KERAVA 7. YLIKERAVA POSTLARS/ RATA 2298

Transkriptio

1 KERAVA 7. YLIKERAVA POSTLARS/ RATA 2298 Asemakaavan muutoksen selostus KERAVAN KAUPUNKI Maankäyttöpalvelut KAUPUNKISUUNNITTELU

2 2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Postlars/ Rata (2298) Asemakaavan muutos Keravan kaupunki 7. Ylikeravan kaupunginosan kortteliin 807 sekä puisto-, rautatieliikenne- ja katualueille Asemakaavan muutoksella muodostuvat Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on ilmoitettu Asemakaavan muutos on hyväksytty Kaupunkikehitysjaostossa Kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuustossa Keravan kaupunki kaupunkisuunnittelu Kauppakaari 4, 2. krs, Kerava Aila Elo asemakaava-arkkitehti puh aila.elo@kerava.fi

3 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Postlars/ Rata asemakaavan muutosalue rajautuu lännessä Pihkaniittyyn ja Kurkelanväylään, idässä Kilpilahden rataan, Imppalanmäen asuntoalueeseen ja kevyen liikenteen väylään sekä etelässä raideliikennealueeseen. Alue on Keravan rautatieaseman pohjoispuolella ja n. kilometrin etäisyydellä siitä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Postlars/ Rata (2298) Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että Pasila- Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamisen ensimmäisen vaiheen ratasuunnitelma on mahdollista hyväksyä. Ensimmäisessä vaiheessa on Vuosaaren tavaraliikenteelle tarkoituksena sijoittaa mahdollisimman vähän haittaava yhteys Vuosaaren radalta Kytömaalle sekä yhdistää uusi tavaraliikenneraide ja Kilpilahden öljyjalostamolta tuleva raide toisiinsa. Nämä toimenpiteet mahdollistavat tavaraliikenteen erottamisen nopeammasta henkilöliikenteestä. Alue on suuruudeltaan n. 12,2 ha.

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavoituksen lähtökohta Vireille tulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa Asemakaavan muutosehdotus nähtäville Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Suunnittelun lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12

5 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Nimistö Asemakaavan toteutus LIITELUETTELO... 15

6 6 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Maanomistus 4. Ote maakuntakaavasta 5. Ote yleiskaavasta 6. Voimassa oleva asemakaava 7. Asemakaavan muutos 8. Vastineluettelot 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Kerava-Riihimäki -lisäraiteiden YVA/ Ympäristövaikutusten arviointiselostus liitteineen Liikennevirasto Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen/ Yleissuunnitelma/ Tiivistelmäraportti Liikennevirasto Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen/ Yleissuunnitelma/ Keravan tavararaide - suunnitelmakartat Liikennevirasto, Finnmap Infra, VR Track, Sito, Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavoituksen lähtökohta Vireille tulo Keravan kohdalle tarvittava uusi tavaraliikenneraide ja sen viereen rakennettava huoltotie aiheuttavat raideliikennealueelle lisätilatarpeen. Asemakaavoituksen lähtökohtana on Pasila-Riihimäki välityskyvyn nostaminen - yleissuunnitelma, jonka yhtenä tavoitteena on tavaraliikenteen erottamisen nopeammasta henkilöliikenteestä. Vireille tulosta on kuulutettu yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luonnoksen kanssa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Postlars/ Rata asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on käsitelty kaupunkikehitysjaostossa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on koko suunnitteluprosessin ajan nähtävillä kaupungin kotisivuilla.

7 Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa Postlars/ Rata asemakaavan muutosluonnos on MRA 30 mukaisesti nähtävillä kaupunkisuunnittelun toimipisteessä sekä kaupungin kotisivuilla Asemakaavan muutosehdotus nähtäville 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Liikennepoliittisen selonteon mukaan hankkeen toteutuksen on suunniteltu alkavan tällä hallituskaudella. Rakennustyöt pääsevät alkamaan ensimmäisten kohteiden osalta aikaisintaan vuonna Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen pohjoisosa, Postlarinkadun pohjoispuolella, on pääradan ja Kilpilahdenradan välissä oleva luonnontilainen alue, jossa on 110 kv sähkölinja rautatiealueella olevalle kytkinasemalle. Pääradan länsipuolella, Postlarinkadun pohjoispuolella on raideliikenteelle tarkoitettu huoltotie. Imppalanmäen asuntoalueen etelä- ja länsipuolella on luonnontilainen puisto. Raideliikenteen alue on osin kallioleikkauksessa. Suunnittelualueella oleva Imppalanmäen puistoalue on korkeimmalta kohdaltaan n. viisi metriä korkeammalla kuin Postlarinkadun pohjoispuoli. Muu alue on rautatie- tai katualuetta Luonnonympäristö Alueen maisemakuvaa hallitsee raideliikenteen alue. Suunnittelualueella on rakentamaton ja luonnontilainen, pusikkoa kasvava teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Imppalanmäen puisto on luonnontilainen. Alueella oleva Imppalanmäen luonnontilainen puisto on mäkialueella Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Voimassa olevan asemakaavan mukaan asuntoja saa rakentaa vain kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Yhdyskuntarakenne Suuri osa suunnittelualueesta on raideliikennealuetta. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue on rakentamaton samoin korttelialuetta palveleva katualue. Suunnittelualue on rakennetun yhdyskuntarakenteen vieressä. Kaupunkikuva Alueen raideliikenteen alueella olevat laitteet ovat alueelle leimaa antavia. Suurin osa muusta alueesta on rakentamatonta. Asuminen Alueella ei ole asumista.

8 8 Palvelut Alueella ei ole palveluja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueella ei ole elinkeinotoimintaa eikä työpaikkoja. Virkistys Rautatiealueen vieressä Imppalanmäellä luonnontilainen puisto. Puistoalue toimii lähinnä suojaviheralueena. Liikenne Mitoitus ja jäsentely Alueella ei ole erotettu ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen väyliä. Liikenneturvallisuus Postlarinkadun kautta on ohjattu ajoneuvoliikenne suunnittelualueen eteläpuolella olevalle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle. Postlarinkadun kautta ohjautuu myös raskasta liikennettä vastoin liikenneohjausta. Postlarinkatu risteää tasossa Kilpilahdenradan kanssa. Kevyt liikenne Kevyelle liikenteelle ei ole osoitettu kevyen liikenteen väylää. Kevyt liikenne käyttää ajoneuvoliikenteen väylää. Poikittainen kevyen liikenteen yhteys pääradan itä- ja länsipuolien välillä on Postlarinkadun ja Postlarinkujan sekä Postlarin alikulun kautta. Joukkoliikenne Aluetta palveleva linja-autoliikenteen pysäkit ovat muutaman sadan metrin päässä Kytömaantiellä. Henkilöautoliikenne Postlarinkadulta on tonttiliittymä suunnittelualueen eteläpuolella olevalle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen pysäköintialueelle. Postlarinkadun kautta ohjautuu liikenne Imppalanmäelle sekä Postlarinkadun pohjoispuolella olevalle rakentamattomalle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle. Pysäköinti Alueella ei ole erikseen varattua aluetta pysäköinnille. Kuljetukset ja huoltoajo Postlarinkadun kautta ohjautuvat kuljetukset joskus sen pohjoispuolella olevan korttelin 803 teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle sekä Imppalanmäen asuntoalueelle. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rakennus- eikä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Suunnittelualueella ei ole rakennussuojelualueita eikä yksittäisiä eikä muita kohteita. Tekninen huolto Postlarinkadulle on rakennettu kunnallistekniikka. Alueen katualueet kuuluvat kaupungin puhtaanapidon alaisuuteen. Eritysitoiminnat Rautatiealueella on kytkinasema, johon on liitetty 110 kv:n sähkölinja. Sähkölinja on rakennettu toteutumattoman teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen kautta. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Suunnittelualueella on raideliikennettä, joka vaikuttaa suunnittelualueelle sijoitettavan rakentamisen käyttötarkoitukseen ja rakentamiseen. Alueella oleva raideliikenne aiheuttaa ympäristöön meluhaittaa. Tärinä

9 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueen maaperä on sekä kalliota että savea. Suunnittelualueen vieressä oleva asuntoalue on rakennettu kalliolle, jossa voi ilmetä runkomelua. Maaperän ollessa savea, voi alueen raideliikenne aiheuttaa resonointia rakenteissa. Ilman laatu Ilman laadun arvot eivät ole ylittäneet raja-arvoja. Saastuneet maa-alueet Alueella ei ole ympäristöhallinnon Matti-rekisterin mukaan saastuneita maa-alueita. Sosiaalinen ympäristö Alue on korttelialueen osalta rakentamaton. Alue on kaupungin ja valtion omistama. Liite Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kerava kuuluu Uudenmaan liittoon. Asemakaavan muutosalue on ja vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty ja sen mukaan alue on taajamatoimintojen tiivistettävää aluetta. Alueelle on osoitettu liikennetunnelin ohjeellinen linjaus sekä viheryhteystarve. Liite 4 Yleiskaava Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyväksytty muutosalueella ja se on saanut lainvoiman Suunnittelualueella on työpaikka-aluetta (TP), suojaviheraluetta (EV), asumisen aluetta (AP), teollisuusaluetta sekä rautatieliikenteen aluetta. Alueelle on osoitettu viheryhteystarve ja sähkölinja. Osalle raideliikennealueen itä- ja länsipuolelle on osoitettu meluntorjuntatarve. Liite 5 Voimassa oleva asemakaava Alueella ovat voimassa ja hyväksytyt asemakaavat. Kortteli 807 on varattu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-9), jonka rakennustehokkuus on e =0,6. Lisäksi suunnittelualueella on puistoalue (P) sekä rautatieliikenneja katualuetta. Liite 7 Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako ja -rekisteri Kaava-alueella olevalle korttelialueelle ei ole tehty tonttijakoa. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin maankäyttöpalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa.

10 10 Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen länsi- ja itäpuoli on suurimmaksi osaksi yleiskaava-aluetta. Suunnittelualueen itäpuolelle laaditaan Kytömaa II (Postlar) työpaikka- ja asuntorakentamiselle tarkoitettua ensimmäistä asemakaavaa. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelun tarve on lähtenyt riittämättömästä raideliikenteen aluevarauksesta, mikä tarvitaan Pasila-Riihimäki välityskyvyn nostamiseksi. Laadittavaa ratasuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin asemakaavaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite asemakaavan muuttamiseksi on tullut Keravan kaupungilta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut kuntalaiset. Alueen ja lähialueen toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät Yhdistykset ja yhteisöt: Keravan Omakotiyhdistys ry Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Keravan Yrittäjät ry Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Valtion viranomaiset: Uudenmaan ELY-keskus Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Muut viranomaiset ja yhteisöt: Keravan Energia Oy Elisa Networks Oy Sonera Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Asemakaavan vireille tulosta ilmoitetaan yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luonnoksen nähtävillä olosta kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, lehtikuulutuksin Tuusulanjärven Viikkouutiset -lehdessä ja Keski-Uusimaa lehdessä sekä kaupungin kotisivuilla Internetissä (

11 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä yhdessä luonnoksen kanssa mielipiteiden esittämistä varten. Suunnitelmat ovat olleet nähtävillä kaupunkisuunnittelun toimipisteessä ja kaupungin internet-sivuilla. Tieto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan luonnoksesta on lähetetty kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille/haltijoille ja alla luetelluille viranomais- ja yhteisötahoille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta pyydetään lausunnot seuraavilta: Pyydetty Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Yrittäjät ry Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Uudenmaan ELY-keskus Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Keravan Energia Oy Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Rakennuslautakunta Keravan Kaupunkitekniikka liikelaitoksen johtokunta Viranomaisyhteistyö Saatu Asemakaavan muutoksesta ei ole viranomaisneuvotteluja. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Raideliikenteestä aiheutuva ympäristöhäiriöiden torjunta. Tavoitteena muuttaa asemakaavaa siten, että alueelle laadittavana oleva Pasila- Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamisen ensimmäisen vaiheen ratasuunnitelma voidaan hyväksyä Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Rautatieaseman pohjoispuolelle suunniteltu uusi tavararaide yhdistetään Kilpilahdenrataan. Pääradan viereen rakennetaan huoltotie. Raideliikennealueiksi tarvittavat alueet lunastetaan.

12 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavasta ei ole tehty vaihtoehtoja Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luonnoksen nähtävillä oloaika Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehitysjaosto Käsitelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä alueelle tehtyä kaavaluonnosta. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne Korttelialueiden osan muuttaminen raideliikennealueeksi ei vaikuta yhdyskuntarakenteeseen. Kaupunkikuva Ei vaikutuksia.

13 13 Asuminen Palvelut Ei vaikutuksia. Työpaikat, elinkeinotoiminta Teollisuus- ja varastorakentamisen rakennusoikeus vähenee, joka voi mahdollisesti vähentää työpaikkojen määrää. Virkistys Liikenne Tekninen huolto Alueella oleva korttelialueelle tulee rakentaa kunnallistekniikka. Raideliikennettä varten rakennettava huoltotie voidaan sijoittaa raideliikenteen alueelle. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole asumista. Uusi tavaraliikenneraide tulee lähemmäksi nykyistä asutusta ja melutaso tulee nousemaan kasvavan liikennemäärän vuoksi. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle sijoitettavat rakennukset toimivat osaltaan meluntorjuntana Postarin alueen rakentamiselle, kun rakennusten julkisivuista aiheutuvat heijastukset otetaan rakennusten sijoittelussa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen tonteilla huomioon. Teollisuus- ja varastorakennusten alue on tärinän riskialueella. Suunnittelualueen vieressä on asuntorakentamisen alueita, joissa raideliikenteen aiheuttama melu- ja runkomelu saattaa lisääntyä. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueella ei ole asumista, jolloin muutosvaikutusta sosiaaliseen ympäristöön ei ole Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Ei vaikutuksia. Luonnonolot Ei vaikutusta. Pienilmasto Ei vaikutuksia Muut vaikutukset Talous Alueelle ei ole rakennettu katuverkkoa eikä kunnallistekniikkaa. Terveellisyys Alueen ympäristöhäiriöiden torjuntatoimenpiteillä voidaan parantaa suunnittelualueen vierellä olevan asuinalueen ja julkisen rakentamisen alueen terveellisyyttä. Alueen muutosvaikutus Alueen muutos mahdollistaa liikennemäärän lisääntymisen ja sijoittumisen lähemmäksi asumista. Alueella olevat ympäristöhäiriöt lisääntyvät ilman torjuntatoimenpiteitä.

14 Ympäristön häiriötekijät Melu Tärinä Runkomelu 5.7 Nimistö Alueella ei ole uusia nimistömuutoksia eikä tarvetta uusille nimille. 6 Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aikaisintaan vuoden 2015 jälkeen.

15 LIITELUETTELO 15