Sopimus SOPIMUS SEUDULLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ KESKI- UDELLAMAALLA

Transkriptio

1 ARV EN PAA Sopimus 1 (9) SOPIMUS SEUDULLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ KESKI- UDELLAMAALLA 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolia ovat Järvenpään kaupunki (isäntäkunta), Hyvinkään - ja Keravan kaupungit, Tuusulan -, Nurmijärven -, Mäntsälän - ja Keravan kunnat. Hyvinkään kaupunki Järvenpään kaupunki Keravan kaupunki Mäntsälän kunta Nurmijärven kunta Pornaisten kunta Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Kankurinkatu 4-6, PL 46, Hyvinkää puh. (019) Perhesosiaalityön johtaja Hallintokatu 2, Järvenpää puh Vastuualuejohtaja, perheitä tukevat palvelut Kultasepänkatu 7, Kerava puh Sosiaalipalvelupäällikkö Heikinkuja Mäntsälä puh Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Kiljavantie Kiljava puh ks. kohta Mäntsälä ks. kohta Mäntsälä Järvenpään kaupunki, PL 41, Järvenpää

2 ARVEN PAA Sopimus 2 (9) Tuusulan kunta Sosiaalityön päällikkö Tuusulan sosiaali- ja terveystoimi Autoasemankatu 2, Tuusula puh Sopimuksen tausta ja tarkoitus Tällä kuntalain (365/1995) 76 :ssä sekä sosiaali - ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 :n 1 momentin kohdassa tarkoitetulla sopimuksella sopimuksen osapuolet sopivat kuntien välisestä yhteistyöstä sosiaalipäivystyksen järjestämisessä sekä muiden yhteisesti sovittujen palvelujen järjestämisestä. Sosiaalipäivystys on osa kunnan sosiaalihuoltolain ( /1301) 29 :ään perustuvaa ( ) lakisääteistä velvollisuutta huolehtia sosiaalihuollon järjestämisestä kunnan alueella. Sosiaalipäivystys on järjestettävä ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi. Päivystys on järjestettävä siten, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuorokauden. Tästä kuntien lakisääteisestä velvollisuudesta säädetään myös lastensuojelulain (417/2007) 11 :ssä todeten, että lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. Tässä sopimuksessa määritellään toiminta, hallinto, valvonta, talous ja kustannusten jakaminen sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset seikat. Sopimuksen osapuolet antavat sosiaalipäivystyksen palvelut sekä muut yhteisesti sovitut palvelut Järvenpään kaupungin hoidettavaksi jakaen toiminnan vaatimat kustannukset keskenään tässä sopimuksessa jäljempänä määritellyn jakoperusteen mukaisesti. 3. Yhteisesti järjestettävät palvelut Tämä sopimus korvaa solmitun sopimuksen seudullisen sosiaalipäivystyksen järjestämisestä. Tämä uusi sopimus astuu voimaan Sopimuksen osapuolena olevat kunnat järjestävät itse kiireelliset sosiaalipalvelut virka-aikana maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin sekä aattopäivinä klo Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys vastaa kiireellisistä sosiaalipäivystyspalveluista virka-ajan ulkopuolella akuuteissa tuen tarpeessa oleville Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kuntalaisille ja siellä tilapäisesti oleskeleville. Kaikki sosiaalipäivystysalueen kunnat hankkivat tällä hetkellä kriisipäivystyksen ja kriisiavun ostopalveluna. Sosiaalipäivystäjä tekee kiireellisen palvelutarpeen arvion, antaa asiakkaille virka-ajan ulkopuolella heidän tarvitsemansa akuuttiavun ja tekee tarvittavat kiireelliset päätökset, dokumentoi tehdyt tapahtumat ja siirtää jatkokäsittelyn asiakkaan kotikunnan tai oleskelukunnan sosiaalityöhön.

3 ARVENPAA Sopimus 3 (9) Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystyksessä pidetään päivisin viranomaisten tavoitettavuusnumeroa avoinna 24 h/vrk asiakasprosessien sekä virka-aikaisen ja virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen välisen yhteistyön edistämiseksi. Lisäksi arvioidaan siirrytäänkö koko alueella keskitetysti Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaiseen keskitettyyn yhden päivystysnumeron käyttöön hätäkeskuksen, poliisitoimen ja ensihoidon yhteydenotoissa. Päätöksen yhden päivystysnumeron käyttöönotosta voi tehdä isäntäkunta Kuuma sosiaalipalveluiden työryhmän (Kuuma-Sopa) esityksestä. Asiakkaat ohjautuvat seudulliseen sosiaalipäivystykseen pääasiassa hätäkeskuksen, poliisin, terveydenhoidon päivystysten, ensihoidon, muiden sosiaalipäivystysten ja alueen sosiaalityön kautta. 4. Hallinto ja päätöksenteko Sosiaalipäivystysyksikön hallinnosta ja siitä koskevasta päätöksenteosta vastaa Järvenpään kaupungin Lasten ja nuorten lautakunta. Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen hallinnollinen toimipaikka ja isäntäkunta on Järvenpään kaupunki. Päivystystoiminta hoidetaan sopimusta solmittaessa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen Järvenpään poliisiasemalta käsin. Isäntäkunta tekee sopimuspuolten puolesta sopimuksen Itä-Uudenmaan kihlakunnan poliisilaitoksen kanssa. Isäntäkunta voi tarvittaessa vuokrata myös muualta tiloja sosiaalipäivystyksen yksikön käyttöön. Isäntäkunnalle kuuluu päätöksenteko sosiaalipäivystystä koskevissa asioissa. Isäntäkunnan tulee kuulla ennen merkittävien asioiden päätöksentekoa Keski-Uudenmaan (Kuuma) sosiaalipalveluiden työryhmää, jossa sopimusosapuolet ovat edustettuina ja joka toimii yhteistoimintaelimenä. Merkittävät investoinnit edellyttävät eri sopimusta yhteistoimintaan osallistuvien kuntien välillä. Muutoksenhaku sosiaalipäivystyksen viranhaltijan (sosiaalipäivystäjän) päätöksistä saatetaan asianomaisen kunnan toimielimissä käsiteltäväksi. Toiminnassa noudatetaan voimassaolevia lakeja ja asetuksia sekä kuntien johtosääntöjä. 5. Muu organisaatio Sosiaalipäivystys yksikön toiminta järjestetään pääosin Järvenpään kaupungin omana tuotantona, osa palveluista voidaan hankkia myös ostopalveluna. 6. Henkilöstö, henkilöstön kelpoisuus ja toimivalta Sosiaalipäivystys yksikön henkilöstö on Järvenpään kaupungin palveluksessa kaupungin toimiessa työnantajana. Sosiaalipäivystys yksikön henkilöstö sijoittuu Järvenpään kaupungissa Lasten ja nuorten palvelualueelle perhesosiaalityön avainalueelle. Sosiaalipäivystyksen virat ovat Järvenpään kaupungin perustamia ja niitä on tämän sopimuksen solmimisajankohtana seitsemän (7), joista yksi on yksikön sosiaalipäivystyksen päällikön virka. Järvenpään kaupungilla isäntäkuntana on päätösvalta organisoida yksikön henkilöstöresurssit tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ottaen huomioon soveltuvan lainsäädännön asettamat velvoitteet. Isäntäkunnalla on

4 Sopimus 4 (9) mahdollisuus tehdä henkilöstömuutoksia kulloinkin voimassaolevasta henkilöstörakenteesta, joka aiheuttaa enintään yhden henkilötyövuoden tai noin 10 %:n muutoksen henkilöstöbudjetissa. Sosiaalipäivystyksen päälliköllä on kiireellisen sosiaalityön prosessin koordinointivastuu virka-aikaisen ja virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen välisten asiakasprosessien sujuvuudesta yhteistyössä kuntien eri hallinnon alojen esimiesten kanssa. Sosiaalipäivystyksen palvelut toteutetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 3 :n mukaisesti (272/2005) sosiaalityöntekijän kelpoisuusehdot täyttävillä työntekijöillä. Sosiaalipäivystyksen palveluiden mahdollisesti muuttuessa, arvioidaan siihen soveltuvan henkilöstön kelpoisuusvaatimukset tältä osin erikseen. Sosiaalipäivystystoiminta edellyttää, että sopimuksen osapuolena olevat kunnat delegoivat sosiaalipäivystyksen viranhaltijoille riittävän päätösvallan. Viranhaltijoiden on päätösvaltaa käyttäessään noudatettava, mitä lainsäädännössä on säädetty. Sopimuksen osapuolet valtuuttavat sosiaalityöntekijän sopimushetkellä päättämään kunnan puolesta seuraavista päätöksistä: virka-ajan ulkopuolella toimeenpantu kiireellinen sijoitus virka-ajan ulkopuolella toimeenpantu kiireellisen sijoituksen lakkauttaminen virka.-ajan ulkopuolella kiireellisen sijoituksen sijasta. tehty kiireellinen avohuollon tukitoimipäätös sijoitus avohuollon tukitoimenpiteenä perhe- ja laitoshoitoon enintään 7 vuorokaudeksi yhteydenpidon rajoittaminen ja lapsen olinpaikan ilmaisematta jättäminen kiireellisissä tilanteissa yhteydenpidon rajoituksen muuttaminen tai lakkauttaminen kiireellisissä tilanteissa virka-ajan ulkopuolella toimeenpantu sijaishuoltopaikan muuttaminen tilapäisen ja kiireellisen avun tarpeessa olevien lyhytaikaiseen asuttamiseen liittyvä päätöksenteko päihdehuoltolain mukainen tahdosta riippumaton hoito väkivaltaisuuden perusteella päihteiden käytön katkaisemiseksi enintään viideksi vuorokaudeksi ja siihen liittyvistä muista toimenpiteistä päättäminen sekä oikeus käyttää näissä tapauksissa toimielimen puhevaltaa itse tai asiamiehen välityksellä virka-avun pyytäminen poliisilta Sosiaalihuoltolain mukaisesti, kun huollon tarpeen selvittämiseksi on päästävä tällaisen henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan lapsen edustaminen lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa, jollei sosiaalihuollosta vastaava toimielin arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta täydentävän toimeentulotuen myöntäminen välttämättömissä tilanteissa Sosiaalipäivystyksessä tapahtuva lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle suoritetaan kotikunnan osoittamaan sijaishuoltopaikkaan. Päätösvaltaa koskevat muutokset tulee lisätä myös kuntien johto/toimintasääntöihin. 7. Talouden ohjaus ja rahoitus 7.1 Taloudenhoito, talousarvio- ja suunnitelma Taloudenhoito on isäntäkunnan vastuulla. Sosiaalipäivystysyksikkö on osa perhesosiaalityön avainaluetta ja edelleen Lasten ja nuorten palvelualuetta. Tehtävänä on isäntäkunnan taloussuunnitteluaikataulun mukaisesti tehdä esitys sosiaalipäivystys yksikön seuraavaan kalenterivuoden käyttösuunnitelmaksi. Esityksessä tulee olla erikseen käyttötalous- ja investointiosa. Sopimuskunnille varataan tilaisuus tehdä esityksensä yhteistoiminnan tavoitteista, määrärahoista ja rahoitusosuuksista Sosiaalipäivystysyksikön talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa. Esitys sosiaalipäivys-

5 ARVE N PAA Sopimus 5 (9) tystä koskevasta osasta talousarviota ja alustavaa käyttösuunnitelmaa annetaan tässä tarkoituksessa sopimuskunnille tiedoksi ennen Järvenpään Lasten ja nuorten lautakunnan talousarviokokousta. Yksikön talousarvio on laadittava siten, että edellytykset yhteistoiminnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan yhteistoiminnan tavoitteet ja niiden yhteistoiminnan edellyttämät määrärahat ja osoitetaan rahoitustarpeen kattaminen sopimuskuntien maksuosuuksilla ja mahdollisilla muilla tuloilla. Yhteisen sosiaalipäivystys yksikön talous on osa Järvenpään kaupungin taloussuunnitelmaa, kirjanpitoa ja sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymään Lasten ja nuorten palvelualueen talousarvioon. Sopimuskunnilla on oikeus tutustua yhteistoiminta-asioiden kirjanpitoon ja hallintoon. 7.2 Maksuosuudet ja niiden laskutus Sopimuskunnan maksuosuus Sosiaalipäivystysyksikön menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Tuotehinnat sisältävät yleiskustannukset. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan huomioon ulkoiset toimintamenot, isäntäkunnan sisäiset menoerät, vyörystyserät ja poistot. Maksuosuutta määrittäessä toteutuneista kustannuksista vähennetään mahdolliset muut toimintatuotot. Tuoteryhmät 1 (kirjaukset/konsultaatiot/puhelut/tietojen etsiminen) ja 2 (asiakas/kotikäynnit/ kuulustelut) laskutetaan suoriteperusteisesti. Edellä mainitusta periaatteesta poiketen tuoteryhmille 1 ja 2 kirjattujen sosiaalipäivystysalueen ulkopuolella asuvien asiakkaiden kustannukset laskutetaan väestöperusteisesti pohjana edellisen vuoden mukainen kunnan asukasluku. Tuoteryhmä 3 (yhteistyö/ kokoukset/koulutukset) laskutetaan väestöperusteisesti pohjana edellisen vuoden mukainen kunnan asukasluku. Isäntäkunta laskuttaa aiheuttamisperusteiset kustannukset kunnilta kunkin kuukauden 15. päivään mennessä pois lukien kesä-elokuu, joka laskutetaan syyskuussa ja joulukuu, joka laskutetaan mennessä. Aiheuttamisperusteiset kustannukset tarkistetaan vastaamaan toteutunutta käyttöä vuoden välein perustuen palvelujen toteutuneeseen käyttöön. Kustannusten laskutus vastaamaan koko talousarviovuoden toteutunutta käyttöä tehdään talousarviovuotta seuraavan vuoden mennessä. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksettujen kustannusten erotuksesta. Sopimuksen astuessa voimaan Itä-Uudenmaan poliisilaitos antaa tilat vastikkeetta sosiaalipäivystyksen käyttöön. Mikäli Järvenpään poliisiasemalla sijaitsevista sosiaalipäivystys yksikön työskentelytiloista lankeaa myöhemmin vuokranmaksuvelvoite tai, että isäntäkunta joutuu vuokraamaan sosiaalipäivystyksen yksikön käyttöön tiloja muualta, jaetaan kustannukset suoritteille. Mikäli entisen Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen, nykyisen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen kanssa, solmittu sopimus muuttuu tai puretaan, jaetaan muuttuneesta tilanteesta syntyneet kustannukset suoriteperusteisesti. Sopimuskunnat ovat luovuttaneet omistuksessaan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä Sosiaalipäivystys hankkeen hankerahoituksena hankitut Virve- puhelinlaitteet korvauksetta isäntäkunnan omistukseen ja sosiaalipäivystysyksikön käyttöön. Sopimuksen voimaan tultua uuden kaluston ja uusien laitteiden hankinnat tekee isäntäkunta. Hankinnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan sopijapuolten kesken tässä sopimuskohdassa mainituin perustein. Isäntäkunnan hankkima kalusto ja laitteet ovat isäntäkunnan omaisuutta. (ks. 16 toimenpiteet sopimuksen päättyessä).

6 ARVEN PÄA Sopimus 6 (9) 8. Toiminnan valvonta ja raportointi Sosiaalipäivystyksen toiminnan ja kustannusten toteutumista seurataan ja toimintaa kehitetään Keski- Uudenmaan (Kuuma-sopa) Sosiaalipalveluiden työryhmässä. Sosiaalipäivystys yksikön toiminnan kehittämis- ja muutostarpeita koskevien esityksien tekemisestä, valmistelusta, koordinoinnista, aikataulutuksesta sekä sopimusosapuolten välisen yhteistyön järjestämisestä vastaa Kuuma-sosiaalipalveluiden työryhmä. Sosiaalipäivystyksen toimintaan liittyvien esitysten päätöksenteko toteutetaan isäntäkunnan organisaation toimivallan mukaisesti. Lisäksi jäsenkunnat voivat tarvittaessa käsitellä esityksiä omissa organisaatioissaan. Talousarvion ja käyttösuunnitelman toteutumisesta talousarviovuoden aikana raportoidaan isäntäkunnan johdon raporttien yhteydessä. Johdon raporttien sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen valmistuttua sosiaalipäivystystä koskevat tiedot annetaan kullekin sopimuskunnalle kirjallisesti. 9. Salassapito, rekisterinpito, tietosuoja sekä asiakirjojen hallinto Sosiaalipäivystystä toteutettaessa noudatetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädettyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Työntekijöiden oikeus asiakkaita koskevien tietojen saantiin ja luovuttamiseen määräytyy viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain (621/ 1999) ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta annetun lain (812/ 2000) sekä niihin tehtyjen muutosten nojalla. Sosiaalipäivystys yksikön viranhaltijalla on oikeus saada tietoja sopimuskuntien lain mukaan salassa pidettävistä tiedoista ja asiakirjoista siinä laajuudessa, kuin se tehtävien toteuttamisen kannalta on tarpeellista. Tiedot saadaan pääsääntöisesti sopimuskuntien asiakkaan kotikunnan asiakasrekisteristä tai tarvittaessa sopimuskuntiin kuulumattomien asiakkaiden kotikunnista. Sosiaalipäivystyksessä tuotettavat asiakirjat ovat osa asiakkaan kotikunnan tai oleskelukunnan asiakasrekisteriä. Sosiaalipäivystyksessä ei ole omaa henkilötietolain mukaista asiakasrekisteriä. Sosiaalipäivystäjällä on oikeus käyttää jokaisen päivystysalueen kunnan asiakastietojärjestelmää. Sosiaalipäivystyksen atk-ratkaisut toteuttaa ja niiden ylläpidosta vastaa isäntäkunta omien käytäntöjensä mukaisesti. Yksittäisen työntekijän käyttöoikeuksista päättää kukin kunta ja sen toimialasta vastaava esimies erikseen. Työntekijöillä on oltava henkilökohtainen käyttöoikeus kunkin kunnan asiakastietojärjestelmiin ja valtakunnallisiin väestötietoihin. Kukin kunta myöntää käyttöoikeudet, valvoo oman tietojärjestelmänsä käyttöä ja kantaa omaan järjestelmään liittyvän rekisteripitäjän vastuun. 10. Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen Kuuma-Sosiaalipalveluiden työryhmä voi tehdä harkintansa mukaan sopimuskunnille esityksiä sopimuksen tai perustamissuunnitelman muutoksista. Tämän yhteistoimintasopimuksen muutoksista päätetään sopijapuolten keskinäisin kirjallisin sopimuksin. Osapuolten yhteisellä sopimuksella voidaan sosiaalipäivystysyksikön palvelujen ja tämän sopimuksen piiriin ottaa uusia sopimuskuntia.

7 ARVENPAA Sopimus 7 (9) 11. Vahingonkorvausvastuu Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sosiaalipäivystysyksikkö on vastuussa vahingonkorvauslain mukaisesti. Vastuu ulkopuolisille aiheutetusta vahingosta määräytyy isännänvastuuta koskevien vahingonkorvauslain säännösten mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että isäntäkunta on ensisijaisessa vastuussa ulkopuolisille aiheutuneesta vahingosta. Sosiaalipäivystysyksikön toiminnassa aiheutuneiden vahinkojen lopullinen korvausvastuu jaetaan sopimusosapuolten kesken näiden väestöpohjan mukaisessa suhteessa. Sopijapuolen vahingonkorvausvastuu toista sopijapuolta tai mahdollisia sopimussuhteen ulkopuolisia kolmansia osapuolia kohtaan voi syntyä toiselle sopijapuolelle aiheutuvasta vahingosta, tämän yhteistoimintasopimuksen päättämisestä ilman oikeudellista perustetta tai purkamisesta toisen sopijapuolen olennaisesti rikkoessa sopimusehtoja. Mikäli sopimuskunnat havaitsevat yksikön toiminnassa puutteita tai laiminlyöntejä, niistä tulee reklamoida kirjallisesti ensin isäntäkunnan vastuulliselle viranhaltijalle ja tarvittaessa Kuuma-Sosiaalipalveluiden työryhmälle. Kuuma-Sosiaalipalveluiden työryhmä käsittelee asian ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin tämän sopimuksen ja yksikön asettaman talousarvion osoittamissa rajoissa. 12. Erimielisyyksien ratkaiseminen Sopimusta koskevat erimielisyydet on velvollisuus ensisijaisesti ratkaista osapuolten välisin neuvotteluin. Neuvotteluelimenä toimii Kuuma- sosiaalipalveluiden työryhmä. Kutsu sopimusta koskevaan neuvotteluun lähetetään kirjeitse viimeistään kaksi viikkoa ennen ehdotettua aikaa. Jos neuvottelumenettely ei ratkaise erimielisyyksiä, sopimuksen tulkinnasta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana toimivaltaisessa hallinto-oikeudessa tai riidan kuuluessa käräjäoikeuden toimivaltaisessa käräjäoikeudessa. 13. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus tulee osapuolia sitovaksi, kun sopijakuntien toimielimet ovat sen hyväksyneet. Sopimus on voimassa alkaen toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa toisille sopimusosapuolille tehtävällä kirjallisella irtisanomisilmoituksella. Irtisanomisaika on yksi (1) vuosi. Irtisanominen tulee voimaan irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomisvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta 1.1. lukien siten, että sopimuksen viimeinen voimassaolopäivä on irtisanomista seuranneen kalenterivuoden viimeinen päivä Sopimuskunnan irtisanomisen tultua voimaan kasvavat jäljelle jääneiden sopimuskuntien maksuosuudet vastaavasti. 14. Sopimuksen purku Sopimusosapuolen rikkoessa tai laiminlyödessä olennaisella tavalla tämän sopimuksen mukaisia ehtoja tai velvoitteitaan, sopimuskunnat sitoutuvat neuvottelemaan keinoista tilanteen korjaamiseksi viipymättä sopimuksen mukaiseksi. Neuvotteluelimenä toimii Kuuma-Sosiaalipalveluiden työryhmä.

8 ARVENPAA Sopimus 8 (9) Mikäli tilanne ei neuvotteluiden johdosta korjaannu sopimuksen mukaiseksi, on muilla sopimusosapuolilla oikeus purkaa sopimus päättymään omalta osaltaan. Yksimielisellä päätöksellä muut sopimusosapuolet voivat purkaa sopimuksen ehtoja rikkoneen osapuolen osalta. Purkaminen on tehtävä kaikille sopimusosapuolille kohdistettavalla kirjallisella ilmoituksella. Purkaminen astuu voimaan 30 päivän kuluttua ilmoituksen tekemisestä. 15. Toimenpiteet yhteistoimintasopimuksen päättyessä Tietoaineistojen säilytyksessä menetellään arkistonmuodostusta ja tietoturvallisuutta koskevien säädösten ja määräysten mukaisesti. Sopimuksen päättyessä osuudet sosiaalipäivystysyksikön mahdollisiin varoihin jaetaan ja osuudet sosiaalipäivystysyksikön velkoihin peritään tämän sopimuksen kohdassa 7.2 määrätyn kuntien välisen kustannustenjaon perusteella. Käyttöomaisuus jaetaan ja menojäännös laskutetaan sopimuskunnilta väestöperusteisesti. Yhteistoimintasopimuksen päättyessä henkilöstön asema määräytyy yhteistoimintalain, työsopimuslain ja viranhaltijalain mukaan. 16. Sopimuskappaleet Tätä sopimusta on laadittu seitsemän (7) samansisältöistä kappaletta, yksi jokaiselle sopijaosapuolelle. 17. Päiväys ja sopimuksen edustajien allekirjoitukset Järvenpäässä / 2015 Hyvinkään kaupunki Pirjo Laitinen-Parkkonen Sosiaali- ja terveysjohtaja Saila Nummikoski Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Järvenpään kaupunki Marju Taurula palvelualuejohtaja Minna Tynkkynen perhesosiaalityön johtaja

9 JÄRVENPÄÄ Sopimus 9(9) Keravan kaupunki Erja Wiili-Peltola toimialajohtaja Erja Rainio perheitä tukevien palveluiden vastuualuejohtaja Mäntsälän kunta Eija Rintala perusturvajohtaja Arja Tolttila sosiaalipalvelupäällikkö Pornaisten kunta ks. yltä Nurmijärven kunta Erja Pentti sosiaali- ja terveysjohtaja Mervi Herola perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Tuusulan kunta Pirjo Vainio sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Marja-Liisa Palosaari sosiaalityön päällikkö