Katsaus biopolttoaineterminaalien mahdollisiin sijaintipaikkoihin Pohjois-Karjalassa

Transkriptio

1 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Katsaus biopolttoaineterminaalien mahdollisiin sijaintipaikkoihin Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biostuli-hanke Jukka Väkeväinen

2 2 Sisältö Yleistä... 3 Selvityksen lähtökohdat ja toteuttaminen... 4 Selvityksen tulokset: potentiaalisia biopolttoaineterminaalien sijaintipaikkoja... 6 Joensuu... 6 Joensuun syväsatama... 7 Kontiosuon jäteaseman alue... 8 Heinävaaran asemapiha... 9 Kitee Arppentie Hitsaajantien Lieksa Lieksan teollisuuskylä Outokumpu Jyrinharjun alue Tohmajärvi Tehdastie Nurmes Pitkämäen teollisuusalue Ilomantsi Kontiolahti Muita selvitettyjä kohteita Pohjois-Karjalassa Liite 1. Pohjois-Karjalan lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Liite 2. Linkkejä Pohjois-Karjalan teollisuustontteihin ja toimitiloihin Ilmakuvat Maanmittauslaitos lupanro 1040/MML/09

3 3 Yleistä Ilmastonmuutos, maailmanlaajuisesti kiihtyvä energiankulutus ja fossiilisten polttoainevarantojen ehtyminen ovat kaikki tekijöitä, jotka luovat tarpeen muuttaa nykyistä energiantuotonjärjestelmää puhtaampaan ja kestävämpään suuntaan. Tämän vuoksi on asetettu kovia kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita lisätä uusiutuvan energian käyttöä tulevien vuosien aikana. Suomessa merkittävä osa tästä kasvutavoitteesta on mahdollista toteuttaa bioenergian ja etenkin metsäenergian käyttöä lisäämällä. Bioenergia käytön lisääminen vaatii entistä tehokkaamman polttoaineen hankinta- ja logistiikkaketjun kehittämistä, koska ne muodostavat valtaosan bioenergian tuotantokustannuksista. Yksi kokonaislogistisia kustannuksia alentava tekijä on biopolttoaineterminaalien käyttöönotto ja kansallisen terminaaliverkoston kehittäminen. Biopolttoaineterminaali (Kuva 1.) on alue, jossa voidaan varastoida mm. metsähaketta, rankoja, energiapuuta, kantoja, sahanpurua, kuorta, ruokohelpeä ja näiden sekoituksia. Terminaaleissa voidaan varastoinnin lisäksi myös valmistaa polttoainetta hakettamalla kokopuuta tai murskaamalla kantoja. Terminaaleissa tehdään myös erilaista biopolttoaineen jalostamista polttoaineen laadun parantamiseksi (esim. kuivattamista ja sekoittamista). Kuva 1. Biopolttoaineterminaalissa voidaan varastoida useita eri polttoainejakeita. Terminaalien avulla tehostetaan biopolttoaineiden toimituksia, saatavuutta ja hankintaa. Samalla voidaan laajentaa energiantuotantoon käytettävissä olevaa raaka-ainepotentiaalia ja lisätä polttoaineen toimitusvarmuutta sekä isoille että pienille käyttöpaikoille. Terminaaleissa saadaan koottua myös riittävän suuria kaukokuljetuseriä erilaisille polttoaineille ja polttoainesekoituksille laiva- tai junakuljetuksia ajatellen.

4 4 Selvityksen lähtökohdat ja toteuttaminen Yleisesti on tiedossa, että pohjoiskarjalaisilla alan yrityksillä on suunnitelmia ja hankkeita biopolttoaineterminaalien perustamiseksi. Tässä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Biostulihankkeen toteuttamassa selvityksessä on kartoitettu mahdollisia biopolttoaineterminaalien sijaintipaikkoja Pohjois-Karjalan alueella. Selvityksellä pyritään helpottamaan terminaalien perustamista antamalla suuntaa-antavaa tietoa mahdollisista sijaintipaikoista, johon terminaalin rakentamista voisi olla järkevää suunnitella. Tässä työssä on keskitytty etsimään sopivia tontteja niiltä maakunnan alueilta, joissa myös puupolttoaineen käyttömäärät ovat suurimmat. Pohjois-Karjalan lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käyttö vuonna 2009 on esitetty liitteessä 1 ja metsähakkeen kuntakohtainen laitoskäyttö vuonna 2008 on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Metsähakkeen laitoskäyttö Pohjois-Karjalassa vuonna Lähde: Lämpölaitoskysely 2009, Pohjois-Karjalan metsäkeskus. Sopivien terminaalipaikkojen löytymisen toivotaan edesauttavan bioenergia-alan yrittäjiä luomaan mahdollisimman kilpailukykyinen toimintaympäristö biopolttoaineen tuotannon ja logistiikan suhteen sekä näin luomaan edellytykset mahdollisimman kustannustehokkaalle ja kannattavalle liiketoiminnalle. Selvitystyö on toteutettu etsimällä toimintaan soveltuvia jo olemassa olevia kenttiä käyttämällä lähinnä peruskartta-aineistoa. Tämän lisäksi on puhelimitse haastateltu alueen kuntien ja kaupunkien maankäytöstä vastaavia virkamiehiä ja yritysten edustajia. Laajan alueen vuoksi selvityksessä ei ole kuitenkaan pystytty käymään koko aluetta täysin kattavasti läpi. Tämän vuosi

5 5 katsauksesta saattaa puuttua potentiaalisia kenttäalueita, joita ei selvityksen tekovaiheessa huomattu. Bioenergia-alan yrittäjiltä saadun palautteen perusteella selvityksessä on etsitty terminaalipaikkoja seuraavin edellytyksin: Terminaalin etäisyys polttoaineen käyttöpaikasta on mieluiten alle 10 kilometriä. Terminaalikentän pinta-ala on vähintään m 2. Terminaalikenttä on mieluiten jo asfaltoitu tai helposti asfaltoitavissa. Haketuksesta ja syntyvän melun ja pölyn vuoksi terminaali ei voi olla asutuksen välittömässä läheisyydessä. Terminaalille on hyvät liikenneyhteydet. Alkuvaiheessa tärkein kuljetusmuoto on maantiekuljetus, mutta myös vesiliikenne- ja rautatieyhteys terminaalipaikalle on hyvä huomioida tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Muita huomioitavia asioita terminaalipaikan valinnassa ovat: Asfaltointi edellytetään vain polttoainekasojen pohjalle ja ajoteille. Muuta alueet voivat tarvittaessa olla maapohjaisia Pohjavesialueen asettamat vaatimukset tulee huomioida terminaalipaikan sijaintia suunniteltaessa Alueella sijaitsevat hukkalämpölähteet voidaan hyödyntää polttoaineen kuivauksessa. Terminaali ei tarvitse minkäänlaisia rakenteita ympärilleen Asfaltointi tehdään niin, että valumavedet pääsevät alueelta pois eikä polttoaine homehdu

6 6 Selvityksen tulokset: potentiaalisia biopolttoaineterminaalien sijaintipaikkoja Selvitystyön perusteella voivaan yhteenvetona todeta, että tarkoitukseen soveltuvia asfalttikenttiä on erittäin vähän maakunnan alueella vapaana. Soveltuvien sorakenttien määrä on myös melko vähäinen sopivan etäisyyden päässä käyttöpaikoista. Usein ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin, että terminaali perustetaan täysin alusta alkaen. Alueen kunnilla ja kaupungeilla on melko hyvin maa-alueita, joita ne ovat valmiita myymään tai vuokraamaan käyttötarkoitusta varten. Terminaalin perustaminen alusta alkaen on usein kuitenkin merkittävästi työläämpää ja kalliimpaa kuin valmiin asfaltoidun kentän vuokraaminen tai ostaminen. Seuraavassa on esitelty tarkemmin selvityksessä esiin tulleita potentiaalisia terminaalipaikkoja Pohjois-Karjalan alueella. Listaus on tehty suuruusjärjestyksessä kuntakohtaisen käytön perusteella. Joensuu Joensuun kaupungin alueella on erittäin vähän vapaita ja tarkoitukseen soveltuvia asfaltti- tai sorakenttiä. Selvityksemme mukaan Joensuun ydinkaupungin alueelle biopolttoaineterminaalia suunniteltaessa potentiaalisimpia paikkoja ovat Joensuun syväsataman alue, Kontiosuon kaatopaikan alue ja Heinävaaran asemapihan alue. Joensuun kaupungin tekninen virasto näkisi sopivana biopolttoaineterminaalien sijoituspaikkana Joensuussa syväsataman alueen. Kaupungilla on asemakaava-alueella myös useita teollisuustonttialueita, mutta ensisijaisesti näitä ei nähdä biopolttoaineterminaaleille sopivina alueina, vaan nämä halutaan säilyttää työpaikka-alueina tuotanto-, palvelu- ja liikerakennusten rakentamista varten mm. valmiin kunnallistekniikan vuoksi.

7 7 Joensuun syväsatama Paikka: Joensuu, syväsatama Omistus: Joensuun kaupunki Soveltuvuus terminaalitoimintaan: Joensuun syväsataman alue soveltuu sijaintinsa ja liikenneyhteyksiensä puolesta erinomaisesti biopolttoaineterminaalien sijaintipaikaksi. Satamaalueen kokonaispinta-ala on n. 55 hehtaaria. Biopolttoaineterminaalitoimintaan soveltuvaa sorakenttää on n. 6-7 hehtaaria, josta satamaviranomaisten mukaan voitaisiin ainakin osa ottaa terminaalikäyttöön. Lisäksi alueella on muutamia pienempiä valmiiksi asfaltoituja kenttiä, joiden käytettävyydestä terminaalitoimintaan voi neuvotella satamalaitoksen kanssa. Etäisyys Fortum Oyj:n Joensuun voimalaitokselle on noin viisi kilometriä. Lisäksi sataman laivausmahdollisuuden ansiosta terminaalilta olisi erinomainen kaukokuljetusmahdollisuus maakunnan ulkopuolisillekin käyttöpaikoille. Sataman alueelle on myös rautatieyhteys. Syväsataman välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, joten haketuksesta syntyvä melu ei aiheuttane suurta ongelmaa. Syväsataman alueella sijaitsee tällä hetkellä Lassila & Tikanoja Oyj:n polttoaineterminaali. Yhteystiedot: Joensuun kaupungin satamalaitos, Satamatie 4, Joensuu, Matti Linervo, puh , matti.linervo(at)jns.fi

8 8 Kontiosuon jäteaseman alue Paikka: Joensuu, Kontiosuon jäteaseman alue Omistus: Alue on vuokrattu Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:lle Soveltuvuus terminaalitoimintaan: Kontiosuon jäteaseman alue soveltuu sijaintinsa puolesta erinomaisesti biopolttoaineterminaalien sijaintipaikaksi, koska se sijaitsee aivan Fortum Oyj:n Joensuun voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Pinta-alaltaan laajalta alueelta voisi Joensuun Seudun Jätehuolto Oy toimitusjohtajan mukaan löytyä sopivaa aluetta myös biopolttoaineterminaalille. Tämä vaatii kuitenkin yhteisen näkemyksen löytymistä sopimusneuvotteluissa. Joensuun Seudun Jätehuolto Oy suorittaa itse tällä hetkellä alueella puuraaka-aineen murskausta biopolttoaineeksi. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, joten haketuksesta syntyvä melu ei aiheuttane suurta ongelmaa. Yhteystiedot: Joensuun Seudun Jätehuolto Oy, Niskakatu 4, Joensuu, Erkki Kettunen, puh , erkki.kettunen(at)jns.fi

9 9 Heinävaaran asemapiha Paikka: Joensuu, Heinävaaran asemapihan alue Omistus: Osa alueesta Joensuun kaupungin omistuksessa Soveltuvuus terminaalitoimintaan: Heinävaaran asemapihan alue sijaitsee n. 20 km päässä Fortum Oyj:n Joensuun voimalaitoksesta. Hyvien liikenneyhteyksien vuosi se voisi kuitenkin soveltua biopolttoaineterminaalin sijaintipaikaksi. Alueelta löytyy tuhansia neliömetrejä Joensuun kaupungin omistuksessa olevaa sorakenttää, jonka vuokraamisesta terminaalikäyttöön kaupunki on valmis neuvottelemaan. Hyvien maatienkuljetusyhteyksien lisäksi alueelle on rautatieyhteys. Yhteystiedot: Joensuun Kaupunki, Matti Kosunen, puh , matti.kosunen(at)jns.fi

10 10 Kitee Kiteen kaupungilla ei ole tällä hetkellä vapaana sora- tai asfalttikenttiä, jotka soveltuisivat terminaalitoimintaan. Kaupungilla on kuitenkin suuri määrä maa-alueita, joiden vuokraamisesta tai myymisestä terminaalikentän perustamiseksi kunta on valmis neuvottelemaan. Kaupungilla on tällä hetkellä myytävänä tai vuokrattavana teollisuustontteja mm. Selkueen, Puhos - Suorlahden, Tolosenmäen ja Taipaleen teollisuusalueilta. Tolosenmäen alueelle on suunnitelma terminaalin perustamiseksi. Kaupungin tonteista voi tiedustella: Kiteen kaupunki, tekninen johtaja Risto Asikainen, puh , risto.asikainen(at)kitee.fi Arppentie 26 Paikka: Arppentie 26, Kitee Omistus: Elementto Oy Soveltuvuus terminaalitoimintaan: Arppentie 26 soveltuu erinomaisesti biopolttoaineterminaalitoimintaan. Kiinteistö sijaitsee Kiteen lämpölaitoksesta välittömässä läheisyydessä. Tontilla on valmiisi asfaltoitua kenttää muutamia tuhansia neliömetrejä ja muutama hehtaari sorakenttää. Kiinteistön haltija on valmis neuvottelemaan kenttäalan vuokraamisesta terminaalitoimintaan. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, joten haketuksesta syntyvä melu ei aiheuttane suurta ongelmaa. Yhteystiedot: Elementto Oy, Kari Hurskainen, puh , kari.hurskainen(at)elemento.fi

11 11 Hitsaajantien 11 Paikka: Kitee, Hitsaajantie 11 Omistus: Kivisampo Oy Soveltuvuus terminaalitoimintaan: Hitsaajantie 11 sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Kiteen lämpölaitoksesta. Alueella on n. 3 hehtaarin valaistu ja tasainen sorakenttä, joka on suhteellisen helposti myös asfaltoitavissa. Omistaja on halukas vuokraamaan osan maa-alueesta biopolttoterminaalitoimintaa varten. Liikenne onnistuu Hitsaajantien ja Tervahaudantien kautta. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, joten haketuksesta syntyvä melu ei aiheuttane suurta ongelmaa. Yhteystiedot: Kivisampo Oy, Jukka Lemmetyinen, puh , jukka.lemmetyinen(at)kivisampo.fi

12 12 Lieksa Lieksan kaupungilla ei ole tällä hetkellä vapaana asfalttikenttiä, jotka soveltuisivat biopolttoaineterminaalitoimintaan. Kaupungilla on kuitenkin maa-alueita esim. teollisuuskylän alueilla, joista kaupunki on valmis vuokraamaan tai myymään tontteja terminaalikentän perustamiseksi. Anaika Wood Ltd Oy:llä on meneillään hanke polttoaineterminaalin perustamiseksi Lieksaan. Kaupungin teollisuustonteista voi tiedustella Lieksan kaupunki, Heikki Rautiainen, puh , heikki.rautiainen(at)lieksa.fi Lieksan teollisuuskylä Paikka: Lieksan teollisuuskylä Omistus: Lieksan kaupunki Teollisuuskylä soveltuu sijaintinsa puolesta hyvin biopolttoaineterminaalin sijaintipaikaksi. Etäisyys Lieksan voimalaitokselle on vain muutamia kilometrejä. Alueelle on hyvät maantieyhteydet ja teollisuuskylän vieressä kulkee myös rautatie. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, joten haketuksesta syntyvä melu ei aiheuttane suurta ongelmaa. Yhteystiedot: Lieksan Teollisuuskylä Oy, puh , teollisuuskyla(at)lieksa.fi

13 13 Outokumpu Outokummun kaupungilla ei ole tällä hetkellä vapaana asfalttikenttiä, jotka soveltuisivat biopolttoaineterminaalitoimintaan. Kaupungin teknisen viraston näkemys on, että kaupungin alueelle perustettavia biopolttoaineterminaaleja tulisi ensisijaisesti suunnata Jyrinharjun alueelle, missä sijaitsee myös kaupungin kaatopaikka. Jyrinharjun alue Paikka: Outokumpu, Jyrinharju (kaatopaikan alue) Omistus: Outokummun kaupunki Soveltuvuus terminaalitoimintaan: Jyrinharjun alueelle soveltuu hyvin biopolttoaineterminaalin sijaintipaikaksi. Etäisyys Outokummun kaupungin lämpölaitokselle on n. seitsemän kilometriä. Alueelle on hyvä maantieyhteys. Haketuksesta ym. syntyvät meluhaitat eivät ole merkittävä haitta alueen sijainnista ja toimintaympäristöstä johtuen. Jyrinharjun alueella tapahtuu jo tällä hetkellä puupolttoaineen käsittelyä. Yhteystiedot: Outokummun kaupunki, Unto Lavikainen, puh , unto.lavikainen(at)outokummunkaupunki.fi

14 14 Tohmajärvi Tohmajärven kunnan omistamilla mailla ei ole tällä hetkellä vapaana sora- tai asfalttikenttiä, jotka soveltuisivat terminaalitoimintaan. Kunnalla on kuitenkin suuri määrä maa-alueita, joiden vuokraamisesta tai myymisestä kunta on valmis neuvottelemaan terminaalikentän perustamiseksi. Tällaisia yritysalueita löytyy mm. Kemien, Tikkalan (Hölhö), Niiralan ja Onkamom alueilta. Tohmajärven kunnan teollisuustonteista voi tiedustella Tohmajärven kunta, Seppo Siponen, puh , seppo.siponen(at)tohmajarvi.fi Tehdastie 258 Paikka: Tohmajärvi, Tehdastie 258 Omistus: Kaduko Oy Soveltuvuus terminaalitoimintaan: Tehdastie 258 soveltuu erinomaisesti biopolttoaineterminaalitoimintaan. Tontilla on valmiisi asfaltoitua kenttää n. 2 hehtaaria. Tontin vieressä kulkee rautatie, jota voi tarvittaessa hyödyntää kuljetuksiin maantiekuljetusten lisäksi. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, joten haketuksesta syntyvä melu ei aiheuttane suurta ongelmaa. Omistaja on valmis neuvottelemaan osan asfaltoidun kentän vuokraamisesta terminaalitoimintaa varten. Yhteystiedot: Kaduko Oy, Raimo Dufva, puh , kaduko(at)co.inet.fi

15 15 Nurmes Nurmeksen kaupungilla ei ole tällä hetkellä vapaana asfalttikenttiä, jotka soveltuisivat terminaalitoimintaan. Kaupungilla on kuitenkin maa-alueita mm. Hyvärilän ja Pitkämäen alueilla, joista kaupunki on valmis vuokraamaan tai myymään tontteja terminaalikentän perustamiseksi. Kaupungin teollisuustonteista voi tiedustella Nurmeksen kaupunki, Martti Piironen, puhelin , martti.piironen(at)nurmes.fi Pitkämäen teollisuusalue Paikka: Pitkämäen teollisuusalue Omistus: Nurmeksen kaupunki Pitkämäen teollisuuskylä soveltuu sijaintinsa puolesta hyvin biopolttoaineterminaalin sijaintipaikaksi. Etäisyys Nurmeksen lämpölaitokselle on vain muutamia kilometrejä. Alueelle on hyvät maantieyhteydet. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, joten haketuksesta syntyvä melu ei aiheuttane suurta ongelmaa. Yhteystiedot: Nurmeksen kaupunki, Martti Piironen, puhelin , martti.piironen(at)nurmes.fi

16 16 Ilomantsi Ilomantsin kunnan omistamilla mailla ei ole tällä hetkellä vapaana sora- tai asfalttikenttiä, jotka soveltuisivat terminaalitoimintaan. Kunnalla on kuitenkin suuri määrä maa-alueita, joiden vuokraamisesta tai myymisestä kunta on valmis neuvottelemaan terminaalikentän perustamiseksi. Tällaisia alueita löytyy mm. teollisuusalueen lähettyviltä. Ongelman on, että terminaalikentät on perustettava alusta lähtien. Kunnan teollisuustonteista voi tiedustella: Ilomantsin kunta, Veijo Kurki, puh , veijo.kurki(at)ilomantsi.fi. Kontiolahti Kontiolahden kunnalla ei ole tällä hetkellä vapaana asfalttikenttiä, jotka soveltuisivat terminaalitoimintaan. Kunnalla on kuitenkin maa-alueita mm. Uurossa, joista kunta on valmis vuokraamaan tai myymään tontteja terminaalikentän perustamiseksi. Jaaman teollisuusalue on kohdistettu työpaikka-alueeksi eikä sinne ensisijaisesti haluta osoittaa biopolttoaineterminaalitoimintaa. Kunnan maa-alueista voi tiedustella: Kontiolahden kunta, Kaavoitus ja tonttipalvelut, Vesa Huohvanainen, puh , vesa.huohvanainen(at)kontiolahti.fi

17 17 Muita selvitettyjä kohteita Pohjois-Karjalassa Soranottopaikat, useita kohteita: Pohjois-Karjalan alueella on useita soranottopaikkoja, jotka voisivat olla suhteellisen helposti muutettavissa biopolttoaineterminaalikentiksi. Asia vaatii kuitenkin tarkempaa tapauskohtaista selvitystä, jossa huomioidaan mm. pohjavesialueet. Uiton pudotuspaikat Pohjois-Karjalassa: Järvi-Suomen Uittoyhdistys omistaa Pielisen ja Pielisjoen rannalla useita pudotuspaikkoja, jotka voisivat kokonsa ja sijaintinsa puolesta soveltua hyvin biopolttoaineterminaaleiksi. Pudotuspaikkojen käyttöaste on kuitenkin tällä hetkellä korkea, joten kaikki kentät ovat Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen omassa käytössä. Perlos Oyj:n entiset tehdasalueet, Joensuu ja Kontiolahti: Perlos Oyj:n entisten tehdaskiinteistöjen piha-alueet Lammintiellä ja Nurmeksentiellä ovat nykyisten vuokralaisten käytössä eivätkä näin ollen ole vapaana terminaalikäyttöön. Matarantien 3, Joensuu: Kohteen sijainti on erinomainen Fortum Oyj:n Joensuun voimalaitokseen nähden. Asfalttikenttä on kuitenkin kokonaisuudessaan Joensuun Höyläyspalvelu Oy:n omassa käytössä eikä siten sovellu tällä hetkellä terminaalitoimintaan. Tempontie, Joensuu: Tempotiellä ei ole sopivia vapaita tontteja. Lisäksi läheinen asutus on rajoittava tekijä terminaalin perustamiseksi. Puumestarintie, Joensuu (Hammaslahti): Puumestarintien varressa on useita asfaltoituja ja sorapäällysteisiä kenttäalueita, jotka voisivat soveltua biopolttoaineterminaalitoimintaan. Kentät ovat kuitenkin yritysten omassa käytössä. Kiteen lentokentän alue: Kiteen lentokentän alueella voisi olla terminaalitoimintaan soveltuvaa alue, mutta ympäristöön ollaan suunnittelemassa moottoriurheiluun, ilmailuun, eläinharrastuksiin ja ampumiseen kytkeytyvää monitoimikeskusta. Biopolttoaineterminaali ei sovellu näihin kaavailuihin. Kevätnimi, Lieksa: Kevätniemen alueella on laajat asfalttikenttäalueet, mutta ne ovat Vapo Timber Oy:n ja Anaika Components Ltd Oy:n omassa käytössä. Kalattomantie 77, Outokumpu: Kalattomantie 77 on myynnissä kokonaispinta-alaltaan m 2 suuruinen teollisuusrakennus, jossa 2427 m2 lämmintä tilaa ja 543 m2 kylmiä varastotiloja ha:n tontilla runsaasti rakennusoikeutta jäljellä (pienteollisuusrakennusten korttelialue). Teollisuustie 6, Ilomantsi: Myytävänä peltiverhottu kaarihalli 20x60 m, korkeus 8m, tontti m 2. Yhteyshenkilö: Petri Purmonen, , petri.purmonen@luukku.com. Nurmeksen sahan alue, Nurmes. Vapo Timber Oy:n omistamalla saha-alueella on runsaasti asfalttikenttää, mutta se on yrityksen omassa käytössä. Onkamo, Tohmajärvi: Tohmajärven kunnalla on Onkamossa soveltuva sorakenttää, mutta lähellä sijaitsevan asutuksen vuoksi terminaalitoimintaa ei teknisen viraston näkemyksen mukaan haluta sijoittaa tälle alueelle.

18 18 Liite 1. Pohjois-Karjalan lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käyttö 2009 (lähde: Metla)

19 19 Liite 2. Linkkejä Pohjois-Karjalan teollisuustontteihin ja toimitiloihin Keski-Karjalan teollisuustontit Joensuun työpaikkatontit Outokummun Yrityskeskus Joensuun Seudun Kehittämisyhtiön (Josek Oy) toimitilarekisteri Lieksan Teollisuuskylä Oy Nurmeksen vapaat teollisuustontit Ilomantsin kiinteistöpörssi Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biostuli-hanke Projektipäällikkö Anssi Kokkonen Yliopistokatu 6, Joensuu (Metla-talo) Puh Sähköposti: anssi.kokkonen(at)pkamk.fi Projektiasiantuntija Jukka Väkeväinen Yliopistokatu 6, Joensuu (Metla-talo) Puh Sähköposti: jukka.vakevainen(at)pkamk.fi