Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma HYVÄKSYTTY HALLITUS. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma HYVÄKSYTTY HALLITUS. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä"

Transkriptio

1 Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma HYVÄKSYTTY HALLITUS Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

2 1. Työssäoppiminen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä... 3 Työssäoppimisen käsite... 3 Työssäoppimisen tavoitteet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä... 3 Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tietojärjestelmä: TOP-palvelu Työssäoppimiseen liittyvä lainsäädäntö, suositukset ja sopimukset... 4 Lainsäädäntö ja suositukset Työsuojelu työssäoppimisessa... 5 Työsuojeluvastuu... 6 Alle 18-vuotiaat opiskelijat Vakuutusturva työssäoppimisessa... 8 Tapaturmasuoja Työssäoppimisjaksojen ennakkosuunnittelu... 8 Työssäoppimisen suunnitelman laatiminen... 8 Tutkintokohtainen opetussuunnitelma... 8 Työssäoppimisjaksojen pituus... 9 Työssäoppimispaikat... 9 Oppilaitos työssäoppimispaikkana Työssäoppiminen ulkomailla Muulla tavalla hankittu työkokemus Työssäoppimisen sopimukset: Puitesopimus ja koulutussopimus Muut yhteiset toimintatavat ja menettelytavat Työssäoppimisen arviointi Opettajan tehtävät työssäoppimisessa Yhteistyö työelämän kanssa Opiskelijan valmennus työssäoppimisjaksolle Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaajan tehtävät Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Työpaikkaohjaajan merkitys oppimistapahtumassa Opiskelijoiden arviointi Opiskelija työssäoppijana Läsnäolo- ja osallistumisvelvollisuus Opiskelijan etuudet Opiskelijan vastuut Sopimusten noudattaminen ja asiallinen käyttäytyminen Opiskelutehtävien suorittaminen, itsearviointi ja yhteydenpito oppilaitokseen Työssäoppimisen kehittäminen Yhteistyörakenteet työ- ja elinkeinoelämän kanssa Oppilaitosten välinen alueellinen ja paikallinen yhteistyö Työpaikkaohjaajien ja opettajien koulutus Opetussuunnitelman kehittäminen, työssäoppiminen ja opettajien työelämäjaksot Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Arviointi ja parantaminen

3 1. Työssäoppiminen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Työssäoppimisen käsite Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää opetussuunnitelman mukaista käytännön opetusta. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, jolloin opiskeluaikana opiskellaan työelämässä vähintään 20 opintoviikkoa, poikkeuksena sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, jossa opiskellaan työelämässä vähintään 29 opintoviikkoa. Opintojen henkilökohtaistamisen ja ura- ja rekrytointinäkökulmista työssäoppimisen laajuus voi olla huomattavasti laajempikin. Työssäoppimisen tavoitteet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Opiskelijanäkökulma Tavoitteena on, että opiskelija oppii työpaikalla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta, joka on määritelty opetussuunnitelman perusteissa, sekä saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Työssäoppimisen järjestäminen tukee myös opiskelijan oppimisen ja opintojen henkilökohtaistamista. Työssäoppimisessa käytännön tekeminen ja kädentaidot pääsevät oikeuksiinsa ja opiskelijalle muodostuu käsitys työprosesseista. Työelämänäkökulma Työssäoppimisen tavoitteena on myös kehittää työ- ja elinkeinoelämän kanssa verkostoja ja kumppanuuksia, jotka varmistavat opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksissä ja muilla työpaikoilla. Yhteistyö avaa mahdollisuuksia myös laitteiden ja koneiden yhteiskäytölle sekä työnantajan henkilöstön koulutukselle, uusille työtavoille ja menetelmille. Työssäoppimisen tueksi ja koulutuksen laadun varmistamiseksi koulutamme kaikille työpaikoille työpaikkaohjaajat. Myös opettajien koulutuksessa työssäoppiminen ja työelämäyhteydet ovat painopisteenä. Henkilöstönäkökulma Yhteistyö työssäoppimisen toteuttamisessa työ- ja elinkeinoelämän kanssa tukee erityisesti opetushenkilöstön osaamisen ja opetusmenetelmien kehittämistä työelämälähtöisemmiksi, jolloin huomioidaan työelämän muutosten vaikutukset opetukseen ja opiskelijan oppimisprosessin tukemiseen: tiimityö, laadunhallinta, tehokkuus ja kilpailukyky, tietotekniikka ja automaatio sekä kansainvälisyys. Syventyvä yhteistyö näkyy uudistuvina opetusmenetelminä, vuorovaikutuskäytäntöinä, toimintatapoina ja kumppanuuksina. Organisaatio ja prosessinäkökulma Hyvin toteutettu työssäoppimisen järjestelyt tukevat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän perustehtävän toteuttamista eli kehitämme ammatillista osaamista työelämä- ja yksilölähtöisesti. Ammattiosaamisen näyttöjen onnistunut toteutus edellyttää työelämäsuhteiden syventämistä ja ammattiosaamisen näyttöjen sisällyttämistä osaksi toimivaa työssäoppimisen prosessia. Työssäoppimisen järjestämisessä noudatamme koulutuksen järjestäjän määrittelemiä periaatteita, jotka on esitetty koulutuksen järjestäjän työssäoppimisen 3

4 järjestämissuunnitelmassa. Työssäoppimisen järjestämistä ja kehittämistä koko kuntayhtymässä tukee yhteinen työssäoppimisen tietojärjestelmä eli nk. TOPpalvelu. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tietojärjestelmä: TOP-palvelu TOP-palvelu on internetissä toimiva tietojärjestelmä, jota voi käyttää ajasta ja paikasta riippumatta joko työpaikalla, oppilaitoksessa tai kotona. Yritysten edustajat voivat rekisteröityä palvelun käyttäjäksi. TOP-palvelu on työelämäyhteyksien kehittämisen väline, työssäoppimisprosessia tukeva tietojärjestelmä, joka mahdollistaa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kaikkien osapuolien osallistumisen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun, ohjaukseen, toteutukseen ja arviointiin. TOP-palvelu sisältää työssäoppimiseen liittyviä ohjeita, suunnitelmia, sopimuksia; puitesopimukset ja koulutussopimukset ja kontakteja työssäoppimispaikkoihin. Lisäksi palvelu sisältää muita asiakirjoja ja opiskelijoiden työssäoppimispäiväkirjoja, joihin opiskelijoilla on mahdollisuus kirjoittaa kunkin päivän kokemuksia. Päiväkirjaan voi lähettää merkintöjä myös tekstiviesteinä. TOP-palveluun tallentuu opiskelijan työssäoppimishistoria: jaksojen ajankohdat, suunnitelmat, oppimispäiväkirjat ja työssäoppimisesta yritysten kanssa tehdyt sopimukset. Opiskelijoiden ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat ja arvioinnit tallennetaan TOP-palveluun. TOP-palveluun laitetaan yrityskohtaisesti tietoja siitä, mihin, tutkinnon osaan vai koko tutkintoon yrityksen työssäoppimisympäristö soveltuu. erityisen tärkeää on kirjata yhdessä yrityksen edustajien kanssa kohta erityisehdot johon voidaan laittaa tietoja esim. työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Tietojen pohjalta voidaan etukäteen suunnitella opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kokonaisuus ja toteuttaminen. 2. Työssäoppimiseen liittyvä lainsäädäntö, suositukset ja sopimukset Lainsäädäntö ja suositukset Työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä säätelevät laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) muutoksineen sekä Opetushallituksen opetussuunnitelmaperusteista ammatillista koulutusta koskevat määräykset ja ohjeet. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämistä sivuavat myös useat muut lait ja asetukset, jotka koskevat mm. työturvallisuutta, työaikaa, työsopimusta ja opintotukea. Lisäksi niiden järjestämistä ohjaavat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset. Valtion, kuntien ja työelämän keskusjärjestöjen edustajien allekirjoittamassa suosituksessa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä sitoudutaan keskinäisen yhteistyön avulla mm. - hankkimaan riittävästi laadullisesti korkeatasoisia työpaikkoja työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä varten 4

5 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt toteutetaan pääsääntöisesti ilman työsopimussuhdetta eikä opiskelijalle tai työnantajalle tällöin makseta palkkaa tai korvausta. Suosituksen toimilla ei ole tarkoitus korvata yrityksen tai muun organisaation henkilöstöä eikä vaikuttaa olemassa olevan henkilöstön palvelusuhteisiin. LIITE 1: Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä, 3. Työsuojelu työssäoppimisessa Opiskelijalla on oikeus turvalliseen fyysiseen ja psyykkiseen opiskeluympäristöön oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikalla. Työssäoppimisjaksolla sovelletaan työturvallisuuslakia ja asetusta sekä työministeriön päätöksiä nuorten työntekijöiden suojelusta riippumatta siitä, onko opiskelija työsuhteessa vai ei. Ohjaava opettaja vastaa siitä, että kaikki työssäoppimisen osapuolet ovat tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahinkokorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työssäoppimisjaksoa oppilaitoksessa käydään läpi työturvallisuuteen liittyviä asioita sekä harjoitellaan turvallisia työtapoja ja suojaimien käyttöä. Jo ennen työn aloittamista työnantaja ja opiskelija varmistavat yhdessä, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Alle 18-vuotias työssäoppija tarvitsee erityissuojelua, eikä häntä saa käyttää työhön, jota ei pidetä nuorille sopivana. Asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) löytyy osoitteesta Asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007) löytyy osoitteesta Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 19 ). Työnantajalle tulee ilmoittaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta (asetus ammatillisesta koulutuksesta 603/2005, 5 ). Oppilaitos tai työpaikka tekee ilmoituksen työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle nuoren työssäoppijan käyttämisestä vaarallisiin töihin. Siitä kumpi ilmoituksen tekee, sovitaan työssäoppimisen järjestämistä koskevassa sopimuksessa. Jos työssäoppijalle sattuu työssäoppimispaikalla tai matkalla sinne tapaturma tai läheltä piti -tilanne, tulee hänen ottaa välittömästi yhteys työpaikkaohjaajan lisäksi ohjaavaan opettajaan. Koulutuksen järjestäjä on vakuuttanut työssäoppijan tapaturman varalta silloin, kun työssäoppiminen ei tapahdu työsuhteessa. 5

6 Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä. Työssäoppimisjaksolla tapahtunut vahinko korvataan vahingonkorvauslain mukaan. Vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta, silloin kun työpaikka vastaa työnjohdosta ja valvonnasta ja saa hyödyn opiskelijan työstä. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän opiskelijoiden vastuuvakuutusturva toimii EU-alueella siten, että se kattaa opiskelijan henkilökohtaisen korvausvastuun siinä tapauksessa, että hän on työssäoppimisjakson yhteydessä aiheuttanut työnantajalle taikka jollekin kolmannelle henkilö- tai esinevahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vakuutuksesta korvataan vahinko ainoastaan siltä osin, kun korvausta ei ole mahdollista saada muun vakuutuksen perusteella. Lisäksi edellytetään, että työssäoppimispaikalla on voimassa oleva puitesopimus työssäoppimisen järjestämisestä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa ja vahinkoilmoitus tehdään vakuutusyhtiön edellyttämässä määräajassa Työsuojeluvastuu Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan. Työnantajan vastuulla on, että työyksikön työsuojeluasiat ovat kunnossa. Esimies huolehtii, että opiskelija on perehdytetty työturvallisuuteen työturvallisuuslainsäädännön ja nuorista työntekijöistä annetun lain mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän on toimittava niin, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu myös työssäoppimisjaksojen aikana. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalla on riittävät perusvalmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Opiskelijan valmiuksia koskevan tiedon on välityttävä myös työpaikalle. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että työnantaja tuntee työturvallisuusvastuunsa ja on tehnyt työturvallisuuslaissa ( 10 ja 11) tarkoitetut työn vaaroja koskevat selvitykset. ( vrt. puitesopimus ja koulutussopimus) Nuorilla, kokemattomilla työntekijöillä tapaturmariski on merkittävästi korkeampi kuin kokeneilla ammattilaisilla. Kiire ja vaillinainen perehdytys lisäävät riskiä edelleen, samoin turvallisuusvastuun hämärtyminen työkohteissa, joissa työskentelee usean eri yrityksen henkilöstöä tai ammatinharjoittajia samoissa tiloissa. Tapaturmat olisivat useimmiten estettävissä rauhallisella harkinnalla ja huolellisella perehdytyksellä. Nuorelle ei tule osoittaa työtehtävää, jonka mahdollisiin riskeihin ja niiltä suojautumiseen häntä ei ole opastettu. Tapaturmariskien lisäksi pitää ottaa huomioon myös ammattitautien ja muiden työperäisten sairauksien riskeiltä suojautuminen, kuten esimerkiksi kemialliset ja biologiset altisteet oikea ergonomia suojainten oikea käyttö työperäisen stressin hallinta. 6

7 Näissä tehtävissä on erityisesti otettava huomioon, mitä nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa asetuksessa on säädetty. Terveellisten ja turvallisten työmenetelmien käyttö on helpointa opetella opiskelijana, jolloin työsuojelu kasvaa itsestään selväksi osaksi omaa ammattitaitoa. Kokeneen työtoverin ja esimiehen esimerkki on parasta terveys- ja turvallisuusvalmennusta, jonka myönteiset vaikutukset ulottuvat nuoren koko tulevaan työuraan, jopa kymmenien vuosien päähän. Hyvin hoidettu työsuojelu on myös työnantajan etu, koska työn laatu paranee ja poissaolokustannukset vähenevät. Alle 18-vuotiaat opiskelijat Alle 18-vuotiaiden työaikaan liittyy erityissäädöksiä. Nuoria kouluttavien ja työssäoppimisessa ohjaavien henkilöiden tulee perehtyä nuorten työsuojelun yksityiskohtiin. Jos kyse on työsuhteesta, myös työterveyshuollon järjestämisestä on huolehdittava. Yleensä käytännöllisessä harjoittelutyössä sattunut tapaturma korvataan työtapaturmana ja koulutuksen järjestäjä on vakuutuksenottaja. Vastuu turvallisuudesta ja perehdytyksestä on silti aina työnantajalla, jonka johdon ja valvonnan alaisena työtä tehdään. Alle 18-vuotiaiden suojelemiseksi heiltä on kielletty mm. yksintyöskentely tapaturmavaarallisissa töissä syöpäriskiä aiheuttavat työt räjähdysvaaralliset työt. Itä-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on myöntänyt PKKY:lle luvan poiketa asetuksessa nuorten työntekijöiden suojelusta (508/1986) 2 :m 1 momentin ja 2 momentin 1,3 ja 4 kohdan säännöksistä ammatilliseen koulutukseen liittyvästä työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta ja työharjoittelusta. Lupa koskee alle 18 vuotiaita lähihoitajakoulutuksessa ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja koulutuksessa olevia nuoria. omasta tai toisen turvallisuudesta vastaaminen. Tarkemmin ao. päätöksessä, joka löytyy TOP-palvelusta. Työpaikan esimies/työpaikkaohjaaja opastaa, valvoo ja suunnittelee työpaikalla myös työsuojeluasioita. Opiskelijalle tulee selvittää ennen työssäoppimisjaksoa ohjeiden, määräysten ja sopimusten noudattaminen varovaisuuden noudattaminen omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen vaaroista ilmoittaminen suojeluvälineiden käyttö oikeudet Opetushallitus on tuottanut aineiston työturvallisuudesta ammatillisessa koulutuksessa. Aineisto ja menettelyohjeet löytyvät osoitteesta jotka ovat otettavissa 7

8 käyttöön oppilaitoksissa. Aineistot löytyvät myös TOP-palvelusta. Aineistot ovat työssäoppimisen kaikkien osapuolten nähtävissä. 4. Vakuutusturva työssäoppimisessa Tapaturmasuoja Työssäoppimisjaksolla on voimassa koulutuksen järjestäjän/työpaikan tapaturmavakuutus, joka oikeuttaa tapaturmakorvaukseen työhön rinnastettavissa olosuhteissa. Säännösten (laki 1318/2002) mukaan korvataan myös käytännön opetukseen, työssäoppimiseen ja työharjoitteluun sekä näyttöjen ja näyttötutkinnon suorittamiseen liittyvillä siirtymisillä sattuneet tapaturmat, jotka sattuvat siirryttäessä välittömästi oppilaitoksesta tai asunnosta koulutuksen järjestäjän osoittamaan työssäoppimispaikkaan tai näyttöjen ja näyttötutkinnon suorittamispaikkaan. Tapaturmasuoja kattaa myös ulkomailla tapahtuvan tilapäisen, opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteiden mukaisen opetuksen ja työssäoppimisen. Vastuuvakuutus korvaa vahingon, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma, joka on välitön seuraus työssäoppijan toiminnasta. Vahingon kohteena voi olla työssäoppimispaikan omistama, sen hyödyksi käyttämä tai muutoin sen hallussa oleva omaisuus. Vakuutus on voimassa EU- alueella sekä Suomen lähialueilla. 5. Työssäoppimisjaksojen ennakkosuunnittelu Työssäoppimisen suunnitelman laatiminen Lähtökohtana työssäoppimisen suunnitelmassa on se, että oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Hyvin suunnitellussa ja toimivassa työssäoppimisen prosessissa opetussuunnitelman ja opintojen etenemisen pohjalta ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä päättelevät, millaisiin tehtäviin opiskelijalla on taidot ja kyvyt. Ennen työssäoppimisjaksoa opiskelijan tulee saada tarpeellinen valmennus työssäoppimisesta vastaavalta opettajalta. Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa on määritelty kunkin tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset. Näiden perusteella on laadittu tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ja oppilaitoskohtaiset tutkintojen toteuttamissuunnitelmat, joissa määritellään - periaatteet, joiden mukaan osa ammatillisten tutkinnon osan tavoitteista opiskellaan työpaikoilla - miten työssäoppimisen jaksot sijoitetaan tutkinnon kokonaisuuteen - millaisilla työpaikoilla tavoitteet voidaan saavuttaa (tutkintokohtainen) - miten ohjaus järjestetään (yleinen osa) - miten arviointi järjestetään (yleinen osa). 8

9 Työssäoppimisjaksojen pituus Tavoitteena ovat ammatin oppimisen ja hallinnan kannalta riittävän pitkät työssäoppimisen jaksot. Opintojen alussa jaksot voivat olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua jaksot ovat mahdollisimman pitkäkestoisia. Tällöin opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Opintojen henkilökohtaistamisen ja ura- ja rekrytointinäkökulmista työssäoppimisen laajuus ja jaksojen pituus voi olla huomattavasti laajempikin. Työssäoppimispaikat Työssäoppimispaikaksi sopii vain sellainen työpaikka, jolla on opetussuunnitelman perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi työpaikkaohjaajaksi (A 811/1998). Työpaikka päättää aina työssäoppimaan tulevista opiskelijoista ja sopii oppilaitoksen kanssa valintamenettelystä. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt pyritään järjestämään niin, etteivät ne aiheuta rahaliikennettä oppilaitoksen ja työpaikan välillä. Oppilaitos nimeää ohjaavan opettajan, joka valmentaa opiskelijan työssäoppimisjaksolle sekä antaa työpaikalle tarpeelliset tiedot opiskelijan saamasta opetuksesta ja työvalmiuksista. Työpaikka puolestaan nimeää työpaikkaohjaajan, joka toimii työpaikan edustajana työssäoppimisjakson suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Työssäoppiminen on opiskelua ja työssäoppimisesta sovittaessa oppimistavoitteet ovat ensisijaisia. Mikäli työpaikalla ei ole mahdollisuutta järjestää tarvittavaa työvaatetusta tai suojavälineitä, opiskelija käyttää omia tai oppilaitoksen työvaatteita ja/tai -välineitä työssäoppimisen aikana. Jos opiskelijan edellytetään käyttävän henkilökohtaisia työvaatteita ja/tai -välineitä, siitä mainitaan opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöä koskevissa suunnitelmissa (koulutussopimus ja ammattiosaamisen näyttösuunnitelma). Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan työpaikkakohtaisesti. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu vaatii niin työpaikkaohjaajalta kuin opettajaltakin työpaikan toimintojen ymmärtämistä myös siitä näkökulmasta, millainen oppimisympäristö se on. Jos työpaikka oppimisympäristönä tukee oppimista, ohjauksen tarve vähenee ja opiskelijan työ on helposti kytkettävissä organisaation muuhun toimintaan. Työssäoppimispaikoiksi tulisi valita ensisijaisesti sellaisia oman alansa kehittyviä työpaikkoja, joihin opiskelijoillamme on mahdollisuus pitkällä aikavälillä työllistyä. Asetuksen mukaan työssäoppimispaikaksi soveltuu työpaikka, jolla on - käytettävissä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa - tarpeellinen työvälineistö - valmiudet taata opiskelijan oikeus turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön 9

10 - ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi työpaikkaohjaajaksi. - lisäksi työssäoppimispaikassa tulisi olla mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä. Hyvin suunniteltu ja selkeästi määritelty työssäoppimisjakso motivoi opiskelijaa ja auttaa työpaikkaa jakson toteuttamisessa. Opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmiin kirjataan, mitä juuri tämä opiskelija tällä jaksolla ja tässä työpaikassa pyrkii oppimaan ja näyttämään. Tavoitteet määritellään niin konkreettisesti, että kaikki osapuolet tietävät, mitä tavoitellaan ja mitä opiskelijan tulee osata työssäoppimisjakson päätyttyä. Työajat ovat pääsääntöisesti työaikalaissa ja nuorista työntekijöistä annetussa laissa säädetyn mukaiset. Niistä voi poiketa opetuksellisista syistä. Työssäoppiminen on ensisijaisesti opiskelua, jossa tavoiteena on oppia. Työaika määritellään työssäoppimisesta tehtävässä koulutussopimuksessa. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan. Lähtökohtana on, ettei työaika ylitä työaikalain ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksissä määriteltyjä. Tästä poikkeaminen edellyttää opetuksellisia perusteluja. Jos alalla on käytössä työvuorolista, opiskelija merkitään työvuorolistaan kuten muutkin työntekijät. Sopimukseen kirjataan työajan lisäksi viikonlopputyöt, päivystykset ja muut sellaiset ajat, kun ne ovat oppimisen kannalta välttämättömiä. Työssäoppiminen toteutetaan pääsääntöisesti oppilaitoksen lukuvuoden aikana, jolloin työssäoppimisen ohjaus, arviointi ja muu oppilaitoksen ja työpaikan välinen yhteistyö on parhaiten järjestettävissä. Kesätyö ja ennen opintoja hankittu työkokemus voidaan hyväksyä työssäoppimiseksi osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyllä, mikäli arviointikriteerit täyttyvät. Oppilaitos työssäoppimispaikkana Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan opiskelija voi suorittaa ammatillisiin opintoihin sisältyvän työssäoppimisen myös oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin, jos työssäoppimisjaksoja ei erittäin painavista syistä johtuen voida järjestää työpaikalla. Tällaiset tilanteet kirjataan työssäoppimisen järjestämisen periaatteisiin ja toimintatapoihin. Esimerkkeinä erittäin painavista syistä voidaan mainita se, että työssäoppimispaikka ei täytä työturvallisuuden vaatimuksia tai että työssäoppimisjakson aikana työpaikan toiminta on keskeytynyt lomautuksen tai jonkin muun syyn takia. Poikkeus tapauksesta on kyse myös silloin, kun opiskelija terveydellisistä syistä tarvitsee sellaista tukea ja ohjausta, ettei hän voi mennä työpaikalle, tai kun jokin estää häntä lähtemästä vieraalle paikkakunnalle. Tällöinkin tulee selvittää mahdollisuus toteuttaa työssäoppiminen esim. oman koulutuskuntayhtymän toisessa yksikössä. Työssäoppiminen ulkomailla Työssäoppimisen jakso tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä on etukäteen sovittu. Opiskelijaa tuetaan tähän sekä oppilaitoksen toteuttamalla etukäteisvalmennuksella että taloudellisesti. TOP-palvelu sisältää tukimateriaalia ao. tarkoitukseen. Kansainväliseen työssäoppimiseen sovelletaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kansainvälisyysstrategiaa. Jokaisessa 10

11 oppilaitoksessa toimii kv-vastaava, jonka tehtävänä on tiedottaa kv-asioista. Niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin työssäoppimispaikkojen laadunvarmistus on opettajan vastuulla ja varmistus tulee tehdä ennen kuin sopimukset allekirjoitetaan. Sopimukset kirjataan TOP-palveluun. Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden valintakriteerit on kuvattu opiskelijan oppaassa. Oppilaitoksen johto päättää lähtijöistä opiskelijan kirjallisen hakemuksen perusteella. Ohjaava opettaja huolehtii opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmista sekä yhteydenpidosta työpaikalle ja opiskelijaan samalla tavalla kuin kotimaisessakin työssäoppimisessa. Ohjaavan opettajan tehtävänä on sopia, miten ohjaus ja arviointi toteutetaan esimerkiksi yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Ohjaava opettaja huolehtii myös siitä, että opetussuunnitelmasta opiskelijan suunnitelmaan johdetut tavoitteet saavutetaan niin hyvin kuin mahdollista. Kuntayhtymä on vakuuttanut ulkomailla opiskelun, työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt kotimaan oloja vastaavalla tavalla. Opiskelijoita ei ole vakuutettu matkustaja- eikä matkatavaravakuutuksella. Siksi on välttämätöntä, että ulkomailla tehtäviä työssäoppimisjaksoja varten opiskelija ottaa henkilökohtaisen matkavakuutuksen. Europassi-liikkuvuustodistus on työkalu, jonka alle on kerätty kansainvälisissä vaihdoissa tarvittavat asiakirjat. Europassi numerot saa Hilkka Tolvaselta yhteisistä palveluista. Alaikäisen kv-työssäoppimisjaksolle lähtijän kohdalla on huomioitava, että hän ei ole oikeustoimikelpoinen ja sopimukset on tehtävä huoltajien kanssa. Muulla tavalla hankittu työkokemus Muulla tavalla hankittu työkokemus esim. kesätyö, voidaan hyväksyä määrätyissä tapauksissa työssäoppimiseksi, jos niiden sisällöt ovat opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia. Jotta työssäoppimisen vaatimukset voitaisiin ottaa huomioon, opiskelijan tulee sopia asiasta ennakkoon oppilaitoksen ja opettajan kanssa. Kesätyö tai osa siitä voi olla joissain tapauksissa työssäoppimista, jos siitä sovitaan etukäteen oppilaitoksen kanssa. Työtehtävien edellytetään tällöin aina vastaavan opetussuunnitelman ja työssäoppimisen tavoitteita. Nämä poikkeukselliset tavat työssäoppimisen suorittamiseksi edellyttävät erityisen huolellista suunnittelua muun muassa senkin vuoksi, että on selvitettävä, kuinka ohjaus järjestetään oppilaitoksen rytmistä poikkeavaan aikaan ja etäisyyksistä johtuen. kts. tarkemmin arviointisuunnitelmasta Työssäoppimisen sopimukset: Puitesopimus ja koulutussopimus Työssäoppimisen järjestämisestä sovitaan työpaikan ja oppilaitoksen kesken laadittavilla kirjallisilla sopimuksilla. Puitesopimuksella tarkoitetaan yritysten tai organisaatioiden välistä pitkäkestoista sopimusta siitä, että organisaatio toimii Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opiskelijoiden työssäoppimispaikkana sopimuksessa nimettyjen tutkintojen osalta. Puitesopimuksessa sovitaan peruslinjoista työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa. Jokaista työssäoppimisjaksoa varten laaditaan lisäksi 11

12 koulutussopimus, jossa tarkemmin määritellään työssäoppimisjakson kesto, tavoitteet ym. käytännön asiat jakson toteuttamisesta. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt toteutetaan työpaikan ja oppilaitoksen keskenään tekemän kirjallisen sopimuksen perusteella (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ ), jonka sisällöstä on säädetty asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (811/1998, 5 ). Sopimus tehdään aina ennen jaksoa tai ammattiosaamisen näyttöä. Puitesopimus tehdään yleensä toistaiseksi voimassaolevaksi ja sen tavoitteena on yhteistyön jatkuvuus. Siinä sovitaan niistä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisistä asioista, jotka koskevat kaikkia toteutuvia työssäoppimisjaksoja ja ammattiosaamisen näyttöjä. Sopimus vahvistaa myös, että työpaikka soveltuu sopimuksessa nimettyjen tutkintojen työssäoppimis- ja/tai näyttöpaikaksi. Lain (630/1998,601/2005) ja asetuksen (811/1998, 603/2005) mukaan työssäoppimisen sopimuksissa on sovittava - osapuolten tehtävistä - opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä - työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista - työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista - työssäoppimisen keskeisistä sisällöistä - työssäoppimisen kestosta ja ajoituksesta - kunkin työssäoppimisjakson tavoitteet - oppimistehtävät - työssäoppimisjakson kesto - työssäoppimisjakson ajoitus - opiskelija-arvioinnin menettelytavat - ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta Puitesopimukset allekirjoittavat pääsääntöisesti PKKY:n maakunnallisten opintoalatiimien vetäjät. Jos puitesopimus koskee useampaa tutkintoa ja/tai koulutusalaa, niin sopimuksen allekirjoittaa kehitysjohtaja tai hänen varahenkilö. Allekirjoitetut puitesopimukset arkistoidaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteisiin palveluihin. Koulutussopimukset allekirjoittavat ohjaava opettaja, opiskelija ja työpaikkaohjaaja. Sopimukset laaditaan aina TOP-palvelua apuna käyttäen. Työssäoppimisen suunnittelu ja ohjaus Työssäoppimisjakson onnistumisen edellytys on hyvä ja taitava ohjaus. Jos ohjaus hoidetaan huonosti, ei työssäoppiminen tuota kummallekaan osapuolelle tarkoitettua hyötyä ja osaamisen lisäämistä. Työssäoppimisen tavoitteena on yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Onnistuneen ohjauksen myötä sekä opiskelijalle että työpaikalle muodostuu myönteinen kuva työssäoppimisesta. Ohjaukseen panostaminen helpottaa molempien osapuolien kommunikointia ja luo säännöt ja turvallisuutta työssäoppimisjaksolle. Työssäoppimisen ohjaavan opettajan tehtävänä on varmistaa se, että opiskelija käy yhdessä työpaikan työpaikkaohjaajan 12

13 kanssa vuoropuhelua ko. työpaikan toimintaa ohjaavista arvoista ja pelinsäännöistä. Muut yhteiset toimintatavat ja menettelytavat Ruokaraha Työssäoppimisen ateriakorvaus on alkaen 3,50 euroa niillä, joille kuuluu yksi maksuton ateria päivittäin ja 5,30 euroon niillä, joille kuuluu useampi maksuton ateria päivittäin. Ateriakorvaus maksetaan käytännön järjestelyistä johtuen työssäoppimisjakson jälkeen. Ulkomaisessa työssäoppimisessa ateriakorvaus on opiskelijan kanssa sovittu prosenttiosuus verohallinnon määrittelemästä kohdemaan päivärahasta. Opiskelijoiden ruokaraha maksetaan Travel-matkustuksenhallintaohjelmistoa käyttäen. 6. Työssäoppimisen arviointi Oppilaitoksen ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan opiskelijan arvioinnin järjestämisestä. Arviointi tapahtuu suhteessa opetussuunnitelmassa esitettyihin työssäoppimisen tavoitteisiin, jotka on määritelty täsmällisesti ja konkreettisesti osaamisen tavoitteina. Tavoitteet määritellään siten, että sekä opiskelija että työpaikkaohjaaja ymmärtävät, mitä kuuluu osata työssäoppimisjakson päätyttyä. Opiskelijan ja työpaikan ohjaajan on ennakolta tiedettävä, millaista osaamista kiitettävä, hyvä ja tyydyttävä osaaminen edellyttää. Tarkemmin työssäoppimisen arvioinnin toteuttamisesta PKKY:n arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa. 7. Opettajan tehtävät työssäoppimisessa Yhteistyö työelämän kanssa Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ja oppilaitoskohtaiset tutkintokohtaiset toteuttamissuunnitelmat, työssäoppiminen sekä näihin liittyvä arviointi tulee valmistella yhdessä työelämän kanssa. Jotta yhteistyö onnistuisi, kummankin osapuolen on tunnettava toistensa toiminta riittävällä tasolla. Opettajan kannalta tämä merkitsee osaamisvaatimusten kasvamista mm. seuraavilla alueilla: - työelämän ja ammattitaitovaatimusten muutossuuntien tuntemus - alueellisen ja paikallisen elinkeino- sekä muun työelämän tuntemus - oman ammattialan ajantasainen teoreettinen ja käytännön tuntemus - kyky suunnitella, kehittää sekä arvioida työelämälähtöistä koulutusta yhteistyössä työelämän edustajien kanssa - opetuksen mielekäs toteuttaminen oppilaitoksen ja työpaikan kesken - monimuotoisten opiskelutapojen soveltaminen erilaisiin ympäristöihin Opettajan ammattitaidoissa korostuvat neuvottelu-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä hänen kykynsä markkinoida omaa oppilaitostaan, ammatillista koulutusta sekä työssäoppimista. 13

14 Työssäoppiminen kehittyy opettajan ja mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijan sekä työyhteisön yhteisestä halusta suunnitella oppimisen sisältöjä ja toteutusta. Ennakkosuunnittelulle tulee varata tarpeeksi aikaa, jotta aikatauluttaminen työssäoppimisjaksojen ja oppilaitoksessa annettavan opetuksen välillä onnistuu. Myös arviointiin ja palautteen antamiseen tulee kiinnittää jo suunnitteluvaiheessa huomiota, jotta niistä tulisi järjestelmällisiä. Opiskelijan valmennus työssäoppimisjaksolle Ennen työssäoppimisjaksoa opiskelijaa tulee valmentaa työssäoppimisjaksoa varten. Valmennus toteutetaan pääosin osin oppimistehtävinä, joiden avulla opiskelija laatii jo omaa työssäoppimissuunnitelmaansa opettajan ja työpaikan tukemana. Opiskelijan valmentautumiseen työssäoppimisjaksolle kuuluvat seuraavat asiat: - työssäoppimisen jakson tavoitteiden määrittely opetussuunnitelman pohjalta ja työpaikan mahdollisuudet huomioon ottaen - tarkennettu työssäoppimissuunnitelman laadinta tavoitteiden pohjalta - opiskelijan perehdyttäminen arviointiin, arvioinnin kriteereihin ja itsearvioinnin merkitykseen - oppimistehtävien määrittely: oppimispäiväkirja, portfolio, oppimisalusta tms. - työpaikan pelisäännöt, mm.: työpaikalla noudatettavat työajat, poissaoloista ilmoittaminen työpaikalle, käyttäytyminen, pukeutuminen - työturvallisuuteen liittyvät asiat - tietosuojaan liittyvät asiat - vastuut ja velvollisuudet (salassapitovelvollisuus) - valmentaa opiskelijat ja työpaikkaohjaajat TOP-palvelun käyttäjiksi Lisäksi työssäoppimisesta vastaavan opettajan tulee - perehtyä alan työpaikkoihin siten, että kykenee ohjaamaan opiskelijaa oikeaan työssäoppimispaikkaan - varmistua paikkojen soveltuvuudesta työssäoppimiseen - suunnitella yhdessä opiskelijan ja työpaikkakouluttajan kanssa työssäoppimisen toteutus siten, että työtehtävät vastaavat jakson tavoitteita ja laatia oppimista tukevat oppimistehtävät - huolehtia siitä, että työpaikkaohjaaja saa tarvitsemansa tiedon opiskelijan saamasta opetuksesta ja työelämävalmiudesta - selventää opiskelijalle osapuolten roolit - antaa opiskelijalle hänen tarvitsemansa tuki ja ohjaus - osallistua opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin - olla sekä opiskelijan että työpaikkaohjaajan tavoitettavissa Työturvallisuuslain ja työsuojeluohjeiden asiat on opetettava oppilaitoksessa ja työpaikalla niin, että opiskelija omaksuu ne kuten työntekijätkin. Ennen työssäoppimisjaksoa opettajan on varmistettava, että opiskelijan valmiudet ja työpaikan olosuhteet ovat sellaiset, että opiskelijan oikeus turvalliseen työhön ja 14

15 opiskeluun toteutuvat myös työssäoppimisjaksolla. Opetushallituksen johdolla on laadittu tutkintokohtaisia työturvallisuusoppaita, jotka löytyvät sähköisessä muodossa TOP-palvelusta. Ne ovat työssäoppimisen kaikkien osapuolten nähtävissä. 15

16 8. Ammattiosaamisen näytöt Toimielin L 601/2005, 25a :ssä säädetään ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavasta toimielimestä mm: Toimielin hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä maakunnalliset ammatillisen koulutuksen ohjausryhmät (16 kpl) toimivat toimieliminä oman alansa tutkintojen osalta. Yksi ohjausryhmistä (kone-, metalli- ja muovialan ohjausryhmä) hoitaa laissa säädettyyn arvioinnin oikaisuun liittyvät asiat. Ohjausryhmät ovat yhteiset Ammattiopisto Luovin kanssa niiden tutkintojen osalta, joilla Ammattiopisto Luovi järjestää opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta. Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteet Näytöillä tarkoitetaan koulutuksen aikana työelämän kanssa yhteistyössä järjestettäviä opinnäytteitä, joissa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämässä tarvittavan ammattitaidon. Näyttöjen tavoitteena on varmistaa työelämässä tarvittavan ammattitaidon saavuttaminen sekä opiskelija-arvioinnin yhtenäistäminen ja saada työelämän edustajat mukaan ammattitaidon arviointiin. Opetussuunnitelmien kehittäminen siten, että niissä määritellään ammatilliset tavoitteet ja arviointikriteerit nykyistä täsmällisemmin työelämässä tarvittavana osaamisena. Ammattiosaamisen näytöt on suunniteltava, toteutettava ja arvioitava oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa hyödynnetään tutkintokohtaisia perusteita. Ammattiosaamisen näytöt PKKY:ssä Maakunnalliset ammatillisen koulutuksen ohjausryhmät päättävät / hyväksyvät opetussuunnitelman tutkintokohtaiseen osaan sisältyvän ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelman. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa ohjausryhmä ottaa kantaa ammattiosaamisen näytön arvioitsijoihin, näyttöympäristöihin ja hyväksyvät mahdolliset paikalliset näyttöaineistot. Tutkintokohtaisesti hyväksyttävissä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmissa päätetään toimintatapa, miten opettajat ja työelämän edustajat osallistuvat näytön vastaanottoon. Työelämäsuhteiden kehittämisen ja 16

17 monipuolisen arvioinnin kannalta on suotavaa, että ammattiosaamisen näyttöjen seurantaan ja arviointiin osallistuisivat sekä opettajat että työpaikan edustajat jossakin näytön vaiheessa joko yhdessä tai erikseen. Arviointikeskusteluun osallistuvat aina opettaja, opiskelija ja työelämän edustaja, jos hän on osallistunut arviointiin, (esim. jos näyttö on tapahtunut oppilaitosympäristössä ja työelämän edustaja on ollut arvioimassa/seuraamassa näyttöä). Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla ammattialan asiantuntijoita. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa päätetään toimintatapa näyttöympäristön valintaan. Koska ammattiosaamisen näytöt ovat pääsääntöisesti osa hyvin toimivaa työssäoppimisen prosessia, ammattiosaamisen näytöt suoritetaan myös pääsääntöisesti työssäoppimispaikoilla. Kuitenkin tutkintokohtaisesti on selvitettävä, mitkä opintokokonaisuudet näytetään ensisijaisesti työpaikalla työssäoppimisen yhteydessä ja mitkä näytöt voidaan tarvittaessa suorittaa oppilaitosympäristössä. Näyttöympäristön valintaan vaikuttavat opiskelijan työssäoppimispaikan oppimisympäristön laatu; toiminta, tilat, koneet, laitteet ja henkilöstö ja opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, joissa on huomioitu näyttöympäristön valintaan vaikuttavat henkilökohtaiset ominaisuudet ja tarpeet. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa päätetään tutkintokohtaisesti paikallisten näyttöaineistojen käyttämisestä (ohjausryhmien hyväksymiä.) Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi Näyttöjen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin lähtökohtina ovat opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimukset. Näytöt liittyvät kiinteästi koulutukseen ja opiskelija osallistuu niihin osana koulutusta. Näytöillä arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten saavuttamista ja niissä mitataan sekä alan perusosaamista että koulutusohjelman erikoisosaamista. Ammattiosaamisen näyttö on annettava kaikista ammatillisten opintojen tutkinnon osista, myös ammatillisiin opintoihin sisältyvistä muista valinnaisista opinnoista, jos ne ovat ammatillisia. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan tai osasta tutkinnon osaa. Yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista ei anneta erillisiä näyttöjä. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä näyttö voidaan antaa myös vapaasti valittavista opinnoista, mikäli ne ovat ammatillisia opintoja. Ammattiosaamisen näyttö on arvioitava arvioinnin kohteittain. Sen lisäksi, mitä edellä on laissa ja asetuksessa on säädetty, opiskelijan arvioinnin tulee olla laadullista eli opiskelijan osaamista on verrattava tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin on perustuttava opettajan ja työelämän edustajan arviointiin sekä opiskelijan itsearviointiin ja näihin perustuvaan arviointikeskusteluun. 17

18 Näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla ammattialan asiantuntijoita. Ammattiosaamisen näytöt on ajoitettava koko koulutuksen ajalle niin, että opiskelijalla on ollut mahdollisuus oppia näytössä arvioitava osaaminen ennen näyttöä. Opiskelijalle on annettava mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella. Toimielimen hyväksymässä näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa tulee ilmetä, miten työssäoppimisjaksojen aikana on mahdollista suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä. Opiskelijan tulee voida suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla, ja siitä on sovittava etukäteen. Opiskelijan tulee saada riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Ammattiosaamisen näyttö osana työssäoppimista Ammattiosaaminen näyttö on arviointimenetelmä, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelmassa määritellyn, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Se on tarkoituksenmukaisinta aina kun se on mahdollista toteuttaa työssäoppimisjaksoilla. Opiskelija tekee näytön aikana samoja työtehtäviä kuin työssäoppimisjaksollaan muutenkin tekisi. Ohjaavan opettajan tehtävänä on perehdyttää opiskelija ja työpaikkaohjaaja ammattiosaamisen näytön arviointiin. Ohjaavan opettajan tehtävänä on varmistaa myös opiskelijan osaaminen ennen ammattiosaamisen näyttöön osallistumista, sillä opiskelijalla tulee aina olla mahdollisuus oppia asia ennenkuin hän sen näyttää. Näytön aikana opiskelija voi myös kysyä neuvoja tai arvioija voi opastaa häntä (ohjauksen määrä näytön aikana otetaan arvioinnissa huomioon). Ammattiosaamisen näyttöjä annetaan kaikista tutkinnon ammatillisista tutkinnon osista ja ne sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Näyttöjen määrä vaihtelee tutkinnoittain. Suoritettuaan hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot ja ammattiosaamisen näytöt, opiskelija saa tutkintotodistuksen, joka sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Arvioinnin dokumentointi ja arviointiaineiston tallentaminen Ohjaava opettaja tallentaa ammattiosaamisen näyttöä koskevat tiedot ja arvosanat tutkinnon osittain ja arvioinnin kohteittain eriteltyinä TOP-palveluun. Arvosana tulee aina perustella. Koulutuksen järjestäjä vastaa ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista ja todistuksista sekä arviointiaineiston säilyttämisestä. Kaikki opiskelijan arviointia koskevat aineistot säilytetään vähintään ½ vuotta opiskelijan valmistumisen jälkeen. Koulutussopimukset säilytetään kaksi vuotta opiskelijan valmistumisen jälkeen. Päättötodistukseen tuleva tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön ja sitä täydentävän muun osaamisen arvioinnin perusteella. Muuta arviointia ei välttämättä tarvita, mikäli tutkinnon osan keskeinen osaaminen on pystytty näyttämään riittävän laaja-alaisesti. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa 18

19 kuvataan tutkinnon osittaittain, mitä arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä ja mitä muuten sekä mikä on näytön ja muun arvioinnin välinen suhde, kun opiskelijalle annetaan päättötodistukseen tuleva tutkinnon osan arvosana. 9. Työpaikkaohjaajan tehtävät Työpaikkaohjaajan valitsee työpaikka, ohjaavan opettajan oppilaitos. Heidän ja opiskelijan yhteistyöstä ja suunnittelusta riippuu, kuinka onnistuneita työssäoppimisjaksoista tulee. Työpaikkaohjaaja on opiskelijalle tärkein yrityksen edustaja. Pienilläkin työpaikoilla tulisi olla työpaikkaohjaajan tehtävään nimetty henkilö. Työpaikkaohjaajan tulee olla ammattitaitoinen ja motivoinut koulutustehtäväänsä. Oppilaitokset järjestävät työpaikkaohjaajille koulutusta. Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Opiskelija on perehdytettävä työpaikkaansa aivan kuten muutkin työntekijät. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijan tulee saada tuntuma paitsi omaan työhönsä, myös muualla yrityksessä tehtävään työhön sekä kokonaisuuteen. Siihen häntä perehdyttävät esimies, työpaikkaohjaaja ja lähimmät työtoverit. Perehdyttäminen koskee esimerkiksi seuraavia asioita: - työpaikan toimintaa ohjaavat pelinsäännöt ja arvot - työajat, poissaoloilmoituskäytäntö - työyhteisön jäsenet - ohjeet, määräykset ja sopimukset ja niiden noudattaminen - työpaikan ensiaputoiminta ja työsuojelutoiminta - työssäoppimistyöpaikan tiedot, kuten omistaja, henkilökunta, tuotanto- ja talousasiat, palkkaus- ja lomajärjestelmä, luottamusmiesjärjestelmä, työterveyspalvelut, työsuojeluorganisaatio ja ay-toiminta - turvallisuus-, ympäristö- ja laatujärjestelmät ja niiden vaatimukset työhön - työn ja työyhteisön kehittämisohjelmat, esim. tiimityö, kansainvälisyys Hyvin hoidettu perehdyttäminen luo myönteisen asenteen tulijassa sekä auttaa häntä pääsemään työtehtäviin kiinni mahdollisimman nopeasti. Hyvä perehdyttämisohjelma edistää opiskelijan mahdollisuuksia onnistua ja lisää työmotivaatiota sekä kiinnostusta alaa kohtaan. Työpaikkaohjaajan merkitys oppimistapahtumassa Työpaikkaohjaajan on otettava huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiudet suoriutua työssäoppimistehtävistä. Opiskelija ei ole alan ammattilainen, vaan hänen tulee saada ammattinsa osaavan henkilön tukea työtehtävissään. Perusteellinen tutustuminen opiskelijaan ja hänen taustoihinsa edesauttaa hyvin sujuvaa työssäoppimista. Ohjaajan perehdyttäminen työssäoppimisen tavoitteisiin ja arviointiohjeisiin edesauttaa opiskelijan tavoitteiden saavuttamista, helpottaa/auttaa 19

20 työpaikkaohjaajaa antamaan opiskelijalle tavoitteiden mukaisia työssäoppimis- ja työtehtäviä sekä arvioimaan opiskelijan kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista Opiskelijoiden arviointi Työpaikkaohjaaja osallistuu opiskelijoiden arviointiin. 10. Opiskelija työssäoppijana Läsnäolo- ja osallistumisvelvollisuus Opiskelijan tulee osallistua työssäoppimiseen osana opetusta, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan etuudet Työssäoppimisen aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset etuudet, kuten ruokailun ja mahdollisia matkakustannuskorvauksia. Työnantajan ja opiskelija voivat myös tehdä työsopimuksen ja opiskelija voi jakson aikana saada palkkaa. Mahdollinen palkka voi vaikuttaa opintotuen määrään. Opiskelijalle kuuluu ruokailu myös työsopimussuhteessa tapahtuvassa työssäoppimisessa. Muista työoloja koskevista asioista sovitaan työpaikka- ja oppilaitoskohtaisesti. Opiskelijan vastuut Sopimusten noudattaminen ja asiallinen käyttäytyminen - noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä - tehdä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät ja noudattaa työssäoppimissopimuksessa sovittuja asioita - korvata aiheuttamansa vahinko, mikäli kyseessä on tahallinen vahinko, ei kuitenkaan lievissä tuottamuksissa - noudattaa salassapitovelvollisuutta ja - ymmärtää luottamuksellisten asioiden salassapidon merkityksen - noudattaa työpaikan tai muita sovittuja työaikoja - ilmoittaa poissaoloista työpaikalle ja sovitun käytännön mukaisesti opettajalle - noudattaa työpaikan käyttäytymisohjeita Opiskelutehtävien suorittaminen, itsearviointi ja yhteydenpito oppilaitokseen - suorittaa työpaikkaohjaajan ja opettajan antamat tehtävät - pitää sovitulla tavalla yhteyttä opettajaan - arvioi omaa osaamistaan ja edistymistään annettujen ohjeiden mukaisesti 11. Työssäoppimisen kehittäminen Yhteistyörakenteet työ- ja elinkeinoelämän kanssa 20

21 Yhteistoiminnassa työpaikkaohjaajien kanssa tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin laaditaan tarkennetut suunnitelmat työssäoppimisen toteuttamisesta osana opintoja. Oppilaitosten välinen alueellinen ja paikallinen yhteistyö Työssäoppimisjaksojen ajankohdat suunnitellaan ensisijaisesti oppilaitosten / tutkintojen kesken siten, ettei synny päällekkäisyyksiä. Maakunnalliset opintoalatiimit ja oppilaitosten työssäoppimisen ohjaajat vastaavat koordinoinnista. TOP-palvelu sisältää jatkossa työvälineen, jonka avulla sisäinen koordinaatio on mahdollista toteuttaa. Työpaikat voivat hyödyntää aikataulutusta kun ne suunnittelevat omalta osaltaan työssäoppimisen käytännön toteuttamista. Työpaikkaohjaajien ja opettajien koulutus Kehittämisasiakirjassa olemme asettaneet tavoitteeksi, että koulutamme kaikille työssäoppimispaikoille työpaikkaohjaajat. Jotta varmistamme työpaikkaohjaajien pätevyyden, koulutusta kehitetään entistä monimuotoisemmaksi, jotta se olisi mahdollisimman monien saavutettavissa. Koulutusta voidaan ja tulee järjestää työpaikka-, opettaja-, oppilaitos- ja tutkintokohtaisesti. Työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältö tulee vastata vähintään OPH:n laatiman 2 ov laajuisen työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältöjä. Opetussuunnitelmasta löytyy sähköinen versio TOP-palvelusta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on otettu käyttöön jalkautumisen malli työpaikkaohjaaja koulutukseen. Opettajien osaamisen kehittämiseksi opetushallitus on vahvistanut 15 opintoviikon Työelämäosaamisen opinnot koulutusohjelman, johon opettajia kannustetaan osallistumaan. Koulutusohjelma sisältää työssäoppimisen ja näyttöjen kehittämistä, opettajien työelämäjaksoja ja alakohtaisia työelämälähtöisiä kehittämisprojekteja. Pohjois-Karjalan Kesäyliopisto järjestää em. OPH:n resursoimaa opettajien ammatillista täydennyskoulutusta. Opetussuunnitelman kehittäminen, työssäoppiminen ja opettajien työelämäjaksot Kehittämisasiakirjassa olemme sitoutuneet, että jokainen vakinainen opettaja ja kouluttaja käyvät strategiajakson aikana työelämäjaksolla. Työelämäjaksojen tavoitteena on saada laadullista ennakointitietoa opettajan/ kouluttajan oman työn ja organisaation toiminnan kehittämiseen. Työelämäjaksoilla saadaan tietoa alan työelämästä, työmenetelmistä, käytettävästä teknologiasta, työn organisoitumisesta ja alan toimintaympäristöstä. Samalla saadaan kuva siitä, miten ko. alan työtehtävät ovat kehittymässä, työelämän odotuksista ammatillista koulutusta kohtaan ja työelämän odotuksista valmistuvan opiskelijan ammattitaidosta sekä voidaan arvioida omaa osaamista ja osaamisvajeita tämän ammattitaidon opettajina oppilaitoksissa. 21

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus TYÖPAIKKAOHJAAJA momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältö Työssäoppiminen ja ammatillinen koulutus Ammattiosaamisen näytöt Työssäoppiminen käytännössä ja osapuolten

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

OPAS. Työssäoppimisen. työpaikalle

OPAS. Työssäoppimisen. työpaikalle OPAS Työssäoppimisen työpaikalle SISÄLTÖ Lukijalle 1. TYÖSSÄOPPIMINEN TYÖPAIKALLA ON OSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA... 4 Mitä on työssäoppiminen? Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää Työssäoppimisella ja

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO)

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\) Tavoitteet /tulokset Suunnittele Toteuta

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015 Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli Vastuut toimijoiden kesken 2 + 1 malliin siirtymisen edellytykset Opiskelijalla tulee olla: ammattitaito täydentävät opinnot (20 ov) suoritettu 18 v ikä, pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas 2 Yhteystiedot Opiskelijan nimi Puhelinnumero Sähköposti Opiskeltava tutkinto Ryhmätunnus Työssäoppimispaikka Työssäoppimisaika Työpaikkaohjaajan nimi Puhelinnumero

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA 1 Porvoo International College 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun

Lisätiedot

Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena

Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena 1 2.5.2012 Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Ben Schrey WinNova 2 2.5.2012 Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Esimerkki opiskelijan itsearvioinnin

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU NÄYTTÖTUTKINNOISSA/ARVIOINTI VAIHE 1. Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palkanlaskenta 30 osp Tavoitteet: Opiskelija laskee palkanmaksukaudelta maksettavan palkan. Hän laskee maksettavan palkan erityistilanteissa

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 1.10.2015 Opetussuunnitelman yhteisen osan työturvallisuusohjeeseen on koottu keskeisimmät opiskelijoiden käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvan koulutuksen (työssäoppiminen),

Lisätiedot

Työssäoppimisen opas. työpaikoille

Työssäoppimisen opas. työpaikoille Työssäoppimisen opas työpaikoille Alkusanat Työssäoppiminen työpaikalla on osa ammatillista koulutusta.................1 Mitä on työssäoppiminen? Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää Työssäoppimisella

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinto: Talotekniikan PT Tutkinnon osan nimi ja laajuus: ILMANVAIHTOJÄRJESTELMIEN ASENTAMINEN 15 OSP, valinnainen. 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tämän perusteella opiskelija voi hakea

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

2. Työssäoppimisen. järjestäminen ja pelisäännöt

2. Työssäoppimisen. järjestäminen ja pelisäännöt 2. Työssäoppimisen järjestäminen ja pelisäännöt - Työssäoppimista ohjaavat keskeiset säädökset ja määräykset sekä alan sopimukset - Alalle ominaisten työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden soveltaminen työssäoppimistehtävien

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 1 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ammatillisen edunvalvonnan tiimi

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUKSESSA Ohjeistus opiskelijalle 1 SISÄLLYS 1. Mitä työssäoppiminen ja ammatti osaamisen näytöt ovat?...3 2. Työssäoppimisen ja näyttöjen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tuottaa viralliset

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Hyväksytty Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot