Riitta Mäkinen. kulttuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riitta Mäkinen. kulttuuri"

Transkriptio

1 Riitta Mäkinen kulttuuri kööri Talonpoikaiskulttuurisäätiö

2

3 Riitta Mäkinen

4 SISÄLLYS 7 Alkusanat 9 ESIPUHE 10 PERUSTAJAVELJIEN AIKA Perustetaan uusi säätiö! 14 Kansatieteellinen Filmi Oy 17 Uutta demokraattista eliittiä 20 Aktiiviset alkuajat 29 Stagnaatio, lopettamisajatus ja elvytystoimikunta 34 SOTIEN VÄLINEN POLVI JOHTAA SÄÄTIÖTÄ Uusi alku: Talonpoikaisperinne kulttuuripolitiikassa 38 Ei Impivaaraa 41 Yhteistyökumppanina MSL, pesäpuuksi MTK 47 Perinteinen rakentaminen kunniaan 51 Kansatieteellisten elokuvien uusi aalto ja kulttuuritarjontaa maakuntiin vuotisjuhlavuosi Mihin maatalousmuseo? 63 EU-Suomen maaseutu-poliittisena vaikuttajana 64 Kekri 66 Talonpojan päivä 68 Punamullasta maisemansuojeluun 72 Säännöt ajan tasalle 75 UUTTA TALONPOIKAIS-KULTTURIA ETSIMÄSSÄ Yhteydet entistä monipuolisemmiksi 79 Keskustelu talonpoikais-kulttuurin käsittämisestä 82 Talonpoikainen asuinympäristö jokamiehen oikeudeksi 87 Uusien jäsenten ensisijainen profiili valittaessa 88 SÄÄTIÖ ORGANISAATTORINA, TUKIJANA JA FOORUMINA 88 Jäseniä ja hallitusaktiiveja 93 Rahoituksen ongelmia ja ratkaisuja 100 Pysyvä toimintamuoto: kunniakilvet 110 Huomionosoituksia talonpoikaiskulttuurin edistäjille 115 Talonpoikaisuus suomalaisena ja globaalina voimavarana 119 HENILÖHAKEMISTO 122 Lähteet 123 Onnittelijat Riitta Mäkinen, Talonpoikaiskulttuurisäätiö ja Maahenki Oy Kansi: Juha Räty Ulkoasu ja taitto: Juha Räty Julkaisija: Talonpoikaiskulttuurisäätiö Kustantaja: Maahenki Oy ISBN Maahenki Oy, Helsinki 2008 Painopaikka: Art-Print Oy, Helsinki 2008

5 Alkusanat Talonpoikaiskulttuurisäätiön vahvuus on koko sen historian ajan ollut henkisessä pääomassa. Ainoan henkilöjäsenyyksiin perustuvan säätiön toiminta on vuodesta 1938 alkaen nojannut jäsenten näkemykseen, intoon, ideoihin ja verkostoihin. Taloudellisesti säätiö ei ole koskaan ollut rikkaiden joukossa, mutta henkisillä mittareilla asema on ollut vahva. Perustajien joukossa oli talonpoikaissukujen jälkeläisiä, jotka olivat nousemassa merkittäviin asemiin pääkaupungin akateemisessa elämässä. Myöhemmin heistä tuli nobelisteja, akateemikkoja, professoreita ja keskeisiä poliittisia päättäjiä. Kyse on ollut todellisesta kulttuurikööristä. Alkuaikoinaan säätiö pyrki lisäämään talonpoikaisväestön arvostusta omaa elämänmuotoansa ja rakennusperintöänsä kohtaan. Vuosikymmenten mittaan näkökulma on laajentunut. Nykyään tavoitteena on saada myös kaupungeissa asuvat suomalaiset tunnistamaan ja tunnustamaan omat talonpoikaiset juurensa. Toiminnan arviointi jälkikäteen ei onnistu pelkästään toimintakertomuksia lukemalla. Säätiö on ollut verkostojen solmukohta, jossa syntyneet ideat ovat saattaneet toteutua muiden toteuttami- 9

6 PERUSTAJAVELJIEN AIKA Perustetaan uusi säätiö! Syyskuussa 1937 kaksi yhteistyökumppania ja toverusta, tohtori Martti Haavio ja maisteri Esko Aaltonen istuivat helsinkiläisessä raitiovaunussa matkalla Kansatieteellinen Filmi -osakeyhtiön kokoukseen. Yhtiö oli nuori, mutta ehtinyt jo kuvata runsaasti materiaalia. Pohdittavana oli, miten se saataisiin muidenkin kuin tutkijoiden käyttöön. Raitiovaunun ohittaessa Siltasaaren Elantoa Haavio lausui otsikon sanat. Näin on muisteltu. Toisen muistelman mukaan säätiön idean keksivät Aaltonen, Haavio, Kustaa Vilkuna ja Eino Mäkinen kävelyllä Kaisaniemenkadulla. Uudelle yhteenliittymälle oli kuitenkin muutakin tarvetta kuin kansatieteellisten elokuvien julkistus. Säätiön edellisen historiikin sanoin: Vanhan kansankulttuurin tutkijain ja tuntijain piiri oli vakuuttunut siitä, etteivät vanhan kulttuuripääoman omaleimaisuus ja paikallisten erojen rikastuttama monimuotoisuus ole sovittamattomassa ristiriidassa uuden taloudellis-yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Tämän seikan selvittämiseksi ja maaseudun kulttuurikehityksen ohjaamiseksi oli yhdistettävä tieteellinen kansanelämäntutkimus ja käytännön aatetoiminta. Tutkimuksen avulla ja yhteistyössä maaseudun hyväksi toimivien järjestöjen kanssa oli kehitettävä perinteiden oikeaan tuntemukseen perustuvaa aatetoimintaa, jonka tavoitteena on uuden maaseutukulttuurin edistäminen. Muutaman kuukauden kehittelyvaiheen jälkeen uuden säätiön perustava kokous pidettiin helmikuun kuudentena 1938 Hotelli Helsingissä. Kokouksessa oli yksitoista kansanelämästä tutkimusmielessä kiinnostunutta miestä ja kaksi naista. Tohtoreita heistä oli jo viisi ja kolme väitteli myöhemmin. Vanhinkin joukosta, tohtori Toivo Itkonen oli vielä selvästi alle viidenkymmenen ja nuorin, maisteri Aulis Oja, oli juuri täyttänyt 28 vuotta. Museo- tai arkistotoimen palveluksessa työskentelivät edellä mainittu saamelais-asiantuntija Itkonen, historian maisteri Oja, kansanrunoudesta väitellyt Martti Haavio ja kansatieteen maisteri Tyyni Vahter. Suomen ja sukukielten spesialisteja olivat tutkijanuraa aloitteleva Lauri Posti, Jyväskylän Kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen lehtori Ahti Rytkönen sekä fil. tri Lauri Hakulinen, joka toimi yliopistollisissa suomen opettajan viroissa sekä sanakirjatyössä. Kustaa Vilkunan leipätyö oli tässä vaiheessa Sanakirjasäätiössä, mutta hän oli myös kansatieteen dosentti. Fil. tri Elsa Enäjärvi-Haavio oli kansanrunoustieteen dosentti ja monipuolinen yhteiskunta-aktivisti. Dosentti Eino Jutikkala oli poikkeuksellisen nuorena väitellyt historioitsija, nyt vähän yli kolmenkymmenen. Hän oli ollut Suomen kulttuurihistoria -teosten päätoimittaja. Sen kirjoittajista useat olivat samaa toveripiiriä, joka nyt perusti Talonpoikaiskulttuurisäätiötä. Kirjallisesti aktiivisesta tutkijajoukosta poikkesi yksi säätiön perustajajäsen, fil. kand. Eino Mäkinen, joka oli suuntautunut kansanelämän tallentamiseen valo- ja elokuvauskoneilla. Hän oli pääkuvaajana siinä Kansatieteellinen filmi -osakeyhtiössä, joka oli eräänlainen lähtökohta koko Talonpoikaiskulttuurisäätiölle. Säädekirjan allekirjoittajiksi kutsuttiin vielä yhdeksän muuta henkilöä, niin että perustajajäsenten luvuksi tuli 20. Kokoonpanoa tutkinut Hanna Snellman on päätellyt, että nuori tutkijoi

7 den joukko halusi mahdollisimman paljon tartuntapintaa suomalaiseen yhteiskuntaan onnistuakseen. Arvovaltaisin heistä oli 70 ikävuottaan lähentelevä Väinö Voionmaa. Muista säädekirjan allekirjoittajista poiketen Voionmaa kirjoitti nimensä ilman titteliä ja minkä hän niistä olisikaan valinnut? Hän oli professori, sosialidemokraattinen kansanedustaja ja säätiön perustamisen aikaan kauppa- ja teollisuusministeri. Voionmaa oli laaja-alainen historiantutkija, jonka tuotantoon kuului Tampereen kaupungin ja työväenliikkeen historiaa, mutta myös keskiajan tutkimusta. Kirjailija F. E. Sillanpää innostui tässä tilanteessa merkitsemään honoris causa -arvonsa fil. tri. Toinen kaunokirjailijana tunnettu allekirjoittaja ja Sillanpään ystävä oli fil. tri Sakari Pälsi, mutta ensisijaisesti tämä oli arkeologi ja kansatieteilijä. Molemmat olivat vankassa keski-iässä. Martti Rapola oli jo vakiintuneessa asemassa Helsingin yliopiston suomen kielen professorina, fil. tri Aarne Äyräpäätä oltiin juuri nimittämässä esihistoriallisen arkeologian ylimääräiseksi professoriksi. Hänen ansioihinsa kuului myös Museoliiton puheenjohtajuus. Fil. maist. L. A. Puntila oli aktiivinen Suomalaisuuden liitossa ja äskettäin perustetun Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies. Fil. maist. Hannes Teppo oli käytännön kielimies, ensimmäinen Kielitoimiston hoitaja. Ilmari Turja toimi Suomen Kuvalehden päätoimittajana; hänen mukanaan saatiin yhteys sivistyneistön suosimaan tiedotusvälineeseen. Mainitsematta on vielä perustajatutkijoiden tärkein hahmo, tuolloin 45-vuotias maisteri Esko Aaltonen. Hänestä tuli Talonpoikaiskulttuurisäätiön ensimmäinen puheenjohtaja ja säätiön hengen luoja. Kansatieteilijät ja kotiseutuväki muistavat hänet teoksistaan Vanhan Forssan elämää, Länsi-Suomen yhteismyllyt tai Kotiseututyön opas. Suomen kulttuuri- ja kirjallisuushistorian esityksissä muistetaan myös, että hän vuosina oli Gummerus Oy:n johtotehtävissä ja auttoi julki sellaisia suurem- Talonpoikaiskulttuurisäätiön pitkäaikainen puheenjohtaja Esko Aaltonen ( ) oli kansanelämän tutkija, kotiseutumies erityisesti omalla seudullaan Lounais-Hämeessä, päätoimittaja ja lopuksi professori. Perinteen tuntemus nykyajan hyväksi oli hänen kantavia ideoitaan. Kaikilla toimialoillaan hän oli innostava vaikuttaja. Hän ei houkutellut, vaan eli myötä ja osoitti sen tien, jota kansa ei tuntenut, mutta joka oli sille luontainen, kiitti Martti Haavio muistokirjoituksessaan. Kuva Talonpoikaiskulttuurisäätiön 20-vuotisillallisilta, vieressä fil. tri Aino Linnove. TPKS:n arkisto 14 15

8 Mihinkään muuhun yhteiskuntaryhmään tuskin on historian mittaan, ulkoa ja sisältä, ladattu niin paljon positiivisia odotuksia ja uskomuksia kuin suomalaisiin talonpoikiin. Runeberg ja Topelius aloittivat heidän ylistämisensä, sitten koko suomalaisuusliike nojasi valistuneen talonpojan ideaan luvulla sana talonpoika sisälsi muitakin konnotaatioita: poliittisesta näkemyksestä riippui, kuulostivatko vuoden 1918 valkoinen talonpoikaisarmeija ja kesän 1930 Talonpoikaismarssi positiiviselta vai ei. Talonpoikaisuuden ylistys on myös ärsyttänyt, ainakin niitä joiden henkinen perintö on ylä- tai työväenluokkainen tai joille oma talonpoikainen lähtökohta on syystä tai toisesta epämieluisa. Pääosa Talonpoikaiskulttuurisäätiön perustajajäsenistä oli ensimmäisen polven opinkäyneitä ei välttämättä maalta. Muutama papin ja kansansivistystyössä toimivan maisterin poika kuului joukkoon. Helsingin yliopiston professorikunnassa taas vallitsivat vielä vanhat sivistyssuvut. Vuoden 1935 Valtiokalenterin professoriluettelosta voi karkeasti arvioida, että kolmannes oli syntyjään ruotsinkielistä eliittiä, kolmannes suomenkielisesti identifioituneita sivistyssukujen jäseniä ja kolmannes kansasta lähteneitä. Ensi polven sivistyneistöllä oli jo todellisia mahdollisuuksia edetä tieteessä tai virkauralla; aiemmin opintielle lähteneet maalaispojat olivat yleensä jääneet vaatimattomiin pappisvirkoihin. On kuitenkin muistettava, että 1930-luvulla perustajat eivät vielä olleet silmäätekeviä professoreja, saati akateemikkoja (perustajajäsenistä tämän aseman saavutti kolme), joten yhteydenpidossa oli kyse myös kunnianhimoisten nuorten miesten liittoutumisesta vielä herraskaisessa akateemisessa ympäristössä. Kansa-sivistyneistö -akselin lisäksi huomionarvoista on moderni perinteinen -erottelu. Helsinki oli suomalaisittain metropoli ja moderni kulttuuri arvostettua, mutta perustajat halusivat antaa arvoa myös sille kulttuurimuodolle, josta ensi polven ylioppilaat olivat lähtöisin. Näin ei herraksi opiskelu merkinnyt oman taustan Säätiön vuosikokous välirauhan aikana helmikuussa Vas. Esko Aaltonen, Väinö Suuronen, Tyyni Vahter, Eino Mäkinen, Lauri Posti, Kustaa Vilkuna, Sakari Pälsi, Lauri Hakulinen, Martti Haavio, Urho Kekkonen, Martti Rapola, seisomassa Yrjö Laine. Suomen Kotiseutuliitto/SKS pettämistä. Säätiön luonteeseen kuului, että sen jäsenistö harjoitti ns. kansallisia tieteitä, mutta miksi melkein kaikki olivat länsisuomalaisia? Ovatko kansalliset tieteet jostain syystä vedonneet hämäläisiin, pohjalaisiin, satakuntalaisiin ja varsinaissuomalaisiin enemmän kuin savolaisiin, karjalaisiin ja lappilaisiin? Laskimme niin, että suppeaan säätiöön koottu talonpoikaiskulttuurin tutkimusta ja esittämistä todella harrastavain piiri voi kaikkein tehokkaimmin toimia asian hyväksi. Kun säätiön perustajilla on ollut kiinteänä päämääränä tehdä siitä aktiivinen, joustava ja tuloksia saavuttava, on sen ensimmäinen ehto homogeenisuus, lausui Esko Aaltonen säätiön ensimmäisessä jäsenkokouksessa 8. tammikuuta Homogeenisuus oli tuolloin eduksi toiminnalle. Vuosikymmenten kuluttua siitä saattoi olla myös haittaa

9 Talonpoikaiskulttuurisäätiön kaikkina vuosikymmeninä käytetyn tunnuskuvan piirsi 1939 arkkitehtijäsen Yrjö Laine. Idea hahmottui miltei liikuttavan sattumanvaraisesti hallituksen kokouksessa tammikuussa Martti Haavion raapustamat vaihtoehdot talletettiin pöytäkirjan liitteeksi. Otettiin esille kysymys säätiön merkistä. Vilkuna ja Haavio selailivat eri teoksia, joissa oli kuvia maamme kansanomaisista merkkija koristeaiheista. Ajateltiin merkin aiheeksi mm. mursun sydäntä, mutta sitä ei kuitenkaan pidetty oikein onnistuneena. Yleisen kannatuksen saavutti Haavion erään arkun rautakoristeen mukaan piirtämä merkkiluonnos, jossa esiintyivät ns. tarvaansarvet. Tästä päätettiin jäsenistön kokoukselle ehdottaa säätiön merkki. Kustaa Vilkuna oli juuri tehnyt tutkielman hieman salaperäisestä sanasta (Muinaisrunojen tarvas, 1939) ja myös kuvannut helan pirkkalalaisesta arkusta. Tarvaan tulkitaan tarkoittaneen jotain sarvekasta eläintä, kuten metsäkaurista, hirveä tai alkuhärkää. Sanalla on pitkä historia: sille ovat sukua jopa latinan taurus ja kreikan tauros. Joskus säätiössä on puhuttu myös oinaansarvista. Pöytäkirja ei kerro, miksi juuri tarvaansarvet saivat yleisen kannatuksen talonpoikaiskulttuurin edustajana. Yksi ajatusmalli voisi olla, että suomalainen talonpoikaiskulttuuri on osa ihmiskunnan yhteistä perintöä, eivätkä sen kaikki puolet suinkaan ole itsestään selviä, vaan tutkittavaa ja ymmärrettävää riittää. Talonpoikaiskulttuurisäätiön tarvaansarvia on käytetty monissa yhteyksissä, mm. plakettina, jota 20-vuotisjuhlakokouksen osanottajat ihailevat. Vasemmalla akateemikko Martti Rapola, seisomassa Yrjö Laine-Juva ja oikealla Karjala-asiantuntija Eino Leskinen. TPKS:n arkisto 24 25

10 Säätiön tiedotuskanavaksi tuli aikakauslehti Kotiseutu. Sitä oli vuodesta 1909 julkaissut Kotiseutututkimuksen Keskusvaliokunta, joka kuitenkin oli lopettanut toimintansa juuri Talonpoikaiskulttuurisäätiö siis peri vastuun valtakunnallisesta kotiseututyöstä ja kantoi sitä kymmenkunta vuotta. Suomen Kotiseutuliitto perustettiin 1949 keskeisinä puuhamiehinään Esko Aaltonen ja Kustaa Vilkuna. 2 Uusi järjestö ryhtyi Kotiseudun julkaisijaksi, mutta säätiö sai tarpeen mukaan siellä palstatilaa. Esimerkiksi säätiön aiemmat historiikit on julkaistu Kotiseudussa, 1968 pitkänä artikkelina ja 1988 koko numeron täyttäen. Vuonna 1994 Kotiseutu fuusioitui parin läheisen julkaisun kanssa Hiidenkivilehdeksi, johon säätiöllä ei enää ole ollut entisenlaista yhteyttä. Melkoista itsevarmuutta osoittaa hallituksen pöytäkirjapykälä toisesta julkaisukanavasta: Jotta säätiöllä olisi käytettävissä myös suurilla sivistyskielillä ilmestyvä aikakauskirja, päätettiin Studia Fennica aikakauskirjan julkaiseminen siirtää säätiön nimiin. Sen talous oli kuitenkin määrä pitää erillisenä jo valtionapujen vuoksi. Kansallisbibliografiassa teos kyllä kulkee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimissä, mutta säätiön alkuvuosien toimintakertomuksissa kerrotaan kunkin niteen kuulumiset. Säätiö kokoontui sotavuosinakin, mutta vauhdikkaasti alkanut toiminta pakostakin vaimeni. Ilman sotaa me vähitellen olisimme voineet luoda perustaa, jolta olisi tehokkaasti voitu vaikuttaa talonpoikaisen kulttuurin uudelleen luomiseen ja sen kestävien periaatteiden läpiviemiseen yleisessä ajattelutavassa, pohdiskeli Esko Aaltonen vuosikokouksessa Tehtiin, mitä voitiin, esimerkiksi järjestettiin talonpoikaiskulttuuria ja kotiseudun arvostusta korostavia ohjelmia Yleisradioon. Sodan jälkeen lähdettiin taas tarmolla liikkeelle. Jonkin aikaa oli mahdollisuus pitää sihteeriä toiminnanjohtajan nimikkeellä, 2 Talonpoikaiskulttuurisäätiön ja sen johtohenkilöiden osuudesta Suomen Kotiseutuliiton perustamisessa kerrotaan teoksessa Turunen, Suomalainen kotiseutuliike Talonpoikaiskulttuurisäätiön varapuheenjohtajana toimi alusta vuoteen 1969 dosentti professori akateemikko Kustaa Vilkuna. Hän oli toimissaan puheenjohtaja Aaltostakin laaja-alaisempi yhteiskunnallinen ja kulttuurivaikuttaja, tässä puhumassa maaseutujärjestöjen kulttuuriyhteistyön puolesta

11 Talonpoikaiskulttuurisäätiön kutsusta osallistui Kalevalanpäivänä 1945 edustajat 36:sta järjestöstä kokoukseen, jossa valmisteltiin maaseutukulttuurin hyväksi työskentelevää keskuselintä. Asialla olivat mm. Suomen Kulttuurirahaston asiamies L. A. Puntila ja kansanhuoltoministeri K. T. Jutila (eturivissä keskellä). Perustetusta valtuuskunnasta ei kuitenkaan tullut riittävän yhteistyöhenkistä. Hieman suppeampaa intressien kirjoa edustava Suomen Kotiseutuliitto perustettiin siis ainakin puolipäiväisenä toimihenkilönä. Hän oli everstiluutnantti evp. Yrjö E. Vasama, sittemmin Suomen Kotiseutuliiton ja muiden järjestöjen toiminnanjohtaja, lopuksi sosiaalineuvos. Vasaman istuessa pidätettynä asekätkentäjutun vuoksi häntä sijaisti muuan ylioppilas. Seuran vaikuttajat, erityisesti Kustaa Vilkuna ja Esko Aaltonen ajoivat monimuotoista maaseudun kehittämistä useilla foorumeilla. Aaltonen muistutti esimerkiksi konevoiman lisäämisestä, vesijohdoista ja muusta aineellisesta kehittämisestä. Samassa puhetekstissä hän toivoi kuntiin kulttuurityön johtajia ja seuratalojen kunnostamista myös kirjastoiksi, seuranäyttämöiksi ja elokuvien esittämöiksi. Kustaa Vilkuna johti maaseutuasioiden tuomista Yleisradioon eri ohjelmasarjoissa. Vuosina säätiö avusti ohjelmaehdotuksin Talonpojan päivän tai Maaseudun päivän viettoa valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti luvun taitteessa, olympialaisten ollessa ovella järjestettiin valtakunnallinen kampanja Kylät ja pihat siisteiksi ja kauniiksi. Säätiön kymmenvuotisjuhlaa ei saatu aivan niin juhlavaksi kuin oli suunniteltu, sillä idea nuorelta säveltäjältä Tauno Pylkkäseltä tilattavasta Kaskisinfoniasta Radion sinfoniaorkesterin esittämänä ei toteutunut. Suomen Kotiseutuliiton perustaminen 1949 oli lopputuloksena erimuotoisista yrityksistä organisoida maakuntien Suomen yhteistyötä ja osaltaan jatkoa seitsemän vuotta aiemmin lakanneelle Kotiseutututkimuksen keskusvaliokunnalle. Aaltonen ja Vilkuna olivat keskeisiä moottoreita tässäkin. Kotiseutuliitosta tuli valtakunnallinen, paikallisiin kotiseutuyhdistyksiin pohjautuva organisaatio. Osan Talonpoikaiskulttuurisäätiön pyrkimyksistä, varsinkin kentän aktivoinnin alueella, voi katsoa siirtyneen sen hoitoon. Säätiön ja Kotiseutuliiton suhteet ovat olleet läheiset henkilökytkentöjen kautta, vaikka muodollista yhteistyötä on ollut varsin vähän

12 1950-luvulla Talonpoikaiskulttuurisäätiö toteutti useita tutkimus-, keruu- ja julkaisusuunnitelmia ja tarttui aktiivisesti maaseudun rakennusperinteen suojeluun mm. kunniakilpiä jakamalla. Stagnaatio, lopettamisajatus ja elvytystoimikunta Talonpoikaissäätiön kokousten jälkipuheet ovat olleet yksi merkityksellinen, mutta asiakirjoissa näkymätön toimintamuoto. Tässä joukko tutkijatovereita on kokoontunut maisteri Erkki Ala-Könnin luo vuoden 1955 vuosikokouksen jälkeen. Isännällä (vas.) oli väitöskirjatyö kansantansseista vielä meneillään, mutta parin vuoden päästä hänestä tuli dosentti ja aikanaan professori. Vieressä maisterit Mauno Jokipii ja Veikko Anttila, myöhempiä professoreita hekin. Juomanlaskijana rouva Ann-Lis Ala-Könni. Kotiseutu 1/1990 Talonpoikaiskulttuurisäätiö poikkeaa useimmista säätiöistä siinä, että sillä ei ollut mitään varsinaista pohjavarallisuutta. Säätiömuotoisena sillä ei ole edes jäsenmaksuja tulolähteenään luvulla valtakunnallisista arpajaisista oli kuitenkin tullut varteenotettava varainhankintamuoto aatteellisille yhteisöille. Vielä vuosina 1953 ja 1956 säätiö, tai tarkkaan ottaen muodollisista syistä sen tueksi perustettu Talonpoikaiskulttuurisäätiön kannatusyhdistys ry. sai kohtalaiset arpajaistuotot, jotka vastasivat yhteensä euroa. Mutta vuosina 1958 ja 1962 järjestetyt arpajaiset eivät enää tuottaneetkaan samalla lailla. Vaikka oli saatu joitakin lahjoituksia, rahatilanne heikkeni. Lahja- ja myyntiesineet eivät asiaa juuri korjanneet. Rahoituksen järjestäminen siis vaikeutui heti 1960-luvulle tultaessa, mutta ehkä muukin liikevoima oli hiipumassa. Yhteisöissä, jotka ovat syntyneet pääasiassa yhden sukupolven innostuksesta ja toveruudesta, se on jossain vaiheessa melkein odotettavissa. Varttuneet perustajajäsenet tunsivat 1960-luvulla kuuluvansa piiriin, jonka jäseniä jo siirtyi aktiivielämästä syrjään, rajan taaksekin. Tovereiden muistaminen merkkipäivien ja kuoleman yhteydessä sai paljon huomiota. Epäsuorasti muistamiset merkitsivät arvostuksen osoitusta koko jäsenistölle. Talonpoikaiskulttuurisäätiössä vaihdokset tapahtuivat lopulta nopeassa tahdissa vuodesta 1965 lähtien, jolloin Esko Aaltosen jättäytyi puheenjohtajan paikalta. Aaltonen oli tällöin yli 70-vuo

13 SOTIEN VÄLINEN POLVI JOHTAA SÄÄTIÖTÄ Uusi alku: Talonpoikaisperinne kulttuuripolitiikassa Pohjalaissyntyinen Mikko Pohtola ( ) tuli säätiön jäseneksi vuonna 1958, hallitukseen 1968, varapuheenjohtajaksi 1971, puheenjohtajaksi 1985 ja jälleen varapuheenjohtajaksi 1991 jatkaen hallitustyöskentelyä vielä vuosikymmenen. Hän ei profiloitunut kovinkaan näkyvästi eikä minkään erityisen hankkeen ajajana, mutta kantoi taustalla sitkeästi, laistamatta ja humaanilla tyylillä vastuuta säätiön elämänliekistä, muun muassa rahoitusta ja sopivia johtohenkilöitä etsien. Pohtolan perhearkisto Säätiön vuosikokouksessa 1970 Erkki Salonen piti esitelmän annetusta aiheesta Talonpoikaisperinne ja kulttuuripolitiikka. Hän sai juuri samana talvena valmiiksi sosiologian väitöskirjansa suomalaisen kulttuurin säätelyjärjestelmästä. Politiikka oli 1970-luvulle tultaessa päivän sana ja talonpoikaiskulttuurin kytkeminen kulttuuripolitiikkaan osui ajan hermoon. Työväenperinne ja työväenkulttuuri olivat jo käsitteitä, joiden kuvaamat ilmiöt saivat yhteiskunnan tukea. Jo Esko Aaltonen oli 1940-luvulla yrittänyt muistuttaa kuntien vastuusta kulttuurin alueella, mutta vasta 1960-luvun lopulla heräsi laajempi keskustelu kulttuuripolitiikasta. (Silloin Aaltonen, Veikko Anttilan erään kirjeen mukaan, varoitti säätiön miehiä Suomalaisuuden Liitosta ja sen kulttuurikeskustelua harjoittavien poikien haihatteluista.) Suomen Kulttuurirahaston asiamiehenä Salosen tehtäviin kuului kulttuurin käsitteen, merkityksen ja edistämisen pohdinta. Samantapaisia kysymyksiä hän kohtasi mitä moninaisempien kulttuurilaitosten luottamushenkilöelimissä. Uusi puheenjohtajakaan ei heti saanut vauhtia toimintaan, vaan vuosi, alkuun seuraavakin kului hiljaiselossa. Mutta toukokuussa 1972 Erkki Salonen alusti kymmenen hengen vuosikokouksessa suunnitelmasta, joka konkretisoi hänen kaksi vuotta Valtiotieteen kandidaatti Erkki Salonen ( ) oli tavattoman idearikas järjestömies, keskustelija ja organisaattori nuoresta pitäen. Hän oli ollut käynnistämässä mm. Teiniliittoa, Mitä Missä Milloin -vuosikirjaa ja uudistamassa ensin Ylioppilaslehteä, sitten Suomalaisuuden Liittoa. Suomen Kulttuurirahaston yliasiamiehenä hän toimi vuodesta Salonen oli helsinkiläispoika, mutta ei vierastanut ei liioin ihannoinut maaseutua, vaan ideoi uupumatta paikallisen ja maakunnallisen kulttuurin kehittämismalleja kansakuntakokonaisuuden hyväksi. Erkki Salonen toimi säätiön puheenjohtajana vuodet ja hallituksessa vuoteen Samoihin aikoihin hän oli Suomen Nuorison Liiton esimies. Suomen Kulttuurirahasto 36 37

14 Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallitukset Talonpoikaiskulttuurisäätiöllä on merkityksensä suomalaiselle maanviljelijäväestölle sen omanarvontunnon ylläpitäjänä. Siksi ja myös käytännön syistä maataloustuottajajärjestö on omiaan sen pesäpuuksi. Säätiön pääasiallinen yhteiskunnallinen merkitys on kuitenkin erilaisten talonpoikaisperinteen tuntijoiden sekä soveltajien kohtaamispaikkana ja kohtaamisissa nousseiden ideoiden toteuttajana kaikkien kansalaispiirien hyväksi. Suomalainen talonpoikaiskulttuuri on koko kansan kulttuuria pj Esko Aaltonen vpj Kustaa Vilkuna j:t Martti Haavio, Aulis Oja ja Lauri Posti 1938 vj:t Sakari Pälsi, Martti Rapola ja Väinö Voionmaa 1939 vj:t Martti Rapola, Väinö Voionmaa, Lauri Hakulinen, Eino Jutikkala ja Sakari Pälsi 1940 vj:t Martti Rapola, Lauri Hakulinen, Eino Jutikkala, Sakari Pälsi ja Yrjö Laine Samat jatkoivat aina vuoden 1946 loppuun. Hallitukset jatkoivat muuttumattomina vuoden 1955 loppuun vj:t Lauri Hakulinen, Sakari Pälsi, Eino Jutikkala, Yrjö Laine ja Toivo Vuorela vj:t Lauri Hakulinen, Eino Jutikkala, Yrjö Laine, Sakari Pälsi ja Yrjö Vasama vj:t Lauri Hakulinen, Eino Jutikkala, Yrjö Laine-Juva, Sakari Pälsi ja Yrjö Vasama pj Esko Aaltonen vpj Kustaa Vilkuna j:t Aulis Oja, Lauri Posti ja Toivo Vuorela vj:t Veikko Anttila, Erkki Ala-Könni, Eino Jutikkala, Yrjö Laine-Juva ja Yrjö Vasama pj Esko Aaltonen vpj Kustaa Vilkuna j:t Yrjö Laine-Juva, Aulis Oja ja Toivo Vuorela vj:t Erkki Ala-Könni, Veikko Anttila, Eino Jutikkala, Aulis Ojajärvi ja Yrjö Vasama pj Yrjö Laine-Juva vpj Kustaa Vilkuna j:t Aulis Oja, Toivo Vuorela ja Aulis Ojajärvi 1965 vj:t Erkki Ala-Könni, Eino Jutikkala, Yrjö Vasama, Eino Aaltonen ja Antti Ranta-Knuuttila 1966 vj:t Erkki Ala-Könni, Eino Jutikkala, Yrjö Vasama, Antti Ranta- Knuuttila ja Veikko Aaltonen vj:t Erkki Ala-Könni, Veikko Anttila, Eino Jutikkala, Antti Ranta- Knuuttila ja Matti Kuusi pj Yrjö Laine-Juva, joka kuoli Hänen tilalleen vuodeksi 1970 valittiin Erkki Salonen vpj Kustaa Vilkuna, joka pyysi eroa 1969, ja tilalle valittiin Tuomo Tuomi j:t Aulis Oja, Toivo Vuorela ja Aulis Ojajärvi, joka kuoli Tilalle valittiin Mikko Pohtola

15 Talonpoikaiskulttuurisäätiö on Suomen ainoa henkilöjäsenistä koostuva säätiö ja erikoisuus siinäkin, että sen pääoma on aina ollut lähinnä henkistä. Perustajajoukko koostui nuorehkoista tutkijoista, joista sittemmin tuli professoreita ja akateemikkoja, yksi presidenttikin. Seitsemän vuosikymmentä kutsujäsenet ovat tutkineet ja yhä uudelleen tulkinneet suomalaisen talonpoikaiskulttuurin olemusta ja merkitystä ja kertoneet siitä omalle ajalleen luvun hankkeita ovat mm. kekrin tuotteistaminen ja maaseudun rakennusperinnön nykyaikaiset sovellukset.

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Johtaminen Aa Vuosikokoukset 1 Ab Johtokunnan asiakirjat 3 C Vuosikertomukset 4 D Talous- ja tiliasiakirjat 5 U Muut asiakirjat 6 NEW YORKIN UUTISTEN

Lisätiedot

Järjestöt tulevaisuuden maaseudulla. Sampo Purontaus Kulttuuritoimenjohtaja / Kokkolan kaupunki Hallituksen jäsen / Suomen Kotiseutuliitto

Järjestöt tulevaisuuden maaseudulla. Sampo Purontaus Kulttuuritoimenjohtaja / Kokkolan kaupunki Hallituksen jäsen / Suomen Kotiseutuliitto Järjestöt tulevaisuuden maaseudulla Sampo Purontaus Kulttuuritoimenjohtaja / Kokkolan kaupunki Hallituksen jäsen / Suomen Kotiseutuliitto Oulussa 16.5.2014 1 Toimivan osallisuuden elementtejä Osallisuutta

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Eurooppanuoret ry Jyväskylän Eurooppanuoret ry:n säännöt

Eurooppanuoret ry Jyväskylän Eurooppanuoret ry:n säännöt Eurooppanuoret ry Jyväskylän Eurooppanuoret ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Eurooppanuoret ry ja kansainvälisissä yhteyksissä epävirallisesti JEF Jyväskylä. Jäljempänä

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen.

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 1 1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistys kuuluu jäsenenä Kaatuneitten

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä. A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Muutosehdotukset 28.2.2011 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS

Muutosehdotukset 28.2.2011 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN SOTAORVOT RY SÄÄNNÖT RNO 182 521 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki.

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki. Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO TOIMITTANEET Juhani Niemi, päätoimittaja Sakari Katajamäki Ossi Kokko Petri Lauerma Jyrki Nummi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki Sisällys ESIPUHE 10 EDITION

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pro-tukipiste, ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallista englanninkielistä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Ehdotusta valmistellut väliaikainen työryhmä Humanistinen ammattikorkeakoulu Sosiaali-

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 Läsnä Osanottaja listassa mainitut henkilöt Ennen varsinaisen kokouksen alkua

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Aika: 16.6.2015 klo 13.00 14.40 Paikka: Hotelli Atlas, Kuopio Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (-) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas (-) Jäsenet: Annukka Alppi (x) Rauno

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen TMT-musiikkiterapeutit ry. ja sen kotipaikka on Pietarsaari. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen Oma Ympäristö Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Suomen Paaritaksit ry Perustamiskokous Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Läsnä: Tarmo Vuorinen, Tampere Markku Tuulinen, Pori Lauri Savolainen,

Lisätiedot

Ideointia ja ideoita Imatran info 19.2.2015 ja Lappeenranta 11.5.2015

Ideointia ja ideoita Imatran info 19.2.2015 ja Lappeenranta 11.5.2015 Lähestymistapoja Mitä tai ketä muita sadan vuoden juhlijoita on? Niiden kytkeminen juhlavuoteen Satavuotiaiden haastattelut ja heidän muistaminen sekä tarinoiden taltioiminen ja esille nostaminen Millaisena

Lisätiedot

Mikä on lukutaitosi arvo?

Mikä on lukutaitosi arvo? 1 Mikä on lukutaitosi arvo? Sinulla on jotain arvokasta. Rauha. Ihmisarvoinen elämä. Toimeentulo. Mikään näistä ei ole mahdollista ilman lukutaitoa. Koulutus on ainoa keino nousta köyhyydestä ja rakentaa

Lisätiedot

SRI LANKAN LIONS YSTÄVIEN SEURA Tarkoitus ja toimintaperiaatteet

SRI LANKAN LIONS YSTÄVIEN SEURA Tarkoitus ja toimintaperiaatteet SRI LANKAN LIONS YSTÄVIEN SEURA Tarkoitus ja toimintaperiaatteet MIKSI YSTÄVÄSEURA SRI LANKALLE? 1. KUMMILAPSITOIMINTA Toiminta alkoi jo vuonna 1986, projekti on toiminut 26 vuotta Käynnistäjinä Lion Seppo

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna

Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna 1 Puhe 9.4.2014 Pellervo-Seura ry:n vuosikokous 2014 Vanha ylioppilastalo, Helsinki Valtuuskunnan puheenjohtaja maanviljelysneuvos Timo Komulainen Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet Taina Saarinen (Bokseri 4/2005) Suomen Bokseriyhdistys toimi ensimmäiset pari vuosikymmentään pääyhdistyksen kautta,

Lisätiedot

ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012

ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012 Suomen muinaismuistolaki 50 vuotta: vetreä keski-ikäinen vai raihnainen vanhus? & Arkeopeda - opetusta, opastusta, oppimista Toimittaneet: Johanna Enqvist, Juha Ruohonen & Mervi Suhonen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki.

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toteuttamistavat 4 Varojen hankinta Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. Säätiön

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Hallituksen kokous 1/2015

PÖYTÄKIRJA Hallituksen kokous 1/2015 PÖYTÄKIRJA Hallituksen kokous 1/2015 Kokousaika: 19.2.2015 12.20 14.50 Kokouspaikka: SPR Lapin piirin piiritoimisto, Lähteentie 10, Rovaniemi Läsnä olevat jäsenet: Kokoukseen oli kutsuttuna, sekä varsinaiset,

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot