Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava - Riihimäki ja Riihimäki - Hausjärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava - Riihimäki ja Riihimäki - Hausjärvi"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja C Uudenmaan liitto Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava - Riihimäki ja Riihimäki - Hausjärvi

2

3 Uudenmaan liiton julkaisuja C Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava - Riihimäki ja Riihimäki - Hausjärvi Uudenmaan liitto 2007 Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi : 1

4 Uudenmaan liiton julkaisuja C ISBN ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Leo Jarmala Kannen piirros ja taitto: Arja-Leena Berg Kyriiri Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi

5 Esipuhe Asuinalueiden sijoittaminen asemien läheisyyteen lisää mahdollisuuksia käyttää raideliikennettä. Toisaalta raideliikenteen melu- ja tärinähaitat korostuvat radan lähialueilla ja luovat painetta sijoittaa asumista haitoista mahdollisimman etäälle. Ratojen lähialueiden kaavoituksessa onkin pyrittävä löytämään ratkaisut, joilla voidaan vähentää raideliikenteen ympäristöhaittoja ja samalla hyödyntää asemien läheisyys. Melu- ja tärinähaittoja voidaan vähentää myös rataan, liikennöintiin ja alueella oleviin rakennuksiin kohdistuvilla toimilla. Melu- ja tärinähaittojen torjunnan suunnittelu on aina tapauskohtaista ja käyttämällä useita eri tapoja päästään usein parhaaseen lopputulokseen. Raideliikennepainotteisen yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi tarvitaan luotettavat menetelmät eri toimintoihin soveltuvien maankäyttöalueiden arviointiin. Melun ja tärinän arviointiin on käytettävissä useita keinoja, ja tässä raportissa esitellään niistä kaavoituksessa käyttökelpoisimmat. Tässä esiselvityksessä tarkastelukohteena on päärata välillä Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi. Työn ovat rahoittaneet Ratahallintokeskus sekä Uudenmaan ja Hämeen liitot. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Kaarina Rautio, suunnittelupäällikkö Maija Stenvall, liikennesuunnittelija Harry Tast, erityisasiantuntija Arto Hovi, ympäristöpäällikkö Arja Aalto, suunnittelija Tuomo Viitala, ylitarkastaja Hannu Airola, ylitarkastaja Heikki Kankaanpää, osastopäällikkö Aila Elo, toimistoarkkitehti Lea Piistari-Niemelä, kaavoituspäällikkö Tapio Reijonen, ympäristösuojelupäällikkö Ilkka Holmila, kaupunginarkkitehti Marja Talja, ympäristösuojelupäällikkö Pertti Kyyhkynen, kaavapäällikkö Risto Mansikkamäki, ympäristöpäällikkö Hannu Lindqvist, kaavoituspäällikkö Riitta Simonen, ympäristöjohtaja Raija Niemi, asemakaava-arkkitehti Elina Mäenpää, ympäristösuojelupäällikkö Ilkka Korhonen, kaavoitusinsinööri Pirjo Siik, ympäristösihteeri Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto Hämeen liitto Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus Uudenmaan ympäristökeskus Hämeen ympäristökeskus Keravan kaupunki Keravan kaupunki Keravan kaupunki Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Tuusulan kunta Tuusulan kunta Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunki Hausjärven kunta Hausjärven kunta Lisäksi työtä on ohjannut myös ohjausryhmää suppeampi työryhmä, johon ovat kuuluneet Kaarina Rautio ja Maija Stenvall Uudenmaan liitosta, Harry Tast Hämeen liitosta, Arja Aalto, Arto Hovi ja Tuomo Viitala Ratahallintokeskuksesta sekä kuntien edustajana Ilkka Holmila Järvenpään kaupungilta. Konsulttityön vastuuhenkilönä ja meluasiantuntijana on ollut DI Leo Jarmala ja projektisihteerinä ins. (AMK) Anja Sipi JP Transplan Oy:stä. Tärinäselvitysosuudesta on vastannut tekn. lis. Sakari Lotvonen Maa ja Vesi Oy:stä. Helsingissä kesäkuussa 2007 Ratahallintokeskus Uudenmaan liitto Hämeen liitto Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi : 3

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto, Ratahallintokeskus, Hämeen liitto Nimeke Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava - Riihimäki ja Riihimäki - Hausjärvi Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja C Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Päärataan tukeutuvilla Uudenmaan ja Hämeen kunnilla on viimeiset vuodet ollut vahva väestönkasvu ja raideliikenteeseen tukeutuvaa pääkaupungin työssäkäyntialuetta halutaan kehittää edelleen. Rata- ja asemaympäristöjen kehittämisen eräänä rajoituksena on junaliikenteestä ja etenkin tavarakuljetuksista aiheutuvat melu- ja tärinähaitat. Kerava-Riihimäki väliltä osa tavara- ja kaukoliikenteestä siirtyi vuonna 2006 valmistuneelle Kerava-Lahti oikoradalle. Toisaalta melua ja tärinää saattavat lisätä vuodesta 2008 alkaen Vuosaaren satamaradan tavarakuljetukset, jotka jakaantuvat sekä pää- että oikoradalle. Tavaraliikenteen kilpailun avautuminen saattaa myös tuoda muutoksia etenkin liikennöitävään kalustoon. Vuorokauden keskimääräisestä melutasosta on valtioneuvosto määrännyt maksimiarvot eri vuorokaudenajoille. EU edellyttää vuoden 2007 aikana laadittavaksi melumallinnusta suurimmista liikenneväylistä ja väestökeskittymistä, näiden mukana myös päärata Helsingistä Riihimäelle asti. Kuntien yleispiirteiselle kaavoitukselle mallinnuksesta on hyötyä, mutta kaavoituksessa tarvitaan myös tarkempia selvityksiä. Kuntakaavoituksessa käyttökelpoisimpia menetelmiä ovat jatkuvat tai äänialtistustasomittaukset, keskimääräisen melualueen arviointi ns. putkimallilla sekä maastomallipohjainen melumallinnus. Mallinnetun tiedon oikeellisuus on syytä tarkistaa myös melumittauksilla. Uusilla kaava-alueilla olisi pyrittävä käyttämään meluntorjunnassa kaavoituksellisia keinoja (mm. toimintojen sijoittelu ja rakennusmassoittelu). Varsinaisia rakenteellisia meluesteitä käytetään silloin, kun kaavoitukselliset keinot eivät ole riittäviä tai sovellu käytettäväksi. Raideliikenteen tärinän ohjearvojen kehittäminen on Suomessa käynnissä. Tärinää voidaan sekä mitata maastossa, että mallintaa. Molempiin menetelmiin liittyvä tekniikka on kehittymässä voimakkaasti. Pehmeissä maapohjissa, raskaalla kalustolla ja suurilla nopeuksilla tärinä on yleensä suurinta. Tärinän etenemiseen vaikuttaa merkittävästi myös radan perustamistapa. Pehmeissä maapohjissa haitallinen tärinä voi edetä jopa satojen metrien etäisyydelle radasta, tiiviillä maapohjilla vaikutus ulottuu muutamaan kymmeneen metriin. Tärinä aiheuttaa harvoin vaurioita rakennuksille, mutta ihminen on herkkä kokemaan tärinää mikä saatetaan kokea meluakin suurempana haittana. Radan alle asennettavat paalulaatat ovat tehokkain tapa estää tärinän leviäminen. Paalulaatan asentaminen maksaa kuitenkin useita miljoonia euroja kilometriltä. Tärinäseinämistä saadaan lähiaikoina kokeiluhankkeiden kautta tietoa ja samoin tietämys rakennusten perustamisen merkityksestä on lisääntymässä. Keravan ja Riihimäen välisellä pääradan maankäyttövyöhykkeellä tehtyjä meluselvityksiä olisi tarpeen täydentää käyttäen uusimpia menetelmiä ja ottaa selvityksissä huomioon myös yöaikainen melu. Maaperätietojen mukaan koko alue sijaitsee pehmeiköllä, joten myös tärinäselvityksiä tullaan tarvitsemaan kun rakentamista suunnitellaan. Raportin laatija Julkaisuaika Liitteitä (sid.), (PDF) X suomi Leo Jarmala, Sakari Lotvonen, Tuomo Viitala, Maija Stenvall ISSN Yhteenveto ruotsi Avainsanat (asiasanat) rautatieliikenne, maankäytön suunnittelu, melu, tärinä Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme 4 : Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi

7 Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Författare Nylands förbund, Banförvaltningscentralen, Tavastlands förbund Publikation Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi (Förutredning om buller- och vibrationsstörningar på stambanan på banavsnitten Kervo-Riihimäki och Riihimäki-Hausjärvi) Seriens namn Nylands förbunds publikationer C Seriens nummer Sidor 58 3 ISBN (inb.), (PDF) X Språk finska svenska Sammanfattning Nylands och Tavastlands kommuner, som omger stambanan, har under de senaste åren genomgått en kraftig befolkningsökning. Därför vill man vidareutveckla huvudstadens pendlarområde vars stomme utgörs av spårtrafiken. En begränsning för utvecklandet av ban- och stationsomgivningarna är störningar till följd av buller och vibrationer från tågtrafiken, speciellt godstransporterna. Från bansträckan Kervo-Riihimäki har en del av gods- och fjärrtrafiken flyttats över till direktbanan Kervo-Lahtis, som blev färdig år Å andra sidan kan det hända att Nordsjö hamnbanas godstransporter ökar bullret och vibrationerna från och med år Dessa godstransporter fördelas på såväl stam- som direktbanan. Öppnandet av godstrafiken för konkurrens kan även medföra ändringar framför allt i den materiel som används i trafiken. Vad gäller medeltalet för bullernivån under ett dygn har statsrådet utfärdat maximivärden för olika tider på dygnet. EU förutsätter att det under år 2007 görs en bullermodell för de största trafiklederna och befolkningscentra, inkluderande även stambanan från Helsingfors ända till Riihimäki. Kommunernas generella planering har nytta av modellen, men för planeringen behövs även noggrannare utredningar. Vid kommunplaneringen är kontinuerliga mätningar eller mätningar av ljudexponeringsnivån, värdering av bullernivån i snitt med den s.k. rörmodellen samt bullermodellen som grundar sig på terrängmodellen de mest användbara metoderna. Bullermodellens riktighet bör även prövas genom bullermätningar. På nya planläggningsområden borde man eftersträva att använda planläggningsmetoder vid bullerbekämpningen (bl.a. placering av funktioner och koncentration av byggnader). Strukturella bullerhinder i egentlig mening används endast när planläggningsmetoderna inte är tillräckliga eller när de är oanvändbara. Utvecklandet av riktvärden för bullret i spårtrafiken är på gång i Finland. Bullret kan mätas i terrängen eller simuleras. Tekniken för vardera metoden håller på att utvecklas kraftigt. Vibrationerna är i allmänhet störst om man kör på mjuk markgrund, med tunga fordon och höga hastigheter. Metoden för banans grundläggning påverkar även i hög grad vibrationernas spridning. På mjuka markgrunder kan de störande vibrationerna framskrida upp till hundratals meter från banan, på fasta markgrunder är influensområdet några tiotals meter. Vibrationer orsakar sällan skada på byggnader, men människan känner lätt av vibrationer, vilket kan upplevas som en större olägenhet än buller. Pålplattor som monteras under banan är det effektivaste sättet att förhindra vibrationernas spridning. Montering av pålplattor kostar emellertid flera miljoner euro per kilometer. Vad gäller vibrationshinder kommer det inom den närmaste framtiden information via provprojekt och på samma sätt håller kunskapen om betydelsen av byggnaders grundläggning på att öka. Bullerutredningarna som gjorts på markanvändningszonen på stambanan mellan Kervo och Riihimäki borde kompletteras genom användning av de nyaste metoderna och genom att i utredningarna även beakta bullret nattetid. Enligt uppgifterna om jordmånen befinner sig hela området på mjukmark. Man kommer därför även att behöva vibrationsutredningar när man planerar att bygga. Rapporten är utarbetad av Leo Jarmala, Sakari Lotvonen, Tuomo Viitala, Maija Stenvall Nyckelord (ämnesord) järnvägstrafik, markanvändningsplanering, buller, vibration Övriga uppgifter Utgivningsdatum Bilagor ISSN Sammandrag Publikationen finns även på vår webbplats: Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi : 5

8 Sisältö ESIPUHE 3 1 JOHDANTO Raideliikenteen melu ja tärinä maankäytön suunnittelussa Työn kohde ja tavoitteet Lähtöaineisto ja raportin rakenne 10 2 MELUSELVITYSKEINOT Kansalliset ohjearvot Tulevaisuuden näkymät, EU -säädösten vaikutus Meluselvityksen keinot kaavoituksen apuna, yleiskuvaus Melumittaukset Liikenteen keskimääräinen melualueen laskeminen (putkimallit) Maastopohjainen melumallinnus 17 3 MELUHAITTOJEN TORJUNTA JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN Liikennöitsijän ja radanpitäjän keinot Kaavoituksen keinot uusilla alueilla Meluntorjuntakeinot rakennetuilla alueilla 21 4 TÄRINÄSELVITYSKEINOT Rautatieliikenteen tärinän leviäminen ympäristöön ja vaikutukset Tärinän esitystapoja Rautatieliikennetärinän arviointi Tärinän mittaaminen ja mallintaminen Tulevaisuuden näkymät 34 5 TÄRINÄHAITTOJEN ENNAKOIMINEN JA VÄHENTÄMINEN Tärinähaittojen ennakoiminen Tärinähaittojen vähentäminen 37 6 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT TARKASTELUALUEELLA Liikennöinnin tulevaisuus Maankäytön suunnittelun tilanne kunnittain Nykyinen meluselvitystilanne Ratameluselvitysten toimenpidesuositukset Nykyinen tärinäselvitystilanne Tärinäselvitysten toimenpidesuositukset 45 7 JATKOTOIMENPITEET KOHDEALUEELLA Vastuut ja yhteistyömahdollisuudet Tehtävät meluselvitykset ja niiden täydentäminen Tehtävät tärinäselvitykset Selvityksiin tarvittava aineisto 51 8 YHTEENVETO 52 KIRJALLISUUTTA 53 LIITE 1: Maankäytön suunnittelutilanne tarkastelualueella, yleiskartta 54 LIITE 2: EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisältö 55 LIITE 3: Junaliikennetiedot, esimerkkilomakkeet : Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi

9 LISÄMATERIAALI Julkaisuun liittyy lisämateriaalia CD:llä (päiväys ), jonka sisältö on seuraava: Tärinän riskialueet (1:2000) - Kerava - Keravan pohjoispuoli - Järvenpää - Järvenpään pohjoispuoli - Jokela - Jokelan pohjoispuoli - Hyvinkää - Hyvinkään pohjoispuoli - Riihimäki - Riihimäen pohjoispuoli - Ryttylä - Hikiä - Hikiä-Hausjärvi - Hausjärvi Maaperä- ja tärinäselvityskartat (1:1000) 1 Kerava 2 Järvenpää 3 Jokela 4 Hyvinkää 5 Monni 6 Riihimäki 7 Haapahuhta-Ryttylä 8 Hikiä 9 Hausjärvi Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi : 7

10 1 Johdanto 1.1 Raideliikenteen melu ja tärinä maankäytön suunnittelussa Helsingistä pohjoiseen suuntautuva päärata on yksi keskeisistä maankäytön kasvusuunnista pitkälle Riihimäelle ja Hämeenlinnaan asti. Asumisen radan tuntumassa ja työssäkäynnin kehyskunnista pääkaupunkiseudulle mahdollistavat osaltaan hyvät junayhteydet. Toisaalta maankäytön esteenä ovat junaliikenteestä aiheutuvat haitat radan lähiympäristössä. Liian lähelle rataa ja asemaa ei voi rakentaa, mutta liian kauas rakennettaessa joukkoliikenteen houkuttelevuus kärsii. Melu ja tärinä aiheuttavat haittaa viihtyvyydelle ja terveydelle sekä niillä voi olla myös vaikutusta rakennusten kuntoon ja kiinteistöjen arvoon. Raideliikenteen melusta ja tärinästä voi syntyä myös radanpitäjälle tai liikennöitsijälle korvausvaateita. Terveellisen, turvallisen ja viihtyisän asumisen tavoite velvoittaa kaavoittajaa selvittämään melun ja tärinän riskit maankäyttö- ja rakennuslain kautta. Sallitulle melutasolle valtioneuvosto on antanut ohjearvot, tärinälle ohjearvoja ollaan laatimassa. Kunnat tarvitsevat selkeää tietoa melu- ja tärinähaittojen arviointimenetelmistä ja pelisääntöjä selvitysten ja mittausten kustannusjaosta Ratahallinnon ja ympäristöviranomaisten kanssa. Rakentaminen on pitkäaikainen investointi ja maankäyttöpäätöksiin tarvitaan tarkkaa tietoa alueen olosuhteista nyt ja tulevaisuudessa. 1.2 Työn kohde ja tavoitteet Selvitys rautatieliikenteen melu- ja tärinähaitoista pääradalla ja Riihimäki Lahti-radalla on sovittu tehtäväksi Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään - Riihimäen seudun yhteisessä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (KEHYLI) vuonna Tässä työssä on tarkasteltu pääradan väliä Kerava-Riihimäki ja Hausjärven osalta myös Riihimäki Lahtirataa. Riihimäen ja Hausjärven kunnat ovat Kehyli-alueen pohjoisimmat radanvarsikunnat ja Kerava eteläisin. Mäntsälä on liittynyt Kehyli-alueeseen vuonna 2005, mutta Mäntsälän rautatieliikenteen piiriin vuonna 2006 tuoneen Lahden oikoradan osalta melu- ja tärinävaikutuksia ei ole käsitelty tässä työssä tarkemmin. Oikoradan alueella sijaitsevien muiden Kehyli-kuntien, Järvenpään ja Keravan alueista ovat mukana olleet vain pääradan varren alueet. Tämä työ on luonteeltaan esiselvitys, jossa on selvitetty melu- ja tärinäselvityksiin tarvittavien lähtötietojen saatavuutta, tuotu esille maankäytön suunnittelu- ja toteutustilanne mahdollisen ratamelun ja tärinän alueella sekä arvioitu alustavat riskialueet. Lisäksi on arvioitu kuntakohtaisten lisäselvitysten tarve ja esitelty vaihtoehtoiset keinot teettää melun ja tärinähaittojen selvityksiä eri kaavoitusvaiheiden tueksi. Työssä on tuotu esille myös erilaisia keinoja vaikuttaa melun ja tärinän syntyyn ja lieventää haittavaikutuksia. Raportti luo pohjaa käytännön selvitystyölle, joka käynnistetään kuntien ja mahdollisten muiden rahoittajien päätösten mukaisesti myöhemmin. Työn lähtökohtana on ollut tarve hyödyntää olemassa olevan pääradan varrella olevia maakuntakaavojen mukaisia maankäytön kasvualueita, mutta samalla arvioida, missä kohdin ja missä laajuudessa alueiden käyttöä rajoittavat melu- ja tärinähaitat. Tarkastelukohteina ovat olleet maankäytön uudet kasvualueet sekä täydennysrakentamiseen varatut alueet. Ratahallintokeskuksen näkökulmasta on ollut hyödyllistä tarkastella koko yhteysvälin maankäytön suunnittelutilannetta, jotta esim. melu- ja tärinäselvityksiin ohjattavat määrärahat voidaan suunnata kiireellisimpiin kohteisiin. Kunnille selvitys antaa peruskäsityksen selkeimmistä riskialueista sekä melun ja tärinän selvitysmenetelmien sisällöstä ja niiden vaatimasta työmäärästä. Työn tavoitteena on ollut: 1. täsmentää melun ja tärinän mallintamiseen ja mittaamiseen liittyvät epävarmuustekijät, 2. selvittää, missä muodossa melusta ja tärinästä saatavaa tietoa käsitellään eri suunnitteluvaiheissa, 8 : Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi

11 3. määritellä keinot, joilla melua ja tärinää voidaan vähentää ja haittavaikutukset minimoida, 4. määritellä tarkempaan tarkasteluun valittavat kartoituskohteet pääradan KEHYLI-alueella ja ohjelmoida niistä tehtävä työ. Kuva 1. Kehyli -kunnat ja rataverkko asemineen. Vuonna 2006 avattu Oikorata Keravalta Lahteen ei ole kuvassa. Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi : 9

12 1.3 Lähtöaineisto ja raportin rakenne Työn lähtöaineistona käytettiin seuraavia Ratahallintokeskuksesta, kunnista ja maakuntaliitoista saatuja aineistoja: kuntien alueen yleiskaava- ja asemakaavaaineisto, maakuntakaavat tieto nykyisistä liikennemääristä ja ennustetilanteesta Lahden oikoradan valmistumisen jälkeen syksyllä 2006 tieto melusta ja tärinästä saaduista valituksista tehdyt melu- ja tärinäselvitykset Tärinän riskialueiden arvioinnissa käytettiin lisäksi seuraavia aineistoja: Ratahallintokeskuksen pehmeikkörekisteritiedot, josta selviää rata-alueen maaperätieto ja ratapenkereen perustustapa, rekisteri sisältää osittain tietoa myös pehmeikön paksuudesta ja ominaisuuksista Geologian tutkimuskeskukselta saatava maaperätieto (ns. kallio-info), joka on saatavilla toistaiseksi vain Uudenmaan alueelta kunnilta saatu maaperätieto (kairauksista tai muista tietolähteistä saatu aineisto) Tässä työssä käytetyt kaava-aineistot ovat saatavilla kunnista. Junatiedot on toimittanut VR Osakeyhtiön junaliikennöintiyksikkö. Pohjatutkimus, pehmeikkö- ja pohjavahvistustiedot on saatu Oy VR-Rata Ab:n georyhmältä. Rata-alueen laajuus on yleensä minimissään 5-10 m ratapenkereen reunasta. Kokonaisuudessaan yksiraiteisen radan rata-alue on leveydeltään m, paikkakohtaista vaihtelua on esim. tiejärjestelyjen vuoksi. Projektin yhteydessä järjestettiin rautatien melua ja tärinää ja niiden selvityksiin liittyviä tulevaisuuden näkymiä käsittelevä seminaari. Asiantuntijoina olivat mm. ympäristöneuvos Sirkka-Liisa Paikkala ympäristöministeriöstä ja VTT:n teknologiapäällikkö Jouko Törnqvist, jonka esitelmän sisältöä on hyödynnetty raportin tärinäselvitysosassa. Luvuissa 2-3 ja 4-5 kuvataan tarkemmin melun ja tärinän selvittämisen keinoja ja menetelmiä. Luvuissa 6-8 kuvataan tarkastelualueen maankäyttötilanne radan vaikutusalueella ( m radasta) ja aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä annetaan suositukset tehtävistä jatkotöistä. Kuntakohtaiset kartat tärinän riskialueista on julkaistu erillisellä CD:llä, joka on toimitettu asianomaisiin kuntiin sekä työn tilaajille. 10 : Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi

13 2 Meluselvityskeinot 2.1 Kansalliset ohjearvot Valtioneuvoston ohjearvot määrittävät sallitut keskimelutasot eri tyyppisillä kaava-alueilla. Meluntorjuntatarpeen toteaminen perustuu pääasiallisesti valtioneuvoston antamiin yleisiin melun keskiäänitason ohjearvoihin (n:o 993, ) (taulukko 1). Meluntorjunnan neuvottelukunnan kannanoton ( ) mukaan ohjearvoja sovelletaan eri liikennemuotojen (tie-, rata- ja lentoliikenne) meluun siten, että melutasoja verrataan ohjearvoihin meluryhmittäin. Maksimimeluun sovelletaan usein maailman terveysjärjestön WHO:n asiantuntijakokouksen (v. 2000) kannanottoa, jonka mukaan ulkoa sisälle kantautuvan melun maksimiarvo ei saa asuinhuoneissa ylittää yöaikaan 45 db. Maksimimelulle ei valtioneuvosto ole Suomessa antanut toistaiseksi ohjearvoja. 2.2 Tulevaisuuden näkymät, EU-säädösten vaikutus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2002/49/EY) ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (ympäristömeludirektiivi) tuli voimaan Ympäristömeludirektiivin velvoitteiden täyttämiseksi on Suomessa tehty ympäristönsuojelulakiin täydennys (459/2004) ja annettu valtioneuvoston asetus Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (801/2004). Näiden lisäksi valmistellaan mm. meluselvitysten arviointimenetelmiä. Seuraavassa on esitetty em. lakitäydennyksen ja asetuksen sisällön keskeisimmät asiat. Taulukko 1. Valtioneuvoston yleiset melutason ohjearvot (n:o 993, ). Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään Päivällä Yöllä klo 7-22 klo 22-7 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 1) 2) 45-50dB Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 3) SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi : 11

14 Meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma on laadittava: 1. yli asukkaan väestökeskittymistä, joita asukastiheytensä perusteella voidaan pitää kaupunkimaisina alueina, 2. yleisistä teistä, joiden liikennemäärä vuodessa on yli kolme miljoonaa ajoneuvoa, 3. rautateistä, joiden liikennemäärä vuodessa on yli junaa ja 4. siviili-ilmailuun käytettävistä lentoasemista, joilla ilma-alusten lentoonlähtöjen ja laskujen määrä, lukuun ottamatta kevyiden ilma-alusten lentoonlähtöjä ja laskuja koulutustarkoituksessa, yhdessä ylittää vuodessa. Tämän lain mukainen meluselvitys on laadittava ja toimitettava merkittäväksi ympäristösuojelun tietojärjestelmään viimeistään 30. päivä kesäkuuta Tässä laissa on määrätty, että EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen rautateitä koskevan melunselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisesta vastaa Ratahallintokeskus. Selvitykset ja suunnitelmat on tarkistettava viiden vuoden välein. Asetuksessa (801/2004) kesäkuuhun 2007 mennessä tehtävien selvitysten kohteille on määrätty väljemmät rajat. Meluselvitys on tehtävä: 1. yli asukkaan väestökeskittymistä, 2. yleisistä teistä, joiden liikennemäärä vuodessa on yli kuusi miljoonaa ajoneuvoa, 3. rautateistä, joiden liikennemäärä vuodessa on yli junaa, 4. ympäristönsuojelulain 25 a :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista lentoasemista. Meluselvitys on laadittava vuoden 2006 liikenneja asukastietoihin perustuen. Meluselvityksissä melutasot arvioidaan erikseen eri liikennemuodoista ja teollisuudesta. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisältö on esitetty liitteessä 1. Valtioneuvoston asetus 801/2004 sisältää säädökset Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta. Melutasojen laskentaan ja tulosten esittämiseen vaikuttavat ehkä konkreettisimmin seuraavat ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanossa käyttöön otetut muutokset kansallisiin selvityksiin verrattuina: yleistä häiritsevyyttä kuvaava tunnuslukuna käytetään päivä-ilta-yömelutasoa, jota merkitään suureella Lden. Tässä vuorokauden melun häiritsevyystasoa kuvaavassa suureessa ilta ja erityisesti yömelutasoa on painotettu päivämelutasoa enemmän eli suure ei ole vastaava kuin vuorokauden keskimelutasoa kuvaava arvo. Toinen tärkeä tunnusluku on yömelun kesiäänitaso, joka kuvaa yömelun aiheuttamia unihäiriöitä. vuorokauden tarkastelujaksot ovat: päiväaika klo 7-19 (12 h) ilta-aika klo (3 h) yöaika klo 22-7 (9 h) laskentakorkeus (vastaanottopisteen korkeus) on 4 m ulkona esiintyvää ääntä tarkastellaan ilman ulkoseinästä heijastuvaa ääntä (vapaa kenttäarvo) sääolot edustavat keskivertovuotta ja vuodella tarkoitetaan kalenterivuotta. Laskentakorkeuden kasvu saattaa vaikuttaa laskennallisiin melutasoihin (esim. tasaisessa akustisesti huokoisessa maastossa 50 m:n etäisyydellä lisäys on noin 3 db, mikä vastaa liikenteen kaksinkertaistumisen aiheuttamaa melutason lisäystä). Jos meluesteiden korkeudet mitoitetaan tämän laskentakorkeuden mukaan, johtaa se aikaisempia korkeampiin esteisiin. Jos EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisissa tarkasteluissa ohjearvoina (ks. edellä kohta 2.1) käytetään kansallisia arvoja tai niihin perustuvia arvoja, johtaa se merkittäviin tulkintamuutoksiin melualueen laajuudessa, mikäli ei laskentakorkeuden nostoa oteta huomioon. 12 : Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi

15 Raideliikenteen laskentamalli ja -tapa EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisissa tarkasteluissa EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisissa tarkasteluissa EU sallii käytettävän hollantilaista tai kansallista raideliikenteen melulaskentamallia, johon on tehty direktiivin mukaiset tarkennukset. Nämä tarkennukset on otettu suureksi osaksi huomioon nykyisin käytössä olevassa uudessa pohjoismaisessa kansallisiin olosuhteisiin muutetussa mallissa. Suomessa käytetäänkin EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisissa laskennoissa kansallista mallia. Seuraavassa on lyhyesti koottu tulokset näiden laskentamallien keskinäisestä vertailusta. Alankomaiden raideliikennemalli Rekenen Meetvoorshrift Railverkeerslawaii julkaistiin vuonna 1987 ja uudistettu versio vuonna Mallista on edelleen julkaistu vielä uudempi päivitys vuonna 2002, jossa on mukana tarkat ohjeet junien päästöjen määrittämiseksi. Ympäristömeludirektiivin mukainen ylimenokauden menetelmä perustuu kuitenkin vuoden 1996 malliin. Ympäristöministeriön v VTT:llä teettämässä raportissa Ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät laskentamallit on todettu seuraavaa (suora lainaus): Alankomaiden mallin käyttö Suomessa edellyttäisi mallin mukaisten lähtöarvojen mittaamisen Suomessa käytössä olevalle junakalustolle. Vaikka ympäristödirektiivi salliikin Hollannissa mitattujen lähtöarvojen käytön muiden maiden vastaaville junatyypeille, tästä aiheutuva virhe on luultavasti suurempi kuin Suomessa käytössä olevan mallin käyttäminen direktiivin mukaisten melukartoitusten tekemisessä. Suomessa radat ja kiskot ovat erilaisia kuin Hollannissa, joten Hollannissa määritettyjen kiskoluokkien käyttö ei myöskään ole mahdollista Suomessa. Yhteispohjoismaisella raideliikennemallilla on pitkät perinteet Pohjoismaissa ja niitä on käytetty hyvällä tarkkuudella monissa laskennoissa. Myös yhteispohjoismaisilla malleilla laskettujen tulosten ja mittaamalla saatujen tulosten vertailuja on tehty ja tulokset ovat vastanneet hyvin toisiaan. Raideliikenteen laskentamalli ja -tapa kansallisissa tarkasteluissa Ympäristöministeriö on antanut Ympäristösuojelulain (86/2000) 108 :n ja 117 :n nojalla vuonna 2002 ohjeen käytettävästä raideliikenteen laskentamallista. Mallia käytetään arvioitaessa raideliikenteen aiheuttamaa melukuormitusta ympäristösuojelulain täytäntöönpanossa ja soveltamisessa. Kansallisia laskentatapoja (mm. laskentakorkeus, tarkasteltavat aikajaksot) ja säädöksiä sovelletaan toistaiseksi kaikissa muissa meluselvityksissä paitsi kyseisissä EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisissa tarkasteluissa. Laskenta on tehtävä voimassa olevalla, Suomen olosuhteisiin kalibroidulla pohjoismaisella laskentamallilla. Tulevaisuudessa EU:n ympäristömeludirektiivin mukaiset tarkastelumenetelmät ja tavat vaikuttanevat myös kansallisiin säädöksiin. 2.3 Meluselvityksen keinot kaavoituksen apuna, yleiskuvaus Asetuksen (801/2004) ohjearvot perustuvat ekvivalentti- eli keskimelutasoihin. Meluselvityksillä pyritään selvittämään, onko melutilanne ohjearvojen mukainen ja miten olisi meneteltävä, jotta tilanne saataisiin vastaamaan ohjearvoja. Melun keskiäänitasoja voidaan selvittää seuraavilla tavoilla: 1. Melumittaukset jatkuva mittaus äänialtistustasomittaus 2. Keskimääräisen melualueen arviointi (putkimallit) 3. Maastomallipohjainen melumallinnus Melumittaukset ovat aina riippuvaisia vallitsevista mittausolosuhteista. Mittaamalla saadut tulokset ovat mittauspistekohtaisia. Melukäyrän piirtäminen melumittausten perusteella ei ole myöskään mahdollista mittauspisteiden rajallisuuden vuoksi. Melumittaukset sopivatkin lähinnä ongelma-alueiden melutilanteen alustavaan kartoittamiseen ja mallinnustulosten arviointiin ts. vastaavatko tulokset suuruusluokaltaan mittaustuloksia. Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi : 13

16 Jatkuva mittaus soveltuu vain tilanteisiin, joissa mitattava melu on ainoa melulähde. Menetelmä asettaa vaatimukset mittauslaitteille sekä valvonnalle. Yksittäisten junien äänialtistustasojen mittaus ja mittaustulosten soveltaminen laskennallisesti tarkasteltavaan tilanteeseen antaa mahdollisuuden arvioida myös muun kuin mitatun nykytilan mukaisen liikenteen vaikutuksia. Tällöinkin tulokset ovat edelleen mittauspisteisiin sidottuja. Menetelmä vaatii myös samanaikaista nopeuden mittausta ja junapituuden varmistamiseksi myös vaunujen lukumäärälaskentaa ottaen huomioon vaunu- ja junatyypit. Putkimallia voidaan soveltaa verkollisissa tarkasteluissa, joissa arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia keskimääräiseen melualueeseen. Tämän mallin tulosten pohjalta ei pitäisi arvioida esim. melualueella asuvien määrää eikä se näin ole varsinaiseen meluselvitykseen sopiva malli. Oikeimman tuloksen malli antaa tilanteessa, jossa maa on tasaista peltoa ilman rakennuksia ja rata kulkee maan tasossa. On toki mahdollista tehdä putkimalli eri tyyppisille vakiopoikkileikkauksille. Varsinaiset meluselvitykset sisältävät aina maastomallipohjaisen melumallinnuksen, sillä se luo edellytykset melun leviämismallien (melukartat) laadintaan ja meluntorjunnan toimenpiteiden analysointiin ja mitoitukseen. Raideliikenteen melumallinnukset tehdään voimassa olevalla Suomen olosuhteisiin sovelletulla yhteispohjoismaisella raideliikenteen laskentamallilla, joka on viimeksi päivitetty vuonna Selvitystapa valitaan tarvittavan tarkkuustason mukaisesti. Mitä tarkempi suunnittelu- ja kaavoitusvaihe on kysymyksessä, sitä tarkempi ja yksityiskohtaisempi selvitystapa on valittava. Yleiskaavatasolla meluselvityksellä kartoitetaan alueen melutilanne ja selvitetään ongelma-alueet. Työ tehdään voimassa olevalla laskentamallin mukaisella melulaskentaohjelmalla ja mittauksilla. Laskelmat tehdään tarkastelualueiden laajuuden vuoksi yleensä karkeahkolla tarkkuudella esim m:n ruuduissa. Selvityksessä suunnitellaan alustavat melusuojaustavat ja -periaatteet. Asemakaavan meluselvityksen on oltava niin tarkka, että sen perusteella voidaan suunnitella rakennukset ja meluesteet. Mallinnuksessa käytetty laskentaruudun sivun koko on esim. 5 m. Asemakaavatasoisessa selvityksessä on mallinnettava poikkeuksetta myös olemassa olevat rakennukset ym. maastoesteet. Usein myös melumallinnuksen tulosten suuruusluokan oikeellisuutta testataan melumittauksilla. Meluselvityksen lähtötietoina mallinnuksessa ovat: 1. kartta (mieluiten 3 D -muodossa), josta ilmenee tarkastelualue rakennuksineen ja sitä ympäröivä maasto tarpeeksi laajalta alueelta radan suunnassa (esim. 1,5 x tarkastelupisteen etäisyys melulähteestä, kun tarkastelupiste sijaitsee tarkastelualueen rajalla). Mikäli kartta on 2D -muotoinen, on korkeudet erikseen vietävä maastomalliin, mikä lisää kustannuksia merkittävästi 2. uusilla kaava-alueilla tutkittavat rakennusmassoitussuunnitelmat, rakennuskorkeudet, sijainti 3. nykytilanteen ja ennustetilanteen (esim ) junatiedot raiteittain: junatyypit, määrät, pituudet (yhteispituudet), ajonopeus tarkasteltavalta rataosalta, liikennöinnin tarkastelujen mukainen ajankohta (esim. päiväaika, yöaika). Junatiedot käsittävät kaikki junatyypit, erityisesti myös tavarajunat. 4. ratatiedot: mm. pystygeometria, kiskotyyppi, raiteiden linjaukset, penkereet Meluselvityskustannusten arvioinnissa on otettava huomioon, että lähtötietojen, esim. juna- ja ratatietojen toimittamiseen tarvittavasta työajasta ja muista kuluista tietojen toimittaja (junatiedoista liikenteenharjoittaja ja ratapiirustuksista radan ylläpitäjä) perii yleensä korvauksen. 14 : Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi

17 Meluselvitys sisältää vähintään seuraavat osat: 1. Selostusosa, jossa kuvataan mm. suunnittelualue, tavoitteet, lähtötiedot sisältäen ennusteet, selvitysmenetelmät, kuvaus ongelmista, yleiskaavatasoisissa perusselvityksissä melualueella asuvien määrät ja tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet. 2. Yleiskartta alueen sijainnista 3. Melukartat nyky- ja mitoittavan ennusteajankohdan (esim. v. 2025) päivä- ja yöajan keskimelutasokartat 4. alustavat meluntorjuntatoimenpiteet, mitoitus melulähteeseen vaikuttavat toimenpiteet kaavoitukselliset toimenpiteet, mitoitus (esim. meluesteenä olevan rakennuksen korkeus tai kerrosmäärä) varsinaiset meluesteet (tyyppi, korkeus, sijainti) 5. ennusteajankohdan melutasot (päivä- ja yöaika) meluntorjuntatoimenpiteiden jälkeen 6. Vaikutus sisämelutasoihin (esim. asemakaavaalueiden meluselvityksissä) Asemakaavatasoisen selvityksen estemitoituksen (korkeus, sijainti) pohjalta laaditaan meluesteistä varsinaiset rakennussuunnitelmat. Jos melun torjuntatapa on jo perusselvityksen pohjalta selvillä, voidaan tarkemman meluselvityksen yhteydessä pyytää jo tarjousta esim. meluesteiden rakennussuunnitelmasta tai kaupunkikuvallisesta tarkasteluista. Seuraavissa kohdissa on kuvattu meluselvityskeinoja ja niiden käyttömahdollisuuksia yksityiskohtaisemmin. 2.4 Melumittaukset Melumittausta käytetään maksimimelun tai keskimelutason määrittämiseksi. Enimmäistasolla tarkoitetaan junan ohiajon aikana mitattua hetkellisen A-painotetun äänenpainetason suurinta arvoa (viite: Raideliikennemelun mittaaminen, Ympäristöministeriön ympäristöopas 5, Helsinki 1996). Maksimimelu on melutasoltaan pahimman junan aiheuttama suurin melutaso tarkastelupisteessä. Koska valtioneuvoston antamat ohjearvot koskevat keskiäänitasoja, ovat mittaustulokset usein muutettava tai niiden muuten vastattava A -painotettuja keskiäänitasoja. Keskiäänitaso voidaan selvittää seuraavilla tavoilla: Jatkuva mittaus keskiäänitason määrittämiseksi Yksittäisten junien äänialtistustasojen mittaaminen ja tulosten muuttaminen laskennallisesti keskiäänitasoiksi Jatkuva mittaus Raideliikennemelun mittaamisohjeiden mukaisesti mittaus voidaan tehdä jatkuvana, jos taustamelu on 10 db pienempi kuin mitattavan raideliikennemelun A-äänitaso. Todellisuudessa taustamelu saattaa vaihdella suurestikin, mikä heikentää tulosten luotettavuutta. Toinen ongelma on, että mittausjakson junatyyppijakauma täytyisi vastata koko tarkasteluajanjakson junatyyppijakaumaa, mikä merkitsee usein sitä, että mittauksen olisi kestettävä koko tarkasteltavan ajanjakson ajan. Tarkkailun ja valvonnan järjestäminen saattaa aiheuttaa vaikeuksia pitkäaikaisen mittauksen toteuttamiselle. Mittaustapa soveltuu tilanteisiin, jossa tutkittava liikenne on lähes ainoa melulähde (ei alueella esim. auto- eikä lentomelua) ja mittari voidaan jättää vartioimatta tarkastelukäyntien väliseksi ajaksi tai pystytään järjestämään automaattinen valvonta. Mittauslaitteen virtalähteen on kestettävä lataamatta ja siinä on oltava riittävästi muistitilaa. Mittaustulokset ovat mittaushetkeen sidottuja tuloksia. Sääolosuhteet (tuuli, lämpötila) ja taustamelun vaihtelut mahdollisten mittausvirheiden lisäksi luovat tuloksiin epävarmuutta. Talviaika ei ole kovin suotuisa melumittauksille: ympäröivän maaston jäätyminen pakkasyön jälkeen saattaa muuttaa maanpinnan akustisesti kovaksi, mikä näkyy tuloksissa merkittävän korkeana melutasona. Vastaavasti pehmeä hanki vähentää melutasoa. Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi : 15

18 Jatkuva mittaus soveltuu vain nykytilan analysointiin eikä sillä voi arvioida ennustetilanteen liikenteen vaikutusta varsinkaan silloin, kun eri junatyyppien osuudet muuttuvat. Myöskään suunniteltujen melusuojaustoimenpiteiden ja uuden rakennusmassoituksen vaikutuksia ei voida arvioida. Jatkuvan mittauksen kustannukset aiheutuvat mm. seuraavista kustannustekijöistä: mittauskaluston vienti ja haku mittauslaitteiden asentaminen, maastokatselmus tarkkailukäynnit tulosten analysointi ja raportointi Esim. mittausaika 1-3 vrk: kustannukset suuruusluokaltaan noin euroa (vuoden 2005 hintataso). 1 Yksittäisten junien äänialtistustasomittaus Mittaus voidaan tehdä jokaiselle ohiajavalle junalle (tyypillinen mittausaika s /ohiajava juna) erikseen ja kokonaismittaustulos lasketaan yhdistämällä yksittäisten äänialtistustasojen tulokset. Junien kokonaisäänialtistustason ja tarkasteltavan aikajakson keston (esim. päiväaika 15 h) perusteella lasketaan päiväajan keskiäänitaso. Mittaus on tehtävissä myös määrittämällä äänialtistustasot junatyypeittäin, jolloin on tiedettävä mm. junapituus, veturityyppi ja nopeus. Tämän avulla voidaan määrittää mittauspaikan sijaintiin sidottu jokaisen ohiajavan junatyypin äänialtistustaso. Laskelmissa oletetaan, että tietyn tyypin junat ovat yhtä meluisia. Muita oletuksia ovat mm: Äänaltistustaso kasvaa 3 db junan pituuden kaksinkertaistuessa (vastaa melulähteen voimakkuuden / liikennemäärän kaksinkertaistumista). Äänialtistustaso kasvaa 7 db nopeuden kaksinkertaistuessa (vastaa melulähteen voimakkuuden / liikennemäärän viisinkertaistumista). Yksittäisten junien äänialtistustasomittauksen tulokset antavat mahdollisuuden arvioida myös muun ajankohdan ja ennustetilanteen melutasoja, kun selvitetään kunkin ajankohdan junatyyppijakauma, pituudet ja ajonopeudet. Uusien melusuojaustoimenpiteiden ja uuden rakennusmassoituksen vaikutuksia ei tälläkään menetelmällä pystytä osoittamaan. Epävarmuutta tuloksiin aiheuttavat mm. sääolosuhteet ja erityisesti puutteelliset tiedot mitatuista junista (junapituus esim. tavarajunat, ajonopeus). Ennen mittauksia olisi myös tehtävä havainnot radan kunnosta. Virhemahdollisuudet vähenevät, kun samanaikaisesti tehdään nopeusmittaus ohiajaville junille ja lasketaan vaunumäärät. Tulosten muuttaminen vaatii myös tietoa laskentamenettelystä ja laskentatyötä, jotta tulokset saadaan ekvivalenttitasoiksi. Menetelmää voidaan soveltaa myös siten, että mallin ja mittausten menettelytapa yhdistetään: pikajunan äänialtistustason perusteella arvioidaan muun junatyypin esim. tavarajunan äänialtistustaso, kun tiedetään kummankin junatyypin lähtömelutasojen keskimääräinen ero. Näin voidaan arvioida mittauspisteessä esim. yöajan keskimääräinen melutaso päiväajan junakohtaisten äänialtistustasojen perusteella. Mittaukset soveltuvat erityisesti tilanteisiin, joissa junanopeudet ovat pieniä ja vaihtelevat junatyypeittäin eivätkä vastaa rataosuuden keskimääräisiä ajonopeuksia (esim. aseman seutu). Myös paikallisten olosuhteiden vaikutus on mukana mittaustuloksissa: esim. asemalaiturit (toimivat osittain meluesteenä) sekä kaluston ja radan kunto vaikututtavat tuloksiin. Mittausten hinta muodostuu seuraavista kustannustekijöistä: matkakulut mittaus paikanpäällä, mittausaika mittauspisteiden lukumäärä maastokatselmus nopeusmittaus 1 Konsulttikustannukset määrittyvät tilanteen mukaan, hintaan vaikuttavat lähtötiedot, kilpailutilanne yms. 16 : Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi

19 mittausraportti tulosten muuttaminen keskiäänitasoiksi tulosten muuttaminen vastaamaan yöajan (jos mittaus päivällä) ja/tai ennusteajankohdan liikennettä Kustannukset ovat suuruusluokaltaan noin euroa (vuoden 2005 hintataso) Liikenteen keskimääräinen melualueen laskeminen(putkimallit) Junaliikenteen määrän ja luonteen perusteella on laskettavissa liikenteen aiheuttaman melualueen keskimääräinen leveys. Menetelmässä oletetaan, että ympäröivä maasto on tasainen sekä akustisesti pehmeä ja junarata on yksiraiteinen sekä maanpinnan tasossa. Tällöin lähtötietoina ovat mm: veturi- ja junatyyppi, junien yhteispituus tyypeittäin ja ajankohdittain (päiväaika, yöaika) sekä ajonopeus. Menetelmä ei sovellu varsinaisiin meluselvityksiin eikä ole varsinainen melumallinnusmenetelmä. Tulokset ovat itse asiassa vain pelkkien liikennetietojen funktio ts. liikennetiedot toisin ilmaistuna. Menetelmä soveltuu verkollisiin tarkasteluihin ja siitä onkin tehtävissä erilaisiin liikenneverkon mallinnusohjelmiin (esim. tieliikenteestä emme/2) soveltuvia aliohjelmia (macroja). Putkimallit sopivat yleensä tapauksiin, joissa halutaan verrata melualueen leveyden keskimääräistä kasvua liikenteen kasvaessa nykytilanteesta ennustetilanteeseen tai verrattaessa kahden liikenneverkkovaihtoehdon melualueen leveyttä keskenään. Melualueella asuvien määrän arviointiin menetelmä soveltuu huonosti, sillä se ei kerro todellista melualuetta eikä ota huomioon suojausvaikutuksia kuten radan varren rakennuksia, rakennettuja tai maastollisia meluesteitä. Menetelmä soveltuu erittäin hyvin tilanteisiin, joissa alustavasti arvioidaan, onko liikenne yleensäkään niin suuri, että sen melu häiritsisi ympäristöä. Menetelmä on suhteellisen nopea sekä vähätöinen ja kertoo useasti kaavoittajalle jo riittävästi, pitääkö varautua meluntorjuntaan. Jos suunnittelija vielä hallitsee tiedot melun leviämistavasta eri tyyppisissä maastomuodoissa, eli. osaa tulkita laskentatuloksia, voi hän saada näiden tulosten perusteella hyvän käsityksen todellisesta melutilanteesta. Putkimallin työmäärään vaikuttaa ratkaisevasti se, onko verkon sijoitteluohjelmassa käytettävissä melutason määritykseen soveltuva aliohjelma, jolloin tulokset saadaan sivutuotteena. 2.6 Maastopohjainen melumallinnus Melumallinnus voidaan tehdä manuaalisesti laskemalla taulukoiden avulla tai erilaisilla melumallinnusohjelmilla. Käytettävän laskentamallin on perustuttava tällä hetkellä Suomessa käytössä olevaan raideliikennemelun laskentamalliin, jonka päivitys on julkaistu vuonna Malli on Suomen olosuhteisiin tehty sovellutus uudistetusta yhteispohjoismaisesta laskentamallista (ks. kohta 3.2). Manuaalinen mallinnus Manuaalinen mallintaminen on melko työläs ja se soveltuu vain pienten alueiden tai tietyn maastokohdan, esim. asuintontin rajalla olevan laskentapisteen melutason arviointiin. Jos halutaan arvioida esim. 55 db(a):n melukäyrän sijainti, on manuaalisesti mallinnettaessa laskijalla oltava tiedot melun leviämistavasta eri tyyppisissä maastomuodoissa, sillä laskentapisteiden määrä on luonnollisesti vähäisempi kuin tietokonelaskennassa ja laskentapisteiden tulokset on osattava yhdistää melukäyräksi. Laskentatapa sopii pika-arvioon siitä, millaisesta melutasosta tietyssä kohdassa on kysymys. 2 Konsulttikustannukset määrittyvät tilanteen mukaan, hintaan vaikuttavat lähtötiedot, kilpailutilanne yms. Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi : 17

20 Tietokonemallinnus Varsinaiset melumallinnusohjelmat ottavat laskelmissa huomioon mm. maastotyypin ja -muodot, esteet, rakennukset, radan korkeustason, linjauksen, kiskotyypin, penkereet ja pituuskaltevuuden, jos nämä tiedot on ohjelmoitu lähtötiedoiksi. Myös uusien meluntorjuntatoimenpiteiden sekä heijastavien pintojen, esim. julkisivujen äänen heijastuksen, vaikutukset melutilanteeseen ovat laskettavissa. Junista on tiedettävä junatyyppi, ajonopeus, pituus ja liikennöinnin ajankohta (päiväaika, yöaika) raiteittain. Myös rakennusten sisämelutasot ovat arvioitavissa laskemalla melutaso (ilman heijastusta) talojen julkisivun kohdalta eri kerroskorkeuksille ja vähentämällä keskimelutasosta julkisivueristyksen vaikutus (esim. 25 db(a)). Laskentatarkkuus riippuu lähtötietojen ja niiden ohjelmoinnin tarkkuudesta sekä laskentaruudun koosta (laskenta esim m:n välein). Laskentaruudun koko vaikuttaa laskenta-aikaan ja yleistarkastelussa laajoja alueita tutkittaessa suuremman laskentavälin käyttö vähentää tietokoneelta tarvittavaa tehoa ja laskenta-aikaa. Seuraavassa on koottu keskeisimpiä virhelähteitä ja epävarmuustekijöitä: Junaliikenteen mallinnus junatyypin äänitehot ja taajuusalueet eivät vastaa olemassa olevia junia raidetyyppi ei ole oikea käytetyt junapituudet ja -nopeudet ovat virheellisiä junien ja radan oletettu kunto ei vastaa todellisuutta junien jakautumien raiteittain ei vastaa todellisuutta Maastogeometrian mallinnus yleisesti maastokartat ovat 2D -muodossa. Maastomallin muuttaminen 3D -muotoon vaatii manuaalista lisätyötä, jolloin tarkkuus saattaa vähetä radan penkereen reunat jäävät mallintamatta radan pystygeometria ei vastaa todellisuutta radan raidekohtainen linjaus on puutteellinen radan lähiesteet mm. asemalaiturit jäävät mallintamatta rakennukset jäävät mallintamatta tai niillä on väärä rakennekorkeus (yleensä 3,5 m / kerros) tai harjakorkeus on väärä maaston akustinen tyyppi (kova, huokoinen ent. pehmeä maanpinta) ei vastaa todellisuutta Seuraavassa on lueteltu esimerkkejä laskentamalliin sisältyvistä epävarmuustekijöistä alin tarkasteltava nopeus 30 km/h mallin tarkkuus on 2-3 db suuremmilla korkeuskulmilla malli antaa liian suuria melutasoja varsinkin, jos junanopeus on yli 120 km/h. Mallinnuksen virhemahdollisuuksista huolimatta se on ainoa käyttökelpoinen tapa arvioida suunniteltujen melutorjuntatoimenpiteiden vaikutusta ja antaa lähtökohdat meluntorjuntatoimenpiteille. Mallinnusta käytetään myös meluesteiden mitoitukseen (estekorkeus, sijainnin vaikutus, millaiset rakennusmassoitukset, maastomuotoilun vaikutus). Mallinnuksen tarkkuus paranee huomattavasti maastogeometrian osalta, kun karttatiedot tulevaisuudessa tehdään 3D -muotoon. Myös karttapohjalla esitettyjen teiden ja ratojen koordinaattitiedot olisi oltava 3D -muodossa. Karttojen täydentäminen 3D -muotoisilla tiedoilla myös penkereiden reunojen ja rakennusten osalta lisäisi entisestään mallin tarkkuutta. Mallinnuksen epätarkkuudet eivät ole helposti havaittavissa tulostuskuvien perusteella. Jos lähtömateriaalina on jo valmiiksi tarkka kartta, mallinnus onnistuu varmemmin. 18 : Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi

21 Mallinnustyöhön tarvittava aika riippuu tarkasteltavan alueen laajuudesta ja maaston tiedostomuodosta. Maastotietojen ja ratatietojen muuttaminen ohjelmaan 3 D -muotoon lisää työtunteja noin 25 % - 50 % riippuen alueen suuruudesta ja maastomuotojen vaihtelusta (korkeuskäyrien ja rakennusten määrästä). Asemakaavatasolla meluselvitykset ovat aina tarkempia ja kustannukset pinta-alaa kohden suurempia kuin yleiskaavatasoisessa selvityksessä. Melulaskenta tehdään yleensä seuraavista tapauksista päivä- ja yöajalta: 1. Nykytilanne 2. Ennustetilanne ilman meluntorjuntaa 3. Ennustetilanne meluntorjuntatoimenpiteiden kanssa 4. Rakennusten julkisivun melutaso eri kerroskorkeuksille sisämelutason ja tarvittavan julkisivueristyksen määrittämiseksi (melutaso kasvaa 0-4 db / kerros, jolloin suurin ero on siirryttäessä 2 m:n korkeudesta 5 m:iin) Raportoinnin tarkkuus lisää luotettavuutta ja ennen kaikkea jäljitettävyyttä sekä antaa mahdollisuuden tarkistaa laskentatulokset. Usein tuotetaan myös tietoa melualueella asuvien määrästä perustelemaan melusuojaustarvetta. Asukasmäärätieto antaa myös mahdollisuuden hyöty / kustannusanalyyseihin. Melualueella asuvien määrää arvioitaessa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota maastomalliin. Esim. rataa lähimmät talot toimivat useasti meluesteinä eivätkä rakennusten takana olevat alueet ole enää melualueella. Jotta voidaan arvioida melualueella asuvien määrä, on mallinnettava siis myös rakennukset ja niiden harjakorkeudet. Yleisesti melualueella tarkoitetaan sitä aluetta, missä päiväajan melutaso ylittää 55 db. Tämä ei kuitenkaan ole todellisuudessa riittävä tarkastelutapa, vaan on otettava huomioon yöajan melutasoille asetetut vaatimukset. Ne saattavat olla usein erityisesti raideliikenteen osalta torjuntatoimenpiteet mitoittavia ajankohtia. Raportissa on oltava vähintään seuraavat tiedot: 1. Melukartat, joissa melukäyrät on esitetty 5 db:n välein olisi suotavaa tulostaa melukartat siten, että niistä näkyisi selvästi myös korkeuskäyrät meluesteistä on mainittava estekorkeus maanpinnasta ja absoluuttinen korkeus sekä esitettävä sijainti. Esitystapa riippuu tarkastelutarkkuudesta. 2. Laskennassa käytetyt liikennetiedot (nyky- ja ennusteliikenne) 3. Muut laskentaan vaikuttaneet tiedot esim. radasta 4. Tarvittaessa tarkastelutason mukainen kustannusarvio Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi : 19

Uudenmaan liitto Ratahallintokeskus Hämeen liitto

Uudenmaan liitto Ratahallintokeskus Hämeen liitto Uudenmaan liitto Ratahallintokeskus Hämeen liitto ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU- JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI-HAUSJÄRVI (RAPORTTI TAITETAAN UUDENMAAN LIITON JULKAISUSARJAAN KEVÄÄLLÄ

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...

Lisätiedot

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 P25141 Raportti Puustinen Tomi 6.10.2014 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 S. Jokinen 17.3.2008 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Menetelmät ja lähtötiedot...3 3 Ohjearvot...3 4 Raideliikennemelun leviäminen...4 5 Johtopäätökset...4

Lisätiedot

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 15.6.2012 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 04/2013 MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Päivämäärä 23/04/2013 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jussi Kurikka-Oja

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

Nivalan yleiskaavan meluselvitys

Nivalan yleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA NIVALAN KAUPUNKI Nivalan yleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS 1 Päivämäärä 6.6.2014 Laatija Aura Salmela Tarkastaja

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS

SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS 1.10.2007 1.10.2007 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Selvityksen tavoitteet...3 3 Menetelmät ja lähtötiedot...4 3.1 Alueen kuvaus...3 3.2 Menetelmät ja

Lisätiedot

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS Vastaanottaja Haukiputaan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.8.2011 MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS 1 Päivämäärä 30.8.2011 Laatija Marja Pussinen Tarkastaja Sanna Kaikkonen

Lisätiedot

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Ympäristömeluselvitys 25.11.2008 Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Tampereen kaupunki Meluselvitys 25.11.2008 Viite 82109415 Versio

Lisätiedot

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen

Lisätiedot

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala 2010 Kangasalan kunta 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...3 3 MELULASKENTA... 4 3.1 MENETELMÄ... 4 3.2 LÄHTÖTIEDOT...

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA Vastaanottaja Rakennustoimisto Pohjola Oy Asiakirjatyyppi Raporttiluonnos Päivämäärä 30.12.2011 RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Lokakuu 2009 n kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA

SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA Vastaanottaja Savonlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 4.7.2014 SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA

Lisätiedot

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 30.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS LOIMAAN KAUPUNKI Päivämäärä

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY

ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY Vastaanottaja VRP- Rakennuspalvelu Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.7.2015 ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivääärä 13.10.2014 SIILINJÄRV KUNTA PYÖREÄLAHD ASEMAKAAVA, RISUHARJUN ASEMAKAAVA SIILINJÄRV KUNTA Päivääärä 13.10.2014 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere Toukokuu 2010 Joulukuu 2010 täydennetty Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3

Lisätiedot

TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS 18 Ympäristömelu Raportti PR-Y1820-1 Vihdin kunta Turku 19.12.2011 Matti Hult Asematie 30 Sivu 1(8) 03100 Nummela TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju)

Lisätiedot

POLIISITALON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA NRO 8430, TAMPERE

POLIISITALON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA NRO 8430, TAMPERE POLIISITALON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA NRO 8430, Meluselvitys 2.4.2014, ID 866 701 SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2 2.1 Melutason ohjearvot 2 2.2 Melulaskennat 2 2.3 Maastomalli

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN PUUTERMINAALIN RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU

PIEKSÄMÄEN PUUTERMINAALIN RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU ESISELVITYS MELUSELVITYS 24.4.2012 LUONNOS Suunn. Tark./Hyv. Pvm. 24.4.2012 Pauli Ruokanen Pvm. 24.4.2012 Arkisto Tsu I-S 3???/72 LUONNOS \\Re1hki20\rrs\Projektit\Raakapuuterminaaliselvitykset\3850

Lisätiedot

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Ramboll Finland Oy Tuusulan kunta Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Meluselvitys 27.3.2014 Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Tuusulan kunta Meluselvitys

Lisätiedot

#% & ' # ( )! " #! $%! #% ) *+' % +)! """ # $

#% & ' # ( )!  #! $%! #% ) *+' % +)!  # $ #%& '# ()! "#!$%! #%) *+'%+)! """#$ ,((,,-./(0,..1.2(00,--34.5(6(10/ &' (! ) +=' )' +%>? + %'%&'&!!! **(+!!!(, / -+%+ % ( % - *%!(.!(!(/* / ''+# =&>)#' %&+%+ %&& > %&%& %&& > %&%& ' >>? 4& %&?+'&&)& 5)>=?

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA. 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21.

LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA. 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21. LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21 2 (7) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Toiminnan

Lisätiedot

LIIKENNEMELUSELVITYS

LIIKENNEMELUSELVITYS 18 16.1T-1 Ympäristömelu Raportti PR-Y1724 Destia Oy Destia Oy Turku 17.6.2011 Timo Jalkanen PL 1881 Sivu 1(8) 70421 Kuopio LIIKENNEMELUSELVITYS Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta,

Lisätiedot

Kemoran moottoriradan melupäästömittaukset

Kemoran moottoriradan melupäästömittaukset Kemoran moottoriradan melupäästömittaukset Pitkäkoski Oy/Kemoran moottorirata Sito-Yhtiöt Juha Korhonen 29.6.2012 2 (9) 29.6.2012 Kemoran moottoriradan meluselvitys SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Melun

Lisätiedot

Vastaanottaja Tampereen kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 3.12.2014 ISOKUUSI II (KAAVA NRO 8349), TAMPERE MELUSELVITYS

Vastaanottaja Tampereen kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 3.12.2014 ISOKUUSI II (KAAVA NRO 8349), TAMPERE MELUSELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 3.12.2014 ISOKUUSI II (KAAVA NRO 8349), TAMPERE MELUSELVITYS ISOKUUSI II, TAMPERE MELUSELVITYS Päivämäärä 3.12.2014 Laatija Hans

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS

RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS Vastaanottaja Jyväskylän Kaupunki / Timo Vuoriainen Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 23.6.2011 LUONNOS RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS Tarkastus

Lisätiedot

Virolaisen asemakaava Tampere

Virolaisen asemakaava Tampere Ramboll Finland Oy Tampereen kaupunki Virolaisen asemakaava Tampere Ympäristömeluselvitys 28.10.2008 Tampereen kaupunki Virolaisen asemakaava Tampere Meluselvitys 28.10.2008 Viite 82121139 Versio 3. Pvm

Lisätiedot

Vastaanottaja Hattulan kunta, Janne Teeriaho. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 27.10.2010 HATTULAN OYK KAAVAKOHTEIDEN MELUSELVITYKSET

Vastaanottaja Hattulan kunta, Janne Teeriaho. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 27.10.2010 HATTULAN OYK KAAVAKOHTEIDEN MELUSELVITYKSET Vastaanottaja Hattulan kunta, Janne Teeriaho Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 27.10.2010 HATTULAN OYK KAAVAKOHTEIDEN MELUSELVITYKSET HATTULAN OYK KAAVAKOHTEIDEN MELUSELVITYKSET Tarkastus Päivämäärä

Lisätiedot

Leinelän asemakaava Vantaa

Leinelän asemakaava Vantaa Ramboll Finland Oy Vantaan kaupunki Leinelän asemakaava Vantaa Ympäristömeluselvitys 10.3.2008 Vantaan kaupunki Leinelän asemakaava Vantaa Meluselvitys 10.3.2008 Viite 82120185 Versio 1 Pvm 10.3.2008 Hyväksynyt

Lisätiedot

SIUKUNKATU, SEINÄJOKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS

SIUKUNKATU, SEINÄJOKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS Vastaanottaja Peab Seinäjoki / Ilkka Koskinen Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.9.2010 SIUKUNKATU, SEINÄJOKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS SIUKUNKATU, SEINÄJOKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS

Lisätiedot

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää Lausunto 3809-5 1(2) 28.7.2008 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi

Lisätiedot

SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004

SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004 SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004 Jalasjärven meluselvitys SISÄLLYSLUETTELO 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...5 2 LÄHTÖTIEDOT...5 2.1 Liikenne...5 2.2 Maastoaineisto...5 3 SOVELLETTAVAT OHJEARVOT...5

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot

VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU 11.4.2012 2 (7)

VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU 11.4.2012 2 (7) VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN Porin Laanin ja Ruutukuoppa eritasoliittymien välinen tieosuus Sito-Yhtiöt Anne Määttä, Juha Korhonen 11.4.2012 11.4.2012 2 (7) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUTASOJEN OHJEARVOT...

Lisätiedot

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA 16 Mittaussuunnitelma PR-Y1384 Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA Tuusulan Moottorikerho ry

Lisätiedot

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 23.1.2013 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS

Lisätiedot

Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere

Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere Ramboll Finland Oy Rakennustoimisto Palmberg Oy Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere Ympäristömeluselvitys 10.6.2009 Rakennustoimisto Palmberg Oy Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere Ympäristömeluselvitys

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUSELVITYS OTALAMMEN TAAJAMA, ASEMAKAAVAMUUTOS OT 15

YMPÄRISTÖMELUSELVITYS OTALAMMEN TAAJAMA, ASEMAKAAVAMUUTOS OT 15 114 Ympäristömelu Raportti PR-Y1612 Vihdin kunta Turku 12.10.2010 Matti Hult Asemantie 30 Sivu 1(14) 03100 Nummela YMPÄRISTÖMELUSELVITYS OTALAMMEN TAAJAMA, ASEMAKAAVAMUUTOS OT 15 Raportin vakuudeksi Jani

Lisätiedot

Hailuodon lautta Meluselvitys

Hailuodon lautta Meluselvitys Hailuodon lautta Meluselvitys 1.7.2009 Laatinut: Mikko Alanko Tarkastanut: Ilkka Niskanen Hailuodon lautan meluselvitys Meluselvitys 1.7.2009 Tilaaja Metsähallitus Laatumaa Erkki Kunnari Veteraanikatu

Lisätiedot

TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS

TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Ympäristömelu Raportti PR3519 Y01 Sivu 1 (7) Ruoholahden Tarken Oy Jesse Rauhala Turku 26.5.2015 TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Kortteli 738 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS VALKEINEN, KEURUU MELUSELVITYS. Vastaanottaja Keuruun kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 4.3.

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS VALKEINEN, KEURUU MELUSELVITYS. Vastaanottaja Keuruun kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 4.3. Vastaanottaja Keuruun kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 4.3.2014 Projektinumero 82128008-015 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS VALKEINEN, KEURUU MELUSELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Lisätiedot

TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Ympäristömelu Raportti PR3346 Y01 Sivu 1 (8) Sastamalan kaupunki Maankäyttö Timo Silomaa PL 23 38201 Sastamala Turku 23.2.2015 TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Asemakadun alikulku Sipintie Vammalan taajama,

Lisätiedot

Vastaanottaja NCC Rakennus Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 09/2010 NCC RAKENNUS OY KAAVA 8361 ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS, TAMPERE

Vastaanottaja NCC Rakennus Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 09/2010 NCC RAKENNUS OY KAAVA 8361 ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS, TAMPERE Vastaanottaja NCC Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 09/2010 NCC RAKENNUS OY KAAVA 8361 ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS, TAMPERE NCC RAKENNUS OY KAAVA 8361 ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS,

Lisätiedot

Kemoran moottoriradan meluselvitys

Kemoran moottoriradan meluselvitys Pitkäkoski Oy/Kemoran moottorirata Sito-Yhtiöt Juha Korhonen 9.2.2012 2 (7) 9.2.2012 Kemoran moottoriradan meluselvitys SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Melun ohjearvot... 3 2 TOIMINNAN JA ALUEEN KUVAUS...

Lisätiedot

ITIKANMÄKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN MELUSELVITYS

ITIKANMÄKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN MELUSELVITYS Vastaanottaja Peab Oy / Reijo Sarvela Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 20.6.2011 ITIKANMÄKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN MELUSELVITYS ITIKANMÄKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN MELUSELVITYS Tarkastus 20.6.2011 Päivämäärä

Lisätiedot

Ratahallintokeskus Seinäjoki Oulu Palvelutason parantaminen Etelä Seinäjoki Seinäjoki kaksoisraide

Ratahallintokeskus Seinäjoki Oulu Palvelutason parantaminen Etelä Seinäjoki Seinäjoki kaksoisraide Ramboll Finland Oy Ratahallintokeskus Seinäjoki Oulu Palvelutason parantaminen Etelä Seinäjoki Seinäjoki kaksoisraide 26.2.2008 RATAHALLINTOKESKUS Seinäjoki Oulu Palvelutason parantaminen Etelä-Seinäjoki

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI 17 Raportti PR-Y1934 Naantalin kaupunki Turku 7.8.2012 Kirsti Junttila Sivu 1 (7) YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaukset 28.6., 30.7. ja 2.8.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare

Lisätiedot

Saimaankatu 29, Lahti

Saimaankatu 29, Lahti Lausunto 6265-1a 1(8) 30.1.2015 Meluselvitys Saimaankatu 29, Lahti Lausunnon muutokset Numero Päiväys Muutokset 6265-1a 30.1.2015 Ensimmäinen versio. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi

Lisätiedot

VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA. 16T-1 Meluselvitys

VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA. 16T-1 Meluselvitys VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - 19.4.2014 ALKUSANAT Suunnittelukohteena on valtatie 4 välillä Kirri - Tikkakoski. Suunnittelualue alkaa Jyväskylän keskustan pohjoispuolelta

Lisätiedot

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys eluselvitys Ylöjärven kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen 19.5.2014 1 Taustatiedot Tässä eluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Ojapuiston aseakaavauutosalueen ja Siltatien aseakaava-alueen

Lisätiedot

POHJOISJÄRVEN OSAYLEISKAAVA KEURUU MELUMITTAUKSET. Vastaanottaja Keuruun kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 18.3.2014

POHJOISJÄRVEN OSAYLEISKAAVA KEURUU MELUMITTAUKSET. Vastaanottaja Keuruun kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 18.3.2014 Vastaanottaja Keuruun kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Projektinumero 82128008-17 POHJOISJÄRVEN OSAYLEISKAAVA KEURUU MELUMITTAUKSET POHJOISJÄRVEN OSAYLEISKAAVA KEURUU Päivämäärä 18.3.2014

Lisätiedot

MUNNINMÄEN TUULI- VOIMALAT MELUMALLINNUS

MUNNINMÄEN TUULI- VOIMALAT MELUMALLINNUS Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.4.2012 Viite 82139905 MUNNINMÄEN TUULI- VOIMALAT MELUMALLINNUS MUNNINMÄEN TUULIVOIMALAT MELUMALLINNUS Päivämäärä 5.4.2012 Laatija

Lisätiedot

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot

Vapaa-aikapalvelukeskus Liikuntapaikat ja nuorisotilat Laitospäällikkö Ilkka Pellikka Pohjolankatu 14 74100 Iisalmi

Vapaa-aikapalvelukeskus Liikuntapaikat ja nuorisotilat Laitospäällikkö Ilkka Pellikka Pohjolankatu 14 74100 Iisalmi Melumallinnus 367/2007 1(10) Tilaaja: Käsittelijä: Iisalmen kaupunki Vapaa-aikapalvelukeskus Liikuntapaikat ja nuorisotilat Laitospäällikkö Ilkka Pellikka Pohjolankatu 14 74100 Iisalmi Jussi Kärtevä Symo

Lisätiedot

ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI.

ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI. ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI. Benoît Gouatarbès, Uli Jetzinger Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 HELSINKI benoit.gouatarbes@akukon.fi 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

Järvenpää, Pajalan teollisuusalue, kortteli 701

Järvenpää, Pajalan teollisuusalue, kortteli 701 Raportti 4762-5a 21.5.2012 Meluselvityksen päivitys Järvenpää, Pajalan teollisuusalue, kortteli 701 Meluselvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset 4762-4a 9.3.2011 Lisätty kaavaluonnos E9. 4762-3a

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 304571. WSP Finland Oy

Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 304571. WSP Finland Oy Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 3071 2 (8) Sisällysluettelo 1 Toimeksianto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Laskentamalli ja laskennan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere

Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere Rambøll Finland Oy VVO-yhtymä Oyj Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere Ympäristömeluselvitys 15.12.2009 Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere VVO-yhtymä Oyj Ympäristömeluselvitys 15.12.2009 Viite

Lisätiedot

LENTOLAN FK-RATA, KANGASALA MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS

LENTOLAN FK-RATA, KANGASALA MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Vastaanottaja Pirkanmaan Karting ry Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 16.11.2012 LENTOLAN FK-RATA, KANGASALA MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS LENTOLAN FK-RATA, KANGASALA MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI TOLKKINEN II YMPÄRISTÖMELURAPORTTI. 1. Yleistä

PORVOON KAUPUNKI TOLKKINEN II YMPÄRISTÖMELURAPORTTI. 1. Yleistä PORVOON KAUPUNKI TOLKKINEN II YMPÄRISTÖMELURAPORTTI 1. Yleistä Räjäytyskonsultit Oy on suorittanut louhinta- ja maanrakennustyökohteen, Tolkkinen II, Porvoo ympäristömelumittausta perustuen 8.5.2014 laatimaamme

Lisätiedot

RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS 111 Ympäristömelu Raportti PR-Y1942-1 Järvenpään kaupunki Turku 30.8.2012 Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila Sivu 1(11) + liitteet Seutulantie 12 04401 Järvenpää RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Perhelän kortteli,

Lisätiedot

Vastaanottaja Pihtiputaan kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 28.5.2015 Luonnos PIHTIPUTAAN KUNTA NIEMENHARJUN MATKAILUALUE MELUSELVITYS

Vastaanottaja Pihtiputaan kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 28.5.2015 Luonnos PIHTIPUTAAN KUNTA NIEMENHARJUN MATKAILUALUE MELUSELVITYS Vastaanottaja Pihtiputaan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 28.5.2015 Luonnos PIHTIPUTAAN KUNTA NIEMENHARJUN MATKAILUALUE MELUSELVITYS PIHTIPUTAAN KUNTA MELUSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki

13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki MITTAUSRAPORTTI 29.7.2011 Panimoravintola Huvila Jussi Hukkanen Puistokatu 4 57100 SAVONLINNA MELUMITTAUS PANIMORAVINTOLA HUVILAN KESÄKONSERTISTA 1. JOHDANTO Panimoravintola Huvilan Jussi Hukkanen on pyytänyt

Lisätiedot

Matrix kilpailuehdotuksen parvekkeiden lasitus

Matrix kilpailuehdotuksen parvekkeiden lasitus Lausunto 3853-2 1(6) Tilaaja: Skanska Kodit Oy Toni Tuomola PL 114 00101 Helsinki 020 719 4623 toni.tuomola@skanska.fi Matrix kilpailuehdotuksen parvekkeiden lasitus 1 Kohde Skanska Kodit Oy on tilannut

Lisätiedot

Järvenpää, Pajalan teollisuusalue

Järvenpää, Pajalan teollisuusalue Raportti 4762-4a 11.3.2011 Meluselvitys Järvenpää, Pajalan teollisuusalue Meluselvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset 4762-4a 9.3.2011 Lisätty kaavaluonnos E9. 4762-3a 8.2.2011 Tutkittu kaavaluonnosta

Lisätiedot

153085-01.2 1(4)+liitteet (3)

153085-01.2 1(4)+liitteet (3) 1085-01.2 1(4)+liitteet (3) Liisa Kilpi, Miro Aalto, Benoît Gouatarbès, Tarja Lahti 7.10.2015 Tilaaja: SRV Yhtiöt Oyj Yhteyshenkilö: Miia Ajo MELUSELVITYS 1 Tausta Keravan keskustaan ollaan suunnittelemassa

Lisätiedot

Helsingissä, 5.3.2009. Ympäristöministeriölle. Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä

Helsingissä, 5.3.2009. Ympäristöministeriölle. Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä Helsingissä, 5.3.2009 Ympäristöministeriölle Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä Suomen luonnonsuojeluliitto ry. esittää, että ympäristöministeriö ryhtyisi valmistelemaan ohjetta laskennallisten

Lisätiedot

KAAVA V32A KANTOMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIHTI TIELIIKENNEMELUSELVITYS

KAAVA V32A KANTOMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIHTI TIELIIKENNEMELUSELVITYS 110 Ympäristömelu Raportti Vihdin kunta Turku 14.6.2011 Johanna Laaksonen PL 13 Sivu 1(10) 03101 Vihti KAAVA V32A KANTOMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIHTI TIELIIKENNEMELUSELVITYS Vihdin kunta Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

TIELIIKENNEMELUSELVITYS

TIELIIKENNEMELUSELVITYS Ympäristömelu RaporttiPR3032Y01 Sivu1(16) Hämeenlinnankaupunki LeenaRoppola Raatihuoneenkatu9 13100Hämeenlinna Turku TELKENNEMELUSELVTYS Hämeenlinnankorkeakoulukeskus,asemakaavajaasemakaavanmuutos Raportinvakuudeksi

Lisätiedot

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19860 Raportti

Lisätiedot

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o 1 / 6 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO Jokikatu 7 80220 Joensuu JOENSUN UKONLAHDEN SYVÄSATAMAN MELUMITTAUKSET TAUSTAA Mittaukset suoritettiin liittyen Ukonlahden syväsataman ympäristölupaan.

Lisätiedot

TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Ympäristömelu Raportti PR Y2155 1 Sivu 1 (13) Vihdin kunta Matti Hult Turku 31.12.2013 TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510

Lisätiedot

Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä

Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä Meluselvitys C Yhdyskuntatoimi / Tonttiosasto JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä Meluselvitys

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS

TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS 112 Ympäristömelu Raportti PR-Y1924-1 Sivu 1/12 Joensuun Tila Oy Turku 15.11.2012 TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS Joensuun venesataman asemakaavoitus, Sipoo Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT

Lisätiedot

2740 PEAB SEICON OY ATRIA OYJ:N KONTTORI HÖYRYVOIMALANKATU, SEINÄJOKI MELU- JA TÄRINÄSELVITYS 12.6.2008 SUUNNITTELUTOIMISTO 2740 ALUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSELOSTUS MJK 12.6.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot