Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25)

Transkriptio

1 Sivu 1/10 Hermannin koulu Salon kaupunki 1760/ /2015 Yleiset Koulu: Hermannin koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Yläasteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä: 474 Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Sami Laurén, Hanna Pantsu, Henna Seppä-Tapio: Kirjaston hoitotyö Marja Kaunisto-Pyykkö: Biologian kokoelmien hoitotyö Joonas Pyöli: Musiikkiesitysten hoitotyö Katja Elo, Matti Eskonen, Johanna Helenius, Marjaana Hoikkala, Marja Kaunisto-Pyykkö, Riikka Kavisto, Mervi Korhonen, Tiina Laine, Markus Lampainen, Sami Laurén, Timo Lähteenmäki, Hanna Mujunen, Simopekka Niemi, Sanna Nousiainen, Jutta Perttula, Joonas Pyöli, Henna Seppä-Tapio, Taru Koskinen, Eija Suomela, Erik Suomela, Satu Toivonen, Kirsi Toivonen-Rämö: Luokanvalvontatyö Joonas Pyöli: AV-välineiden hoitotyö Matti Eskonen: Tietotekniikkavastaavan työ Marjaana Hoikkala ja Jyri Kangasniemi: Oppilaskunnan ohjaustyö Hannele Niinimäki ja Jaana Talvitie: Opetuksen ohjaustyö Katja Elo (LI), Jarkko Kylmäniemi (KÄ), Tiina Laine (KU), Hannele Niinimäki (KÄ), Sanna Nousiainen (KO), Joonas Pyöli (MU), Satu Toivonen (KO): Taito- ja taideaineet (raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinta sekä välineistön kunnossapito) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Uuden opetussuunnitelman työstäminen ja uusien opetusmenetelmien kehittäminen ja oppilaiden osallisuuden lisääminen on pääosassa. Erityisesti perehdymme ilmiöpohjaiseen opiskeluun tekemällä kullekin vuosiluokalle oman kokonaisuuden. Muut kehittämishankkeet MAJAKKA - OPH Koulumme on mukana Opetushallituksen rahoittamassa kehittämiskouluverkostossa, joka toimii yhteisenä oppimisen foorumina jatkeena opetus- ja kulttuuriministeriön Tulevaisuuden koulu -hankkeelle. Foorumissa julkistettiin kehittämiskouluverkoston nimi Majakka Fyren. Kehittämisverkostokoulut muodostavat alueellisia verkostoja, joissa alueellinen yhteistyö etenee. Kehittämiskoulut muodostavat lisäksi teemaverkostoja, joiden kautta saman kehittämisteeman valinneet koulut ympäri Suomea voivat tehdä yhteistyötä. Hermannin koulu on valinnut kolme kehittämisteemaa: Oppilaiden oppimisen kehittäminen -teeman tavoitteena on parantaa osaamista ja oppimistuloksia. Henkilöstön osaamisen teema keskittyy uuden pedagogiikan kehittämiseen,

2 Sivu 2/10 teknologiataitojen käyttöön ja yhteisopettajuuden edistämiseen. Oppilaiden ja henkilöstön hyvinvoinnin teemalla tuetaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, tavoitteena lisätä koulumotivaatiota ja koulussa viihtymistä. Toimenpiteet: koulutus, kokeilut, pedagogiset kahvilat, oppilaiden osallisuuden lisääminen (kouluviihtyvyys, luokkakokoukset, oppilaskunnan toiminta) ERASMUS - CIMO Viisi koulumme opettajaa (Johanna Helenius, Marjaana Hoikkala, Marja Kaunisto-Pyykkö, Markus Lampainen, Sanna Nousiainen) osallistuu kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskusken CIMO:n rahoituksella opettajien täydennyskoulutuksiin ulkomailla. Koulutuksien tavoitteena on lisätä opettajien osaamista ja kansainvälisyyttä koulussamme. Se on osa CLIL-opetuksen (Content and Language Integrated Learning) kehittämistä. OKM Saimme yhdessä Alhaisten koulun kanssa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen hankkeellemme "Let's go global locally! - Monikulttuurisuudesta voimaa!. Hankkeen tavoitteena on lisätä suvaitsevaisuutta ja helpottaa maahanmuuttajaoppilaiden kotoutumista toiminnallisin kerhoin. Hankkeella on yhteistyökumppaneina Salon seurakunta ja kaksi paikallista urheiluseuraa. Toimenpiteet: kerho, teemaviikko, maahanmuuttajataustaisten huoltajien mukaan ottaminen esim. kotitaloustunneille, paikallisten urheiluseurojen ulkomaalaispelaajien osallistuminen liikuntatunneille NPDL Microsoft on käynnistänyt Suomessa Oppimisen Pohjantähti -ohjelman tukemaan oppimisen muutosta ja samalla siirtymistä uuteen OPS2016 mukaiseen opetukseen ja osaamisen arviointiin. Microsoft tekee yhteistyötä New Pedagogies for Deep Learning yhteisön kanssa kehittääkseen opettajien ja rehtoreiden muutosvalmiutta OPS2016- malliin siirryttäessä. Suomen NPDL-koulutuksesta vastaa Opetusalan koulutuskeskus, Educode, joka on Microsoftin pitkäaikainen kumppani. Salon kaupunki on mukana uutta pedagogiikkaa ja toimintakulttuuria edistävässä Oppimisen Pohjantähti -hankkeessa, joka toteuttaa kansainvälistä ja lisenssoitua NPDL-ohjelmaa. Johtaminen Rehtori toimii koulun hallinnollisena, taloudellisena ja pedagogisena johtajana. Rehtorin apuna on vararehtori mm. valvontojen järjestelyissä, ja tarvittaessa vararehtori toimii rehtorin sijaisena. Vararehtorilla on myös oma toimenkuvansa, johon kuuluu mm. turvallisuussuunnitelma, perehdytysopas ja niiden päivittäminen. Vararehtori on myös johtoryhmän jäsen. Opettajakunta on jaettu kuuteen tiimiin. Kukin tiimi on valinnut keskuudestaan tiimin vetäjän. Osa yhteisistä asioista on luonteeltaan sellaisia, että niiden käsittely pienemmissä ryhmissä on järkevämpää kuin isossa opettajainkokouksessa. Tällöin tiimit kokoontuvat vetäjänsä kutsusta ja tapaamisesta pidetään muistio. Tiimien vetäjät muodostavat johtoryhmän, joka toimii rehtorin apuna koulun kehittämishankkeissa. Johtoryhmä kokoontuu rehtorin kutsusta noin kerran kuukaudessa. Johtoryhmän tapaamisissa pohjustetaan opettajainkokouksia. Koulun ulkopuolinen opetus Tukioppilasleiri, , rahoitus: myyntitulot mm. kahvilatoiminnasta ja avustus oppilaskunnalta, tukioppilasohjaajat Yrittäjän päivä -paneeli, , oppilaanohjaajat Liikunta-aamupäivä ja yläkoulujen väliset yleisurheilukisat, syyskuu 2015, liikunnanopettajat Liikenneturvallisuusviikko, , oppilaanohjaajat Tapakasvatusviikko, , Liisa Äärilä Tutustumisvierailu Olkiluodon ydinvoimalaan (luma-luokka), , rahoitus: ulkopuolinen

3 Sivu 3/10 rahoitus ja osallistuja ja koulu, Marjaana Hoikkala ja Henna Seppä-Tapio Taksvärkkipäivä, , oppilaskunta, luokanvalvojat 2. asteen tutustumiskäynnit 9. luokan oppilaille, loka-marraskuu 2015, oppilaanohjaajat 9. luokkien TET-viikko, , oppilaanohjaajat Halloween-juhla, vko 44, Joonas Pyöli ja tukioppilasohjaajat Metsämessut (luma-luokka), , ulkopuolinen sponsori, Hanna Mujunen Jean Sibelius 150 -juhlakonsertti, , lasten ja nuorten palvelut, Joonas Pyöli Itsenäisyyspäivän juhla, , opettajista koostuva työryhmä Turnaus- ja jouluradiopäivä, , oppilaskunnan ohjaajat, tukioppilasohjaajat Talviliikuntapäivä, helmikuu 2016, liikunnanopettajat, luokanvalvojat Monikulttuurisuusviikko, vko 5, OKM:n rahoitus, Sanna Nousiainen Päihdeparkki, vko 6, Hannele Niinimäki Ystävänpäiväkonsertti, , Joonas Pyöli Nou Hätä -kilpailu 8. luokan oppilaille, helmi-maaliskuu 2016, Marja Kaunisto-Pyykkö Walter ry:n vierailu (7. ja 8. luokan oppilaat), , Sanna Nousiainen 8. luokkien TET-harjoittelu, , oppilaanohjaajat Vappukonsertti, , Joonas Pyöli 8F-luokan luokkaretki (1 pv), toukokuu, Satu Toivonen 9B-, 9D-, 9E- ja 9J-luokan leirikoulu kotimaassa (2-4 pv), vko 21, osallistuvat luokat kustantavat, Sanna Nousiainen, Mervi Korhonen, Riikka Kavisto, Henna Seppä-Tapio 9F-luokan luokkaretki, toukokuu 2015, osallistuvat oppilaat kustantavat, Timo Lähteenmäki 9. luokkien mahdolliset projektipäivät, , luokanvalvojat ja oppilaanohjaajat Luokkaretkipäivä, , oppilaskunta ja koulu, luokanvalvojat Hermanni-gaala, , oppilaskunnan ohjaajat Mikäli rahoituksesta ei ole mitään mainintaa, ei toiminnosta tule lisäkustannuksia. Lisäksi järjestämme lukuvuoden aikana seuraavia toimintoja: - Ilmaisutaidon teatterivierailu, Eija Suomela - Kuvataiteen ryhmien Veturitallivierailut, Tiina Laine - Mediatyöpajan vierailu Salon Seudun Sanomissa, Tiina Laine ja Hanna Pantsu - Mamu-ryhmän retki Teijolle, Tiina Järvinen - Erikoisliikunnan järjestämät opintoretket jääkiekko- ja jalkapallo-otteluihin, osallistujat kustantavat, liikunnanopettajat Varaamme mahdollisuuden täydentää listaa lukuvuoden aikana. Oppilaskunnan toiminta Hermannin koulun oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa. Kokousten välillä hallituksen jäsenistä muodostuneet työryhmät valmistelevat tulevia tapahtumia kuten itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia sekä joulun teemapäivää. Syksyn aikana oppilaskunnan hallituksen jäsenet myös valmistelevat luokkakokousten avulla kannanottoja 9. luokan projektiviikosta sekä kouluruokailusta sekä vastaavat Hermanni-huivien markkinoinnista ja 9-luokkalaisten hupparien suunnitelusta ja tilaamisesta sekä valitsevat Taksvärkki-keräyksen hyväntekeväisyyskohteet. Keväällä oppilaskunnan hallitus järjestää Hermanni-gaalan, jossa palkitaan hyvässä hengessä oppilaita ja opettajia sekä lausutaan jäähyväiset lähteville 9-luokkalaisille. Oppilaskunnan hallituksen toimintakaudeksi tulee vuoden 2016 alusta kalenterivuosi. Tulevan vuoden toimintaa ja taloutta suunnitellaan luokkakokouksissa syksyn aikana. Vuoden 2016 oppilaskunnan hallitus valitaan marraskuussa Jokainen luokka, mukaan lukien myös

4 Sivu 4/10 maahanmuuttajaluokka, valitsee keskuudestaan edustajan sekä varaedustajan oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö - Vanhempainillat Vanhempainiltoja järjestetään kaikilla luokka-asteilla seuraavasti: 7. lk , vanhempainilta kevätlukukaudella, tammi-helmikuussa, perhevartit luokanvalvojan kanssa, tammi-helmikuussa valinnaisainemessut 8. lk kevätlukukaudella vanhempainilta perhevartit tarvittaessa 9. lk tammikuussa vanhempainilta koskien toiselle asteelle hakemista ja päättöarviointia, illan yhteydessä tai myöhemmin sovittavana ajankohtana mahdollisuus keskustelutuokioon luokanvalvojan ja/tai oppilaanohjaajan kanssa. Lisäksi toukokuun loppupuolella on vanhempainilta tulevien 7-luokkalaisten vanhemmille. Marraskuussa 2015 infoilta, kohderyhmänä kieliluokalla opiskelusta kiinnostuneet 6-luokkalaiset ja heidän huoltajansa. Tarvittaessa pidetään yhteisiä vanhempainiltoja eri teemoista. Kodin ja koulun yhteistyö - Muu Koulun pääasiallinen viestintäkanava on Wilma. Yhteyttä koulun ja kodin välillä pidetään tarvittaessa myös puhelimitse sekä henkilökohtaisin tapaamisin. Wilma avulla huoltajat voivat tarkistella lapsensa päivittäistä koulunkäyntiä, lukea koulun tiedotteita ja viestitellä opettajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyötä hoitavat lähinnä luokanvalvoja, rehtori, oppilaanohjaaja, erityisopettaja sekä koulukuraattori ja -psykologi. Kerhot Tukioppilaskerho, 2 vkt, Markus Lampainen ja Tiina Järvinen* Lupa kokata, 20 tuntia, Satu Toivonen Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, 1 vkt, Sanna Nousiainen, Pirjo Hakala, Tiina Järvinen*

5 Sivu 5/10 Kuntosali, 1 vkt, Jyri Kangasniemi* Tuubikerho, 10 tuntia, Jaana Talvitie Ja Tiina Laine * Koulun omasta kehyksestä YT-ajan tarkoituksenmukainen käyttö Työjärjestykseen on varattu 1 h/vk säännöllisiin yt-kokouksiin, joiden aiheena ovat mm. uuden opetussuunnitelman työstäminen, erilaisten työryhmien tapaamiset sekä koulun kehittämishankkeiden työstäminen. Loput yt-ajasta opettajat/työryhmät/tiimit voivat tehdä vapaavalintaisena ajankohtana. Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän kokoonpano Kaj-Erik Andersson, koulupsykologi Riikka Anttila, koulukuraattori Salla Lammela, oppilaanohjaaja Henrika Ojala, oppilaanohjaaja Hanna Ruokonen, kouluterveydenhoitaja Liisa Äärilä, rehtori, ryhmän johtaja, varahenkilönä Hannele Niinimäki, vararehtori Lisäksi yksi tai useampi erityisopettaja (Pirjo Hakala, Jaana Talvitie, Viivi Tikka, Satu Virtanen). Yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmän tapaamisissa on mukana myös oppilaskunnan edustajia, jotka nimetään erikseen kuhunkin tapaamiseen. Samoin tapaamisiin kutsutaan huoltajia. Oppilashuoltoryhmän aikataulu Yhteisöllisiä oppilashuoltoryhmän tapaamisia pidetään vähintään 2 kertaa/lukukausi. Kehittämisteema henkilöstön osaamiselle Keskitytään opettajien tvt-taitojen kartuttamiseen (Osuma!-koulutus) sekä uuteen opetussuunnitelmaan liittyvään koulutukseen. Strategian toimeenpano Asiakkaat Tavoitteenamme on hyvä koulupäivä: laadukas perusopetus, kasvua ja kehitystä tukeva toimintakulttuuri, kodin ja koulun yhteistyö sekä turvallisuus. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

6 Sivu 6/10 Oppilaalla on oikeus saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea tarpeidensa mukaisesti oppimisen ja koulunkäyntinsä tueksi. Kaiken oppilaalle annettavan tuen tavoitteena on ennaltaehkäistä koulunkäynnin ongelmien muodostumista varhaisen tuen periaatteiden mukaisesti sekä turvata koulunkäynnin mahdollisuus kaikissa tilanteissa. TUKIMUODOT Tuki kasvaa yleisestä erityiseen tukeen: useita tukimuotoja, useammin ja suunnitelmallisemmin Kodin ja koulun yhteistyö Eriyttäminen yleisopetuksessa Tukiopetus Läksykerho Kerhotoiminta Koulunkäyntiohjaaja Oppilaan ohjaus Oppilashuollon tuki: terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, koululääkäri: tarvittaessa lähete esimerkiksi nuorisopoliklinikalle (NuPo) tai erikoislääkäreille Oppimissuunnitelma Erityisopetus (osa-aikainen/kokoaikainen) Oppivelvollisuuden suorittaminen muussa koulussa tai muulla tavoin esim. sairaalakoulu, erityiskoulu ja tukiluokka Muut tukipalvelut ja apuvälineet, mm. akuuttikriisiryhmä (NuPo), poliisi, lastensuojeluviranomaiset, lastensuojeluilmoitus Koulussamme toimivien koulukuraattorin ja -psykologin työn tavoitteena on oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin edistäminen. Kummankin työntekijän kanssa voi selvitellä paitsi koulunkäyntiin myös kotiin ja vapaa-aikaan liittyviä asioita. Prosessit Toiminnan kehittämisalueet on valittu. Ne ovat 1) Oppilaiden oppimisen kehittäminen, tavoitteena on parantaa osaamista ja oppimistuloksia. 2) Henkilöstön osaamisen (uuden opetussuunnitelman vaativa pedagogiikka) kehittäminen, teknologiataitojen kehittäminen ja yhteisopettajuuden edistäminen 3) Oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointi, tuetaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, tavoitteena lisätä koulumotivaatiota ja koulussa viihtymistä. Johtaminen, osaaminen, henkilöstö Lukuvuoden aikana on tarkoitus tarjota kaikille halukkaille mahdollisuus kehityskeskusteluun. Henkilökunnan suuruus (45 henkilöä) on iso haaste vuosittaisille kehityskeskusteluille. Lv on tarkoitus käydä henkilökohtaiset keskustelut uusien henkilökunnan jäsenten kanssa, lisäksi tarjota mahdollisuus koko henkilökunnalle. Talous Työjärjestys on muodostettu annetun kehyksen mukaan. Kehyksen käytössä olemme pyrkineet taloudelliseen ajatteluun, ihan pieniä valinnaisaineryhmiä ei ole perustettu, vaikka näin oppilaiden valintamahdollisuudet ovat kaventuneet. Olemme jo vuosia kierrättäneet oppikirjoja, mistä tulee huomattava säästö. Myös oppikirjojen uusimista harkitaan tarkoin. Taito- ja taideaineissa on kiinnitetty huomiota raaka-aineiden ja opetusmateriaalien taloudellisuuteen.

7 Sivu 7/10 Koulukuljetuksen valvonnan järjestäminen Koulussamme ei ole tarvetta järjestää koulukuljetuksen valvontaa. Järjestyssäännöt HERMANNIN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Koulumme järjestyssääntöjen tarkoituksena on turvallisuuden ja työrauhan sekä viihtyvyyden takaaminen kaikille koulussa työskenteleville. Järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulun välittömässä läheisyydessä. Päivittäinen työskentely Peruskoulun oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti, käyttäydyttävä asiallisesti, noudatettava koulun järjestyssääntöjä ja työaikoja sekä käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta. Päivänavaus pidetään klo Huoltajan ilmoituksesta oppilaan ei tarvitse osallistua uskonnolliseen päivänavaukseen. Klo 9.45, ja alkavat välitunnit ovat ulkovälitunteja. Sään niin vaatiessa on kaikilla lupa olla sisällä käytävillä. Terveydentilasta aiheutuvat poikkeukset myöntää terveydenhoitaja tai edellisen tunnin opettaja. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään läksykerhoon. Käyttäytyminen ja toiminta eri tiloissa ja tilanteissa Kouluyhteisön jäsenen tulee kaikessa toiminnassaan ottaa huomioon muut yhteisön jäsenet ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, ettei omalla toiminnallaan häiritse muiden työtä tai huononna heidän viihtyvyyttään koulussa. Koulun kiinteistöä, kalustoa ja välineitä sekä pihan istutuksia on käsiteltävä huolella. Aiheutuneesta vahingosta on heti ilmoitettava rehtorille, opettajalle tai huoltomiehelle. Oppilas on velvollinen korvaamaan koulun omaisuudelle tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheuttamansa vahingon. Koulun siisteyteen on kaikkien kouluyhteisön jäsenten kiinnitettävä erityistä huomiota. Roskien heittely on kielletty. Opettaja ohjaa luokkansa ruokailuun. Ruokailussa noudatetaan hyviä pöytätapoja ja otetaan muut huomioon. Moottoriajoneuvolla ajo koulun pihamaalla on kielletty. Tämä ei koske huoltoajoa eikä henkilökuntaa. Koulun pihaalueella saa ajaa polkupyörällä varovaisuutta noudattaen. Koulun alueella polkupyörät on säilytettävä lukittuina oppilaiden pyörille tarkoitetuissa paikoissa. Turvallisuussyistä rullalautailu, rullaluistelu, tarpeeton polkupyörällä ajo yms. on kielletty. Koulupäivän aikana oppilas saa poistua koulusta vain terveydenhoitajan, luokanvalvojan tai seuraavan tunnin pitäjän luvalla. Poistuessaan koulun alueelta oppilas on velvollinen noudattamaan liikennesääntöjä. Koulumatkan, koulupäivän tai muun koulun järjestämän toiminnan aikana tapahtuneesta tapaturmasta on ilmoitettava viipymättä terveydenhoitajalle tai opettajalle. Jos oppilas sairastuu, huoltajan on ensimmäisenä päivänä ilmoitettava asiasta luokanvalvojalle/koululle. Muissa poissaolotapauksissa, esim. matkat, lupa on anottava kirjallisesti hyvissä ajoin joko luokanvalvojalta tai rehtorilta. Kiellettyä on

8 Sivu 8/10 ruumiillinen ja henkinen väkivalta tupakka- ja tupakanomaisten tuotteiden käyttö ja hallussapito alkoholin ja muiden huumaavien aineiden käyttö ja hallussapito tulentekovälineiden ja räjähteiden hallussapito ja käsittely tarpeeton juokseminen koulun tiloissa kivien, lumipallojen yms. heittely kaikenlaisten aseiden tuominen koulun alueelle kaikki muukin toiminta, joka vaarantaa oman tai toisten turvallisuuden Työrauhan ylläpitäminen Jos oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestyssääntöjä taikka menettelee vilpillisesti: Opettaja voi poistaa oppituntia häiritsevän oppilaan opetustilasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi, tai muusta koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilas voidaan määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Opettaja voi määrätä oppilaalle enintään kahden tunnin jälki-istunnon, joka suoritetaan seuraavana mahdollisena jälki-istunnon suorituskertana. Rehtori voi evätä oppilaan osallistumisen opetukseen enintään jäljellä olevan koulupäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai tilassa työskentelevän henkilön turvallisuus karsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen takia, tai jos opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen. Opetuslautakunta voi erottaa oppilaan enintään kolmeksi kuukaudeksi ja erottaminen voidaan toimeenpanna välittömästi, jos on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu. Lievissä tapauksissa oppilas voi sovittaa rikkomuksensa muillakin tavoilla. Suunnitelmat Painotetun opetuksen opetussuunnitelma Kielipainotteinen opetus Hermannin koulussa toimii kaksi kielipainotteista luokkaa, jotka opiskelevat osan aineista osittain englannin kielellä. Toinen ryhmistä koostuu Alhaisten koulusta tulevista oppilaista, jotka ovat opiskelleet kielipainotteisella luokalla 3. luokasta lähtien. Toinen ryhmä aloittaa kielipainotteisen opiskelun 7. luokalla. Tälle luokalle oppilaat valitaan kirjallisella pääsykokeella, jossa mitataan monipuolisesti heidän englanninkielen taitojaan. Kokeeseen kuuluu myös äidinkielen taitoja mittaavaa osuus. Kielipainotteisella luokalla noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Seuraavat aineet opiskellaan osittain englanniksi: 7. lk: matematiikka, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, terveystieto, uskonto, historia, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, kotitalous 8. lk: matematiikka, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, terveystieto, uskonto, historia, liikunta 9. lk: matematiikka, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, terveystieto, uskonto, liikunta. Eräissä taito- ja taideaineissa englanninkielisen opetuksen toteutuminen riippuu oppilasryhmän koostumuksesta (kotitalous, käsityö ja liikunta). Mahdollisuuksien mukaan perustetaan myös

9 Sivu 9/10 englanninkielisiä ryhmiä valinnaisaineista. Taito- ja taideaineissa sekä terveystiedossa englanninkielisen opetuksen määrä on noin kymmenesosa, muissa aineissa noin neljäsosa opetuksesta. Osa testien ja kokeitten tehtävistä suoritetaan englannin kielellä. Englanninkielisten koetehtävien määrä vaihtelee aihealueittain. Niissä tarvitaan vain oppitunneilla jo tutuksi tullutta sanastoa. Vastauksissa painotetaan asiahallintaa, ei kielivirheitä Kielipainotteisen opetuksen yleiset tavoitteet Kielipainotteisen opetuksen tavoitteet: Ylläpitää positiivista asennetta kielenopiskeluun. Kannustaa ja rohkaista oppilasta käyttämään englannin kieltä eri vuorovaikutustilanteissa. Rikastuttaa sanastoa monin eri tavoin. Opetuksessa pyritään mahdollisimman monipuolisesti hyödyntämään kielen eri osa-alueita, kuten kuuntelemista, tekstin ymmärtämistä ja tuottamista sekä puheilmaisua. Käytännössä näitä voidaan toteuttaa esimerkiksi paneutumalla englanninkieliseen materiaaliin (erilaiset tekstit, työohjeet, laulut, videot ym.), tekemällä ryhmätöitä sekä osallistumalla opetuskeskusteluun englannin kielelle Kielipainotteisen opetuksen sisältö oppiaineittain Englannin kieli Kieliluokat noudattavat samaa opetussuunnitelma kuin muutkin luokat. Siten myös päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ovat samat. Kieliluokkien opetuksessa korostetaan kuitenkin syventävää kieliainesta niin kieliopin kuin sanastonkin kohdalla. Oppilaat arvioidaan samalla asteikolla kuin muidenkin luokkien oppilaat. Kokeissa on tunnistamistason tehtäviä vähemmän kuin tavallisilla luokilla. Opetuksessa käytetään englannin kieltä enemmän kuin äidinkieltä. Matematiikka Matemaattinen käsitteistö opetetaan sekä suomeksi että englanniksi. Osa harjoitus- ja kotitehtävistä on englanninkielisiä. Läksynkuulustelut ja formatiiviset testit ovat usein englanninkielisiä. Tehtävän anto voidaan tarvittaessa selvittää suomeksi. Kurssikokeet ovat suomenkielisiä. Fysiikka ja kemia Käsitteistö ja välineistö opetetaan sekä suomeksi että englanniksi. Osa harjoitus- ja kotitehtävistä sekä työohjeista on englanninkielisiä. Osa läksynkuulusteluista on englanninkielisiä. Koealuetta määrättäessä opettaja ilmoittaa asiasisällöt, jotka täytyy hallita englanniksi. Kurssikokeen tehtävistä noin neljäsosa on englanninkielisiä. Tehtävän anto voidaan tarvittaessa selvittää suomeksi. Biologia ja maantieto Kaikkia oppisisältöjä opetetaan osittain englanniksi. Jotkin osiot voivat olla kokonaan englanninkielisiä, toiset taas (esim. 9. luokan ihmisen biologian vaativat asiat) kokonaan suomeksi. Osa työkirjatehtävistä ja muistiinpanoista tehdään englanniksi. Lähes kaikki ryhmä- ja parityöt sekä kirjalliset yksilötyöt tehdään osittain tai kokonaan englanniksi kukin omien kykyjensä mukaan. Kieli ei vaikuta arvosteluun.

10 Sivu 10/10 Historia ja yhteiskuntaoppi Englanninkielinen opetus tapahtuu periodeittain, niin että Suomen historiaa käsiteltäessä englantia käytetään vähän ja maailman historiaa käsiteltäessä enemmän. Erityisesti englannin kieli painottuu 7. luokalla opetettaessa Yhdysvaltain historiaa ja 8. luokalla opetettaessa 1 ja II maailmansotaa, YK:ta ja kylmää sotaa. Yhteiskuntaoppi opetetaan kokonaan suomeksi ja myös kokeet ovat täysin suomenkielisiä. Joissakin osaalueissa kuten EU:n kohdalla voidaan käydä läpi myös alan englanninkielistä sanastoa. Uskonto Englanninkieline opetus perustuu ennen kaikkea keskeisimmän sanaston käsittelyyn ja hallintaan. Tällaista sanastoa, jota hyödynnetään esimerkiksi opetuskeskustelussa ja tehtävien teossa ovat esimerkiksi 7. luokalla maailmanuskonnot, 8. luokalla Raamattu ja kirkkohistoria ja 9. luokalla etiikka. Tämän lisäksi voidaan tutustua eri uskontojen pyhään kirjallisuuteen. Raamatusta englanniksi opetellaan mm. kymmenen käskyä, Isä Meidän -rukous ja otteita Vuorisaarnasta. Musiikki Tunneilla keskustellaan englanniksi. Yleensä uusi asia käsitellään ensin suomeksi, sitten englanniksi. Opetellaan musiikkiin liittyvää sanastoa. Lauletaan enemmän englanninkielisiä lauluja kuin tavallisilla luokilla. Kuvataide Kielipainotus toteutuu materiaalien, työvälineiden ja työskentelymenetelmien sanastoon tutustumisessa, sekä osin tehtävänannossa j a ohjauksessa. Käsityö, tekstiilityö Opiskellaan ammattialan perussanastoa alan lehtien ja kirjallisuuden avulla. Opettajan laatiman sanaston avulla tehdään omasta työstä kuvallinen ja sanallinen esitys englannin kielellä. Tavoitteena on herättää mielenkiinto löytää tuttuja käsityöalan asioita englanninkielisistä lehdistä ja kirjallisuudesta ja auttaa ohjeiden ymmärtämisessä. Kevätlukukauden lopulla tutustutaan tarkemmin yhteen työtapaan ja siitä tehdään pieni kirjallinen työ. Liikunta Jokaisen tunnin alussa puhutaan noin 15 minuuttia englannin kielellä. Siten kaikki tunnin organisointiin ja muuhun järjestelyyn liittyvät toiminnot kommunikoidaan vieraalla kielellä. Englantia käytetään opettajan ja oppilaan kuin myös oppilaiden keskinäiseen kommunikointiin. Lisäksi uuden lajin/aiheen keskeiseen sanastoon tutustutaan tunnin alussa. Jossain tapauksissa oppilaat saavat kotitehtäväkseen selvittää jonkin vaikeamman sanan tai sanat, jotka liittyvät tunnin aiheeseen. Kotitalous Ensimmäinen kurssi, joka käsittelee kotitalouden perustaitoja ja työskentelyä opetuskeittiössä, opiskellaan pääsääntöisesti suomenkielisesti. Kurssin puolivälin jälkeen englannin sanastoa kartutetaan alkaen työ- ja valmistusvälineistä, työmenetelmistä sekä ruoka-aineista. Toisessa ja kolmannessa kurssissa korostuu englanninkielisten valmistusohjeiden lukeminen ja luetun ymmärtäminen. Sanavarastoa laajennetaan aktiivisesti. Työskentelyvaiheen käyttökieli vaihtelee ja oppilaiden rohkeutta käyttää englantia puhekielenä kannustetaan. Ravitsemustieto opiskellaan pääsääntöisesti suomeksi. Muiden sisältöalueiden opetustuokioissa ja harjoitustehtävissä englantia käytetään mahdollisuuksien mukaan.