Hallitus , LIITE 2. Ehdotus kuntalaskutusmalliksi 2012: jäsenkuntalausunnot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallitus 9.5.2011, LIITE 2. Ehdotus kuntalaskutusmalliksi 2012: jäsenkuntalausunnot"

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 2 Ehdotus kuntalaskutusmalliksi 2012: jäsenkuntalausunnot

2 Sisältö LAUSUNTOPYYNTÖÖN VASTANNEET JÄSENKUNNAT 4 Askolan kunnan vastine 7 Espoon kaupungin vastine 7 Hangon kaupungin vastine 9 Hyvinkään kaupungin vastine 10 Inkoon kunnan vastine 10 Järvenpään kaupungin vastine 10 Karjalohjan kunnan vastine 11 Karkkilan kaupungin vastine 11 Keravan kaupungin vastine 12 Kirkkonummen kunnan vastine 12 Lohjan kaupungin vastine 13 Mäntsälän kunnan vastine 13 Nummi-Pusulan kunnan vastine 14 Nurmijärven kunnan vastine 14 Porvoon kaupungin vastine 15 Raaseporin kaupungin vastine 15 Siuntion kunnan vastine 15 Tuusulan kunnan vastine 16 Vantaan kaupungin vastine 17 Vihdin kunnan vastine 19 YHTEENVETO LAUSUNNOISTA 19 2

3 LAUSUNTOPYYNTÖ HUS:N EHDOTUKSESTA KUNTALASKUTUSMALLIKSI 2012 (lähetetty jäsenkunnille ) HUS kuntayhtymän hallitus on käsitellyt konsernihallinnossa valmistelua selvitystä vaihtoehtoisista tuotteistus- ja kuntalaskutusmalleista kokouksessaan Hallitus on käsittelyssään päätynyt alla kuvattuun ehdotukseen, josta se pyytää jäsenkuntien lausuntoa. Lausunnot pyydetään toimittamaan HUS-keskuskirjaamoon postitse tai sähköpostitse osoitteella mennessä. Tehdyn selvityksen perusteella tuotteistukseen ja kuntalaskutukseen ei ehdoteta muita olennaisia muutoksia kuin kapitaatiopohjaisen laskutuksen lisääminen erityisvelvoitteiden ja valmiustilan ylläpitoon liittyvien toimintojen osalta. Ehdotuksen mukaan tuotteistus ja kuntalaskutus vuonna 2012 perustuu, kuten vuonna 2010 ja 2011, pääsääntöisesti NordDRG-tuotteisiin, käynteihin ja tuotteistettuihin hoitopäiviin. Erityisvelvoitteiden ja valmiustilan ylläpitoon liittyvien toimintojen osalta ehdotetaan, että HUS:ssa laaditaan suunnitelma kapitaatiopohjaisen laskutuksen lisäämiseksi. Kapitaatioperusteisesti laskutettavia eriä voisivat olla myrkytystietokeskuksen ja pelastushelikopterin lääkinnällisten kustannusten lisäksi esimerkiksi osa päivystystoimintaan liittyvistä kustannuksista, tartuntatautilääkkeet, potilasvahinkovakuutus, yleislääketieteen yksikkö ja kansalliset hankkeet. Kapitaatiopohjaista laskutusta lisättäessä on ulkokuntien ja muiden maksajien hinnoittelussa huomioitava hinnoittelukertoimella jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti laskutettavien toimintojen kustannukset. Myös laskutusprosessia ehdotetaan kehitettäväksi entistä läpinäkyvämmäksi eriyttämällä kalliin hoidon tasauslaskutus palvelusuunnitelmien mukaisesta laskutuksesta, lisäämällä erittelyitä laskuliitteisiin sekä yhdenmukaistamalla eräpäiviä. Ehdotetun mallin arvioidaan parhaiten täyttävän tuotteistus- ja kuntalaskutusmallille asetetut vaatimukset niin maksajan kuin tuottajankin näkökulmasta. Malli kohtelee palveluiden maksajia tasavertaisesti ja kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti, kun palveluiden laskutus perustuu toteutuneeseen käyttöön. Malli on myös läpinäkyvä, koska tuotteistus- ja laskutusperusteet sekä palveluiden käyttö ovat selkeästi osoitettavissa. Ehdotetussa mallissa taloudellinen riski jakautuu melko tasaisesti tuottajan ja maksajan välille. Lisäksi malli kannustaa tuottajaa parantamaan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Aki Lindén Toimitusjohtaja Mari Frostell Talousjohtaja 3

4 JAKELU Jäsenkunnat LAUSUNTOPYYNTÖÖN VASTANNEET JÄSENKUNNAT Lausuntopyynnössä pyydettiin jäsenkunnilta kannanottoa erityisvelvoitteiden ja valmiustilan ylläpitoon liittyvien toimintojen kapitaatiopohjaisen laskutuksen lisäämisestä ja laskutusprosessin kehittämisestä. Kapitaatioperusteisesti laskutettavia eriä voisivat olla myrkytystietokeskuksen ja pelastushelikopterin lääkinnällisten kustannusten lisäksi esimerkiksi osa päivystystoimintaan liittyvistä kustannuksista, tartuntatautilääkkeet, potilasvahinkovakuutus, yleislääketieteen yksikkö ja kansalliset hankkeet. Lausuntopyyntöön on vastannut mennessä seuraavat jäsenkunnat: Askolan kunta Espoon kaupunki Hangon kaupunki Helsinki Hyvinkään kaupunki Inkoon kunta Järvenpään kaupunki Karjalohjan kunta Karkkilan kaupunki Keravan kaupunki Kirkkonummen kunta Lohjan kaupunki Mäntsälän kaupunki Nummi-Pusulan kunta Nurmijärven kunta Porvoon kaupunki Raaseporin kaupunki Siuntion kunta Tuusulan kunta Vantaan kaupunki Vihdin kunta Jäsenkunta Ehdotuksen puolesta Ehdostusta vastaan Ei kannanottoa 4

5 Askolan kunta Espoon kaupunki Hangon kaupunki Helsingin kaupunki Hyvinkään kaupunki Inkoon kunta Järvenpään kaupunki Karjalohjan kunta Karkkilan kaupunki Keravan kaupunki mukaisesti. mukaisesti. Ehdotetut muutokset eivät riittäviä pitkällä tähtäimellä, jonka vuoksi tulisi kehitystyötä jatkaa yhdessä kuntien kanssa. Toiminnan ja talouden ohjausta tulisi kytkeä toisiinsa aiempaa enemmän. mukaisesti. Suullinen kannanotto HUSTRA työryhmän kokouksessa. mukaisesti. mukaisesti. mukaisesti. mukaisesti. 5 Nykyistä laskutusmallia kannatetaan, eikä kantaa oteta ennen kuin koelaskelmat ehdotusten vaikutuksista on tehty Lisäselvitystä kaivataan päivystysvalmiuden osalta, vain elinsiirtopäivystyksen osuus saa kannatusta HUS:n ehdotuksen mukaisesti. Lisäselvitystä pyydetään koko laskutusmallista ennen kuin asiaan voidaan ottaa kantaa, vain elinsiirto-päivystyksen osuus saa kannatusta.

6 Kirkkonummen kunta Lohjan kaupunki Mäntsälän kunta Nummi-Pusulan kunta Nurmijärven kunta Porvoon kaupunki Raaseporin kaupunki Siuntion kunta Tuusulan kunta Vantaan kaupunki Vihdin kunta mukaisesti, mikäli kapitaatioperusteisesti laskutettava osuus kokonaislaskutuksesta ei olennaisesti nouse. mukaisesti. mukaisesti, kuitenkin lisätietoa kaivaten ja hieman kyseenalaistaen kapitaatioveloituksen. mukaisesti. mukaisesti. mukaisesti. Painotetaan huomion kiinnittämistä ulkokuntakertoimeen mukaisesti. Kannatetaan pääosin HUS:n ehdotuksen mukaisesti, kuitenkin kyseenalaistaen kapitaatioveloituksen. HUS:n ehdotusta pidetään oikeansuuntaisena, ei selkeää kannanottoa kapitaation lisäämiseen mukaisesti, kuitenkin kyseenalaistaen kapitatioveloituksen päivystystoiminnassa. 6 Lisäselvitystä kaivataan koko laskutusmallista ennen kuin asiaan voidaan ottaa kantaa, vain elinsiirto-päivystyksen osuus saa kannatusta.

7 Askolan kunnan vastine Askolan perusturvalautakunta toteaa lausuntonaan, että Askolan kunta hyväksyy ehdotetun kuntalaskutusmallin käyttöönoton Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kuntalaskutuksen laskutusprosessin läpinäkyvyyden kehittäminen ja mahdollisimman selkeän tiedon välittäminen laskutuksessa on tärkeää ja välttämätöntä. Espoon kaupungin vastine Yleistä ehdotuksesta ja sen pohjana olevasta selvityksestä Selvitys on huolellisesti tehty, mutta pohjautuu pitkälti olemassa olevaan tilanteeseen ja nyt vallalla oleviin ajatusmalleihin ja rakenteisiin niitä juurikaan kritisoimatta. Ehdotetut muutokset laskutukseen ovat varsin pieniä, eivätkä pitkällä tähtäimellä suinkaan riittäviä. Espoon näkökulmasta ne ovat kuitenkin askel oikeaan suuntaan ja sikäli kannatettavia. Toivomme niitä jo vuoden 2011 laskutukseen toimeenpantaviksi. Kapitaatiopohjaisen laskutuksen lisäämistä kannatamme esityksen mukaisesti. Täysimittainen kapitaatiopohjainen laskutus edellyttäisi myös rakenteellisia muutoksia ja nykyistä tiiviimpää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Silti sitäkin on syytä tutkia. Huomioita DRG-pohjaisesta tuotteistuksesta ja siihen perustuvasta laskutuksesta DRG tai vastaava tuotteistus on hyvä olla erikoissairaanhoidon toiminnan seurannan ja kustannusten laskennan pohjana. Tällä hetkellä DRG kannustanee tehokkuuteen erikoissairaanhoidon sisällä (esim. hoitojaksojen pituus), mutta se ei kannusta tuottavuuden tai vaikuttavuuden parantamiseen. DRG:n hinta määräytyy pitkälti eri sairaaloissa vallitsevien hoitokäytäntöjen ja potilaskirjon mukaan ja samalla DRG-ryhmällä voi olla eri hintoja jopa samassa sairaanhoitopiirissä. Se, miten hyvin DRG kuvastaa todellisuutta, riippuu pitkälti siitä, miten hyvin eri ammattilaiset käytännön arjessa kirjaavat löydökset, diagnoosit ja toimenpiteet. Ilman jatkuvaa seurantaa riskinä on nähty DRG-ryhmittelyn luisumista kohti kalliimpia ryhmiä (Espoossa esim. komplisoituneet synnytykset). DRG ei kuvaa potilaan hoitokokonaisuutta edes erikoissairaanhoidon sisällä. Se voi lisätä ns. osaoptimointia, esim. siten, että kuntoutus siirretään erikoislääkärien yksipuolisella päätöksellä perusterveydenhuollossa tehtäväksi. DRG ei siis tosiasiallisesti nykymuodossaan mahdollista eri sairaaloiden tuottavuuden ja kustannusethokkuuden vertailua keskenään, puhumattakaan hoitotuloksista ja niiden tuottamiseen käytetyistä resursseista. DRG-tuotteistuksen kaltainen tuoterakenne tarvitaan joka tapauksessa terveydenhuollon logistiikan ohjaamisen tueksi käytetään sitä laskutusmallin pohjana missä laajuudessa tahan- 7

8 sa. Siksi onkin olennaista pitää huoli tuotteistuksen ajantasaisuudesta ja sen sisällön tarkentamisesta vastaamaan olevia hoitokäyntäntöjä ja teknologian kehittymistä. Nyt kun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiota lisätään ja luodaan potilaan hoitokokonaisuuksia, joissa eri toimijoiden roolit limittyvät uudella tavalla toisiinsa, tarvitaan myös joustavaa mahdollisuutta tarkastella nopeastikin laskutusta ja hinnoittelua ja irrottautua tarvittaessa DRG-pohjaisesta hinnoittelusta. Käytännössä Espoossa tällaisia ovat esimerkiksi: ikääntyneiden potilaiden lonkkamurtumien hoidon uusi malli, jossa HUS tuottaa leikkauksen ja konsultaatiot, mutta vuodeosastohoito tapahtuu perusterveydenhuollon osastolla lasten virtuaalinen kasvuseulonta, jossa poikkeavista löydöksistä HUS:n erikoislääkäri tuottaa lausunnon sähköiseen järjestelmään HUS:n erikoislääkärien, hoitajien ja muiden ammattilaisten konsultaatiotoiminta perusterveydenhuollon yksiköissä Laskutusmallien kehittämistä on syytä jatkaa kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyönä niin, että jatkossa voidaan vaikuttaa paremmin yksittäisten hintojen muodostumiseen ja potilaan ja potilasryhmien hoitokokonaisuuksien kustannusvaikuttavuuteen. Joka tapauksessa on selvää, että kaikki laskutusmallien olennaiset muutokset vaativat ennen käyttöönottamista huolellisen testaamisen niiden euromääräisten muutosten selvittämiseksi ja sen varmistamiseksi, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla koko hoitoketjun optimaalista ohjaamista. Jonot ja jonoista palkitseminen Nyt kun hoitotakuun säätävästä lainsäädännön voimaantulosta on kulunut jo useita vuosia, tulee HUS:ssakin siirtyä uuteen aikakauteen, missä sen toimijoilta edellytetään saatavuustavoitteiden toteutumista ja toimia, joilla ehkäistään jonot ja pitkän odotusajat. Niitä yksiköitä, joissa toistuvasti esiintyy tavoitteet ylittäviä jonoja, tule opastaa saatavuutta parantaviin toimiin eikä palkita lisäresurssein. Ehdotamme palkitsemista kohdennettavaksi organisaatiossa niihin yksiköihin, jotka ovat onnistuneet tekemään toiminnallisia muutoksia ja lyhentämään jonoja ja odotusaikoja. HYKS-alueen kuntien, HUS:n ja STM:n yhteinen hanke Työryhmä on tehnyt ehdotuksensa hankkeista mennessä ja mikäli niitä aletaan toteuttaa ehdotetussa muodossa, niiden puitteissa on mahdollisuus yhdessä kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä katsoa laskutuksenkin tulevaisuutta osana laajempaa kokonaisuutta. Hanke perustuu kuntien ja STM:n väliseen aiesopimukseen, jonka tavoitteena on HUS:n laskutuksen ja omistajaohjauksen terävöittäminen sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen välisen integraation parantaminen, perustasoa vahvistaen. Lisäksi tarkoitus on tehdä ehdotuksia kehittämistavoitteiden täsmentämisestä sekä kehittämisvaro- 8

9 jen paremmasta hyödyntämisestä. Hankkeessa pureudutaan myös EVO-rahoitukseen ja selvitetään mahdollisuuksia kokeilla yksikanavaista rahoitusta alueella. Hankkeen puitteissa on mahdollista myös jalostaa edelleen Espoon ehdotusta yhteisestä laskutusprosessi kehittämisestä ja asiakkuuden hoitamisen keskittämisestä HUS:ssa. Espoossa toiveena olisi se, että HUS:ssa olisi yksi nimetty vastuuorganisaatio, joka ainakin hallinnon ja talouden osalta olisi yhdyshenkilö kunnan suuntaan. Lisäksi tarvittaneen omistajaohjaukseen strategisen tason rakenne, joka kokoaa yhteen kuntien ja sairaanhoitopiirin toimijat ja sopii merkittävimmistä yhteisistä linjauksista. Nykyinen HUSTRA-työryhmä toimii osittain tämän tyyppisesti, mutta katsoo asioita vain talouden näkökulmasta. Toiminta ja talous / järjestämissuunnitelma Terveyden- ja sairaanhoito on erittäin monimutkainen kokonaisuus. Puhtaat liiketaloudelliset tai hallinnolliset periaatteet eivät riitä tämän kokonaisuuden ohjaamiseen, kuten ei myöskään pelkkä terveydenhuollon ammatillinen ja tieteellinen osaaminen. Tavoitteena on viime kädessä varmistaa, että kokonaisuuteen käytetty resurssi tuottaa mahdollisimman hyviä potilastuloksia. Tuloksia tulee arvioida sekä terveyshyödyn, potilaiden/kansalaisten kokemuksen ja luottamuksen sekä talouden mittareilla (ns. Triple Aim, viite: Yksittäisen potilaan näkökulmasta kyse on aina monen eri toimijan yhteispelistä ja niiden tuottamasta kokonaisuudesta. Suurimmat havaitut ongelmat potilaan kannalta liittyvät organisaatioiden rajapintoihin, huonoon tiedonkulkuun ja järjestelmän kyvyttömyyteen kytkeä potilasta itseään ja hänen omaisiaan mukaan aktiivisiksi toimijoiksi. On tärkeää kehittää tätä kokonaisuutta siten, että toiminta ja talous kytketään aiempaa paremmin yhteen. Merkittävät taloudelliset vaikutukset tulevat kuitenkin aina toiminnallisten innovaatioiden ja muutosten kautta. Tästä on olemassa hyviä esimerkkejä sekä maailmalta että myös Suomesta. Toimintamallit, jotka parantavat potilasturvallisuutta, lyhentävät odotusaikoja ja sairaalahoitojaksoja tai eri toimijoiden välistä kommunikaatiota, vaikuttavat merkittävästi sekä potilaan saamaan hyötyyn että kustannuksiin. Myös aito potilaskeskeisyys parantaa paitsi potilaan kokemusta myös kustannustehokkuutta ja hoitotuloksia. Uuden terveydenhuoltolain edellyttämä järjestämissuunnitelma voi olla se rakenne, jonka puitteissa toiminta ja talous saatetaan paremmin yhteen. Järjestämissuunnitelma on tärkeä nostaa strategisen johdon työvälineeksi ja tehdä tiiviissä yhteistyössä HYKS-alueen kuntien ja HYKS-sairaanhoitoalueen kesken. Helsingin kaupungin vastine Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen on ilmaissut Helsingin kaupungin kannattavan HUS:in ehdottamaan kuntalaskutusmallia HUSTRA:n kokouksen yhteydessä. Helsingin kaupunki pitää hy- 9

10 vänä nykyistä tuotteistukseen ja toteutuneeseen käyttöön perustuvaa laskutusta. Kapitaatioperusteisen laskutuksen maltillista lisäämistä voidaan harkita. Hangon kaupungin vastine Hangon kaupunginhallitus ilmoittaa lausuntonaan, että nykyinen kuntalaskutusmalli on hyvä ja että laajennettuun kapitaatiomalliin voida ottaa kantaa vasta sitten kun koelaskelmat ehdotusten vaikutuksista on tehty. Hyvinkään kaupungin vastine Hyvinkää kannattaa kapitaatiopohjaisen laskutuksen lisäyksen suunnitelman laatimista. HUS:n laskutusprosessien kehittämistä kannatetaan. Laskutusprosessien läpinäkyvyyden lisäys olisi toteutettavissa erityisesti kalliin hoidon tasauslaskutuksen eriyttämisessä palvelu suunnitelmien laskutuksesta. Laskuissa tulisi näkyä mitä palvelua laskutetaan ja millä hinnalla. Suoriteperusteisessa laskutuksessa laskutuksen tulee muodostua suoritehinnoista kaikille käyttäjille samoin perustein. Laskutuksen tulee kannustaa tuottajaa kehittämään toimintaansa tehokkaampaan ja tuottavampaan suuntaan. Terveydenhuoltolaki tuo jatkossa asiakkaille mahdollisuuden liikkua vapaammin sairaanhoitopiirien välillä. Tämän vuoksi laskutusperiaatteet tulisi saada valtakunnantasolla yhteneviksi eri sairaanhoitopiireissä. Inkoon kunnan vastine Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin konsernin talousryhmässä tehty selvitys tuotteistuksen ja kuntalaskutuksen vaihtoehtoisista toteutusmalleista antaa hyvän pohjan arvioida ehdotusta kuntalaskutusmalliksi Ehdotettu kapitaatiopohjaisen laskutuksen lisääminen erityisvelvoitteiden ja valmiustilan ylläpitoon liittyvien toimintojen osalta on perusteltua ja Inkoon kunta kannattaa suunnitelman laatimista kapitaatiopohjaisen laskutuksen lisäämiseksi. Myös tavoite laskutusprosessien kehittämiseksi entistä läpinäkyvämmäksi on kannatettavaa. Järvenpään kaupungin vastine Selvityksessä ehdotetaan kapitaatioperusteisen laskutuksen lisäämistä kattamaan osan päivystystoimintaan kuuluvista kustannuksista. Asiaan on vaikea ottaa kantaa, koska ei ole tarkempaa tietoa siitä, kuinka laajasta osasta päivystyskustannuksia on kyse. Tosi asia on, että 10

11 kauempana sairaalasta asuvat käyttävät erikoissairaanhoidon päivystystä vähemmän. Lisäksi kapitaatiopohjainen laskutus houkuttaa palvelun käyttöön lähialueilla. Toisaalta esim. elinsiirtovalmiuspäivystys on järkevää kustantaa kapitaatiopohjaisesti. Laskutusprosesseja ehdotetaan kehitettävän läpinäkyvämmiksi eriyttämällä kalliin hoidon tasauslaskutus palvelusuunnitelmien mukaisesta laskutuksesta. Laskuista tulisi nähdä selkokielisenä mistä palvelusta laskutetaan ja paljonko. Suoriteperusteisessa laskutuksessa tulisi laskutuksen tapahtua suoritehinnoin ja kaikilta käyttäjiltä samoin perustein. Mallissa on vielä paljon selvitettäviä asioita ennen kuin lopullista kantaa voidaan ottaa. Oleellista kuitenkin on, että valittu laskutusmalli kohtelisi kuntia tasapuolisesti ja pääsääntöisesti laskutus perustuisi käyttöön. Kapitaatiojärjestelmä soveltuu ainoastaan marginaalisiin toimintoihin, joissa kapasiteetti on sidottua, mutta joissa palvelun käyttöä ei voi ohjata. Muihin palveluihin sitä ei tulisi laajentaa. Laskutuksen tulee kannustaa sekä käyttäjiä että tuottajia kehittämään toimintaansa tehokkaampaan ja tuottavampaan suuntaan. Ostettujen palveluiden käyttöä tulee pystyä seuraamaan jo niitä maksettaessa sekä kumulatiivisesti vuosittain. Pidemmällä tähtäimellä tulisi laskutusperusteet luoda valtakunnallisesti yhteneväisiksi, koska terveydenhuoltolain myötä asiakkaiden liikkuvuus sairaanhoitopiirin välillä lisääntyy. Karjalohjan kunnan vastine Nyt ehdotettu laskutusmalli parantaa kuntien kustannusten ennakoitavuutta ja niiden oikeudenmukaista kohdentamista. Karkkilan kaupungin vastine Suoriteperusteinen laskutus on oikeudenmukaisin ja kannustaa omien palveluiden sekä toimintamallien kehittämiseen. Joissakin toiminnoissa voidaan soveltaa kapitaatiopohjaista eli asukaslukuun perustuvaa laskutusta. Tälläisia ovat toiminnot, joissa ei synny mittavia suoritteita ja kaikki kunnat hankkivat palvelun keskitetysti ja sovitusta sairaanhoitopiiriltä, esimerkiksi kansalliset hankkeet ja yleislääketieteen yksikkö. Varautumiseen liittyvissä toiminnoissa on huomioitava, mitä aluetta toiminta palvelee ja jaettava kustannukset näiden kesken. Jos jokin toiminta tai varautuminen on keskitetty koko maan osalta HUSiin, on kustannukset jaettava kansallisella tasolla. Päivystystoiminnassa tulisi pitäytyä suoriteperusteisessa laskutuksessa. Kuntien omat päivystyspisteet ovat eritasoisia, jolloin työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen osalta on eri kunnissa erilainen. Päivystystoiminnassa vaikuttaa myös päivystyspisteen sijainti: Usein sen läheisyydessä asuvat käyttävät enemmän palveluita kuin 11

12 reuna-alueilla asuvat. Näin ollen päivystystoimintojen kapitaatiopohjainen laskutus syrjisi kuntia, joiden alueella ei ole HUSin päivystyspistettä. Keravan kaupungin vastine Selvityksessä ehdotetaan kapitaatiopohjaisen laskutuksen lisäämistä osaan päivystystoimintaan liittyvästä laskutuksesta. Asiaan on vaikea ottaa kantaa, koska tarkempaa tietoa sisällöstä ei ole. Tosiasia on, että kauempana sairaalasta asuvat käyttävät erikoissairaanhoidon päivystystä vähemmän. Lisäksi kapitaatiopohjainen laskutus houkuttaa palvelun käyttöön lähialueella. Toisaalta esim elinsiirtopäivystysvalmius on järkevää kustantaa kapitaatiopohjaisesti. Selvityksessä ehdotetaan kapitaatiopohjaista laskutusta mm. tartuntatautilääkkeistä, potilasvahinkovakuutuksesta ja yleislääketieteen yksiköstä. Kaikki kyseiset asiat vaativat lisäselvittelyä, ennen kuin niihin voidaan kuntatasolla ottaa kantaa. Laskutusprosesseja ehdotetaan kehitettävän nykyistä läpinäkyvämmiksi esim. eriyttämällä kalliin hoidon tasaus- laskutus palvelusuunnitelman mukaisesta laskutuksesta. Mallissa on monia selvitettäviä asioita ennen kuin lopullista kantaa voidaan ottaa. Muutoksen keskeisenä perusteena tulee olla se, että laskutus kohtelee kuntia tasapuolisesti, laskutus perustuu pääsääntöisesti käyttöön ja toimintapa kannustaa sekä käyttäjiä että tuottajia kehittämään toimintaansa tehokkaampaan ja tuottavampaan suuntaan. Kaupunginhallitus päätti sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoon viitaten pyytää HUS kuntayhtymän ehdotuksesta vuoden 2012 kuntalaskutusmalliksi lisäselvityksiä. Kirkkonummen kunnan vastine HUS kuntayhtymän hallitus on käsitellyt kokouksessaan vaihtoehtoisia tuotteistamis- ja kuntalaskutusmalleja ja pyytää jäsenkuntien lausuntoa esityksestä, jossa ehdotetaan lisättävän kapitaatiopohjaista laskutusta vuonna Käytännössä esitetty muutos tarkoittaa sitä, että tiettyjä erityisvelvoitteita ja valmiustilan ylläpitoon liittyvien toimintojen laskutus muuttuisi kapitaatiopohjaiseksi eli esim. jäsenkuntien asukaslukujen ja/tai sairastavuuden suhteessa jaettavaksi. Laskutusjärjestelmän muutos kohdistuu murto-osaan kokonaislaskutuksesta. Kapitaatiopohjaiseksi on suunniteltu siirrettäväksi osa päivystystoiminnan, tartuntatautilääkkeiden, potilasvahinkovakuutuksen, perinnöllisyyslääketieteen yksikön sekä kansallisten hankkeiden kustannuksia. 12

13 Tällä hetkellä kapitaatiopohjaisesti laskutetaan myrkytystietokeskus ja pelastushelikopteritoiminta, joiden osuus kokonaislaskutuksesta on keskimäärin 1,26 / asukas eli Kirkkonummen osalta vajaat vuodessa. Muissa sairaanhoitopiireissä kapitaatiopohjaisen laskutuksen osuus on tällä hetkellä vähintäänkin kymmenkertainen. Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että hoitojaksoihin-, -päiviin ja DRG-käyntimääriin perustuva, todelliseen käyttöön pohjautuva laskutus tulee säilyttää pääasiallisena laskutusperusteena. Kapitaatiomalliin pohjautuva laskutus kuitenkin sopinee joidenkin ehdotettujen toimintojen laskutukseen ja kapitaatiomallin käyttöä voidaan lisätä harkitusti ja perustellusti edellyttäen, että sen osuus kokonaislaskutuksesta ei nouse olennaisesti. Lohjan kaupungin vastine Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin konsernin talousryhmässä tehty selvitys tuotteistuksen ja kuntalaskutuksen vaihtoehtoisista toteutusmalleista antaa hyvän pohjan arvioida ehdotusta kuntalaskutusmalliksi Ehdotettu kapitaatiopohjaisen laskutuksen lisääminen erityisvelvoitteuden ja valmiustilan ylläpitoon liittyvien toimintojen osalta on perusteltua ja Lohja kannattaa suunnitelman laatimista kapitaatiopohjaisen laskutuksen lisäämiseksi. Myös tavoite laskutusprosessin kehittämiseksi entistä läpinäkyvämmäksi on kannatettava. Lohja hyväksyy ehdotuksen kuntalaskutusmalliksi Mäntsälän kunnan vastine Laskutusmallin osalta ei ole huomautettavaa. Kapitaatiopohjaisella laskutuksella laskutettavien toimintojen ja erityisvelvoitteiden kustannukset tulee käsitellä kunnassa palvelusuunnitelman käsittelyn yhteydessä, jotta kunta saa talousarvionsa ja seuraavien vuosien taloussuunnitelmansa valmistelua varten kustannustiedot kattavasti. Palvelusuunnitelmien raportoinnin lisäksi tarvitaan osavuosikatsausten yhteydessä raportointia myös em. valmiustoimintojen ja erityisvelvoitteiden toteutuneista/arvioiduista kustannuksista. Laskutustietojen ja laskujen liitetietojen tarkentaminen on tarpeellista, jotta saadaan kaikilta osin tieto kustannusten muodostumisesta. Kapitaatioperusteiseen laskutukseen on tässä vaiheessa vaikea ottaa kantaa, koska tarkempaa tietoa sen sisällöstä ei ole. Sen lisääminen ei kerro, mitä palveluja kunta tosiasiallisesti käyttää. Kunta, joka hoitaa perusterveydenhuollon hyvin, joutuu maksamaan muiden kuntien kustannuksia. Kannustimet erikoissairaanhoidon palvelujen järkevään käyttöön puuttuvat, esimerkiksi hoidon porrastuksessa, mikä aiheuttaa kustannusten epäoikeudenmukaista jakautumista kuntien välillä. Kunkin kunnan tulee maksaa vain omista käyttämistään palveluista. Muutoksen keskeisenä perusteena tuleekin olla se, että laskutus kohtelee kuntia tasapuolisesti, laskutus perustuu pääsääntoisesti todelliseen käyttöön ja toimintatapa kannustaa sekä 13

14 käyttäjiä että tuottajia kehittämään toimintaansa tehokkaampaan ja tuottavampaan suuntaan. Mm. edellä mainitut asiat vaativat lisäselvitystä ennen kuin niihin voidaan kuntatasolla ottaa kantaa. Lisäksi kapitaatioperusteisen laskutuksen käyttöönoton osalta tulee selvittää, mitä palveluita kapitaatioperusteisesti laskutettavaksi eristetyt palvelut nyt rahoitetaan, mitkä ovat kuntakohtaiset kustannukset tällä hetkellä ja mitkä ovat kapitaatioperusteisen laskutuksen vaikutukset kuntakohtaisiin kustannuksiin. Kunnanhallitus edellyttää kapitaatioperusteiseen laskutukseen siirtymisestä lisäselvityksiä, joiden jälkeen asiaan palataan uudelleen. Nummi-Pusulan kunnan vastine Suoriteperusteinen laskutus on oikeudenmukaisin ja kannustaa omien palveluiden sekä toimintamallien kehittämiseen. Joissakin toiminnoissa voidaan soveltaa kapitaatiopohjaista eli asukaslukuun perustuvaa laskutusta. Tälläisia ovat toiminnot, joissa ei synny mitattavia suoritteita ja kaikki kunnat hankkivat palvelun keskitetysti ja sovitusti sairaanhoitopiiriltä, esimerkiksi kansalliset hankkeet ja yleislääketieteen yksikkö. Varautumiseen liittyvissä toiminnoissa on huomioitava, mitä aluetta toiminta palvelee ja jaettava kustannukset näiden kesken. Jos jokin toiminta tai varautuminen on keskitetty koko maan osalta HUSiin, on kustannukset jaettava kansallisella tasolla. Päivystystoiminnassa tulisi pitäytyä suoriteperusteisessa laskutuksessa. Kuntien omat päivystyspisteet ovat eritasoisia, jolloin työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystylsen osalta on eri kunnissa erilainen. Päivystystoiminnassa vaikuttaa myös päivystyspisteen sijainti: Usein sen läheisyydessä asuvat käyttävät enemmän palveluita kuin reuna-alueilla asuvat. Näin ollen päivystystoimintojen kapitaatiopohjainen laskutus syrjisi kuntia, joiden alueella ei ole HUSin päivystyspistettä. Nurmijärven kunnan vastine Selvityksessä ehdotetaan kapitaatiopohjaisen laskutuksen lisäämistä osaan päivystystoimintaan liittyvästä laskutuksesta. Asiaan on vaikea ottaa kantaa, koska tarkempaa tietoa siitä, mitä asia koskee, ei ole selvityksessä. Tosiasia on, että kauempana sairaalasta asuvat käyttävät erikoissairaanhoidon päivystystä vähemmän. lisäksi kapitaatiipohjainen laskutus houkuttaa palvelun käyttöön lähialueella. Toisaalta esim. elinsiirtopäivystysvalmius on järkevää kustantaa kapitaatiopohjaisesti. 14

15 Lisäksi selvityksessä ehdotetaan kapitaatiopohjaista laskutusta tartuntatautilääkkeistä, potilasvahinkovakuutuksesta, yleislääketieteen yksiköstä ja kansallisesti tehtävistä hankkeista. Kaikki kyseiset asiat vaativat lisäselvittelyä, ennen kuin niihin voidaan ottaa kantaa. Laskutusprosesseja ehdotetaan kehitettävän läpinäkyvämmiksi esim. eriyttämällä kalliin hoidon tasaus laskutus palvelusuunnitelman mukaisesta laskutuksesta. Laskuista tulee nähdä selkokielisenä, mistä palvelusta laskutetaan ja paljonko. Suoriteperusteissa laskutuksessa tulee laskutuksen tapahtua suoritehinnoin ja kaikilta käyttäjiltä samoin perustein. Mallissa on vielä paljon selvitettäviä asioita, ennen kuin lopullista kantaa voidaan ottaa. Oleellista on kuitenkin se, että laskutus kohteleekuntia tasapuolisesti ja pääsääntöisesti laskutus perustuu käyttöön. Kapitaatiojärjestelmä soveltuu ainoastaan marginaalisiin toimintoihin, joissa kapasiteetti on sidottua ja joissa palvelun käyttöä ei voi ohjata, muihin palveluihin sitä ei tulisi laajentaa. Laskutuksen tulee kannustaa sekä käyttäjiä että tuottajia kehittämään toimintaansa tehokkaampaan ja tuottavampaan suuntaan. Ostettujen palveluiden käyttöä tulee pystyä seuraamaan jo niitä maksettaessa ja kumulatiivisesti vuosittain. Pidemmällä tähtäimellä tulisi laskutusperusteet luoda valtakunnallisesti yhteneväisiksi, koska terveydenhuoltolain myötä asiakkaiden liikkuvuus sairaanhoitopiirien välillä lisääntyy. Porvoon kaupungin vastine Saadun selvityksen perusteella Porvoon kaupungin periaatteellinen kanta kapitaatioperusteisen laskutuksen lisäämiseen erityisvelvoitteiden ja valmiustilan ylläpitoon liittyvien toimintojen osalta on myönteinen. Sairaanhoitopiirin suunnitelmia laskutusprosessin kehittämiseksi pidetään erittäin kannatettavina. Raaseporin kaupungin vastine Raaseporin perusturvalautakunta suosittelee ehdotettua laskutusmallia HUS-kuntalaskutuk-seen Perusturva painottaa kuitenkin, että erityisesti on kiinnitettävä huomiota kapitaatioperusteisesti hinnoiteltuja ja laskutettavia HUS-palveluita käyttävien ulkokuntien hinnoittelukertoimeen. Perusturvalautakunta toivoo HUSTRA-ryhmän tavoin konkreettisia ehdotuksia ja koelaskelmia kapitaatiomalliin kaavailtujen muutosten osalta. Siuntion kunnan vastine 15

16 Jäsenkunnilla tulee olla mahdollisuus osallistua kapitaatioperusteisen laskutuksen lisäämisen keskusteluun jo suunnitteluvaiheessa. Eriytettäessä kalliin hoidon tasauslaskutus palvelusuunnitelmien mukaisesta laskutuksesta, lisätään erittelynä laskuliitteisiin myös kuukausittainen ennusten kalliin hoidon tasauksesta. Yhdenmukaistettaessa eräpäivä huomioidaan kuntien valtionosuus- ja verotulojen maksupäivät siten, että laskut erääntyvät maksettaviksi vasta näiden päivien jälkeen ja tasauslaskutusten eräpävät ovat yhdenmukaisia siten, että hyvitys- ja lisäveloituslaskut ovat kuitattavissa keskenään. Tuusulan kunnan vastine Laskutusmalli sisältää seuraavia kannatettavia asioita: laskuerittelyiden lisääminen ja hyvä asia, samoin odotettavissa oleva ToTal raportoinnin kehittyminen on positiivista ja NordDRG-tuotteet, käynnit ja tuotteistetut hoitopäivät ovat tarkoituksenmukaisia laskutusperusteita, koska kunta maksaa vain niistä palveluista, joita se on käyttänyt. Kapitaatioperusteisen laskutuksen lisääminen ei kerro, mitä palveluja kunta tosiasiallisesti käyttää. Siinä mielessä kapitaatioperusteisen laskutuksen lisääminen ei ole kannattava periaate. Kunta, joka hoitaa perusterveydenhuollon hyvin, joutuu maksamaan muiden kustannuksia. Kapitaatioperusteisen laskutuksen käyttöönoton osalta tulee kuntien saada päättää erikseen siitä tehdyn selvityksen perusteella. Selvityksessä tulisi esittää, miten kapitaatioperusteiseksi esitetyt palvelut nyt rahoitetaan, mitkä ovat kuntakohtaiset kustannukset tällä hetkellä, mitkä ovat kapitaatioperusteisen laskutuksen vaikutukset kuntakohtaisiin kustannuksiin. Kapitaatiopohjaisessa laskutuksessa kannustimet erikoissairaanhoidon palveluiden järkevään käyttöön puuttuvat, esim. hoidon porrastuksessa, mikä aiheuttaa kustannusten epäoikeudenmukaista jakautumista kuntien välillä. Kunkin kunnan tulee maksaa vain omista, käyttämistään palveluista. Sosiaali- ja terveystoimialan talousseurannan kannalta on tärkeää saada mahdollisimman tarkkaa ennustetietoutta laskutuksen kehittymisestä. Tästä johtuen kannustetaan kehittämään laskutusta niin, että on mahdollista saada kuukausittain päivittyvä vuosiennuste. Lisäksi jos ennuste muuttuu suuresti talousarvion kuntakohtaisesta määrärahasta, tulee saada selvitys siitä, mikä eron aiheuttaa. Kunnissa pysytytään paremmin ennakoimaan mikä vuoden tilinpäätösennuste tulee olemaan, jos kunnan käyttämästä kalliista hoidosta raportoitaisiin. Raportoinnin tulee sellaista, että kunta pystyy näkemään, kuinka paljon kallista hoitoa on käytetty ja mitä se on sisällöltään. HUS:n talousarvion tulee sisältää kunnan koko kustannuskokonaisuus eli kaikki palveluiden ostot, kapitaatioperusteiset maksut ja kalliin hoidon tasaukset. 16

17 Sairaalakohtaiset hinnat tulisi aina laskea sairaalakohtaisesti, ei sairaanhoitoaluekohtaisesti. Näin kunta maksaa siitä palvelusta ja laadusta, jota kuntalainen on tosiasiallisesti saanut. NordDRG-tuotteiden monet muutokset vaikeuttavat seurantaa, koska tuotteet eivät ole vuosittain keskenään vertailukelpoisia. Tuotteet ovat siis vaikeasti ymmärrettäviä. Isot kansalliset tietojärjestelmähankkeet, kuten Kanta ja Kansa, tulisi päätyä kunnan kustannuksiksi poistojen kautta tuotehinnoittelussa eikä erillisinä kustannuksina. Tietojärjestelmähankkeiden johtamiseen, toimittajien ohjaukseen ja kustannusarvioissa pysymiseen tulee kiinnittää erityisesti huomiota. Molemmissa edellä mainituista hankkeista on syntynyt käsitys, ettei niitä johda kukaan ja toteutus tapahtuu tietotekniikkayritysten ehdoilla. Vantaan kaupungin vastine HUS:n kuntalaskutuksen kehittäminen on kuntayhtymässä lähtenyt kehittymään ripeästi. Erikoissairaanhoidon menojen kasvu on ollu viime vuosina vaikeasti ennakoitavaa. Kustannustoteumaan on vaikuttanut merkittävästi eri vuosina mm. työtaisteluvarautuminen, pandemiatilanne ja jononpurkutoimet sekä kalliin hoidon tasaus. Kuntaneuvotteluissa sovittu erikoissairaanhoidon määräraha on ylittynyt joka vuosi. Menojen vaihtelua hillisevät laskutuskäytännöt ovat välttämättömiä tiukentuneessa taloustilanteessa. Vantaa on pystynyt poistamaan erikoissairaanhoidon turhaa käyttöä iäkkäiden potilaiden osalta sujuvoittamalla omia hoitoketjuja ja käynnistämällä omat geriatriset akuuttiosastot. Vantaan oman tuotannon lisääminen ei ole vaikuttanut pysyvästi HUS:n laskutusta alentavasti. Terveyskeskuksissa laadittujen lähetteiden määrä ei ole kasvanut erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä vastaavasti, mikä tarkoittaa sitä, että suuri osa erikoissairaanhoidossa hoidettavista potilaista on lähetetty hoitoon joko yksityissektorilta tai siirtynyt klinikasta toiseen sairaalan sisäisin siirroin. Järjestämisvastuun ja rahoituksen näkökulmasta hallitsemattomat potilasvirrat ja toimimattomat hoitoketjut muodostavat rahoituksellisen riskin vaikeuttaen rahoituksen suunnittelua. Lähetemäärien suhteellinen väheneminen on vaikuttanut erikoissairaanhoidon hoitojonojen lyhenemiseen. Ehdotus kuntalaskutusmalliksi 2012 on oikeansuuntainen, mutta laskutusjärjestelmä kokonaisuudessaan vaatii jatkotyöskentelyn. Jatkotyöskentelyssä voidaan tarkastella seuraavia lähtökohtia: Sairaalakohtaisesta laskutuksesta tulisi siirtyä HUS-alueella yhtenäiseen laskutukseen, joka perustuu sairaanhoitoalueiden keskimääräiseen hinnoitteluun. Laskutukseen on liitettävä sopimuskäytännöt HUS:n hinnoittelun on noudatettava kuntatalouden kehitystä Tuotehintoja ei saa muuttaa kesken sopimuskauden 17

18 Erikoissairaanhoidon laskutuksessa tulee pyrkiä suurempaan läpinäkyvyyteen ja ennakoitavuuteen. Laskutuksessa HUS:lla on oltava selkeä tuottajan rooli. Tuotannosta tulee sopia sopimusohjausprosessin avulla ja tuotantovolyymeistä päättää sitovasti. Riski tuotantovolyymien vaihteluista on jaettava tuottajan ja tilaajan välillä. HUS:n hallituksen roolia tuottajaorganisaation johdossa tulee kehittää. Jäsenkuntien ja kuntayhtymän talousjohdon työryhmän (HUSTRA) controller roolia on vahvistettava edelleen rahoituksen ja laskutuksen kehittämisen osalta. 18

19 Kuntalaskutuksen vaihtoehtoisten mallien näkökohtia: NordDRG-tuotteistukseen perustuva suoriteperustainen laskutuksen kehittäminen Nykymallilla riski ei jakaudu tasaisesti erikoissairaanhoidon tuottajan ja kuntamaksajan kesken NordDRD-tuotteistukseen perustuvaa laskutusta tulisi kehittää edelleen läpinäkyvämmäksi. NordDRG-tuotteiden rakenne on avattava ja välisuoritehinnoista tulisi luopua. Tuotteet eivät saa muuttua vuosittain ja kesken sopimuskauden. Tarvittaessa pistokokein voidaan arvioida laskutuksen toimivuutta Investointi- ja koulutuskustannusten on oltava erillään NordDRG-tuotehinnoittelusta Laskutuksen on perustuttava kirjalliseen sopimusmenettelyyn Kapitaatiolaskutus Kokonaisvaltainen kapitaatiolaskutusmalli perustuu kunnan asuakaslukuun sekä ikäja tarvevakiointiin. Laskutuksen lähtötaso olisi sovittava omistajakuntien kesken. Mallissa erikoissairaanhoidon hallitsematon kustannuskasvu hidastuu, koska taloudellinen riski kohdentuu myös erikoissairaanhoidon tuottajalle Kapitaatiolaskutuksen riski on potilasvirran vahvistuminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon varsinkin geriatrista hoitoa vaativien potilaiden osalta. Toisaalta kapitaatioperuste kannustaa lähettämään potilaita erikoissairaanhoitoon Laskutuksen on perustuttava sopimukseen Kuntalaskutuksen tulee perustua vuosittain laadittavaan molempia osapuolia sitovaan sopimukseen, jossa riski on tasattu tilaajan ja tuottajan välillä. Nykyinen NordDRG-tuotteisiin perustuva laskutus jättää riskin lähes yksinomaan kuntien vastuulle. Kuntien vastuulle jää yhtälailla tuottajan eli sairaanhoitopiirin tuottavuuteen liittyvät riskit kuin palvelujen volyymiin liittyvät riskit. Kuntien mahdollisuudet vaikuttaa potilasvirtoihin ovat rajallisia, koska erikoissairaanhoito ottaa osan potilaista hoitoon joko yksityissektorin lähetteillä tai sairaalan sisäisin siirroin. Laskutuksessa tulee siirtyä järjestelmään, jossa erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen ennakoitavuus on nykyistä huomattavasti suurempaa. Mahdollinen toimivampi malli voisi perustua kuntakohtaisen NordDRG-katon määrittämiseen. Katon ylittävästä palvelutuotannosta sairaanhoitopiiri ei saa täyttä korvausta. Ennakoidun palvelutuotannon ylittävä tuotanto on edullisempaa, koska rajakustannus laskee potilasmäärän kasvaessa. Vaihtoehtoisesti voitaisiin siirtyä täydelliseen kapitaatiolaskutukseen siten, että kunnan palvelutuotannon velvoitteet on sovittu. Erikoissairaanhoidon palvelutuottaja pystyy sovitun palvelutilauksen puitteistta tarjoamaan riittävät ja tarpeenmukaiset erikoissairaanhoidon palvelut. Riski ei siirry ainoastaan erikoissairaanhoidon palveluntuottajalle. Kapitaatioperusteisessa laskutuksessa kuitenkin luovutaan palvelutuotannon ja laskutuksen välisestä yhteydestä. Ongelmat nousevat esiin toiminnoissa, joissa työnteko ei ole yksiselitteinen kuten eri- 19

20 koissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnassa. Seurauksena saattaa ilmetä vääristyneitä kannusteita sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Vihdin kunnan vastine Lausuntonaan Vihdin kunta toteaa, että suoriteperusteinen laskutus on oikeudenmukaisin ja kannustaa omien palveluiden sekä toimintamallien kehittämiseen. Joissakin toiminnoissa voidaan soveltaa kapitaatiopohjaista laskutusta. Tälläisiä ovat toiminnot, joissa ei synny mittavia suoritteita ja kaikki kunnat hankkivat palvelun keskitetysti ja sovitusti sairaanhoitopiiriltä, esimerkiksi kansalliset hankkeet ja yleislääketieteen yksikkö. Varautumiseen liittyviessä toiminnoissa on huomioitava, mitä aluetta toiminta palvelee ja jaettava kustannukset näiden kesken. Jos jokin toiminta tai varautuminen on keskitetty koko maan osalta HUS:in, on kustannukset jaettava kansallisella tasolla. Päivystystoiminnassa tulisi pitäytyä suoriteperusteisessa laskutuksessa. Kuntien omat päivystyspisteet ovat eritasoisia, jolloin työnjakoperusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen osalta on eri kunnissa erilainen. Päivystystoiminnassa vaikuttaa myös päivystyspiteen sijainti, usein sen läheisyydessä asuvat ihmiset käyttävät enemmän palveluita kuin reuna-alueilla asuvat. Näin ollen päivystystoimintojen kapitaatiopohjainen laskutus syrjisi kuntia, joiden alueella ei ole HUS:n päivystyspistettä. YHTEENVETO LAUSUNNOISTA Jäsenkunnat kannattavat HUS:n ehdottamaa mallia lähes poikkeuksetta. Valtaosa lausuntopyyntöön vastanneista jäsenkunnista pitää NordDRG-tuotteistukseen perustuvaa suoriteperusteista laskutusta jäsenkuntia oikeudenmukaisesti kohtelevana ja hyvin toimivana laskutustapana. NordDRG-tuotteistus on kuitenkin jäsenkuntien mielestä vaikeaselkoinen ja liian usein muuttuva. Kapitaatiolaskutuksen lisäystä pääsääntöisesti kritisoitiin, sillä palvelujen käytön ja laskutuksen välistä syy-yhteyttä ei silloin voida enää todentaa. Tästä huolimatta yksi jäsenkunta olisi valmis siirtymään huomattavasti ehdotusta laajempaan kapitaatioperusteiseen laskutukseen perustelunaan erikoissairaanhoidon kustannustason jatkuva nousu. Uusi terveydenhuoltolaki, joka astuu voimaan , askarrutti myös monia jäsenkuntia. Lakiuudistus antaa kansalaisille aiempaa laajemman mahdollisuuden käyttää haluamaansa palveluntarjoajaa. Tästä johtuen muutama jäsenkunta näkee tärkeänä, että laskutusperiaatteet tulisi saada valtakunnantasolla yhteneviksi eri sairaanhoitopiireissä. Laskutukseen kaivataan lisäselvennystä ja laskuerittelyjen kehittämistä pidettiin hyvänä asiana. Valtaosa jäsenkunnista koki kalliin hoidon tasauksen ongelmallisena ja sen eriyttämistä 20

21 palvelusuunnitelmien laskutuksesta pidettiin suotavana. Kalliin hoidon tasauksesta toivottiin tarkempia erittelyjä siitä, mistä kallis hoito aiheutui. Laskutuksen toivottiin rytmittyvän kunnan tulojen suoritusten rytmissä sekä siten, että hyvitys- ja veloituslaskut erääntyisivät samaan aikaan, jolloin ne voidaan kohdistaa toisiinsa maksatuksen yhteydessä. Laskutuksen kehittämisen lisäksi toivottiin kuluseurantaa ja rullaavia koko vuoden ennusteita, joilla kunnat pystyvät arvioimaan erikoissairaanhoidon kustannuksia paremmin vuoden aikana. Kuntien osallistamista toivottiin lisättävän laskutusmallin kehitystyössä. 21

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell 2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell Johtamisen tietoperusta (toiminta ja talous) Strategia Talous Toiminta HUS-Total-päivittäisraportointi

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA

ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA HALLITUS 114 12.10.2015 ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA 312/02/02/00/01/2015 HALL 114 Aiemmat hallituskäsittelyt

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Puheenjohtajistotoimikunta 10.10.2011 / 43

Puheenjohtajistotoimikunta 10.10.2011 / 43 Kunnanhallitus 121 06.05.2013 Suoriteperusteinen laskutus peruspalvelukeskus Aavassa 168/02.00.00/2013 Kunnanhallitus 121 Kunnanhallitus 7.5.2012: Peruspalvelukeskus Aava on valmistellut suoriteperusteisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) 1347 V Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 144 16.06.2014 193/00.04.01/2014. Kunnanhallitus 144. Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen

Kunnanhallitus 144 16.06.2014 193/00.04.01/2014. Kunnanhallitus 144. Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen Kunnanhallitus 144 16.06.2014 Lausuntopyyntö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän jäsenkunnille kuntayhtymän vuoden 2015 ja talousarvion vuosien 2016-2017 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 193/00.04.01/2014

Lisätiedot

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella Alustus kuntatalossa KUNTALIITOSVERKOSTON JA YHTEISTOIMINTA- ALUEVERKOSTON TAPAAMINEN Tero Tyni, tero.tyni@kuntaliitto.fi Erityisasiantuntija, Kuntatalous Puhelin

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus 4.12.2015 Perusterveydenhuollon toiminnan ja talouden koordinointi: tuotteistuksella väestön

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 Toiminnan ja talouden keskeisiä tunnuslukuja 1-3/2012 Elektiivisten lähetteiden lukumäärä on kasvanut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

HANKINTASOPIMUS 2015, KAAVOITUSPALVELUT

HANKINTASOPIMUS 2015, KAAVOITUSPALVELUT HANKINTASOPIMUS 2015, KAAVOITUSPALVELUT 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA SOPIJAOSAPUOLET Tällä sopimuksella sovitaan niistä kaavoituspalveluhankkeista vuodelle 2015, joiden toteutuksesta Rantasalmen kunta tilaajana

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilöt: Aki Lindén Kati Myllymäki Riitta Särkelä Sihteeristö: Kristiina Poikajärvi, STM 19.03.2013 Teija Mikkola, KL Samuli Saarni, THL HYKS -erva-alue

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI KH Etelä-Karjalan kuntajohtajien työvaliokunnan kokouksessa 6.6.2012 on käsitelty alla olevan kokouspöytäkirjan otteen mukaisesti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

19.3.2015. 3 Väliraportin käsittely, Liite Hyväksyttiin väliraportin runko oheisen liitteen mukaisesti.

19.3.2015. 3 Väliraportin käsittely, Liite Hyväksyttiin väliraportin runko oheisen liitteen mukaisesti. Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 19.3.2015 PoSoTe talous ja rahoitus työryhmä/ 2. kokous Aika keskiviikko 18.3.2015 klo 13.00 13.55 Paikka Läsnä Poissa KYS/ rak. 10, 1. krs. hallituksen kokoushuone Vesa Lötjönen

Lisätiedot

HOITOPALVELUJEN TUOTTEISTUKSEN JA HINNOITTELUN PERIAATTEET VUODELLE 2010

HOITOPALVELUJEN TUOTTEISTUKSEN JA HINNOITTELUN PERIAATTEET VUODELLE 2010 HELSINGIN JA UUDENMAAN Hyväksytty valtuustossa 11.6.2009 SAIRAANHOITOPIIRI HOITOPALVELUJEN TUOTTEISTUKSEN JA HINNOITTELUN PERIAATTEET VUODELLE 2010 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 TUOTTEISTUKSEN PERIAATTEET...

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Hankintasopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä

Hankintasopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä 1 (6) Hankintasopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Versio 3.0 2 (6) 1 Sopijapuolet 1. Yritys (jäljempänä Järjestelmätoimittaja) Y-tunnus 2. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Perusopetus Jyväskylä Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Ruokapalvelut

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle

Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle 1 Sopimuksen tausta 2 Sopijaosapuolet 3 Sopimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HUS:in tila- ja kiinteistöhallintoa koskeva esitys on hallituksen kokouksessa 28.11.2011 päätetty laittaa

Lisätiedot

Yhteistoiminnan kirjaukset talous- ja toimintatilastossa

Yhteistoiminnan kirjaukset talous- ja toimintatilastossa 1(6) Yhteistoiminnan kirjaukset talous- ja toimintatilastossa 1) Isäntäkunta tuottaa ja/tai tilaa palvelut sopimuskuntien puolesta a) Taulukko 01 Käyttötalous: Isäntäkunta kirjaa kustannukset ja tuotot

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN LUONNOS 4.12.104 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON SAIRAALA-, KUNTOUTUS- JA HOIVAPALVELUT -OSASTON FYSIATRIAN POLIKLINIKKATOI- MINNAN LUOVUTUKSESTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Liite 1 Seutuhallitus 5.6.2008 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Sivu 1 / 7 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS 1. Sopijapuolet Tilaaja kunta/kaupunki Tuottaja Oulunkaaren seutukunnan

Lisätiedot

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0 Hallitus 12.11.2012, LIITE 1 SOPIMUS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMEENPANON JA HENKILÖSTÖASUNTOJEN HALLINNAN SIIRROSTA HUS-KIINTEISTÖT OY:N TEHTÄVÄKSI

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot