näkökulmasta: tapaustutkimus Karjalan tasavallassa Venäjällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "näkökulmasta: tapaustutkimus Karjalan tasavallassa Venäjällä"

Transkriptio

1 Versio 2. Vesihuollon nykytila ja kehittämisahdollisuudet Soutjärvellä näkökulmasta: tapaustutkimus Karjalan tasavallassa Venäjällä 9..2 kansalaisjärjestön Matleena Pyhälahti, Global Dry Toilet Association of Finland, Tampere Development of Sanitation in Karelian Villages Tämän työn päällimmäisenä tavoitteena oli kehittää uusia keinoja vesihuollon ja kansanterveydellisen tilan parantamiseksi Karjalan Tasavallan kylissä. Työ suoritettiin tapaustutkimuksena Soutjärven kylässä, Äänisenrannan piirissä noin 8 kilometriä Petroskoista kaakkoon. Työn pohjana oli nykytilanteen mahdollisimman perinpohjainen selvittäminen tehokkaiden kehityssuuntien löytämiseksi. Työn periaatteena oli huomioida kaikki juomaveden turvallisuuteen vaikuttavat tekijät raakavesilähteeltä aina käyttäjiin saakka. Kylien vesihuollolliset lähtökohdat poikkeavat merkittävästi kaupunkien vesihuollosta lähes kaikilla osa-alueilla. Kylien vesihuollossa taloudelliset resurssit, käytettävissä oleva tekniikka ja paikallisen henkilökunnan asiantuntemus ovat vaatimattomammalla tasolla kuin kaupungeissa. Kylissä myös veden käyttäjillä on kaupunkeihin verrattuna suurempi vastuu talousveden turvallisuudesta, sillä talousveden lähteinä ovat usein myös kaivot. Myös Maailman terveysjärjestön ja UNICEF:n mukaan kiinteistölle tulevan vesijohtoveden osuus kaikista talousvesilähteistä on ollut laskussa Venäjän maaseudulla (WHO ja UNICEF 2). Ympäristöön liittyvä kansalaisjärjestötyö Itä-Suomen ja Venäjän Karjalan välillä on perinteisesti painottunut metsäalalle (Tanskanen 25). Tässä nykytilanteen- ja kehitysmahdollisuuksien selvitystyössä oli vahvasti mukana kansalaisjärjestön näkökulma. Työssä pyrittiin pääsemään vesihuollon käytännön ongelmien lähteille ja havainnoimaan vesihuollon turvallisuutta myös käyttäjien tasolla. Kehitysmahdollisuuksia tutkittaessa huomioitiin muutkin kuin yleisesti esille tuodut Venäjän vesihuoltoon liittyvät tekniset, hallinnolliset ja taloudelliset sekä näihin liittyvät poliittiset ja lainsäädännölliset ongelmat. Yleisesti kansalaisjärjestöillä voisi olla vahvempi rooli pienten vesihuoltoyksiköiden parantamisessa paikallisen toiminnan kautta (UN 29). Olemassa olevaa monen ongelman summaa lähestyttiin kolmella tasolla. Alimmalla tasolla työssä pyrittiin saamaan mahdollisimman tarkka kuva paikallisesta veden käytöstä ja käyttötavoista sekä käyttäjien kokemista vesihuollon ja veden laadun ongelmista. Tietoa kerättiin myös kyläläisten ja terveydenhuollon vesihuoltoon liittyvistä taidoista ja tiedoista. Asian selvittämiseksi haastateltiin kylän asukkaita ja lääkäriä. Verkostoveden analysointituloksia saatiin keskitetyn vesihuollon järjestäjältä ja Suomessa Tampereen teknillisen yliopiston bio- ja ympäristötekniikan laboratoriossa analysoitiin kylän yleisistä kaivoista otetut vesinäytteet. Toisella tasolla nykyinen vesihuolto kuvattiin ja sen puutteet kirjattiin ylös mahdollisimman yksityiskohtaisesti niin kaivoveden kuin keskitetyn vesihuollonkin suhteen. Tietoa hankittiin paikan päällä havainnoimalla sekä tekemällä haastatteluja vesihuollon edustajille ja kunnanjohtajalle.

2 Versio Kolmanneksi selvitettiin nykyisen vesihuollon ongelmien taustalla olevia hallinnollisia ja taloudellisia ongelmia paikallisella tasolla. Paikallisten tekijöiden ja olosuhteiden huomiointi on vesihuollon kehitystyön onnistumisen kannalta ensisijaisen tärkeää. Tässä selvitystyössä käytettyä lähestymistapaa on kuvattu kaaviossa seuraavalla sivulla, jonka jälkeen on esitetty työssä saadut tärkeimmät tulokset. Työ kokonaisuudessaan löytyy Käymäläseura Huussi ry:n kotisivuilta.

3 Kuva.Tutkimusongelma ja siihen liittyvä suunnitelma

4 Taloudelliset ja hallinnolliset ongelmat Vesihuoltoon liittyvät omistussuhteet ja vastuutahot ovat kylässä edelleen hyvin epäselvät. Yleisten kaivojen omistussuhteiden ja vastuutahojen määritys on hankalaa, sillä asiasta ei ole olemassa yksiselitteisiä asiakirjoja. Vaikka yleiset kaivot ovat Soutjärven vepsäläisen maalaiskunnan maa-alueella, ei kunta niitä omista. Toisaalta kunnanjohtajan mukaan voidaan lainsäädännöllisesti kunnan katsoa olevan vastuussa yleisistä kaivoista. Kunnanjohtajan mukaan lopullista vastuutahoa julkisten kaivojen suhteen on vaikea löytää. On mahdollista, että tulevaisuudessa vastuu julkisista kaivoista sekä verkostoveden julkisista vedenottopisteistä siirtyisi virallisesti täysin Prioneskin piirille, joka nykyisinkin hoitaa kaivojen ylläpitoa. Prioneskin piiri toteutti alueella viime vuonna ohjelmaa puhdas kaivo, jonka merkeissä kaivoja pumpattiin tyhjiksi ja puhdistettiin. Kesällä 2 kaivoja on sen sijaan puhdistettu kylän palokunnan toimesta. Myös keskitetyn vesihuollon suhteen omistussuhteet Soutjärvellä ovat epäselvät. Kylän vesihuolto, kuten moni muukin kylän rakenteista olivat aiemmin kylässä olleen sovhoosin omistuksessa. Kunnanjohtajan mukaan ei sovhoosin kaatuessa sen omaisuutta myyty, vaan omaisuus jaettiin eri tahoille, eikä lopullisista omistussuhteista olla tälläkään hetkellä selvillä. Virallisia asiakirjoja tai sopimuksia sovhoosin jaon jälkeisistä omistussuhteista ei ole. Keskitetyn vesihuoltoon liittyvien rakenteiden lopullista virallista omistajaa on kylän johtajan mukaan vaikea määrittää. Vesihuollon järjestämisestä on vastuussa oma yhtiönsä. Soutjärven vesihuolto on kokonaisuudessaan osa koko Prioneskin piirin laajuista vesihuoltoa, joka on Petroskoin kunnallisen laitoksen (Петрозаводские коммунальные системы, PKS) alaosasto. Myös Prääsän piirin vesihuollon järjestämisestä on vastuussa PKS. PKS on omalta osaltaan Venäjän kunnallisen laitoksen (Российские коммунальные системы) tytäryhtiö. PKS:n Prioneskin piirin tuotanto- ja teknisen osaston johtajan mukaan kaikki vesihuoltoon liittyvät laitteet ja rakenteet omistaa Prioneskin piiri. Vesihuollon järjestävä PKS vuokraa laitteet piiriltä virallisen vuokrasopimuksen mukaisesti. PKS järjestää kylissä sekä talous- että jätevesihuollon, sekä joitakin hallinnointiin liittyviä asioita, kuten henkilökunta-asiat. PKS ei ole vastuussa vesihuollon maksuista tai laskutuksesta. Nykyinen vastuujako ja omistussuhteiden epäselvyys sekä kirjallisen tiedon puute ovat omiaan lisäämään koko vesihuollon sekavuutta. Paikallisella tasolla vastuualueiden rajat helposti hämärtyvät. Ajantasaisen tiedon saaminen oli kylässä vaikeaa. Vastuun ajoittainen vaihtuminen aiheuttaa hämmennystä ja myös vesihuoltoon liittyvää tietoa voi kadota. Paikallisten olosuhteiden huomiointi mahdollisia investointeja mietittäessä on ensisijaisen tärkeää. Yksinkertaisilla ratkaisuilla päästään kylissä varmemmin parempaan lopputulokseen. Teknisesti kuntoon saatettu vesihuolto ei takaa vesihuollon parantamista pidemmällä tähtäimellä. Puutteellinen ylläpito ja riittämättömät investoinnit ovat tyypillisiä sekä kylän keskitetylle vesihuollolle että kaivoille. Investoitaessa vesihuoltoon rahallisesti olisi turvattava myös hankittujen laitteiden ja rakenteiden asiallinen ylläpito. Paras vaihtoehto

5 vesihuollon pitkäjänteisen parantamisen turvaamiselle olisi vesihuoltoon liittyvien maksujen (tariffien) nosto. Prioneskin ja Prääsän piirien vesihuoltomaksut määritetään yhteisesti ja ne ovat korkeat verrattuna Venäjän kaupunkien vesimaksuihin ja noin kolminkertaisia esimerkiksi Petroskoin vesi- ja jätevesimaksuihin verrattu. Kiinteistöä kohden lasketut vesihuollon kustannukset ovat kylissä kaupunkeja huomattavasti korkeammat. Maksut ovat nousseet viimeisten vuosien aikana ja ovat jopa yli kuusinkertaiset verrattuna Prääsän maksuihin 2-luvun alkupuolella. Vaikka vesimaksut ovat nousseet, ei maksuista saatavilla tuloilla voida Prioneskin piirin vesihuollon tuotanto- ja teknisen osaston johtajan mukaan kattaa kuin välttämättömimmät kustannukset. Asiaa hankaloittavat myös maksujen määritys ja keräys vesihuollon järjestävästä yhtiöstä erillään. Lisäksi veden- ja jäteveden kuutiohinnat voivat todellisuudessa olla edellä mainittua pienemmät, sillä osa asiakkaista maksaa veden kulutuksen arvion, eikä todellisen kulutuksen mukaan. Osa kyläläisistä saa alennuksia vesimaksuista. Osa julkisia verkostoveden ottopisteitä käyttävistä maksaa käyttämästään vedestä ja osa ei. Prioneskin piirin ja PKS:n välisen vuokrasopimuksen mukaisesti vesihuollon vuokratuloista saatavat rahat tulisi käyttää vesihuollon saneeraukseen ja parantamiseen. Prioneskin piirillä on yleinen vesihuoltosuunnitelma vuosille 28-28, joka sisältää suunnitelmia kustannusarvioineen ja toteutusaikatauluineen. Myös Soutjärvi on sisällytetty edellä mainittuihin suunnitelmiin. Käytännössä tilanne poikkeaa edellä mainituista suunnitelmista ja sopimuksista. Nykyisen hallinnon nelivuotiskauden aikana Soutjärven vesihuollon suhteen ainoa tavoite on, että vedenpuhdistuslaitteisto olisi toimiva. Erillisiä investointiaikeita ei ole. On hyvä muistaa, että useista ongelmista huolimatta keskimääräistä korkeammat vesimaksut kertovat vesihuollon taloudellisen kehityksen olevan menossa oikeaan suuntaan. Soutjärven vesihuollon ollessa nykyisin osa PKS:aa voidaan sen katsoa olevan myös hallinnollisesti ja taloudellisesti pelkästään paikallista tasoa osaavimmissa käsissä. Myös kyläläiset kertoivat keskitetyn vesihuollon parantuneen PKS:n otettua siitä vastuun. Veden käyttö ja energiatehokkuus Keskitetyn vesihuollon kustannukset laskevat veden käytön vähentyessä. Veden kulutuksen mittaaminen ja sen mukainen laskutus ovat omiaan vähentämään veden kulutusta. Tähän tutkimukseen liittyvässä kyselyssä kysyttiin kylän asukkailta heidän mahdollisuuttaan ja keinojaan veden käytön vähentämiseen. Kysymyksen vastaukset heijastavat osaltaan kyläläisten vaihtelevaa ympäristö- ja vesihuoltotietosuutta. Osa vastaajista sanoi, ettei ymmärrä, miksi veden käyttöä tulisi hillitä. Osa sanoi jo ennestään käyttävänsä hyvin vähän vettä. Osa kertoi suoranaisia veden käytön vähentämisen keinoja. Osassa kylän kiinteistöistä löytyvät vesimittarit, eikä laskutus perustus ainoastaan normin mukaiseen arvioon veden kulutuksesta, kuten yleisesti Karjalan kylissä asian kuvataan olevan. Mittareiden määrää kylässä ei selvinnyt. Kyläläisten mukaan osassa kiinteistöistä veden laskutus ei tapahtunut sieltä löytyvän mittarien mukaisesti. Vesimittareiden käyttöönottoon ja

6 hankintaan tulisi kannustaa. Energiatehokkuuden lisäämisen tärkeys on nähtävästi huomioitu myös PKS:llä, sillä osa laitoksen pumpuista on uusittu vuonna 29. Muita merkittäviä laitehankintoja ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana tehty. Keskitetty vesihuolto Tässä työssä pyrittiin tarkasti kartoittamaan koko vesihuoltoketju ja siihen liittyvät vaaratekijät maailman terveysjärjestön Water Safety Plan:n periaatteiden mukaisesti (WHO ja IWA 29). Keskitetty vesihuolto sisältää runsaasti vaaratekijöitä, joiden riskien suuruus vaihtelee. Vaaratekijöitä löytyy vesihuoltoketjun jokaiselta osa-alueelta, jonka vuoksi myös vesihuollon kehittämisessä olisi pyrittävä jokaisen osa-alueen parantamiseen. Osa vaaratekijöiden poistamisesta vaatii runsaasti rahaa, osa voidaan poistaa ilman suurempia investointeja. Länsimaiset ja erityisesti suomalaiset valmiit vaaratekijälistat sopivat tutkimuskohteeseen huonosti, veden käsittelyn ollessa täysin eri tasolla sekä teknisesti että henkilökunnan osaamisen ja käytäntöjen kannalta. Vaaratekijöiden kartoituksessa ongelmana oli myös, ettei kaikkiin kysymyksiin ollut mahdollista löytää selkeää vastausta johtuen työntekijöiden tiedon puutteesta. Lisäksi virallisten selvitysten ja suunnitelmien kanssa ongelmana oli tiedon hankala saanti. Välillä eri lähteistä saadut tiedot olivat ristiriidassa keskenään. Sovhoosin aikana tarkkaan suunniteltua vedenottoa, puhdistusta ja desinfiointia ei ole päivitetty ja monissa riskinhallinnallisissa asioissa, kuten säiliöiden veden vaihtuvuudessa luotetaan neuvosto-aikaiseen suunnitteluun. Joistakin ennen käytössä olleista tehokkaista selkeästi riskinhallintaa parantavista toimenpiteistä, kuten päivittäisestä veden laadun analysoinnista on jouduttu luopumaan. Nykyisen laaduntarkkailun tulosten mukaan veden käsittely ja desinfiointi on tehotonta suhteessa raakaveden laatuun. Koliformisten bakteerien määrä on ajoittain suurempi laitokselta lähtevässä vedessä kuin raakavedessä ja määrä ajoittain edelleen kasvaa verkostossa. Käsittely vähentää värilukua ainoastaan vähän ja satunnaisesti. Myös sen suhteen laatuvaatimuksen raja on ylitetty toistuvasti niin verkostovedessä kuin laitokselta lähtevässäkin vedessä. Vesi käyttökohteissa ei täytä Venäjän lainsäädännön asettamia juomaveden laatuvaatimuksia (SanPiN ). Verkostovedestä poiketen täytti raakavesi sille Venäjän lainsäädännössä asetetut laatuvaatimukset (GOST ) kaikilla käytettävissä olleella viidellä tarkkailukerralla tammikuun 29 ja 2 välillä. Kuitenkin myös raakaveden otto sisältää useita mahdollisia vaaratekijöitä. Raakavedenoton suhteen suurimmat riskit ovat huonosti sijoitettu raakavedenottopiste ja kylän jätevesien lasku puhdistamattomana,5 km päähän vedenottopisteestä. Vedenottokorkeus on edelleen nähtävästi liian lähellä pohjaa, vaikka sitä on nostettu. Myrskyt vaikuttavat veden laatuun merkittävästi, ongelmia on erityisesti keväisin ja syksyisin. Sähkökatkos lopettaa raakaveden saannin täysin, sillä varavoimanlähdettä ei ole. Vanhentunut ja raakavedelle riittämätön käsittely on jo sinällään yksi suurimmista vesihuoltoon liittyvistä riskeistä. Laitoksella ei ole saostuskemikaaleja käytettävissä laisinkaan. Kuten varsinainen veden käsittely, myös desinfiointi sisältää useita riskitekijöitä,

7 kuten desinfiointikemikaalin väärän annostelun mahdollisuuden. Vaaratekijänä ovat myös veden mutageenisuuden nousu ja desinfioinnin tehon lasku puhdistuksen ollessa tehoton ja veden orgaanisen aineksen pitoisuuden ollessa suuri. Yksi desinfiointiin liittyvä huomattava vaaratekijä on desinfiointikemikaalin desinfiointitehon lasku talvella veden kylmentyessä. Puhdasvesisäiliön suhteen suurimman riskin omaavana vaaratekijänä on pintavesien ja muiden epäpuhtauksien pääsy säiliöön huonon kansirakenteen ansiosta. Vanhentunut verkosto on täynnä mahdollisia vaaratekijöitä: kontaminoituminen vuotojen ja vuotavien venttiilien kautta, putkista veteen liukeneva rauta, korjauksiin liittyvä riittämätöntä hygienia ja monet muut asiat. Yksi suurimmista keskitettyyn vesihuoltoon liittyvistä riskeistä on jatkuvan tarkkailun puute. Koska vesinäytteitä otetaan ainoastaan kuukausittain ja mahdollisuudet jatkuvaan tarkkailuun ovat laitoksella olemattomat, saatetaan tieto veden kontaminoitumisesta saada vasta kontaminoituneen veden jakelun jatkuttua jo useita viikkoja. Vaaratekijöiden kartoitus ja riskien luokittelu eroavat merkittävästi länsimaisesta, sillä kohteessa erilaiset vaaratilanteet ja huono veden laatu muistuttavat enemmän normaali- kuin erityistilanteita. Länsimaiset ja suomalaiset uhka- ja riskienkartoituslistat sopivat kohteeseen huonosti ongelmatilanteiden ja puutteiden yleisyyden vuoksi. Yksi tämän työn alkuperäisistä tavoitteista oli luoda verkostovedelle täysimittainen Maailman Terveysjärjestön Water Safety Plan (WSP). Täysimittainen WSP osoittautui kohteessa vaikeaksi sen raskauden ja paikallisen asiantuntemuksen puutteen vuoksi. Vesihuollon hierarkkisuus aiheutti haasteita ajankohtaisen tiedon saannille ja usein myös tiedon luotettavuus oli kyseenalaista. Vaikeuksista huolimatta työssä noudatettiin WSP:n periaatteita pitäen jatkuvana tavoitteena juomaveden turvallisuuden takaamista raakavesilähteeltä aina käyttäjään saakka. Venäjällä vesihuoltoa ei aina osata nähdä kokonaisuutena. Karjalaan soveltuvia, laitosten omakohtaiseen arviointiin liittyviä työkaluja tulisi kehittää. Koska kylissä laitosten työntekijöiden koulutus on usein alhaista, eikä vaaratekijöitä ymmärretä, voisivat kyseiset työkalut toimia myös osana työntekijöiden koulutusta ja sen täytäntöönpanoa. Työkalujen tulisi sisältää selkeät ja yksinkertaiset, mutta yksityiskohtaiset ohjeet. Työkalujen käyttöä olisi hyvä myös edeltää koulutus. Työkalujen tulisi sisältää jokaisen potentiaalisen vaaratekijän lisäksi myös selitys siitä, miksi vaaratekijä on haitallinen, mikä lisää kyseisen riskin suuruutta ja mitä vesihuollossa tulisi tehdä kyseisen tilanteen korjaamiseksi. Työkalujen käyttöön tulisi myös olla saatavilla apua ja neuvontaa. Kaivot Venäjän maaseudun ja kaupunkien vesihuollot eroavat toisistaan, sillä maaseuduilla käytetään talousveden lähteinä useammin kaivoja ja lähteitä.. Kaiken talousvetensä haki kaivoista noin puolet tähän työhön liittyvään kyselyyn vastanneista. Tämän lisäksi osa muutoin verkostovettä käyttävistä haki juomavetensä kaivoista.

8 Laboratorioanalyyseissa kaivojen veden laatu osoittautui huonoksi. Sekä pintavesien pääsy kaivoon, että ihmisperäinen vaikutus (esimerkiksi lannoitteiden tai jätevesien vaikutus) oli ilmeinen. Kaivojen ympärillä oli useita mahdollisia kontaminaatiolähteitä. Pohjavesi voi olla jo ennestään laadultaan huonoa tai voi muuttua kaivossa huonoksi. Kaivot olivat rakenteeltaan huonoja ja niiden ylläpito oli riittämätöntä. Yleisille kaivoille tehtiin paikallisiin olosuhteisiin muokattu vaaratekijöiden kartoitus, jonka tuloksia on kuvattu seuraavan sivun taulukossa. Laboratorioanalyysien tulokset noudattelivat riskikartoituksen mukaista linjaa. Kuva 2. Kuvia kylän suosituimmasta kaivosta ja sen vedenottimesta.

9 Taulukko. Yleisten kaivojen riskikartoitus (sanitary inspection). (Muokattu lähteestä Davison et al. 25) Kyseiseen kaivoon kohdistusva riski (Kyllä =, Ei = ) Vaaratekijät W W3 W5 W9 W W W4 W5* W6 Onko m säteellä kaivosta käymälää, viemärilinjaa tai pumppaamoa, sakokaivoa, umpisäiliötä tai jätevesien maahan imeytystä? 2 Onko m säteellä kaivosta viljelystä, jolle on viety lantaa tai kemiallista lannoitetta? 3 Onko muita mahdollisia saastelähteitä (esim. sauna, tie, roskia, eläimiä, ulostetta) m säteellä kaivosta? 4 Puuttuuko kaivosta tuuletus? 5 Vuotaako kaivon kansi tai puuttuuko se kokonaan? 6 Onko kaivon maan päällinen rakenne sellainen, että kaivoon voi päästä pintavesiä, likaa tai jopa eläimiä? 7 Puuttuuko kaivon ympäriltä pengerrys tai onko se puutteellinen (esim. maa kaivon ympärillä ei vietä selkeästi kaivosta poispäin, läikkynyt vesi jää seisomaan kaivon ympärille tms)? 8 Puuttuuko kaivosta routaeristys? 9 Ovatko kaivon sisärakenteet huonossa kunnossa tai epäasialliset (esim. onko niissä halkeamia, ovatko mahdolliset renkaat liikkuneet, puurakenteet vanhoja tms)? Kaivon kunto tarkastushetkellä (esim. onko havaittavissa huonoa hajua, rakenteissa kasvustoa, sisällä roskia tai eläimiä tms.) Onko kaivossa käytettävän vedennoutimen (esim. ämpäri) kunto epäasiallinen (esim. rikki tai likainen), tai säilytetäänkö se siten, että kontaminaatio on mahdollinen (esim. maassa jolloin se pääsee likaantumaan)? Riskipisteytys 8 9 *NUW5- Kaivon vettä käytettä ainoastaan pesuvetenä Riski on hyvin korkea 6-8 Riski on korkea 3-5 Riski on keskitasoinen -2 Riski on alhainen Ensisijainen toimenpide kaivojen veden laadun parantamiselle olisi uusien kaivojen rakentaminen paremmin valittuun paikkaan, sillä yhdenkään kaivon sijainti ei tällä hetkellä ole riskitön. Venäjän Karjalan maaseudun kylät ovat usein tiiviisti rakennettuja. Riskittömän, mahdollisimman luonnontilaisen ja siedettävän etäisyyden päässä olevan kaivon paikan löytäminen asettaa haasteita. Kaivojen rakenteet ovat tällä hetkellä täysin riittämättömiä estämään pintavesien tai edes eläinten pääsyä kaivoon.

10 Asianmukaisten rakenteiden lisäksi kaivojen ylläpidosta olisi huolehdittava. Nykyinen tilanne, jossa yleisten kaivojen virallista vastuullista ei kylässä ole määritetty, aiheuttaa entisestään lisää hankaluuksia niiden ylläpidolle. Ylläpidon lisäksi olisi huolehdittava myös siitä, ettei kaivojen läheisyyteen pääse syntymään uusia riskejä aiheuttavia toimintoja. Kaivoveden käyttöön liittyvää riskiä lisää kyläläisten yleinen luottamus kaivoveden turvallisuuteen. Ongelmista huolimatta ei tilanne kaivojen suhteen ole toivoton. Vaikka virallista yleisten kaivojen vastuunkantajaa ei kylästä löydy, on kaivoja puhdistettu sekä vuosina 29 että 2. Veden käyttö Veden käytön voidaan kylässä katsoa jakautuvan kolmeen eri ryhmään. Kerrostalossa asuville kyläläisille ja osalle omakotitaloasukkaista tulee vesi suoraan talouteen ja he käyttävät verkostovettä sekä käyttö- että juomavetenä. Osa juoksevan veden piirissä olevista hakee juomavetensä kuitenkin kaivoista. Kolmantena ryhmänä ovat asukkaat, joilla ei ole juoksevaa vettä. He hakevat asuinpaikastaan riippuen juoma- ja käyttövetensä julkisista verkostoveden jakelupisteistä ja kaivoista. Osa veden turvallisuuteen liittyvistä riskeistä liittyy itse käyttäjiin, jotka hakevat ja kantavat juomavetensä ja säilyttävät sitä kotonaan. Veden kontaminoituminen voi johtua esimerkiksi epäasiallisesta veden säilönnästä. Lisäksi kaikkien kyläläisten tulisi keittää juomavesi aina ennen käyttöä sen mikrobiologisen turvallisuuden parantamiseksi. Huolestuttavaa on, että noin neljäsosa tähän työhön liittyvään kyselyyn vastanneista keitti juomaveden ainoastaan joskus tai ei koskaan ennen käyttöä. Toinen yleisimmistä veden käsittelytavoista on laskeutus, jonka oletetaan johtuvan veden suuresta rautapitoisuudesta. Verkostovettä käyttävistä vastaajista juomaveden laskeutti aina noin puolet ja kaivovettä käyttävistäkin noin neljäsosa. Yksi vastaajista käsitteli verkostovettä ennen sen nauttimista jäädyttämällä veden. Kaksi vastaajista suodatti verkostoveden ennen sen juomavesi-käyttöä. Kumpikin heistä keitti veden suodattamisen lisäksi. Yli puolet vastaajista haki vettä säännöllisesti joko talous- ja/tai juomavesikäyttöön julkisesta tai yksityisestä kaivosta tai julkisesta verkostoveden jakelupisteestä. Juomavettä säilytettiin kotona useimmiten keittiössä. Juomavesisäiliön piti peitettynä suurin osa kysymykseen vastanneista. Vesihuollon ja sen kansanterveydellisen tärkeyden ymmärtäminen Vesihuollon ongelmien juurten voidaan katsoa olevan myös hallinnollisia puutteita ja alhaisia maksuja syvemmällä, tavallisten kansalaisten ja poliitikkojen mielipiteissä, asenteissa ja tiedon puutteessa. Tähän tutkimukseen liittyvässä kyselyssä noin puolet vastaajista kertoi olevansa valmiita ja vajaa neljäsosa ehkä valmiita maksamaan vesihuollosta enemmän, mikäli se johtaisi parempaan veden ja vesihuollon palveluiden laatuun. Osa kysymykseen kielteisesti vastanneista ei kuitenkaan edes tiennyt vesi- ja jätevesimaksujen suuruutta. Tariffien korottamisen tärkeydestä olisi asian arkaluontoisuudesta huolimatta pyrittävä herättämään keskustelua niin kyläläisten kuin paikallisen ja alueellisen hallintojenkin keskuudessa.

11 Suurin osa kyläläisistä ei ymmärrä vesihuollon kansanterveydellistä tärkeyttä. Kysyttäessä juomaveden mahdollista haitallisuutta terveydelle vastasi 5 % vastaajista kysymykseen kieltävästi ja ainoastaan 2 % myöntävästi. Vastauksen ehkä antoi 37 % vastaajista. Vastauksen ehkä valitsi myös kylän lääkäri. Veden välityksellä leviävien tautien määristä ei ole tarkkaa tietoa, sillä niistä ei kylän lääkärin mukaan pidetä tilastoa. Käytännössä tietoa taudeista on ainoastaan silloin, kun kysymys on jo epidemiasta. Tehokkaampi vesivälitteisten tautien seuranta tehostaisi myös vesihuollon tärkeyden ymmärtämistä. Kylässä ei ymmärretä vesihuollon vaaratekijöitä ja haavoittuvuutta. Jätevedenpuhdistamosta on kylässä aikoinaan luovuttu siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi. Kysyttäessä keskitetyn vesihuollon suurinta ongelmaa, ainoastaan kunnanjohtaja kertoi jätevedenpuhdistamon puuttumisen olevan suurin ongelma huonokuntoisen verkoston ohella. Jätevesistä ei huolehdita myöskään kiinteistökohtaisesti. Jätevesiverkoston ulkopuolisilla kiinteistöillä suurimmassa osassa jätevesi lasketaan kiinteistöltä suoraan maahan eivätkä käymälätkään ole asiallisia. Tiedon jakaminen vesihuollon herkkyydestä olisi tärkeää. Kyläläisten tulisi saada tietoa käyttämänsä veden laadusta. Kyläläisillä tulisi olla mahdollisuus saada tietoa myös siitä, millaista haittaa heidän terveydelleen voi huonolaatuisella vedellä olla. Tiedon jakaminen myös veden laadun parantamisen mahdollisuuksista on tärkeää. Epäasialliset käymälät, olematon jätevesien käsittely ja luvattomat kaatopaikat asettavat vaaroja veden laadulle. Kyläläisillä tulisi olla yksinkertaisia työkaluja veden laadun arvioimiseen. Yksinkertaisin lähtökohta kaivojen veden laadun arviointiin on niiden sijaintiin ja kuntoon liittyvä riskin arviointi, josta on esimerkkinä taulukko. Kyseisen omaisten helppokäyttöisten arviointityökalujen käyttöä ja kääntämistä venäjän kielelle tulisi edistää. Yleisesti pieniä vesihuoltoyksikköjä koskevasta venäjänkielisestä materiaalista on pula (UN 29). Lähteet Davison A., Howard G., Stevens M., Callan P., Fewtrell L., Deere D ja Bartram J. 25. Water Safety Plans. Managing drinking-water quality from catchment to consumer. World Health Organization, Geneve. Saatavissa: GOST Keskitetyn juomavesihuollon raakavesilähteet. Hygieeniset ja tekniset laatuvaatimukset sekä valintasäännöt. SanPiN ( ) Juomavesi. Keskitettyjen vesihuoltoverkostojen hygieeniset laatuvaatimukset. Laadunvalvonta.

12 Tanskanen A-M. 25. Water co-operation between Finland and Russia on the Local and Regional Level. Teoksessa Berglund M. (ed) International Environmental Law-making and Diplomacy Review 24. United Nations Environmental Programme. University of Joensuu, Finland. WHO ja UNICEF. 2. Progress on Sanitation and Drinking Water Update 2. WHO/UNICEF Joint Monitoring Programme on Water Supply and Sanitation. Saatavissa: WHO ja IWA. 29. Water Safety Plan Manual. Step-by-step risk management for drinkingwater suppliers. World Health Organization, Geneve. Saatavissa: UN. 29. Small-Scale Water Supplies. Report On the workshop on Water Safety in SmallScale Water Supplies In the European Region. Economic Commission for Europe and WHO Regional Office for Europe. ECE/MP.WH/WG./29/9 EUR/586344/7. United Nations 29

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka 12.10.2015 Osa III : sisältö Toimenpiteet häiriötilanteessa

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. The development of sanitation in Karelian villages

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. The development of sanitation in Karelian villages Karjalan kylien sanitaation kehittäminen The development of sanitation in Karelian villages Улучшение экологической ситуации в населенных пунктах Карелии Tampere 28-29.01.2009 Venäjän tiedeakatemian Karjalan

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

KAJAANISSA VEDEN HINTA MAAN KESKIARVOA ALHAISEMPI

KAJAANISSA VEDEN HINTA MAAN KESKIARVOA ALHAISEMPI 1 KAJAANISSA VEDEN HINTA MAAN KESKIARVOA ALHAISEMPI Vesilaitosyhdistys (VVY) julkaisee vuosittain vertailun vesihuoltolaitosten maksutiedoista. Kajaanin Vesi liikelaitos on ollut vertailussa mukana perustamisestaan

Lisätiedot

Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi

Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi LÅNGVIK vesihuolto ja kaavoitus kyselyn tulokset Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi Ensimmäisessä vaiheessa 10/2010 kysely jaettiin jokaiseen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA

OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA Oulun yliopisto Oulun Vesi Okko Kurttila DI, suunnittelija WSP Finland Oy 1 Viemäriverkoston vuotovedet

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa

Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa FiSTT vuosikonferenssi 21.11.2013, Lahti Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa Osmo Seppälä toimitusjohtaja 15.11.2013 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Lähteet: Vesihuoltoverkostojen

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan. Suomen Vesi-isännöinti. Puhdasvesi-risteily

Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan. Suomen Vesi-isännöinti. Puhdasvesi-risteily Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan Suomen Vesi-isännöinti Puhdasvesi-risteily 2016 22.-23.9.2016 Sisällysluettelo 1. Vesihuoltolaitosten käsitteistä 2. Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa Kyselytutkimus standardeista ja niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa 1 Aineisto ja menetelmä Kysely yrityksille ja valvojille keväällä 2015 Osa kysymyksistä yhteisiä Tietämykset ja käsitykset standardeista

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D038826/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D038826/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2015 (OR. en) 8991/15 ENV 314 SAN 145 CONSOM 84 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 12. toukokuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D038826/02

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

ZA5785. Flash Eurobarometer 350 (Safety of Services) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5785. Flash Eurobarometer 350 (Safety of Services) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer 0 (Safety of Services) Country Questionnaire Finland (Finnish) EB FLASH 0 - Safety of Services - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä

Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä Vesiosuuskunnat 20. ja 21.3.2014 Esinevakuutukset Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä o pumput, venttiilit, mittarit,

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI ELOKUULTA 2016

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI ELOKUULTA 2016 LEMIN KUNTA 29.9.2016 Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI ELOKUULTA 2016 Toteutuma elokuun lopussa Tämä on raportti toteutumasta, joka perustuu kirjanpidon raporttiin elokuun kirjauksista 29.9.2016. Talousarviomuutoksia

Lisätiedot

Vesiepidemiat Suomessa

Vesiepidemiat Suomessa RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO Vesiepidemiat Suomessa Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen 1 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT 2 1 RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN

Lisätiedot

ESAVI-kirjanpitoyksikön Kieku-kokemuksia

ESAVI-kirjanpitoyksikön Kieku-kokemuksia ESAVI-kirjanpitoyksikön Kieku-kokemuksia Valtiokonttorin Kieku-tilaisuus 02.04.2014 Talouspäällikkö Pasi Katajisto Yleistä Kirjanpitoyksikön virallinen nimi on Etelä-Suomen aluehallintovirasto ESAVI-kpy

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Laukaan Vesihuolto Oy VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Hyväksytty yhtiön hallituksen kokouksessa 7.11.2016 8. Voimaantulopäivä 1.1.2017. 1 Paineviemärijärjestelmät Paineviemärijärjestelmässä viemäri

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

1 Liittymismaksun yleiset määräytymisperusteet

1 Liittymismaksun yleiset määräytymisperusteet 1 Nurmijärven Vesi - liikelaitoksen PALVELUMAKSUHINNASTO Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunta hyväksynyt 28.10.2009 42 Nurmijärven Vesi liikelaitoksen johtokunta tarkistanut 20.10.2010 39 Nurmijärven

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5)

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5) 1(5) 1. Sopijaosapuolet Punkalaitumen kunta (jäljempänä Ostaja) Y-tunnus 0138037-5 Vesilahdentie 5 31900 PUNKALAIDUN Punkalaitumen Biotrio Oy (jäljempänä Myyjä) Y-tunnus 2625431-6 Karjanmaantie 55 31900

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

Energiatodistuskysely ja siitä saatu palaute. Tapio Jalo, Motiva Oy

Energiatodistuskysely ja siitä saatu palaute. Tapio Jalo, Motiva Oy Energiatodistuskysely ja siitä saatu palaute Tapio Jalo, Motiva Oy Kyselyn taustatiedot 862 vastaajaa 65 % isännöitsijöitä 29 % erillisen energiatodistuksen tekijöitä Yli 60 % vastaajista tehnyt yli 10

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Veden laadusta ja tehokkaasta käytöstä kaupunkiympäristössä Vanhempi yliopistonlehtori Petri Peltonen JUOMAVESI JA SÄÄSTÄVÄ VEDENKÄYTTÖ P. Peltonen 1 (23) Veden

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Fingrid toteutti tammikuussa 2015 kyselyn APERAK-kuittaussanomien käytöstä ja kuittaussanomiin liittyvien ohjeiden kehitystarpeista. Samassa kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki VEDENKULUTUKSEN SEURANTA Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki Pinsiön alueen vesiosuuskunta lyhyt esittely! Perustettu 1997 Alunperin perustaminen lähti liikkeelle, koska talouksien porakaivovesissä

Lisätiedot

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUULTA 2016

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUULTA 2016 LEMIN KUNTA 25.11.2016 Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUULTA 2016 Toteutuma lokakuun lopussa Tämä on raportti toteutumasta, joka perustuu kirjanpidon raporttiin elokuun kirjauksista 25.11.2016. Talousarviomuutoksia

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS Build up Skills- kysely: Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Mikä on rakennustyömailla

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Ilkka Miettinen 10.1.2013 27.11.2012 / Ilkka Miettinen 1 Juomaveden laadun hallinnan nykytila Talousvesien kemialliset

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot