KARSINTA-KATKONTALAITE FINKO 1.
|
|
- Tiina Niemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 78 KARSINTA-KATKONTALAITE FINKO. Markku Melkko Finko on kuorrnaimen kouran paikalle asennettava vapaasti riippuva 4 rad pystyakselin ympi kääntyvä kaadettujen puiden karsintaan ja katkontaan tarkoitettu Laite. SiLLä pystytään käsittelemään puita mytjs Latva edellä mikä mahdollistaa toimimisen harvennusmetsissä noin metrin välein olevilla ajourilla iunan puiden esikasausta. LaitteeLLa pystytään käsittelemään mytjs tukkipuun kokoisia puita (maks. tanut Laitteen yhdessä insintjtjri eikko Kettusen ja SR- Kone Oy:n kanssa. Metsäteho on tukenut hanketta avustamaha rahoituksessa maa- ja metsätalousministeritjltä saaduilla kasvatusmetsien puunkorjuun kehittämiseen osoitetuilla varoilla. 5c:m). Finkon kehittämistyössä tavoitteena on ollut rakentaa harvennusmetsiin soveltuva jatkuvasyöttöinen karsinta-katkontalaite, joka voi käsitellä puita sekä tyvi että latva edellä. Edelleen tavoitteena on ollut laitteen rakentaminen sellaiseksi,että sillä voidaan käsitellä useita pieniä puita samanaikaisesti. Jotta käsiteltävien puiden liikuttelu kasvatettavan puuston seassa JalSl mahdollisian vähäiseksi, periaatteena on ollut se, että laite viedään käsiteltävän puun luo eikä päinvastah. AvohakkuuoLosuhteissa protoypin tuotos oli havupuulla m tehotunti ja LehtipuuLLa..... mtehotunti kun rungon koko oli m. Havupuu tehtiin noin etriseksi ja Lehtipuu noin etriseksi. HarvennusoLosuhteissa tuotos oli havupuulla mtehotunti ja LehtipuuLLa m tehotunti kun rungon koko oli m. Havupuu tehtiin noin 5etriseksi ja Lehtipuu noin etriseksi. YLEISTÄ Testauksen aikana Laite toimi hyvin. Seuraavaan prototyyppiin tullaan tekemään joukko muutoksia jotka parantavat Laitteen kttytujkelpoisuutta ja kilpailukykyä. Idea Laitteen rakentamisesta ja siihen perustuvan korjuumenetelmän kehittämisestä on Sakari Monosen joka on mytjs suunnitellut ja rakenkuva l. Karsi nt a-k&tkonta.lai t e P'inko l. alok. Suomen Metsäteollisuuden Keskusli i tto ry.
2 Avohakkuu Kuva Harvennus- Yhteensä hakkuu m kp kp m kp m Havupuu Lehtipuu Yhteensä Kuljettajana oli kokenut metsätraktorin kuljettaja. Testauksen aikana kuljettajan työskentelyä vaikeutti se, että kuormaimen hallintavivut sekä karsinta- katkootalaitteen ohjausvivut oli asennettu koneen perässä tapahtuvaa työskentelyä varten, kun taas työskentely karsinta-katkootalaitteella tapahtui kaiken aikaa koneen edessä. Samoin kuormaimen heikko teho sekä kuormaimen kääntäjän väljyys vaikeutti puun ottoa ja siirtämistä sopivaan käsittelypaikkaan. Työntutkija seurasi koneen työskentelyä sivulla olevassa asetelmassa esitetyn aikajaon mukaan. Puista merkittiin muistiin rinnankorkeusläpimitta. Puut kuutioitiin PMP- tietojen perusteella. Jäävälle puustolle mahdollisesti aiheutuneita vaurioita ei tässä selvityksessä inventoitu. Finko on kuormaimeen kouran paikalle asennettava, vapaasti riippuva, 4 rad pystyakselin ympäri kääntyvä, kaadettujen puiden karsintaan ja katkontaan tarkoitettu laite. Puut nostetaan käsittelylinjalle alhaalta päin puristamalla "nostokourat" (kaksi) kiinni kuormaimen kouran tapaan. Niiden yläosat toimivat samalla yhden kiinteän terän lisäksi karsintaterinä. Puut vedetään karsintalinjan läpi neljällä vetorullalla, joista kaksi on kiinteää ja kaksi "nostokourien" mukana liikkuvaa. Puut katkotaan ketjuterällä. Laitetta käytetään peruskoneen hydrauliikalla ja toimintoja ohjataan peruskoneen ohjaamasta. Peruakoneena voi olla esimerkiksi kuormatraktori tai esikasaustraktori. Laitteen hinta keväällä 78 oli hieman yli mk. TUTKIMINEN Finko-karsinta-katkontalaitetta testattiin helmi-maaliskuussa 78 kahdella EnsoGutzeit Osakeyhtiön työmaalla, joista toinen oli avohakkuu- ja toinen harvennushakkuutyömaa. Avohakkuutyömaalla havupuu tehtiin noin -metriseksi ja lehtipuu noin -metriseksi. Harvennushakkuutyömaalla havupuu katkottiin noin 5-metriseksi ja lehtipuu noin -metriseksi. Testausaineisto oli seuraava. TEKNISET TIEDOT Tekniset tiedot on saatu valmistajalta. Peruskone Peruskoneeksi Finko- karsinta-katkontalaitteelle soveltuvat. esikasaus- ja kuormatraktorit, joiden stabiliteetti ja hydrauliikan teho ovat riittävät. Lisäksi laitteen tehokas käyttö edellyttää peruskoneelta ja kuormaimelta sellaista rakennetta, että työskentely kuormaimella on mahdollista myös ajouralla joko koneen edessä tai takana. Käytännössä esikasausyksiköt pystyvät käsittelemään ajouralla olevia puita koneen perässä ja soveltuvat näin sellaisinaan peruskoneeksi. Kuormatraktoreista peruskoneeksi soveltuvat parhaiten sellaiset,joissa kuormain on asennettu ohjaamon katolle. Tutkimuksen aikana peruakoneena oli Lokkeri-kaato-juontokone. Kuormaimena koneessa oli ÖSA-8-nivelpuomikuormain, johon kaatolaitteen paikalle karsinta-katkootalaite oli asennettu. Kuormaimen ulottuvuus oli 6. 5 m. Peruakoneen tekniset tiedot on esitetty etsätehon katsauksessa 7.
3 Finko-karsinta-katkontalaite Pituus 6 Leveys työasennossa 7 Leveys avattuna 6 Korkeus 88 Paino noin 5 Rotaattorin kääntökulma 4 Rullien syöttövoima 4 Syöttönopeus.5 Tarvittava Öljyteho 75 min4 Sahan moottorin teho noin Käsiteltävän puun läpimitta.. 5 kg rad kn ms MPa kw cm Syöttörullissa on sekä eteen- että taaksepäinajomahdollisuus. Kaikki neljä rullaa vetävät samanaikaisesti. TOIMINTAPERIAATE Työmenetelmät avo- ja harvennushakkuussa on esitetty kuvissa ja 4. Avohakkuusaa kaato Finkolle tehdään kuten puut-edestäettavalle prosessorille. Työskentely tapahtuu kaistoittain ja puut käsitellään tyvi edellä. Tarvittaessa eri puulajit voidaan lajitella eri kasoihin, joko samalle tai eri puolille ajouraa. Harvennushakkuussa parhaiaksi työmenetelmäkai osoittautui se, jossa puut kaadetaan noin. 7 rad:n kulmaan ajouraan nähden (kuva 4). Laitteen ulottuvillaajouralla ja m uran keskeltä - olevat puut kaadetaan uralta poispäin ja käsitellään tyvi edellä. Tätä kauempana olevat puut kaadetaan latva uralle päin. Koneen tuotoksen kannalta on eduksi, jos kaatomies siirtää useita pieniä puita rinnakkain niin, että ne voidaan käsitellä samanaikaisesti. Tavaralajit kasataan ajouran varteen käsitellylle alueelle, yleensä uran vastakkaiselle puolelle puun kasvupaikkaan nähden. Laitteella tartutaan puuhun kuormaimen kouran tapaan ja tarvittaessa puuta siirretään kuormaimella sopivaan käsittely- paikkaan. Parhaiten laite toimii maahan laskettuna "tukijalkojen" varassa, jolloin karsintalinja pysyy puun suuntaisena eikä vääntöjä esiinny. Puut syötetään ja katkotaan käsiohjauksella. Käsiteltäessä puuta latva edellä siihen tartutaan latvasta aivan normaalisti. Tämän jälkeen puuta vedetään paikallaan karsintalinjan läpi noin metrin (tarvittaessa eneän) ja katkaistaan latva; asta tämän jälkeen puu siirretään varsinaiselle käsittelypaikalle ja käsitellään tavanomaisesti. TUTKIMUSTULOKSET Ajanmenekki Tehoajan rakenne ja menekki keskimäärin tutkimustyömailla Avollarvennushakkuu hakkuu PUIDEN KÄSITTELY Monitoimiosan siirto + tarttuminen puuhun Monitoimiosan siirto puun kanssa Karsinta + katkonta Järjestely Häiriöt Yhteensä Suhteellinen ajanmenekki. % cminpuu Puiden käsittely Siirtyminen 6 4 TEHOAIKA YHTEENSÄ &::&'==----========-,= ==== TyÖntutkimustiedot Rinnankorkeusläpimitta keskimäärin, cm Havupuu Lehtipuu Rungon keskikoko, m Havupuu Lehtipuu Käsiteltyjä puita, kpl Työpisteitä, kpl Puita, kpltyöpiste Siirtymistka, mtyöpiste Tiheys, m m ajouraa ' ' ' 4 Kuva. Työmenetelmä avoh<ltuussa Kuva 4. Työmenetelmä harvennushakkuusaa
4 .= 7... "' 6 5 "' "\' 4....: "' f ;.' noi "" trir n eh ipuu r.l" no n -, etri en ha puu -- Kuvissa 5, 6 ja 7 on esitetty rungon koon vaikutus karsinta-katkonta-aikaan. Avohakkuusaa lehtipuun karsinta ja katkoota on vienyt rungon koon mukaan... 5% eneän aikaa kuin havupuun karsinta ja katkonta. Kaikki puut on käsitelty tyvi edellä Käsittely latva edellä lisää havupuulla karsinta-katkoota-aikaa rungon koon mukaan... 5 % tehtäessä noin 5-metristä puutavaraa harvennusolosuhteissa. Lehtipuulla vastaava ajanlisäys on 4. 5% tehtäessä puutavaraa noin -metriseksi. Karsinta- katkoota-aika kasvaa rungon koon mukaan 8... %, kun noin 5-metrisen kuitupuun sijasta tehdään noin -metristä kuitupuuta Rinnankorkeusäpimitta, cm Kuva 5. Rungon koon vaikutus karsintakatkonta-aikaan avohakkuusaa Tutkimustyömailla varsin suuri osa puukohtaisesta ajasta meni monitoimiosan siirtoon puun luo ja puuhun tarttumiseen. Tämän ajan suuruus johtuu ilmeisesti osittain myös kuormaimen väljyydestä sekä kuljettajan hankalasta työasennosta. Samoin syöttö- ja sahausnopeus olivat laskettua pienempiä. Leimikoiden pienen tiheyden vuoksi siirtymiseen kului varsin paljon aikaa,. 8% tehoajasta. Tiheäissä leimikoissa tuotos olisi ilmeisesti suurempi. Toisaalta tiheyden kasvaessa tietyn rajan yli työskentely alkaa vaikeutua (= puun käsittelyaika kasvaa) ja tuotoksen nousu pienentyä. Tuotokset Kuvissa 8 ja on esitetty r ungon koon vaikutus laitteen tehotuntituotoksiin tutkituissa olosuhteissa. Avohuussa tuotos oli havupuulla m tehotunti, kun rungon koko oli m. Lehtipuulla tuotos oli % pienempi. Havupuu tehtiin noin -metr iseksi ja lehtipuu noin -metriseksi. Harvennushuussa tuotos oli havupuulla m te h tunti, kun rungon koko oli m. Lehtipuulla tuotos oli vastaavalla rungon koolla m tehotunti. Havupuu teht iin noin 5-metriseksi ja lehtipuu noin -metriseksi. A ' ""tve ede lä.., Tyvi ede ä...:::"', Bo vj La vae eli :, Tyv ; ed< ä Rinnankorkeusäpimitta, cm Kuva 6. Rungon koon vaikutus karsintakatkoota-aikaan harvennushakkuussa, noin 5-metrinen havupuu Rinnankorkeusäpilllit t a, Cl'l Kuva 7. Rungon koon vaikutus k&rsintakat konta-aikaa.n harvennuahakku.ussa, noin -..etr inen l ehtipuu 4
5 _ ""'t; 5 "' 4 DOl """l tr n ha' puu ehti uu oin """!let ine... I IY l' ' Rungon koko, m Kuva 6. Rungon koon vaikutus Finkon tehotuntituotokseen avohakkuussa... 8 '5 7..c:.,,...,... 6 a :g 5 e'!4 j -;...- J ( r oin """!let avupu -- - ::: -,...v ine... - oin """!let ineo ehti uu Tyv" ede lä Lat a ed llä Rungon koko, m Kuva. Rungon koon vaikutus Finkon tehotuntituotokseen harvennushakkuussa Harvennushakkuussa tuotos oli testauksessa hieman suurempi kuin avohakkuussa. Tämä johtunee valmistetun puutavaran erilaisesta pituudesta sekä siitä, että kuljettajan taito käyttää laitetta parani kaiken aikaa. - Laitetta testattiin ensin avohakkuuolosuhteissa. KÄYTÖN KANNATTAUUS Arvioitaessa Finko-karsinta-katkontalait teen käyttömahdollisuuksia harvennuspuun kor juussa on vertailuolosuhteina ja - menetelminä käytetty seuraaia. "' ötw t i - o.nnul set 5 b...- ikh. vertailukohde -. harvennuksen kuusikko -tiheys 55 mha - ajouraväli m - suor intahakkuu... 6-metriseksi, ajoura vapaa - koneellinen esikasaus. vertailukohde -. harvennuksen kuusikko - tiheys 8 mha - ajouraväli m - suorintahakkuu... 6-metriseksi, ajoura vapaa - koneellinen esikasaus ""'...- ötw tiionnul = aet v -, --- likb,..5 Rungon koko, a Rungon koko, a Kuva. Finkolta vaadittavat t uotokset. harvennukaen kuusikossa, jotta sen kayttö ol isi yhtä edull ista kuin ihaistyövaltaisen menetelmän käytt ö Kuva. Finkolta vaad.it tayat t uotokset. harvennuksen kuusikossa, j otta sen kiyttö olisi yhtä edulli sta kui n ihmiatyövaltaiaen menetelmän käyttö 5
6 Kuvissa ja on esitetty, millaisiin tuotoksiin Finkolla olisi päästävä, jotta sen käyttö em. olosuhteissa olisi yhtä edullista kuin ihmistyövaltaisen menetelmän käyttö. Finkoon perustuvassa menetelmässä on erilliskaadon kustannukset otettu huomioon. Kaikkiin kustannuksiin sisältyvät sosiaalikustannukset. Koska yksikön käyttötuntikustannukset rp puvat hyvin paljon peruskoneesta, on laskelmissa käytetty Ääyttötuntikustannuksina mk:aa ja 5 mk:aa. aadittavat tuotokset ovat. harvennuksessa käyttötuntikustusten ja runon koon mukaan m h. astaavast. harvennsessa tuotoksen olisi oltava 4.. m h, jotta Finkon käyttö olisi yhtä edullista kuin hakkuu ihmistyönä ja koneellinen esikasaus. Alustavien tuotoslukujen perusteella näyttää siltä, että Finkolla päästään näihin tuotoksiin, jos runon koko on. harvennuksessa yli.7 m :n ja. harvennuksessa yli. m:n ja jos käyttötuntikustannukset ovat mkh. Jos käyttötuntikustannukset ovat 5 mk, olisi rungon koon oltava. harvennuksessa yli. m:n ja. harvennuksessa yli.4 m:n, jotta Finkoon perustuva korjuumenetelmä olisi kilpailukykyinen. Testausten aikana laite toimi varsin hyvin. Karsintajälki pakkasella oli täysin tyydyttävä, mutta sulan puun aikana siinä on parantamisen varaa. Laite pystyy käsittelemään puita myös latva edellä ja niin, että puut kestävät sen. Näin laite soveltuu käytettäväksi harvennusmetsissä ja erillistä esikasausvaihetta ei tarvita. Laite pystyy käsittelemään useita pieniä puita samanaikaisesti, mikäli ne vain kaadossa n saatu riittävän lähelle toisiaan. Esimerkiksi siirtelykaato saattaisi olla yksi ratkaisu. Laitteella pystytään käsittelemään myös tukkipuun kokoisia puita (maks. 5 cm), joten sen käyttö ei rajoit u pelkkiin kuitupuuleimikoihin. Koska laite voidaan sekä asentaa peruakoneeseen että irrottaa siitä suhteellisen vähäisin toimenpitein, voidaan peruakonetta helposti käyttää myös muihin töihin. Testauksen aikana laitteessa huomattujen puutteiden vuoksi siihen tullaan tekemään seuraavat parannukset, jotka parantavat sekä laitteen käyttökelpoisuutta että kilpailukykyä. - Puiden liikerataa syöttörullien välissä muutetaan parein karsintalinjaa vastaavaksi, jolloin karsintajälki paranee. PÄÄTELMIÄ Finko-karsinta-katkontalaitteen sijoittaminen kuormaimeen kouran paikalle mahdollistaa joustavan työskentelyn sekä ajourilla että urien väliin Jaavan puuston seassa. Tämän ansiosta myös vaurioiden määrä jäänee vähäiseksi. - Hydraulipumppua ja syöttömoottoreita suurennetaan, jolloin sekä syöttörullien että sahan nopeus ja voima kasvavat. Lisäksi tehdään useita pienempiä muutoksia, jotka parantavat laitteen käyttövarmuutta ja helpottavat sen käyttöä. Metsäteho Review 78 DaiMBI-BOCKI DEICE FINJ<O st The review deals with the Finko which is installed in place of the grapple. It is a free-hanging revolving round a vertical axis of and is used for the delimbing and METSÄTEHO device loader device 4 radii bucking of felled trees. It is capable of handling t rees also with the top foremost, which permits operatien in thinnings on strip roads with a spacing of m without prebunching. SUOMEN METSÄTEOUISUUOEN KESKUSUITTO RY:N METSÄTYÖNTUTKIMUSOSASTO Opastlnsllta 8 B 5 HELSINKI 5 Puhelin - 4
PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
Lisätiedot7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen
7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS
LisätiedotJA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284
METSÄTEHON KATSAUS 6/1969 TUTKIMUS E R I L A I S I S T A HAKKUU- JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284 Keväällä 1968 Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden 1967 Rahasto,
Lisätiedotwili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
LisätiedotMAKERI-HARVESTERI. Markku Melkko TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO YLEISTÄ
6/ 1979 MAKERI-HARVESTERI Markku Melkko Makeri - harvesteri on pientraktoriperustainen harves teri, joka Ziikkuu jvän puuston seassa pazstazza. Se kaataa, karsii, katkoo ja kasaa puut yksitezzen joko ajouran
LisätiedotÖSA 705/260 -HARVESTERI
19/1979 ÖSA 705/60 -HARVESTERI Veikko Ylä-Hemmilä ljsa 705/60 - harvesteri on ruotsalaisvalmisteinen kone, joka kaataa, karsii, katkoa, laji ttelee ja kasaa puut. Harvesterin alustakoneena on kuormatraktori
LisätiedotTiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287
METSÄTEHON KATSAUS 1/1969 TUTKIMUS NOIN M JA 6 M PAPERIPUIDEN HAKKUU- JA LÄHIKULJETUSMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287 Tutkimus kuuluu HAKO-toimikunnan harvennusmetsien
LisätiedotIDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .
IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotM 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO
OSATIHO Opastinsilta 8 B ' 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 12/1976 M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO Martti Tynkk.ynen TIIVISTEIMÄ
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotU/1978 ABC-KETJUKARSINTALAITE. Esko Mikkonen
U/978 ABC-KETJUKARSINTALAITE Esko Mikkonen / ITSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 /978 /978 ABC-KETJUKARSINT.ALAITE Esko Mikkonen Sisällys Sivu TIIVISTEUÄ JOHDANTO...... 2 TUTKITUT
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO
24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta
Lisätiedot8/1979 TTS- PROSESSORI. -iarkku Melkko
8/979 TTS- PROSESSORI -iarkku Melkko MITSATIHO Opastinailta 8 B 5 HELSINKI 5 Puhelin (9) 4 SELOSTE 8/979 8/979 'ITS-PROSESSORI -arkku Melkko Sisällys TIIVISTELMÄ JOHDANTO...... Sivu TEKNISIÄ TIETOJA...............
Lisätiedota saus ÖSA 706/250- JA ÖSA 706/260 -PROSESSORIT likka Nissi 15/1982 YLEISKUVAUS tjsa 706/250- ja 706/260 - prosesoli kuusivaltaisissa avohakkuissa
MITSATIHON a saus 5/982 ÖSA 706/250- JA ÖSA 706/260 -PROSESSORIT likka Nissi Työskente~y tjsa 706/250- ja 706/260 - prosesoli kuusivaltaisissa avohakkuissa tehokasta~ ja koneiden puunkäsittelynopeudet
LisätiedotMenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela
MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
LisätiedotSELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.
losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon
Lisätiedota saus LOKOMO 919/750 -KUORMAINPROSESSORI likka Nissi 12/1982 TEKNISIÄ YLEISTIETOJA YLEISKUVAUS Kokonaispaino Moottori Hydrauliikka
MITSATI ON a saus 12/1982 LOKOMO 919/750 -KUORMAINPROSESSORI likka Nissi Lokomo 919/750 osoittautui toiminnailtaan varsin onnistuneeksi. Koneen työskentelyyn j a tuotoksiin vaikutti myönteisesti sen monipuolinen
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotBOBCAT1075-KAATO-KASAUSKONEVALMET-PROSESSORI -KORJUUKETJU
12/196 BOBCAT1-KAATO-KASAUSKONEVALMET-PROSESSORI -KORJUUKETJU Esko Mikkonen Bobcat 1 -kaato-kasauskone - VaUnetprosessori -korjuuketju soveltuu ytettä väksi lähinnä I maastoluokassa Bobcat 1:n heikkojen
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA
OSATIHO Opastiosilta 8 B 000 HELSINKI Puhelin 90-00 SELOSTE 9/976 ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA Harri Rumpunen TIIVISTEIMÄ Kahvakehikolla varustettu
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotPONSSE EH25 energiapuukoura
PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen
LisätiedotMOBATIHD SELOSTE 8/1975. Opastinsilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin 9o-1400ll OKSARAAKA-AINEEN T I I V I S T Ä M I N E N. Markku Melkko JOHDANTO
MOBATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 9o-1400ll SELOSTE 8/1975 il OKSARAAKA-AINEEN T I I V I S T Ä M I N E N Markku Melkko JOHDANTO Oksaraaka-aineen korjuuketjuissa vaihtoehtoisina haketuspaikkoina
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä 9.10.2014. Marja-Leena Mentula MenSe Oy 9.10.2014 www.mense.
MenSe -raivauspää sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen Käyttöpäivä 9.10.2014 MenSe Oy Perustettu 1996 Tuotantotilat Kaakkois-Suomessa Taavetissa. Suunnittelu,valmistus ja myynti. Konepaja
LisätiedotROTTNE BLONDIN 750 1 SNOKEN 780 -PROSESSORI
9/ 1980 ROTTNE BLONDIN 750 1 SNOKEN 780 -PROSESSORI Veikko Ylä-Hemmilä Valmistaja: Myyjä : Hinta: AB Börjes Mekaniska Verkstad, Ruotsi Oy Ford Ab 1. 4. 1980 noin 925 000 mk Käytössä olevien koneiden lukumäärä
LisätiedotKATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI
METSATEHON KATSAUS 7/968 E S I T U T K I M U S J U N N S T A J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI Keuruun Konepaja.n valmistama Jukka-juontopihti on metsätraktorin kuormaus- ja juontolaite. Varsinainen
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
Lisätiedota saus PONSSE HS15 -KUORMAINMONITOIMIKONE 12/1988
MITSATIHON a saus 2/988 PONSSE HS5 -KUORMAINMONITOIMIKONE Kaarlo Rieppo Jarmo Lindroos Po~~e HS5 -kuo4mainmo~o~koneen muodo~ ;t.a.vai:.tyhenne;t;ty Po~~e S5 - kuo4ma;t.jr.a.k.to!u, uudertl:yypp-i.nen kuo4main
LisätiedotHarvesteriteknologian. Kestävyyden ja varustelun ylivoimaa. moniosaaja HARVESTERIKOURAT
HARVESTERIKOURAT 1 HARVESTERIKOURAT Harvesteriteknologian moniosaaja Kestävyyden ja varustelun ylivoimaa Kesla-harvesterit on suunniteltu kestämään äärimmäisissä olosuhteissa. Markkinoiden parhaimmat materiaalit
LisätiedotENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotHARVESTERIPÄÄT 400 SARJA. H400-sarjan NELIRULLAISET harvesteripäät. Tuottava Luotettava Monipuolinen Tarkka
HARVESTERIPÄÄT 400 SARJA H400-sarjan NELIRULLAISET harvesteripäät Tuottava Luotettava Monipuolinen Tarkka 1 Luotettavaa laatua Waratah -harvesteripäät ovat tunnettuja tuottavuudestaan, luotettavuudestaan
LisätiedotINTIAANIT JOTKA EIVÄT JÄTTÄNEET JALANJÄLKIÄÄN METSÄÄN
ENTRACON keskittyy kehittämään, valmistamaan, myymään ja huoltamaan pieniä ja keskisuuria ekologisia metsäkoneita, jotka ovat helposti muunneltavissa nykymetsätalouden asettamiin haasteisiin. Pieni pintapaine,
LisätiedotPALAX KLAPIKONEMALLISTO
COMBI M II - 3 KS 35-6 POWER 70S - 10 POWER 100S - 14 PALAX KLAPIKONEMALLISTO Yhteiset ominaisuudet Poistokuljetin Yhteinen ominaisuus kaikille koneille on nyt uudistettu 4,3 m pitkä ja 0,2 m leveä taittuva
LisätiedotPonsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotPONSSE 520H -KUORMAINHARVESTERI
987 PONSSE 5H KUORMAINHARVESTERI Kaarlo Rieppo PonM e 52 OH lw.ojuna...i.nhajtvutvu. on koko.tu..o majtkfunoiden kevehnp.ili.. Sen mtu~a ilman tr..ot.a.a;t.to!r.åa. on 52 0 kg. Keveydutään hu..oluna;t.:t.a.
LisätiedotFR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen
FR28 KUORMATRAKTORI Ylivoimaa harvennukseen FR28 Kuormatraktori Sampo-Rosenlew Oy vastaa kysyntään esittelemällä FR28 kuormatraktorin, joka on harvennusten erikoiskone. 10 tonnin hyötykuormallaan se sopii
LisätiedotMDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI
MDSATIHO Rauhankatu 15 17 HELSIHKI 17 SELOSTE Puhelin 9-661281 6/1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI Seppo Jukkola JOHDANTO Tässä selosteessa esitellään esimerkin avulla
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala
Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996
LisätiedotViimeistely Ajourien huomiointi puutiedoissa ja lopullinen kuviointi. Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 LIITE 4 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Viimeistely Ajourien huomiointi puutiedoissa ja lopullinen kuviointi Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 LIITE 4 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Viimeistely ajourien huomiointi ja lopullinen kuviointi
LisätiedotProjekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 114 Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen Kehitys kohti lisääntyvää bioenergian käyttöä metsistä
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMetsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
LisätiedotPUUTAVARANOSTURIT METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA
PUUTAVARANOSTURIT METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA PUUTAVARANOSTURIT 2006 2009 2009/L 2010 UUSINTA NOSTURI- TEKNOLOGIAA Keslalla on lähes 50 vuoden kokemus nosturiteknologian kehittämisestä ja valmistuksesta.
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÄT! PUUNKORJUUN PONSSE-HARVESTERIPÄÄT ON SUUNNITELTU VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN PONSSE HARVESTERIPÄÄT
PONSSE-HARVESTERIPÄÄT ON SUUNNITELTU VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN MONIPUOLISTEN JA HELPPOJEN SÄÄTÖMAHDOLLISUUKSIEN ANSIOSTA PONSSE-harvesteripäät soveltuvat laajasti erilaisiin käyttötarpeisiin harvennuksilta
LisätiedotHakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS
Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotVäyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki
Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000 John Deere Erinomainen leikkuujälki Helppo suoraan ajettavuus on väyläleikkurin tärkeimpiä ominaisuuksia. Maailman suurimpana golfkenttien hoitokoneiden valmistajana
LisätiedotKATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET
0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
LisätiedotKATSAUS METSATEHON 1/1969 U U S I A M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I T A SUNDMOBILEN
11 METSATEHON KATSAUS 1/1969 U U S I A M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I T A SUNDMOBILEN SCA ja Sunds Verkstäder AB ovat yhteistyössä kehittäneet palstatiellä kulkevan monitoimikoneen, jonka prototyypin nimeksi
LisätiedotAlgoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotRUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302
/97 PUUTAVARAN KÄ S ITTELY RUNKOJUONTOVARASTOILLA Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 32 Metsäteho suoritti talvella 97 yhteistyössä EnsoGutzeit Osakeyhtiön kanssa tutkimuksen sahatukin kokoisten puiden
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
Lisätiedot6/1977 PIKA 75 - HARVESTERIN AIHEUTTAMAT KORJUUVAURIOT UUDISTUSHAKKUUSSA. Arno Tuovinen
6/1977 PIKA 75 - HARVESTERIN AIHEUTTAMAT KORJUUVAURIOT UUDISTUSHAKKUUSSA Arno Tuovinen MOSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 6/1977 90-140011 6/19 77 PIKA 75 - HARVESTERIN AIHEUTTAMAT
LisätiedotJoukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus
LisätiedotVauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho
Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotYhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa
Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 26 22.7.1997 Konsortiohanke: Enso Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pinomäki Oy, UPM-Kymmene
LisätiedotÄlykästä tehokkuutta ammattilaiselle
JAPA 405 FI Älykästä tehokkuutta ammattilaiselle Japa 405 on uuden sukupolven polttopuukone ammattilaisille. Japa 405 mallissa toimintaa ohjaa käyttäjää avustava äly. Kone on varustettu sensoreilla, jotka
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotN.E U V 0 S T 0 L I I T T 0 LA I S I A PUUNKORJUUKONEITA
0 METSÄTEHON KATSAUS 11/1966 N.E U V 0 S T 0 L I I T T 0 LA I S I A PUUNKORJUUKONEITA l Puunkorjuuta runkoina koneellistettaessa edetään Neuvostoliitossa jokseenkin samoilla linjoilla kuin lär.tisissä
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA
6/977 PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 344 Esko Mikkonen Kwt moni toimikonei l:le ominaisten laj ittez.umenetelmien Ust!ks-i lajitez.z.aan useita puutavaralajeja,
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotAFM-Forest Oy on kotimainen laadukkaiden metsäkoneen hakkuulaitteiden valmistaja. AFM-tuotteita käytetään vaativassa hakkuutyössä niin kotimaassa
Tuoteperhe AFM-Forest Oy on kotimainen laadukkaiden metsäkoneen hakkuulaitteiden valmistaja. AFM-tuotteita käytetään vaativassa hakkuutyössä niin kotimaassa kuin ulkomailla. AFM-tuoteperheestä löytyy sopiva
Lisätiedota saus LAKO-KUORMAINHARVESTERI 3/ 1983 likka Nissi TUTKIMINEN
MITSATIHON a saus 3 983 LAKO-KUORMAINHARVESTERI likka Nissi Lako - kuojtmaånhajtvu;tejr,(_ vwaa ;tavanomtul u;ta kuojtmaånp!toilei>mw-ta vaån 6-Urtä, e;ttä moru;to-ijruoil an 6 ek6-i ka!6-iyl-ta- ka-tko
LisätiedotAJOMATKAN VAIKUTUS METSÄTRAKTORIN KUORMAN KOKOON JA AJONOPEUTEEN
5/197 AJOMATKAN VAIKUTUS METSÄTRAKTORIN KUORMAN KOKOON JA AJONOPEUTEEN Antti Myllyniemi MDSiTIHD Opastinsilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin 9-1411 SELOSTE 5/1978 5/197B AJOMATKAN VAIKUTUS METS ÄTRAKTORI N
LisätiedotKOCKUMS GP 822 -PROSESSORI
23/1981 KOCKUMS GP 822 -PROSESSORI Jaakko Salminen Valmistaja : Myyjä : Hinta : Käytössä : Takuu : YLEISKUVAUS Kockums Industri AB, Ruotsi Oy Kockums Industri Ab 1. 10. 1981 täydellisenä noin 640 000 mk,
LisätiedotSP 461 LF. Uusi harvennus kuningas SP 461 LF. Harvennus kuningas on saanut seuraajansa
Harvennus kuningas on saanut seuraajansa SP Maskinerin SP 451 LF joka on hallinnut Harvennus metsiä vuodesta 2001 lähtien on saanut seuraajaan, SP 461 LF. Uusi harvennus kuningas SP 461 LF Uusi Harvennus
LisätiedotPUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271
1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten
LisätiedotPainot. Omapaino. Akselipainot - edessä - takana. Mittoja. Leveys. Muut mitat
MITSATIHON a saus 5/99 FMG 77/ S LOKOMO MOTONALLE JA FMG 77/ S LOKOMO MOTOKARHU KAKSIOTEHARVESTERIT Kaarlo Rieppo FHG 7/ S Lokomo HotoNalle ja FHG 77jl S Lokomo HotoKarhu ovat järeitä kaksioteharvestereita;
LisätiedotKUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»
LisätiedotHARVESTERI- JA PROSESSOINTIPÄÄT 200-SARJA
HARVESTERI- JA PROSESSOINTIPÄÄT 200-SARJA Ei ole mikään sattuma, että Waratah on ollut alan johtava yritys jo yli 40 vuotta. Olemme aina kuunnelleet toiveitasi luodessamme kestävämpiä, tuottavampia ja
LisätiedotPuunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
Lisätiedot