Työssäoppimisen opas koulutuksen järjestäjille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työssäoppimisen opas koulutuksen järjestäjille"

Transkriptio

1 Työssäoppimisen opas koulutuksen järjestäjille Opetushallitus 2002

2 Oppaan valmistelutyöryhmä: Timo Määttä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Saara Kotamäki, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Sirpa Keränen, Jyväskylän palvelualojen oppilaitos Hannu Pönkä, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Terttu Heino, Tutkimus- ja Markkinointipalvelu Art Linearis Ay ISBN (nid.) ISBN (pdf) Copyright Opetushallitus 2002 Taitto: Tutkimus- ja Markkinointipalvelu Art Linearis Ay, Terttu Heino Paino: Hakapaino Oy, Helsinki 2002

3 Esipuhe Työssäoppiminen kuuluu olennaisena osana vuosituhannen vaihteessa uudistettuun ammatilliseen koulutukseen ja kolmivuotisiin perustutkintoihin. Työssäoppimista on kehitetty, kokeiltu ja toteutettu jo useamman vuoden ajan. Tähän mennessä saadut kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Kaikki osapuolet, koulutuksen järjestäjät, yritysten ja työelämän edustajat, opiskelijat sekä opetushenkilöstö, ovat olleet varsin tyytyväisiä uuteen järjestelmään. Silti on vielä paljon tehtävää työssäoppimisen juurruttamiseksi suomalaiseen ammatilliseen koulutusjärjestelmään. Tähän oppaaseen on koottu tietoa työssäoppimisen tavoitteista ja toteutuksesta koulutuksen järjestäjien avuksi uuden ammatillisen oppimisen kulttuurin luomisessa oppilaitoksen ja työpaikkojen kesken. Työssäoppimisen laadukas toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja työpaikkojen välillä. Se vaatii resurssointia, tiedottamista, opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutusta sekä ala- ja aluekohtaiset tarpeet huomioon ottavien toteutusmallien kehittämistyötä. Tämän oppaan rinnalla on hyödyllistä tutustua muuhun liitteenä olevaan aineistoon ja tietolähteisiin. Työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishankkeista on käytettävissä koko ajan uusiutuvaa materiaalia, jota voi seurata internet-yhteyksien avulla. Tässä oppaassa on tuotu esille erityisesti lainsäädännön ja opetussuunnitelmien perusteiden antamat velvoitteet koulutuksen järjestäjälle. Sen tekemisessä on käytetty hyväksi Opetushallituksen aiemmin julkaisemaa Työssäoppimisen opasta sekä hyödynnetty laajaa kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Opetushallitus kiittää valmistelutyöryhmää työstänne ja toivoo, että opas antaa koulutuksen järjestäjille ja työpaikoille eväitä kehittää työssäoppimista ja vuorovaikutukseen perustuvaa oppimiskulttuuria, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Heli Kuusi Ylijohtaja

4 Sisältö: Mitä työssäoppiminen on? 5 Työssäoppimisesta sovitaan kirjallisesti 6 Puitesopimus 6 Opiskelijan suunnitelma 7 Työssäoppimisen suunnittelu 7 Työssäoppimisjaksojen pituus ja työssäoppimisen paikat 8 Työssäoppimisen järjestämisedellytysten varmistaminen 9 Työssäoppimisen toteuttaminen erityistapauksissa 9 Työssäoppimisen hyöty koulutuksen järjestäjälle 9 Koulutuksen järjestäjän tehtävät ja vastuut 11 Työssäoppimisen markkinointi 13 Työturvallisuus ja vakuutukset 14 Työssäoppimisen resurssointi 15 Opetustoimen henkilöstökoulutus 16 Työpaikkaohjaajien koulutus 17 Työssäoppimisen kehittämishankkeet 17 TONET-tietopalvelu 18 Työssäoppimisen tulevaisuus 18 Lähteitä ja kirjallisuutta 20 Liitteet 4

5 Mitä työssäoppiminen on? Työssäoppimisen määritelmä Työssäoppiminen on ammatilliseen koulutukseen kiinteästi kuuluva opintojen osa ja koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla. Se on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. (Oph: Opetussuunnitelman perusteet) Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista. Ammatillisten perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa, ja siitä työssäoppimisen osuus on vähintään 20 opintoviikkoa. Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, suunniteltua, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Tavoitteena on, että opiskelija oppii työpaikalla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta, joka on määritelty opetussuunnitelman perusteissa. Työssäoppiminen parantaa opiskelijoiden ammatillista osaamista ja valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Kokeiluissa on havaittu, että työssäoppiminen on tehokas oppimismenetelmä ja että se auttaa opiskelijoiden työllistymistä. Oppilaitosten ja työpaikkojen välisen yhteistyön on todettu olevan hyödyksi sekä yrityksille että oppilaitoksille ennen kaikkea tuoreiden näkökulmien saamisessa ja uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. (Lasonen 2000.) Työssäoppimisen liittäminen opetussuunnitelmiin lähentää koulumuotoista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta sekä yhdistää kummankin parhaat puolet. Perustutkintojen uudistamisen keskeisenä tavoitteena on koulutuksen laadun ja työelämävastaavuuden parantaminen ja ensisijaisesti opiskelijoiden työelämään tai jatko-opintoihin sijoittuminen. Opetussuunnitelmissa opintokokonaisuudet on muodostettu työelämän tehtäväkokonaisuuksia vastaaviksi. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään tutkinnossa vaadittava ammattitaito sekä opintojen tavoitteet ja keskeiset 5

6 sisällöt. Työssäoppimisen tavoitteet johdetaan niistä. Työpaikkakohtaiset tavoitteet asetetaan työpaikan edustajan, opettajan ja opiskelijan yhteistyönä, ja on tärkeää, että kaikki ovat niistä tietoisia. Työssäoppimisessa on kyse oppimisympäristön laajentamisesta työpaikoille. Oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Työssäoppimisesta sovitaan kirjallisesti Koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmassa ne periaatteet, joiden mukaan työssäoppiminen järjestetään. Suunnitelma on laadittava yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa, ja siinä on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on yhdessä opiskelijan kanssa järjestää työssäoppimisen paikka. Työssäoppimisen järjestämisestä sovitaan työpaikan ja oppilaitoksen kesken laadittavalla kirjallisella sopimuksella, jonka sisällöstä on säädetty asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta. Käytännössä oppilaitoksen ja työpaikan välillä allekirjoitetaan kaksi erilaista sopimusta: puitesopimus ja opiskelijan suunnitelma. 6 Ammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998). Puitesopimus 6 Puitesopimus on oppilaitoksen ja työpaikan välinen yleissopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Se on oppilaitoksen ja työpaikan välinen asiakirja, joka hyväksytään virallisin allekirjoituksin. Puitesopimuksella mahdollistetaan työssäoppimiseen liittyvä yhteistyö työpaikan kanssa periaatteellisella tasolla määrätyksi ajaksi tai toistaiseksi ja siinä sovitaan tärkeimmistä pelisäännöistä (liite 1). Tarkemmin erillisten opiskelijakohtaisten jaksojen tavoitteet, vastuut ja sisällöt määritellään opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan välisessä opiskelijan suunnitelmassa.

7 16 Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Muuten kuin oppisopimuskoulutuksena järjestettävä työpaikalla tapahtuva koulutus järjestetään siten, että opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, tai erikseen niin sovittaessa laatimalla työsopimus. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998.) Opiskelijan suunnitelma Opiskelijan suunnitelman tekevät työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija yhdessä (liite 2). Opiskelija sitoutuu noudattamaan sopimusta ja on siten velvollinen noudattamaan myös työlainsäädännön määräyksiä, työyhteisön sääntöjä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. 5 Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista. Lisäksi sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden määräykset huomioon ottaen, tarvittaessa kunkin opiskelijan osalta erikseen. Säädöstä sovelletaan myös, kun opiskelija on työsopimussuhteessa työnantajaan. (Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.) Työssäoppimisen suunnittelu Koulutuksen järjestäjä päättää oppilaitoksen opetussuunnitelmasta. Opetussuunnitelman yhteiseen osaan tehdään työssäoppimisen järjestämissuunnitelma, jossa määritellään kaikille aloille yhteiset periaatteet. Vastaavasti tutkintokohtaisissa osissa tehdään suunnitelma, miten juuri kyseiseen tutkintoon sisältyvä työssäoppi- 7

8 minen toteutetaan ja arvioidaan. Tällöin on ratkaistava muun muassa työssäoppimisen tavoitteet muodollinen järjestäminen paikat ja niiden hankinta ohjaus jaksotus käytännön toteutus arviointi työssäoppimiseen ja sen arviointiin ohjaaminen ja kouluttaminen (opiskelijat, opettajat, työpaikkaohjaajat) laadunvarmistus. Työssäoppimisen järjestämissuunnitelma laaditaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa esimerkiksi ammatillisia neuvottelukuntia hyödyntäen. Työssäoppimisen suunnnittelussa tulee alueen koulutuksen järjestäjien toimia yhteistyössä yhtenäisten käytäntöjen luomiseksi yhteisille työpaikoille sekä resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi. Työssäoppimisjaksojen pituus ja työssäoppimisen paikat Työssäoppiminen voidaan jaksottaa eri vuosille opiskeluaikana. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä. Opintojen alussa jaksot voivat olla lyhyitä, mutta osaamisen kartuttua työssäoppimisjaksoja voidaan pidentää. Tällöin opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Opinnäytetyö voidaan myös kytkeä osaksi työssäoppimista. Työssäoppimispaikoiksi soveltuvista työpaikoista on säädetty asetuksessa. 8 5 Työssäoppimissopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. (Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/ 1998.)

9 Työssäoppimisen järjestämisedellytysten varmistaminen Koulutuksen järjestäjän tulee työssäoppimisen järjestämissuunnitelmassa määrittää yleiset perusteet työssäoppimispaikan hyväksymisen edellytyksistä. Siinä määritellään opetussuunnitelmaan perustuen työpaikan toiminnan edellytykset, tilat, laitteet, työsuojelunäkökohdat sekä kouluttajille asetettavat vaatimukset. Työturvallisuuden varmistamiseen tulee suunnitelmassa kiinnittää erityistä huomiota. Oppisopimuskoulutuksen vakiintuneita käytäntöjä on hyvä käyttää ohjeiden pohjana. Työssäoppimisen toteuttaminen erityistapauksissa Opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti, mikäli jakson järjestäminen työpaikalla ei erittäin painavista syistä poikkeustapauksessa ole mahdollista. Tällaisia erittäin painavia syitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa kesken työssäoppimisjakson on työpaikan toiminnassa tapahtunut keskeytys muun muassa konkurssin tai lomautusten vuoksi. Poikkeustapauksia ovat myös tilanteet, joissa yksittäinen opiskelija tarvitsee esimerkiksi terveydentilansa takia erityistä tukea ja ohjausta työssäoppimisen aikana ja häntä ei sen vuoksi voi lähettää aitoon työelämään tai toiselle paikkakunnalle. Tällöin kaikkia työssäoppimisjaksoja ei voida suorittaa myöskään oppilaitoksen harjoitusyrityksessä. Työssäoppimisjakso tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita. Ennalta hankittu työkokemus voidaan hyväksyä työssäoppimiseksi, mikäli se on toteutunut opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja valvotusti. Työssäoppimisen hyöty koulutuksen järjestäjälle Oppimisen painopisteen siirtäminen työelämän ja työssäoppimisen suuntaan merkitsee oppilaitoksille ja opettajille mahdollisuutta pysyä aikaisempaa paremmin mukana voimakkaasti ja nopeasti muuttuvan työelämän ja teknologian kehityksessä sekä mahdollisuutta tehostaa ja monipuolistaa oppimista. Työssäoppiminen edellyttää yhteistyötä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Oppimisympäristön rakentaminen oppilaitosten ulkopuolelle sekä järjestelmien yhteensovittaminen kaikkia osapuolia palvelevaksi kokonaisuudeksi edellyttää myös oppilaitoksilta merkittävää panostusta. Tällöin oppilaitoksilla on en- 9

10 tistä paremmat mahdollisuudet toimia alueensa elinkeinoelämän kehittäjinä ja lisätä ammatillisen koulutuksen merkitystä alueellaan. Työssäoppimista järjestettäessä on oppilaitoksella hyvä tilaisuus tarkastella yhdessä työelämän kanssa koulutuksen tavoitteita, opetusta ja arviointia sekä kehittää koulutusta. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmissa voidaan korostaa aiempaa enemmän työelämälle tärkeitä osaamisalueita ja vaikuttaa siihen, millaisia työntekijöitä alalle valmistuu. Tavoitteena on, että myös opettajien työelämäosaaminen vahvistuu ja asiantuntijavaihto elinkeinoelämän ja julkishallinnon kanssa vastavuoroisesti lisääntyvät. Opettaja voi kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan, kun taas työelämän asiantuntijat saavat mahdollisuuden osallistua oppilaitosten toimintaan. Työssäoppiminen on koulutuksen järjestäjälle resurssi pitää ammatillista koulutusta ajan tasalla tehostaa ajanmukaisen ammattitaidon opettamista pitää yllä ja kehittää opettajien ammattitaitoa lisätä oppilaitoksen ja työelämän yhteisvastuullisuutta laajentaa ammatillisen koulutuksen tunnettavuutta työelämässä vahvistaa oppilaitoksen roolia alueellisena kehittäjänä. Opettajat ovat lisäksi kokeneet tärkeänä sen, että heillä on työssäoppimisen myötä mahdollisuus ottaa paremmin opiskelijat huomioon yksilöinä. Opettajille työssäoppiminen merkitsee myös uusia välineitä opetussuunnitelmien kehittämistyöhön lisääntyneen työelämäyhteistyön ja laajentuneen opetusympäristön myötä. 10 Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan (Lasonen, 2000) yritykset ovat valmiita edistämään koulutuksen työelämävastaavuutta erityisesti tarjoamalla työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja sekä opinnäytetöitä opiskelijoille ja tekemällä muuta tarpeellista yhteistyötä. Työssäoppimisen aikana työnantajalla on tilaisuus tutustua opiskelijoihin, ja opiskelija puolestaan voi täsmäkouluttaa itseään tulevaa työpaikkaa varten. Vakiintuvan yhteistyön myötä oppilaitokset ja työpaikat voivat yhdessä kehittää opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä

11 sekä suunnitella järjestelyjä, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Esimerkiksi laitteiden ja koneiden yhteiskäyttö tuo taloudellisuutta ja tehokkuutta kummankin toimintaan. Työpaikoilla työssäoppiminen koetaan hyvänä uusien työntekijöiden perehdyttämistapana ja opiskelijoiden koulutusmenetelmänä. Työssäoppiminen haastaa myös työorganisaation itsensä oppimaan. Tutkimuksen mukaan (Lasonen, 2000) opiskelijat oppivat työpaikalla parhaiten yksittäisen ammatin sisältökokonaisuuksia sekä käytännön töitä, teknisiä taitoja ja työvälineiden käyttöä. Koulussa parhaiten opittavana osa-alueena he pitävät ammatin teoriaa ja perusteita sekä käytännönläheisiä harjoituksia. Opiskelijoiden mielestä työssäoppimisen parhaiten antamia taitoja ovat alan käytännöt, oma-aloitteisuus, yhteistyötaidot, itseluottamus, oman ammattitaidon kehittäminen ja itsenäinen ajattelu. Työssäoppimisen ehkä tärkein anti, jota ei koulussa voi oppia, on työpaikan käytännöt, työmenetelmät sekä toimintatavat tuloksentekemistä ja työajan tehokasta käyttöä myöten. Koulutuksen järjestäjän tehtävät ja vastuut Koulutuksen järjestäjällä on merkittävä rooli työssäoppimisen toteuttajana. Sen tehtävänä on varmistaa työssäoppimisen laatua sekä syventää oppilaitosten työelämäosaamista ja yhteistyötä työpaikkojen kanssa. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös yhteistyöstä muiden oppilaitosten kanssa sekä pitää huolen siitä, että työssäoppimisjaksojen suunnittelu, ohjaus ja arviointi hoidetaan hyvin. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on erityisesti se, että kaikilla alueen toimijoilla on yhteinen käsitys työssäoppimisesta ja sen järjestämisestä. Se vaatii alueen työssäoppimiskäytäntöjen yhtenäistä suunnittelua ja toteutusta kuten työssäoppimispaikkojen hankintaa ja aikatauluista sopimista. Työssäoppimisen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä mallia. Järjestelyt vaihtelevat riippuen alueen elinkeinorakenteesta, sijainnista ja koulutusalasta. Yhteistyössä alueen muiden oppilaitosten ja työmarkkinaosapuolten kanssa kartoitetaan työssäoppimisen paikkojen tarve ja työssäoppimisen järjestämismahdollisuudet. Oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä saadaan synergiaetuja myös muun muassa työssäoppimiseen liittyvien vastuiden jakamisessa ja opetussuunnitelmien kehittämisessä sekä muiden resurssien käytössä. Sillä varmistetaan myös, että työpaikoilla säilyy mahdollisuudet ja halu työssäoppimisen jatkuvaan toteuttamiseen kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla ja että työssäoppiminen ja- 11

12 kautuu mahdollisimman tasaisesti eri työpaikoille ja eri ajanjaksoille. Samalla saadaan aikaan luonnollinen väylä yli oppilaitosrajojen tapahtuvalle arkiselle yhteistyölle. Näin työelämä kokee ammatillisen koulutuksen yhtenäisenä ja laadukkaana yhteistyökumppanina. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on työssäoppimisen palautejärjestelmien kehittäminen, tiedon keruun ja sen hyödyntämisen organisoiminen työssäoppimisen laadun varmistamisessa. Varsin ajankohtainen aihe niin koulutuksen järjestäjien kuin työelämänkin kannalta on laatujärjestelmien kehittäminen. Työssäoppiminen on luonteva väline koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteiselle laatujärjestelmien kehittämistyölle. Ennakkosuunnittelu on välttämätöntä, koska selkeät pelisäännöt helpottavat yhteistyötä. Oppilaitoksen sisäisessä toiminnassa on sovittava säännöistä, joihin johto ja henkilöstö sitoutuvat. Näin taataan toiminnan pitkäjänteisyys ja uskottavuus. Työelämäyhteistyön käynnistämisessä on tärkeää luoda yhteistä kieltä ja toimintakulttuuria, jolle yhteistyö perustuu. Koulutuksen järjestäjä vastaa työssäoppimispaikkojen hankinnasta määrittelee, mitkä opetussuunnitelman tavoitteista opitaan työssäoppien perehdyttää työpaikat ja järjestää työpaikoille/työpaikkaohjaajille ja opettajille koulutusta. Oppilaitoksen tehtävänä on varmistaa työpaikan edellytykset järjestää työssäoppimista turvallisessa ympäristössä. Koulutuksen järjestäjän kuuluu myös huolehtia siitä, että työnantaja on tietoinen työturvallisuuteen, työaikoihin ja vakuutusturvaan liittyvistä kysymyksistä. 5 Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta (Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998). Opettajan tehtävänä on selvittää ennakkoon osapuolten roolit ja työtehtävien tarkoituksenmukaisuus, suunnitella ja toteuttaa työssäoppimisjaksot yhteistyössä työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa sekä huolehtia riittävästä tiedottamisesta sekä työpaikan että oppilaitoksen suuntaan. 12 Työpaikka nimeää vastuullisen työpaikkaohjaajan, huolehtii työturvallisuudesta sekä antaa oppilaitokselle riittävät tiedot työhön ja työympäristöön liittyvistä oloista ja työvälineistä.

13 Opiskelija osallistuu työpaikalla annettavaan opetukseen ja työskentelee työpaikan työnjohdon alaisena, noudattaa sopimuksia, työturvallisuusohjeita ja työpaikan pelisääntöjä. Opiskelija tekee hänelle annetut tehtävät, korvaa aiheuttamansa tahalliset vahingot sekä noudattaa salassapitovelvollisuuttaan. 33 Opiskelijan velvollisuudesta pitää salassa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestetyssä koulutuksessa saamansa tiedot on voimassa, mitä vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden salassapidosta erikseen säädetään (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998). Työssäoppimisen markkinointi Työssäoppimisesta on toimitettu runsaasti erilaista tiedotusmateriaalia. Oppilaitosten tehtävänä on työssäoppimisen tunnetuksi tekeminen ja työssäoppimisesta tiedottaminen huomioiden paikallisten työpaikkojen tarpeet ja resurssit. Lähtökohtana on pidettävä, että kaikkien työpaikalla työskentelevien on saatava tietää työssäoppimisesta, sen tarkoituksesta sekä tavoitteista. 19 Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998). Työpaikkaohjaajakoulutus on yksi tiedottamiskanava; sen avulla saavutetaan useita työpaikkaohjaajia yhdellä kertaa. Toinen työssäoppimisen markkinoinnin ja tiedottamisen kannalta hyvä menetelmä, jolla saavutetaan nekin yritykset ja työpaikat, joista on vaikea irrottautua työpaikkaohjaajakoulutukseen, on opettajien jalkautuminen. Työpaikoille jalkautumisen yhteydessä opettajilla on mahdollisuus yksityiskohtaisesti selvittää työssäoppimisen toteutuksen edellytykset ja mahdollisuudet kyseisellä työpaikalla. Tällä tavoin saadaan myös välitön yhteys niihin henkilöihin, joiden asian sisäistämisestä ja asiaan sitoutumisesta yhteistyön sujuvuus ja laatu riippuvat. Työpaikkojen sitoutumista työssäoppimiseen edistää sidosryhmien ajan tasalla pitäminen. Sidosryhmät koostuvat henkilöistä, joiden hyväksyntä on edellytyksenä järjestelmän luomisessa tietyille työpaikoille. Usein nämä henkilöt ovat myös avainasemassa tiedon kulussa ja erityisesti käytännön sovellusten muotoutumisessa työpaikoilla. 13

14 Työturvallisuus ja vakuutukset Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 28 :n mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen sekä fyysiseen että psyykkiseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus osaltaan toimia niin, että oikeus toteutuu myös työssäoppimisjakson aikana. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen sopimuksen tekemistä selvittää, että työssäoppiminen voidaan järjestää turvallisesti. Opiskelijalla tulee lisäksi olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Tieto opiskelijan valmiuksista tulee myös välittyä työpaikalle. Kaikkien työssäoppimisen osapuolten on sovittava työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työn aloittamista tehdään tarvittavat ilmoitukset työsuojelupiirille, ja työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työohjeita. Työssäoppimisen järjestämistä säätelevät ammatillisen koulutuksen säädösten lisäksi muun muassa laki nuorista työntekijöistä (998/93, muutettu 754/98), asetus nuorten työntekijöiden suojelusta (508/86, muutettu 679/90 ja 1428/93) ja mainittujen säädösten nojalla annetut työministeriön päätökset nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/93) ja sosiaali- ja terveysministeriön päätös nuorille työntekijöille vaarallisista töistä (128/2002) sekä vahingonkorvauslaki (412/74). Oppilaitoksen tulee hankkia opiskelijoille opetusministeriön päätöksen (1096/1998) mukaiset suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet, joita opiskelija voi käyttää myös työssäoppimisjaksojen aikana. Erikoissuojavälineistä vastaa työnantaja. 14 Ilman työsopimussuhdetta tapahtuvaa työssäoppimista koskevassa koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota opiskelijan työssäoppimisaikaan. Työssäoppiminen on opiskelua, jossa oppimistavoitteet ovat ensisijaisia. Pääsääntönä on, etteivät työssäoppimisajat ylitä työaikalain ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksissä määriteltyjä aikoja. Niistä poikkeaminen edellyttää opetuksellisia perusteluja.

15 Opiskelijan aiheuttaessa vahinkoa sivulliselle on se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Opiskelija on myös henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheuttaa vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. On huomattava, että vakuutus ei korvaa vahinkoja, joiden syynä on puutteellinen perehdyttäminen tai työnopastus tai työnjohdon tai valvonnan puute, joten ohjaus- ja valvontavastuu on syytä kirjata työssäoppimista koskevaan sopimukseen huolellisesti. Opiskelutapaturman korvaamisesta annetun asetuksen mukainen tapaturmavakuutusturva on voimassa samoin edellytyksin sekä Suomessa että ulkomailla. Kodin ja oppilaitoksen tai oppilaitoksen ja harjoittelupaikan välisellä matkalla sattuvat tapaturmat eivät ole nykyisen asetuksen mukaan korvattavia. Koulutuksen järjestäjä voi ottaa opiskelijoille vapaaehtoisen vakuutuksen, joka kattaa muun muassa myös matkat. Työssäoppimisen resurssointi Työssäoppiminen on osa opetussuunnitelman mukaista ammatillista tutkintoa. Opetusministeriön päätöksen mukaan tutkintojen uudistaminen ja siten työssäoppimisen kehittäminenkin toteutetaan ammatillisen koulutuksen käytettävissä olevilla voimavaroilla. Siihen on siis käytettävissä samat resurssit kuin koulutuksen muuhunkin toteuttamiseen. Resurssien kohdentaminen varsinaiseen opiskelijan ohjaukseen sisältyviin tehtäviin ja työssäoppimisen luonteesta johtuviin muihin tehtäviin tapahtuu virkaehtosopimuksen mukaisesti. Työssäoppimisen ohjauksesta vastaavan työpaikan henkilökunnan resurssoinnista vastaa työnantaja. Resurssitarve vaihtelee tilanteen mukaan suuresti. Osalla työpaikoista on pitkä kokemus ja koulutetut ohjaajat. Osalla, usein pienillä työpaikoilla, ei ole kouluttajakokemusta omaavia ohjaajia, ja muutkin mahdollisuudet ja resurssit ovat rajalliset. Kun ohjaus- ja valvontamatkoihin käytettävä aika ja kustannukset vaihtelevat, on resurssit kohdennettava tapauskohtaisesti. Koulutuksen järjestäjällä on vastuu osoittaa resurssit työssäoppimisen toteutukseen ja ohjaukseen. 15

16 Työssäoppimisen suunnittelu ja toteutus tapahtuvat yhteistyössä työelämän kanssa vieläkin kiinteämmin kuin muun opetuksen osalta tapahtuu. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja valtiovalta ovat laatineet yhteiset suositukset työssäoppimisen edistämiseksi. Niiden mukaan työssäoppiminen toteutetaan yleensä ilman työsuhdetta eikä työssäoppimisesta makseta palkkaa. Opiskelija saa normaalit opintososiaaliset edut. Yhteisenä tavoitteena on, että työssäoppimisen hyöty ja kustannukset jakautuvat mahdollisimman tasapuolisesti. Joissakin tapauksissa oppilaitos voi maksaa korvausta työssäoppimispaikalle. Myös työnantajat ovat osallistuneet työssäoppimisen kehittämiseen eri muodoissaan. Yhteistyössä toteutetaan mittaviakin työssäoppimisen kehittämishankkeita Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella. Työssäoppimisen kehittämiseen on opetushallinnon taholta osoitettu kehittämisresursseja sekä kansallisella että Euroopan sosiaalirahaston kautta. Niin sanottu työssäoppimisen tukiohjelma käsittää opetustoimen henkilöstökoulutusta opettajien työelämäjaksoja työpaikkaohjaajien koulutusta työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämispilotteja tutkimusta ja tiedotusta. Opetustoimen henkilöstökoulutus Opetushallitus järjestää opetustoimen henkilöstölle lisäkoulutusta myös työssäoppimiseen ja sen alakohtaiseen kehittämiseen. Koulutuksen tavoitteena on parantaa ja ajanmukaistaa opetushenkilöstön tietoja ja osaamista työelämästä yrityksissä ja julkisissa palveluissa. Koulutuksissa perehdytään erilaisiin oppilaitos- ja työelämäyhteisöihin, työelämän toimintatapoihin, yritysten toimintaan, lainsäädäntöön ja työmenetelmiin, sekä siltä pohjalta kehitetään oman koulutuksen suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi tavoitteena on kehittää toimivia käytäntöjä työssäoppimisen arviointiin työpaikoilla. Osassa koulutuksista keskitytään työssäoppimisen alakohtaisiin haasteisiin, jolloin koulutettavien alueellisten ja paikallisten elinkeinojen alakohtainen tuntemus lisääntyy ja syventyy, ja he saavat ajantasaista tietoa alansa työelämän kehityksestä. Lisätietoa saa Opetushallituksesta. 16 Opettajilla on mahdollisuus päivittää käytännön ammattitaitoaan ja työelämäosaamistaan opetusministeriön ohjeiden mukaisesti noin kahden

17 kuukauden pituisilla työelämäjaksoilla, joita rahoitetaan myös Euroopan sosiaalirahaston kautta. Tukea haetaan lääninhallituksilta. Työpaikkaohjaajien koulutus EU-ohjelmien tuella on rahoitettu sekä valtakunnallista että paikallista työpaikkaohjaajien koulutusta ja kehitetty sitä tukevia pedagogisia menetelmiä, etä- ja verkko-opetusta sekä näihin liittyviä opetus- ja ohjausmateriaaleja. Työpaikkaohjaajien koulutuksella tuetaan työssäoppimisen kehittämistä ja laajentamista. Valtakunnallisiin työpaikkaohjaajien koulutushankkeisiin haetaan tukea Opetushallituksesta, paikallisiin hankkeisiin lääninhallituksista. Opetushallitus on laatinut työpaikkaohjaajien koulutusta varten koulutusohjelman perusteet. Työpaikkaohjaajien koulutuksen laajuus on keskimäärin kaksi opintoviikkoa. Koulutus voi jaksottua enintään kahden vuoden ajalle. Koulutuksen järjestämismallien tulee olla työelämälähtöisiä ja joustavia, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioon ottavia. Tavoitteena on käynnistää projekteja, joiden avulla järjestetään ja kehitetään työpaikkaohjaajien koulutusta ja sitä tukevia pedagogisia menetelmiä, etä- ja verkko-opetusta sekä näihin liittyviä opetus- ja ohjausmateriaaleja, joita voidaan hyödyntää laajasti myös myöhemmin työpaikkaohjaajien koulutuksessa. Työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishankkeet Opetushallitus käynnisti ensimmäiset työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishankkeet vuonna Samaan aikaan käynnistettiin myös maakunnallisia kehittämishankkeita kansallisin toimin 15 paikkakunnalla. Hieman myöhemmin aloitettiin Silta ammatillisesta koulutuksesta työelämään -kokeilut kymmenillä paikkakunnilla EU:n rakennerahastojen tuella. Pilottikokeiluissa kartoitettiin työssäoppimisen edellytyksiä, tarvittavia resursseja, kehitettiin verkottumista ja yhteistyömuotoja sekä tuotettiin materiaalia työssäoppimisen toteuttamisen tueksi. Osa piloteista toteutettiin laajoina alueellisina kehittämishankkeina, joissa tavoitteena oli löytää ja kehittää kaikille aloille soveltuvia välineitä ja toimintatapoja sekä valmentaa maaperää työssäoppimisen kulttuurille. Kokeilu- ja kehittämishankkeista saaduista kokemuksista on runsaasti kirjallista ja internet-pohjaista materiaalia saatavissa sekä suoraan oppilaitoksista että Opetushallituksen kautta (ks. Lähteitä ja kirjallisuutta). Työssäoppimisen kehittämiseen ja työpaikkaohjaajien koulutukseen tähtääviä hankkeita rahoitetaan edelleen ESR-rahoituksen lisäksi myös muiden valtakunnallisten ja alueellisten rahoituskanavien kautta. Tietoa haettavista hankkeista saa mm. maakuntien liitoista, lääninhallituksista sekä Opetushallituksesta. 17

18 TONET-tietopalvelu Internetin kautta avautuva TONET-tietopalvelu on työpaikoille, opiskelijoille ja oppilaitoksille suunnattu tiedotuskanava työssäoppimisesta ja sen toteuttamisesta osana ammatillista peruskoulutusta. TONET-tietopalvelussa on myös koulutusalakohtaista tietoa työssäoppimisen toteuttamisesta. TONET-tietopalvelu löytyy osoitteesta: Työssäoppimisen tulevaisuus Työ- ja yrityselämän muutokset edellyttävät koulutukselta tehtävien, sisällön ja muotojen uudelleen arviointia kaikilla koulutusasteilla. Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus tiivistyy. Ammatillisella koulutuksella on olennaista vaikutusta alueiden kehitykseen. Se luo yrityksille ja työelämälle toimintaedellytyksiä tuottamalla osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Vastavuoroisesti työpaikat ja yritykset ovat olennainen osa oppimisympäristöä: alueellinen ja työelämän kehittäminen, työn organisointi ja osaaminen muodostavat toisistaan riippuvan kokonaisuuden. Tämä antaa mahdollisuuksia kehittää samanaikaisesti työpaikkoja ja yrityksiä sekä opiskelijoiden tietoja ja taitoja. Uusi oppimisen prosessi perustuu työelämän tarpeiden jatkuvaan huomioimiseen ja elinikäisen oppimisen periaatteeseen. Koulutus lisää inhimillistä pääomaa sekä edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Uusi koululainsäädäntö määrittelee työelämän kehittämistehtävän seuraavalla tavalla: 18 2 Koulutuksen tarkoitus. Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeista sekä edistää työllisyyttä (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ 1998). 2 Tarkoitus. Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/ 1999).

19 Työssäoppiminen on sekä työn että ammatillisen koulutuksen kehittämistä. Kun työpaikoilla suunnitellaan ja toteutetaan koulutusta yhdessä opettajien kanssa, kehittyvät sekä opettajien että opiskelijoiden työelämävalmiudet kuten myös työelämän edustajien koulutus- ja oppimisvalmiudet. Työssäoppiminen on suuri oppimis- ja opetuskulttuurin muutos. Oppimisympäristön laajeneminen oppilaitoksista työpaikoille uudistaa ammatillista osaamista. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyön kehittäminen on monitahoinen, jatkuva prosessi. Sen painopisteitä ovat lähitulevaisuudessa muun muassa työssäoppimisen laadun ja oppimismenetelmien kehittäminen nuorten näyttöjen kehittäminen henkilöstön ja työyhteisön kehittäminen oppilaitosyhteistyönä laite- ja osaamisresurssien hyödyntäminen alueellisen koulutus- ja kehittämisstrategian luominen uusien innovatiivisten yhteistyömuotojen kehittäminen. Työelämässä tapahtuvat jatkuvat muutokset koskevat kaikkia työelämässä olevia ihmisiä riippumatta tehtävästä tai organisaatiosta. Ne vaativat henkilöstöltä jatkuvaa tietojen ja taitojen uusintamista ja asenteellisia valmiuksia. Työelämän nopea rytmi edellyttää kykyä itsenäiseen ja nopeaan päätöksentekoon, aktiivista otetta työhön sekä nopeaa oppimista jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Työssäoppiminen on keino vastata näihin haasteisiin ja mahdollisuus luoda elinikäisen oppimisen periaatteelle rakentuva oppimisympäristö. Koulutuksen järjestäjät ovat työssäoppimisen ja työelämän tulevaisuudentekijöitä. 19

20 Lähteitä ja kirjallisuutta Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998. Keski-Suomen liitto Työssä oppiminen ja työelämän ennakointi Keski- Suomessa. TOP-TEN-projektin loppuraportti. Julkaisu B 112. Jyväskylä: Keski- Suomen liitto. Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998. Lasonen, Johanna Työpaikat oppimisympäristöinä. Työpaikkajohtajien, opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja opettajien arviot Silta-hankkeen (2+1-kokeilun) kokemuksista. Helsinki: Opetushallitus. Metalliteollisuuden keskusliitto. Työssäoppiminen. Uusi mahdollisuus metalli- ja elektroniikka-alan yrityksille. MET. Nikkanen, Pentti & Mäkinen, Raimo (toim.) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaisusarja B, Teoriaa ja käytäntöä 93. Opetushallitus Ammatillinen koulutus Työvoiman tarve vuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus Työssäoppimiseen liittyvä opetustoimen henkilöstökoulutus. Opettajien täydennyskoulutuksen perusteet ja muut kehittämisehdotukset. Opetushallituksen työryhmän muistio Opetushallitus Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet. Helsinki: Opetushallitus. 20 Opetushallitus, 38/1998.Työpaikkakouluttajien koulutusohjelma. Helsinki: Opetushallitus.

21 Opetushallitus, Arviointi 7/1998. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus, Kehittyvä koulutus 3/1998. Työssä oppiminen - Oppilaitosten ja työelämän roolimuutos -esteitä ja edistäjiä. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus, Kehittyvä koulutus 5/1999. Opiskelijan arviointi työssäoppimisessa. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus, Kehittyvä koulutus 6/1999. Yhteistyö - oppilaitosten uusi toimintatapa. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus, Kehittyvä koulutus 7/1999. Työssäoppimisen opas opettajille ja kouluttajille. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus, Moniste 16/2000. Työpaikkaohjaajien koulutus. Koulutusohjelman perusteet. ESR tavoite 3 -ohjelma Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus, Moniste 26/1999. Silta ammatillisesta koulutuksesta työelämään. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus, Moniste 7/2001. Työssäoppimisen työsuojelu rakennusalan ja talotekniikan perustutkinnoissa. Helsinki: Opetushallitus Opetushallitus/Laiho, Irma Työpaikkakouluttajat tulivat. Vuosien Työpaikkakouluttajakoulutus -projektin laatuarviointia. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus/Määttä, Veikko & Törrönen, Satu, Kehittyvä koulutus 8/1999.Työssäoppimisen hyvää käytäntöä etsimässä. Työssäoppimisen pilottihankkeiden kokemusten tarkastelua. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus/Oulujärvi, Juha & Perä-Rouhu, Esa Oppiminen työelämässä - työssäoppiminen opiskelussa. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä Leonardo da Vinci -projekteissa. Helsinki: Opetushallitus. Opetushallitus/Visanti, Marja-Liisa Tulevaisuuden osaamistarpeiden laadullinen ennakointi OSENNA - loppuraportti. Helsinki: Opetushallitus. Ovaskainen, Marko Työssäoppimisen tulevaisuuden ennakointi - Työelämäosaamisen suuntaviivat (TEOS) -hankkeen väliraportti. Jyväskylän yliopisto. Taloustieteellinen osasto/tutkimuskeskus. Julkaisu

22 Rakennusteollisuuden keskusliitto Oppimassa rakennuksilla. Työssäoppiminen pähkinänkuoressa. Ruohotie, Pekka; Honka, Juhani & Mustonen, Lea Työssäoppimisen haasteet ammattikasvatukselle. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Talotekniikkaliitto & Rakennusliitto, Työssäoppimisen opas talotekniikkaalalle (LVI). Talotekniikkaliitto & Rakennusliitto. Taloudellinen tiedotustoimisto & Teollisuuden ja työnantajain Keskusliitto Työssäoppijan ohjaus ja arviointi työpaikalla - opas yrityksille. Helsinki: TAT & TT (ESR). Taloudellinen tiedotustoimisto Tulevat työt todeksi yrityksen ja koulun yhteistyönä. Tietoa työmarkkinoista, ideoita ja käytännön esimerkkejä yritysten ja koulujen väliseen yhteistyöhön. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Työssäoppijan ohjaus työpaikalla. Opas yrityksille. Työssäoppimisen opas työpaikoille Julkaisijat: OAJ, Opetusministeriö, Palvelutyönantajat ry, SAK ry, Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry, TT, TAT ja STTK ry. Käytännön opas työssäoppimisesta työpaikoille. Työturvallisuuskeskus Työpaikkakouluttajan käsikirja. 22

23

24 LIITE 1 SOPIMUS työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta Koulutuksen järjestäjä / Oppilaitos Yhteyshenkilö / Opettaja Sähköposti Yritys / Muu työnantaja, työpaikka *) Yhteyshenkilö / Työpaikkaohjaaja *) Yritys-sanalla tarkoitetaan jäljempänä myös muuta työnantajaa tai työpaikkaa. Sähköposti 1 KOULUTUKSEN MUOTO Sopimus koskee ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta (työssäoppiminen). Opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa, ellei työsuhteesta ole erikseen sovittu työsopimuksella. Opiskelija on säädösten mukaisten opintososiaalisten etujen piirissä työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen aikana, siten kuin siitä on erikseen säädetty (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, opintotukilaki 65/1994, opintotukiasetus 260/1994, laki lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulutusmatkatuesta 48/1997, asetus lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta 293/1997). 2 TUTKINNOT JA OPISKELIJAT Tutkinnot, joita sopimus koskee Opiskelijoiden lukumäärä / vuosi Opiskelija(t) (tarvittaessa eri liite) Henkilötunnus Sähköposti 3 KOULUTUSAIKA (tarvittaessa eri liite) Koulutuksen alkaminen Koulutuksen päättyminen Jaksot

25 4 KOULUTUKSEN TAVOITE Työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen tavoitteena on, että opiskelija oppii osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta ja opetussuunnitelman tavoitteista todellisessa työympäristössä ja sen säännöillä. Työpaikoilla tapahtuva opiskelu on suunnitelmallista ja ohjattua ja sen tavoitteet täsmennetään opettajan, työpaikan yhteyshenkilön ja opiskelijan yhteistyönä. 5 KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Koulutusta järjestetään seuraavissa tehtävissä (tarvittaessa eri liite): Työturvallisuuden kannalta erityisesti Tehtävä Ajanjakso otettava huomioon 6 OPPILAITOKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT Oppilaitos nimeää yhteyshenkilön tai opettajan, joka toimii oppilaitoksen edustajana työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa. Oppilaitos avustaa ja opastaa tarvittaessa työpaikkaa työssäoppimisen tarkoituksenmukaisessa toteuttamisessa sekä antaa yritykselle tarpeelliset tiedot opiskelijan saamasta opetuksesta ja työvalmiuksista. Oppilaitoksen vastuu ja vakuuttamisvelvollisuus työssäoppimisen yhteydessä tapahtuvan tapaturman varalta määräytyy tapaturmavakuutuslain ja opiskelutapaturman korvaamisesta annetun asetuksen mukaisesti. Oppilaitos valmentaa opiskelijaa työpaikkaa varten ja huolehtii osaltaan siitä, että opiskelija on tietoinen velvollisuudesta noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. Oppilaitos huolehtii siitä, että opiskelija on tietoinen tämän sopimuksen sisällöstä sekä velvollisuudestaan noudattaa sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty ammatillisesta koulutuksesta. 7 YRITYKSEN / TYÖPAIKAN TEHTÄVÄT JA VASTUUT Yritys nimeää yhteyshenkilön / työpaikkaohjaajan, jolla on riittävät valmiudet tämän tehtävän hoitamiseen ja joka toimii yrityksen edustajana työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa. Yritys antaa oppilaitokselle tarpeelliset tiedot työhön ja työympäristöön liittyvistä oloista ja työvälineistä. Yritys huolehtii ja vastaa työssäoppimisjakson aikana opiskelijan työturvallisuudesta työturvallisuuslainsäädännön ja nuorista työntekijöistä annetun lain edellyttämällä tavalla. Yritys huolehtii siitä, että työpaikan henkilöstö on riittävässä määrin tietoinen opiskelijan työssäoppimiseen liittyvistä tehtävistä ja siihen liittyvästä sopimuksesta. 8 YHTEISTYÖ Työssäoppimisen järjestäminen ja siihen liittyvä työnjako oppilaitoksen ja yrityksen kesken. Suunnittelu Järjestäminen Valvonta Seuranta ja Arviointi Oppilaitoksen ja yrityksen yhteyshenkilöt sopivat tarvittaessa tarkemmin työssäoppimisen yksityiskohtaisemmasta järjestämisestä. Yritys ilmoittaa välittömästi oppilaitokselle odotettavissa olevat olennaiset muutokset opiskelijan työtehtävissä tai työoloissa. Vastaavasti oppilaitos ilmoittaa mahdollisimman pian yritykselle koulutuksessa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Oppilaitos järjestää erikseen niin sovittaessa nimetyille yhteyshenkilöille / työpaikkaohjaajille soveltavaan koulutusta.

26 Oppilaitoksen ja yrityksen välisestä muusta yhteistyöstä on lisäksi sovittu seuraavaa: 9 KORVAUKSET Työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen järjestämisestä työnantajalle mahdollisesti maksettavat korvaukset 10 MUUT ERIKSEEN SOVITTAVAT ASIAT Osapuolet ovat tietoisia työsuojeluun, työtapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvästä vastuusta. Vahingonkorvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Lisävakuutukset 1 Yritys ottaa vastuuvakuutuksen 1 Oppilaitos ottaa vastuuvakuutuksen Muut työoloja koskevat seikat, esim. Työaika Ruokailun järjestäminen Työvaatetus Suojavälineet Kulukorvaukset 11 VOIMASSAOLOAIKA Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen ajan, enintään saakka. Sopimuksella on kuukauden irtisanomisaika, tai erikseen sovittaessa se voidaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa. 12 ALLEKIRJOITUKSET Sopimus on allekirjoitettu kahtena kappaleena, yksi kummallekin sopijapuolelle. Jäljennös sopimuksesta annetaan opiskelijalle. Päiväys Yritys / Muu yhteisö Koulutuksen järjestäjä / Oppilaitos

27 OPISKELIJA OPISKELIJAN SUUNNITELMA työssäoppimisesta LIITE 2 Nimi Ikä Sähköposti Osoite Oppilaitos Tutkinto / opiskeluvaihe TYÖNANTAJA Työnantaja Työpaikkaohjaaja Työpaikka Sähköposti Työssäoppimisen kesto ja ajoitus Vastuullinen opettaja Viikottainen / päivittäinen työaika Sähköposti 1 TYÖSSÄOPPIMINEN TAPAHTUU 1 ilman työsuhdetta 1 työsuhteessa. 2 TYÖJÄRJESTELYT Ruokajärjestelyt Työmatkajärjestelyt Työvaatetus Vakuutukset 3 TYÖTURVALLISUUS Työturvallisuuden kannalta erityisesti huomioon otettavaa 4 OPINTOKOKONAISUUDET Opintokokonaisuudet, johon työssäoppiminen liittyy, tavoitteet ja tehtävät

28 5 Olen tietoinen oppilaitoksen ja työnantajan välisestä sopimuksesta ja noudatan siinä ja tässä suunnitelmassa sovittuja periaatteita Haluan kehittyä erityisesti seuraavissa tehtävissä 6 Työssäoppimisen arviointiin osallistuvat työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja. Opiskelija pitää tehtävistään oppimispäiväkirjaa. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan itsearviointiin ja seuraaviin seikkoihin: 7 Työpaikkaohjaaja vastaa opiskelijan ohjauksesta ja arvioinnista työnantajan ja oppilaitoksen välisessä sopimuksessa sekä tässä suunnitelmassa sovitulla tavalla. 8 Opettaja osallistuu työnantajan ja oppilaitoksen välisen sopimuksen ja tämän suunnitelman mukaisen opiskelijan työssäoppimisen ohjaukseen ja arviointiin seuraavalla tavalla: 9 ALLEKIRJOITUKSET Tätä suunnitelmaa on tehty kolme samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. Paikka ja aika Opiskelija Työnantajan edustaja Ohjaava opettaja

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

TYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus TYÖPAIKKAOHJAAJA momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältö Työssäoppiminen ja ammatillinen koulutus Ammattiosaamisen näytöt Työssäoppiminen käytännössä ja osapuolten

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille

Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille 1 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt opas työpaikoille Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ammatillisen edunvalvonnan tiimi

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

OPAS. Työssäoppimisen. työpaikalle

OPAS. Työssäoppimisen. työpaikalle OPAS Työssäoppimisen työpaikalle SISÄLTÖ Lukijalle 1. TYÖSSÄOPPIMINEN TYÖPAIKALLA ON OSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA... 4 Mitä on työssäoppiminen? Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää Työssäoppimisella ja

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit ammattikorkeakouluopinnoissako? KL Martti Majuri, Hamk, Aokk Työpaikkaohjaajan käsite henkilö, joka 1. perehdyttää opiskelijan työpaikkaan 2. suunnittelee työpaikkaopintojen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Sopimukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola,

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. Rehtorin päätös 22.6.2015, 73. Voimaantulo 1.8.2015.

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. Rehtorin päätös 22.6.2015, 73. Voimaantulo 1.8.2015. TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Rehtorin päätös 22.6.2015, 73. Voimaantulo 1.8.2015. Suunnitelma 2 (11) Sisällysluettelo Johdanto... 3 Ammattiosaamisen näytöt... 3

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

TYÖSSÄ ON TYÖN ILOA JOHDATUS TYÖSSÄOPPIMISEEN JA TONET TYÖSSÄOPPIMISEN TIETOPALVELUUN. www.edu.fi/tonet

TYÖSSÄ ON TYÖN ILOA JOHDATUS TYÖSSÄOPPIMISEEN JA TONET TYÖSSÄOPPIMISEN TIETOPALVELUUN. www.edu.fi/tonet TYÖSSÄ ON TYÖN ILOA JOHDATUS TYÖSSÄOPPIMISEEN JA TONET TYÖSSÄOPPIMISEN TIETOPALVELUUN www.edu.fi/tonet OPPI TULEE TEKEMISESTÄ Ammattiin valmistuvat nuoret saavat käytännön tuntuman alansa työtehtäviin

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Työssäoppimisen opas. työpaikoille

Työssäoppimisen opas. työpaikoille Työssäoppimisen opas työpaikoille Alkusanat Työssäoppiminen työpaikalla on osa ammatillista koulutusta.................1 Mitä on työssäoppiminen? Nuoria ammattilaisia tarvitaan lisää Työssäoppimisella

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Sopimus työssäoppimisympäristöstä

Sopimus työssäoppimisympäristöstä Kanneljärven Opisto TYÖSSÄOPPIMISLOMAKKEET LIITE 1 Sopimus työssäoppimisympäristöstä ILMOITTAUTUMINEN KANNELJÄRVEN OPISTON PYSYVÄKSI TYÖSSÄOPPIMISPAIKAKSI Työnantaja Työpaikka Osoite Työpaikkaohjaajat

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus TAUSTA-ARVIOINNIT (KAN) TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN AMMATILLISESSA PERUS- KOULUTUKSESSA (2006) SOVITELLEN Sosiaaliset

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli Vastuut toimijoiden kesken 2 + 1 malliin siirtymisen edellytykset Opiskelijalla tulee olla: ammattitaito täydentävät opinnot (20 ov) suoritettu 18 v ikä, pääsääntöisesti

Lisätiedot

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 1.10.2015 Opetussuunnitelman yhteisen osan työturvallisuusohjeeseen on koottu keskeisimmät opiskelijoiden käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvan koulutuksen (työssäoppiminen),

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas 2 Yhteystiedot Opiskelijan nimi Puhelinnumero Sähköposti Opiskeltava tutkinto Ryhmätunnus Työssäoppimispaikka Työssäoppimisaika Työpaikkaohjaajan nimi Puhelinnumero

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Lainsäädäntö ja tutkinnon perusteet Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998, 5) Opetushallituksen

Lisätiedot