

3 Paras-uudistuksen nykyvaihe Kunta- ja palvelurakenneuudistusta (Paras) koskeva selonteko Eduskunnalle valmistui marraskuussa. Sen yleinen viesti on, että kunnat ovat toimineet kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain tavoitteiden mukaisesti. Paras-puitelaki tehtiin nopean talouskasvun aikana. Talouskriisin ja nopeasti muuttavan toimintaympäristön takia Paras-puitelain toteuttaminen ei riitä vastaamaan lähitulevaisuuden haasteisiin. Paras-uudistuksen lähtökohdat ovat edelleen relevantit, mutta riittäviin uudistuksiin tarvitaan sekä pidemmälle vietyjä kuntien omia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia että valtion vahvempaa taloudellista vastuunkantoa. Ikääntyminen ja muuttoliike vauhdittava kuntien erilaistumiskehitystä, mikä vaikuttaa talouskriisin ohella palvelurakenteiden uudistamistarpeeseen. Erilaistuvien kuntien palveluja ei voida järjestää vain yhden mallin mukaisesti, vaan ratkaisut tulee tehdä paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti. Uusilla palvelurakenteilla tavoitellaan parempaa tuottavuutta. Kuntien oman kehitystyön lisäksi tuottavuuden parantaminen edellyttää väljempää ja uusia toimintatapoja mahdollistavaa lainsäädäntöä. Tuottavuuden parantaminen ei ole itseisarvo, vaan se tulee kohdentaa vaikuttaviin, hyvinvointia ja terveyshyötyä tuottaviin palveluihin. Tämä voidaan toteuttaa vain ympäristössä, jossa paikalliset tarpeet tunnetaan ja luotetaan näyttöön perustuviin toimintatapoihin. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuolto on Paras-uudistuksen keskiössä, selonteko ei linjaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamista. Kovissa paineissa toimivien kuntien ja palvelujen tuottajien näkökulmasta tämä on ongelmallista, eikä turbulenttiin tilanteeseen saada ratkaisuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen tulee muodostaa ehyitä toiminnallisia kokonaisuuksia, jossa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen integroidun kokonaisuuden. Koska kansalliset toimijat eivät ole toistaiseksi kyenneet linjaamaan rakenneuudistusta eivätkä kannustamaan kuntia tarvittavien uudistusten toteuttamiseksi, kuntien kannattaa itse arvioida uudenlaisia malleja ja toimintatapoja sekä ryhtyä ennakkoluulottomasti kokeilemaan uusia rakenteita. Paras-linjaukset valmistuivat poliittisen kompromissin tuloksena talouskriisiä edeltäneessä tilanteessa. Vaikka linjaukset ovat oikeansuuntaisia, ne ovat riittämättömiä ja katse on siirrettävä vuoteen 2013 ja sen jälkeiseen aikaan. Talouskriisi ja väestön ikääntyminen edellyttävät merkittävää rakenneuudistusta ja sen generoimaa toiminnallista uudistamista. Yhtenä keskeisenä lähtökohtana tulee olla rahoituspohjan varmistaminen. Ratkaisujen tulee perustua järjestämisvastuun kokoamiseen, ei tuotannon keskittämiseen ja tämä toteutuu parhaiten riittävän isoissa peruskunnissa. Toisena keskeisenä lähtökohtana tulee olla asiakaslähtöisten palvelujen toiminnallinen integrointi ja hallitut palvelukokonaisuudet. Integroidut ja optimoidut palvelukokonaisuudet toteutuvat vain silloin kun rahoitus, päätöksenteko ja toiminnan operatiivinen ohjaus ovat samoissa käsissä. Jos järjestämisvastuu pysyy hajautuneena, riski osaoptimoidusta järjestelmästä kasvaa, varsinkin jos monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistamiselle ei löydy edellytyksiä. Jussi Merikallio Perusturva 4/2009 3

4 Ger utredningen om strukturreformen i Riksdagen verktyg för reformeringen av servicestrukturerna inom social- och hälsovården? Redogörelsen om strukturreformen till Riksdagen blev klar i november. Det allmänna budskapet är att kommunerna har förfarit i överensstämmelse med målen i ramlagen för strukturreformen. Ramlagen för strukturreformen utarbetades under den snabba ekonomiska tillväxten. Till följd av den ekonomiska krisen och de snabba omvärldsförändringarna är inte åtgärderna enligt ramlagen tillräckliga för att svara på utmaningarna inom den närmaste framtiden. Utgångspunkterna för strukturreformen är fortfarande relevanta, men för att uppnå tillfredsställande reformer behövs både mera långtgående strukturella och funktionella förändringar i kommunerna och ett starkare ekonomiskt ansvarstagande från statens sida. Befolkningens stigande ålder och migrationen gör att kommunerna allt snabbare utvecklas i olika riktningar. Detta samt den dåliga ekonomin skapar behovet av nya servicestrukturer. I kommuner som utvecklats i olika riktningar kan tjänster inte tillhandahållas endast enligt en modell, lösningarna måste bygga på lokala behov och förhållanden. Syftet med de nya servicestrukturerna är bättre produktivitet. För ökad produktivitet i kommunerna krävs utöver egna utvecklingsinsatser också liberalare lagstiftning som tillåter nya verksamhetssätt. Bättre produktivitet är inte ett värde Detta kan genomföras endast i en sådan miljö där man känner de lokala behoven och litar på dokumenterade arbetssätt. Trots att social- och hälsovården utgör fokus i strukturreformen, innebär det inte att redogörelsen stakar ut riktlinjerna för hur social- och hälsovården ska organiseras. Kommunerna och servicetillhandahållarna, som arbetar under hård press, tycker att avsaknaden av förslag till hur de turbulenta situationerna ska lösas är ett problem. Verksamheterna inom social- och hälsovården ska utgöra väl avvägda funktionella helheter, där både social- och hälso- och sjukvårdstjänster samt primärvårdstjänster och specialiserade sjukvårdstjänster bildar en funktionell samordnad helhet. Eftersom de nationella aktörerna hittills har misslyckats med att ge riktlinjer för strukturreformen eller sporra kommunerna till förnyelse, lönar det sig för kommunerna att själva utvärdera nya modeller och verksamhetssätt, och att fördomsfritt börja pröva nya strukturer. Riktlinjerna i strukturprojektet är ett resultat av en politisk kompromiss som uppnåddes innan den ekonomiska krisen var ett faktum. Även om linjerna var rätt riktade är de otillräckliga, och blickarna måste därför riktas framåt till år 2013 och tiden därefter. Den ekonomiska krisen och den åldrande befolkningen förutsätter betydande strukturella förändringar med därpå följande förnyelse av arbetssätten. arbete. Lösningarna ska bygga på samlat ansvar för tillhandahållande, inte på koncentrering av produktionen. Detta kan bäst genomföras i tillräckligt stora primärkommuner. En annan viktig utgångspunkt är den funktionella samordningen av kundorienterade tjänster och väl avvägda serviceområden. Integrerade och tillhandahållande förblir splittrat, växer risken för att systemet leder till deloptime- Jussi Merikallio 4 Perusturva 4/2009

5 AJANKOHTAISTA Innokylässä hihat on kääritty Tänä syksynä käynnistynyt Innokylä-kehittämiskokonaisuus on suurien haasteiden edessä. Innokylän tavoitteena on, että vuonna 2013 Suomi tunnetaan hyvinvoinnin edelläkävijämaana, jolla on käytössään Euroopan edistynein sosiaali- ja terveyspalvelujen innovaatioympäristö. Tämä on haaste, jonka vastaamiseen tarvitaan kaikkien palvelutuottajien ja -kehittäjien yhteistyötä. Innokylästä rakentuu sosiaali- ja terveysalan kehittäjien ja toimijoiden yhteinen, kaikille avoin innovaatioyhteisö, joka tarjoaa kaikille toimijoille työvälineitä oman ja yhteisen kehittämisen eteenpäin viemiseksi. Tarjolla on työkaluja ja verkostoja toiminnalliseen uudistumiseen sekä prosessien ja palvelujen parantamiseen. Lisäksi rakentuva verkkoarkkitehtuuri tukee tiedon tuottamista ja sen laajaa jakamista. KUTSU RAKENNUSTALKOISIIN Innokylässä ei lähdetä rakentamaan uusia kehittämisrakenteita, vaan olemassa olevaa osaamista kerätään yhteen. Tästä syystä Innokylää ei rakenneta valmiiksi ja tarjota käyttöön, vaan kaikki kehittämistyöstä kiinnostuneet kutsutaan mukaan yhteisiin rakennustalkoisiin. Kuntaliitto on toteuttanut internetsivuilleen Innokylän rakennusvaiheen kotisivun, joka tulee toimimaan Innokylä-sivustona kunnes varsinainen verkkoarkkitehtuuri rakentuu. Näillä sivuilla voit kertoa tekemästäsi työstä ja löytää tietoa kiinnostavista hankkeista sekä ideoida yhdessä muiden kehittämisestä kiinnostuneiden kanssa. Samalla voit vaikuttaa Innokylän rakentumiseen niin, että tulevaisuudessa Innokylä vastaa sille asetettuun tavoitteeseen. Kylänraitilla tavataan! Katariina Välikangas MoniNaisten Talo rohkaisee ja aktivoi maahanmuuttajanaisia mukaan yhteiskuntaan Maahanmuuttajanaisten kotouttamista edistävä MoniNaisten Talo -hanke on osoittanut naisten oman sosiaalisen toimintaympäristön aktivoivan elämää uudessa maassa. Kaikille avoin one stop shop on monikulttuurinen kohtaamispaikka Suomeen muualta muuttaneille naisille. Joku kaipaa apua virastoissa asioimisessa, toinen haluaa opetella työhakemuksen tekemistä ja kolmas tulee pienten lastensa kanssa tapaamaan muita äitejä. Monika-Naiset liitto ry aloitti yhteistyössä Vaihtoehtoisen ammatti- ja oppisopimuskoulu/sovinto ry:n ja Suomen Kuntaliiton kanssa MoniNaisten Talo -hankkeen tammikuussa Hanketta on toteutettu EU:n Kotouttamisrahaston tuella ja sen tavoitteena on ollut kehittää, testata ja mallintaa matalan kynnyksen toimintaympäristö kolmansista maista tulleiden naisten kotoutumisen tueksi. Hyvät kokemukset MoniNaisten Talon toiminnasta ovat osoittaneet, kuinka tärkeää syrjäytymisvaarassa olevien naisten kohtaaminen ja tukeminen on koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Naiset ovat saaneet itsevarmuutta omaan elämänhallintaan ja äitinä olemiseen. MoniNaisten Talon työntekijät tarjoavat monikulttuurista asiantuntemustaan sekä apuaan, ja naisia palvellaan yhteensä n. 20 eri kielellä. Talon vertais- ja ryhmätoiminnassa naiset ovat esimerkiksi voineet keskustella mieltään askarruttavista asioista ja saada tukea elämän vaikeisiin tilanteisiin. He ovat voineet opetella atk- taitoja tai kartoittaa työntekijöiden avustuksella koulutus- ja työpaikkamahdollisuuksia. Samalla naiset ovat saaneet harjoittaa suomen kielen taitoaan ja verkostoitua toistensa kanssa. Toiminnassa on ollut ensimmäisen hankevuoden aikana mukana yhteensä 1183 naista. Perusturva 4/2009 5

6 Monika-Naiset liitto ry on eri etnisiin ryhmiin kuuluvien naisjärjestöjen kattojärjestö. Vuonna 1998 perustetun liiton tarkoituksena on edesauttaa maahanmuuttajanaisten ja -lasten asemaa Suomessa sekä tukea heidän kotoutumistaan. Liitto kehittää ja tarjoaa matalan kynnyksen palveluja väkivaltaa kokeneille naisilla ja lapsille, ja asiantuntijan ominaisuudessa se tarjoaa koulutusta erilaisista monikulttuurisuuteen ja väkivaltaan liittyvistä kysymyksistä. Vuosittain toiminta tavoittaa n väkivaltaa kokenutta naista ja lasta n. 60 eri maasta. toiminnanjohtaja Reet Nurmi, gsm: sekä tiedottaja Kirsi Moilanen, puh: Anu Wikman-Immonen, , Köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuosi 2010 EU on nimennyt vuoden 2010 eurooppalaiseksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi, jolla tuetaan jäsenmaissa yhteisön sosiaalisen syrjäytymisen vastaisia toimia. Teemavuoden tavoitteena on tunnustaa köyhien ja syrjäytyneiden oikeus ihmisarvoon ja täyteen yhteiskunnalliseen osallisuuteen sekä yhteisvastuun, osallistumisen ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen. Suomessa asetettu kansallinen täytäntöönpanoelin toimii STM:n puheenjohdolla. Työryhmä on laatinut kansallisen toimintaohjelman teemavuodelle. Vuoden toimeenpanosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. STM:ssä Aune Turpeinen, puh Tyrmäystippatutkimusten suorittaminen Keskusrikospoliisi on päivätyllä kirjeellä antanut ohjeita tyrmäystippatutkimusten suorittamisesta. Kuntaliitto on välittänyt kirjeen tiedoksi sairaanhoitopiireille sekä terveyskeskuksen johtavalle lääkärille ja ylihoitajalle. KRP on lähettänyt kirjeen suoraan terveyskeskuksen päivystyksestä vastaavalle ylilääkärille/lääkärille ja ylihoitajalle/osastonhoitajalle. On tärkeää, että oheinen tieto menee päivystyksestä vastaavien ylilääkäreiden/lääkäreiden ja ylihoitajien/ osastonhoitajien käyttöön. Tällä tavalla turvataan, että tyrmäystippatutkimusten näytteet otetaan ja näytteet toimitetaan ohjeistuksen mukaisesti kaikissa päivystävissä terveyskeskuksissa, yhteispäivystyksissä ja sairaaloissa. Ohje löytyy myös Kuntaliiton sivuilta > MILLOIN TUTKIMUSTA TARVITAAN? Nk. tyrmäystippatutkimuksia tehdään yleisimmin osana seksuaalirikostutkintaa. Mikäli on syytä epäillä, että uhri on huumattu, näytteenoton tulee sisältää DNA-, kuitu- ja karvanäytteiden lisäksi veri- ja virtsanäytteet. Tyrmäystippatutkimus saattaa olla tarpeen myös muissa kuin seksuaalirikostapauksissa. Tällöinkin uhri tulee viedä terveyskeskukseen tms. veri- ja virtsanäytteenottoa varten. Molemmissa edellä kuvatuissa tapauksissa näytteet toimitetaan keskusrikospoliisin rikostekniseen laboratorioon (RTL). RTL vastaa DNA-, kuitu- ja karvatutkimuksista ja teetättää tyrmäystippatutkimukset Helsingin yliopiston Oikeuslääketieteen laitoksella (OLL). OLL:ssa tutkitaan uhrin veri- ja virtsanäytteet alkoholin, huumaus- ja lääkeaineiden sekä muiden huumaavien aineiden osalta. 6 Perusturva 4/2009

7 RTL:llä ja OLL:llä on voimassa oleva sopimus tyrmäystippatutkimusten suorittamisesta. RTL vastaa tyrmäystippatutkimusten kustannuksista. NÄYTTEIDEN TOIMITUS TUTKIMUKSIIN Kaikissa tapauksissa, joissa uhrin epäillään huumatun, tyrmäystippatutkimuksiin liittyvästä näytteenotosta vastaa poliisi yhteistyössä terveydenhuoltoviranomaisen kanssa. Poliisi toimittaa näytteet asiaankuuluvasti täytetyn tutkimus- ja lausuntopyynnön (TEK) kanssa RTL:oon. RTL toimittaa tyrmäystippatutkimuksiin tarkoitetut näytteet edelleen OLL:lle. Pääkaupunkiseudulla näytteenotto tapahtuu pääsääntöisesti Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen päivystävän oikeuslääkärin toimesta. Tällöin tyrmäystippatutkimuksiin liittyvät näytteet jäävät suoraan OLL:lle tutkittavaksi. Mikäli kyseessä olevalla tutkimuksella ei näytteenottoajankohtana ole R- numeroa, tulee se poliisin toimesta mahdollisimman pikaisesti toimittaa OLL:lle. Seksuaalirikostapauksissa tulee lisäksi täyttää SETUpakkauksen näytteenottolomake. OHJEITA TYRMÄYSTIPPATUTKIMUSTEN NÄYTTEENOTTOON Näytteet tulee ottaa uhrista mahdollisimman pikaisesti tapahtuman jälkeen. Aikaa saa kulua kuitenkin enintään 3 vuorokautta tapahtuma-ajan ja näytteenoton välillä. Tämän jälkeen aineiden toteaminen näytteistä vaikeutuu olennaisesti. On tärkeätä, että pyynnöstä ilmenee muiden tapahtumaa koskevien tietojen lisäksi myös näytteenottoaika. Rikoksen uhrista tulisi ottaa sekä veri- että virtsanäytteet, jotta tutkimukset olisivat mahdollisimman luotettavia. voidaan ottaa EDTA-putkeen. Virtsanäytettä otetaan noin 20 ml, jotta laboratoriotutkimukset voidaan luotettavasti suorittaa. Tarvittaessa uhrin tulee juoda vettä virtsanäytteen saamista varten. Näytteiden tunnistetarrat tulee laittaa suoraan näyteputkiin, EI suojaputkiin. Mikäli mahdollista, rikospaikalta taltioitu tyrmäystippatutkimuksen kannalta muu olennainen materiaali (juomat, lääkkeet, ruiskut, jne. materiaali) tulee toimittaa uhrin näytteiden yhteydessä RTL:oon. Seksuaalirikostapauksissa tulee lisäksi suorittaa SETU-pakkauksen ohjeiden mukainen näytteenotto. Tyrmäystippatutkimuksista antaa lisätietoja RTL:n asiakaspalveluosaston päällikkö, Susanna Hildén, p Seksuaalirikostutkimuksista antaa lisätietoja RTL:n SVÄT-ryhmän vetäjä, rikoskemisti Auli Bengs, p VUODENVAIHTEEN MUUTOKSIA Omaishoidon tuen hoitopalkkiot vuonna 2010 Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen johdosta lukien 3,27 %. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 347,41 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 694,83 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Lähde: STM Kuntainfo 9/2009, Lisää omaishoidon tuesta: > omaishoidon tuki Perusturva 4/2009 7

8 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2010 Perhehoidon palkkiot nousevat lukien. Kulukorvaus ja käynnistyskorvaus pysyvät ennallaan. HOITOPALKKIO Hoitopalkkiot nousevat vuoden 2009 tasosta noin 3,27 prosenttia. Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrää tulee perhehoitajalain (312/1992) 2 :n mukaan tarkistaa kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Perhehoitajalain mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä on vuonna 2009 ollut 336,41 euroa kuukaudessa. Määrä vastaa lokakuussa 2008 vahvistettua palkkakerrointa 1,192. Vuodelle 2010 vahvistettu palkkakerroin on 1,231. Hoitopalkkion vähimmäismäärää tulee korottaa palkkakertoimen nousua vastaavasti. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 347,41 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. PERHEHOIDON KORVAUKSET SÄILYVÄT ENNALLAAN Perhehoidon kulu- ja käynnistämiskorvaukset pysyvät vuonna 2010 samoina kuin vuonna 2009, sillä niihin sovelletaan poikkeuksellisesti samaa elinkustannusindeksin pistelukua kuin vuonna Muutos perustuu annettuun perhehoitajalain muutokseen (859/2009), joka on voimassa vuoden 2010 ajan. Vuonna 2010 kulukorvauksen vähimmäismäärä on 375,08 euroa kuukaudessa ja käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä 2 663,76 euroa. STM on antanut asiasta tiedotteen 370/2009. ELATUSAPUJEN JA -TUKIEN MÄÄRÄT NOUSEVAT Eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannusindeksiin annetussa laissa määriteltyjä elatusapuja, korvauk- sia ja elatustukia korotetaan noin 2,3 (2,297) prosenttia lukien. Korotuksen määrä muodostuu elinkustannusindeksin muutoksesta sekä edelliseltä tarkistuskerralta siirtyneestä säästöstä. Korotus koskee kaikkia voimassa olevia lapsen elatuksesta annetun lain nojalla tehtyjä elatusapusopimuksia niiden vahvistamispäivämäärästä riippumatta. Eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannusindeksiin annetun lain (583/2008) mukaan eräiden elatusapujen, korvausten ja elatustuen määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (1951:10=100) nousua vastaavasti. Lain tarkoittamia korvauksia ovat avioliittolain, lapsen elatuksesta annetun lain ja vahingonkorvauslain tarkoittama elatusapu, rikosvahinkolaissa tarkoitettujen tulojen tai elatuksen vähentymisestä tai elatusvelvollisen menetyksestä toistuvina avustuksina maksettavat korvaukset sekä elatustukilaissa tarkoitettu elatustuki. Laki on tullut voimaan Elatusapuja, korvauksia ja elatustukia on viimeksi tarkistettu Lain 6 :n 3 momentin mukaan, jos edellisellä korottamiskerralla on jäänyt huomioon ottamatta elinkustannusten muutos, otetaan tämä muutos huomioon ensimmäistä tarkistusta tehtäessä ( ). Vuoden 2009 alusta voimaan tulleen viiden prosentin indeksikorotuksen lisäksi huomioon ottamatta jäi 3,9 prosenttia. Elinkustannusindeksi on laskenut lokakuusta 2008 lokakuuhun ,54 prosenttia. Täysimääräisen elatustuen määrä on lukien 139,54 euroa kuukaudessa lasta kohden. STM:n kuntainfo 12/2009 STM: lakimies Hanna Rantala, puh Muutoksia osittaiseen hoitorahaan Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta (HE 157/2009 vp) vahvistettiin OSITTAINEN HOITORAHA Alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, jonka keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia, on oikeus saada osittaista hoitorahaa. Osittaista hoitora- 8 Perusturva 4/2009

9 haa on oikeus saada samoin edellytyksin myös lapsen perusopetuksen ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajalta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen osalta osittaista hoitorahaa on oikeus saada oppivelvollisuuskoulun aloittamista edeltävältä lukuvuodelta, jos lapsi osallistuu silloin oppivelvollisena esiopetukseen. Oikeus jatkuu siihen saakka, kunnes lapsen kolmas lukuvuosi perusopetuksessa päättyy. Molemmilla vanhemmilla tai huoltajilla on oikeus saada osittaista hoitorahaa saman kalenterijakson ajalta, edellyttäen, että he eivät pidä työsopimuslain tarkoitettua osittaista hoitovapaata yhtäaikaisesti. Osittaista hoitorahaa ei makseta, kun lapsen vanhempi tai muu huoltaja itse hoitaa lasta saaden kotihoidon tukea. VUODEN 2010 ALUSTA VOIMAAN TULEVAT MUUTOKSET Lakimuutokseen sisältyy kaksi muutosta, osittaista hoitorahaa korotetaan ja samalla laajennetaan osittainen hoitoraha koskemaan myös yrittäjiä. Osittaisen hoitorahan tasoa nostetaan alkaen 70 eurosta 90 euroon, jotta se nykyistä paremmin korvaisi työajan lyhentämisestä johtuvaa palkan menetystä. Samalla laajennetaan osittainen hoitoraha yrittäjille. Yrittäjillä ei ole nykyisen lain mukaan oikeutta osittaiseen hoitorahaan. Näin ollen yrittäjävanhemmilla ei ole mahdollisuutta tehdä lapsen hoitojärjestelyjä osittaisen hoitorahan turvin kuten palkansaajan asemassa olevilla vanhemmilla. Vanhempien yhdenvertaisen kohtelun vuoksi osittaisen hoitorahan edellytykset tullaan ensi vuoden alusta määrittelemään yhdenmukaisesti palkansaaja- ja yrittäjävanhempien kohdalla. Yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka toimii yrittäjänä ja jolla on yrittäjän eläkelaissa tarkoitettu vakuutus tai joka toimii maatalousyrittäjänä ja jolla on maatalousyrittäjän eläkelain 10 :ssä tarkoitettu vakuutus. Anna-Maija Haliseva-Lahtinen Perusturva 4/2009 9

10 Toimeentulotuki lukien Toimeentulotukeen tulee vuodenvaihteessa tavanomaiseen tapaan muutoksia. Perusosien määrää ei poikkeuksellisesti ole korotettu mutta etuoikeutetun tulon soveltaminen toimeentulotuessa jatkuu. PERUSOSIEN MÄÄRÄT Toimeentulotuesta annetun lain 9 a :n mukaan toimeentulotuen perusosien määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen. Kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vuodelle 2010 on vahvistettu 1502, joka on sama kuin vuonna 2009 sovellettu. Tämän mukaisesti toimeentulotuen perusosien määrät pysyvät vuoden 2010 alusta lukien ennallaan. Tarkoituksena on estää kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien alentuminen taloudellisen taantuman aikana. Elinkustannusindeksi on ollut koko alkuvuoden 2009 alemmalla tasolla kuin vuoden 2008 heinäsyyskuun elinkustannusindeksin keskiarvo. Elinkustannusindeksin seuraaminen merkitsisi kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromäärien alenemista. Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja perusosien euromääriä. Yksin asuvan ja yksinhuoltajan perusosan määrä on 417,45 euroa. Perusosien määrät eri perheenjäsenten osalta on esitetty oheisessa taulukossa. TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT Kansaneläkeindeksi 1502 Tuen saaja euroa/kk euroa/pv 1) Yksin asuva ja yksinhuoltaja x) 417,45 13,92 alennettu ( 20 %) 2) 333,96 11,13 alennettu ( 40 %) 3) 250,47 8,35 Muu 18 vuotta täyttänyt: Avio- ja avopuolisot, kumpikin 354,83 11,83 alennettu ( 25 %) 2) 283,86 9,46 alennettu ( 40 %) 3) 212,90 7,10 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö: 304,74 10,16 alennettu ( 20 %) 2) 243,79 8,13 alennettu ( 40 %) 3) 184,84 6, vuotias lapsi: vuotias lapsi 292,22 9,74 2. lapsi 271,34 9,04 3. jne. lapsi 250,47 8,35 Alle 10-vuotias lapsi: 1. alle 10-vuotias lapsi 262,99 8,77 2. lapsi 242,12 8,07 3. jne. lapsi 221,25 7,38 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (TOTUL 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukauden euromäärä kolmellakymmenellä 2) Toimeentulotukilaki 10 1 ja 4 momentti 3) Toimeentulotukilaki 10 3 ja 4 momentti x) sekä vanhempi, joka asuu yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa eikä ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 :n 1 mom. mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa Toimeentulotukilaki (1412/1997) 9 Perusosan suuruus Toimeentulotuen perusosa kuukautta kohden on: 1) yksin asuvalla henkilöllä ja yksinhuoltajalla 361,86 euroa; ( /583) 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 85 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta, jollei 3 kohdasta muuta johdu 3) vanhempansa luona asuvalla 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 73 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta; jollei 3 kohdasta muuta johdu; 4) vuotiaalla lapsella 70 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta; sekä 5) alle 10-vuotiaalla lapsella 63 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu perusosa kuuluu myös vanhemmalle, joka asuu yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa eikä ole avioliitossa tai elä tämän lain 3 :n 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Jos perheeseen kuuluu useampia 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja lapsia, perusosa on toisesta lapsesta viisi prosenttiyksikköä ja kolmannesta ja kustakin seuraavasta lapsesta kymmenen prosenttiyksikköä alempi kuin 1 mometissa säädetään. 10 Perusturva 4/2009

11 ETUOIKEUTETUN TULON SOVELTAMINEN TOIMEENTULOTUESSA JATKUU Osa ansiotuloista jätetään edelleen tulona huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä (toimeentulotukilain 11 3 momentti). Kotitaloutta kohti huomioon ottamatta jätetään vähintään 20 % ansiotuloista. Etuoikeutetuksi tuloksi voidaan hyväksyä kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Asetettu euromääräinen raja ei siten estä lukemasta etuoikeutetuksi tuloksi yli 20 %:a ansiotuloista. Menettelyä jatketaan vuoden 2010 loppuun. Etuoikeutettu ansiotulo otettiin toimeentulotuessa käyttöön vuonna Sillä halutaan edistää asiakkaan mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan vähäisillä omilla ansioilla ja sen myötä mahdollisuutta sijoittua pysyvämmin työelämään. Asiasta on annettu laki 855/2009. Ministeriö korostaa että tämän lisäksi vähäiset avustukset ja ansiot tulee edelleenkin jättää kokonaan huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotukilain 11 mukaan tuloina ei huomioida mm. vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia sekä tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Aihetta käsitellään luvussa STM:n julkaisussa Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille.(stm:n julkaisuja 2007:11) VIIVYTYKSETÖN KÄSITTELY Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007) tuli voimaan Toimeentulotukilakiin on kirjattu määräajat toimeentulotukiasioiden käsittelylle (14 a ). Tarkoituksena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Asiakkaan oikeusturvan toteutumisen vuoksi on tärkeää, että asiakkaan tapaamispyyntö tai toimeentulotukihakemus kirjataan aina välittömästi. Asiaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin STM:n Kuntatiedotteessa 20/2007 sekä kirjeessä lääninhallitukselle syyskuussa Muuttunut säännös ja sen soveltamisohjeistus eivät vielä sisälly vuonna 2007 julkaistuun STM:n julkaisuun Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille (STM:n julkaisuja 2007:11). Vuodenvaihteen muutoksista on annettu STM:n kuntainfo 8/2009. Sirkka-Liisa Karhunen, puh STM:ssä Jaakko Ellisaari, puh Raimo Kärkkäinen, puh UUTTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Lastensuojelulain muutokset Eduskunta on hyväksynyt, sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämin muutoksin, hallituksen esityksen 225/2009 lastensuojelulain, vankeuslain 4 ja 20 luvun sekä tutkintavankeuslain 2 luvun 5 :n muuttamisesta. Lakimuutokset tulevat voimaan maaliskuun alussa Lastensuojelulakiin on tässä yhteydessä tehty lukuisa määrä muutoksia. Osa muutoksista on luonteeltaan teknisiä ja selkeyttäviä, mutta joukossa on myös useita merkittäviä sisällöllisiä muutoksia ja lisäyksiä. Keskeisimpiä lastensuojelulain muutoksia ovat kiireellisen sijoituksen jatkopäätöksen siirtäminen hallinto-oikeudelta kunnalliselle viranhaltijalle, kiireellistä sijoitusta koskevien määräaikojen muutokset, päätöksenteon ja kustannusvastuun siirtäminen kunnille silloin kun on kyse lapsen sijoittamisesta vanhempansa luo vankilaan, lastensuojeluilmoitusta koskevat täsmennykset sekä siihen liittyvät säännökset ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta, pyynnöstä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi ja erityisen huolenpidon rajaaminen koskemaan vain 12 vuotta täyttäneitä lapsia. Lisäksi yhdenpidon rajoittamisesta päättäminen siirretään lapsen asioista vastaavalta työntekijältä kunnan johtosäännön mukaan määräytyvälle Perusturva 4/

12 viranhaltijalle tai hänen määräämälleen viranhaltijalle. Myös kuntien järjestämis- ja kustannusvastuuta koskevat säännökset on kirjoitettu uudelleen. Lastensuojelua koskevaa päätöksentekoa kiireellisen sijoituksen jatkamista koskevassa asiassa muutetaan siten, että päätöksenteko siirretään hallinto-oikeudelta kunnalliselle viranhaltijalle, joka on kunnan johtosäännön mukaan määräytyvä sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija. Kiireellisen sijoituksen jatkosta päättävän henkilön tulee lain mukaan olla eri henkilö kuin se, joka on tehnyt päätöksen lapsen kiireellisestä sijoittamisesta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei myöskään voi päättää kiireellisen sijoituksen jatkamisesta. Tässä yhteydessä luovutaan myös lakiin sisältyneestä velvollisuudesta väliaikaisen määräyksen hakemiseen silloin kun lapsi sijoitetaan kiireellisesti häntä koskevan huostaanottohakemuksen ollessa jo vireillä tuomioistuimessa. Jatkossa väliaikainen määräys voidaan antaa tuomioistuimen omasta aloitteesta tai lapsen taikka hänen vanhempansa tai huoltajansa vaatimuksesta. Väliaikainen määräys on voimassa kunnes hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus antaa huostaanottoasiassa päätöksen, hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus peruuttaa väliaikaisen määräyksen tai muuttaa sitä; tai väliaikaisen määräyksen aikana tehdään lain 38 :ssä tarkoitettu lapsen kiireellistä sijoitusta koskeva päätös. Uusien säännösten mukaan kiireellinen sijoitus kestää lähtökohtaisesti korkeintaan 30 päivää riippumatta siitä miten asianosaiset suhtautuvat jatkovalmisteluun. Tämän estämättä kiireellinen sijoitus voi ilman eri päätöstä jatkua yli 30 päivää jos ko. määräajassa on tehty huostaanottoa koskeva hakemus hallinto-oikeudelle tai asia on ollut jo vireillä hallinto-oikeudessa tai kor- keimmassa hallinto-oikeudessa ennen kiireellistä sijoitusta taikka Lisäksi voidaan tehdä päätös kiireellisen sijoituksen jatkamisesta enintään 30 päivällä, mikäli 30 päivää ei ole riittävä aika lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseksi edellyttäen, että tarvittavista lastensuojelutoimenpiteistä ei ole mahdollista päättää ilman lisäselvityksiä; välttämättömiä lisäselvityksiä ei ole mahdollista saada 30 päivän määräajassa ja kiireellisen sijoituksen jatkopäätös on lapsen edun mukainen. Lapsen sijoittaminen vankilaan vapausrangaistustaan suorittavan tai tutkintavankeudessa olevan vanhempansa luo tapahtuu jatkossa lastensuojelulain mukaisella sijoituspäätöksellä. Ennen päätöksentekoa on Rikosseuraamusvirastoa kuultava. Avohuollon tukitoimena tapahtuvasta lapsen sijoituksesta vanhempansa luo vankilaan päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Päätöksentekovastuun ohella myös kustannusvastuu lapsen sijoituksesta on jatkossa kunnilla. Vuoden 2010 aikana vankilan perheosaston kustannuksista vastaa kuitenkin kokonaisuudessaan valtio. Lastensuojeluilmoitusta koskeva säännös on muotoiltu uudelleen. Ilmoitusvelvollisten tahojen joukkoon on lisätty palo- ja pelastustoimi sekä rikosseuraamusvirasto. Ilmoitusvelvollisia ovat ilmoitusvelvollisiin tahojen palveluksessa tai luottamustoimessa olevien lisäksi vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä terveydenhuollon ammattihenkilöt. Lastensuojeluilmoitukseen liittyvät myös uudet säännökset pyynnöstä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi sekä ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta. Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tarkoittaa sitä, että ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Pyyntö on tehtävä viipymättä ja sen yhteydessä on ilmoitettava pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. Ilmoitusvelvollisten henkilöiden on tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Kiireellisissä tapauksissa päivystävän sosiaaliviranomaisen on arvioitava viipymättä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalvelujen tarve. Yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa voidaan arvioida myös välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat sosiaalipalvelut. Tässä yhteydessä on pyritty myös selkeyttämään lastensuojelun kustannus- ja järjestämisvastuuta koskevia säännöksiä. Aiempi 16 :n sisältö on jaettu neljään erilliseen pykälään. Uudessa 16 :ssä säädetään lastensuojelun järjestämisestä vastuussa olevasta kunnasta, 16 a :ssä lastensuojelun kustannuksista vastaavasta kunnasta, 16 b :ssä sijoituskunnan järjestämisvastuusta ja 16 c :ssä kuntien keskinäisistä korvauksista. Uutena käsitteenä näiden säännösten yhteydessä käytetään lapsen ja nuoren asuinkuntaa. Sami Uotinen 12 Perusturva 4/2009

13 Tulkkipalvelun asiakastietojen siirto Kansaneläkelaitokselle Laki Kansaneläkelaitoksen oikeudesta saada vammaisten henkilöiden tulkkipalveluja koskevia asiakastietoja (851/2009) tulee voimaan Laki liittyy vammaispalvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun siirtoon kunnilta Kansaneläkelaitokselle lukien. Tätä ennen Kansaneläkelaitoksen on valmistauduttava uuteen tehtäväänsä mm. rakentamalla tietojärjestelmä, johon tulkkipalvelujen järjestämisessä tarvittavat asiakastiedot siirretään kunnista. Kyseessä olevan lain tarkoituksena on mahdollistaa asiakastietojen siirto. Lain mukaan sosiaalihuollon viranomaisten on salassapitosäännösten estämättä annettava tulkkipalvelujen toimeenpanoon valmistautumiseksi Kansaneläkelaitokselle maksutta sen pyynnöstä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987) säädettyjen tulkkipalvelujen käyttäjien yksilöinti- ja yhteystiedot, tulkkipalvelupäätökset sekä päätösten perusteena olevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjat. Jos tulkkipalvelujen käyttäjästä on laadittu käyttäjää koskeva palvelutietokanta, myös siihen sisältyvät tiedot on annettava Kansaneläkelaitokselle. Tiedot voidaan antaa teknisen käyttöyhteyden avulla asiakkaan suostumuksesta riippumatta Sami Uotinen Eläinlääkintähuoltolaki uudistui Uusi eläinlääkintähuoltolaki tuli voimaan ja toi mukanaan joitakin muutoksia kunnan velvollisuuksiin. Kunnalla on velvollisuus järjestää peruseläinlääkäripalvelut kaikille asukkaiden kotieläimille, mikäli palveluita ei muutoin ole kunnassa saatavana. Uudessa laissa annetaan siis mahdollisuus ottaa huomioon yksityisten eläinlääkärien tarjoamat palvelut ja vähentää kunnan velvollisuutta tarjota samoja palveluja. Kunnan on edelleen huolehdittava päivystysten järjestämisestä. Eläinlääkintähuolto on järjestettävä osana ympäristöterveydenhuoltoa riittävän laajalla yhteistoiminta-alueella. Päivystys on järjestettävä yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella, ja se on mahdollisuuksien mukaan eriytettävä pieniä ja suuria eläimiä varten. Päivystysaluetta varten on otettava käyttöön keskitetty yhteydenottopalvelu, josta voidaan periä erillinen maksu. Käytännössä tämä tarkoittaa maksullisen palvelunumeron käyttöönottoa. Uudistuksen tavoitteena on vähentää samanaikaisesti päivystävien eläinlääkäreiden määrää. ENNALTAEHKÄISEVÄT TERVEYDENHUOLTOPALVELUT HYÖTYELÄIMILLE Peruseläinlääkäripalveluihin kuuluu uuden lain mukaan myös ennaltaehkäisevien terveydenhuoltopalvelujen järjestäminen hyötyeläimille. Kunnan on järjestettävä elintarviketuotantoa varten pidettäville hyötyeläimille valtakunnallisen terveydenhuolto-ohjelman mukaiset palvelut, mikäli alueella on näitä palveluja haluavia eläintiloja. Näiden palvelujen kysyntä tulee kasvamaan, koska eläinten hyvinvointituki edellyttää terveydenhuolto-ohjelmaan osallistumista. KUNNAN TEHTÄVÄ SUUNNITELMA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUISTA Uusi laki edellyttää kuntaa laatimaan suunnitelman järjestämistään eläinlääkäripalveluista. Palvelujen mitoituksessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Suunnitelmassa on otettava huomioon myös Elintarviketurvallisuusviraston valtakunnallinen ohjelma. Kunnalla tulee olla uuden lain mukainen suunnitelma kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. VALVONTATEHTÄVISSÄ MUUTOKSIA Kunnan on huolehdittava eläintautilaissa, helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa laissa, eläinsuojelulaissa, eläinten kuljetuksesta annetussa laissa, eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa kunnaneläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä. Nämä valvontatehtävät ovat edelleen valtion vastuulla, mutta valtio korvaa kunnalle niiden suorittamisesta aiheutuneet kustannukset. Tämä käytäntö on uusi, sillä aikaisem- Perusturva 4/

14 min valtio on maksanut toimituspalkkion suoraan kunnaneläinlääkärille, eikä kunta ole saanut korvausta eläinlääkärin palkkauksesta aiheutuneista kustannuksista. Lakiuudistuksessa siirrettiin aluehallinnolle eli läänineläinlääkäreille EU:n suorien maataloustukien valvontaan liittyvä eläinten hyvinvoinnin säännöllinen valvonta, joka on aiheuttanut kunnissa paljon jääviysongelmia. Läänineläinlääkärit osallistuvat myös eläinsuojeluvalvontaan oma-aloitteisesti tai paikallisen viranomaisen pyytäessä apua. Kunnaneläinlääkärit voivat siis jatkossa siirtää vaikeimmat eläinsuojelutapaukset läänineläinlääkärille. Tarja Hartikainen TERVEYDENHUOLTO Paras-uudistus on vauhdittanut sosiaali- ja terveystoimen yhdistämistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suoritti keväällä 2009 kyselyn sosiaali- ja terveyspalveluiden etenemisestä Paras-uudistuksessa. Kysely osoitettiin kuntien keskushallinnolle ja sosiaali- ja terveystoimen johdolle. Valtioneuvoston Paras-selonteon valmisteluun liittynyt kysely toteutettiin Sosiaali- ja terveysministeriön, Valtiovarainministeriön, Suomen Kuntaliiton sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä. THL luovutti kyselyn perusteella laaditun raportin peruspalveluministeri Paula Risikolle Kyselyssä selvitettiin kuntien perusratkaisut väestöpohjatavoitteen täyttämiseksi sekä suunnitelmat siitä, miten kunta toteuttaa Paras-puitelain perustelumuistiossa esitetyt tavoitteet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa. Vastaukset pyydettiin mennessä tehtyjen päätösten mukaisina, mutta perusratkaisujen osalta tietoja täydennettiin vielä syksyllä YHTEISTOIMINTA-ALUEET OVAT HAHMOTTUMASSA Vastaukset saatiin 318 kunnalta. Suuri osa kysymyksistä käsitteli yhteistoiminta-alueiden muodostamista. Tulokset osoittavat, että sosiaali- ja terveyspalvelurakenteiden muotoutuminen osana Paras-uudistusta on lähtenyt liikkeelle puitelain tarkoittamaan suuntaan, mutta kunnat etenevät tässä monenlaisin keinoin ja eri tahtiin. Osa yhteistoiminta-alueista edustaa uusinta ja innovatiivisinta sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä. Toisille yhteistyö kumppaneiden ja yhteisten näkemysten löytymiseksi on vaikeampaa. Kyselyn perusteella vain 16 kuntaa luokiteltiin sellaisiksi, joilla ratkaisut näyttävät olevan auki vielä SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHDISTYMINEN ETENEE Ennen Paras-uudistuksia vuonna 2005, lähes puolet suomalaisista (48 %) asui kunnissa, joissa sosiaali- ja terveystoimi olivat hallinnollisesti erillään. Vuoteen 2013 mennessä tämä osuus pienenee kyselyn mukaan 11 prosenttiin. Yhdistetyn sosiaali- ja terveystoimen kunnissa asuvien osuus nousee 52 prosentista samana aikana 67 prosenttiin. Maassa on kyselyn mukaan vuonna 2013 yli 100 kuntaa, joissa sosiaalipalvelujen järjestäminen jakautuu kahdelle taholle, osan palveluista järjestää yhteistoiminta-alue ja osan peruskunta. Näissä asuu runsaat 20 % väestöstä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointimalleista yleisin on edelleen toimiala- tai sektoripohjainen malli (228 kuntaa). Palveluja kokoavaa elämänkaarimallia ilmoitti soveltavansa 48 kuntaa. Runsas kolmannes (38 %) kunnista ilmoitti toteuttavansa tilaaja tuottaja -järjestelyä palveluiden organisoinnissa, mutta nimikkeellä viitattiin moninaiseen toteutukseen. MONIPUOLINEN NÄKÖKULMA PERUSPALVELUIHIN Raportissa käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluita laaja-alaisesti: mukana on tietoja esimerkiksi lähipalveluiden tuottamistavoista, terveyden edistämisen rakenteista, seulonnoista, työterveyshuollon järjestämisestä, sosiaalitoimen erityispalveluista sekä Paras-uudistuksen henkilöstövaikutuksista. Tulosten tulkinnassa on muistettava, että kyseessä on poikkileikkauksen omainen selvitys muutosprosessista, joka on vasta käynnistynyt. Lisäksi on syytä huomioida kyselytutkimusten epävarmuustekijät, kuten käsitteiden määrittelyn ongelmat, vastaajien erilainen tausta ja puuttuvat tiedot. 14 Perusturva 4/2009

15 Rajoituksistaan huolimatta sote-kysely on ensimmäinen kattava yritys kuvata kunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden tilannetta ja kehitysnäkymiä. Uusintakyselyiden avulla voidaan seurata Paras-uudistuksen etenemistä puitelain jälkeiseen aikaan asti. Kokko S. ym Kunta- ja palvelurankenneuudistuksen toteutuminen. Kuntakysely sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportteja 36/2009. Helsinki. -4e42-b4f6-5b8243c3386e Terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden (KanTa) käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä ja sähköistä lääkemääräystä koskevan lainsäädännön mukaisesti julkisen terveydenhuollon yksiköillä on velvollisuus liittyä valtakunnallisiin terveydenhuollon KanTa-palveluihin sähköinen resepti (eresepti) ja sähköinen arkisto (earkisto). Yksityisillä terveydenhuollon organisaatioilla on velvoite liittyä KanTa-palveluihin, jos potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys toteutetaan sähköisesti. Kansalaisille toteutetaan omien tietojen katselumahdollisuus (ekatselu). Tehtävä on haastava ja vaatii paljon resursseja, mutta hankkeita toteutetaan hyvällä yhteistyöllä sekä alueellisten että valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Sähköisen reseptin KanTa-palvelut tuovat nopeasti kiistattomia etuja sekä potilaille, apteekeille että terveydenhuollon ammattilaisille. Potilas voi hakea lääkkeensä mistä tahansa apteekista ilman paperireseptiä ja voi tarkistaa itse internetin kautta tietoja hänelle määrätyistä resepteistä ja niillä toimitetuista lääkkeistä. Lääkärit hyötyvät siitä, että potilaan reseptipohjainen kokonaislääkitys on tiedossa ja reseptit pystytään tuottamaan potilaskertomuksen kirjauksen yhteydessä. Apteekkien kannalta epäselvästä käsialasta johtuvat tulkintaongelmat poistuvat. Sähköisen lääkemääräyksen on arvioitu tuottavan myös merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä lääkekorvausten pienenemisenä sekä lääkitysvirheiden aiheuttamien hoitojaksojen vähenemisenä. Sähköisen arkiston hyödyt terveydenhuollon ammattilaiselle tulevat näkymään vasta vähitellen. Käyttöönottovaihe on työläs, mutta tietovarannon kasvaessa potilastiedon saatavuus paranee, joka tukee päivittäistä hoitotyötä ja päätöksentekoa. Sähköisen potilaskertomusarkisto parantaa tiedon saatavuutta organisaatiorajoista riippumatta ja esimerkiksi kertaalleen kirjatun tiedon hyödyntäminen vähentää uudelleenkirjaamista sekä päällekkäisiä tutkimuksia. Lisäksi hoidon jatkuvuus paranee ja hoitokäytännöt yhdenmukaistuvat olennainen tieto löytyy nopeasti ja luotettavasti riippumatta siitä, missä terveydenhuollon toimipisteessä potilas asioi. Lisäksi potilaskertomustiedon arkistovelvoite siirtyy terveydenhuollon laitoksilta Kelalle. KÄYTTÖÖNOTTO ALKAA SÄHKÖISESTÄ RESEPTISTÄ ENSI VUODEN AIKANA Sähköinen lääkemääräys otetaan ensin käyttöön julkisessa terveydenhuollossa. Yksityisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon käyttöönottoaikataulua ei ole vielä tehty. eresepti on testausvaiheessa ja ensimmäiset tuotantokäytöt alkavat Turussa ja Kotkassa alkuvuodesta 2010, mikäli yhteistestaus saadaan vietyä läpi aikataulun mukaisesti. Kokonaisaikataulu riippuu siitä, miten hyvin nämä ensimmäiset käyttöönotot toteutuvat ja niissä havaitut virheet saadaan korjattua ennen laajamittaisen tuotantokäytön aloittamista. Seuraavia käyttöönottajia ovat Itä-Savon ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit. Tavoitteena on aloittaa maanlaajuinen käyttöönotto asteittain ripeällä aikataululla vuonna Ammattilaisvarmenteet (toimikortit) pyritään tuottamaan tehdastoimituksena, joten paikallisten rekisteröintipisteiden (RA-pisteet, Registration Authority) pystyttäminen ei ole vielä ajankohtaista. earkiston ensimmäiset tekniset testit on aikataulutettu talvelle Sen ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön kertomuksen perustietosisältö, johon kuuluvat jatkuva sairauskertomus, hoitotyön yhteenveto, laboratoriotutkimukset, radiologian pyynnöt ja lausunnot, lähete-hoitopalaute, lääkityslista sekä henkilötiedot. Koska KanTa-arkisto tulee olemaan valtava tietokokonaisuus, sen tietosisällöt määritellään tarkasti. Pelkästään perussisällön osalta tämä on erittäin suuri ja aikaa vievä työ. Lisäksi terveydenhuollon käytössä on ainakin 60 erityyppistä erillisjärjestelmää, joiden tietosisältöjen määrittelytyö on vielä kesken ja tietojen vieminen KanTa-arkistoon on sopimatta. Kaikkea tietosisältöä ei ole tarkoituksenmukaista tallentaa KanTaan ja keskitetystä arkistosta saavutet- Perusturva 4/

16 tavat hyödyt tulee puntaroida niiden osalta tarkkaan. Arkiston seuraavien vaiheiden rahoitus ja aikataulut ovat sopimatta. Toisessa vaiheessa earkistoon vietäviä asioita ovat kuitenkin mm. Kelan ja VRK:n lomakkeet, suun terveydenhuolto, diagnoosilista, ensihoito ja päivystys, työterveyshuolto, psykiatria, äitiyshuolto sekä kuvantaminen. LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEET KanTa-palveluja koskevassa lainsäädännössä määriteltiin palvelujen käyttöönottojen takarajaksi STM valmistelee nyt muutosta, jolla tätä takarajaa siirretään. Sähköisen potilaskertomuksen käyttöönottojen siirtymäsäädöksessä otetaan huomioon tuleva terveydenhuollon laki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, joihin sisältyy tietojen luovutukseen ja siten Kanta-palvelujen käyttöön vaikuttavia muutoksia. Suostumuksen hallintamalli on koettu monimutkaiseksi sekä vaikeuttavan käytännön potilastyötä ja sähköisen potilastiedon arkiston hyödynnettävyyttä. Tämän vuoksi suostumusmalli tullaan käsittelemään uudestaan keväällä Tämän hetken lainsäädännön mukaan vain lääkäreillä ja farmasiahenkilökunnalla on pääsyoikeus Kelan reseptikeskukseen. Jotta terveydenhuollon toimintaprosessit olisivat sujuvia, pyritään myös hoitajille järjestämään oikeus tarkastaa potilaan lääkitys reseptikeskukseen. Myös hoitajien rajattu lääkemääräysoikeus on ollut esillä. Nämä oikeudet mahdollistava lainsäädännön muutosehdotus käsitellään talven aikana. Tällä hetkellä potilaalla on oikeus kieltäytyä ereseptistä, mikä mahdollistaa edelleen reseptien väärinkäytön. Vuoden 2010 aikana valmistellaan myös lakimuutosta, joka velvoittaisi tallentamaan kaikkien reseptilääkkeiden toimitustiedot reseptikeskukseen. KUNTO ON ALUEELLISEN ORGANISAATION TUKENA Kuntaliiton hanketoimisto (KunTo) perustettiin edistämään ja tukemaan kansallisten terveydenhuollon KanTa-palvelujen käyttöönottoa. KunTo aloitti toimintansa ja sen rahoituksesta vastaavat STM ja sairaanhoitopiirit. Sairaanhoitopiirit koordinoivat erikoissairaanhoitolain mukaisesti alueensa terveydenhuollon organisaatioiden liittymistä kansallisiin KanTa-palveluihin. KunTo toimii niiden tukena määräaikaisena projektina vuoden 2011 loppuun saakka. Kunto on tehnyt ereseptin käyttöönottoa varten projektointimallin. Se jakaantuu valtakunnalliseen, alueelliseen ja paikalliseen tasoon. Valtakunnallista tasoa edustaa KunTo, alueellista sairaanhoitopiirit ja paikallista tasoa KanTa-palveluihin liittyvät organisaatiot. KunTo tuottaa käyttöönoton käsikirjan, joka sisältää ohjeistusta kaikille osapuolille. Se valmistuu ensi vuoden tammikuussa. KANTA-PALVELUJEN KÄYTTÖÖNOTTO ON YHTEISTYÖN TULOS Kansallinen arkistohanke on Suomen terveydenhuollon toimijoille erittäin suuri ponnistus, johon osallistuvat useat eri tahot omalla erityisosaamisellaan. Tavoitteen saavuttamiseksi niiden tehtävät ja vastuut on pyritty määrittelemään selkeästi ja yksiselitteisesti. Alueelliset käyttöönottohankkeet vastaavat alueen yhteistyön organisoinnista ja yhteistyön kohteista sekä rahoituksen sopimisesta. Yhteistyön kohteita ovat mm. varmenteiden ja korttien käyttöönotto, tietoliikenne- ja tiedonsiirtoratkaisut, yhteiset tietojärjestelmäpalvelut sekä valvonta, käytön tuki ja hallintapalvelut. Kansallisten toimijoiden vastuutehtäviä: STM vastaa strategiasta ja lainsäädännöstä, yleises- tä ohjauksesta, koordinoinnista ja KanTaan liittyvien tietojärjestelmien auditoinnista. Kansaneläkelaitos vastaa ereseptin ja Kansallisen lääketietokannan toteutuksesta sekä toimii reseptikeskuksen rekisterinpitäjänä. Kela toteuttaa earkiston ja tuottaa arkistopalvelun ja kansalaisten omien tietojen katselu -palvelun. Kela sopii organisaatioiden kanssa KanTa-palveluihin liittymisestä ja vastaa sen teknisestä ohjeistuksesta. THL vastaa kansallisesta koodistopalvelusta, sen sisällön kehittämisestä ja ylläpidosta. Valvira vastaa varmennepalveluista ja ammattilaiskorteista. KunTo laatii KanTa-palvelujen käyttöönottojen vaiheistuksen ja aikataulun sekä tiedottaa alueille käyttöönoton prosessista sekä hankkeen vaiheistuksesta. KunTo laatii käyttöönoton käsikirjan ja tuottaa työvälineet, kuten mallisuunnitelmat, testausmallit, hyväksymiskriteerit ja sopimismallit. KunTo laatii myös käyttöönoton aikaisen viestintäsuunnitelman, yleisen koulutussuunnitelman ja sopii viestintä- ja koulutusvastaavien verkoston. 16 Perusturva 4/2009

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 KUNTAINFO Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 Muutoksia toimeentulotukilakiin 1.1.2013 lukien Toimeentulotukilain 11 :ää muutetaan 1.1.2013 lukien siten, että työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat luetaan

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Ohje 8/2015 1(5) SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Kohderyhmät Voimassaoloaika Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoajat Yksityisen

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 Liittyminen eresepti-palveluun Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 eresepti-palveluun liittyjä eresepti-palveluun liittyjä on terveydenhuollon toimintayksikkö

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen. Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen Lakimuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014 Kanta-palveluiden käyttöönotto Psykologiliitto 15.4.2014 Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus ja hyödyntäminen VRK:n varmennepalvelut Valviran attribuuttipalvelu Valveri-rekisteri Lääketietokanta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020 Anne Kallio STM Kansalliset linjaukset ja toimenpiteet 2012-2015 pääosassa jo tehtyjen linjausten toimeenpano KanTa-palveluiden

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispäivä: 20.9.2011 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pieksämäen kaupungin sosiaalilautakunta. 1.1.2009 Terveyslautakunta 1.1.2010 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Kela, Suomen Apteekkariliitto, Helsingin Yliopiston Apteekki ja Itä- Suomen yliopiston apteekki ovat 24.1.2013 allekirjoittaneet uudistetun

Lisätiedot

Asiakastietolain ja reseptilain muutokset. Terveydenhuollon atk-päivät 28.05.2013 Pekka Järvinen, STM

Asiakastietolain ja reseptilain muutokset. Terveydenhuollon atk-päivät 28.05.2013 Pekka Järvinen, STM Asiakastietolain ja reseptilain muutokset Terveydenhuollon atk-päivät Pekka Järvinen, STM Säädösmuutosten tarve Asiakastietolaki tietojärjestelmille asetettavat vaatimukset tietojärjestelmien sertifiointi

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Osapuolet sitoutuvat noudattamaan e-reseptipalvelun ehtoja ja sen liitteitä.

Osapuolet sitoutuvat noudattamaan e-reseptipalvelun ehtoja ja sen liitteitä. Mallisopimus Sopimus e-reseptipalveluun liittymisestä Tällä sopimuksella yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö ( Lääkäriasema ) ja itsenäinen ammatinharjoittaja ("Ammatinharjoittaja") sopivat e-reseptipalveluun

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa earkisto: kansallinen sähköinen arkisto- ja välityspalvelu potilasasiakirjoille eresepti ekatselu kansalaisen katseluyhteys omiin tietoihinsa perustuu lainsäädäntöön liittymisvelvoite

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot