MÄSSTIDNINGEN HELSINGFORS BOKMÄSSA MESSULEHTI HELSINGIN KIRJAMESSUT

Transkriptio

1 MESSULEHTI HELSINGIN KIRJAMESSUT MÄSSTIDNINGEN HELSINGFORS BOKMÄSSA HELSINGIN KIRJAMESSUT Helsingin Messukeskus HELSINGFORS BOKMÄSSA Helsingfors Mässcentrum

2 Tapaa syksyn ajankohtaisimmat kirjailijat Akateemisen osastolla Kaikki osaston kirjat 20 % Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Roope Lipasti: Rajanaapuri Pauli Jokinen: Helsinki kävellen Sami Tallberg: Koivunmahlaa ja kaviaaria Aki Ollikainen: Nälkävuosi Riikka Ala-Harja: Maihinnousu Rosa Meriläinen: Nainen punainen Teemu Keskisarja: Raaka tie Raatteeseen. Suurtaistelun ihmisten historia Anna Kortelainen: Ei kenenkään maassa Matti Klinge: Pääkaupunki. Helsinki ja Suomen valtio / Kadonnutta aikaa löytämässä Muistelmat Satu Hlinovsky: Game of Thrones. Valtaistuinpelin kulisseissa Jouni Hynynen: Karjalainen ruletti Kaj Korkea-aho: Gräset är mörkare på andra sidan / Tummempaa tuolla puolen Kristiina Vuori: Näkijän tytär Hannu Mäkelä: Muistan nuoruus Jani Niipola: Duudsonit 100 tapaa pelastua tylsyydeltä Katja Lahti & Satu Rämö: Vuoden mutsi opas keskinkertaiseen äitiyteen Irja Wendisch: Pitkä taistelu - Sotilaiden lasten selviytymistarinoita Raija Oranen: Kuninkaiden tiet Claes Andersson: Hjärtats rum. Valda Dikter Kaari Utrio: Sunneva Timo Parvela: Ella ja kadonnut karttakeppi Jaakko Heinimäki: Taskuetiikka Saska Saarikoski: Sanojen alamainen Mirkka Lappalainen: Jumalan vihan ruoska. Suuri nälänhätä Suomessa Katariina Souri: Polku Karo Hämäläinen: Kolmikulma Riku Korhonen: Nuku lähelläni Monika Fagerholm: Lolauppochner / Lola ylösalaisin Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras Kari Uusikylä: Luovuus kuuluu kaikille Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike Masha Gessen: Kasvoton mies. Vladimir Putinin nousu Venäjän valtiaaksi / Mannen utan ansikte Karl Ove Knausgård: Taisteluni toinen kirja / Min kamp Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat Riikka Pulkkinen: Vieras Tuomas Milonoff & Riku Rantala: Mad manners seikkailijan etiketti Michael Hjorth & Hans Rosenfeldt: Oppipoika/Lärjungen Arno Kotro & Christer Lybäck: Veitsen terällä Herman Lindqvist: Mitt i allt Paul Verhoeven: Jeesus Nasaretilainen Hannu Lehtilä: Tarja Halonen Paremman maailman puolesta Leena Lehtolainen: Paholaisen pennut Tony Dunderfelt: Tunnista temperamenttisi. Apua itsetuntemukseen ja ihmissuhteisiin / Konttorikemiaa Eeva Kilpi: Kuolinsiivous Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin miekka. Idän ja lännen konfliktien historia Iiro Viinanen & Esko Seppänen: Vasen oikea, oikea vasen Eero Huovinen: Enkeli taivaan Robert Åsbacka: Samlaren/Keräilijä Juha Itkonen: Hetken hohtava valo Riikka Kämppi & Jussi Lähde: Sydänten presidentti Ulla-Lena Lundberg: Is/Jää Virpi Hämeen-Anttila: Tapetinvärinen Merete Mazzarella: Det enda som egentligen händer oss / Ainoat todelliset asiat Mato Valtonen & Kalle Isokallio: Elämä on aprillia Liisa Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus James Tooley: Kukoistava puu Christian Rönnbacka: Operaatio Troijalainen Petri Tamminen: Rikosromaani Vilmos Csaplár: Hitlerin tytär Pekka Hiltunen: Sysipimeä Johanna Sinisalo: Salattuja voimia Helsingin keskusta ma pe 9 21 la 9 18, su Lisää kirjoja verkossa 24/7!

3 TIEDEKIRJA ASIAN YTIMESSÄ 6b87 6b87 6a81 6b90 LaURi PaLTeMaa & juha VUoRi Kiinan Kansantasa Vallan historia Gaudeamus gaudeamus.fi PiRKKo MUiKKU-WeRneR ilkeilyn Kahdet KasVot Vastapaino PanU PULMa (ToiM.) suomen romanien historia Suomalaisen Kirjallisuuden Seura esko VaLTaoja KaiKen KäsiKirja Mitä jokaisen tulisi tietää Ursa ursa.fi 6b87 6g121 6g89 6e81 GiLLeS deleuze spinoza Käytännöllinen filosofia Tutkijaliitto MiKKo SaLaSUo ym. (ToiM.) KatuKulttuuri nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa nuorisotutkimusverkosto HaRaLd arnkil Värit havaintojen maailmassa aalto-yliopisto books.aalto.fi UUdiSTeTTU Kielitoimiston sanakirja Kotimaisten kielten keskus kotus.fi TerveT uloa osast oillemme 7g41 6c85 6e85 6a91 nils erik ViLLSTRand ValtaKunnanosa Suurvalta ja valtakunnan hajoaminen Finns också på svenska: Riksdelen Svenska litteratursällskapet i Finland esa ReUnanen & auli HaRjU media iholla Politiikan julkisuus kansanedustajien ja aktivistien kokemana Tampere University Press tiedekirja Veten skapsbokhandeln Laaja valikoima 180 tiedejulkaisijan tuotantoa. KiMMo MäKi & TUiRe PaLonen (ToiM.) johtamisen tilat ja paikat aikuiskasvatuksen 50. vuosikirja Kansanvalistusseura Suomen tiedekustantajien liiton 92 jäsentä edistävät suomalaista tiedettä julkaisemalla tieteellisiä ja tiedettä popularisoivia kirjoja. Liitto jakaa vuosittain Vuoden tiedekirja -palkinnon. Tiedekustantajat ovat näkyvästi esillä Helsingin kirjamessujen ohjelmassa ja näytteilleasettajina (ks. messuohjelma). Lisätietoja:

4 Haluatko kirjailijaksi? Jos vastauksesi on rot. Myös professori Matti Klinge, joka on pyydetty avaamaan tämän vuoden kirjamessut, myönteinen tai jos olet kiinnostunut kirjallisuudesta ja kirjailijoista tai kirja-alasta, olet Haluatko esiintyy lavalla torstaina klo kirjallaan tullut oikeaan paikkaan. Helsingin Kirjamessuilla on tänä vuonna vastaanotto, jonne messu- kirjailijaksi? Pääkaupunki Helsinki ja Suomen valtio yleisö voi tulla keskustelemaan eri kustantajien edustajien kanssa siitä, kuinka tulla kirjailijaksi. Nyt siis kaikilla pöytälaatikkokirjailijoilla on mahdollisuus löytää itselleen oma kustantaja. Messukävijät voivat myös tutustua kotimaisiin ja ulkomaisiin kirjailijoihin ja runoilijoihin, jotka neljän päivän ajan kertovat teoksistaan. Messulavoilla noin 700 ohjelmaa, kaikkiaan ohjelmia on noin Aino-salissa kirja-alasta kiinnostuneet voivat torstaina ja perjantaina kuunnella ja ottaa osaa keskusteluihin, jotka käsittelevät mm kirjastojemme tilaa, kustannusalan murrosta ja kirjallisten agenttien roolia Suomessa. Suurin ei aina ole kaunein, sen me täällä Helsingin Kirjamessuilla tiedämme vallan hyvin, ja Stig-Björn Nyberg Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja Unkari on näiden kirjamessujen teemamaa. Nyt suomalainen lukija voi paremmin kuin koskaan tutustua unkarilaiseen nykykirjallisuuteen ja kirjailijoihin, sillä kustantajamme ovat kääntäneet ja julkaisseet monta mielenkiintoista unkarinkielistä teosta. Unkarin kulttuurikeskus Helsingissä on ollut mukana ideoimassa ja laatimassa messujen unkariaiheiset ohjelmat, joita messukävijät voivat seurata kaikkina neljänä päivänä messukeskuksen eri lavoilla. Helsingin kirjamessuilla viihtyy koko päivän, jopa kaksikin, koska katseltavaa ja kuunneltavaa on niin paljon. Viime vuoden messuilla muuan nuori nainen tervehti minua viimeisenä tämän takia olemmekin kustantajien kanssa miettineet parannuksia kävijöiden ja näyttelyasettajien palautteiden pohjalta, jotta tämän vuoden kirjamessut onnistuisivat entistä paremmin. Lasten maailma ja Topelius-estradi on muutettu uuteen parempaan paikkaan, jonne lasten ja vanhempien on helpompi tulla. Louhi-lava, jossa keskustellaan nuorisokirjallisuudesta, on myös saanut uuden ulkonäön ja uudet vetäjät. Nyt nuoriso kohtaa tällä lavalla omat kirjailijansa, sillä Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaat haastattelevat koko messujen ajan kaikki lavalla esiintyvät kirjailijat. Myös kirjamessujen haastattelijat ovat vaihtuneet. Baba Lybeck, Markus Leikola ja Reidar Palmgren ovat valinneet 2000 ohjelmaehdotuksesta 16 ajankohtaista aihetta. Tänä vuonna on kulunut 200 vuotta siitä, kun Venäjän keisari Aleksanteri I korotti Helsingin 1812 Suomen Suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Helsinki on myös tänä vuonna valittu vuoden designpääkaupungiksi. Kirjamessut on huomioinut tämän Eino Leino -lavalla, jonne on keskitetty kaikki Helsinki- ja design-aiheiset ohjelmanume- messupäivänä ja kysyi hieman arasti, olenko minä se henkilö joka vastaa ohjelmasta. Kuultuaan vastaukseni hän kertoi, että vaikka hän oli käynyt kaikkina neljänä päivänä messuilla, oli osa häntä kiinnostavista ohjelmista jäänyt katsomatta, koska ne menivät päällekkäin muiden esiintymisten kanssa joita hän olisi halunnut kuunnella. Hänen toivomuksensa oli, että osa ohjelmista uusittaisiin, ainakin tärkeimmät, joko samana päivänä tai seuraavana, jotta kaikki kiinnostuneet saisivat tilaisuuden osallistua niihin. Tätä toivomusta emme ikävä kyllä pysty toteuttamaan, sillä kuinka määritellä mikä ohjelma tai kuka kirjailija on muita tärkeämpi tai kiinnostavampi. Osa kävijöistä olisi aina eri mieltä, ja myös kirjailijat pahoittaisivat mielensä kun heidät asetettaisiin suosikkijärjestykseen. Messukävijän on itse tehtävä ratkaisunsa siitä, mitä ohjelmaa hän haluaa katsella ja kuunnella. Toivotan teidät kaikki tervetulleiksi Helsingin 12. kirjamessuille. Viihtykää ja nauttikaa syksyn kirjojen ja kirjailijoiden parissa. Helsingin Kirjamessut 2012, Helsingin Messukeskus Kirjamessujen yhteydessä Suomen Antikvariaattiyhdistyksen ja Suomen Antikvaariset kirjakauppiaat ry:n järjestämät Antikvaariset Kirjamessut Juna kätevin tapa tulla messuille Aukioloajat: to, la su klo 10 18, pe klo Pääsylippujen hinnat: Kertalippu: aikuiset 15, lapset 7 15 v., eläkeläiset, varusmiehet ja opiskelijat 10. Kokoaikalippu: aikuiset 27, lapset 7 15 v., eläkeläiset, varusmiehet ja opiskelijat 20. Perhelippu: 35 /kertakäynti, 2 aikuista + lapset alle 16 v. Ryhmälippu: 10 / hlö / kertakäynti, min. 10 hlöä. Koululaislippu: koululaiset ja opettaja luokittain 5 / hlö (to pe) Liput ovelta tai ennakkoon Pääsylippuja voi ostaa tapahtuman aukioloaikoina Messukeskuksen ovelta tai ennakkoon Lippupalvelusta (toimitusmaksu alkaen 1,5 ), puh (1,96 euroa/min+pvm) tai (6,79 euroa/puhelu+pvm). 2 euron alennus Stockmannin kanta-asiakkaille. Näytä kanta-asiakaskorttisi Helsingin Messukeskuksen kassalla ja saat pääsylipun hinnasta 2 euron alennuksen. Etu koskee kaikkia lippuryhmiä. Yksi alennus / kanta-asiakaskortti. Samaan aikaan samalla lipulla: Helsingin Kirjamessut 2012 messulehti Julkaisija: Suomen Messut, Messuaukio 1, Helsinki, puh Lehden toimitus: Maria Rossi ja Teija Armanto, Suomen Messut. Taitto: Tuula Rämö, Suomen Messut. Artikkelisivujen taitto: Bo Hagnäs. Painopaikka: Scanweb, Kouvola. 4

5 Sisällysluettelo Pääkirjoitus...4 Messuilla tapahtuu...28 Rikkoa maailman mykkyys...18 Ohjelma torstai Kolme tietä ammattilaiseksi...20 Ohjelma perjantai Helsinki rakastettuni...22 Ohjelma lauantai Den finlands-svenska egenarten...23 Ohjelma sunnuntai Suttupaperilta seremoniamestariksi...24 Aakkosellinen esiintyjälista...68 Villisti, nasevasti, lyhyesti...26 Näytteilleasettajat...74 Elämä on osa kirjallisuutta...27 Messualueen kartta...78 Kirjallisuuslehti. 5

6 Torstaina Perjantaina Esa Salminen ja Saeed Warsame Mohammed, suomalainen Jari Järvelä Parempi maailma Katarina Eskola Tyttö Pitkänsillan molemmin puolin. Elsa Eklundin tytönpäiväkirjat Ilkka Hämäläinen Kundiopas tytöille Maaret Kallio Sopivasti ihana Merja Virolainen Valloittaja Anna Kortelainen Ei kenenkään maassa Petja Lähde Poika Sarri Nironen Tähdenpeitto Tiina Laitila Kälvemark Kadonnut ranta Vepe Hänninen Minä, vakuutusetsivä Jan Salminen Äidinmaa Karoliina Timonen Aika mennyt palaa Maarit Turtiainen Punainen paasto Pete Suhonen Hitlerin kylkiluu Katja Kettu, Krista Petäjäjärvi ja Maaret Kallio Pimppini on valloillaan Kira Poutanen Rakkautta borealis Sari Luhtanen Kaikkea kaunista Veera Vaahtera Onnellisesti eksyksissä Kristiina Vuori Näkijän tytär Ville Kaarnakari Operaatio Finljandija Roman Schatz Berliini. Oppaana Roman Schatz Uutta messuilla: Bonnier-lava ja Designtuolipuisto! Arne Nevanlinna Varma Kati Närhi Mustasuon mysteeri Markku Paretskoi Pahkasika. Jälkeenjääneen paperit Jari Sinkkonen Isäksi ensi kertaa Liskomies Erik Sprague Ripleyn usko tai älä Maria Turtschaninoff Helsingin alla Salla Simukka Jäljellä ja Toisaalla Jani Niipola ja Duudsonit Duudsonit tapaa pelastua tylsyydeltä Helena Sinervo Prinssi Ahava ja riipuksen arvoitus Timo Parvela, Taneli Mustonen ja Juha Wuolijoki Kirjasta elokuvaksi: Ella ja Äf yksi Inna-Pirjetta Lahti ja Inari Fernández Lapsiperheen matkakäsikirja Tuomas Kyrö Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike Marko Hautala Unikoira Jouni Tervo Osmo Rauhala - tapaus Heli Slunga Orjan kirja Marianna Kurtto View-Master Maritta Lintunen Sydänraja Marjaana Aumasto Kuin isä poikaansa Jari Järvelä Château Inkeroinen Maarit Verronen Vanhat kuviot Katja Kaukonen Vihkivedet Tuuve Aro Himokone Sanna-Mari Hovi ja Timo Ernamo Illallisella Pirkko K. Koskinen Yhteistyössä: 6

7 Joka päivä kiihkeää ja kiinnostavaa kirjallisuuskeskustelua uutisankkureiden seurassa. Halli 7, osasto D 41 MTV3:n uutisankkurit ja toimittajat toimivat Bonnier-lavan isäntinä messujen ajan. Lauantaina Eija Lappalainen ja Anne Leinonen Hiekkasotilaat Karo Hämäläinen Kolmikulma Jukka Viljanen Seikkailujuoksija Leena Lehtolainen Paholaisen pennut Saku Tuominen ja Pekka Pohjakallio Työkirja Tuomas Marjamäki Simo Salminen. Se se vaan on sillä lailla Sami Hilvo Rouva S Sinikka ja Tiina Nopola Heinähattu, Vilttitossu ja Kalju-Koponen Kaisa Jaakkola Hormonitasapaino Mikko-Pekka Heikkinen Terveiset Kutturasta Tuomas Milonoff ja Riku Rantala Mad Manners. Seikkailijan etiketti Pekka Hiltunen Sysipimeä Markku Ropponen Kuhala ja yöjuna Saara Kesävuori Saarroksissa Laura Lähteenmäki North End Niskaan putoava taivas Siiri Enoranta Painajaisten lintukoto Teemu Ollikainen Syö mitä mielesi tekee Varpu Tavi Maanantaisoturin dieetti Sunnuntaina Péter Esterházy Pitkin tonavaa Vilmos Csaplár Hitlerin tytär Helena Ruuska Marja-Liisa Vartio kuin linnun kirkaisu Panu Rajala Hirmuinen humoristi. Veikko Huovisen satiirit ja savotat Annukka Salama Käärmeenlumooja Elina Rouhiainen Kesytön Lauri Järvilehto Tee itsestäsi mestariajattelija Eero Huovinen Enkeli taivaan Eeva Kilpi Kuolinsiivous Kari Enqvist Uskomaton matka uskovien maailmaan Katri Lipson Jäätelökauppias Pekka Nurmi ja Aki Hiltunen You did what?! - Gourmet-ruokaa kahvinkeittimellä Liisa Keltikangas-Järvinen Pienen lapsen sosiaalisuus Miika Peltola ja Tuuti Piippo Kantapään kautta Ben Furman Ongelmista ratkaisuihin. Lyhytterapian perusteet Kalle Isokallio ja Mato Valtonen Elämä on Aprillia Lisäksi Helsingin Kirjamessujen ohjelmistossa mukana yli 200 Tammen, Readme.fi:n, WSOY:n sekä Johnny Knigan kirjailijaa, kuvittajaa ja kääntäjää. Ohjelmamuutokset mahdollisia. 7

8 TORSTAI Galaktinen kirjahetki Koulu ja elämä koululaisten kirjoissa. Asiasta puhumassa Galaxin juontajat Mimosa Willamo ja Robert Sundman Katti Matikaisen satutunti Runoraati 10-vuotias Runoraati ja runoja nuorille. Raadissa Summerin ja Galaxin juontajista Ronja Salmi, Maiju Pellikka, Johannes Mollberg ja Joes Teka. Raatia johtaa Minna Joenniemi Miehet mustissa Yle Uutisten toimittajan Jan Fredrikssonin kirja Miehet Mustissa henkivartioinnin salattu maailma kertoo suomalaisten turvamiesten työstä. Kirjoittajaa haastattelee Yle Radio Suomen juontaja Marko Miettinen Teds nya ord Ted Forsström, en av männen bakom succén med Pleppo Live och en av programledartrio i Radio X3Ms Succémorgon. Teds nya ord är en ny sorts ordbok, som baserar sig på inslag från Succémorgon. Intervjuaren är Janne Grönroos. PERJANTAI Avoin tarina koululaisten kertomuksia Koululaiset eri puolilta Suomea osallistuivat vuonna 2010 kirjoituskampanjaan Avoin tarina. Tarinan tuli kertoa lasten tai nuorten elämästä ja jäädä ilman loppuratkaisua. Viidestä tarinasta tehtiin lyhytelokuvat, joihin kaikki alle 16-vuotiaat saivat laatia oman lopetuksensa. Näistä sadoista ehdotuksista valittiin jokaiseen tarinaan kolme vaihtoehtoista loppuratkaisua. Projektista puhumassa ohjaaja Tuula Rajavaara ja kirjailija Sirpa Kähkönen Lapsiperheen Matkakäsikirja YleX:n tuottaja Inari Fernández ja Inna-Pirjetta Lahti puhuvat kirjastaan Lapsiperheen Matkakäsikirja ja antavat vinkkejä lapsiperhematkailuun. Haastattelijana YleX:n juontaja Anne Lainto Aamun kirja esittää: Mistä ja kenestä kirjailija voi kirjoittaa. Nadja Nowakin ja Seppo Puttosen kanssa aiheesta puhumassa kirjailijat Riikka Ala-Harja ja Petter Sairanen Yle Puhe Politiikkaradion Markus Leikolan ja Jussi Lähteen kanssa lavalla toimittaja Sakari Sirkkanen. Suora lähetys Mistä on unelmien Yle tehty? Villiä ja vapaata vai varovaista ja vakaata? Tuhti tavaratalo vai valikoimaa vaativille? Toimitusjohtaja Lauri Kivinen (Yle), tutkija Roope Mokka (Demos Helsinki) ja vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard keskustelevat julkisen palvelun mediasta ja Ylen tehtävästä Kultakuume Yle Radio 1:n kulttuuriohjelma Kultakuume kirjakuumeisena. Suora lähetys Kirjamessujen keskeltä Yle Puhe Puheen iltapäivä, toimittaja Miia Krause. Suora lähetys Radiotekstit kirjoiksi Toimittaja Eve Mantu puhumassa muun muassa radioon alun perin kirjoitetusta Mielensäpahoittajasta Ammattina juontaja Toimittaja Elina Saksala on kirjoittanut kaiken kattavan kirjan juontamisesta. Aiheesta Elinan kanssa keskustelemassa Heikki Kahila Runoraati Runoraati täyttää 10 vuotta. Kirjallisuuskritiikkiä leikin varjolla eli inhimillisiä yrityksiä ymmärtää runoja ja eläytyä niihin. Raadissa muun muassa näyttelijä Laura Malmivaara, urheilutoimittaja Kaj Kunnas ja musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. Raatia johtaa Minna Joenniemi Kirjakerho Nadja Nowakin ja Seppo Puttosen vieraana sodan kauhuista puhumassa kirjailijat Sofi Oksanen, Jari Järvelä ja Heidi Köngas. Suora lähetys Yle Radio 1:ssä Dekkari-ilta Kuluneen vuoden dekkarisoppaa hämmentävät ja sopivia sattumia poimivat Dekkariseuran puheenjohtaja Leena Korsumäki, pitkän linjan dekkaristi Risto Raitio ja Johtolankaraadin jäsen, toimittaja Juha Roiha. Tule osallistumaan kilpailuun ja hakemaan vasta 8

9 LAUANTAI Aamun kirja esittää: Nadja Nowakin ja Seppo Puttosen vieraina kirjailijat Katri Lipson, Riikka Pulkkinen, Riku Korhonen ja Raimo Pesonen Kiveen hakatut Arto Terosen ja Jouko Vuolteen radiosarja Kiveen hakatut kertoi Helsingin Hietaniemen Taiteilijakukkulalle haudatun 50 taiteilijan tarinan. Nyt nämä 50 tarinaa on koottu kirjalliseen muotoon Ylen tuntemattomat kirjoittajat Kirjoittaako ne siellä tahallaan väärin? Kuka välittää Tervon ja Saanilan ääntelyn kuuroille? Saako Väinö Linnaa pikkasen tiivistää? Miksi suluissa lukee ( Ovikello. )? Ohjelmatekstittäjät vastaavat, Kari Vetri haastattelee Seikkailujuoksija Jukka Viljanen on juossut pidemmänpuoleisia lenkkejä muun muassa Pohjoisnavalla, Kalaharissa ja Etelä-Mantereella. Tuorein pyrähdys oli tuhannen mailin eli 1609 kilometrin mittainen, Saharan halki. Aamu-tv:n juontaja Juha Hietanen kirjasi Viljasen juoksun luettavaan muotoon Polkupyörällä Jäämerelle: Tupasvillaa, poroja ja tuntemattomia sotilaita Neljännessä matkakirjassaan teksti-tv-toimittaja Matti Rämö polkee Leppävirran suuren hippileirin kautta Murmanskiin. Venäjän erämaasuot hehkuvat valkoista tupasvillaa, mutta Petsamon kaivosvyöhykkeellä odottavat eloton maasto ja panssarivaunujen parkkipaikat. Porot jolkottelevat seurana, kun maantieteilijä vaeltaa pikkuteiden hiljaisuudessa Saamenmaalta kohti Uumajaa. Reissusta tulee tutkimusmatka Pohjolan lähihistoriaan sekä omiin mielen maisemiin. Rämöä haastattelee Yle Radio Suomen toimittaja Markus Turunen Teophiluksen sopimus Ensin oli teksti, mutta ei kuvia. Sitten oli netti jossa kuvaton teksti kohtasi kuvittajan, ja syntyi sarjakuvakirjakahden kissan, karhun ja ketun tarinasta, ajalta ennen ihmisten ja eläinten välistä sotaa. Tekstin kirjoittanutta tuottaja Jarkko Ryynästä ja piirtäjä Janne Luokkasta haastattelee toimittaja Ilkka Kilpeläinen. SUNNUNTAI Aamusydämellä Hilla Blombergin vieraana masennuksesta selviytynyt Katja Lemberg Muusikon arkea Yle.fi/musiikin toimittaja Joonas Josefsson ja Matkamuistoja-kirjan julkaissut Anssi Kela pureutuvat muusikon arkeen ja juhlaan Suomessa. Lavalle saattaa putkahtaa yllätysvieraita Siksi tahdot Hääkirja Nykyisillä hääperinteillä on muutaman vuosikymmenen pituinen historia Suomessa. Mihin unohtuivat suomalaiset häätavat ja sopivatko ne vielä osaksi juhlia? Siksi tahdot Hääkirjan kirjoittajia Tiina-Emilia Kaunistoa ja Erika Voutilasta haastattelee Yle Uutisten kulttuuritoimittaja Janne Sundqvist Heidi Köngäs ja Dora, Dora Heidi Köngäksen uusi kirja Dora, Dora kertoo kuvitteellisen tarinan Natsi- Saksan varusteluministerin Albert Speerin ja hänen seurueensa todellisesta matkasta Rovaniemelle ja Petsamoon jouluna Heidi Köngästä haastattelee Anna Tulusto Uuden Euroopan raunioilla Toimittaja Simo Sipolan kirja kuljettaa lukijaansa kylmän sodan jälkeisen Euroopan identiteettiä etsimässä. Sipolaa haastattelee tuottaja Heikki Ali-Hokka Harakka ja Kortelainen Timo Harakka ja Anna Kortelainen keskustelevat ainakin kymmenestä kirjasta ja vallasta Punssia Toimittaja Leo Gammalsin kirja Flytande guld en bok om finsk punsch kertoo punssin suomalaisesta historiasta. Kultaisen juoman vaiheista Leoa haastattelee toimittaja Petter Lindberg Uusi Päivä Uusi päivä -sarjan tähdet ja tekijät kertovat Uusi päivä -kirjasta sekä tvsarjasta. Oiva tilaisuus kurkistaa sarjan tuleviin tapahtumiin! Riisiä tiskin alta Ulkomaantoimittaja Liisa Karvinen on perehtynyt Japaniin yli 20 vuotta, ja asunutkin maassa viisi vuotta. Riisiä tiskin alta kertoo Japanista kaiken, ruokatavoista toimistotyöläisten tehokkuuteen, äärioikeistosta japanilaisten kainouteen, myös muutamat harhaluulot oikoen. Karvista haastattelee toimittaja Katri Makkonen. uksia Yle-kysymyksiin. Mukana myös Yle Shop. TERVETULOA osastolle 6a99! 9

10 Helsingin Kirjamessut SUVI LAINE KARI HAUTALA LEHTIKUVA Kari Kuukka katja lösönen OLLI JALONEN to Mika Waltari RISTO E.J. PENTTILÄ to Aino SASKA SAARIKOSKI to Aleksis Kivi pe Aleksis Kivi JUKKA TARKKA to Aino TUULA KALLIONIEMI to Z. Topelius Lehtikuva Jukka mykkänen Pekka Holmström katja lösönen GEORG BOLDT OSMO JUSSILA to Kullervo ULLA-MAIJA PAAVILAINEN pe Kirjakahvila REIDAR PALMGREN pe Mika Waltari JOEL HAAHTELA pe Mika Waltari OLLI REHN pe Aleksis Kivi pe Aleksis Kivi katja lösönen Pekka Holmström mirva kakko Ari heinonen Ari heinonen PASI TUUNAINEN la Aino ARNO KOTRO JA CHRISTER LYBÄCK la Katri Vala JUBA TUOMOLA la Aleksis Kivi AINO HAVUKAINEN JA SAMI TOIVONEN la Z. Topelius OUTI PAKKANEN la Mika Waltari katja lösönen IRMeli jung katja lösönen katja lösönen katja lösönen SIRI KOLU su Louhi MAURI KUNNAS su Z. Topelius su Mika Waltari ANTTI TUURI su Mika Waltari JAAKKO HÄMEEN-ANTTILA su Katri Vala PIRJO HASSINEN su Mika Waltari Angry Birds pesii nyt myös messuilla. 10

11 Tervetuloa Otavan osastolle 7d51 Pekka Holmström Tuomas Pietinen TOMMI TUOMI NATALIA BAER JORMA MARstIO TUIJA LEHTINEN to Louhi su Eino Leino ANTTI KYLLIÄINEN to Katri Vala ANNA NUOTIO, EPPU NUOTIO JA KRISTIINA LOUHI to Z. Topelius MARKKU PIETINEN to Eino Leino VEERA SALMI to Z. Topelius JOUni harala ARI HEINONEN TOMMI TUOMI VIlle juurikkala kari hautala PETRI TAMMINEN pe Aleksis Kivi ASKO JAAKONAHO pe Takauma LAURA PALOHEIMO pe Katri Vala ALIVALTIOSIHTEERI la Aleksis Kivi JYRKI ERRA la Mika Waltari Ville Paul Paasimaa Pekka Holmström Pekka Holmström Jouni harala TOMMI TUOMI SIRPA KÄHKÖNEN la Eino Leino RIIKKA PULKKINEN la Aleksis Kivi TAAVI SOININVAARA la Mika Waltari REIJO MÄKI la Mika Waltari ESSI WUORELA la Z. Topelius IRMeli jung kirsti mäkinen tommi tuomi jouni harala jouni harala HEIDI KÖNGÄS su Mika Waltari JUHA ITKONEN su Mika Waltari VIRPI HÄMEEN-ANTTILA su Aleksis Kivi KIRSTI MÄKINEN su Eino Leino PEKKA TARKKA su Mika Waltari Katso myös muiden Otavan kirjailijoiden messuesiintymiset: otava.fi/kirjamessut MUUTOKSET MAHDOLLISIA. 11

12 Schildts & Söderströmsin suomenkielinen ohjelma TORSTAI Athos Luostarielämää pyhällä vuorella / René Gothóni. Ortodoksisen elämän merkittävin keskus yli 1000 vuotta KATRI VALA Rakkaat hurrit! / Rosa Meriläinen & Juhani Seppänen. Mitä iloa kaksikielisyydestä voisi olla? WALTARI Pikkukoutsi liikuttaa / Marianne Peltomaa & Jani Strömsholm. Kaiken kirjatouhun keskellä pääsee nyt jumppatunnille! TOPELIUS Mohamed 2.0 Häiriötekijä / Mohamed el-fatatry. Meet the man behind Muxlim, the largest Muslim lifestyle network in the world EINO LEINO Ei menny niinku Strömsössä / Taina Kinnari. Tuo näytille kaameimmat tekeleesi. Raati valitsee suurimman epäonnistujan! KIRJAKAHVILA Hurmaavat vanhat herrat ja Elsa sairastaa / Minna Lindeberg & Linda Bondestam, Anssi & Maija Hurme. Kaksi syksyn ihastuttavinta kuvakirjaa TOPELIUS Ilomantsin taistelu 1944 / Erik Appel. Ryhmä Raappana saavutti sodan viimeisen suuren torjuntavoiton KULLERVO SUNNUNTAI LAUANTAI PERJANTAI Musiikkikauppias, mentori, mesenaatti / Lena von Bonsdorff. Roger Lindberg johti Musiikki-Fazeria liki viisi vuosikymmentä KIRJAKAHVILA Novellikeskustelu: Isät, pojat, mieheys / Peter Sandström. Synkänhauska suomalaisen miehen kuvaaja TAKAUMA Historiallinen rikosromaani Suomen Turusta / Jyrki Heino. Eletään vuotta Turun kaupungin liepeiltä löytyy ruumis WALTARI Facebookin tragikomiikkaa Naamakirja / Markus Leikola.» Leikola on hykerryttävästi kiteyttänyt sosiaalisen median luonteen «AAMULEHTI KIRJAKAHVILA Tutkielma tappajan sielunmaisemasta / Robert Åsbacka. Autenttisiin poliisi raportteihin perustuva salaperäinen rikoskertomus EINO LEINO Löydät meidät suomeksi osastolla 6a87 KAIKKI KIRJAT 20%! Du hittar oss på svenska på adressen 7h41 VI SÄLJER ALLA BÖCKER 20%! Vårt svenska program hittar du i Hbl:s Bokextra och på S&S_HKIkirjamessulehti indd 1 Jukka Vesterinen Riina Katajavuori Helsingin KIRJAMESSUILLA Sanna Eeva Säde Loponen Anneli Kanto Terhi Rannela Elina Lampela Kati Lampela Tuomo Järvinen Päivi Lukkarila Mauri Lahti Roope Lipasti Tiina Forsman 8/29/12 1:54 PM Kalle Veirto Torstai Perjantai klo Kullervo-lava Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaus klo Kirjakahvila Riina Katajavuori: Perhehytti Sanna Eeva: Olot klo Z. Topelius Säde Loponen: Hippajaisen jäljillä klo Louhi Anneli Kanto & Terhi Rannela: Korkea puoliso (Kuparisaari 2) klo Katri Vala Elina ja Kati Lampela: Yhden illan käsityöt KARISTON kirjailijat MESSUILLA klo Z. Topelius Tuomo Järvinen: Lapset liikkumaan Z. Topelius Päivi Lukkarila: Venlan kesäponi Päivi Lukkarila: Tsemppiä, Venla! klo Z. Topelius Mauri Lahti: Mikä tämä sieni on? klo Kirjakahvila Roope Lipasti: Virtasen historia Lauantai klo Mika Waltari Tiina Forsman: Annikki Nissinen selvittää murhan klo Louhi Kalle Veirto: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka ja suuri salapoliisikisa klo Louhi Anneli Kanto: Pusu ja pokaali (Futistyttö 5) klo Louhi Kirsti Kuronen: Omenapuu laulaa klo Z. Topelius Anneli Kanto: Perttu Virtanen ja kauhea kateus (Viisi villiä Virtasta 4) Hannu Hirvonen: Sadan asteen eskarikuume klo Mika Waltari Paulus Maasalo: Elinehto klo Louhi Kirsti Ellilä: Majavakevät klo Z. Topelius Kirsti Kuronen: Kuituset ja unisieppari klo Mika Waltari Timo Sandberg: Vainooja klo Z. Topelius Sini Ezer: Suklaaleipuri Enna Airik: Haavemaa Sunnuntai klo Louhi Hanna van der Steen: Kirous klo Louhi Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa klo Kirjakahvila Osmo Perälä: Puulämmittäjän käsikirja klo Louhi J.S. Meresmaa: Mifongin perintö klo Louhi Anu Holopainen: Matkalaiset (Syysmaa 6) Kirsi Pehkonen Kirsti Kuronen Hannu Hirvonen klo Louhi Kirsi Pehkonen: Punaviiva klo Katri Vala Sirkka-Liisa Ranta: Naisten työt Tervetuloa osastollemme 7d50 12 Paulus Maasalo Kirsti Ellilä Timo Sandberg Sirkka-Liisa Ranta Sini Ezer Enna Airik Hanna van der Steen Magdalena Hai Osmo Perälä J.S. Meresmaa Anu Holopainen

13 GUMMERUS MESSUILLA KIRJAILIJOIDEMME ESIINTYMISAIKATAULUT LÖYDÄT OSOITTEESTA PAULA HAVASTE MATTI LAINE HANNU RAJANIEMI PIRJO RISSANEN ESA SIRÉN PETRI KARRA VERA VALA Tervetuloa osastolle 6d76! 13

14 Lue lisää: Jaakko Heinimäki mikael Saarinen ja marja Kokkonen Pe 14:00 Kirjakahvila taiteilijakukkulalla Arto Teronen ja Jouko Vuolle Pe 14:00 Akateeminen kirjakauppa 6c99 La 14:30 Katri Vala taskuetiikka Pe 13:00 Katri Vala tunne mies, tunne nainen Kirjapaja mukana Helsingin kirjamessuilla Paikalla ihminen. Tervetuloa osastollemme numero 6d91. Pekka Hako ja Jorma Hynninen La 10:30 Suomalainen kirjakauppa 7c41 Jorma hynninen Sirkka-Liisa Kivelä To 15:00 Katri Vala hyviä vuosia To 12:30 Katri Vala tietämättä uskon Jari ehrnrooth Huimia messutarjouksia! TAPAA myös HeidäT: To 10:30 kirjakahvila maija Paavilainen, anoppilogiaa To 15:00 katri vala Riikka Juvonen, onneksi en ole enää nuori ja Jaana-mirjam mustavuori, nainen puntarissa Pe 14:30 katri vala Pekka Hämäläinen, voittoon Pe 15:30 Z. topelius Jukka itkonen, sanamaa La 16:30 katri vala Ben malinen, mustasukkaisuus Su 10:30 katri vala Anja Salokannel ja Kaija Valkonen, kauaksi kotoa Su 11:30 eino Leino Heljä Liukko-Sundström ja Raija Forsström, arabian 9. kerros Su 11:30 kirjakahvila eero Ojanen, koiran filosofia Su 12:30 katri vala Johanna Hurtig ja mari Leppänen, maijan tarina 14 sisältöä elämään.

15 ut.indd 1 Talentum ammattikirjat osasto 6m146 Johan Wrede Tule tutustumaan laajaan ammattikirjavalikoimaamme. Nyt messutarjouksena osastollamme iso erä ammattikirjoja 20%! Tarjouskirjat saatavana myös osoitteesta tai Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu B, Helsinki. Tarjoushinnat ovat voimassa :52:31 15

16 VÄLKOMMEN TILL HUFVUDSTADSBLADETS AVDELNING 7m10 Kom och träffa författare och Hbl-journalister. Passa också på att inhandla nya böcker och annat i HBL-shoppen. HBL SCENEN Aktuella författare, kritiker och debattörer. BOKEXTRA Hbl:s bilaga Bokextra delas ut gratis på bokmässan. Författarintervjuer, årets kritikerfavoriter, reportage och litterära överraskningar. KOM OCH KOLLA VÅRA MÄSSERBJUDANDEN! Böcker, prenumerationer, prylar och annat smått och gott! 2 MÄSSBILJETTER TILL PRISET AV1 MED FÖRMÅNSKORTET (Gäller normalprissatta vuxenbiljetter köpta i Mässcentrumets biljettkassa)

17 Mimmit Z. Topelius -lavalla lauantaina klo Tervetuloa osastollemme 7 b 50 Kaikki kirjat väh. 20% kuntauudistus. nyt. MESSUKLUBI Pssst... Haluatko sisäpiirin tietoa suosikkimessuistasi? Fingerpori kuntauudistus + Pikku-Fingerpori 6 messutarjouksena yht.15 (norm. 28 ) Tule Arktisen Banaanin osastolle 7c1 äänestämään oma suosikkihahmosi Fingerporin kaupunginvaltuustoon! Pertti Jarla: Fingerpori Kuntauudistus La klo Mika Waltari -lava LIITY MESSUKLUBIIN Ilmaisen Messuklubin jäsenenä saat upeita etuja ja ennakkotietoa messuista. Saat klubikirjeen noin 6 kertaa vuodessa suoraan omaan sähköpostiisi. osasto 7c1 17

18 Unkari Péter Esterházy Rikkoa maailman mykkyys Ilkikurisen postmodernista otteestaan tunnettu Unkarin nykykirjallisuuden merkkihahmo, myös Saksassa moneen kertaan palkittu Péter Esterházy ravistelee väsymättä käsityksiämme kielestä ja todellisuudesta. Kirjamessuilla hän vierailee teoksensa Pitkin Tonavaa eli kreivitär Hahn-Hahnin katse uudelleenjulkaisun merkeissä. Kirjailijaa haastatteli Budapestissa Outi Hassi. OH: Hannu Launosen suomentamasta romaanistanne Pitkin Tonavaa on juuri julkaistu uusintapainos. Alkuteos ilmestyi Mikä oli sen innoittaja? EP: Rehellisesti sanoen, en enää kunnolla muista. Kirjan kirjoittaminen saa alkunsa monista henkilökohtaisista, jälkikäteen epäolennaisista syistä. Tai sitten täysin ammatillisista virikkeistä, esimerkiksi kysymyksestä Mitä on matkakirjallisuus? Jos esität kysymyksen britille, saat varmasti vastauksen. Minua kiinnosti, miten en osaa vastata siihen. Koska kirja valmistui Unkarin järjestelmänmuutoksen aikoihin, sen sivuilta kuultaa historiallinen uteliaisuus sekä myös toivo siitä, että Tonava vastaisi siihen liitettyjä kulttuurisia kliseitä ja todella yhdistäisi maita, joiden halki se virtaa. OH: Jos valitsisitte saman aiheen tänään, mitä käsittelisitte toisin? Olisiko kirjan tunnelma erilainen? EP: Luultavasti kirjan sävy olisi resignoituneempi. Mutta jos todella voisin kirjoittaa sen uudelleen, vastapai- Teksti: Outi Hassi Kuvat: Gábor Valuska 18 22

19 noksi nousisi varmasti jotain muuta. Kirjoittaminen on aina rakentavaa, teemasta ja tunnelmista riippumatta. Niin ainakin kuvittelen ja päättelenkin, omien töideni perusteella. OH: Jokin aika sitten Claudio Magrisin kanssa keskustellessanne totesitte, että Unkarissa ei enää puhuta Keskivaan Itä-Euroopasta. Miksi vielä vähän aikaa sitten vahvasti pinnalla ollut Keski-Euroopan käsite on hukkunut? EP: Klassisella Keski-Euroopan käsitteellä oli konkreettiset poliittiset lähtökohtansa. Sen avulla ilmoitettiin itsetietoisesti, että kahden suurvallan välissä on alue, joka ei ole perinteistä länttä muttei myöskään Neuvostoliittoa, alue, jolla on oma historiallinen kokemuksensa, tietonsa ja arvonsa luvulla vaikutti siltä, että käsite olisi tärkeä uuden itsetuntemuksen saavuttamiseksi. Juuri itsetuntemuksessa Keski-Euroopassa on kuitenkin edistytty vähiten, ainakin Unkarissa. Millainen kotimaani oikein on, mitkä ovat sen todelliset kasvot tämä on kysymys, johon minunkin on edelleen vaikea vastata. Toisinaan en tahtoisi uskoa todeksi sitä, mitä silmäni näkevät. OH: Unkarissa kirjallisuuden (irodalom) ja valtakunnan (birodalom) erottaa toisistaan vain yksi kirjain. Mutta millaista valtaa sanoilla saa? EP: Kaunis kysymys. Onko ero suomeksikin noin pieni? Saksaksi sanaleikki Messuilla BERLIININ KAUTTA MAAILMALLE Péter Esterházyn keskustelukumppanina on Berliinissä asuva, Unkarissa syntynyt nuoremman polven kirjailija Leda Forgo. Keskustelu valottaa Unkarin kirjallisuuden maailmanvalloitusta sekä maan kulttuurin ristiriitaista nykytilannetta. su klo 13.00, Kullervo Péter Esterházy PITKIN TONAVAA ELI KREIVITÄR HAHN-HAHNIN KATSE su klo 15.00, Eino Leino Unkari Helsingin Kirjamessujen teemamaa Unkarilaista kaunokirjallisuutta ja Unkaria käsittelevää tietokirjallisuutta julkaistaan tänä vuonna ennätysmäärä suomeksi. Kirjamessuilla vierailee neljä unkarilaista kirjailijaa Vilmos Csaplár, Péter Esterházy, Sándor Zsigmond Papp ja György Spiró. Kirjaesittelyjen ja kirjailijavierailuiden lisäksi on luvassa useita keskusteluja mm. unkarilaisesta kirjallisuudesta ja historiasta sekä monipuolista kulttuuriohjelmaa. Vilmos Csaplárilta on ilmestynyt teos Hitlerin tytär (WSOY), Sándor Zsigmond Pappilta esikoisteos Mitättömät elämät (Siltala), György Spirólta romaani Kevätnäyttely (Avain) ja Péter Esterházyn Pitkin Tonavaa eli kreivitär Hahn-Hahnin katse uusintapainoksena (WSOY) Unkarin ohjelman järjestelyistä vastaa Unkarin kirja- ja käännöstukitoimisto. voitaisiin kääntää käsiteparilla Dichtung Richtung, mikä viittaisi siihen, että kirjallisuuden tulee näyttää suuntaa. Tietynlaiseen kirjallisuuskäsitykseen se toki sopiikin. Luulisin, että sanoilla voi hallita pääasiassa sanoja. Jos niitäkään. Kirjallisuus ja kirjoittaminen ei ole vallan asia. Jos ajatellaan Erich Frommin jaottelua olla vai omistaa, niin kirjallisuus seisoo olemisen puolella. Vaikka kirjailijalla ei ole valtaa, hänellä on mahdollisuuksia. Esimerkiksi mahdollisuus puhua niiden puolesta, jotka eivät pysty puhumaan. Rikkoa maailman mykkyys. Ottaa selville, mitä maailma oikein kertoo meille: mitä kertoo tähtitaivas, mitä tomuinen maa jotta emme unohtaisi itsekin olevamme maan tomua, erästä bestselleriä lainatakseni. OH: Ensimmäiset teoksenne ilmestyivät valtiososialismin aikakautena. Tunsitteko koskaan pelkoa uuden kirjan ilmestyessä? EP: En. Pelkoa olisi voinut aiheuttaa joko oma luonteeni tai diktatuuri. Luonteeni sattuu kuitenkin olemaan sellainen, etten huomaa vaaroja. Kirjoituspöydän ääressä en koskaan pelkää, mutta en siksi, että olisin erityisen rohkea, vaan koska sellainen ei pälkähdä päähäni. Unkarin järjestelmä oli sitä paitsi pehmodiktatuuri: mitä tahansa pahaa olisi tietysti voinut tapahtua, mutta harvoin tapahtui yhtään mitään. Siitä huolimatta diktatuurissa kaikki lähtee liikkeelle pelosta jopa rohkeus. OH: Vuonna 2000 ilmestyi suuri sukuromaaninne Harmonia Cælestis. Sen jälkeen yllätitte unkarilaiset lukijat reagoimalla uuden romaanin verran siihen järkyttävään tietoon, että isänne oli toiminut yhteistyössä salaisen poliisin kanssa. Onko kohukirjanne Korjattu painos tehnyt ikävien totuuksien käsittelemisen helpommaksi muille unkarilaisille? EP: Periaatteessa kyllä. Niinhän kulttuuri juuri toimii, vie asiat henkilökohtaiselta yleiselle tasolle. Käytännössä en kuitenkaan usko, että yksi kirja riittää. Muutokseen tarvittaisiin laajempaa yhteiskunnallista ponnistusta, mutta sellaista ei Unkarissa ole vielä koettu. OH: Mitä haluaisitte nähdä mennessänne Tonavan rantaan? EP: Pahantahtoiset arvostelijani varmasti sanoisivat, että narsistina näkisin vain oman kuvani joen pinnassa. Mitäkö haluaisin nähdä? Vastauksen siihen, mitä mietin lakkaamatta: miten minun tulisi kirjoittaa seuraava kirjani sen sijaan, että näkisin Tonavan kauneuden. Mutta senhän jo kirjoitinkin romaaniin

20 Proosa Miten kirjailijan työ muuttuu uran edetessä? Kolme kirjailijaa vertailee varhaisia kokemuksiaan ja sitä, miltä kirjoittaminen tuntuu nyt. Raija Oranen So Oksanen Petri Tamminen Raija Oranen on kirjoittanut aina. Jo pienenä lapsena keksin tarinoita ja sepitin saduista uudenlaisia sovituksia. Elin mielikuvitusmaailmoissa. Aikuisena Oranen ryhtyi toimittajaksi, mutta halusi myös kirjoittaa jotain omaa. Aluksi syntyi runoja, mutta Marja- Leena Mikkola sanoi eräästä runosta, että siitä tulisi hyvä novelli. Niin lähti kehkeytymään esikoisteos, novellikokoelma Nainen joka söi junassa appelsiinin (1977). Myös toinen kirja, romaani, syntyi varsin helposti. Ensimmäisessä romaanissaanhan ihminen kirjoittaa siitä, minkä on itse kokenut, Oranen naurahtaa. Romaani Valomerkki (1978) kuvaa opiskelijaelämää Tampereen yliopistossa. Sitten alkoivat ongelmat. Seuraava romaani, jonka aihe oli historiallinen, ei vain ottanut toimiakseen. Oranen kuitenkin tiesi, että jos hän luovuttaa nyt, kirjailijan ura loppuu siihen. Hän kirjoitti romaaninsa vuosien varrella uusiksi yli kaksikymmentä kertaa, aina uudesta näkökulmasta. Lopulta kustantaja Matti Suurpää neuvoi, että tarinaan kannattaa sijoittaa kirjailijan itsensä ikäinen ihminen. Se auttoi, ja kahdeskymmenesseitsemäs kirjoituskerta tuotti tuloksen. Romaani Anna, elämäsi ilmestyi vuonna Se kertoo sodanaikaisen rakkaustarinan. Olin liian nuori, en vielä hallinnut historiallista perspektiiviä, Oranen sanoo nyt. Vuosikymmenien aikana Oranen on kirjoittanut lukuisia historiaan sijoit- Kolme tietä ammattilaiseksi Teksti: Jarmo Papinniemi Kuvat: Pertti Nisonen, Kimmo Brandt, Toni Härkönen 20 24

21 tuvia romaaneja, muttei enää tarvitse kymmeniä kirjoituskertoja. Käytössä on enemmän keinoja, kun on kokemusta ja tietoa, hän toteaa. Mutta kirjoittamiseen liittyvät haasteet ovat yhä samat: mistä löytyy oikea näkökulma, ja mihin kerronta fokusoidaan? Vaikeassa työssä Orasta auttavat rakkaat lukijat, kuten Oranen kahta kustannustoimittajaansa Paula Pesosta ja Silja Hiidenheimoa nimittää. Eroon matkamuistoista Kahdeksantoista vuotta! Petri Tamminen päivittelee. Niin kauan on kulunut esikoisteoksen julkaisusta, eikä Tammisella ole vieläkään minkäänlaista tunneta kirjailijan urasta. Epävarmuus omasta itsestä on pysynyt samana, hän sanoo. Tammisen esikoisteos, novellikokoelma Elämiä (1994), syntyi nuoren kirjoittajan kaipuusta jonkinlaiseen yhteyteen muiden ihmisten kanssa. Nyt yritän ajatella olevani palveluammatissa, Tamminen sanoo. Kyse ei ole minusta, vaan lukijoista. Ajattelen, että tehdäänpä lukijalle hyvä käyttöesine. Mutta ei se sitten koskaan johda mihinkään, vaan lopulta vain kerron kirjassa epätoivoisesti oman asiani. Tamminen on surumielisellä tavalla hauska hahmo, aivan kuin hänen kirjansakin. Niissä ahdistuneet miehet pohtivat miehenä olemista ja hakevat lievitystä pahaan oloonsa pienistä onnen hetkistä. Huumori tuo lohtua. Poikani kysyy aina, että miksi minä en kirjoita jotain myyvää ja menevää. Hän kuvittelee, että ammattilaisuus on sitä, että voi kirjoittaa mitä haluaa. Mutta ei se ole. Tamminen uskoo melkein tosissaan siihen, että kirjat, jotkut tietyt kirjat, ovat ihmisen sisällä jo ennen kuin hän ryhtyy kirjailijaksi. Ne tulevat sitten uran edetessä ulos niin kauan kuin kirjoja riittää. Ehtymisen pelko ei siitä uskalla edes puhua Ennen esikoisnovellien saamista julki Petri Tamminen suhtautui kirjoittamiseensa hyvin juhlavasti, hän ei halunnut olla mikään harrastajakirjoittaja joka käy kursseilla harrastamassa. Mutta onneksi yliopisto-opintoihin liittyi luovan kirjoittamisen kurssi, jonka vetäjäksi tuli Anna-Leena Härkönen. Anna-Leena veti henkselit erään novellini ensimmäisen sivun yli ja kysyi, että mikäs matkamuisto tämä on. Siitä lähtien kirjoittamiseni on ollut turhien asioiden pois jättämistä. Se antoi myös oivalluksen, että kyse on lukijasta: vaikka minulla olisi ollut kuinka hieno hetki rannalla, jossa kaislat suhisevat, minun on kyettävä viemään lukija hänen omalle rannalleen. Härkönen ja Tamminen ystävystyivät, ja he lukevat yhä toistensa tekstejä jo tekovaiheessa. Toinen tärkeä lukija on kustannustoimittaja Martti Anhava, jolle Tamminen aikoinaan lähetti varhaisia novellejaan. Ne kelpasivat: Anhava soitti pian, kehui novelleja ja pyysi lisää samanlaista. Kadehdin ja ällistelen sitä käytännöllistä asennetta, jolla ryhdyin kirjoittamaan lisää samanlaista, Tamminen sanoo nyt. Hän ei usko, että pystyisi enää moiseen. Että alkaisin tuijottaa omaa tekstiäni ja matkia itseäni Ei siitä mitään tulisi. Teemat oli, kasvot puuttuivat Nuorella So Oksasella oli tavoite: hänen täytyi saada esikoisteos julki, ennen kuin 27 ikävuotta tulisi täyteen. Monet lempikirjailijani, kuten Anna Ahmatova, Sylvia Plath ja Rosa Liksom, aloittivat viimeistään 27-vuotiaina ja tekivät erinomaisen uran. Kun tuo myyttinen ikä alkoi lähestyä, ajattelin että nyt ei voi enää viivytellä! Olin ehkä 23. Oksanen opiskeli tuolloin Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa Pirkko Saision johdolla. Saisio suhtautui kirjoittamiseen kannustavasti, opintojen viivästyminen kirjoittamisen takia ei häntä haitannut. Jälkeenpäin Oksanen ihmettelee, miten nopeasti kaikki kävi. Kirjoittaminen sujui joutuisasti, vaikka hän ei ollut aiemmin yrittänytkään kirjoittaa romaania. Kun Saisio luki käsikirjoituksen, hän kehotti lähettämään sen WSOY:lle. Noin vain! Myös julkaisupäätös syntyi nopeasti. Romaani Stalinin lehmät, kertomus suomalais-virolaisen tytön identiteettikriisistä ja syömishäiriöstä, ilmestyi vuonna 2003 vuoden etuajassa, sillä Oksanen oli vasta 26- vuotias. Uusimman romaaninsa Kun kyyhkyset katosivat Oksanen kirjoitti täysin erilaisissa olosuhteissa. Esikoisteosta tehdessään hän sai keskittyä rauhassa työhönsä, nyt hänestä on tullut kaikkien tuntema So, kirjallinen tähti, jonka jokaista liikettä seurataan ja jonka huomiota kaikki tuntuvat hamuavan. Sitä paitsi Oksanen itse haluaa olla mukana paljossa, hän esiintyy ja kirjoittaa ahkerasti ja on itsekin ruvennut kirjankustantajaksi. Aika uuden romaanin tekemiseen piti nipistää sieltä täältä. Puhdistus on laajalti ylistetty romaani. Jotkut sanoivat Oksasen jo kirjoittaneen parhaan teoksensa. Sellaiset kehut eivät tunnu kirjailijasta pelkästään miellyttäviltä. Minulla kuitenkin on koko ajan ollut sellainen tunne, että olen kirjailijanurani alkupuolella enkä loppupuolella. Kirjoitus ilis oli todella hyvä, tiedän kehittyneeni näinä vuosina kirjailijana. Omasta mielestäni Kun kyyhkyset katosivat on parempi romaani kuin Puhdistus. Kyyhkys-romaania ei tarvinnut aloittaa tyhjästä: sen teemat ihmisten valinnat, uskollisuus, sopeutuminen ja sopeutumattomuus olivat olemassa jo Puhdistuksen mennessä painoon. Kasvot kuitenkin puuttuivat, ja ne Oksanen löysi toimittaessaan Imbi Pajun kanssa Kaiken takana oli pelko -teosta Viron historiasta. Historioitsija Ivo Juurvee kertoi artikkelissaan Edgar Meosista, huijarista, joka esiintyi sodanjälkeisessä Virossa lentäjäsankarina ja väitti toimineensa yhteistyössä eri turvallisuuspalvelujen kanssa. Tämän moninkertaisen takinkääntäjän tarinan pohjalta syntyi romaanin keskeinen hahmo, toveri Parts. Tämä on ensimmäinen kerta, kun käytän esikuvana todella elänyttä henkilöä, Googlesta löytyvää hahmoa. Oksasella on tekeillä Viron historiasta kertovat kvartetti, joka alkoi Stalinin lehmistä. Puhdistus oli toinen osa, Kun kyyhkyset katosivat kolmas. Neljäs osa on juuri nyt täsmälleen samassa tilanteessa kuin kolmonen oli aiemmin: teemat ovat olemassa, kasvot puuttuvat vielä. Niin, ja sitten pitäisi löytää jostain aikaa kirjoittamiselle. Messuilla Jera Hänninen, Jyri Hänninen, So Oksanen HALUATKO TODELLA KIRJAILIJAKSI? pe klo 13.00, Kirjakahvila Tähtihetki: Petri Tamminen RIKOSROMAANI pe klo 15.30, Aleksis Kivi So Oksanen KUN KYYHKYSET KATOSIVAT la klo 15.30, Aleksis Kivi Raija Oranen KUNINKAIDEN TIET su klo 14.30, Mika Waltari 21 25

22 Tietokirjat Teksti: Siskotuulikki Toijonen Kuva: Stefan Bremer Helsinki rakastettuni Mikä oli Helsinki vuosien 1808 ja 1809 sodan aikana? Yksi Suomen vähäpätöisempiä kaupunkeja, melkein vain kylä. Siellä oli vain viisi kuusi kivitaloa ja yksi kirkko, mistään arkkitehtuurista ei ollut tietoakaan Köyhyys oli tämän kaupunkipahasen tunnusmerkki. Näin kuvasi venäläinen upseeri Faddei Bulgarin Helsinkiä reilut kaksisataa vuotta sitten. Matti Klinge kirjoittaa kiinnostavasti detaljirikkaassa historiateoksessaan Pääkaupunki Helsingin kehittymistä maan henkiseksi keskukseksi sekä Suomen valtion alkuvaiheita vuodesta 1808 vuoteen Suomen suurruhtinaskunta tarvitsi pääkaupungin, joka piti Messuilla Matti Klinge PÄÄKAUPUNKI. HELSINKI JA SUOMEN VALTIO to klo 14, Eino Leino Stefan Bremer HELSINKI pe klo 17.30, Eino Leino Eino Leino KIRJAILIJOIDEN HELSINKI su klo 13.00, Eino Leino rakentaa ennennäkemättömän väljäksi ja komeaksi. Ja niin hiljattain palanut Helsinki nousi Fenix-linnun tavoin tuhkasta mahtikäskyllä ja suurella rahalla. Uljaana kohosivat Helsingin rakennukset, joiden tarkoituksena oli edistää kehittymistä, parempaa hallintoa ja korkeampaa sivistystasoa. Suurin osa Helsingin merkittävimmistä rakennuksista on vuonna 1816 palkatun arkkitehti Carl Ludwig Engelin käsialaa. Helsingin henkistä kehitystä Klinge kuvaa virkamiesten, korkea-arvoisten sotaväen edustajien ja yliopistoväen välityksellä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat hallitsijoiden ja muiden merkkihenkilöiden vierailut, tavat ja seremoniat, joita hän kuvaa yksityiskohtaisen tarkasti. Yliopiston kehittyminen ja ajan kiihkeä poliittinen liikehdintä sivistyneistön piirissä on kiinnostavaa kulttuurihistoriaa. Kun suurin osa Engelin suunnittelemista rakennuksista oli valmistunut, kirvoittivat ne Topeliuksen kirjoittamaan: Nämä suuret palatsit, niin, ne ovat jotakin ennen kuulumatonta Suomessa Matkustavaiset tuijottivat niitä kuin hirviöitä, melkein pelokkaina. Yksi näistä hirviöistä, Tuomiokirkko lennähtää iloisesti taivaalle valokuvaaja Stefan Bremerin upeassa kuvateoksessa Helsinki. Valkean kaupungin rakennukset sekä pääkaupungin monikulttuurisena sykkivä elämä heräävät eloon yksityiskohtien ja kuvakulmien villinä ja vapaana leikkinä. Bremerillä on herkkä ja humoristinenkin kyky vangita hetkien lumoa, kriittistä ilmaisuakaan unohtamatta. Hän on ottanut haltuunsa taskukokoisen metropolinsa rakennukset ja kaupunkiluonnon, maisemat, tapahtumat, erityisesti kulttuurin ja ihmiset laitapuolen kulkijoista kulttuurikermaan. Upea kirja on Bremerin intohimoinen rakkaudentunnustus Helsingille. Hänen Helsinkinsä ei ole pömpöösi ja kiillotettu vaan salaperäinen, kaunis, hauska ja absurdi. Kulman takana odottaa aina pieni ihme, kuten hän esipuheessaan toteaa. Niin Bremerin kuvissakin, kiehtovasti. Toimittaja Eino Leinon kirjassa Kirjailijoiden Helsinki Helsingin kadut ja korttelit heräävät eloon kirjailijoiden elinkaarien ja kulttuurielämän kuvausten kautta. Lukija pääsee mukaan taiteilijaelämän sykkeeseen ja kiihkeisiin keskusteluihin kirjailijoiden yksityiskodeissa, ravintoloissa, salongeissa ja muissa kohtaamispaikoissa, mielisairaalassakin. Leino kuvaa kirjailijoiden elämää ja kohtaloita kahden vuosisadan aikana kansallisrunoilija Runebergin ajoista nykyaikaan. Miljöökuvaukset avaavat mielenkiintoisen näkökulman tutustua kirjailijoiden Helsinkiin. Kiinnostavaa on lukea suomalaisen kirjallisuuden kehittymisvaiheista kansallisromanttisesta pönötyksestä modernimpaan jopa postmoderniin ilmaisuun Suomen sosiaalisen nousun ja Helsingin kehittymisen myötä. Sisällissota traumatisoi jakaen kansan kahtia ja heijastui voimakkaasti myös kirjailijoihin ja kirjallisuuteen. Ja viina virtaa iloisen taiteilijaelämän kyytipoikana, monien kohdalla itsetuhoisena juopotteluna mielenterveysongelmineen. Romua lentää myös rakkauden valtateillä, erityisesti myrskyisten ihmissuhteiden Töölössä. Siellä intohimot roihusivat muiden muassa Olavi Paavolaisen sädekehässä, kuten hänen rakastettunsa Helvi Hämäläinen aikalaisromaanissaan Säädyllinen murhenäytelmä häpeilemättä kuvaa. Kirjailijoiden Helsinki tarjoaa kiinnostavaa kulttuurihistoriaa riemastuttavin anekdootein ryyditettynä