Toimintakertomus vuodelta 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus vuodelta 2006"

Transkriptio

1 Toimintakertomus vuodelta 2006 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti Sisältö Johtajan katsaus 2 Tutkimus- ja kehittämisohjelmat 4 1. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen 4 Työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen 4 Kaatumisiin ja osteoporoosiin liittyvien luunmurtumien ehkäisy 6 Liikuntavammojen ehkäisy 8 2. Lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisy Terveyden edistämisen käytännöt ja keinot perusterveydenhuollossa 12 Toiminta numeroina 14 Talous 14 Asiakkaat 15 Kumppanit 15 Prosessit 16 Tutkimus 16 Koulutus, viestintä ja tietopalvelu 17 Palvelutoiminta 19 Tietotekniikka 19 Laboratorio 19 Voimavarat 20 Hallinto 20 Henkilöstö 20 Tyky- ja virkistystoiminta 20 Henkilöstökoulutus 21 Sammanfatting 22 Summary 23 LIITTEET Yhteistyökumppanit Tiedelehdet Koulutustilaisuudet Viestintäaineistot Hallitus Henkilökunta Tutkimukset Julkaisut 30 Tuloslaskelma ja tase 36

2 Johtajan katsaus Tammikuussa 2007 valmistui UKK-instituutin ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen katsaus suomalaista terveysliikuntaa koskevista väestötutkimuksista. Työ arvioi myös terveyttä edistävän liikunnan yhteistyötä ja sosiaali- ja terveysministeriön alaisen terveyttä edistävän liikunnan (TELI) -neuvottelukunnan työtä. Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus -julkaisun takana on kuukausien huolellinen työ. Terveysliikunnan määrään on viimeisten 30 vuoden aikana vaikuttanut aikuisten työmatka- ja asiointiaktiivisuuden vähentyminen. Toisaalta katsaus kertoo aikuisten kasvavasta innostuksesta vapaa-ajan liikuntaan, myös lapset ja nuoret ovat yhä useammin mukana urheiluseuratoiminnassa. Nykyisin noin kaksi kolmesta aikuisesta liikkuukin terveytensä kannalta riittävästi. Nuorista riittävästi liikkuvia on lähes puolet, erittäin vähän liikkuvia on noin viidennes. Katsauksen mukaan eniten liikkuvat hyvin koulutetut ja toimihenkilöasemassa olevat, vähiten työläiset ja yrittäjät. Viime vuosina on kiinnitetty huomiota siihen, että hyvin ja huonosti koulutettujen terveyserot Suomessa suurenevat. Liikunnan väestöryhmittäiset erot eivät ainakaan paranna terveyden tasa-arvoa. Tulos haastaa suuntaamaan lisää tutkimusta ja asiantuntijatyötä nimenomaan huonosti koulutettujen ja heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien liikunnan lisäämiseksi. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrän lisäämiseksi katsauksessa esitetään kehittämisehdotuksia. Valtioneuvoston periaatepäätös terveysliikunnan edistämisestä olisi syytä laatia uudelleen. Ensimmäinen päätös tehtiin vuonna 2002 ja sen pohjalta toimintaa on koordinoinut TELI-neuvottelukunta. Poikkihallinnollista yhteistyötä pitäisi vahvistaa, jotta liikunta otettaisiin huomioon mm. kaavoituksessa. Uusia toimintatapoja liikunnan lisäämiseksi pitäisi kehittää eri-ikäisten suomalaisten jokapäiväisissä toimintaympäristöissä. Katsauksen tuloksia käytetään vuonna 2007 valmisteltaessa sosiaali- ja terveysministeriössä jatko-ohjelmaa terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista, opetusministeriön kansallisen liikuntaohjelman valmistelussa sekä opetushallituksen koululiikunnan neuvottelukunnan työssä. Väestön fyysisen aktiivisuuden seurantajärjestelmän kehittämistyössä katsausta voidaan myös hyödyntää. UKK-instituutilla on näkyvä rooli keväällä 2006 käynnistyneessä liikuntavammojen valtakunnallisessa ehkäisyohjelmassa (LiVE). LiVE-ohjelma koordinoi liikuntavammojen ehkäisyä, jota toteutetaan viestinnän, koulutuksen ja asiantuntijatyön avulla. Ohjelmassa tehdään yhteistyötä Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikön kanssa. 2

3 UKK-instituutti isännöi toimintavuonna kahta isoa kansainvälistä kokousta. Osteoporoosi- ja luututkijoiden tieteelliseen kokoukseen XXI Paulo Symposium on Preventing Bone Fragility & Fractures osallistui toukokuussa yli 80 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Eurooppalaisen terveyttä edistävän liikunnan verkoston kokous Second annual meeting of HEPA Europe kokosi kesäkuussa UKK-instituuttiin edustajia 16 maasta. UKK-instituutin ammatillisen täydennyskoulutuksen uutuuksia oli kaksi laajaa kokonaisuutta: Opetushallituksen tilaama koulutus Ammatillinen opettaja terveysliikuntaan innostajana järjestettiin yhdessä Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. 55+ Trainer -koulutuskokonaisuus perehdytti liikunnanohjaajat yli 55-vuotiaiden asiakkaiden erityistarpeisiin. Kuntoveturi-tutkimuksen pohjalta kehitetyt selän terveyden edistämiseen liittyvät koulutukset olivat hyvin kysyttyjä, eri puolilla Suomea toteutettiin yhteensä yhdeksän koulutuspäivää. Vuonna 2006 tuotettiin useita terveysliikuntaan liittyviä opetuspaketteja ja muita aineistoja, joiden kysyntä ylitti odotukset. Suomen Osteoporoosiliiton kanssa julkaistiin liikuntasuositukset osteoporoottisten luunmurtuminen ehkäisemiseksi. Näissä korttien muotoon painetuissa suosituksissa on rohkeasti kiteytetty UKK-instituutissa tehty parinkymmenen vuoden työ liikunnan, luuston, tasapainon ja kaatumisten yhteyksistä. Vuonna 2007 tehdään UKK-instituutin strategia vuosiksi Kyseessä on lähinnä olemassa olevan strategian tarkistus. Muuten toiminnassa ei tulevana vuonna ole odotettavissa isoja määrällisiä tai laadullisia muutoksia. Mikael Fogelholm Mikael Fogelholm UKK-instituutin johtaja

4 Tutkimus- ja kehittämisohjelmat 1. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen Työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen Hyvä terveys on hyvinvoinnin ja työkyvyn perusta. Toimintakyvyn ylläpito ja varhainen sairauksiin puuttuminen on tärkeää, kun pyritään pidentämään suomalaisten työssäoloaikaa. Vuonna 2003 työtä haittaavista lääkärin toteamista pitkäaikaissairauksista 52 % johtui tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) sairauksista, joista yleisin oli selkäsairaus. Ikääntyminen lisää TULE-oireiden määrää, minkä seurauksena muun muassa kävelyvaikeudet lisääntyvät vuotiaiden ikäryhmässä. Työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen -ohjelma tukee tavoitteillaan Terveys kansanterveysohjelmaa (STM 2001), Työ ja hyvinvointi -tutkimuksen terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä painopistealueita (STM 2005) ja uutta Sosiaali- ja terveyspoliittista strategiaa 2015 (STM 2006). Ohjelman tavoitteet ovat vuotiaiden työ- ja toimintakykyisyyden tukeminen, työikäisten selän terveyden edistäminen ja varhainen ongelmiin puuttuminen sekä työikäisen väestön liikuntaelimistön toimintakykyä tukevan terveysliikunnan edistäminen. Ikääntyvien kuntoutuksen arviointi -hankkeessa testattiin avokuntoutusmallia, jonka tavoitteena on edistää vuotiaiden toimintakykyä kokonaisvaltaisesti ja luoda edellytyksiä työssä jatkamiselle. Tulokset raportoidaan vuonna Kainuun elintavat ja terveys -tutkimuksessa löydettiin ikääntyvien terveyskuntotesteille kynnysarvoja, jotka auttavat käytännön testaajia tunnistamaan henkilöt, joiden liikkumiskyky on vaarassa heikentyä. Tutkimuksesta ilmestyi kolme tieteellistä julkaisua. Tamperelaisten liikunta, kunto ja terveys -tutkimuksen 11-vuotisseurannan ensimmäisiä tuloksia esiteltiin kansainvälisissä tieteellisessä kongresseissa. Tutkimussarjan pohjalta kehittynyt, vuodesta 1995 lähtien vuosittain järjestetty keski-ikäisten terveyskunnon mittauskurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Aikuisten liikehallintakykytesteistä ilmestyi kaksi tieteellistä julkaisua ja täydennyskoulutus testien käytännön soveltamisesta käynnistyi. Kuntoveturi-tutkimuksesta ilmestyi tieteellinen pääjulkaisu ja sen pohjalta kehitettyjä selän terveyden edistämiseen liittyviä koulutuksia toteutettiin yhdeksän koulutuspäivää eri puolilla Suomea. Koulutuksiin osallistui kaksisataa henkilöä. Naisten minimiliikuntaa vaihdevuosi-iässä selvittäneestä tutkimuksesta valmistui väitöskirja. Se tuotti uutta tietoa liikunnan annos-vastesuhteista ja erityisesti matalatehoisen ja pätkäliikunnan terveysvaikutuksista ja niiden soveltuvuudesta tämän ikäryhmän naisilla. Pätkäliikunnan todettiin aiheuttavan merkittävästi vähemmän TULE-oireita liikuntaan tottumattomalle kuin yhtäjaksoisen liikunnan. Toimintavuonna aloitettiin liikuntasektorilla toimiville, ikääntyvien liikuntaa ohjaaville henkilöille suunnattu uusi viiden lähiopetusjakson mittainen 55+ Trainer -koulutuskokonaisuus. Sen keskeinen tavoite on edistää yli 55-vuotiaiden turvallista ja tarkoituksenmukaista liikunnanohjausta yksilöllisesti ja ryhmissä. Yhteistyö Suomen Ladun ja Sydänliiton kanssa Kävelyklubi-hankkeessa jatkui. UKK-instituutti ylläpitää rekisteriä koulutetuista Kävelyklubin vetäjistä, joita vuoden 2006 lopussa oli 280.

5 Tutkittua apua terveysliikunnan lajin valintaan Marjo Rinne Liikuntalajeja on analysoitu enimmäkseen yksittäisten ominaisuuksien kannalta. Niitä ei ole tarkasteltu systemaattisesti rinnakkain eikä selvitetty mitä eri liikehallintakykyjä ne edellyttävät. Yksittäisellä lajilla voi olla useita terveyskunnon eri osaalueita harjoittavia ominaisuuksia, ja lajien välillä on suuriakin eroja. Opastettaessa liikuntaan tottumattomia aikuisia terveysliikunnan aloittamiseen tulisi aina pohtia, mistä lajista on helppoa ja turvallista aloittaa sekä mitä ominaisuuksia on tarkoitus harjoittaa. Tätä varten terveysliikunnan asiantuntijapaneeli arvioi nominal group -menetelmällä 31 liikuntalajia, joita suomalaiset keski-ikäiset harrastavat. Asiantuntijat arvioivat kunkin lajin edellyttämät liikehallinta- ja kuntokyvyt, lajien tuottamat harjoitusvaikutukset terveysliikunnan näkökulmasta sekä suhteuttivat edellä mainitut ominaisuudet toisiinsa. Kahden erillisen arviointikierroksen perusteella laadittiin yhteenveto liikuntalajien ominaisuuksista. Yleisimmin harrastetut lajit, kuten kävely, pyöräily, uinti, hölkkä ja kuntojumppa, osoittautuivat peruslajeiksi, jotka eivät edellytä erityisiä liikehallintakykyjä. Liikuntaa aloittelevalle aikuiselle vaativimpina pidettiin rullaluistelua, laskettelua ja itsepuolustuslajeja; myös luistelu, jazz-baletti ja jääkiekko edellyttävät hyviä liikehallintakykyjä. Tasapainoja rytmikyky osoittautuivat oleellisiksi useissa lajeissa. Rytmikyky ei liittynyt pelkästään tanssi- ja musiikkiliikuntaan, vaan se katsottiin tarpeelliseksi luistelussa, laskettelussa ja jopa uinnissa, keilailussa ja koripallossa. Tämän systemaattisen arvioinnin avulla voidaan monipuolistaa terveysliikunnan toteutusvaihtoehtoja ja helpottaa liikuntaa aloittavan aikuisen liikuntalajien valintaa. Julkaisu Rinne MB, Miilunpalo SI, Heinonen AO. Evaluation of required motor abilities in commonly practised exercise modes and potential training effects among adults. (In press, Physical Activity and Health) Marjo Rinne Kehittämisprojektit Ikääntyvien kuntoutuksen arviointiprojekti UKK-terveyskuntotestit keski-ikäisille ja ikääntyville Selkä kuntoon -projekti Kävelyliikunnan edistämisohjelma Asiantuntijatyö Voimaa vanhuuteen -ohjelma /TELI-neuvottelukunta Terveys tutkimuksen toimintakykyryhmä Kuntotestausvaliokunta / Liikuntatieteellinen Seura Fysioterapiakoulutuksen neuvottelukunta, Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia Selkäneuvoja -projekti / Suomen Selkäliitto Selkäneuvojan erikoistumiskoulutuksen ohjausryhmä, Stadia ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Terveyden edistämisen keskuksen terveysaineistojen arviointipaneeli Rehabilitation International -järjestö / Commission on Leisure, Recreation and Physical Activities Liikunta ja Tiede -lehden toimituskunta / Liikuntatieteellinen Seura

6 Kaatumisiin ja osteoporoosiin liittyvien luunmurtumien ehkäisy Fyysinen toimintakyky ja luusto heikkenevät ikääntymisen myötä, jolloin myös kaatumistapaturmat ja osteoporoottiset luunmurtumat yleistyvät voimakkaasti. Jotta kaatumisten ja murtumien ennaltaehkäisy olisi tehokasta, on pystyttävä tunnistamaan keskeisimmät sisäiset ja ulkoiset vaaratekijät ja vähentämään niiden vaikutusta. Oikeantyyppinen liikunta on tunnetusti tehokas keino parantaa samanaikaisesti lihasvoimaa ja tasapainoa sekä luuston lujuutta. Tämän osaohjelman kehittämistyö perustuu vahvaan omaan tieteelliseen tutkimukseen ja sen tavoitteena on luoda tältä pohjalta suosituksia, menetelmiä ja laitteita kaatumistapaturmien torjuntaan ja osteoporoosin ehkäisyyn. Yhteistyössä Suomen Osteoporoosiliiton kanssa tehtiin toimintavuoden aikana luuliikuntasuositukset käytännön neuvontatyöhön. Suositukset perustuvat laajaan kirjallisuuskatsaukseen ja niissä tiivistyy UKK-instituutin yli 15-vuotinen kokemus luuliikunnasta. Elokuussa julkaistut suositukset koostuvat taustatekstistä ja neljästä havainnollisesta kortista, jotka ovat saatavissa myös UKK-instituutin kotisivuilla. Korteista otettiin kaikkiaan kolme painosta (yhteensä kpl), jotka on jaettu Osteoporoosiliiton kautta eri toimijoille. KAAOS-klinikka on käytäntöön sovellettava toimintamalli, jossa ikäihmisiltä kartoitetaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti kaatumisten ja niistä aiheutuvien vammojen riskitekijät. Satunnaistetun vaikuttavuustutkimuksen aineiston keräys jatkuu. Vuoden 2006 lopussa tutkimuksessa oli mukana noin 670 henkilöä, joista vuoden kestoisen protokollan oli läpikäynyt noin 400. Klinikat toimivat tällä hetkellä Lappeenrannassa ja Tampereella. Aineiston keräys jatkuu myös Helsingin yliopistollisen sairaalan syöpäklinikan vetämässä monikeskustutkimuksessa, jossa toimimme liikunnasta ja luurakenteiden tutkimisesta vastaavana yhteistyökumppanina. Tässä liikuntainterventiossa pyritään estämään rintasyövän liitännäishoitoihin liittyvää luukatoa ja samalla parantamaan potilaiden fyysistä suorituskykyä sekä elämänlaatua. Laihtumisella on jonkinasteinen yhteys luun aineenvaihduntaan, mutta vastaaminen kysymykseen, heikentääkö painonpudotus oleellisesti luuta, edellyttää tiukempaa tutkimusasetelmaa. Luukuormituksen luonteen ja luurakenteen arviointi sekä niiden keskinäisen riippuvuuden tietäminen ovat välttämättömiä, kun selvitetään luun annos-vastesuhteita niin painonpudotuksen, tietyn tyyppisen liikunnan kuin muun kuormituksen (esim. tärinä) suhteen. Aloitimme yhteistyön muun muassa Tampereen yliopistollisen sairaalan kuvantamiskeskuksen ja Tampereen teknisen yliopiston kuvankäsittelyn asiantuntijoiden kanssa. Toimintavuonna järjestettiin kaksi tieteellistä kokousta: XXI Paulo Symposium on Preventing Bone Fragility and Fractures toukokuussa ja TULES-GS Meeting Biology of Bone, Cartilage, Muscle &Tendon in Health, Disease and Exercise lokakuussa. Ensiksi mainittuun tilaisuuteen osallistui noin 80 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Esityksistä vastasivat useat johtavat kansainväliset luu- ja kaatumistutkijat. Jälkimmäisessä tilaisuudessa oli osallistujia runsaat sata. Kutsuttujen alustajien lisäksi kuultiin TULES-tutkijakoululaisten esityksiä ja posteriesityksiä. UKK-instituutin luuryhmässä vieraili kahden kuukauden ajan saksalainen väitöskirjatutkija. 6

7 Millaista liikuntaharjoittelua ikääntyneille naisille fyysisen toimintakyvyn ja luuston heikkenemisen ehkäisemiseksi? Saija Karinkanta Hyvä fyysinen toimintakyky ja liikkumiskyky ovat ikääntyneiden elämänlaadun kannalta tärkeitä tekijöitä. Alentunut liikkumiskyky altistaa kaatumisille ja niistä johtuville vammoille. Liikunnalla voidaan vaikuttaa useisiin kaatumisten ja murtumien riskitekijöihin, kuten tasapainoon, lihasvoimaan ja luuston kuntoon. Etenkin tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelua on pidetty ikääntyneiden liikunnassa tärkeänä. Toisaalta luuston kannalta olisi tärkeää saada myös hyppelytyyppistä kuormitusta. Ikäihmisten liikuntatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, hyötyvätkö terveet ikääntyneet naiset eniten lihasvoimaharjoittelusta, tasapainoja hyppelyharjoittelusta vai näitä kaikkia komponentteja sisältävästä yhdistelmästä. Tässä kontrolloidussa liikuntatutkimuksessa 149 perustervettä kotona asuvaa vuotiasta naista satunnaistettiin joko 1) voimaharjoittelu-, 2) tasapaino-hyppelyharjoittelu-, 3) yhdistetyn voima- ja tasapaino-hyppelyharjoittelun tai 4) vertailuryhmään. Liikuntaryhmäläiset harjoittelivat ohjatusti 3 kertaa viikossa vuoden ajan. Vertailuryhmäläisiä pyydettiin säilyttämään fyysisen aktiivisuutensa taso ennallaan. Tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyneet naiset hyötyivät erityisesti harjoittelusta, joka yhdisti korkean harjoitustehon voimaharjoittelun tasapaino-, ketteryys- ja hyppelyharjoitteita sisältävään harjoitteluun. Lisääntyneen alaraajojen lihasvoiman ja parantuneen tasapainon lisäksi naisten itsearvioitu fyysisen toimintakyky parani. Lisäksi vähintään kahdesti viikossa harjoitelleilla oli havaittavissa sääriluussa suotuisia luustovaikutuksia. Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta, että terveet ikääntyneet naiset pystyvät parantamaan fyysistä suorituskykyään ja vähintäänkin säilyttämään hyvän fyysisen toimintakykynsä monipuolisen liikuntaharjoittelun avulla. Näin liikuntaharjoittelun avulla voitaisiin mahdollisesti siirtää ikääntymiseen liittyviä toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia yhä myöhemmille ikävuosille. Julkaisu Karinkanta S, Heinonen A, Sievänen H, Uusi-Rasi K, Pasanen M, Ojala K, Fogelholm M, Kannus P. A multi-component exercise regimen to prevent functional decline and bone fragility in home-dwelling elderly women: randomized, controlled trial. Osteoporos Int 2006.DOI /s (e-publication) Saija Karinkanta Kehittämisprojektit Kaatumis- ja osteoporoosiklinikat (KAAOS) Tampereella ja Lappeenrannassa Luuliikuntasuositukset lapsille ja kasvaville nuorille, aikuisille, ikääntyville ja osteoporootikoille yhteistyössä Suomen Osteoporoosiliiton kanssa Asiantuntijatyö Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukunta, ikäihmisten tapaturmatyöryhmä /STM Liikunta-, koulutus- ja tiedetyöryhmät / Suomen Osteoporoosiliitto ry TULES-liiga/ Suomen Reumaliitto ry Tieteellinen neuvottelukunta / Suomen TULE ry

8 Liikuntavammojen ehkäisy Liikuntatapaturmat ovat suurin vammoja aiheuttava tapaturmaluokka Suomessa. Maassamme sattuu vuosittain yli liikuntatapaturmaa. Tämän takia väestön liikunnallisen elintavan edistämisen ohessa tapahtuva haittojen minimoiminen eli liikuntaturvallisuuden parantaminen on tärkeää. Vuonna 2006 Tampereen Urheilulääkäriasema levitti liikunnan ja urheilun harrastajille sekä liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille liikuntatapaturmiin ja niiden ehkäisyyn liittyvää tietoa. Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (LiVE) käynnistyi toimintavuonna. LiVE-hankkeen tarkoitus on koordinoida liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma Suomessa. Kansainvälisissä tutkimuksissa ja ehkäisyhankkeissa havaittuja vammoja ehkäiseviä keinoja välitetään kansalaisten tietoon ja käyttöön tiedotuksen ja koulutuksen keinoin. Ohjelma toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikön kanssa. Vuonna 2006 saatiin päätökseen laaja satunnaistettu ja kontrolloitu salibandyvammojen ehkäisytutkimus. Tutkimuksessa oli mukana lähes kolmekymmentä huipputason naissalibandyjoukkuetta. Tavoitteena on selvittää, voiko salibandyvammoja ehkäistä pelaajien ketteryyttä, tasapainoa, liikehallintaa ja lihasvoimaa kehittävän lajinomaisen harjoittelun avulla. Tutkimus on raportointivaiheessa. Vuonna 2006 Tampereen Urheilulääkäriasema järjesti liikuntalääketieteen perus, jatko- ja täydennyskoulutusta yhteistyössä Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikan kanssa. Urheilulääkäriasema jatkoi palvelutoimintojaan, muun muassa kuntotestauksia aktiiviurheilijoille, kuntoilijoille ja liikunnan aloittamista suunnitteleville. Kehittämisprojektit Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (LiVE) EuroSafe, Information Exchange on Sports Injuries Testauspalautteiden ja kunto-ohjelmien atk-järjestelmä Asiantuntijatyö Liikuntavammojen valtakunnallisen ehkäisyohjelman ohjausryhmä Kuntotestausvaliokunta / Liikuntatieteellinen seura Liikuntalääketieteen valiokunta / Liikuntatieteellinen seura Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjausryhmä /KTL Aikuisliikuntatoimikunta / Suomen Golfliitto

9 Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (LiVE) Hannele Hiilloskorpi, Jari Parkkari Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (LiVE) käynnistyi maaliskuussa Ohjelma koordinoi liikuntavammojen ehkäisyä Suomessa. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikön sekä Valtakunnallisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen -hankkeen (VOK) kanssa. Ohjelmaa varten on perustettu ohjausryhmä, jonka tehtävänä on osallistua liikuntavammojen ehkäisyn toimintaohjelman suunnitteluun, ohjata ja seurata toiminnan toteuttamista ja arvioida ohjelman vaikuttavuutta. LiVE-ohjelmassa pyritään edistämään liikunnanharrastajien hyvää terveyttä tukevia käytäntöjä. Käytännön toimia ovat koulutukset, opasmateriaalit, kampanjat, asiantuntijana toimiminen eri tiedotusvälineissä sekä asiantuntijaverkostojen luominen. Terve Urheilija -ohjelman tavoitteena on nuorten urheilijoiden ja urheilua harrastavien lasten hyvää terveyttä tukevan valmennus- ja ohjausfilosofian edistäminen sekä liikuntaturvallisuutta ja hyviä ravitsemustottumuksia edistävien käytäntöjen vieminen liikunnan ohjaukseen ja käytännön valmennukseen. Ohjelma suunnataan ensisijaisesti lajiliitoille, SLU:n alueille ja urheiluopistoille. Kohderyhmänä ovat nuorten ja lasten valmentajat ja ohjaajat, niin että ohjelmaa voidaan mallintaa myös muille toimialoille, terveysliikkujista huippu-urheilijoihin. Terve Liikkuja -ohjelman tavoitteena on kaikenikäisten harrasteliikkujien hyvää terveyttä tukevan liikunnan edistäminen. Ohjelmassa mallinnetaan Terve Urheilija -ohjelman filosofiaa ja sovelletaan koulutus-, opas- ja valistusmateriaalit kohderyhmälle sopivaksi. Ohjelma on suunnattu erityisesti oppilaitoksille ja liikuntajärjestöillle. Terve Urheilija ja Terve Liikkuja -ohjelmiin kuuluu kymmenen osa-aluetta, jotka liittyvät ympärivuotiseen terveyttä tukevaan harjoitteluun ja liikuntaan. Nämä osa-alueet on koottu 10-ympyrään (kuva s. 10). Yhteistyössä eri lajien ja liikuntamuotojen asiantuntijoiden kanssa selvitetään, kuinka eri osa-alueet on ohjauksessa ja valmennuksessa otettu huomioon ja valitaan keskeisimmät kehityksen kohteet. Terve Urheilija ja Terve Liikkuja -ohjelmien kokonaisuuksia ohjaaja- ja valmentajakoulutuksiin on hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena kehitetty yhteistyössä Svolin, Jääkiekkoliiton, Lahden Ammattikorkeakoulun, Varalan Urheiluopiston, SAKU ry:n ja useiden seurojen kanssa. LiVE-ohjelmaa rahoittavat opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Vakuutusyhtiöiden keskusliitto. Hannele Hiilloskorpi

10 10-ympyrä kuvaa liikunnan terveyttä ja turvallisuutta lisääviä tukitoimia. LiVE-ohjelma. huomio liikunnan ja harjoittelun tukitoimiin tasapaino-, liikehallintaja liikkuvuusharjoittelu nuori urheilija kasvun ja kehityksen huomioiminen harjoittelussa nais- ja tyttöurheilijoiden erityiskysymykset lihashuolto ja palautuminen säännöt, etiikka ja antidoping terveellistä, turvallista ja hauskaa liikuntaa 10-ympyrä lajin rikskitekijät tyyppivammat, vammamekanismit, yksilölliset riskit terveyden ja hyvinvoinnin seuranta, sairauksien ja vammojen hoito, kuntoutus ympäristö- ja olosuhdeasiat, varusteet, välineet ja suojaimet ravintoasiat testaaminen yksilöllisen kehityksen seuranta 10

11 2. Lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisy Lihavuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuuden yleistyminen on huolestuttavaa, sillä se on usein pysyvää. Lihavuuden liitännäissairauksia aikuisiällä ovat muun muassa tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine ja sepelvaltimotauti. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on keskeinen sekä yleistyvän lihomisen syy että seuraus. Aikuisilla vähäinen liikunta ja huono terveyskunto ovat ylipainoakin suurempi verenkiertosairauksien riskitekijä. Ylipainoiset ja terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ovat siis riskialttein ryhmä. Myös unihäiriöt ovat yleistyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Unen puute on fyysisen passiivisuuden lailla lisäämässä lihavuuden terveysvaaroja. Lyhyt yöuni näyttää altistavan ylipainolle niin lapsuudessa kuin aikuisiässä. Lihavuus lyhentää unta ja heikentää sen laatua. Fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä taas saattaa olla edullinen vaikutus uneen. Näin lihavuus, fyysinen aktiivisuus, uni ja terveys ovat kytkeytyneet toisiinsa monisäikeisesti. Ohjelmassa on meneillään kaksi tutkimushanketta. Painon yhteyksistä motorisiin perustaitoihin, fyysiseen kuntoon ja fyysiseen aktiivisuuteen lapsilla tiedetään vielä melko vähän. Syksyllä 2005 käynnistyi Lasten liikunta ja terveys -tutkimus, jossa tutkittavana on satunnaisotoksella valittuja 8-vuotiaita tamperelaislapsia. Kevään 2006 aikana päätökseen saaduissa mittauksissa mukana olivat myös lasten äidit. Analysointivaiheessa olevan tutkimuksen tarkoituksena on saada uutta tietoa lasten ylipainon yhteydestä motorisiin perustaitoihin ja motoristen perustaitojen yhteydestä fyysiseen aktiivisuuteen sekä fyysisen aktiivisuuden ja kunnon yhteydestä kehon koostumukseen. Ohjelman toisessa osassa selvitetään lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja inaktiivisuuden yhteyttä unihäiriöiden esiintymiseen sekä fyysisen aktiivisuuden käyttöä lihavuuteen liittyvien unihäiriöiden hoidossa ja ennalta ehkäisyssä. Näissä on keskeisenä yhteistyötahona mukana kansallinen unikonsortio, jossa ovat mukana Työterveyslaitos, Kansanterveyslaitos, Helsingin yliopiston Biolääketieteen laitos ja Rinnekotisäätiö. Toimintavuonna analysoitiin ja raportoitiin kahta epidemiologista tutkimusta suomalaisten nukkumisesta, lihavuudesta ja liikkumisesta. Konsortio aloitti tutkimussuunnitelman laatimisen Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmaan. Osaohjelmaan kuuluu myös muutamia aiempia aikuisten lihavuutta ja sen liitännäissairauksia koskevia tutkimushankkeita, joiden analysointi ja raportointi ovat edenneet. Kehittämisprojektit Osteoporoosiliiton Luustoisen perhe -projekti Asiantuntijatyö Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä / Nuori Suomi, Jyväskylän yliopisto Koululiikunnan neuvottelukunta / Opetushallitus Käypä hoito -hankkeen lihavuusaiheisten hoitosuositusten laadinta ja päivitys Diabetesliiton Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kansallinen toimeenpano-ohjelma Kansanterveyslaitoksen Sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen asiantuntijaryhmä 11

12 3. Terveyden edistämisen käytännöt ja keinot perusterveydenhuollossa Toimintaohjelman hankkeet kattavat terveyden edistämisen kaikki kolme tasoa perusterveydenhuollossa. Terveysneuvonnan keinoja tarvitaan asiakkaan ja terveydenhuollon ammattilaisten vuorovaikutuksessa. Terveyden edistämisen toimintakäytäntöjä tarkastellaan organisaation, palveluyksikön sekä myös yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Toimintaohjelmasta saatiin moni hanke päätösvaiheeseen vuonna Ohjelman olennainen piirre on laaja yhteistyökumppaneiden verkosto. Vuoden lopulla hyväksyttiin julkaistavaksi hoitosuositusten valinnan priorisointia koskeva yhteistyöartikkeli FINOHTA:n ja Tampereen yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen vastuualueen kanssa. Vuonna 2006 julkaistiin UKK-instituutissa Liikkumisreseptin vaikuttavuustutkimus, jonka mukaan resepti on sekä vaikuttava että toimiva työväline. Toinen terveyden edistämisen keinoja kehittävä tutkimus- ja kehittämishanke sijoittui äitiys- ja lastenneuvolaan. NELLI-tutkimuksen (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa) pilottivaihe, jossa kehitettiin neuvoloiden liikunta- ja ravitsemusneuvonnan menetelmiä, saatiin raportointivaiheeseen toimintavuonna. Pilotin kokemukseen perustuen käynnistettiin laajemman, riskiäitejä koskevan raskausdiabeteksen ehkäisytutkimuksen suunnittelu. Valtakunnalliseen Veto-ohjelmaan kuuluva hanke Terveyttä edistävän liikunnan toteuttamisen hyvät käytännöt työterveyshuollossa saatiin päätökseen. Hanke toteutui yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Hankkeessa valmistunut opas työterveyshuolloille, työpaikoille ja liikuntapalveluiden tuottajille antaa käytännön valmiuksia kehittää terveysliikuntaa työpaikoilla ja toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Aiheesta valmisteltiin myös koulutustilaisuus alkuvuoteen Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja UKK-instituutin yhteisesti jo kuudennen kerran toteuttaman Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyn 2005 tulokset julkistettiin keväällä. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset valtakunnallisten terveystutkimusten kanssa: sosioekonomiset terveyserot eivät osoita Tampereellakaan supistumisen merkkejä. Elintapoja ja niiden yksilöllistä ja yhteiskunnallista kontrollointia käsiteltiin vuosittaisessa terveyskasvatuksen ajankohtaispäivässä teemalla Mikä voisi ohjata elintapoja bonus, sakko vai kohtuus? Kolmannen kerran yhdessä Neuvolatyön tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa järjestetty neuvolaseminaari sisälsi esittelyjä ajankohtaisista neuvoloihin sijoittuvista tutkimus- ja kehittämishankkeista. Lempäälän kunnalle annettiin vuoden aikana mittava asiantuntija-apu liikuntapoliittisen ohjelman valmistelussa. Kehittämisprojektit Terveysliikunnan toteuttamisen hyvät käytännöt työterveyshuollossa Hoitosuositusten aiheiden valintamenettely Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa Asiantuntijatyö Tieteellinen neuvottelukunta / FINOHTA Voimaa ja tasapainoa (VOiTas) -projekti / Ikäinstituutti Ikäihmisten toimintakykyä edistävä Elonpolkuja-verkosto / Tampereen kaupunki Tieteellinen neuvottelukunta / Terveyden edistämisen keskus Tieteellinen neuvottelukunta / Metsähallitus Liiku Terveemmäksi -hanke / Liikuntatieteellinen seura Lempäälän kunnan liikuntapoliittinen ohjelma / Lempäälän kunta 12

13 Liikkumisresepti innovaatiosta käytäntöön Minna Aittasalo Kansainvälisten tutkimustulosten rohkaisemana Suomessa toteutettiin vuosina Liikkumisresepti-hanke*) (www.liikkumisresepti.net). Hankkeessa pyrittiin lisäämään lääkäreiden liikuntaneuvontaa perusterveydenhuollossa ja siten edistämään etenkin terveydellisiin riskiryhmiin kuuluvien potilaiden liikkumista. Työvälineeksi kehitettiin Liikkumisresepti-lomake, joka ohjasi lääkäreitä myös hyvään neuvontakäytäntöön ja ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön. Hanke koulutti lähes 80 lääkäriä opastamaan kollegoitaan reseptin käyttöön. Kouluttajalääkäreiden koulutuksiin osallistui lähes joka viides terveyskeskuslääkäri, ja kolmasosa terveyskeskuksista tilasi reseptilomakkeita. Suomen Lääkäriliiton kyselyn perusteella liikuntaneuvonta tai reseptin käyttö ei kuitenkaan lisääntynyt lääkärien keskuudessa vuodesta 2002 vuoteen Uuden toimintatavan edistäminen valtakunnallisen hankkeen avulla on hidasta; rinnalle tarvitaan alueellisia hankkeita. Tutkimustuloksia siitä, lisääkö Liikkumisresepti potilaiden liikkumista ja soveltuuko se lääkärin vastaanotolle, saatiin hankkeen päätyttyä. UKK-instituutin tutkimukseen (v ) osallistui 24 terveysasemalta 67 lääkäriä, jotka arvottiin koe- tai kontrolliryhmään. Koeryhmän lääkärit toteuttivat vastaanotolla tavanomaisen hoidon lisäksi Liikkumisreseptin mukaisen neuvonnan, kontrolliryhmässä toteutui tavanomainen hoito. Potilaiden (N=265) ryhmä määräytyi vastaanottavan lääkärin mukaan. Liikkumisen määrää arvioitiin kyselylomakkeella ennen vastaanottokäyntiä sekä kaksi ja kuusi kuukautta sen jälkeen. Reseptin soveltuvuutta selvitettiin haastattelemalla tutkimuksen jälkeen 15 satunnaisesti valittua reseptilääkäriä ja 15 reseptin saanutta potilasta. Tulokset osoittivat, että Liikkumisresepti-ryhmän potilailla oli hengästymistä aiheuttavaa vapaa-ajan liikkumista yksi viikoittainen kerta enemmän kuin kontrolliryhmään kuuluneilla sekä kahden että kuuden kuukauden seurannassa. Lääkäreiltä kului keskimäärin 5 10 minuuttia reseptin laatimiseen ja se osoittautui käyttökelpoiseksi etenkin terveystarkastus- ja seurantakäynneillä. Potilaat suhtautuivat reseptin avulla toteutettuun liikuntaneuvontaan myönteisesti. Julkaisut Aittasalo M, Miilunpalo S, Kukkonen-Harjula K, Pasanen M. A randomized intervention of physical activity promotion and patient self-monitoring in primary health care. Preventive Medicine 2006;42: Aittasalo M, Miilunpalo S, Ståhl T, Kukkonen-Harjula K. From innovation to practice: initiation, implementation and evaluation of a physician-based physical activity promotion program in Finland. Health Promotion International, 2007;22: Suomen Lääkäriliitto. Lääkärikysely 2002 ja *) Suomen Reumaliitto, Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, KKI-ohjelma, Suomen Sydänliitto, Suomen Lääkäriliitto ja UKK-instituutti. Minna Aittasalo 13

14 Toiminta numeroina Talous UKK-instituutin toiminnan rahoituksen perustana on vuotuinen avustus Raha-automaattiyhdistyksen tuotoista valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Vuoden 2006 talouden keskeiset tunnusluvut on esitetty oheisessa taulukossa. UKK-instituutin oman toiminnan tuotot ja julkisesti haettavat apurahat olivat yhteensä 38 % toiminnan kokonaistuotoista. Säätiön taseen loppusumma oli ,49 euroa, ja tilivuoden ylijäämä oli ,28 euroa. Tampereen Urheilulääkäriasema (TaULA) sai toiminta-avustusta opetusministeriöltä. Urheilulääkäriaseman toiminnan ylijäämä oli 4 683,25 euroa. UKK-instituutin vuoden 2006 tulojen tunnuslukuja euroa RAY/tutkimustoiminnan avustus RAY/yleisavustus RAY/investointiavustus Tutkimusapurahat ja muut tutkimustoiminnan tuotot Koulutustoiminnan tuotot Muut tuotot ja varainhankinta UKK-instituutin vuoden 2006 kulujen tunnuslukuja UKK-instituutin kokonaiskulut Laite- ja ohjelmistohankinnat TaULA:n vuoden 2006 talouden tunnuslukuja Toiminta-avustukset Investointiavustus Oman toiminnan tuotot Hankerahoitus Kokonaiskulut Säätiön tuloslaskelma ja tase ovat liitteenä toimintakertomuksen lopussa. 14

15 Asiakkaat UKK-instituutin asiakkaiden tuoma tulo vuonna 2006 oli ,98 euroa. Tämä luku ei sisällä avustuksia RAY:ltä tai tutkimusapurahoja myöntäviltä julkisorganisaatioilta. Instituutin tärkeimmät asiakasryhmät Tuote Ammatillinen täydennyskoulutus ja viestintätuotteet Asiakkaat Perusterveydenhuollon henkilöstö, erityisesti terveydenhoitajat ja fysioterapeutit %-osuus 2005 Tulo 2006 %-osuus ,31 50 TYKY-palvelut Yritykset ,67 11 Kokouspalvelut Yritykset ,04 7 Liikunta- ja kuntosalikurssit Liikuntasalin vuokraus Tamperelainen aikuisväestö ,95 11 Tamperelaiset urheiluseurat ja yhteisöt ,85 6 Muut ,16 15 Kumppanit UKK-instituutin kiinteimmät yhteistyökumppanit vuonna 2006 olivat sektoritutkimuslaitoksista Kansanterveyslaitos ja Työterveyslaitos, yliopistoista Tampereen ja Jyväskylän yliopistot, ministeriöistä opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä järjestöistä Suomen Latu, Sydänliitto, Diabetesliitto, Liikuntatieteellinen seura ja Terveyden edistämisen keskus. Instituutin yhteistyöverkosto heijastaa näin erittäin hyvin terveysliikunnan tutkimuksen ja erityisesti tiedon soveltamisen poikkihallinnollisuutta. 15

16 Prosessit Tutkimus Apurahojen määrä pieneni hieman ennätysvuodesta 2005, mutta saanto oli silti erittäin hyvä. Tutkimusapurahojen vaihtelu vuosittain on luonnollista, sillä eniten apurahoja saadaan yleensä tilanteessa, jossa useita hankkeita käynnistyy samanaikaisesti, tai jos joku poikkeuksellisen laaja hanke käynnistyy. Julkaisutoiminta oli erittäin aktiivista, kongressiabstraktit mukaan lukien vuonna 2007 UKK-instituutilla oli 196 tutkimuksiin liittyvää julkaisua. Vuonna 2006 vastaava määrä oli 171. UKK-instituutin tutkimustoimikunta kokoontui vuoden 2006 aikana viisi kertaa ja antoi lausunnon seitsemästä tutkimussuunnitelmasta tai -aloitteesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta pyydettiin lausunto kolmesta tutkimussuunnitelmasta ja yksi palveluhanke saatettiin toimikunnan tiedoksi. UKK-instituutin oma eettinen toimikunta kokoontui yhden kerran ja antoi lausunnon yhdestä tutkimussuunnitelmasta. Tiedelehdet, joissa UKK-instituutin tutkijat ovat toimineet vertaisarvioijina, on esitetty liitteessä 2. UKK-instituutin tutkimustoiminnan tunnuslukuja Apurahat (euroa) Julkaisut tieteellisissä sarjoissa Muut julkaisut Kongressiabstraktit Kotimaiset asiantuntijaesitelmät Kansainväliset asiantuntijaesitelmät Julkisesti haettava hankerahoitus euroa OPM 34 % 37 % 33 % STM 39 % 37 % 39 % Pirkanmaan sh-piiri 5 % 7 % 13 % Juho Vainion säätiö 3 % 1 % 4 % Suomen Akatemia 2 % 3 % 3 % Työsuojelurahasto 8 % Muut 9 % 15 % 8 %

17 Koulutus, viestintä ja tietopalvelu UKK-instituutin toteuttaman täydennyskoulutuksen, viestinnän ja tietopalvelun tavoitteena on välittää tutkittua tietoa ja tukea tutkimustiedon hyödyntämistä työelämän käytäntöjen kehittämisessä. Toimintavuoden keskeinen tavoite oli parantaa UKK-instituutissa tuotetun tiedon saatavuutta kehittämällä verkkoviestinnän edellytyksiä ja vahvistamalla terveysviestinnän yhteistyötä alan organisaatioiden kanssa. Tiedon saatavuuden parantaminen oli tavoitteena kahdessa tärkeässä yhteistyöhankkeessa. UKK-instituutti osallistui aktiivisesti Kansanterveyslaitoksessa suunnitteilla olevan Kansalaisen terveystietoportin (tervesuomi.fi) suunnittelutyöhön. Kansalaisen terveystietoportti on kansalaisille tarkoitettu väylä luotettavaan ja monipuoliseen terveystietoon. Tiedontuottajaverkoston yhteistyölle rakentuva palvelu tehostaa terveystiedon löytyvyyttä. Osana hanketta viimeisteltiin instituutin kotisivujen indeksointi kontrolloitujen asiasanastojen avulla ja uudistettiin siinä tarvittava metatietojen tallennusjärjestelmä. Hankkeen sanastoryhmässä osallistuttiin yhteisen metatietoskeeman valmisteluun ja laaturyhmässä laatukriteereiden valmisteluun. Seuraavaan vuoteen siirtyi Kansanterveyslaitoksessa kehitettävän julkaisutietojärjestelmän kokeileminen. Informaatikko osallistui myös toiseen tiedon hyödyntämiseen liittyvään yhteistyöhankkeeseen eli opetusministeriön työryhmään Tiedolla johtaminen valtionhallinnossa case: liikunta, joka julkaisi raporttinsa syksyllä Toinen keskeinen kehittämistavoite oli UKK-instituutin toiminnan asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Sidosryhmäyhteistyön kehittämisen pohjaksi valmisteltiin loppuvuodesta UKK-instituutin ensimmäistä sidosryhmäanalyysia, joka tehtiin vuoden 2007 tammikuussa. Asiakastietojen hallintaan hankittua uutta tietojärjestelmää testattiin loppuvuodesta, sen käyttöönotto koulutustoiminnassa ja materiaalitilauksissa siirtyi vuodelle UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin liittyvää ammatillista täydennyskoulutusta toteutetaan joko avoimena täydennyskoulutuksena UKK-instituutissa tai tilauskoulutuksena asiakkaan omalla paikkakunnalla. Koulutuksen lähestymistapa on käytännön ammattitaitoa vahvistavaa. Vuoden 2006 koulutusohjelmassa oli useita uusia koulutuskokonaisuuksia sekä neljä ajankohtaisseminaaria. Koulutustilaisuuksien osallistujamäärä kasvoi edellisvuodesta. Avoimessa koulutusohjelmassa järjestettiin 25 koulutustilaisuutta ja tilattuja koulutuspäiviä tai luentoja järjestettiin 94. Koulutustilaisuudet ovat liitteessä 3. Koulutuksen ja palvelutoiminnan osallistujat täydennyskoulutus, tilatut täydennyskoulutus, avoimet koulutukset kongressit jatkokoulutus tyky-ja liikuntapalvelut

18 Täydennyskoulutuksen laskutus (euroa) vuosina Tilattu täydennyskoulutus Avoin täydennyskoulutus Kirjasto tarjoaa asiakkailleen painettua kirjallisuutta, verkkomateriaalia, tietopalvelua ja tiedonhaun neuvontaa ja opetusta. Terveysalan ammattilaisille suunnattu palvelumuoto on Terveysliikunnan tutkimusuutiset. Kerran vuodessa painettuna ja UKK-instituutin kotisivuilla julkaistavaan lehteen kootaan uusia julkaisuja terveysliikunnan eri aiheista. Vuoden 2006 teema oli Lasten liikunta. UKK-sähkeuutisissa julkaistaan nopeammassa rytmissä suomenkielisiä lyhennelmiä uusista, terveyden edistämiseen ja liikuntaan liittyvistä tutkimuksista. Vuoden aikana kotisivuilla julkaistiin uutinen kerran kuukaudessa ja ne lähetettiin tilaajille 3 lähetyksenä. UKK-instituutin julkaisuluettelo laadittiin sekä suomeksi että englanniksi. Kirjastossa otettiin käyttöön A to Z -lehtipalvelu verkkolehtien hallintaan. Kaukopalvelutilauksia oli vuoden aikana 1057, tietopalvelun erilaisia toimeksiantoja (tiedonhaut, tietopalvelun esittelyt yms.) 63. TerveysInfo-tietokannassa oli vuoden 2006 lopussa tiedot noin 9300 erilaisesta terveysaineistosta. Viestinnässä tuotettiin vuoden 2006 aikana runsaasti uusia terveysliikunta-aineistoja. Ikääntyvien terveysliikuntaa käsittelevä opetuspaketti 60+ aktiivinen ja liikkuva seniori sekä elintapoihin keskittyvä opetuspaketti Elintavat, löydä heikoin lenkkisi valmistuivat alkuvuodesta. Niillä oli paljon kysyntää ja lisäpainoksia otettiin vuoden mittaan. NELLI-hankkeeseen liittyen tehtiin jumppaohjeet odottaville ja synnyttäneille äideille. Lisäksi julkaistiin kotisivuilta tulostettava asiakkaan esite Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen. Yhdessä Osteoporoosiliiton kanssa julkaistut kortit luuliikuntasuosituksista tuotettiin syksyllä. Kortit ovat tulostettavissa UKK-instituutin kotisivuilta. Myös neuvontakäyttöön tarkoitettu täytettävä liikuntapiirakka julkaistiin käyttöohjeineen kotisivuilla. Liikuntapiirakka julkaistiin vuoden aikana lukuisissa terveystiedon oppikirjoissa ja erilaissa liikunnan edistämisen aineistoissa. Kävelyuutiset-lehti tehtiin alkuvuodesta yhteistyössä Kävelyklubi-hankkeen kanssa, ja siitä otettiin tavallista isompi painos jaettavaksi

19 hankkeen markkinoinnin yhteydessä. Kävelytestaajan oppaasta tehtiin uudistetut painokset suomeksi ja englanniksi. Viestintäaineistot ovat liitteessä 4. UKK-instituutissa järjestetyn kahden kansainvälisen kokouksen tiedotusaineisto julkaistiin kotisivujen englanninkielisessä osiossa. Kotisivuilla oli vuoden aikana yli kävijää. Observer-seuranta tuotti yhteensä 850 aikakausi- ja sanomalehtileikettä UKK-instituutti hakusanalla. Sisäisessä viestinnässä tiedotus keskitettiin huhtikuussa avattuun uusittuun intranetiin ja painetun viikkotiedotteen julkaisu lopetettiin. Intranet on foorumi ajankohtaiselle tiedottamiselle ja organisaation toimielinten viestinnälle. Intranetissä on laajat osiot henkilöstöhallinnon asiakirjoille ja toimintakäytäntöjen esittelylle. Tutkimusosio kattaa instituutin tutkimushallinnon, tutkimuskäytäntöjen esittelyn ja tiedemaailman ajankohtaistiedotuksen. Kirjasto-osiossa on yhteydet tiedonhakuun ja alan verkkopalveluihin. Palvelutoiminta UKK-instituutin palveluyksikkö hoitaa keskitetysti yritysasiakkaille tarjottavia liikunta- ja kokouspalveluja. Palveluyksikkö hoitaa myös kävelytestin materiaalimyynnin ja vastaa kävelytestin käytön edistämistoimenpiteistä. Lisäksi yksikkö järjestää yleisölle tarkoitettuja liikunta- ja kuntosalikursseja. Toimintavuoden aikana kokoustilojen kunnostamista ja niiden viihtyisyyden lisäämistä jatkettiin. Kokoustila Näsijärvi remontoitiin ja kalustettiin uudelleen. Entinen tutkimussauna kunnostettiin pukuhuonetilaksi. Vuoden aikana järjestettiin asiakasyrityksille 127 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 4297 henkilöä. Tilaisuudet sisälsivät työhyvinvointia edistävää toimintaa, luentoja, liikuntaa ja testauksia. Yleisölle järjestettiin vuoden aikana 33 liikunta- ja kuntosalikurssia, joille osallistui yhteensä 522 henkilöä. Tietotekniikka Usean vuoden kehittämishankkeena toteutettu asiakkuudenhallintajärjestelmä (Alma) otettiin vuoden 2006 aikana asteittain käyttöön. Järjestelmä kattaa kokouspalvelujen ja tutkimustoiminnan tilan- ja ajanvaraukset, kurssien hallinnan ja instituutin markkinointija asiakasrekisterit. Samalla siirryttiin myös uuteen sähköposti- ja kalenterijärjestelmään (Lotus Notes), joka toimii yhteen Alman varausjärjestelmän kanssa. Alman kehitystyötä on käyttöönoton jälkeen edelleen jatkettu. Laboratorio Vuoden 2006 aikana kaikki instituutin tutkimus- ja kehittämisyksiköt sekä palveluyksikkö käyttivät laboratorion palveluja. UKK-instituutin yhteistyökumppaneiden kanssa tehtiin mittauksia koko vuoden ajan. Laboratorion henkilökunta teki terveyskunnon eri osa-alueita mittaavia testejä, luustomittauksia sekä ultraäänikuvauksia erilaisiin interventio-, poikkileikkaus- ja pitkäaikais-seurantatutkimuksiin liittyen. Liikuntasuunnittelu liittyi myös useaan tutkimukseen. Kliinisen kemian määrityksiä tehtiin UKK-instituutin omiin tutkimuksiin liittyen sekä palvelutoimintana Tampereen Urheilulääkäriasemalle. Laboratorio osallistui Labqualityn järjestämiin kliinisen kemian ja fysiologian laaduntarkkailukierroksiin. Laboratorion henkilökunta osallistui myös instituutin koulutustoimintaan. 19

20 Voimavarat Hallinto Säätiön hallitukseen kuuluu kaksitoista jäsentä, joista opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopisto nimeävät kukin yhden. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. UKK-instituutin johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Henkilökunnan edustajien kanssa valmisteltiin UKK-instituutille uusi henkilöstösuunnitelma ja tasa-arvosuunnitelma, jotka valmistuivat alkuvuonna Henkilöstö UKK-instituutissa oli vuoden lopussa 62 työntekijää, liite 6. Työntekijöistä 33 henkilöllä (53 %) oli akateeminen loppututkinto vuoden 2006 lopussa Työntekijöitä keskimäärin Maksetut palkat ja palkkiot , , ,33 Tyky- ja virkistystoiminta Työsuojelutoimikunnan aloitteesta tehtiin sisäinen työsuojelutarkastus. Tarkoituksena oli selvittää, miten vuonna 2004 tehdyssä työsuojelutarkastuksessa ilmenneet muutosehdotukset ovat toteutuneet ja minkälaisia uusia korjaus- tai muutostarpeita ilmenee. Tarkastuksen yhteydessä todettiin, että työergonomiaan on panostettu aktiivisesti. Työsuojelutoimikunta teki uuden yhteenvedon työergonomiaan liittyvistä muutosehdotuksista. Tyky-toimintana järjestettiin henkilökunnalle taukoliikuntatuokioita. Henkilökunnan virkistyskerho Urhea Kunto Kopla järjesti toimintavuonna kerran viikossa sählypelivuoron ja syyskaudella ohjattua jumppaa. Talviliikuntapäivä vietettiin jäähallissa curlingia pelaten ja luistellen. Kesäjuhlassa tutustuttiin frisbeegolfiin. Työhyvinvointipäivä, joka järjestettiin syyskuussa yhteistyössä henkilökuntakoulutustyöryhmän kanssa, pidettiin Varalan Urheiluopistolla. Näiden lisäksi henkilökunnalle järjestettiin perinteiset pikkujoulujuhlat ja muita pienempiä tapahtumia, kuten Liiku Terveemmäksi -teemaviikko, miljoonan askeleen keikka, salibandyn ja Ultimaten tekniikkaopetusta. 20

21 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa vuosittain valittava työryhmä. Vuoden alkupuolella teemana oli toimintaympäristöjen muutos. Luentojen aiheina olivat tulevaisuuden kehitystrendien ja toimintatapojen muutoksen asettamat haasteet terveysliikunnan tutkimukselle yleensä ja toisaalta työyhteisön toiminnalle. Pitkälle erikoistuneiden työntekijöiden työyhteisön toimintaa käsiteltiin syksyn työhyvinvointipäivässä. Syksyllä perehdyttiin unitutkimukseen ja open access -julkaisemiseen. Tampereen Urheilulääkäriasema järjesti liikuntalääketieteen meeting -sarjan. Henkilöstökoulutuspäiviä oli kaikkiaan 450. Laitoksen ulkopuolista koulutusta tästä kokonaisuudesta oli 83 %. Henkilöstön koulutuspäivät täydennys- ja jatkokoulutus tieteellinen koulutus tai kongressi sisäinen koulutus

22 Sammanfatting Ökad hälsofrämjande motion alltjämt en viktig utmaning I januari 2007 publicerades UKK-institutets och social- och hälsovårdsministeriets gemensamma översikt över befolkningsundersökningar gällande finländsk hälsofrämjande motion. Publikationen Motion en möjlighet för välfärdspolitiken är resultatet av flera månaders omsorgsfullt arbete. Under de senaste 30 åren har de vuxnas minskade arbetsresor och aktivitet när det gäller att uträtta ärenden påverkat kvantiteten på den hälsofrämjande motionen. Översikten berör även de vuxnas allt större intresse för motion under fritiden, även barnen och ungdomarna deltar allt oftare i idrottsföreningsverksamheten. I dag motionerar omkring två av tre vuxna tillräckligt med tanke på deras hälsa. Bland finländarna är det välutbildade personer och personer i tjänstemannaställning som motionerar mest, sämst motionerar arbetare och företagare. Under de senaste åren har skillnaden mellan hög- och lågutbildade personers hälsa vuxit i Finland, och skillnaderna mellan aktiv motion bland de olika befolkningsgrupperna förbättrar åtminstone inte jämlikheten när det gäller hälsan. Resultatet utmanar oss att rikta mera forskning och expertarbete i synnerhet mot lågutbildade personer och personer i en svag samhällsställning för att de ska motionera mera. För att få fler personer att motionera tillräckligt med tanke på hälsan föreslår översikten bland annat att statsrådets principbeslut om att främja hälsofrämjande motion utarbetas på nytt. Det första beslutet fattades år 2002, och utgående från detta beslut har delegationen för hälsofrämjande motion samordnat verksamheten. Det tväradministrativa samarbetet borde stärkas så att motionen kunde beaktas bland annat i stadsplaneringen. Resultatet av översikten utnyttjas av social- och hälsovårdsministeriet för att utarbeta ett fortsättningsprogram för utvecklingslinjerna för hälsofrämjande motion, vid beredningen av undervisningsministeriets nationella motionsprogram samt inom utbildningsstyrelsens delegation för skolgymnastiken. UKK-institutet spelar en framträdande roll i det nationella programmet för förebyggandet av idrottsskador (LiVE) som startade våren LiVE-programmet samordnar förebyggandet av idrottsskador med hjälp av kommunikation, utbildning och expertarbete. UKK-institutet står värd för två stora internationella konferenser under verksamhetsåret. I den vetenskapliga konferensen för osteoporos- och benforskare, XXI Paulo Symposium on Preventing Bone Fragility & Fractures, i maj deltog över 80 forskare från hela världen. Konferensen för det europeiska nätverket för hälsofrämjande motion, Second annual meeting of HEPA Europe, samlade representanter från 16 länder i juni. Nyheterna inom den yrkesinriktade fortbildningen i UKK-institutets regi bestod av två omfattande helheter: Kursen Den professionella läraren uppmuntrar till hälsofrämjande motion, Ammatillinen opettaja terveysliikuntaan innostajana, beställdes av utbildningsstyrelsen och anordnades tillsammans med Centralen för Hälsofrämjande. 55+ Trainer utbildningshelheten fördjupade idrottsinstruktörerna i specialbehoven hos kunder över 55 år. År 2006 producerades flera undervisningspaket och annat material kring hälsofrämjande motion, och efterfrågan översteg förväntningarna. Tillsammans med Finlands Osteoporosförbund publicerades motionsrekommendationer för förebyggandet av osteoporosfrakturer. I rekommendationerna, som ges ut i form av tryckta kort, sammanfattas UKKinstitutets tjugoåriga arbete kort och kraftigt kring sambandet mellan motion, benbyggnad, balans och fallskador. År 2007 utformas UKK-institutets strategi för I övrigt förväntas inga större kvantitativa eller kvalitativa förändringar i verksamheten under det kommande året. 22

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Liikuntatapaturmat ja niiden ehkäisy

Liikuntatapaturmat ja niiden ehkäisy Liikuntatapaturmat ja niiden ehkäisy Anne-Mari Jussila kehittämispäällikkö, tutkija LitM, AO 1 Lahti 25.1.2012 Liikkumisen turvallisuus Suomessa Suomessa sattui vuonna 2009 lähes 350 000 liikuntavammaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

2008 toimintakertomus

2008 toimintakertomus 2008 toimintakertomus Toimintakertomus vuodelta 2008 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti UKK-instituutti edistää terveysliikuntaa tuottamalla, välittämällä ja soveltamalla tietoa liikunnan

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

toimintakertomus 2007

toimintakertomus 2007 toimintakertomus 2007 Toimintakertomus vuodelta 2007 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti Sisältö Johtajan katsaus 2 Tutkimus- ja kehittämisohjelmat 1. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010 KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2010 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHTA Kankaanpään Uimarit ry:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa eri ikäryhmille uimaopetus, harrastus- ja kilpauintipalveluita.

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Kipinä- hyvinvoin+valmennus

Kipinä- hyvinvoin+valmennus Kipinä- hyvinvoin+valmennus John Deere, Joensuu / 28.9, 8.10 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo MitaBavia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoine- palveluja yrityksille, joille

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Alle 25-vuotiaiden tapaturmat Suomessa Keskimäärin vuosittain tapaturmissa Vajaat 200 kuolee 14

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 1933-2013 Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 TAMPERE, UKK-INSTITUUTTI KESKIVIIKKO 20.3.2013 9.00 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVI 9.30 AVAUS VÄESTÖN KUNTOTESTAUS

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot