Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Forssan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Saija Helenius 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Matti Pietilä kaupunginsihteeri matti.pietila@forssa.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Nimi - kaupunginvaltuusto 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

2

3 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 005 Alajärvi Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa Föglö Geta Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hamina Hammarland Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Hämeenlinna Ii 0

4 140 Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Inkoo Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jomala Joroinen Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karkkila Karstula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiönsaari Kempele Kerava Keuruu 0

5 250 Kihniö Kinnula Kirkkonummi Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokkola Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmo Kuhmoinen Kumlinge Kuopio Kuortane Kurikka Kurikka Kustavi Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Kökar Köyliö Lahti Laihia Laitila Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lappeenranta Lapua Laukaa Lavia Lemi Lemland Lempäälä Leppävirta Lestijärvi Lieksa 0

6 423 Lieto Liminka Liperi Lohja Loimaa Loimaa Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Lumparland Luoto Luumäki Luvia Maalahti Maaninka Lohja Maarianhamina Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Miehikkälä Masku Mikkeli Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Mänttä-Vilppula Naantali Nivala Nokia Nousiainen Nurmes Nurmijärvi Närpiö Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu 0

7 309 Outokumpu Padasjoki Paimio Oulu Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Pirkkala Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Pöytyä Raahe Raasepori Raisio Rantasalmi Ranua Rauma Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristijärvi 0

8 698 Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko Rusko Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Saltvik Sastamala Sauvo Savitaipale Savonlinna Savonlinna Savukoski Seinäjoki Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Sulkava Sund Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio 0

9 853 Turku Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Ulvila Urjala Utajärvi Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa Valkeakoski Valtimo Vantaa Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihti Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Vårdö Vöyri Ylitornio Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Äänekoski :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen?

10 kantaa Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa Avoimet vastaukset: ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset:

11 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - Palvelutuotantoa on perusteltua keskittää, jos palvelujen tuottaminen edellyttää hyvin suppeaa osaamista tai kallista teknologiaa taikka jos palvelujen määrä on niin pieni, että palveluja ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa hajautetusti Raja keskitettävien palveluiden ja lähipalveluiden välillä ei kulje nykyisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa vaan erikoissairaanhoidon sisällä. Niin kuin terveydenhuoltolaissa todetaan, on monia erikoissairaanhoidon avohoitopalveluita mielekästä tuoda perustasolle ja tuottaa siellä tai sen yhteydessä. Näitä palveluita ovat esim. geriatria, psykiatria ja vastaavat muut erikoissairaanhoidon avopalvelut, jotka palvelevat suuria kansanryhmiä, sekä monet isojen erikoisalojen avopalvelut, jotka eivät vaadi merkittävää teknologiaa. Sote-alueiden rajoilla olevilla tuotantoyksiköille on taattava mahdollisuus myös sote-alueen rajat ylittävälle yhteistyölle. Näin voidaan reuna-alueiden palvelutuotantoa helpottaa ja tehostaa, eikä palvelutuotantoa tarvitse keskittää. Muodostettavan sote-alueen raja ei saa olla järkevän yhteistyön este, eikä se saa rajoittaa potilaan valinnanvapautta. Forssan seudulla on saatu hyvin myönteisiä kokemuksia lääkärin liikkumisesta potilaan sijasta. Näin on voitu välttää monia potilaille hankalia matkoja ja tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita seudullisina lähipalveluina. Tämä on erityisen tärkeää lapsiperheille, vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Terveyden edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä kaikilla hallinnonaloillaan. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun konkreettisten tavoitteiden asettaminen ja korjaavien toimenpiteiden suunnittelu on säilytettävä kunnissa. Sote-alueet tuovat tähän asiantuntemuksensa ja tietonsa sekä koordinoivat suunnittelua niin, että suunnittelu vastaa valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita ja ohjaa myös korjaavien palveluiden suunnittelua asukkaiden tarpeen perusteella. Sote-alueiden ja tuotantoyksiköiden on tuettava kuntia hyvinvoinnin edistämisessä. On tärkeää, että hyvinvointioppimisen kannalta keskeiset ennaltaehkäisyn rakenteet, kuten koulu ja kodit, ovat lähellä integroituja peruspalveluita ja että hyvinvointipolitiikan onnistumisen kannalta keskeiset ratkaisut tehdään tällä tasolla, ei vaativien keskitettyjen erityispalveluiden tasolla :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset:

12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? kantaa Avoimet vastaukset:

13 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa Avoimet vastaukset: :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa Avoimet vastaukset:

14 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - Järjestämisvastuun sisältö on sinänsä määritelty tarkoituksenmukaisesti. Lakiehdotus muuttaa merkittävästi kunnan roolia hyvinvointipalveluiden rahoituksen, järjestämisen ja toteuttamisen kokonaisuudessa. Kunnille jää rahoitusvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta. Lakiehdotuksessa tätä aiemmin kunnilla ollut järjestämisvastuu siirtyisi viidelle sote-alueelle ja tuottamisvastuu myöhemmin vahvistettavalle kunnalliselle tai kuntayhtymämalliselle tuottajalle. Järjestämisvastuun siirtäminen kansallisesti viidelle sote-alueelle on kansallisesti - jopa eurooppalaisesti - merkittävä askel integraation suuntaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Laajat järjestämisaluet mahdollistavat lain keskeisten tavoitteiden saavuttamisen. Kanta-Hämeessä nähdään selkeästi tarve integraatiolle, ja sitä on myös toteutettu maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palveluiden järjestämisestä säätäminen on lausunnolla olevan lain keskeisin sisältö. Nimensä mukaisesti lain tulisi ottaa ensisijaisesti kantaa palveluiden järjestämiseen. Perustuslain 121 :n mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Edelleen perustuslain mukaan kunnilla on verotusoikeus, ja niille annettavista tehtävistä on säädettävä lailla. Tällaisenaan sote-järjestämislaki viedessään laajoja kunnallisia tehtäviä erittäin välilliseen päätöksentekoon kaventaa merkittävällä tavalla asukkaiden itsehallintoa ja legitiimiä kansanvaltaisuutta. Järjestämispäätös on tämän lain tärkeimpiä instrumentteja. Siksi on tärkeää määritellä päätöksen sisältö tarkasti sekä valmistella päätös avoimesti ja niin, että kunnilla ja asiakkailla on riittävät mahdollisuudet osallistua sen valmisteluun. Järjestämispäätöksen valmistelun kannalta on tärkeää, että sote-alueilla on myös pidemmälle kuin neljälle vuodelle tähtäävä strategia, joka on sopusoinnussa valtakunnallisten tavoitteiden kanssa ja joka on valmisteltu yhdessä jäsenkuntien kanssa. Myös STM:n on seurattava järjestämispäätösten valmistelua tarkasti, että tämän lain keskeisenä tavoitteena oleva peruspalveluiden vahvistaminen toteutuu eikä palveluita epätarkoituksen mukaisesti keskitetä. Järjestämispäätöksessä on keskeistä huolehtia ennaltaehkäisevien rakenteiden toimivuudesta, jottei järjestämispäätöksestä tule vain korjaavien toimenpiteiden suunnitelmaa. Järjestämispäätöksessä on nostettava peruspalveluiden horisontaalinen integraatio keskiöön, jotta lain tavoitteet toteutuvat ja jotta kustannusten nousua voidaan hillitä ja kestävyysvajetta korjata mutta ennen kaikkea parantaa kansalaisten toimintakykyä ja tukea heidän kotona pärjäämistä. Kehittämis- ja tutkimustoiminta on lakiehdotuksen mukaan sote-alueiden tehtävä. On tärkeää, säätää laki niin, että kehittämistä ja tutkimusta tehdään myös tuotantoyksiköissä ja perustasolla, jota sote-alueet koordinoivat. Nykyinen peruspalveluiden toimimattomuus johtuu osaltaan siitä, että nykyisessä järjestelmässä ei ole voitu riittävästi keskittyä perustason sosiaali- ja terveyspalvejärjestelmän tutkimukseen ja kehittämiseen integroidussa ympäristössä työntekijät ja asiakkaat aidosti mukaan ottaen. Järjestämispäätöksessä tulisi myös selvittää, miten viiden sote-alueen yhteistyö on järjestetty. Suomessa on aina sellaisia hyvin suppeaa erityisosaamista vaativia sosiaali- ja terveyspalveluita, joita ei kannata tuottaa kaikilla sote-alueilla. Sote-alueiden tehtäväksi määritellyissä tukipalveluissa on myös sellaisia, jotka ehkä kannattaisi tuottaa

15 valtakunnallisina kaikille yhteisinä palveluina, mahdollisesti vain yhden sote-alueen tuottamina :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? kantaa Avoimet vastaukset:

16 22. Muita huomioita luvusta 3. - Tuottamisvastuusta ei ole säädetty tarkoituksenmukaisesti. Lain tulisi nimensä mukaisesti ensisijaisesti ottaa kantaa palveluiden järjestämiseen eikä palvelutuotannon rakenteisiin. Lähtökohtaisesti palveluintegraatiota tulee tarkastella palveluiden järjestämisen ja tuotannon kokonaisuutena. Kun palveluiden järjestäminen on integroitu varsin suuriin kokonaisuuksiin, on sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa syytä jättää väljyyttä paikallisesti ja alueellisesti viisaimmiksi arvioiduille ratkaisuille. Palvelujen järjestämisessä tulee voida käyttää myös joustavia, dynaamisia ja innovatiivisia seudullisia tuotantoyksiköitä, jos niillä on riittävä näyttö toimivasta integraatiosta, laadusta, tehokkuudesta ja asiakastyytyväisyydestä. Kanta-Hämeen kunnat ovat laajasti arvioineet kolmen seudullisen tuotantoalueen ja maakunnan yhteisesti hoidetun erikoissairaanhoidon ja muut vaativat erityispalvelut viisaimmaksi tuotannon integraatioksi maakunnan alueella. Tällainen ratkaisu on maakunnassa laajasti jaetun arvion mukaan riittävä ja tarkoituksenmukaisin tapa sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttamiseksi. Tähän päädyttiin Kanta-Hämessää keväällä 2013 valmistuneessa maakunnallisessa terveydenhuoltoselvityksessä (THL 30/2013). Sitä esitettiin myös mm. selvityshenkilöryhmän raportissa (STM raportteja ja muistioita 2013:7) keväällä Raportin ehdotusten uudelleen tarkastelua puoltavat viisi sote-aluetta uutena integraation elementtinä. Lisäksi ratkaisu pitää sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteon ja toteuttamisen muuta tapaa kiinteämmin osana kuntien muuta palvelutoimintaa - sen johtamista ja päätöksentekoa. Se mahdollistaa parhaiten lähipalvelujen turvaamisen sekä palvelujen integraation arjen elämän tasolla. Mikäli laissa säädetään luonnoksessa olevalla tavalla myös palvelujen tuottamisesta, on edellä todetun johdosta lain sanamuotoa ja perusteluita tarkennettava siten, että yhtenäisen kokonaisuuden vaatimusta ei kategorisesti edellytetä jokaiselta palvelun tuotantovastuulliselta organisaatiolta, kunhan riittävä integraatio muutoin toteutuu. Tällöin järjestämislakiluonnoksen 14 2 momentti voisi kuulua seuraavasti: Sosiaali- ja terveysalue voi päättää, että 1 momentissa määriteltyä palvelukokonaisuutta suppeampi tuottamisvastuu annetaan sitä varten perustetulle kuntayhtymälle, jos siihen on asiakkaiden tarpeista tai palvelujen toteuttamisesta tai alueellisista erityispiirteistä johtuva erityinen syy. Järjestämispäätöksessä on määriteltävä kuntayhtymän tuottamisvastuuseen kuuluvat palvelut sekä vastuun alueellinen ja henkilöllinen kattavuus. Alueellinen kattavuus voi olla myös sosiaali- ja terveysaluetta suppeampi. Sote-uudistuksen valmisteluprosessin kannalta on haasteellista, että tosiasiallisesti tuottamisvastuun osalta lain tulkinta ja lopullinen tuotantorakenne selviävät käytännössä vasta ensimmäisiä järjestämispäätöksiä vahvistettaessa vuonna Sote-uudistuksen on tärkeää tukeutua hallitus- ja oppositiopuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaisesti olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Tämän täytyy ehdottomasti mahdollistaa esimerkiksi ns. Forssan mallin mukainen palvelutuotanto. Ehkäisevät, korjaavat, hoitavat ja kuntouttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteuttaa vuoden 2014 alusta toimintansa alkanut Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Tuotantorakenteiden muuttamista lain edellyttämin tavoin esitetyssä aikataulussa voidaan pitää epärealistisena. On syytä harkita palvelutuotannosta säätämistä yksityiskohtaisesti ja suunnitelmallisesti lainsäädännön seuraavassa vaiheessa. Sote-aluiden ja STM:n on huolehdittava siitä, että joitakin tukipalveluita voi olla tarkoituksenmukaista tuottaa valtakunnallisesti. Sote-alueen ei tulisi tuottaa varsinaisia sote-palveluita. Näitä poikkeuksellisia tarpeita varten

17 eri sote-alueiden tuotantoyksiköiden tulisi tehdä yhteistyötä :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? kantaa Avoimet vastaukset:

18 25. Muita huomioita luvusta 4. - Sote-kuntayhtymän hallinnon osalta pelkkä viittaus kuntalain 10 luvussa kuntayhtymien osalta säädettyyn ei ole riittävää. Sote-kuntayhtymistä tulee Suomen oloissa kuntapohjaltaan, väestöpohjaltaan sekä tehtävät ja resurssit kattavalta järjestämisvastuultaan poikkeuksellisen suuria. Niiden hallinto on lainsäädännöllisesti rakennettava sellaiseksi, että se turvaa riittävästi kaikkien kuntien ja aluekokonaisuuksien edustuksellisuuden tosiasiallisessa päätöksenteossa. Tältä kannalta pelkkä kuntayhtymän ylimmästä päättävästä elimestä säätäminen (luonnoksen 20 ja 21 :t) ei ole riittävää. Äänileikkurin käyttö on perustelua, koska lain keskeinen tavoite on ollut palveluiden tasapuolinen järjestäminen koko maassa. Äänileikkurin avulla pienien kuntien ääni kuuluu paremmin kuin ilman leikkuria. Tämän voidaan otaksua hillitsevän kasvukeskuksien pyrkimystä keskittää palveluita :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? kantaa

19 Avoimet vastaukset: 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? kantaa Avoimet vastaukset: 29. Muita huomioita luvusta 5. - Tulosohjauksen täytyy molemmilla tasoilla olla avointa ja perustua käytettävissä olevaan reaaliaikaiseen tietoon. Poliittinen ohjaus tapahtuu järjestämispäätöksessä ja valtakunnallisessa sote-strategiassa. Tulosohjaukseen kaivataan myös tuottajia kannustavia elementtejä, joilla tehokas, vaikuttava ja asiakkaita tyydyttävä palvelu voidaan palkita. Aidosti asiakaskeskeinen palvelujärjestelmä edellyttää ehkä voimakkaampaa asiakkaiden ja heidän omaistensa mukaan ottamista palveluiden kehittämiseen, kuin 30 :ssä ilmaistaan. Asiakkaille, heidän omaisilleen ja perustason työntekijöille on luotava sellaisia helppokäyttöisiä sähköisiä alustoja, joissa on vaivatonta ottaa kantaa palveluiden vaikuttavuuteen, tehokkuuteen, taloudellisuuteen ja laatuun. Tästä on tehtävä osa jokapäiväistä normaalia työn kehittämistoimintaa. Tehtävä on sen verran iso ja vaativa, että se sopii sotealueen tai -alueiden yhteiseksi kehittämisprojektiksi :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta?

20 kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset:

21 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset:

22 35. Muita huomioita luvusta 6. - Kaupunki pitää tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on 29. kysymyksessä tarkoitettu päätösvalta. Ongelma on siinä, että lakiesityksessä esitetty iällä ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli merkitsee Kanta-Hämeen kunnille noin 13 miljoonan euron lisärahoitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kanta-Hämeen kunnat ovat yleensä onnistuneet hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuoltonsa keskimääräistä pienemmin kustannuksin. Kuntien kustannusprofiileissa on vaihtelua, ja erikoissairaanhoito tuotetaan maakunnassa keskimääräistä edullisemmin. Ehdotettu rahoitusmalli rankaisee Kanta-Hämeen kuntia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on järjestetty ja tuotettu muuta maata tehokkaammin. Säädettävän rahoitusmallin tulee luoda selkeät kannusteet kustannustehokkaaseen toimintaan niin palveluiden järjestämisessä kuin niiden tuottamisessakin. Järjestelmä ei saa rangaista sellaisia kuntia, joilla on näyttöä laadukkaiden, asiakkaita tyydyttävien ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottamisesta alle maan keskiarvokustannusten. Sote-alueiden kunnilta perimät kustannukset eivät voi määräytyä maan keskiarvon mukaan vaan maan tehokkaimpien kuntien mukaan, joiden asukasluku ja rakenne kuitenkin tilastollisesti edustavat riittävästi koko Suomea. Niiden palvelutuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimusten, jotka ovat tuotantoalueen korvausperusteina, pitää olla samat, selkeät ja etukäteen määritellyt koko maassa. Lakiesityksen 36 :ssä määritellyt kustannusten korvaukset ovat perusteltuja ja rationalisoivat erityisesti sosiaalihuollon maksuperusteita. Valtion koulutuskorvauksien kohdentuminen ei ole kovinkaan ongelmallista, mutta korvausten määrä on jäänyt jälkeen koulutuksen kunnille aiheuttamista kustannuksista. Sama ongelma koskee tutkimusrahoitusta. Sote-alueiden rahoitusperusteiden ja kustannusten tarkastelun olisi mielekästä jo tässä vaiheessa pohjautua siihen, että palveluiden järjestämiskustannuksia tarkasteltaisiin yksikanavaisen rahoituksen pohjalta. Näin ollen vertailtaessa eri sote-alueiden järjestämispäätöksen mukaan tuotettujen palveluiden tuotantokustannuksia otettaisiin huomioon myös Kelan matkakorvaukset, lääkekustannukset, sairaspäivärahat sekä erilaiset asumispalveluiden asiakasmaksut ja omavastuut. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. - Viranomaisvalvonnasta ei saa tulla itseisarvoista ja byrokratiaa kasvattavaa. Sen on aidosti tuettava perustehtävän toteuttamista ja asiakaskeskeisen palvelujärjestelmän rakentamista. Valvonta noudattaa lähinnä nykyisiä linjauksia.

23 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. - Säännöksistä ei ole huomauttamista. Osa säännöksistä koskee sellaisia tilanteita, joissa on vaikeaa arvioida etukäteen säännösten toimivuutta. Näiden säännösten tarkoituksenmukaisuutta on seurattava, ja säännöksiä on tarvittaessa muutettava. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) kantaa Avoimet vastaukset: 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? kantaa

24 Avoimet vastaukset: - Tässä säännöksessä ei tarvita henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä se on käytössä. Lähitulevaisuudessa uhkaa yhä suurempi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön pula :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: - Lakiesityksessä tarkoitettu menettely vaikuttaa melkoisen hankalalta. Tuotantorakenteen selvittyä pitäisi etsiä yksinkertaisin tapaa siirtää omaisuus päätettyjen tuotantoyksiköiden hallintaan ilman oleellisia lisäkustannuksia mutta edellisiä omistajia oikeudenmukaisesti kohdellen :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: - Kapitaatioon eli väestömäärään pohjautuva laskutus ei saisi rangaista tehokkaimmin palveluja järjestäviä kuntia. Rahoituksen pitäisi sote-alueittain perustua kokonaan tehokkaimpien palvelujen järjestäjien kustannuksiin. Samalla tulisi edellyttää kaikkien palvelujen järjestäjien saavuttavan tämän kustannustason jossain aikataulussa. Tämä on ainoa järkevä tapa korjata valtakunnan kestävyysvajetta ja lisätä kustannustehokkuutta.

25 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: - Vaikuttaa näin isoon muutokseen riittämättömältä. 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. - Aikataulusta tulee kiireinen ja jopa hätäinen, joten se vaikeuttaa koko uudistuksen toteuttamista. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset:

26 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Uudistuksen onnistuminen edellyttää sen tavoitteista pidettävän tiukasti kiinni. Kyseessä ei saa olla pelkkä hallinnollinen uudistus, vaan siinä tulee keskittyä lähellä kansalaisia järjestettäviin peruspalveluihin. Uudistuksen tulisi ratkaista kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin suurimmat ongelmat. Näitä ovat lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat, päihde- ja mielenterveysongelmat, suuret kansansairaudet ja vanhustenhuolto. Näihin ongelmiin ratkaisun tuo horisontaalinen peruspalvelujen integraatio, jota erityispalvelut konsultaatioillaan tukevat. Kehittämällä perustason toimintaa pystytään pitämään kustannukset kurissa ja korjaamaan kestävyysvajetta. Onnistumista on arvioitava kansalaisten toimintakyvyn ja elämänlaadun sekä kotona selviytymisen kautta eikä suppeiden professionaalisten mittareiden avulla. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - Jatkovalmistelussa ja toteutuksessa on konkretisoitava: 1) Miten peruspalveluita vahvistetaan 2) Miten sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota kehitetään vastaamaan ajan haasteisiin 3) Miten rahoitus järjestetään niin, että osaoptimoinnista luovutaan ja laadusta, vaikuttavuudesta sekä tehokkuudesta palkitaan 4) Miten asiakaskeskeisyys aidosti toteutetaan 5) Miten johtamista ja työyhteisöjä kehitetään toteuttamaan uudistuksen tavoitteet 6) Miten rakennetaan innovatiivisia tehokkaita tuotantoalueita