Henkilöstökeskus, Ensi linja 1, Kokoushuone Opinsauna, pieni puoli. Annika Forsander, esittelijä Olga Silfver, sihteeri

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA MUISTIO 3/2013 Kokousaika , klo Kokouspaikka Läsnä Henkilöstökeskus, Ensi linja 1, Kokoushuone Opinsauna, pieni puoli Matias Turkkila, puheenjohtaja, Ps Eija Paananen, SDP, varapj. Marja-Liisa Lohikoski, Ps Antti-Jussi Kallio, Kok Saido Mohamed, Kok Pilvi Nummelin, Vihr Yakup Yilmaz, RKP Suldaan Said Ahmed, Vas Annika Forsander, esittelijä Olga Silfver, sihteeri 1. Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi. 2. Kokousmuistion 1/2013 hyväksyminen Neuvottelukunta hyväksyi kokousmuistion 1/2013 sellaisenaan. 3. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Yakup Yilmaz ja Eija Paananen. 4. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan toimintasuunnitelman käsittely ja hyväksyminen Sovittiin, että neuvottelukunta käsittelee ensin kohtaa 5 ja sitten palaa kohtaan 4, jossa piti sopia syksyn aiheista neuvottelukunnan käsittelyyn. Neuvottelukunta käsitteli toimintasuunnitelman luonnosta (ks. liite 1) Annika Forsanderin esittelemänä. Keskustelussa nousi tarve saada neuvottelukunnan työhön ennakoitavuutta ja tavoitteellisuutta. Toivottiin myös, että kunkin aiheen käsittelyssä tuodaan esiin tutkittua tietoa aiheesta. Todettiin, että suurin elementti, joka tuo neuvottelukunnan työskentelyyn ennakoimattomuutta on lausuntoprosessi. Hierarkkisena organisaationa Helsingin kaupungilla on aina tiukempia takarajoja lausuntojen muodostamiseen. Kaupunki myös vie enemmän asioita demokraattiseen päätöksentekoon, ts. Helsingin kaupungin lautta- ja neuvottelukunnan käsittelevät enemmän lausuntoja kuin muiden kaupunkien vastaavat elimet. Todettiin, että lausuntoprosessin takarajoihin ei ole olemassa helpotusta, paitsi valtuutettujen aloitteiden osalta. Näissä tapauksissa neuvottelukunti- Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Tilinro Y-tunnus PL 4500 Ensi Linja HELSINGIN KAUPUNKI HELSINKI Faksi Alv.nro FI

2 HELSINGIN KAUPUNKI MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA en jäsenet voivat saada puolueiden kautta etukäteistietoa käsittelyyn tulevasta aloitteesta. Päätettiin lisätä seuraavat teemat maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaan käsiteltäviksi syksyllä 2013: maahanmuuttajataustaisten oppilaiden peruskoulukysymykset: mm. maahanmuuttajaopettajien osuus oppiaineopettajista ja luokkaopettajista maahanmuuttajataustaisten oppilaiden toisen asteen koulutuksen kysymykset maahanmuuttajataustaisen väestön terveys (mm. Maamu-tutkimus) ja maahanmuuttajien sukupuolten tasa-arvo Kutakin aihetta käsitellään johtavien virkamiesten ja/tai asiantuntijoiden alustusten pohjalta. Maahanmuutto-osasto hoitaa kokousten valmistelut. Sovittiin, että Silfver lisää toimintasuunnitelmaan tulleet lisäykset ja lähettää sen neuvottelukunnan jäsenille kommenttikierrokselle. Kommentoinnin takaraja on 10.5., jonka jälkeen Silfver viimeistelee toimintasuunnitelmaa ja julkaisee sen maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan nettisivuilla. 5. Helsingin kaupungin strategiasta tiivistetyn monimuotoisuus- ja maahanmuutto toimenpideohjelman luonnoksen käsittely Forsander kertasi Helsingin kaupungin strategiatyön lähihistoriaa. Edellinen Helsingin valtuusto on päättänyt, ettei Helsingin kaupungissa enää tehdä erillisstrategioita, vaan kaikki kehittämistavoitteet viedään läpäisyperiaatteena yhteiseen strategiaohjelmaan. Strategiaohjelmaan ei viedä vakiintunutta perustoimintaa, vaan siellä on aidosti uusia toimia vaativia tavoitteita. Kotouttamislain mukaan jokaisella kunnalla on oltava oma kotoutumisohjelma, jonka perusteella mm. saa korvauksia valtiolta. Muissa Suomen kunnissa laaditaan virkamiestyöllä erillinen kotoutumisohjelma. On koettu, että tällaiset eivät sido riittävän vahvasti korkeinta kuntajohtoa. Helsingissä kotoutumisohjelman muodostavat kaupungin strategiaohjelma, strategia-ohjelmasta johdettu toimeenpanosuunnitelma, joka avaa laajemmin kehittämistavoitteet, määritelleen niille toimenpiteet, vastuutahot ja mittarit, sekä talous- ja toimenpanoraportit. Tällainen järjestys varmistaa, että kotouttamistoimenpiteillä on riittävä budjetti ja että ne ovat riittävän korkealla kunkin viraston priorisointilistalla. Espoon ja Vantaan kaupungeilla on samantyyppinen kotouttamisohjelmajärjestely. Tämänhetkinen tilanne on se, että kaupungin hallitus on hyväksynyt strategiaohjelman luonnoksen ja Helsingin valtuusto käsittelee sitä keskiviikkona Kun strategiaohjelma on hyväksytty, niin eri virastojen ja lauttakuntien sekä neuvottelukuntien rooliksi jää tulkita ohjelmaa ja muuntaa sitä toiminnaksi ja mittareiksi. Neuvottelukunta kävi läpi strategiaohjelman luonnoksesta poimittuja maahanmuuttoon ja monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita Annika Forsanderin esityksen mukaan (ks. liite 2). Esiin nousivat seuraavat huomiot ja tarkennukset: Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Tilinro Y-tunnus PL 4500 Ensi Linja HELSINGIN KAUPUNKI HELSINKI Faksi Alv.nro FI

3 HELSINGIN KAUPUNKI MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA Ammattikoulussa opiskelevat maahanmuuttajat: Ammattikoulutien valinneet maahanmuuttajaopiskelijat tarvitsevat enemmän kuin vuoden valmistava opetusta. Tällä hetkellä valmistavassa opetuksessa on paljon aikuisia ja nuoria aikuisia, muttei niinkään nuoria, kuten oli suunniteltu alun perin. Joillakin ammattikouluoppilailla puuttuu peruskansalaistaidot, opiskelumotivaatio saattaa olla hyvin heikko, minkä vuoksi he putoavat opetuksesta hyvin nopeasti. Jotkut tahot, kuten Diakonissalaitos ja Sovinto ry, tarjoavat huonosti opiskeluohjelmissa pysyville nuorille vaihtoehtoisia tutkintosuoritustapoja, jotka ovat erittäin menestyksekkäät. Nuoret maahanmuuttajat: Tällä hetkellä opetusvirasto vetää asiantuntijatyöryhmän, joka kartoittaa maahanmuuttajanuorten koulutusuran nivelvaihehaasteet, tyypittelee ne ja valmistelee niihin ratkaisuja. Erityisiä haasteita on niillä nuorilla, jotka tulivat Suomeen vuotiaina. Kaikki halukkaat helsinkiläiset nuoret eivät mahdu tällä hetkellä opiskelemaan, koska pääkaupunkiseudulta puuttuu noin 300 opiskelupaikkaa ulkopaikkakuntalaisten aiheuttaman paineen vuoksi. Koulutuksen ja työn ulkopuolelle jääneissä nuorissa muunkieliset ovat yliedustettuna he muodostavat 50% ryhmästä. Peruskoulu ja positiivisen diskriminaation rahoitus: Neuvottelukunta keskusteli koulujen resursseista mm. oppilashuollossa ja oppilashuollon ulkoistusmahdollisuuksista. Keskusteltiin positiivisen diskriminaation käsitteen toisaalta vakiintuneisuudesta ja toisaalta epämääräisyydestä ja väärien tulkintojen mahdollisuudesta. Neuvottelukunta toivoo mieluummin käyttävän käsitettä yhdenvertainen kohtelu. Ulkomaalaiset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat: ryhmä kasvaa nopeasti, eniten on opiskelijoita EU-alueelta, Venäjältä ja Kiinasta. Englanninkielisiä tutkintoja saaneet työllistyvät huonosti. Helsinki on mukana HERIEC (Helsinki educated immigrant employment council) - hankkeessa, jossa korkeakoulututkintoa suorittaneille ja suorittaville maahanmuuttajille yritetään turvata työpaikka. Hankkeen vetää Helsingin kauppakamari, mukana ovat pk-seudun kaupungit, yrittäjäjärjestöt ja yliopistot. Tavoitteena on lisätä suomen kielen opetusta ja opinto-ohjausta kohderyhmälle. Helsingin kaupungin työllistämisrahoja nyt kanavoidaan myös yritystoiminnan tukemiseen. Vastikään irtisanotuista suuri osuus ovat ulkomaalaistaustaisia, jotka asuivat Suomessa pitkään. Monella on hyviä yrittäjyysideoita. Maahanmuuttajien tutkintojen rinnastus: Uudessa aiesopimuksessa kaupunkien ja työhallinnon välillä kiinnitetään enemmän huomiota olemassa olevien tutkintojen tunnistamiseen ja täydentämiseen. Ruotsinkielellinen kotoutuminen: pohdinta ruotsinkielisen kotoutumisen tarpeellisuudesta on herättänyt keskustelua. Helsingin kaupunkiin tulee suhteellisen pieni määrä ruotsia osaavia maahanmuuttajia joko muualta Suomesta tai pohjoismaista. Jotkut ovat naimisissa ruotsinkielisen kanssa. Näille ihmisille ruotsinkielinen työväenopisto Arbis tarjoaa 4 päivää ruotsin kielen opintoja ja yhden päivän suomen kielen opintoja viikossa. Tälle kapealle maahanmuuttajavirralle ruotsinkielinen kotoutumispolku on järkevä myös siksi, että ruotsinkielisellä puolella on enemmän työvoimapulaa. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Tilinro Y-tunnus PL 4500 Ensi Linja HELSINGIN KAUPUNKI HELSINKI Faksi Alv.nro FI

4 HELSINGIN KAUPUNKI MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA Ikämaahanmuuttajien erityiskysymykset: Vanhustyön keskusliitto ja Inkerikeskus ovat tehneet hyvä työtä ikämaahanmuuttajien kysymysten parissa. Valitettavasti VTKL vetäytyi ja Inkerikeskuksen rahoitus on niukka, joten järjestöjen panos aiheeseen on tällä hetkellä surkastumassa. Helsinki kaavailee viedä suomen kielen opetusta palvelutaloihin ja sopeuttaa oman senioriliikuntatarjonnan iäkkäiden maahanmuuttajien tarpeisiin. Maahanmuuttajaväestön terveys: eri maahanmuuttajaryhmillä on erityyppiset terveyshaasteet. Äsken tehty venäjänkielisten, kurdien ja somalien laaja terveystutkimus Maamu on paljastanut, että kaupungilla olisi tekemistä ennalta ehkäisevän terveystyön puolella. Monimuotoisuuden johtaminen: monimuotoisuuden johtamisen osaaminen ei ole kaikille Helsingin kaupungin esimiehillä yhtä hyvin hallussa. Erityisiä osaamispuutteita on lähiesimiehillä. Helsingin kaupungin sisällä on noin 4000 esimiestä, joten kaikkien koulutus on hidasta. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden edistyminen uralla kaupungin sisällä on toinen tärkeä haaste. Valitettavasti henkilöstöjärjestelmästä ei tällä hetkellä saa raporttia siitä, kuinka iso osuus esimiesasemassa olevista ovat maahanmuuttajataustaisia. Strategiaohjelma ei mainitse maahanmuuttajien asumisesta mitään. Isojen perheiden ongelma on pienilukuinen, ei strategiaan yltänyt. Pitkän valmistelun jälkeen asiantuntijat totesivat, että asumisongelmat eivät ole maahanmuuttajaspesiiffejä, vaan samantyyppisiä kaikilla asukkailla - enemmänkin sosioekonominen rakenne ratkaisee. Helsingin kaupunki keskittyy varmistamaan kunkin henkilön asumisuran mahdollisuuksia. Henkilöstökeskukselle on annettu aikaa asti kehittää toimenpideohjelman, jossa strategian osiossa Kansainvälinen Helsinki mainitut toimenpiteet täsmennetään ja aikataulutetaan niin, että toimenpiteiden kautta lisätään maahanmuuttajien osallisuutta ja työllisyyttä sekä pienennetään maahanmuuttajien työttömyyttä ja maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä. Tämän asiakirjan valmistelee asiantuntijaverkosto. Tarkempi valmisteluprosessi on vielä hahmottumassa. Loppukädessä sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja päättää valmisteluprosessista tarkemmin. 6. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan sähköisen työtilan ominaisuuksien esittely (Olga Silfver alustaa) Silfver esitteli työtilan pääominaisuuksia ja asiakirjojen jaon mahdollisuuksia. Todettiin, että tähän menneessä kaikki jäsenet ja varajäsenet eivät ole käyttäneet työtilaa. Sovittiin, että jokainen jäsen käy työtilassa ainakin kerran varmistamassa sen toimivuuden. Silfver laittaa uudelleen kaikille linkin työtilaan. Mikäli 5.3. s-postitse tulleet työtilatunnukset eivät lähde toimimaan, jäsenet ilmoittavat asiasta Silfverille ja hän korjaa tilanteen. 7. Muut asiat ilmestyy maahanmuutto-osaston uutiskirje, jonka kautta on helppoa tutustua maahanmuuttoalan ajankohtaisiin uutisiin. 8. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Tilinro Y-tunnus PL 4500 Ensi Linja HELSINGIN KAUPUNKI HELSINKI Faksi Alv.nro FI

5 HELSINGIN KAUPUNKI MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA Matias Turkkila Puheenjohtaja Olga Silfver sihteeri Pöytäkirjantarkastajat Yakup Yilmaz Eija Paananen Jakelu: Jäsenet Varajäsenet Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Tilinro Y-tunnus PL 4500 Ensi Linja HELSINGIN KAUPUNKI HELSINKI Faksi Alv.nro FI

6 HELSINGIN KAUPUNKI MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA HELSINGIN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE Johdanto Helsingin maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida ja ohjata kaupungin viranomaistyötä maahanmuuttaja-asioissa, vaikuttaa syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin sekä pitää yhteyttä toimialalla vaikuttaviin tahoihin. Neuvottelukunta vaikuttaa maahanmuuttajien kotoutumiseen ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen, pääkaupunkiseudun palvelujen kehittämiseen ja siten edistää Helsingin kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Kokoonpano Kaupunginhallitus on päättänyt nimetä toimikaudelle neuvottelukunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen seuraavat henkilöt: Matias Turkkila (PS), pj. Eija Paananen (SDP), vpj. Marja-Liisa Lohikoski (PS) Antti-Jussi Kallio (KOK) Saido Mohamed (KOK) Abulkadir Isak (VIHR) Pilvi Nummelin (VIHR) Yakup Yilmaz (RKP) Suldaan Said Ahmed (VAS) Maria Landén (PS) Deek Gurhan (SDP) Jukka Wallin (PS) Larissa Franz-Koivisto (KOK) Sait Aydar (KOK) Kimmo Wilska (VIHR) Elina Valkama (VIHR) Elin Blomqvist (RKP) Sini Salmenjoki (VAS) Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Matias Turkkila ja varapuheenjohtajana Eija Paananen. Neuvottelukunnan esittelijänä toimii maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander ja sihteerinä suunnittelija Olga Silfver henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osastolta. Tehtävät Kaupunginhallitus on päättänyt, että maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on toimikaudella kehittää kaupungin maahanmuutto- ja maahanmuuttajapalveluita - edistää yhdenvertaisuutta kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa 1

7 HELSINGIN KAUPUNKI MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA laatia kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman pohjalta monimuotoisuus- ja maahanmuutto -toimenpideohjelma, ja seurata ja osaltaan edistää ohjelman toteutumista sekä - antaa lausuntoja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta tekee päätösesityksen henkilöstökeskuksen vuonna 2013 jaettavasta avustuksesta maahanmuuttajajärjestöjen toimintakyvyn ja rakenteiden kehittämiseen henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajalle. Toimintamuodot Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa kesäkautta lukuun ottamatta. Neuvottelukunnan kokouksissa käsiteltävät asiat, lausunnot, kannanotot, maahanmuuttajajärjestöille jaettavan avustuksen valmistelun sekä asiantuntijavierailut valmistaa henkilöstökeskuksen maahanmuuttoosasto yhteistyössä neuvottelukunnan puheenjohtajan kanssa. Neuvottelukunnan puheenjohtaja osallistuu jäsenenä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden koordinaatioryhmän toimintaan ja raportoi kokouksista neuvottelukunnalle. Pääkaupunkiseudun monikulttuurisuus- sekä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntien yhteistapaaminen järjestetään syksyllä Vuonna 2013 koollekutsumisvastuu on Espoon kaupungilla. Neuvottelukunta järjestää tapaamisia ja kuulemisia toimeksiantonsa kannalta keskeisten toimijoiden kanssa. Keskeisiä toimijoita ovat kaupungin strategiaohjelman toimeenpano-ohjelmaa toteuttavat virastot ja laitokset, pääkaupunkiseudun kaupungit, valtio, Uudenmaan ELY-keskus, korkeakoulut, järjestöt sekä elinkeinoelämän vaikuttajat. Vuoropuhelua toteutetaan asiakohtaisissa tapaamisissa ja vuosittain järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa. Neuvottelukunnan jäsenet voivat tehdä aloitteita käsiteltävistä aiheista sekä lausunnoista. Aloitteet toimitetaan viikkoa ennen kokousta neuvottelukunnan sihteerille. Henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osasto vastaa neuvottelukunnan toimintamenoista. Tarvittaessa voidaan kaupunginhallitukselta anoa määrärahoja neuvottelukunnan toimintakuluihin. Toimintamenoista raportoidaan vuosittain. Kokouspalkkiot ja virkamatkat kaupunki maksaa keskitetysti. 2

8 HELSINGIN KAUPUNKI MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA Kokousajat Kevät 2013 Tiistai 5.3. klo , Henkilöstökeskus, lisärakennus Opinsauna, iso puoli: käsittelyssä kaupungin maahanmuuttotyön lähtökohdat ja työjaot Tiistai klo , Henkilöstökeskus, kokoustila Johanna: käsittelyssä järjestöavustuksen päätösesitys Tiistai, klo , Henkilöstökeskus, lisärakennus Opinsauna, pieni tila: käsittelyssä neuvottelukunnan toimintasuunnitelma, neuvottelukunnan työtilan käyttö ja lähetekeskustelu strategiaohjelman mukaisten linjausten toimeenpanosta Tiistai klo , Henkilöstökeskus, lisärakennus Opinsauna, iso puoli: käsittelyssä Osallisena Suomessa -kokonaisuuden toteutuminen pk-seudulla Syksy 2013 Espoon, Helsingin ja Vantaan monikulttuurisuus- sekä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntien yhteistapaaminen järjestetään syksyllä Espoossa klo Yhteistapaaminen Helsingin tasa-arvotoimikunnan kanssa Omat kokousajat: TI klo , Henkilöstökeskus, käsittelyssä avustuskierroksen 2014 painopisteet TI klo , Henkilöstökeskus TI klo , Henkilöstökeskus TI klo , Henkilöstökeskus Vuoden 2014 kokousajat sovitaan myöhemmin. Neuvottelukunnan tehtävien toteuttaminen ja tiedottaminen Seuraavassa esitellään suunnitelma siitä, miten maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta toteuttaa kaupunginhallitukselta saamansa tehtävät toimikaudella Kaupungin maahanmuutto- ja maahanmuuttajapalveluiden kehittäminen 3

9 HELSINGIN KAUPUNKI MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA Neuvottelukunta kuulee asiantuntijoita eri palveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Neuvottelukunta laatii tarvittaessa lausuntoja ja tekee aloitteita eri palveluiden kehittämisestä maahanmuuttaja-asukkaita huomioiviksi ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoamiseksi. Neuvottelukunta osallistuu Helsingin kaupungin kotoutumissuunnitelman laadintaan ja sen toimenpanon arviointiin. 2. Yhdenvertaisuuden edistäminen kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa Helsinkiläisiä maahanmuuttajia palvelee sama kaupungin peruspalvelurakenne kuin muitakin helsinkiläisiä. Kaupungin palveluiden kehittämisessä ja henkilöstöpolitiikassa tulee huomioida kaupungin monimuotoistuva väestörakenne. Neuvottelukunta tukee toimintatapoja, joilla edistetään syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuuden toteutumista kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa. Tämä tapahtuu tutustumalla mm. kaupungin ja pääkaupunkiseudun monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta edistäviin hankkeisiin. Neuvottelukunta seuraa rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen ohjeen seurantaraportin suositusten toimeenpanoa toimikaudella Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman pohjalta monimuotoisuus- ja maahanmuutto toimenpideohjelman laadinta, seuranta ja osaltaan ohjelman toteutumisen edistäminen Helsingin kaupungin valtuusto hyväksyy keväällä 2013 strategiaohjelman , jossa mm. asetetaan tavoitteita liittyen maahanmuuttoon, maahanmuuttajien asemaan, monimuotoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen kaupungin palveluissa. Hyväksytyn strategian pohjalta maahanmuutto-osasto laatii yhteistyössä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kanssa monimuotoisuus- ja maahanmuutto toimenpideohjelman, joka toimii Helsingin kaupungin kotouttamisohjelmana. Toimenpideohjelman avulla koordinoidaan kaupungin virastojen ja liikelaitosten kehittämistyötä monimuotoisuus- ja maahanmuuttajakysymyksissä. Neuvottelukunta tapaa virastojen ja liikelaitosten kehittämistyöstä vastaavia henkilöitä ja keskustelee toimenpideohjelman toteutumisesta kussakin virastossa ja liikelaitoksessa. Toimikauden lopulla neuvottelukunta käsittelee maahanmuutto-osaston raporttia toimenpideohjelman välitavoitteiden toteutumisesta. Neuvottelukunnan jäsenet esittelevät toimenpideohjelmaa omassa puolueessa ja valtuustoryhmässä. 4. Pääkaupunkiseudun monikulttuurisuus- sekä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntien yhteistapaaminen 4

10 HELSINGIN KAUPUNKI MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA Pääkaupunkiseudun monikulttuurisuus- sekä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntien yhteistapaaminen järjestetään Espoossa syksyllä Avustustoiminta Henkilöstökeskus jakaa vuosittain euroa Helsingissä toimivien maahanmuuttajajärjestöjen vahvistamiseen. Tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajajärjestöjä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että Helsingin kaupunki voi kehittää yhdessä järjestöjen kanssa laadukkaampia palveluita, toimivampaa asukasdemokratiaa sekä osallisuutta tasa-arvoisessa kumppanuudessa. Avustus julistettiin haettavaksi maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan nimissä. Päätöksen avustuksen myöntämisestä tekee henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo neuvottelukunnan esityksestä. Maahanmuutto-osasto vastaa avustuksen valmistelusta. Avustustoiminta pilotoitiin keväällä Avustuksen hakuaika oli , ja päätösesitykset tehdään neuvottelukunnan kokouksessa Neuvottelukunta seuraa avustuksen käyttöä ja vaikutuksia. 6. Neuvottelukunnan toiminnasta tiedottaminen Neuvottelukunnan toiminnasta tiedotetaan maahanmuutto-osaston sivuilla osoitteessa < maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta. Neuvottelukunnan lausunnot ja kannanotot julkaistaan tällä sivustolla. Sivuston ylläpidosta vastaa henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osasto. Neuvottelukunnan toiminnasta tiedotetaan tarpeen mukaan valtuustoryhmille, apulaiskaupunginjohtajille, virastoille sekä tiedotusvälineille. 7. Toimintasuunnitelman laatiminen toimikauden alussa ja toimintakertomuksen laatiminen toimikauden lopussa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta laatii keväällä 2013 toimintasuunnitelman toimikaudelle Suunnitelma tarkistetaan syksyllä 2013 sekä vuoden 2014 alussa. Vuoden 2014 lopussa laaditaan toimintakertomus sekä yhteenveto tärkeinä pidetyistä asioista toimitettavaksi uudelle maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnalle. Helsingissä

11 HELSINGIN KAUPUNKI MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTUMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA Matias Turkkila Puheenjohtaja Olga Silfver Sihteeri 6

12 Strategiaohjelmaluonnos: Helsingin kaupungin linjaukset ja toimenpiteet koskien yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta, maahanmuuttoa ja maahanmuuttaja-asukkaita

13 Arvot ja eettiset periaatteet strategiaohjelmaluonnoksessa Strategiaohjelman arvoissa on työmme kannalta merkittävä lisäys: yhdenvertaisuus. Huom! myös eettiset periaatteet: Yhteinen helsinkiläisyys kunnioittaa eri väestöryhmiin kuuluvien oman kielen ja kulttuurin säilyttämistä sekä asukkaiden kulttuurisia oikeuksia. Helsingissä ei suvaita rasismia helsinkiläinen voi olla monenlainen ja jokainen on yhdenvertainen. Kaupunki on kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa korostava työnantaja, joka kunnioittaa henkilöstönsä oikeutta mielipiteisiin, vakaumuksiin ja yhdistystoimintaan osallistumiseen. Henkilöstöön kuuluvia kohdellaan yksilöinä siten, että he voivat työskennellä parhaalla mahdollisella tavalla oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan toteuttaen. Kaupunki järjestää henkilöstölleen turvallisen ja terveellisen, tasa-arvoisen ja monimuotoisen työskentely-ympäristön, jossa ei esiinny minkäänlaista syrjintää. Kaupungin työpaikoilla ei sallita työpaikkakiusaamista, sukupuolista, rasistista tai seksuaalista häirintää eikä muutakaan sopimatonta käytöstä missään muodossa.

14 Perheiden ja maahanmuuttajalasten asemaa parannetaan Toimenpide Maahanmuuttajaperheiden vanhemmuutta tuetaan erilaisin tukimuodoin neuvoloissa, päivähoidossa, leikkipuistossa, perhepalveluissa ja peruskoulussa. Maahanmuuttajataustaisten lasten kielellistä kehitystä tuetaan päivähoidon, neuvolan ja perusopetuksen toimenpitein.

15 Koulujen eriarvoistumiskehitykseen puututaan Toimenpide Vakinaistetaan maahanmuuttajanuorten lukioon ja ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus Oppilashuollon resursseja kohdennetaan positiivisen diskriminaation periaatteen mukaisesti lukioihin sekä niille ammatillisen koulutuksen aloille, joilla läpäisyaste on heikoin.

16 Lisätään nuorten koulutusta, työllisyyttä sekä osallisuutta yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön: koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä vähenee. Toimenpide Ennaltaehkäistään nuorten työttömyyttä Tulevaisuustiskillä, josta jokainen peruskoulun päättänyt nuori saa tarpeensa mukaan lyhyt- tai pitkäkestoista tukea tulevaisuuden suunnitteluun Toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuuhanke Respa, josta kaikki koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat nuoret saavat uraohjausta ja tukea. Peruskoulun päättäneiden sijoittumista ja kiinnittymistä toisen asteen koulutukseen tuetaan Avoimen opiston avulla ja lisäämällä koulujen vastuuta nuorten ohjauksesta toisen asteen koulutukseen Parannetaan maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisten työllistymisen mahdollisuuksia muun muassa parantamalla opinto-ohjausta, suuntaamalla oppisopimuskoulutusta ja tuettua työllistämistä, jossa työn oppimiseen yhdistetään kielen oppimista. Nostetaan näyttötutkintojen määrää. Turvataan maahanmuuttaja- ja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten peruskoulun päättäminen ja toiselle asteelle pääsy ja sieltä valmistuminen.

17 Osaavien ihmisten kaupunki: Kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen lisääntyy Helsingin kilpailukyvyn rakentamisessa. Toimenpide Edistetään yhdessä yliopistojen, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden asettautumista Helsinkiin sekä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä erityisesti yrityksiin. Tuetaan maahanmuuttajaopiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Osallistutaan työelämäyhteyksien avaamiseen Suomessa olevien osaajien ja kansainvälistä osaamista tarvitsevien yritysten yhteistyöhankkeissa. Kehitetään ulkomaalaisille työntekijöille ja heidän perheilleen suunnattuja asettautumispalveluja käyttäjälähtöisesti. Helsinki-Tallinna-kaksoiskaupungin kehitystä ryhdytään seuraamaan yhtenä kokonaisuutena. Maahanmuuttajien ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja täydentämistä ja työmarkkinoille siirtymistä tehostetaan yhteistyössä työhallinnon kanssa. Mahdollistetaan myös ruotsinkielinen kotoutuminen.

18 Ikääntyvistä huolehditaan Toimenpide Huomioidaan maahanmuuttajaikäihmiset vanhuspalveluiden kehittämisessä. Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat, ja terveyserot kaventuvat Toimenpide Helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat.

19 Monipuolinen kulttuurituotanto tarjoaa osallistumismahdollisuuksia. Maahanmuuttajien roolia taiteen ja kulttuurin kuluttajina ja tuottajina vahvistetaan. Toimenpide Kulttuurin avustusjärjestelmät uudistetaan muuttuvan kentän tarpeisiin. Taiteilijoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden yrittäjyyden toimintaedellytyksiä parannetaan. Kulttuurikeskuksen aluetalot avautuvat enemmän lähiyhteisöön ja tarjoavat pienille ryhmille mahdollisuuden esitystensä esiintuomiseen.

20 Osallistava Helsinki Edustuksellista Toimenpide demokratiaa vahvistetaan, kaupunkilaisten Nuorten osallistumis- kasvua aktiiviseen ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisuuteen sekä nuorten äänen kuulumista lisätään tuetaan. sekä Nuortenniitä vaikuttamiskanavat koskevia menetelmiä Ruuti ja RuutiExpo parannetaan. vakiinnutetaan, niiden Alueellisen vaikuttavuutta demokratian parannetaan ja varmistetaan kehittämistä eri sosiaaliryhmien jatketaan osallistumismahdollisuudet. alueellisen kokeilun hankkeista saatavien kokemusten pohjalta. Tuetaan suoran demokratian Osallistavaa budjetointia kokeillaan mm. opetustoimessa, nuorisotoimessa ja kirjastotoimessa. toteutumismahdollisuuksia ja aktiivista kuntalaisuutta. Osallistavan budjetoinnin mahdollisuuksia selvitetään myös muissa palveluissa. Luodaan demokratiatilojen toimintamalli ja madalletaan kynnystä olemassa olevien tilojen käyttöönottamiseksi. Nuorisotoimessa kokeillaan nuorten omalla vastuulla olevia tiloja. Koulujen tiloja avataan asukkaiden ja kolmannen sektorin käyttöön ja käytöstä saatavia resursseja kohdennetaan kouluille. Mahdollistetaan laaja tapahtumien kirjo koko kaupungissa yhteisöllisyyden tukemiseksi. Kaupunki laatii kuvauksen tapahtumajärjestämiseen soveltuvista paikoista koko kaupungin alueella. Otetaan neuvoa-antavat kansanäänestykset käyttöön. Organisoidaan systemaattista vapaaehtoistyötä täydentämään viranomaistoimintaa erityisesti maahanmuuttajakysymyksissä.

21 Taitava johtaminen ja osaava henkilöstö: Helsinki on monimuotoisuuden johtamisen mallikaupunki. Toimenpide Virastoissa vahvistetaan osaamista maahanmuuttajien kohtaamisessa. Monimuotoisuuden johtamista parannetaan kaikissa virastoissa ja liikelaitoksissa. Maahanmuuttajien määrä kaupungin henkilöstössä lähenee heidän osuuttaan väestöstä. Muunkielisen henkilöstön määrä Muunkielisten osuus esimies- ja asiantuntijatehtävissä Kaupunki on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Kaupunki toteuttaa järjestelmällisesti sukupuolivaikutusten arviointia ja edistää toiminnassaan tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta.

22 Täytäntöönpanoesitys -luonnos Kansainvälistyvä Helsinki maahanmuuttajat Khs kehottaa henkilöstökeskusta/maahanmuuttoasioista vastaavaa toimintoa laatimaan Sj:n johdolla mennessä toimenpideohjelman, jossa strategian osiossa Kansainvälinen Helsinki mainitut toimenpiteet täsmennetään ja aikataulutetaan niin, että toimenpiteiden kautta lisätään maahanmuuttajien osallisuutta ja työllisyyttä sekä pienennetään maahanmuuttajien työttömyyttä ja maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä.