KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 KARKUN KYLÄSUUNNITELMA 2003 1"

Transkriptio

1 a 1

2 2 3

3 Ihana ja vastustamaton KARKKU 4 5

4 ESIPUHE Päätoimittaja: Eveliina Asikainen Työryhmä: Seppo Narinen, Leena Tamminen, Ritva Kallio, Terttu Karjalainen, Timo Savola, Markku Laitala, Merja Kalliosalo, Jaana Lehto, Annikka Salpakivi, Timo Roos, Pekka Marttila ja Maiju Vuorenoja Valokuvat: Urpo Vuorenoja Ulkoasu ja taitto: Jari Mattila Painopaikka: Hämeen Offset-Tiimi Ky, p , com Julkaisija: Kyläntupa ry. c/o Markku Laitala, Latauksentie 22, Karkku Tämä on Vammalan kaupungin kylien kehittämishankkeen myötä syntynyt Karkun kyläsuunnitelma. Suunnitelman tekoon on tavalla tai toisella osallistunut vähintään 172 kyläläistä sen verran tuli vastauksia kyläkyselyyn. Tiiviimmin kyläkokouksiin ja erilaisiin työryhmiin on osallistunut kuutisenkymmentä kyläläistä. Suunnitelman tekeminen on yksi vaihe vireän Karkun elämää. Sen tarkoitus on suuntautua tulevaisuuteen ja kertoa siitä, mikä meille 2000-luvun alun karkkulaisille on tärkeää. Tulevaisuutta ei voi kuitenkaan suunnitella tarkastelematta historiaa ja nykypäivää. Karkun rikkaasta historiasta olemme nostaneet esille merkittäviä karkkulaisia, Karkun koulut, karkkulaisen rakennusperinnön sekä karkkulaisen vapaaehtoistoiminnan saavutuksia viimeisen vuosikymmenen ajalta. Suunnitelman tekoon kuului kyläkysely, jonka avulla olemme pystyneet hahmottamaan karkkulaisten elämänlaadulle tärkeimmät asiat Karkun Helmet: kylämiljöön, kyläyhteisön ja palvelut. Niihin perustuu karkkulainen elämänlaatu. Suunnitelman lopussa esitellään kyselyn tulokset yksityiskohtaisesti ja ehdotetaan, miten näitä Karkun Helmiä voidaan vaalia, puolustaa ja kehittää. Kyläsuunnitteluun osallistuneista haluamme erityisesti mainita kunnallisneuvos Timo Roosin, joka vielä muuttokiireittensä keskellä jaksoi osallistua tähän työhön. Vammalan kaupunkia ja erityisesti kyläprojektin vetäjää Ilpo Korkaloa kiitämme kyläsuunnittelun mahdollistamisesta. Hyvä Kylänväki, Naapurikylät, Kaupunki ja Muu Vieras! Viihtyisiä hetkiä suunnitelmien parissa. Muokatkaamme tulevaisuuttamme yhdessä, tässä on mahdollisuus! KYLÄSUUNNITTELUTOIMIKUNTA 6 7

5 Tyrvään Sanomat, kuvaaja Ville Säteri Karkku ja karkkulaiset Karkku on aikaansaava kylä tai oikeastaan on kysymys vanhan Karkun pitäjän keskustasta ja sen lukuisista pienistä lähikylistä. Tässä suunnitelmassa käsitelty Karkku rajoittuu Heinooseen, Nohkuaan ja Kiuralaan. Vuoden 2002 lopussa tällä alueella asui 748 henkeä. Karkun keskusta eli Palvialan kylä sijaitsee Tampere-Pori radan varressa. Junalla Tampereen keskustaan on vai puolen tunnin matka. Autollakin sinne ajaa alle kolmen vartin. Suuri osa karkkulaisista käykin töissä Tampereen suunnalla. Esim. kyläkyselyssä tähän kysymykseen vastanneista lähes yhtä moni käy Tampereen suunnassa kuin Vammalassa. Perustavanlaatuinen muutos Karkulle oli vuoden 1973 kuntaliitos, jolla Karkun ja Tyrvään kunnat liittyivät Vammalan kaupunkiin. Karkku muuttui omasta pitäjästä kaupungin maaseutualueeksi ja Palviala kuntakeskuksesta kaupunginosaksi tai kyläksi. Kuntaliitoksen myötä Karkun kehitys hidastui, mutta samanaikaisesti kylän idylli, miljöö ja henki jalostuivat. Nyt Karkku mainitaan Vammalan kaupungin visioissakin kasvualueena. Karkun luonto 8 KARKKU Karkku on luonnoltaan parasta Pirkanmaata. Rautaveden länsiranta on samaa rehevää aluetta kuin Pispala. Rehevyydestä todistavat monet vanhat ja menestyneet karkkulaiset puutarhat sekä keväisin metsän pohjalla loistavat sinivuokot. Löytyypä Rautaveden rannasta, Hörssinnokasta todellinen harvinaisuuskin, luhtaorvokki, jota kasvaa tiettävästi vain yhdeksässä paikassa koko Suomessa. Kauempana Rautaveden rannasta, Häijääntien pohjoispuolella, löytyy taas karumpia metsiä, jotka tarjoavat erinomaiset ja monimuotoiset retkeily-, marja- ja sienimaat. Veneellä liikku- tänään ja huomenna vireä kylä Tampereen kupeessa 9

6 jakin voi käyttää täällä jokamiehenoikeutta, kun kylän edustalla olevaan Papinsaareen voi rantautua vapaasti. Luonnon monimuotoisuudeltaan ja retkeilymahdollisuuksiltaan Karkku on siis vertaansa vailla. Ympäristössä yhdistyvät valtakunnallisesti arvokas vanha viljelymaisema ja siihen liittyvä vesireitti sekä taustalla häämöttävä erämainen metsäalue. Kokonaisuus muodostaa yhden Suomen 29:stä kansallismaisema-alueesta. Kylätoimijat Karkun Kyläntupa ry, joka toimii nykyään kylätoimikuntana, perustettiin jo vuonna Täällä on siis pitkät oman kylän puolesta toimimisen perinteet. Etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana toiminnassa on pyritty yhdistämään uuden kehittäminen ja vanhasta kiinni pitäminen. Tämä on onnistunut mm. kevyenliikenteen väylän rakentamisessa vanhan raitin kylkeen ja uimarannan säilyttämisessä kyläläisten käytössä. Sama linja jatkuu katsomon kunnostuksessa. Vuonna 2002 Kyläntupa tuki kylän nuoria, kun he tekivät kaupungille kuntalaisaloitteen skeittirampista, jonka kaupunki lupasi myös rakentaa. Kyläläisten etujen ajamisen lisäksi Kyläntupa tarjoaa myös mahdollisuuden hoitaa kuntoa ja parantaa maailmaa kyläsaunan lauteilla. Kyläntupa ry:n lisäksi Aluskylän kotijoukot järjestävät paljon kylätoimintaa. Aluskylän kotijoukot ovat järjestäneet mm. professori Pertti Virtarannan mukaan nimetyn Virtarannankadun avajaiset ja 100-vuotiaan Porin radan juhlat Karkun asemalla. Keskustan kukkien istutus ja hoito kuuluu kotijoukkojen talkootöihin. Kesäistä kylänraittia on elävöittänyt kotijoukkojen ja Karkun seurakunnan pitämä kahvipakari käsityömyymälöineen Harsun pakarissa. Talvisin taas suosittu Joulukahvila toimii asemarakennuksen tunnelmallisissa tiloissa. Samoissa tiloissa kokeillaan kesällä 2003 myös kesäkahvilan pitoa. Erilaisten järjestöjen yhteistyönä on järjestetty keskustassa kaiken kansan kesätapahtuma Yöttömän yön tai Ehtooyön nimellä kuusi kertaa. Uusin tapahtuma on kahdesti toteutettu Kirppu-Karkku. Karkun tunnukset Kalevala-koru on valmistanut viisi erilaista korua Karkusta tehtyjen kalmistolöytöjen mukaan. Vuodesta 1994 on ollut saatavana Karkku-aiheisia paitoja, joiden logon on suunnitellut taideterapeutti Tuula Tuomisto. Vuonna 1997 Karkku sai oman oluen. Etiketin suunnitteli taiteilija Markku Piri, joka asui tuolloin kylällä. Aktiivista yhdistys- ja talkootoimintaa Muita tärkeitä ja perinteikkäitä toimijoita ovat kylän urheiluseurat sekä partiolippukunta. Urheiluseura Isku on pitänyt seurakunnan omistamassa Papinsaaressa lastenleirejä kesäisin yli 50 vuoden ajan. Lisäksi se pyörittää nuorten parkkia työväentalolla joka toinen perjantai. Toinen urheiluseura Karkun Karku järjestää eri-ikäisille lapsille talvisin sählyä ja jääkiekkoa sekä 10 11

7 Karkun asema Puutarhakylä nousee kesäisin jalkapalloa. Jalkapallossa on kesäisin osallistuttu innokkaasti usealla joukkueella juniorien Tyrvis-turnaukseen. Karkun koululla on naisille aerobicia ja alle kouluikäisille naperovoimistelua. Urheiluseurat ovat vuoroviikoin järjestäneet puistossa hiihtokisoja ja maastojuoksuja. Partiolippukunta Karkun Samoojat järjestää toimintaa sudenpennuille ja vartiolaisille. Partiolaisten vanhemmat hoitavat kylän jääkiekkokaukaloa. Karkun seurakunta on mukana koululaisten iltapäiväkerhon vetämisessä sekä järjestää seurakuntatalolla toimintaa eri-ikäisille. Kylällä on monia muitakin yhdistyksiä Martoista motoristeihin ja moni asia pyörii ilman mitään järjestöä. Esim. keskustaan ja Karkun koululle on rakennettu bussikatokset yhteisvoimin. Ikämiehet harrastavat jääkiekkoa ja jalkapalloa sunnuntai-iltaisin aivan itsekseen. Kurkotus tulevaisuuteen Lähiseudun vapaa-ajanpalvelut, vesistö ja luonto, Karkun oppilaitokset sekä Vammalan ja Tampereen läheisyys työssäkäyntipaikkakuntina antavat Karkulle elinvoimaa. Nyt Karkkuun tulee 11 junaa päivässä, entä jos lähipaikallisjuna Tampere-Nokia-Karkku toteutuu? Kaupoilla on mahdollisuus kasvaa, kyläraitilla tapahtuu, rantakahvilan pito voisi kannattaa ympärivuotisesti, palveluista on jo pulaa. Passinmäessä on alettu toteuttaa uudenlaista siirtolapuutarhaa. Alueelle on mahdollista laajentaa puutarhamökki myöhemmin ympärivuotiseksi asunnoksi. Karkkuun on juuri valmistunut osayleiskaava, jossa varataan asuintontteja. Kyläläisten enemmistö toivoo, että tontit muodostettaisiin reilun kokoisiksi ja maastoon sopiviksi. Näin saataisiin lisää asukkaita ja juuri laajennettuun kouluun riittäisi oppilaita. Ranta-alueella on mahdollisuuksia vaikka mihin, kunhan niiden toteutuksesta vain päästään yksimielisyyteen. Nyt se on vielä visioiden valtakunta kahdenkymmenen vuoden kuluttua toivottavasti kyläläisten yhteinen ajanviettoalue, jossa on monipuolisia palveluita myös matkailijoille. Tällaista toivoi ainakin suurin osa kyläkyselyyn vastanneista. Pekka Niemisen teoksia 12 13

8 Kolme kurkistusta KARKUN historiaan Karkun historia on niin runsas ja monimuotoinen, että se ansaitsee oman teoksensa, jonka toimittamisesta on puhuttu myös kyläsuunnitteluntyön yhteydessä. Tässä yhteydessä luomme historiaan kolme silmäystä. Ensin tapaamme joitain oman yhteisönsä tärkeitä vaikuttajia, sitten kävelemme pitkin raittia rakennuksia katsellen ja lopuksi tutustumme Karkun oppilaitoksiin, yhteen kylän omalaatuisimmista piirteistä. Karkkulaisgalleria vuosien varrelta Kolme kovaa kirkkoherraa ja Karkun seurakunnan 110 vuotta! Kirkkoherroilla on perinteisesti ollut tärkeä asema maalaiskunnissa. Karkun seurakunnassa on viimeisen 110 vuoden aikana toiminut kolme kirkkoherraa: Karl Emil Bergroth vuosina , K.E.Rinne vuosina ja Arto Jaatinen, vuodesta 1972 alkaen. Jaatisen kauteen päättyy myös Karkun seurakunnan historia itsenäisenä seurakuntana. Kirkkoherroista tunnetuin oli Karkun kanuuna K.E.Rinne, joka oli hyvin taitava sanan käyttäjä. Varsinkin hänen kirkollisia ilmoituksiaan luettiin ja syystäkin ihailtiin. Ja suuri osa niistä uusittiin Suomen Kuvalehden Jyvissä ja Akanoissa. Jännittynein mielin mentiin seurakunnan tilaisuuksiin vaikka katsomaan mustaa miestä sillä koskaan ei tarvinnut jäädä kylmäksi kanuunaa kuunnellessa. Rinne huolehti esimerkillisesti seurakuntalaisistaan mm. pitäen vuosikymmenet yhteyttä rippikoululapsiinsa. Lisäksi monet hänen ulkomailta ja muilta matkoilta lähettämät postikortit ovat edelleen karkkulaisten kotien aarteita

9 Tiedemiehiä ja taiteilijoitakin on Karkku synnyttänyt ja kasvattanut! Heistä kuuluisin lienee Linnaisten herra Albert Hjalmar Hjelt. Hän julkaisi 1900-luvun alussa seitsenosaisen jättityön Conspectus florae fennicae, yli 3000 sivuisen teoksen Suomen kasveista. Hjelt oli todellinen luonnontieteilijä vanhoille päivilleen saakka. Professori Otto-Iivari Meurman oli kesäkarkkulainen tasan 90 vuotta. Hän kirjoitti mm Viipurin, Sortavalan, Helsingin ja Oulun asemakaavahistoriikit sekä oppikirjan Asemakaavaoppi. Hän oli Suomen Arkkitehtiliiton perustajajäsen ja toimi liiton puheenjohtajana Hänelle myönnettiin myös lukuisia tunnustuksia ansioistaan. Akateemikko, kielentutkijaprofessori Pertti Virtaranta on syntyperäinen karkkulainen, Aluskylän koulun kasvatti ja imenyt äidinmaidossaan kotiseudun kulttuuria niin, että uhrasi koko elämänsä Suomen kansan kieliperinteelle ja Virtarannan kadun avajaiset kansantutkimukselle. Hän pelasti suomensuvun kielentutkimukselle sen olennaisimman aineiston viime hetkellä. Kansan parissa Virtaranta oli loistava haastattelija. Puhuttamalla ihmisiä hän sai heidät avautumaan ja kertomaan tarinoita ainutlaatuisella tavalla. Virtarannan laajasta tuotannosta löytyvät myös Karkun ja Tyrvään murrekirjat. Taidemaalari ja taiteilijaprofessori Lauri Kalevi Ahlgrén on syntynyt Karkussa Hän suoritti Suomen taideakatemian 1950-luvulla. Hänen teoksiaan on maailmalla laajasti taidemuseoissa, valtioiden arkistoissa, kansallismuseoissa, nykytaiteen museoissa jne. Karkussakin on yksi merkittävä työ: Karkun seurakuntatalon alttarimaalaus, joka on hänen ensimmäinen julkinen työnsä vuodelta Arkadianmäellekin on kivuttu! Merkittävin kulttuurivaikuttaja, poliitikko, valtiopäivämies ja Suomen lähetystön jäsen oli Karl Anshelm Packalén, Hän perusti aikoinaan myös Karkun Sahan, joka työllisti kymmeniä karkkulaisia ja toi tänne paljon uutta työväkeä. Silloin syntyi Passinmäki kymmenine torppineen. Hänen poikansa tuomari Niilo Pakkalan rahasto jakaa joka vuosi huomattavan avustuksen muualla opiskeleville karkkulaisille nuorille. Kotiseutututkija, teollisuusmies ja poliitikko Väinö Selanderin mielenkiinto kohdistui maa- ja kotieläintalouteen, vanhoihin tiloihin ja sukuihin sekä maanomistusoloihin. Hän on kirjoittanut valtavan määrän lehtiartikkeleita mm. Tyrvään Sanomiin, useita oppikirjoja, jotka on tarkoitettu lähinnä pienviljelijän käyttöön sekä muutamia poliittisia pamfletteja. Eduskunnan jäsenenä hän oli vv Monet hänen paikkakuntaa koskevat aloitteensa toteutuivat myöhemmin kuten Satakunnan emäntäkoulun sijoittaminen Karkkkuun. Aikamme poliitikko on ollut opettaja, kunnallisneuvos Timo Roos, joka kolme kautta ( ) toimittuaan eduskunnassa jätti kirjaimellisesti kynänjälkensä jälkipolville. Timo hoiti Karkun ja koko Vammalan seudun asioita taiteillen kahden maakunnan välissä. Kansalaisten oli helppo lähestyä häntä, sillä mummunsa ohjeiden mukaan hän oli aina pienemmän puolella ottaen yksittäisten kansalaisten asiat omakseen. Myös Hoikan opiston asioiden hoitaminen oli hänelle tärkeää. Suruttomantie ja Karkku tulivat hänen kansanedustaja-aikanaan tutuiksi monille valtakunnan vaikuttajille. Kylähullujakin on ollut aina onkohan vieläkin? Aikoinaan Riippilänjärven rannalla asui aivan Väinämöisen näköinen Svante Strömberg. Hän väittikin itseään runoilijaksi, pukeutui valkoiseen sarkapukuun ja piti jalassaan virsuja. Riippilänjärvi oli hänen mielestään maailman kaunein järvi jos sitä kiikarilla katsoo. Vanhemmat karkkulaiset muistavat myös satulaseppä Jalmari Huidan. Elämänsä loistokautena hän, suuren talon poikana, hummasi omaisuutensa. Tarinan mukaan hän tilasi Helsingistä Karkkuun matkustaessaan kerran jopa oman junan, mutta elämän ehtoopuoli meni sitten köyhänä kiertolaisena, miltei kuurona kulkijana

10 Kyläraitti kertoo Karkun raitti kyläsuunnittelualueen etelärajalta Karkun keskustan kautta Ellivuoreen on pääosin vanhaa ysitietä Turusta Tampereelle. Tämän raitin rakennukset kertovat omaa tarinaansa Karkun historiasta. Heti raitin alkupäässä, Karkun hautausmaalla, on arkkitehti Otto-Iivari Meurmannin suunnittelema kuusenmallinen Karkun ruumishuone, joka valmistui vuonna Samalla puolella tietä on vuonna 1913 valmistunut ulkopuolelta kansallisromanttista tyyliä edustava Karkun graniittinen kirkko, jonka suunnitteli Oiva Kallio. Maan kirkolle ja hautausmaalle lahjoitti Kosken kartanon omistaja, Kapteeni Ekholm. Kirkon vieressä on Karkun uusi pappila, joka rakennettiin 1950-luvulla ja lienee viimeisiä hirsistä perinteisesti tehtyjä rakennuksia Karkussa. Katsottaessa kirkon kohdalta Riippilänjärven yli vastarannalla näkyy Järventaan kartanon päärakennus. Aiemmin tie sinne kulki Riippilänjärven eteläpäästä. Järventaka mainitaan aikakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1540, silloin kylässä oli kaksi taloa. Nykyään Järventaka ja sen maat toimivat golf-kenttänä Lakeside Golf & Country Clubin omistuksessa. Kaikki rakennukset eivät ole säilyneet nykyaikaan, vaan tuli on tehnyt tuhojaan. Äijärin tasoristeyksestä noin 400 m eteenpäin, tien oikealla puolella ovat graniittiset portin pilarit ja Kosken kartanoon johtaneen tien pää. Kartano sijaitsi Rautaveden rannalla ja oli seudun rikkaimpia ja edistyksellisimpiä taloja, joka poltettiin kansalaissodan aikana vuonna Kosken kartanoon johtavaa tietä vastapäätä Riippilänjärven rannalla sijaitsi Rumeli-niminen huvila, joka paloi kesällä vuonna Samalle paikalle ollaan nyt siirtämässä vanhaa hirsirakennusta. Rumelia vastapäätä Riippilänjärven niemellä si- Fulkkilan huvila Tähti-konsertti Karkun kirkossa 18 19

11 jainnut Hjeltien Linnais-niminen hirsinen tornihuvila taas paloi remontin yhteydessä Edettäessä tästä kylälle päin noustaan Takaverajän ahdetta Riippilänjärven ja Rautaveden välisen kannaksen korkeimmalle kohdalle. Laskettaessa alas kannaksen toista puolta vasemmalla, Riippilänjärven rannalla on Fulkkila-niminen kaksitorninen puuhuvila. Tämä hovioikeudenneuvos C.F. Munckin rakennuttama ja piirilääkäri O. Stenbäckin suunnittelema barokkihuvila valmistui vuonna Fulkkilaa lähes vastapäätä tien oikealla puolen on Mäkipään kolmen rakennuksen ryhmä. Mäkipään tila mainitaan aikakirjoissa v Nykyään se kuuluu Karkun evankeliselle opistolle. Jatkettaessa matkaa Mäkipäästä edelleen n. 200 m erkanee oikealle tie, josta pääsi aikanaan Mainiemeen. Heti vieressä oli tie Sorjalle. Mainiemen rakennutti itselleen kihlakunnantuomari Paqvalin ja sen suunnitteli arkkitehti Lambert Pettersson. Talon hirret tuotiin Rautaveden toiselta puolen, mistä purettiin Toijala niminen rakennus. Myöhemmin tämä tornillinen rakennus toimi Karkun evankelisen opiston päärakennuksena ja tuhoutui tulipalossa remontin yhteydessä Sorjan jugendtyylinen rakennus valmistui v kodiksi ja vastaanottotiloiksi Otto Meurmannille, joka tuli piirilääkäriksi Tyrväälle Talon suunnitteli rakennusmestari Heikki Tiitola ja sen hirret tuotiin Kajaanista. Sodan aikana Sorjalla oli Lottien koulutuskeskus. Nykyisin siellä toimii Tampereen kaupungin kesäsiirtola. Heti Sorjan ja Mainiemen tienhaaran jälkeen tie kääntyy vasemmalle 90 astetta ja mutkaan oikealle jää Koljas-niminen tila, jossa on aikanaan istuttu Ylä-Satakunnan käräjiä. Koljaan pihapiiristä on purettu tien suuntainen asuinrakennus. Koljaalta eteenpäin mentäessä vasemmalla harjanteen päällä sijaitsevalle Hoikka-nimiselle tilalle perustettiin 1930-luvulla luontaisparantola, joka myöhemmin muutettiin tuberkuloosiparantolaksi. Nykyisin alueella toimii Hoikan opisto- ja kuntoutuskeskus. Hoikan tiehaarasta 300 metrin päässä vasemmalla on Balderstorp-niminen talo. Kansalaissodan aikana sen isäntäväki jäi rauhaan, koska he Ruotsin kansalaisina vetivät Ruotsin lipun salkoon. Sekä punaiset että valkoiset tulkitsivat lipun osoittavan, ettei asia kuulu heille. Balderstorpia vastapäätä, raitin oikealle puolella sijaitsee Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos entinen emäntäkoulu. Se on perustettu aikanaan Tullu-nimiselle tilalle, jonka päärakennus on vieläkin oppilaitoksen käytössä. Sodan aikana tilalla toimi eräs armeijan päämajoista. Balderstorpin jälkeen samalla puolen on Karkun koulu, joka on perustettu vuonna Koulun toistaiseksi viimeinen laajennus valmistui vuonna Nuorisoseurantalo sijaitsi koululta 300 metriä keskustaan päin vasemmalla, mutta se jouduttiin purkamaan huonokuntoisena 1970-luvulla. Tien alkaessa laskea jyrkästi Palvialan kylään eli Karkun keskustaan oikealla rinteessä on Tuomiston eli Ruskepään suuri uusklassistyylinen rakennus 1800-luvun puolivälistä. Tuomisto mainitaan kirjoissa ensimmäisen kerran vuonna Tuomistolta on erittäin komeat ja jylhät näkymät Rautavedelle, Pirunvuorelle sekä hotelli Ellivuoren suuntaan. Karkun keskustasta Gallenintien oikealta puolelta on purettu Axel Gallen-Kallelan äidin vanhuudenkoti. Uudempien liiketalojen jälkeen kääntyy alas oikealle tie Karkun rautatieasemalle, joka on rakennettu vuonna Asemaa on myöhemmin laajennettu. Naapurissa sijaitsee entinen Maatalousosakepankin rakennus. Jatkuu sivulla 27 Karkkulaista kansanviisautta osa 1. Karkkulainen on ahkera mutta isänmaallinen Karkkua ja Turun kaupunkia ei ole koskaan perustettu. Ne vain ovat olleet ammoisista ajoista lähtien. Mitä Karkku tänään, sitä EU huomenna! Karkkulainen on seurallinen ihminen, johon uudenkin kyläläisen on helppo tutustua. Jo muutaman vuoden kuluttua hän vastaa tervehdykseesi. Muuta Karkkuun täällä tehdään uusia ihmisiä! 20 Vain ankarasti painostamalla lähtevät muuttolinnut syksyllä Karkusta etelään. Harsu 21

12 KARKUN Kanuuna Rovasti ja kirkkoherra K.E.Rinteen, Karkun Kanuunan, tekstejä kirkollisissa ilmoituksissa Tyrvään Sanomissa 1960-luvulla. Rakkauden laki on ensi sunnuntaina johtava ajatus. Siinäpä sitä on lakia kerrakseen. ( ) Karkulla muinaisen Sastamalan sydämessä on suuri menneisyys, tulevaisuus on hämärä ja nykyisyys taistelua. ( ) Musiikki-ilta, jolloin veturikuljettaja Jouko Moilasen suurperheen kaikki pillit soivat ja myös sanan todistus kaikuu ( ) Iästään arat, huomio! Jos ette tahdo nimeänne Tyrvään Sanomiin, älkää soittako pappilaan, se ei auta, vaan Tyrvään Sanomain toimitukseen. ( ) Jouluaika on ohi. Nyt alkavat reikäleivät, härkäviikot ja kalikkareet. Älä hermoile! Juhlan jälkeen on työssä parempi. Työn jälkeen juhla kauniimpi. ( ) Lumikinosten keskellä on jo kuultu toukomettisen ääni Jospa sen kaikki kuulisimme! ( ) Hautausmaat ja haudat kuntoon helluntaiksi. Helluntaipäivänä on kirkossa kansainvalellus, jolloin haudatkin puhuvat seudun puolesta tai sitä vastaan. ( ) Karkun kesävieraat! Tervetuloa seurakunnan jumalanpalveluksiin ja muihinkin tilaisuuksiin. ( ) Kuka tietää, missä ovat Vanhan kirkon unilukkarin oven avain ja siihen sidotut sakartiston kaapin avaimet. Ne ovat olleet kadoksissa jo noin vuoden, ja tarvitsisin niitä välttämättä. Ilmottakaa allekirjoittaneelle. ( ) Korkean elintason karkkulaiset! Muistakaa, että nälkävuonna 1867 kuoli täällä 350 ihmistä, kun heillä ei ollut ruisleipää. Nyt on juhlissa 8 15 eri lajia kahvileipää vehnästä. ( ) KARKUN PALVELUT JA YRITYKSET: PUUTARHA: 37. PIHAPALVELU Merja Kalliosalo, Mäntykummuntie 19, KARKKU p , pihapalvelu@kopteri.net myös Swipe-tuotteiden myyntiä ja Home Care -tuotteet 38. GILMAR SCHILCHER Puutarha-arkkitehti Karkuntie 6, KARKKU p gilmar@kolumbus.fi HARRASTUSTOIMINTA: 39.LAKE SIDE GOLF & COUNTRY CLUB OY Häijääntie 943, KARKKU p , fax , Joht. Liisa Kuparinen 18-reikäinen golf-kenttä. 40. LAKE SIDE GOLF ACADEMY KARKKU, p Joht. Juha Passi ELLIVUORI SKI CENTER KARKKU p ski@ellivuori.fi Toim. joht. Esa Ropponen AUTOT: 42. OKA-AUTOPALVELUT Ossi Kalliosalo, Mäntykummuntie 19, KARKKU p Autokorjaamo 43. Tmi PEKKA MARTTILA Maakunnantie KARKKU Liikenne-alan koulutus p pekka.marttila@kopteri.net 44. MAJAVATUOTE OY Petri Holappa, Horniontie 6, KARKKU p , fax Peräkärryt ja trailerit ERILAISTA AMMATTITAITOA: 45. LESTITEOLLISUUS Jarmo Vihakas, Vännintie KARKKU p fax Kengänlestit 46. PUUSEPÄNLIIKE Pertti Sariluoto, Maakunnantie KARKKU p Ikkunoita, ovia ym. Myös hunajan myyntiä 47. TULIMAJAT Ari Veko, Passinmäentie KARKKU p , Takkoja 48. SAMU ONJUKKA, Häijääntie 1156, KARKKU p Eläintentäyttäjä. Linnut nisäkkäät ja kalat 49. TERÄSRAKENNE Mikko Suikki, Kylmässuontie KARKKU p , fax Teräsovet ja rakenteet, hitsaus ja teräksen myynti 50. PR-DUO avoin yhtiö, Horniontie 9, KARKKU p , fax Markkinointi Pirjo Tuominen Liikelahjat nahasta 51. TAIDEPEILIT Lea ja Seppo Jokiniitty, Koskentie 1, KARKKU p EPP-PACK OY Olli Borg, Ruskepääntie 4, KARKKU p , fax Kääreiden painatus 53. VS-ERISTYS Harri Koivumäki, Suopolku, KARKKU p Elemettien saumausta 54. PEKKA NIEMINEN Riippiläntie, KARKKU p Taidetaontaa 55. KARKUN TELEPALVELU Markku Kulo, Riippiläntie, KARKKU p RAKENNUSTYÖ Timo Jokinen, Antilankuja KARKKU p , Kaikki rakennusalan työt 57.OA-saneeraus Olli Ahonen, Järvistenmaantie KARKKU p Kaikki rakennusalan työt 58. DATASYSTEM Marko Karppanen, Latauksentie KARKKU p , Internet sivut ja graafinen mainonta, tietokoneet ja oheislaitteet huoltoja asennuksia 59. KORJAUSTOIMISTO SAN-MAN OY Passinmäentie 59, KARKKU p Parvekeremontteja 60. YLIVIIKARIN TILA Sinikka ja Tapani Taipale, KUTALA p , Tilamyymälä avoinna sopimuksen mukaan. Lahja- ja käyttöesineitä visakoivusta. 61. ARKKITEHTUURITOIMISTO Timo Savola, Riippiläntie 299, KARKKU p , fax , savola@raksu.net Uudisrakennus, peruskorjaus, entisöinti, rekonstruointi ja kaavoitus. 62. WANHA HARSU Maiju ja Urpo Vuorenoja, Maakunnantie KARKKU p Opaspalvelut ja näyttelytilaa. 63. KIELIKUVA OY c/o Teuvo Suominen, Koskentie 54, KARKKU p Ympäristötiedon levittäminen sanoilla ja kuvilla, tietokirjat, luontokuvaus. 64. ANVE-SARJONTA Arja Salonoja, Huidanpolku 7, KARKKU P Kenkien kaavojen sarjonta 65. KARKUN SÄHKÖTYÖ tmi. Juha Sianoja, Antilankuja 4, KARKKU p METALLIPAJA YLIMÄKI Kaunolanpolku 48, KARKKU p MOUHIJÄRVEN TAIMITARHA Karkuntie 6, KARKKU p , PAIDEIJA OY, Gallenintie 30, KARKKU p PIRUNVUORI JA EMIL DANIELSSONIN KIVILINNA Ellivuori KARKKU p PIRUNVUOREN LUONNONSUOJELUALUE Ellivuori KARKKU p TILI- JA KIINTEISTÖ PALVELU Veikko Junnila, Maakunnantie 56, KARKKU P , PÄIVÄNIEMI SÄÄTIÖ, Päiväniementie KARKKU p MÖKKIVUOKRAUSTA Tuula ja Matti Niemi, Tyriseväntie 345, KARKKU p UUSI PUTKI OY, Tyriseväntie 146,38100 KARKKU p VAMMALAN RENGASPALVELU KY Hopunkatu 12 Vammala, p , Riippiläntie, KARKKU p HALME RAIMO Mäntykummuntie KARKKU Myyntinuvottelija lähivakuutus p VENERANTA JA-LAITURI, Lestitehtaantie, KARKKU 78. UIMARANTA, Kaukoniementie, KARKKU 79. RAUTATIEASEMA, Asemantie, KARKKU 80. VPK,Maakunnantie, KARKKU 81. TUIMALA REIJO, Passinmäentie 24, KARKKU p Liikenneopettaja, A-, B-, BC-, D-, CE-, M-opetus 22 23

13 KARKUN PALVELUT JA YRITYKSET 24 25

14 KARKUN PALVELUT JA YRITYKSET: KARKUN Höyrysahan henkilökuntaa KAUPAT: 1. K-VALINTA KARKKU Maakunnantie, KARKKU p päivittäistavarat, veikkauspalvelut, posti KAHVILAT RAVINTOLAT JA HOTELLIT: 2. KARKUN BAARI Maakunnantie 14, KARKKU p HOTELLI ELLIVUORI KARKKU p ELLIVUOREN PUJOTTELUKESKUS KARKKU Kahvio p laskettelukeskus. 5. LAKE SIDE GOLF & COUNTRY CLUB OY Häijääntie 943, KARKKU p , fax RAVINTOLA A-oikeudet PANKIT: 6. KARKUN OSUUSPANKKI Riippiläntie 2, KARKKU p KIRJASTO: 7. KARKUN KIRJASTO Maakunnantie, KARKKU p lainausta ja nettipalvelu TAKSIT: 9. Markku Niskanen, p , Maakunnantie 46, KARKKU 10.Raimo Niskanen, p , Maakunnantie KARKKU KOULUT JA MUUT OPPILAITOKSET: 11. KARKUN KOULU Riippiläntie 101, KARKKU p Reht. Lasse Olvio, luokat Koulun ILTAPÄIVÄKERHO 1-3 luokille, klo KARKUN EVANKELINEN OPISTO Mainiementie 50, KARKKU p Kansanopisto/Kurssikeskus, Reht. Pentti Rantanen 14. KARKUN KOTITALOUS- JA SOSIAALIALAN OPPILAITOS Tulluntie 30 p Reht. Seija Mahlamäki-Kultanen 15. HOIKAN OPISTO Hengitysliitto Heli ry., Hoikantie 15, KARKKU p , fax Kansanopisto/Kurssikeskus, Reht. Pekka Aaltonen PARTURI KAMPAAMOT: 16. VIRPI ANNELI Maakunnantie, KARKKU p , MAARIT PELTTARI Maakunnantie, KARKKU p KIINTEISTÖPALVELUT: 18. KARKUN KIINTEISTÖHUOLTO Servo, Aluskyläntie 44, KARKKU p TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS: 19. PALVIALAN NEUVOLA Riippiläntie, KARKKU p HOIKAN KUNTOUTUSKESKUS Hoikantie 15, KARKKU p MAANRAKENNUS, HINAUS, AURAUS YM: 21. PENTTI LÄHDENIEMI Maansiirtotyöt ja auraus p , PEKKA TOMULA Auraus ym. p Koljas KARKKU 23. JUHA JA JOUKO SEPPÄ Koneurakointia p Ursuntie Vammala 24. HINAUS JARI-ANTERO ky. Sepelikalliontie 17, KARKKU p VAMMALAN ALITUSPALVELU Teiden alituksia Jussi Ahokas, Häijääntie 770, HEINOO p , , fax , KARKUN SEURAKUNTA: 26. SEURAKUNTATALO Passinmäentie, KARKKU p Diakoniatyö, partiotoimintaa, päiväkerho, kirkkokuoro ym. KIRKKOHERRANVIRASTO Aittalahdenk. 12, VAMMALA p Kirkot: KARKUN KIRKKO, p , SASTAMALAN KIRKKO, SALOKUNNAN KIRKKO LAPSET JA VANHUKSET: 28. PÄIVÄKOTI PILVILINNA Maakunnantie 25, KARKKU p RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Maakunnantie 25, KARKKU p PERHEPÄIVÄHOITAJAT: Tuula Laine p , Anja Hietaniemi, p KARKKU-KOTI Maakunnantie 25, KARKKU p LINJA-AUTO JA VR: 32. RAUTAVEDEN LIIKENNE ky Tapiolankylä p , fax , LAUTTAKYLÄN AUTO OY p tilausajot, fax VR OSAKEYHTIÖ Vammala p , aikataulut p ELÄIMET: 35. ELÄINHOITOLA AMANDA Teija Palmén, KARKKU p Täysihoitola koirille ja kissoille. Tutustuminen sopimuksen mukaan. 36. TROOPPISTEN LINTUJEN JA PIENELÄINTEN TARHA Tulluntie 30, KARKKU P Valokuva, joka on otettu 1910-luvulla, on säilynyt Packalenilla, sen antoi käyttöön Aarno Soivio Kuvan henkilöitä on tunnistanut Eino Leisti. 1. Koski, Valtteri 2. Lamperi (Lamberg), Vesa 3. Tähtinen, E. (tarkka pomo) 4. Limperi (kovreen K.?) 5. Ruusi (Roos), Ville 6. Vepsä, Antti, lämmittäjä 7. Vänni, Nestori 8. Koskinen 9. Peltomäki, Kustaa 10. setä Järvinen 11. Vänni, Frans 12. Hakoniemi 13. Nieminen, jarru 14. Lehtinen, seppä 15. Ojala, Yrjö 16. Peltomäki, Jussi 17. Virtanen, Eemeli 18. Salonen, Juho 19. Tuori, Iida 20. Mäkinen, Hilma 21. Heismanni /Järviskä 22. Veslin, Hannu 23. Virtanen, Vihtori 34. Lehtimäki, Lauri 25. Mäkinen, Nestori 26. Vehmaa, Nestori 27. Lindgreen, Frans 28. Mäenpää, Kalle 29. Välimaa, r 30. Ylämäki, Heinoo 31. Hakanen, Kalle 32. Kustaa, (Parkano) 33. Aappo, (Mouhijärvi) 34. Virtanen, Eemeli 35. Mäkinen, Ville (Heinoo) 36. Mäkinen, Hermanni 37. Selin, (Kutalasta) 38. Kustaa(tai Karataa?) Reino (Tyrvää) 39. Valkama (Lampinen) 40. Mäkinen, Evi 41. Lauri, Salmi, Pentti (Ptootti?) 42. Mäkinen, Ansu 43. Tuominen, Taavetti 44. Ojala, Oskari 45. Mäkelä, Ville 46. Viitamäki, Väinö 47. Salonen, Juha 48. Salo, asettaja 49. Koivisto (Mouhijärvi) 27

15 Jatkoa sivulta 19 Passinmäkeä Karkun Kyläntupa Aseman tiehaarassa on Harsun 30 metriä pitkä maatalon päärakennus. Se on toiminut aikoinaan kestikievarina. Tilan pihapiirissä on sijainnut toinenkin rakennus, jossa on sijainnut liike- ja asuintiloja. Lisäksi pihapiiristä on purettu kivinen navettarakennus, jonka kivet sittemmin ovat löytäneet paikkansa Vammalasta rantapenkereestä. Sen sijaan vanha pakari tien reunassa on säilynyt. Karkun historiaan kuuluu Passinmäki, joka alkaa Harsun kohdalta ja jatkuu Vammala-Häijää -tiehen asti. Passinmäki on Karkun Pispala, johon työväki on saanut rakentaa omien halujensa ja voimavarojensa mukaan rakennuksiaan. Mäessä on ollut yli 170 nimeltä tunnettua asuinrakennusta. Siellä on myös toiminut Suomen ainoa mallinukketehdas. Mäen pienimittakaavainen ja vapaamuotoinen rakentamistapa on erittäin viehättävä. Passinmäki on tänäkin päivänä erittäin toimiva ja vilkas Karkun osa, jossa toimii Seurakuntatalo (ent. Rukoushuone), Työväentalo sekä monia yrityksiä. Harsun jälkeen samalla puolen tietä on seuraavana kauppias Sereniuksen talo, sittemmin Bäckmanin apteekki, jota on laajennettu useaan otteeseen. Talo oli myös Karkun kunnantalo. Tällä hetkellä talossa on asuntoja ja Karkun kirjasto. Kunnantalon jälkeen raitin oikealla puolella on Seikku-niminen kruununtila, jossa on myöskin toiminut kestikievari. Seikkua vastapäätä kalliolla on vanha Karkun kyläntupa, jossa on toiminut myös Karkun puhelinkeskus. Pari sataa metriä Kyläntuvan jälkeen raitin vasemmalla puolella ovat omenatarhojensa keskellä Rantavaara- Vihantavaara ja Vihantavaara-nimiset talot. Ne on aikoinaan rakennettu Huidan tyttärille. Huidan tila onkin seuraavana samalla puolen raittia jyrkästi oikealle kääntyvän mutkan kohdalla. Katsottaessa Huidalta Rautaveden yli toisella puolella näkyy Packalenin eli Ylisen kartano. Tämä tornillinen hirsirakennus edustaa Karkun rakennushistoriaa ja kulttuuria parhaimmillaan. Raitilla on siis rikasta ja köyhää, muistoa ja toimintaa. Kaikki kohtaavat toisensa niin kuin hyvässä kylässä kuuluukin

16 Koulu-Karkku Nykyisin syksystä kevääseen Karkussa opiskelee tai käy koulua noin 500 lasta, nuorta ja vähän vanhempaakin. Karkku on siis harvinainen maalaiskylä tässäkin suhteessa. Kylän ensimmäinen oppilaitos oli kansakoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 1873 Aluskylän koulun nimellä. Nyt se on Karkun koulu: kuusiluokkainen ja kuusiopettajainen ala-aste, jossa oppilaita on noin 100. Kooltaan koulu on siis ihannekokoa. Vuonna 1920 kylään tuli Karkun evankelinen kansanopisto. Pitkään sen yhteydessä toimi kansankorkeakoulu ja alussa myös jonkin aikaa alakansakoulunopettajattaria valmistava seminaari. Opiston taustayhteisö on Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry. eli SLEY. Karkun evankelisessa opistossa on nyt mahdollista opiskella täysihoidossa peruskoulun ja lukion oppimääriä sekä kirjoittaa ylioppilaaksi. Muusta koulutuksesta mainittakoon raamattukurssit sekä erä- ja luontokoulutus, jonka yhteydessä on mahdollisuus suorittaa erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto. Opisto järjestää vuosittain runsaasti erimittaisia lyhytkursseja, jotka painottuvat kesäaikaan ja viikonloppuihin. Aiheina ovat mm. musiikki, taide, ihmissuhteet ja koko perhettä kiinnostava tekeminen. Karkun evankelisessa opistossa on oppilaspaikkoja kaikkiaan 130. Seuraavaksi eli vuonna 1928 Karkkuun tuli emäntäkoulu. Nyt se on osa Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymää ja koulun nimi on Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos. Sen oppilasmäärä nyt on noin 220 ja siellä voi opiskella mm. lähihoitajaksi ja pieneläinhoitajaksi, matkailun ohjelmapalvelujen tuottajaksi, tuoteneuvojaksi ja kotitalousalan yksityisyrittäjäksi. Siellä on myös erityisopetukseen pohjautuva talouskurssi. Oppilaitos on myös verkostuneena vahvasti mukana kansallisessa ja kansainvälisessä koulutusyhteistyössä. Nuorin Karkun oppilaitoksista on Hoikan opisto, joka perustettiin 1952 tuberkuloosia sairastaneita nuoria ja aikuisia varten. Hoikan opiston ja sen yhteyteen 1970-luvulla perustetun kuntoutuskeskuksen omistaa Hengitysliitto Heli ry. Koulutustarpeiden ja -mahdollisuuksien muuttuessa Hoikka on kasvanut kovin erilaiseksi siitä, mitä se oli perustettaessa. Hoikalla on nyt ammatillinen nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen linja sekä jatko-opintoihin valmentava liikunta- ja terveyskasvatuksen linja. Siellä järjestetään myös hierojan näyttökokeeseen valmentavaa koulutusta ja annetaan ammatilliseen koulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Hoikka on verkottunut useiden maiden vastaavien laitoksen kanssa. Oppilaspaikkoja on noin 60 ja lähes saman verran paikkoja kuntoutujille. Erityisesti viikonloppuisin Hoikalla järjestetään myös Hengitysliitto Helin järjestökoulutusta. Koulutuspaikkojen lisäksi oppilaitokset tarjoavat erilaisia palveluja kyläläisille: esim. Hoikalla allasjumppa ja oppilashieronnat sekä kaikkien oppilaitosten järjestämät erilaiset kurssit ja tilaisuudet. Karkku on siis myös Koulu-Karkku, vilkas ja kehittymishaluinen kylä tässäkin mielessä. Vesijumppaa Hoikan opistolla 30 31

17 KARKUN kehittäminen selyyn. Talven aikana selvitettiin myös nuorten käsityksiä Karkusta ja toiveita. Rehtori Lasse Olvio toteutti työn kuudesluokkalaisten kanssa. Myös noin 30 Työväentalolla pidetyn nuorten parkin osallistujaa kertoi mielipiteitään. Vastauksia kyläkyselyyn saatiin 172 kpl eli 35 %, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Kyselyn tulokset työstettiin jakaumiksi. Myös kaikki kysymyksiin saadut avoimet kommentit kirjattiin. Arvostusten perusteella koottiin yhteen karkkulaisten arvot. Nämä tulokset esiteltiin uudessa kyläkokouksessa. Myös Vammalan kaupunki ja Joutsenten reitti olivat kokouksessa edustettuina ja osallistuivat myös keskusteluun. Kyläkokouksessa päätettiin Karkun suurista kehittämislinjoista eli hankeaiheista. Konkreettisiin toimiin päästiin sovittaessa lähiajan talkoista ja niiden vastuuryhmistä. Kyläkokouksen jälkeen on uurastettu kaiken saamiseksi yksiin kansiin siten, että Karkun omaleimaisuus näkyisi ja kyläkokouksen tahto toteutuisi. Miljöö, yhteisö ja palvelut ovat Karkun helmet 32 Kyläsuunnitelman laadinta Kyläsuunnittelu alkoi syksyllä 2002 kaikille avoimella kyläkokouksella. Sen jälkeen muodostettiin neljä suunnitteluryhmää, jotka kokoontuivat talven aikana lukuisia kertoja. Näissä tapaamisissa määriteltiin kylän ongelmia, ongelmien ratkaisuja ja keinoja ratkaisuihin pääsemiseksi. Mietittiin myös hyvän kylän ominaisuuksia ja kylän sidosryhmiä. Ryhmätöissä syntyi neljä erilaista näkemystä Karkun kehittämistarpeista. Näiden käsitysten pohjalta laadittiin kyläkysely. Kysely jaettiin helmikuun puolivälissä kaikkiin Karkun talouksiin (330 kpl) ja postitettiin kesäasukkaille (170 kpl). Vakituisille asukkaille kyselyt pyrittiin jakamaan henkilökohtaisesti, jotta mahdollisimman moni vastaisi ky- Tärkeimmät Karkussa viihtymiseen vaikuttavat tekijät ovat palvelut, yhteisöllisyys ja miljöö. Eri kysymyksissä nämä asiat nousivat esille eri tavoin, mutta ne muodostavat karkkulaisuuden ytimen. Samat asiat korostuivat myös lasten ja nuorten vastauksissa, joskin he mainitsivat aikui- KARKUN HELMET sia useammin turvallisuuden. Karkun viihtyisyydelle annettiin asteikolla 1-10 ehdottomasti yleisimmin arvosanaksi 8 ja suurin osa äänistä oli välillä Suurimman osan mielestä viihtyisyys on myös joko pysynyt ennallaan tai parantunut viime vuosina. Karkku on Kyläyhteisö Karkku on Kylämiljöö Karkku on Palveluja TALKOOT HANKKEET POLIITTINEN VAIKUTTAMINEN tal 33

18 Seuraavassa käsitellään sekä kyselyn viimeisen sivun arvoihin liittyviä kysymyksiä että muiden sivujen vaihtoehtokysymysten vastauksia ryhmiteltynä palveluiden, miljöön ja yhteisöllisyyden alle. Kaikkia kysyttyjä asioita ei tietenkään voi ryhmitellä näin yksiselitteisesti, vaan niillä voi olla yhteyksiä kaikkiinkin pääryhmiin. Palvelut: Kirjastosta ja neuvolasta pidetään kiinni pankkiautomaatti ja lisää liikenneyhteyksiä Eniten kehittämistarpeita tai vähenemisen pelkoa liittyy palveluihin. Toisaalta palveluiden paraneminen on useimpien vastaajien mukaan se tekijä, joka voisi nostaa viihtyisyysarvosanaa. Palveluiden kehittämiseen koetaan kuitenkin tarvittavan ulkopuolista apua, vaikka osa vastaajista muistuttaakin, että palvelut pysyvät kylässä vain niitä käyttämällä. Karkussa toimivien oppilaitosten toiminnasta haluttaisiin tietää enemmän ja kylän palvelukartan ja - esitteen julkaisemista tai opastaulun asentamista kylän keskustaan kannatetaan yleisesti. Kirjaston säilyminen Karkussa sai lähes yksimielisen kyläläisten kannatuksen. Lisäksi erittäin suuri osa vastaajista halusi kirjaston jatkavan nykyisissä tiloissa. Vastauksiin liitetyistä kommenteista ilmenee karkkulaisten ymmärtävän, ettei vanha kunnantalo ole välttämättä rakennushistoriallisesti arvokas. Sillä koetaan kuitenkin olevan historiallista arvoa. Myös neuvolan toiminta halutaan ehdottomasti säilyttää. Moni haluaisi käydä junalla töissä Tampereella tai lauantaisin bussilla ostoksilla Vammalassa. Vesihuoltopalveluiden parantaminen on tärkeä kysymys monessa kylässä. Kyselyssä Karkusta löytyi 34 kunnalliseen vesiverkkoon liittymistä ja 36 viemäriverkkoon liittymistä haluavaa taloutta. Näin siitäkin huolimatta, että kaupungin vettä kuvailtiin monin vähemmän mairittelevin kommentein. Kaikkein eniten kylään kaivataan pankin yhteyteen pankkiautomaattia. Monissa vastauksissa ilmenee kuitenkin tietty realistisuus suhteessa uusien palveluiden saamiseen. Esim. kahvilaa toivotaan, mutta samalla pohditaan sen kannattamista. Yleisen wc:n rakentamista puistoon pidetään melkoisena hygieniaongelmana, vaikka moni liikuntaa harrastava kyläläinen kaipaisikin helpotusta. Karkkulaiset eivät osoittautuneet tietoyhteiskunnan edelläkävijöiksi. Kiinteän verkkoyhteyden rakentaminen oli suurimmalle osalle vastaajista täysin yhdentekevä asia. Miljöö: Karkku esille, ranta kyläläisille ja lisää katuvaloja Miljöö on voimavara. Sekä maaseutumainen kulttuuriympäristö että luonto Karkkulaista kansanviisautta osa 2. On monta tapaa hemmotella itseään. Yksi tapa on muuttaa Karkun maisemiin. Tule Karkkuun me täällä jo olemme! Tule tänne ja koe uudestisyntymisen ihme! Karkku on täynnä tuhansia tarinoita. Tule liittämään niihin omasi! Maapallolla on vain rajallinen määrä hyviä ihmisiä. Liity siihen joukkoon, muuta Karkkuun! 34 Karkkulaisen kotiseutututkija Selanderin mukaan vaka vanha Väinämöinen heimoineen asui Karkussa. Jos ulkomaalaisia ei oteta huomioon, niin maailman ensimmäinen ihminen siis asui Karkussa. 35

19 ovat tärkeitä elämisen laadun perustekijöitä. Toisaalta kannetaan huolta miljöön hoidosta ja parantamisesta. Suurempiin miljööseen liittyviin toimiin (kuten historiallisten rakennusten kunnostamiseen, valaistukseen) tarvitaan ulkopuolista apua, mutta esim. kylän siistiminen onnistuu omin voimin. Kyläläiset ovat myös hyvin sitoutuneita urheilukentän katsomon kunnostamiseen. Jonkin verran pelätään kylän muuttumista liian kaupunkimaiseksi, mikä näkyy epäilevänä suhtautumisena teollisuustonttien tai vuokra-asuntojen rakentamiseen. Vanhusten vuokra-asuntojen rakentamiseen suhtaudutaan myönteisemmin. Kaupungin toivotaan kaavoittavan tarpeeksi suuria ja vaihtelevia tontteja sekä markkinoivan niitä aktiivisesti. Osa kyläläisistä kannattaa jonkinlaisia messuja puutarhakylän ja vanhojen puutalojen tunnetuksi tekemiseksi. Miljööseen liittyvinä elämisen laatua kohottavina konkreettisina asioina mainitaan useimmin katuvalot ja kevyenliikenteen väylät. Jokainen toivoo tietysti niitä kotinurkilleen, mutta Yhdystien valaiseminen urheilukentän risteykseen ja risteystä vastapäätä olevan Vännintien valaiseminen saavat selvästi eniten kannatusta. Myös Heinoosta Karkun koululle kulkevien lasten turvallisuudesta ollaan huolissaan ja toivotaan valaistua kevyen liikenteen väylää Heinooseen saakka. Vaikka Passinmäentien huono kunto harmittaa monia, enemmistö haluaa säilyttää sen maisematiemäisenä. Osayleiskaavassa Rakentajan alue jäi selvitysalueeksi. Kyläkyselyn tuloksissa tulee selvästi esille, että rantaa halutaan kehitettävän monipuolisemmaksi ja sen puolesta halutaan toimia. Näkymien avaaminen rantaan ja venelaiturin laajentaminen vierasvenesatamaksi saavat melko suuren kannatuksen ja Seikunlammin rehevöityminen halutaan kuriin. Kävelyreitin rakentaminen vanhalle ratapohjalle saa runsaasti kannatusta. Muuten vanhat ulkoilureitit riittävät hyvin, kunhan niiden kunnosta huolehditaan. Kommenteissa muistutetaan myös Hornion ja Ritajärvien ulkoilumahdollisuuksista. Kyselyssä tehdyt ehdotukset kylän viihtyisyyden parantamiseksi saavat melko ristiriitaisen vastaanoton, vaikka hyvin monet ovatkin sitä mieltä, että kylän yleisilmettä on siistittävä. Eniten kannatusta saavat sellaiset ehdotukset, joilla ohikulkijat saadaan paremmin pysähtymään Karkkuun: Tervetuloa Karkkuun -kyltti, Karkku-liittymien tekeminen puoleensavetäviksi esim. istutuksin ja opastaulun hankkiminen keskustaan. Tämä sopii hyvin siihen tulokseen, että karkkulaiset ovat valmiita ottamaan tänne lisää matkailijoita. Yhteishenki syntyy yhdessä tekemällä Toisista välittäminen, yhteisöllisyys ja vireys on useimmin mainittu karkkulaisen elämisen laadun perustekijäksi. Lasten mainitsema turvallisuus tarkoittanee myös lähinnä näitä asioita. Talkoiden ja tapahtumien järjestäminen sekä tiedottaminen ovat tärkeitä yhteisöllisyyden rakentajia. Tuleepa vastauksista esille tietoinen me-hengen rakentaminenkin. Kylän omia nettisivuja tai kylälehteä ei pidetä kovin yleisesti ratkaisuna tiedottamiseen. Kyläläisten selvä enemmistö oli sitä mieltä, että Karkun ohella tulee käyttää Palviala-nimeä, kun puhutaan Karkun keskustasta. Muutamat mainitsevat pari kertaa julkaistun Karkussa tapahtuu -tiedotteen hyvänä tiedotuskanavana. Kyläsuunnitteluryhmissä tuli esille se, että kylällä ei koeta olevan yhteistä 36 37

20 kokoontumispaikkaa. Kyläkyselyssä tämä ongelma ei tule esille yhtä voimakkaasti. Kommenteista kuitenkin kuultaa läpi toive neutraalista kokoontumispaikasta. Sellaiseksi ehdotetaan mm. rautatieasemaa, kunnantalossa olevia asuintiloja ja vanhaa T-kauppaa. Mikään näistä ei kuitenkaan saa selvää kannatusta. Oma kylätalo tai -tupa voisi kuitenkin olla kylähenkeä nostattava ja toimijoita yhdistävä tekijä. Erilaista harrastustoimintaa kaivattaisiin lisää, mutta samalla myönnetään puute aktiivisista vetäjistä. Vain alle puolet vastaajista kannatti urheiluseurojen yhdistämistä. Kylätoiminnan muodot ja kylän vaikutuskanavat Suunnitteluryhmien töissä ja kyläkyselyssä tulee selvästi esille kolme tapaa toimia karkkulaisille tärkeiden asioiden puolesta: poliittinen vaikuttaminen, talkoot ja hankkeet. Poliittinen vaikuttaminen Kyselyn mukaan karkkulaiset pitävät toimivia suhteita kaupunkiin tärkeinä kylän etujen turvaamisessa. Kommenteista näkyy myös se, että kaupunki on alkanut viime aikoina panostaa Karkkuun (koulun laajennus, päiväkodin remontti, venelaituri, osayleiskaava). Poliittinen vaikuttaminen on erityisen tärkeätä palveluihin ja miljööseen liittyvissä asioissa, joiden toteuttaminen vaatii kylän ulkopuolisia toimijoita Tärkeimpiä poliittisen vaikuttamisen kautta edistettäviä asioita ovat: vesi- ja viemäripalveluiden laajentaminen ja parempilaatuisen veden saamisen edistäminen kirjaston säilyttäminen tonttien kaavoitus ja markkinointi neuvolapalveluiden säilyttäminen joukkoliikenneyhteyksien säilyttäminen ja parantaminen katuvalojen ja kevyenliikenteen väylien rakentaminen Talkoot Talkoilla edistetään yhteishenkeä ja usein myös samalla pidetään huolta kylän viihtyisyydestä. Tärkeä talkoilla toteutettava, kylän imagoon liittyvä toiminta on kesä- ja joulukahvila. Kyläkokouksessa päätettiin useista kesän aikana toteutettavista talkoista. Kyläsuunnittelutoimikunnan mielestä tällaisesta talkoiden jakamisesta voitaisiin tehdä vuosittainen perinne. Hankkeet Hankkeilla tarkoitetaan EU-rahoituksen turvin toteutettavia suurempia kehittämistoimia, joissa talkoilla on kuitenkin merkittävä osuus. Tällä hetkellä Karkussa on meneillään yksi hanke: katsomon kunnostus. Kyläsuunnittelutoimikunta toi kevään 2003 kyläkokoukseen ehdolle oheisen kuvan mukaiset hankkeet, joista valittiin valmisteltaviksi vihreällä HANKE 1 Ulkoilureitistön suunnittelu ja toteutus 2 Vammalan kylien kotisivut oma osuus 3 Palvelukartta, Kylän kalusteet 5 Rakentajan alueen/rannan esiselvitys 6 Seikunlammen tervehdyttäminen 8 Historiallinen perintö 9 Luontokohdekartoitus 10 Karkun rannan vapaa-ajanalue 11 Rautatieasema ja sen ympäristö 12 Uimarannan virkistyskäyttö 13 Lähdevesireitti 14 Kyläntuvan työtilahanke 15 Hankekoordinaattori merkityt. Tavoitteena on siis laatia hanke, joka keskittyy Karkun rannan vapaa-ajanalueen kehittämiseen, rautatieaseman ja sen ympäristön hyödyntämiseen ja uimarannan virkistyskäyttöön. Lisäksi oltiin sitä mieltä, että tarvitaan hankekoordinaattori, joka pitää kylän hankkeet pyörimässä. Urheilukentän katsomon kunnostus Kaikki oheiset hankkeet saivat kyläkokouksessa kannatusta Karkun urheilukentän katsomo on yksi harvoja vielä säilyneitä 50-luvulla rakennettuja puukatsomoita. Sen rakentamista on aikanaan tuettu veikkausvaroilla. Vammalan kaupunki oli antanut katsomon mennä jo lähes purkukun- Katsomon Katsomon menossa menossa oleva oleva kunnostushankhanke kunnostus- Kyläkokouksen valitsema seuraava hanke hanke 38 39

21 toon, kun Kyläntupa ry aloitti katsomon kunnostuksen EU-hankkeen avulla. Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat perustusten kunnostus sekä rakenteiden viimeistely ja maalaus. Urheiluharrastuksen lisäksi katsomo antaa uusia mahdollisuuksia esim. markkinatorien ja musiikkitapahtumien näyttämönä. Hanke käynnistyi kesällä 2002 ja se on tarkoitus saattaa päätökseen kesän 2003 aikana. Rautaveden ranta -hanke Taustaa Karkun kauniissa maisemissa ranta-alueen epämääräisyys on melkoinen haava. Tämä on huomattu mm. Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemanhoitosuunnitelmassa (Suunnittelukeskus 2000) sekä tuoreessa Karkun osayleiskaavassa. Ranta-alueen kehittäminen monipuoliseksi kyläläisten yhteiseksi alueeksi koettiin tärkeäksi myös kyläsuunnitteluryhmissä, kyläkyselyssä ja kyläkokouksessa. Viime vuosina rannan käyttöön on positiivisesti vaikuttanut manttaalikunnan ja kaupungin sopimus vesijättömaan vuokraamisesta kaupungille sadaksi vuodeksi. Se mahdollisti venelaiturin rakentamisen ja mattojenpesupaikan ympäristön kunnostamisen. Suuren ongelman rannan käytölle muodostaa Rakentajan alue, joka jäi osayleiskaavan laadinnassa selvitysalueeksi. Epävarmuus tämän alueen käytöstä vaikeuttaa muunkin ranta-alueen käytön suunnittelua. Tavoitteet Tavoitteena on saada ranta-alueiden ja aseman tienoon hoito pitkäjänteiselle pohjalle. Ranta-alueen kehittämisessä halutaan muistaa yhteisöllisyys, miljöön arvot ja palvelujen parantaminen. Rannasta halutaan kehittää viihtyisä yhteinen oleskelupaikka, joka tarjoaa matkailijoille palveluja ja tietoa Karkusta. Hankkeella tavoitellaan myös Karkun tunnettuuden lisäämistä matkailijoiden ja matkailupalveluiden tuottajien keskuudessa. Tavoitteena on myös parantaa Karkun ulkoilureitistöä., mikä on kokonaisuutena pidemmän aikavälin toimintaa. Tässä hankkeessa on tavoitteena saada Äijärin ja Krouvin välille yhtenäinen, turvallinen ulkoilureitti. Toimenpiteet Keskeisin toimenpide on kaikkien toimien yhteensovittamisen ja eri toimijoiden välisen työnjaon varmistaminen. Tämä tapahtuu laatimalla alueelle yhteiskäyttösuunnitelma, joka sisältää ympäristö- ja maisemanhoitosuunnitelman. Työhön palkataan esim. graduntekijä. Tässä vaiheessa järjestetään myös kyläkokous rannan kehittämisestä. Kyläkokouksessa selvästi kannatusta saanutta ulkoilureittiä voidaan alkaa toteuttaa samaan aikaan suunnitelmatyön kanssa. Ulkoilureittiin liittyvät työt ovat suuressa määrin talkootöitä. Rannan matkailu- ja virkistysarvon lisäämiseksi sinne voidaan esim. rakentaa kioski ja infotaulu kylän palveluista. Nämä voisivat olla toiminnassa jo kesällä 2004, jolloin rantakioskiin voitaisiin palkata karkkulaisia nuoria kesätöihin. Hankkeista tiedotetaan mm. kylän ilmoitustaululla, kylän www-sivuilla ja kylälehdessä. Lisäksi ollaan yhteydessä erilaisiin matkailu- ja ulkoilureittihankkeisiin, jotta reitti saadaan mukaan mahdollisimman moniin erilaisiin ohjelmiin. Toimijat Keskeinen toimija on Kyläntupa ry, joka toimii kylätoimikuntana ja koordinoi hanketta. Muita tärkeitä toimijoita ovat Vammalan kaupunki ja VR sekä kaikki Karkussa toimivat yhdistykset, yritykset ja oppilaitokset

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Vaskion kyläkyselyn tuloksia

Vaskion kyläkyselyn tuloksia Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010 ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA Katuvalaistus Koivukatujen hoito Siisteys Istutukset Kadut Puistojen hoito Liikennejärjestelyt Opasteet Sadevesiviemäröinti Yleisilme Jalkakäytävät Rakennusten kunto

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Terijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä

Terijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä Terijoen hautausmaat Jaakko Mäkelä 12.3.2016 Terijoen hautausmaat Perustettu Nykyinen käyttö Muistomerkki Vanha hautausmaa 1905 metsittynyt 2002 Kuokkalan hautausmaa 1912 hautausmaana 2005 Uusi hautausmaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely

Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely Pihla Sillanpää/ Espoon yleiskaavayksikkö PILOTTIKYSELY: MUN PAIKKA! -ESPOONLAHTI 30.8.2018 2 TAUSTAA Kasvava Espoo, metro ja hyvinvointi seminaari 13.4.2016

Lisätiedot

Pajupuron kyläkyselyn tulokset

Pajupuron kyläkyselyn tulokset Pajupuron kyläkyselyn tulokset Kyläkysely toteutettu 9/2016 Taustatiedot Vastaajia 19, naisia 11, miehiä 7, yksi vastaaja ei ilmoittanut sukupuoltaan Vakituisia asukkaita 15, muu 2 Vastaajien ikäjakauma

Lisätiedot

ASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen

ASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen ASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen ASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen Kauniita koteja vanhan kenkätehtaan lumoavassa miljöössä Asunto Oy Mäntsälän Apponen tarjoaa rauhallista asumista vanhan kenkätehtaan lumoavassa

Lisätiedot

KUNNAN EDUSTAJAT ERI YHTIÖISSÄ JA YHTEISÖISSÄ KH MUUT YHTIÖT JA YHTEISÖT

KUNNAN EDUSTAJAT ERI YHTIÖISSÄ JA YHTEISÖISSÄ KH MUUT YHTIÖT JA YHTEISÖT 1 Asunto Oy Nakkilan Tarhakoto 100 % Janika Löfbacka Kirsi-Marja Auvinen (Sakipa Oy Isännöinti) Eero Rantala pj. Eeva-Anneli Pulska (asukasjäsen) Petri Nurminen vast. toimii Aino Lepistö varsinaisessa

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M

SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M SML-Länsi-Suomen mestaruuskilpailut, LUODIKKO, M 1 Sami Heikkilä M PH 96 98 194 10 2 Lauri Seppälä M Po 96 98 194 5 3 Tomi-Pekka Heikkilä M PH 97 94 191 4 Vesa Saviahde M PH 96 94 190 5 Kari Äikäs M KS

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Lokalahden kaavahanke esityksen rakenne

Lokalahden kaavahanke esityksen rakenne esityksen rakenne Kaavan tavoitteet Kaavaa varten tehdyt selvitykset ja suunnittelutilanne Kaavaluonnos Kaavahankkeen aikataulu tavoitteet Todetaan nykyiset olosuhteet Voimassaolevien kaavojen tarkastaminen

Lisätiedot

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

Sammontalo. asukkaat

Sammontalo. asukkaat Sammontalo asukkaat Asukkaiden kuuleminen toteutettiin Maptionnaire -kyselyllä Kysely oli avoinna 12.4.-23.4.2019 Kyselyä mainostettiin asukastilaisuudesta kertovan tiedotteen yhteydessä, kaupungin verkkosivuilla

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Hämeen Vapaa-ajankalastajapiiri Pilkkimestaruus 2017 tulokset Viljakkala, Haveri / Kyrösjärvi

Hämeen Vapaa-ajankalastajapiiri Pilkkimestaruus 2017 tulokset Viljakkala, Haveri / Kyrösjärvi Hämeen Vapaa-ajankalastajapiiri Pilkkimestaruus 2017 tulokset Viljakkala, Haveri / Kyrösjärvi 25.02.2017 NUORET 19 (alle 19 v.) 1 7 Kinnunen Nico HeKa 398 2 2 Nevala Ville Valkeakosken Kalaveikot 1 366

Lisätiedot

lähetys- ja kansainvälisen työn sihteeri Anja Mäkinen kirpputorin vapaaehtoinen Marja-Riitta Vaitti kirpputorin vapaaehtoinen

lähetys- ja kansainvälisen työn sihteeri Anja Mäkinen kirpputorin vapaaehtoinen Marja-Riitta Vaitti kirpputorin vapaaehtoinen YLÖJÄRVEN SEURAKUNTA Pöytäkirja LÄHETYSTYÖN JOHTOKUNTA 2/ 2017 Aika 22.03.2017 klo 18 Paikka Paikalla: Seurakuntakeskus, Kahvion laajennus Kahvitus alkoi klo 17.45 Antila Veli-Matti Puheenjohtaja Koivisto

Lisätiedot

Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 15% 10 % 28%

Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 15% 10 % 28% Taustatiedot Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 3% 15% 44% 10 % 28% Alle 30-vuotiaat 31-40 -vuotiaat 41-50 -vuotiaat 51-64 -vuotiaat 65-vuotta

Lisätiedot

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

RAKENNETUN SUOMEN TARINA RAKENNETUN SUOMEN TARINA LASSE ANSAHARJU / VASTAVALO.FI Rakennusurakka Suomi: runsaan sadan vuoden työ takana, mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen esitys rakennetun ympäristömme vaiheista

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Viitasalo Mikko 10 Kokoomus 975 5197,00 valittu 2 Leppiniemi Raili 12 Sitoutumattomat 1674 3262,00 valittu 3 Rautava Risto 8 Kokoomus 737 2598,50 valittu 4 Heinäluoma Eero 16 SDP 1299

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Paikka Työvalmennussäätiö Avitus, Valionkadun toimipiste, Valionkatu 3, Jämsä

Paikka Työvalmennussäätiö Avitus, Valionkadun toimipiste, Valionkatu 3, Jämsä Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 Aika 25.06.2015 klo 15:30-18:45 Paikka Työvalmennussäätiö Avitus, Valionkadun toimipiste, Valionkatu 3, Jämsä Läsnäolleet Putkonen Aira puheenjohtaja Virtanen Raija-Liisa

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu. Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen

Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu. Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu Kilpailun osallistujat: Kärkkäälä, Patjaala, Rikkola,

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen

Lisätiedot

TKK - johtokuntapaikat / henkilöittäin kaudet Summa / Nro

TKK - johtokuntapaikat / henkilöittäin kaudet Summa / Nro TKK - johtokuntapaikat / henkilöittäin kaudet 4.9.2018 Summa / Nro Nimi Yhteensä Mantila Jyrki 37 Kortet Hannu 31 Leinonen Asko 24 Sepponen Pekka 21 Sinisalo Tauno 21 Saarenheimo Kauko 19 Virta Asko 19

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

RAIDONJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

RAIDONJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA RAIDONJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN 28.10.2017 VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Raidonjärven suojeluyhdistys Ry Raidonpääntie 173 14300 Renko PÖYTÄKIRJA RAIDONJÄRVEN SUOJELUYHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Länsi-Suomen Lääninmestaruuskilpailut

Länsi-Suomen Lääninmestaruuskilpailut Länsi-Suomen Lääninmestaruuskilpailut Nokian ampumarata 30.06.2018 30.06.2018 20.20.32 SML-Hirvi, sarja M 1. Kari Koskinen PH 94 90 184 2. Jani Lingren KS 90 88 178 3. Kari Äikäs KS 90 84 174 4. Tommi

Lisätiedot

LOPEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013. Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien)

LOPEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013. Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien) KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013 KOKOUSAIKA Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien) KOKOUSPAIKKA Asialuettelo: Kirkon seurakuntasali, Pilpalantie 1, Loppi 1 Kokouksen

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden Hajala. Keskusteluilta Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki.

Tulevaisuuden Hajala. Keskusteluilta Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki. Tulevaisuuden Hajala Keskusteluilta 7.3.2018 Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki www.salo.fi Tutkimus: muuttajat Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus, eri tutkimukset: Talouskasvun vuosina korostuivat

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET

LOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET LOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET YLEISTÄ KYSELYSTÄ Kyselyllä selvitettiin asukkaiden ja päättäjien näkemyksiä Loviisan Itärannan alueen suunnitteluvaihtoehtoihin. Mielipiteitä

Lisätiedot

LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos

LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos Petri Mäki 19 203 202 233 156 212 171 1177 tulos + tas 222 221 252 175 231 190 1291 Helvi Mäkipää 11 141 176 213 191 191 183

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit Paikkatietokysely 5.7. 13.8.2018 Loviisan kaupunki suoritti 5.7. 13.8.2018

Lisätiedot

PISPAN PALVELUKESKUKSESSA tapahtuu marraskuulla 2017

PISPAN PALVELUKESKUKSESSA tapahtuu marraskuulla 2017 PISPAN PALVELUKESKUKSESSA tapahtuu marraskuulla 2017 30.10. maanantai klo 12.30 Yhteislaulua; Jorma Peltola & Hannu Hiironmäki klo 14 Asiakasohjaajan info- ja keskustelutilaisuus ryhmätilassa 31.10. tiistai

Lisätiedot

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj.   Angelniemen Seurojentalo Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n 20. liittokokous

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n 20. liittokokous Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n 20. liittokokous Liittokokous pidettiin Lappeenrannassa 14. 15. kesäkuuta 2017 Holiday Club Saimaalla. Kuvakooste osa-5 ; 1 (9) Kokouksen neuvottelutauko. Kuvassa kokousvirkailijat

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Reservin ampumamestaruuskilpailut

Reservin ampumamestaruuskilpailut Kouvola Tyrri 14. - 16.08.2015 50m Kivääri makuu erä 1, sunnuntai 16.8.2015 klo 09:00-11:45 HUOM! Pelkän 3x20ls kilpailun ampuma-aika 2h KOE ls 8:45 KILPAILU ALKAA 9:00 6 yliv Markku Haklin V-S H60 7 korpr

Lisätiedot

Kansalliset tikkakisat Humppila

Kansalliset tikkakisat Humppila Kansalliset tikkakisat Humppila 25.10.2015 25 tikkaa päivitetty 25.10.2015 klo 19.40 MM 1. Mäkinen Mauno VaaTi 41 42 41 44 37 205 2. Tammi Aimo TurTi 35 40 38 44 46 203 3. Varsaluoma Kosti ITK 39 40 39

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

H 1 Ruokolainen Olli JaRu H60 1 Särssi Mauri RiRu Rantala Hannu JaRu

H 1 Ruokolainen Olli JaRu H60 1 Särssi Mauri RiRu Rantala Hannu JaRu Etelä-Hämeen Reservilupseeripiiri 11-12.6.2016 Pienoiskivääri 60 ls makuu H 1 Ruokolainen Olli JaRu 95 95 98 92 93 92 565 H60 1 Särssi Mauri RiRu 88 88 93 91 92 88 540 2 Rantala Hannu JaRu 87 78 82 76

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kaupunginhallituksen iltakoulu 20.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT

EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT Cultural heritage -makers 2016, LASTU, Lapinlahti, Finland LASTU School of Architecture and Environmental Culture LASTU School

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat 1. Niemi-Aro Antti 2. Saari Aapo 3. Kinnari Sirpa 4. Koskinen Eila 5. Lähdesmäki Liisa 6. Niemi Anne 7. Palojoki Ulla 8. Hyvönen Juhani 9. Peltola Asko 10. Saunamäki Raimo 11.

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot