näkökulmasta: tapaustutkimus Karjalan tasavallassa Venäjällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "näkökulmasta: tapaustutkimus Karjalan tasavallassa Venäjällä"

Transkriptio

1 Versio 2. Vesihuollon nykytila ja kehittämisahdollisuudet Soutjärvellä näkökulmasta: tapaustutkimus Karjalan tasavallassa Venäjällä 9..2 kansalaisjärjestön Matleena Pyhälahti, Global Dry Toilet Association of Finland, Tampere Development of Sanitation in Karelian Villages Tämän työn päällimmäisenä tavoitteena oli kehittää uusia keinoja vesihuollon ja kansanterveydellisen tilan parantamiseksi Karjalan Tasavallan kylissä. Työ suoritettiin tapaustutkimuksena Soutjärven kylässä, Äänisenrannan piirissä noin 8 kilometriä Petroskoista kaakkoon. Työn pohjana oli nykytilanteen mahdollisimman perinpohjainen selvittäminen tehokkaiden kehityssuuntien löytämiseksi. Työn periaatteena oli huomioida kaikki juomaveden turvallisuuteen vaikuttavat tekijät raakavesilähteeltä aina käyttäjiin saakka. Kylien vesihuollolliset lähtökohdat poikkeavat merkittävästi kaupunkien vesihuollosta lähes kaikilla osa-alueilla. Kylien vesihuollossa taloudelliset resurssit, käytettävissä oleva tekniikka ja paikallisen henkilökunnan asiantuntemus ovat vaatimattomammalla tasolla kuin kaupungeissa. Kylissä myös veden käyttäjillä on kaupunkeihin verrattuna suurempi vastuu talousveden turvallisuudesta, sillä talousveden lähteinä ovat usein myös kaivot. Myös Maailman terveysjärjestön ja UNICEF:n mukaan kiinteistölle tulevan vesijohtoveden osuus kaikista talousvesilähteistä on ollut laskussa Venäjän maaseudulla (WHO ja UNICEF 2). Ympäristöön liittyvä kansalaisjärjestötyö Itä-Suomen ja Venäjän Karjalan välillä on perinteisesti painottunut metsäalalle (Tanskanen 25). Tässä nykytilanteen- ja kehitysmahdollisuuksien selvitystyössä oli vahvasti mukana kansalaisjärjestön näkökulma. Työssä pyrittiin pääsemään vesihuollon käytännön ongelmien lähteille ja havainnoimaan vesihuollon turvallisuutta myös käyttäjien tasolla. Kehitysmahdollisuuksia tutkittaessa huomioitiin muutkin kuin yleisesti esille tuodut Venäjän vesihuoltoon liittyvät tekniset, hallinnolliset ja taloudelliset sekä näihin liittyvät poliittiset ja lainsäädännölliset ongelmat. Yleisesti kansalaisjärjestöillä voisi olla vahvempi rooli pienten vesihuoltoyksiköiden parantamisessa paikallisen toiminnan kautta (UN 29). Olemassa olevaa monen ongelman summaa lähestyttiin kolmella tasolla. Alimmalla tasolla työssä pyrittiin saamaan mahdollisimman tarkka kuva paikallisesta veden käytöstä ja käyttötavoista sekä käyttäjien kokemista vesihuollon ja veden laadun ongelmista. Tietoa kerättiin myös kyläläisten ja terveydenhuollon vesihuoltoon liittyvistä taidoista ja tiedoista. Asian selvittämiseksi haastateltiin kylän asukkaita ja lääkäriä. Verkostoveden analysointituloksia saatiin keskitetyn vesihuollon järjestäjältä ja Suomessa Tampereen teknillisen yliopiston bio- ja ympäristötekniikan laboratoriossa analysoitiin kylän yleisistä kaivoista otetut vesinäytteet. Toisella tasolla nykyinen vesihuolto kuvattiin ja sen puutteet kirjattiin ylös mahdollisimman yksityiskohtaisesti niin kaivoveden kuin keskitetyn vesihuollonkin suhteen. Tietoa hankittiin paikan päällä havainnoimalla sekä tekemällä haastatteluja vesihuollon edustajille ja kunnanjohtajalle.

2 Versio Kolmanneksi selvitettiin nykyisen vesihuollon ongelmien taustalla olevia hallinnollisia ja taloudellisia ongelmia paikallisella tasolla. Paikallisten tekijöiden ja olosuhteiden huomiointi on vesihuollon kehitystyön onnistumisen kannalta ensisijaisen tärkeää. Tässä selvitystyössä käytettyä lähestymistapaa on kuvattu kaaviossa seuraavalla sivulla, jonka jälkeen on esitetty työssä saadut tärkeimmät tulokset. Työ kokonaisuudessaan löytyy Käymäläseura Huussi ry:n kotisivuilta.

3 Kuva.Tutkimusongelma ja siihen liittyvä suunnitelma

4 Taloudelliset ja hallinnolliset ongelmat Vesihuoltoon liittyvät omistussuhteet ja vastuutahot ovat kylässä edelleen hyvin epäselvät. Yleisten kaivojen omistussuhteiden ja vastuutahojen määritys on hankalaa, sillä asiasta ei ole olemassa yksiselitteisiä asiakirjoja. Vaikka yleiset kaivot ovat Soutjärven vepsäläisen maalaiskunnan maa-alueella, ei kunta niitä omista. Toisaalta kunnanjohtajan mukaan voidaan lainsäädännöllisesti kunnan katsoa olevan vastuussa yleisistä kaivoista. Kunnanjohtajan mukaan lopullista vastuutahoa julkisten kaivojen suhteen on vaikea löytää. On mahdollista, että tulevaisuudessa vastuu julkisista kaivoista sekä verkostoveden julkisista vedenottopisteistä siirtyisi virallisesti täysin Prioneskin piirille, joka nykyisinkin hoitaa kaivojen ylläpitoa. Prioneskin piiri toteutti alueella viime vuonna ohjelmaa puhdas kaivo, jonka merkeissä kaivoja pumpattiin tyhjiksi ja puhdistettiin. Kesällä 2 kaivoja on sen sijaan puhdistettu kylän palokunnan toimesta. Myös keskitetyn vesihuollon suhteen omistussuhteet Soutjärvellä ovat epäselvät. Kylän vesihuolto, kuten moni muukin kylän rakenteista olivat aiemmin kylässä olleen sovhoosin omistuksessa. Kunnanjohtajan mukaan ei sovhoosin kaatuessa sen omaisuutta myyty, vaan omaisuus jaettiin eri tahoille, eikä lopullisista omistussuhteista olla tälläkään hetkellä selvillä. Virallisia asiakirjoja tai sopimuksia sovhoosin jaon jälkeisistä omistussuhteista ei ole. Keskitetyn vesihuoltoon liittyvien rakenteiden lopullista virallista omistajaa on kylän johtajan mukaan vaikea määrittää. Vesihuollon järjestämisestä on vastuussa oma yhtiönsä. Soutjärven vesihuolto on kokonaisuudessaan osa koko Prioneskin piirin laajuista vesihuoltoa, joka on Petroskoin kunnallisen laitoksen (Петрозаводские коммунальные системы, PKS) alaosasto. Myös Prääsän piirin vesihuollon järjestämisestä on vastuussa PKS. PKS on omalta osaltaan Venäjän kunnallisen laitoksen (Российские коммунальные системы) tytäryhtiö. PKS:n Prioneskin piirin tuotanto- ja teknisen osaston johtajan mukaan kaikki vesihuoltoon liittyvät laitteet ja rakenteet omistaa Prioneskin piiri. Vesihuollon järjestävä PKS vuokraa laitteet piiriltä virallisen vuokrasopimuksen mukaisesti. PKS järjestää kylissä sekä talous- että jätevesihuollon, sekä joitakin hallinnointiin liittyviä asioita, kuten henkilökunta-asiat. PKS ei ole vastuussa vesihuollon maksuista tai laskutuksesta. Nykyinen vastuujako ja omistussuhteiden epäselvyys sekä kirjallisen tiedon puute ovat omiaan lisäämään koko vesihuollon sekavuutta. Paikallisella tasolla vastuualueiden rajat helposti hämärtyvät. Ajantasaisen tiedon saaminen oli kylässä vaikeaa. Vastuun ajoittainen vaihtuminen aiheuttaa hämmennystä ja myös vesihuoltoon liittyvää tietoa voi kadota. Paikallisten olosuhteiden huomiointi mahdollisia investointeja mietittäessä on ensisijaisen tärkeää. Yksinkertaisilla ratkaisuilla päästään kylissä varmemmin parempaan lopputulokseen. Teknisesti kuntoon saatettu vesihuolto ei takaa vesihuollon parantamista pidemmällä tähtäimellä. Puutteellinen ylläpito ja riittämättömät investoinnit ovat tyypillisiä sekä kylän keskitetylle vesihuollolle että kaivoille. Investoitaessa vesihuoltoon rahallisesti olisi turvattava myös hankittujen laitteiden ja rakenteiden asiallinen ylläpito. Paras vaihtoehto

5 vesihuollon pitkäjänteisen parantamisen turvaamiselle olisi vesihuoltoon liittyvien maksujen (tariffien) nosto. Prioneskin ja Prääsän piirien vesihuoltomaksut määritetään yhteisesti ja ne ovat korkeat verrattuna Venäjän kaupunkien vesimaksuihin ja noin kolminkertaisia esimerkiksi Petroskoin vesi- ja jätevesimaksuihin verrattu. Kiinteistöä kohden lasketut vesihuollon kustannukset ovat kylissä kaupunkeja huomattavasti korkeammat. Maksut ovat nousseet viimeisten vuosien aikana ja ovat jopa yli kuusinkertaiset verrattuna Prääsän maksuihin 2-luvun alkupuolella. Vaikka vesimaksut ovat nousseet, ei maksuista saatavilla tuloilla voida Prioneskin piirin vesihuollon tuotanto- ja teknisen osaston johtajan mukaan kattaa kuin välttämättömimmät kustannukset. Asiaa hankaloittavat myös maksujen määritys ja keräys vesihuollon järjestävästä yhtiöstä erillään. Lisäksi veden- ja jäteveden kuutiohinnat voivat todellisuudessa olla edellä mainittua pienemmät, sillä osa asiakkaista maksaa veden kulutuksen arvion, eikä todellisen kulutuksen mukaan. Osa kyläläisistä saa alennuksia vesimaksuista. Osa julkisia verkostoveden ottopisteitä käyttävistä maksaa käyttämästään vedestä ja osa ei. Prioneskin piirin ja PKS:n välisen vuokrasopimuksen mukaisesti vesihuollon vuokratuloista saatavat rahat tulisi käyttää vesihuollon saneeraukseen ja parantamiseen. Prioneskin piirillä on yleinen vesihuoltosuunnitelma vuosille 28-28, joka sisältää suunnitelmia kustannusarvioineen ja toteutusaikatauluineen. Myös Soutjärvi on sisällytetty edellä mainittuihin suunnitelmiin. Käytännössä tilanne poikkeaa edellä mainituista suunnitelmista ja sopimuksista. Nykyisen hallinnon nelivuotiskauden aikana Soutjärven vesihuollon suhteen ainoa tavoite on, että vedenpuhdistuslaitteisto olisi toimiva. Erillisiä investointiaikeita ei ole. On hyvä muistaa, että useista ongelmista huolimatta keskimääräistä korkeammat vesimaksut kertovat vesihuollon taloudellisen kehityksen olevan menossa oikeaan suuntaan. Soutjärven vesihuollon ollessa nykyisin osa PKS:aa voidaan sen katsoa olevan myös hallinnollisesti ja taloudellisesti pelkästään paikallista tasoa osaavimmissa käsissä. Myös kyläläiset kertoivat keskitetyn vesihuollon parantuneen PKS:n otettua siitä vastuun. Veden käyttö ja energiatehokkuus Keskitetyn vesihuollon kustannukset laskevat veden käytön vähentyessä. Veden kulutuksen mittaaminen ja sen mukainen laskutus ovat omiaan vähentämään veden kulutusta. Tähän tutkimukseen liittyvässä kyselyssä kysyttiin kylän asukkailta heidän mahdollisuuttaan ja keinojaan veden käytön vähentämiseen. Kysymyksen vastaukset heijastavat osaltaan kyläläisten vaihtelevaa ympäristö- ja vesihuoltotietosuutta. Osa vastaajista sanoi, ettei ymmärrä, miksi veden käyttöä tulisi hillitä. Osa sanoi jo ennestään käyttävänsä hyvin vähän vettä. Osa kertoi suoranaisia veden käytön vähentämisen keinoja. Osassa kylän kiinteistöistä löytyvät vesimittarit, eikä laskutus perustus ainoastaan normin mukaiseen arvioon veden kulutuksesta, kuten yleisesti Karjalan kylissä asian kuvataan olevan. Mittareiden määrää kylässä ei selvinnyt. Kyläläisten mukaan osassa kiinteistöistä veden laskutus ei tapahtunut sieltä löytyvän mittarien mukaisesti. Vesimittareiden käyttöönottoon ja

6 hankintaan tulisi kannustaa. Energiatehokkuuden lisäämisen tärkeys on nähtävästi huomioitu myös PKS:llä, sillä osa laitoksen pumpuista on uusittu vuonna 29. Muita merkittäviä laitehankintoja ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana tehty. Keskitetty vesihuolto Tässä työssä pyrittiin tarkasti kartoittamaan koko vesihuoltoketju ja siihen liittyvät vaaratekijät maailman terveysjärjestön Water Safety Plan:n periaatteiden mukaisesti (WHO ja IWA 29). Keskitetty vesihuolto sisältää runsaasti vaaratekijöitä, joiden riskien suuruus vaihtelee. Vaaratekijöitä löytyy vesihuoltoketjun jokaiselta osa-alueelta, jonka vuoksi myös vesihuollon kehittämisessä olisi pyrittävä jokaisen osa-alueen parantamiseen. Osa vaaratekijöiden poistamisesta vaatii runsaasti rahaa, osa voidaan poistaa ilman suurempia investointeja. Länsimaiset ja erityisesti suomalaiset valmiit vaaratekijälistat sopivat tutkimuskohteeseen huonosti, veden käsittelyn ollessa täysin eri tasolla sekä teknisesti että henkilökunnan osaamisen ja käytäntöjen kannalta. Vaaratekijöiden kartoituksessa ongelmana oli myös, ettei kaikkiin kysymyksiin ollut mahdollista löytää selkeää vastausta johtuen työntekijöiden tiedon puutteesta. Lisäksi virallisten selvitysten ja suunnitelmien kanssa ongelmana oli tiedon hankala saanti. Välillä eri lähteistä saadut tiedot olivat ristiriidassa keskenään. Sovhoosin aikana tarkkaan suunniteltua vedenottoa, puhdistusta ja desinfiointia ei ole päivitetty ja monissa riskinhallinnallisissa asioissa, kuten säiliöiden veden vaihtuvuudessa luotetaan neuvosto-aikaiseen suunnitteluun. Joistakin ennen käytössä olleista tehokkaista selkeästi riskinhallintaa parantavista toimenpiteistä, kuten päivittäisestä veden laadun analysoinnista on jouduttu luopumaan. Nykyisen laaduntarkkailun tulosten mukaan veden käsittely ja desinfiointi on tehotonta suhteessa raakaveden laatuun. Koliformisten bakteerien määrä on ajoittain suurempi laitokselta lähtevässä vedessä kuin raakavedessä ja määrä ajoittain edelleen kasvaa verkostossa. Käsittely vähentää värilukua ainoastaan vähän ja satunnaisesti. Myös sen suhteen laatuvaatimuksen raja on ylitetty toistuvasti niin verkostovedessä kuin laitokselta lähtevässäkin vedessä. Vesi käyttökohteissa ei täytä Venäjän lainsäädännön asettamia juomaveden laatuvaatimuksia (SanPiN ). Verkostovedestä poiketen täytti raakavesi sille Venäjän lainsäädännössä asetetut laatuvaatimukset (GOST ) kaikilla käytettävissä olleella viidellä tarkkailukerralla tammikuun 29 ja 2 välillä. Kuitenkin myös raakaveden otto sisältää useita mahdollisia vaaratekijöitä. Raakavedenoton suhteen suurimmat riskit ovat huonosti sijoitettu raakavedenottopiste ja kylän jätevesien lasku puhdistamattomana,5 km päähän vedenottopisteestä. Vedenottokorkeus on edelleen nähtävästi liian lähellä pohjaa, vaikka sitä on nostettu. Myrskyt vaikuttavat veden laatuun merkittävästi, ongelmia on erityisesti keväisin ja syksyisin. Sähkökatkos lopettaa raakaveden saannin täysin, sillä varavoimanlähdettä ei ole. Vanhentunut ja raakavedelle riittämätön käsittely on jo sinällään yksi suurimmista vesihuoltoon liittyvistä riskeistä. Laitoksella ei ole saostuskemikaaleja käytettävissä laisinkaan. Kuten varsinainen veden käsittely, myös desinfiointi sisältää useita riskitekijöitä,

7 kuten desinfiointikemikaalin väärän annostelun mahdollisuuden. Vaaratekijänä ovat myös veden mutageenisuuden nousu ja desinfioinnin tehon lasku puhdistuksen ollessa tehoton ja veden orgaanisen aineksen pitoisuuden ollessa suuri. Yksi desinfiointiin liittyvä huomattava vaaratekijä on desinfiointikemikaalin desinfiointitehon lasku talvella veden kylmentyessä. Puhdasvesisäiliön suhteen suurimman riskin omaavana vaaratekijänä on pintavesien ja muiden epäpuhtauksien pääsy säiliöön huonon kansirakenteen ansiosta. Vanhentunut verkosto on täynnä mahdollisia vaaratekijöitä: kontaminoituminen vuotojen ja vuotavien venttiilien kautta, putkista veteen liukeneva rauta, korjauksiin liittyvä riittämätöntä hygienia ja monet muut asiat. Yksi suurimmista keskitettyyn vesihuoltoon liittyvistä riskeistä on jatkuvan tarkkailun puute. Koska vesinäytteitä otetaan ainoastaan kuukausittain ja mahdollisuudet jatkuvaan tarkkailuun ovat laitoksella olemattomat, saatetaan tieto veden kontaminoitumisesta saada vasta kontaminoituneen veden jakelun jatkuttua jo useita viikkoja. Vaaratekijöiden kartoitus ja riskien luokittelu eroavat merkittävästi länsimaisesta, sillä kohteessa erilaiset vaaratilanteet ja huono veden laatu muistuttavat enemmän normaali- kuin erityistilanteita. Länsimaiset ja suomalaiset uhka- ja riskienkartoituslistat sopivat kohteeseen huonosti ongelmatilanteiden ja puutteiden yleisyyden vuoksi. Yksi tämän työn alkuperäisistä tavoitteista oli luoda verkostovedelle täysimittainen Maailman Terveysjärjestön Water Safety Plan (WSP). Täysimittainen WSP osoittautui kohteessa vaikeaksi sen raskauden ja paikallisen asiantuntemuksen puutteen vuoksi. Vesihuollon hierarkkisuus aiheutti haasteita ajankohtaisen tiedon saannille ja usein myös tiedon luotettavuus oli kyseenalaista. Vaikeuksista huolimatta työssä noudatettiin WSP:n periaatteita pitäen jatkuvana tavoitteena juomaveden turvallisuuden takaamista raakavesilähteeltä aina käyttäjään saakka. Venäjällä vesihuoltoa ei aina osata nähdä kokonaisuutena. Karjalaan soveltuvia, laitosten omakohtaiseen arviointiin liittyviä työkaluja tulisi kehittää. Koska kylissä laitosten työntekijöiden koulutus on usein alhaista, eikä vaaratekijöitä ymmärretä, voisivat kyseiset työkalut toimia myös osana työntekijöiden koulutusta ja sen täytäntöönpanoa. Työkalujen tulisi sisältää selkeät ja yksinkertaiset, mutta yksityiskohtaiset ohjeet. Työkalujen käyttöä olisi hyvä myös edeltää koulutus. Työkalujen tulisi sisältää jokaisen potentiaalisen vaaratekijän lisäksi myös selitys siitä, miksi vaaratekijä on haitallinen, mikä lisää kyseisen riskin suuruutta ja mitä vesihuollossa tulisi tehdä kyseisen tilanteen korjaamiseksi. Työkalujen käyttöön tulisi myös olla saatavilla apua ja neuvontaa. Kaivot Venäjän maaseudun ja kaupunkien vesihuollot eroavat toisistaan, sillä maaseuduilla käytetään talousveden lähteinä useammin kaivoja ja lähteitä.. Kaiken talousvetensä haki kaivoista noin puolet tähän työhön liittyvään kyselyyn vastanneista. Tämän lisäksi osa muutoin verkostovettä käyttävistä haki juomavetensä kaivoista.

8 Laboratorioanalyyseissa kaivojen veden laatu osoittautui huonoksi. Sekä pintavesien pääsy kaivoon, että ihmisperäinen vaikutus (esimerkiksi lannoitteiden tai jätevesien vaikutus) oli ilmeinen. Kaivojen ympärillä oli useita mahdollisia kontaminaatiolähteitä. Pohjavesi voi olla jo ennestään laadultaan huonoa tai voi muuttua kaivossa huonoksi. Kaivot olivat rakenteeltaan huonoja ja niiden ylläpito oli riittämätöntä. Yleisille kaivoille tehtiin paikallisiin olosuhteisiin muokattu vaaratekijöiden kartoitus, jonka tuloksia on kuvattu seuraavan sivun taulukossa. Laboratorioanalyysien tulokset noudattelivat riskikartoituksen mukaista linjaa. Kuva 2. Kuvia kylän suosituimmasta kaivosta ja sen vedenottimesta.

9 Taulukko. Yleisten kaivojen riskikartoitus (sanitary inspection). (Muokattu lähteestä Davison et al. 25) Kyseiseen kaivoon kohdistusva riski (Kyllä =, Ei = ) Vaaratekijät W W3 W5 W9 W W W4 W5* W6 Onko m säteellä kaivosta käymälää, viemärilinjaa tai pumppaamoa, sakokaivoa, umpisäiliötä tai jätevesien maahan imeytystä? 2 Onko m säteellä kaivosta viljelystä, jolle on viety lantaa tai kemiallista lannoitetta? 3 Onko muita mahdollisia saastelähteitä (esim. sauna, tie, roskia, eläimiä, ulostetta) m säteellä kaivosta? 4 Puuttuuko kaivosta tuuletus? 5 Vuotaako kaivon kansi tai puuttuuko se kokonaan? 6 Onko kaivon maan päällinen rakenne sellainen, että kaivoon voi päästä pintavesiä, likaa tai jopa eläimiä? 7 Puuttuuko kaivon ympäriltä pengerrys tai onko se puutteellinen (esim. maa kaivon ympärillä ei vietä selkeästi kaivosta poispäin, läikkynyt vesi jää seisomaan kaivon ympärille tms)? 8 Puuttuuko kaivosta routaeristys? 9 Ovatko kaivon sisärakenteet huonossa kunnossa tai epäasialliset (esim. onko niissä halkeamia, ovatko mahdolliset renkaat liikkuneet, puurakenteet vanhoja tms)? Kaivon kunto tarkastushetkellä (esim. onko havaittavissa huonoa hajua, rakenteissa kasvustoa, sisällä roskia tai eläimiä tms.) Onko kaivossa käytettävän vedennoutimen (esim. ämpäri) kunto epäasiallinen (esim. rikki tai likainen), tai säilytetäänkö se siten, että kontaminaatio on mahdollinen (esim. maassa jolloin se pääsee likaantumaan)? Riskipisteytys 8 9 *NUW5- Kaivon vettä käytettä ainoastaan pesuvetenä Riski on hyvin korkea 6-8 Riski on korkea 3-5 Riski on keskitasoinen -2 Riski on alhainen Ensisijainen toimenpide kaivojen veden laadun parantamiselle olisi uusien kaivojen rakentaminen paremmin valittuun paikkaan, sillä yhdenkään kaivon sijainti ei tällä hetkellä ole riskitön. Venäjän Karjalan maaseudun kylät ovat usein tiiviisti rakennettuja. Riskittömän, mahdollisimman luonnontilaisen ja siedettävän etäisyyden päässä olevan kaivon paikan löytäminen asettaa haasteita. Kaivojen rakenteet ovat tällä hetkellä täysin riittämättömiä estämään pintavesien tai edes eläinten pääsyä kaivoon.

10 Asianmukaisten rakenteiden lisäksi kaivojen ylläpidosta olisi huolehdittava. Nykyinen tilanne, jossa yleisten kaivojen virallista vastuullista ei kylässä ole määritetty, aiheuttaa entisestään lisää hankaluuksia niiden ylläpidolle. Ylläpidon lisäksi olisi huolehdittava myös siitä, ettei kaivojen läheisyyteen pääse syntymään uusia riskejä aiheuttavia toimintoja. Kaivoveden käyttöön liittyvää riskiä lisää kyläläisten yleinen luottamus kaivoveden turvallisuuteen. Ongelmista huolimatta ei tilanne kaivojen suhteen ole toivoton. Vaikka virallista yleisten kaivojen vastuunkantajaa ei kylästä löydy, on kaivoja puhdistettu sekä vuosina 29 että 2. Veden käyttö Veden käytön voidaan kylässä katsoa jakautuvan kolmeen eri ryhmään. Kerrostalossa asuville kyläläisille ja osalle omakotitaloasukkaista tulee vesi suoraan talouteen ja he käyttävät verkostovettä sekä käyttö- että juomavetenä. Osa juoksevan veden piirissä olevista hakee juomavetensä kuitenkin kaivoista. Kolmantena ryhmänä ovat asukkaat, joilla ei ole juoksevaa vettä. He hakevat asuinpaikastaan riippuen juoma- ja käyttövetensä julkisista verkostoveden jakelupisteistä ja kaivoista. Osa veden turvallisuuteen liittyvistä riskeistä liittyy itse käyttäjiin, jotka hakevat ja kantavat juomavetensä ja säilyttävät sitä kotonaan. Veden kontaminoituminen voi johtua esimerkiksi epäasiallisesta veden säilönnästä. Lisäksi kaikkien kyläläisten tulisi keittää juomavesi aina ennen käyttöä sen mikrobiologisen turvallisuuden parantamiseksi. Huolestuttavaa on, että noin neljäsosa tähän työhön liittyvään kyselyyn vastanneista keitti juomaveden ainoastaan joskus tai ei koskaan ennen käyttöä. Toinen yleisimmistä veden käsittelytavoista on laskeutus, jonka oletetaan johtuvan veden suuresta rautapitoisuudesta. Verkostovettä käyttävistä vastaajista juomaveden laskeutti aina noin puolet ja kaivovettä käyttävistäkin noin neljäsosa. Yksi vastaajista käsitteli verkostovettä ennen sen nauttimista jäädyttämällä veden. Kaksi vastaajista suodatti verkostoveden ennen sen juomavesi-käyttöä. Kumpikin heistä keitti veden suodattamisen lisäksi. Yli puolet vastaajista haki vettä säännöllisesti joko talous- ja/tai juomavesikäyttöön julkisesta tai yksityisestä kaivosta tai julkisesta verkostoveden jakelupisteestä. Juomavettä säilytettiin kotona useimmiten keittiössä. Juomavesisäiliön piti peitettynä suurin osa kysymykseen vastanneista. Vesihuollon ja sen kansanterveydellisen tärkeyden ymmärtäminen Vesihuollon ongelmien juurten voidaan katsoa olevan myös hallinnollisia puutteita ja alhaisia maksuja syvemmällä, tavallisten kansalaisten ja poliitikkojen mielipiteissä, asenteissa ja tiedon puutteessa. Tähän tutkimukseen liittyvässä kyselyssä noin puolet vastaajista kertoi olevansa valmiita ja vajaa neljäsosa ehkä valmiita maksamaan vesihuollosta enemmän, mikäli se johtaisi parempaan veden ja vesihuollon palveluiden laatuun. Osa kysymykseen kielteisesti vastanneista ei kuitenkaan edes tiennyt vesi- ja jätevesimaksujen suuruutta. Tariffien korottamisen tärkeydestä olisi asian arkaluontoisuudesta huolimatta pyrittävä herättämään keskustelua niin kyläläisten kuin paikallisen ja alueellisen hallintojenkin keskuudessa.

11 Suurin osa kyläläisistä ei ymmärrä vesihuollon kansanterveydellistä tärkeyttä. Kysyttäessä juomaveden mahdollista haitallisuutta terveydelle vastasi 5 % vastaajista kysymykseen kieltävästi ja ainoastaan 2 % myöntävästi. Vastauksen ehkä antoi 37 % vastaajista. Vastauksen ehkä valitsi myös kylän lääkäri. Veden välityksellä leviävien tautien määristä ei ole tarkkaa tietoa, sillä niistä ei kylän lääkärin mukaan pidetä tilastoa. Käytännössä tietoa taudeista on ainoastaan silloin, kun kysymys on jo epidemiasta. Tehokkaampi vesivälitteisten tautien seuranta tehostaisi myös vesihuollon tärkeyden ymmärtämistä. Kylässä ei ymmärretä vesihuollon vaaratekijöitä ja haavoittuvuutta. Jätevedenpuhdistamosta on kylässä aikoinaan luovuttu siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi. Kysyttäessä keskitetyn vesihuollon suurinta ongelmaa, ainoastaan kunnanjohtaja kertoi jätevedenpuhdistamon puuttumisen olevan suurin ongelma huonokuntoisen verkoston ohella. Jätevesistä ei huolehdita myöskään kiinteistökohtaisesti. Jätevesiverkoston ulkopuolisilla kiinteistöillä suurimmassa osassa jätevesi lasketaan kiinteistöltä suoraan maahan eivätkä käymälätkään ole asiallisia. Tiedon jakaminen vesihuollon herkkyydestä olisi tärkeää. Kyläläisten tulisi saada tietoa käyttämänsä veden laadusta. Kyläläisillä tulisi olla mahdollisuus saada tietoa myös siitä, millaista haittaa heidän terveydelleen voi huonolaatuisella vedellä olla. Tiedon jakaminen myös veden laadun parantamisen mahdollisuuksista on tärkeää. Epäasialliset käymälät, olematon jätevesien käsittely ja luvattomat kaatopaikat asettavat vaaroja veden laadulle. Kyläläisillä tulisi olla yksinkertaisia työkaluja veden laadun arvioimiseen. Yksinkertaisin lähtökohta kaivojen veden laadun arviointiin on niiden sijaintiin ja kuntoon liittyvä riskin arviointi, josta on esimerkkinä taulukko. Kyseisen omaisten helppokäyttöisten arviointityökalujen käyttöä ja kääntämistä venäjän kielelle tulisi edistää. Yleisesti pieniä vesihuoltoyksikköjä koskevasta venäjänkielisestä materiaalista on pula (UN 29). Lähteet Davison A., Howard G., Stevens M., Callan P., Fewtrell L., Deere D ja Bartram J. 25. Water Safety Plans. Managing drinking-water quality from catchment to consumer. World Health Organization, Geneve. Saatavissa: GOST Keskitetyn juomavesihuollon raakavesilähteet. Hygieeniset ja tekniset laatuvaatimukset sekä valintasäännöt. SanPiN ( ) Juomavesi. Keskitettyjen vesihuoltoverkostojen hygieeniset laatuvaatimukset. Laadunvalvonta.

12 Tanskanen A-M. 25. Water co-operation between Finland and Russia on the Local and Regional Level. Teoksessa Berglund M. (ed) International Environmental Law-making and Diplomacy Review 24. United Nations Environmental Programme. University of Joensuu, Finland. WHO ja UNICEF. 2. Progress on Sanitation and Drinking Water Update 2. WHO/UNICEF Joint Monitoring Programme on Water Supply and Sanitation. Saatavissa: WHO ja IWA. 29. Water Safety Plan Manual. Step-by-step risk management for drinkingwater suppliers. World Health Organization, Geneve. Saatavissa: UN. 29. Small-Scale Water Supplies. Report On the workshop on Water Safety in SmallScale Water Supplies In the European Region. Economic Commission for Europe and WHO Regional Office for Europe. ECE/MP.WH/WG./29/9 EUR/586344/7. United Nations 29

Karjala hankkeet 2008-2010. Käymäläseura Huussi ry Projektikoordinaattori Susanna Pakula

Karjala hankkeet 2008-2010. Käymäläseura Huussi ry Projektikoordinaattori Susanna Pakula Karjala hankkeet 2008-2010 Projektikoordinaattori Susanna Pakula on vuonna 2002 perustettu kansalaisjärjestö. Yhdistyksen tavoitteena on edistää kuivakäymälöiden käyttöä ja näin parantaa ravinteiden kiertoa

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2. Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010 Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.2010 Petroskoi Vuoden 2008 tulokset Selvitettiin kiinteistöjen vedenhankintaa, käymälöiden

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PYHÄLAHTI, MATLEENA

TIIVISTELMÄ PYHÄLAHTI, MATLEENA MATLEENA PYHÄLAHTI SOUTJÄRVEN KYLÄN VESIHUOLLON NYKYTILA JA KEHITYS- MAHDOLLISUUDET KANSALAISJÄRJESTÖN NÄKÖKULMASTA: TAPAUSTUTKIMUS KARJALAN TASAVALLASSA VENÄJÄLLÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Tuula

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula Karjalan kylien sanitaation kehittäminen Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula Matkat Venäjän-Karjalaan: 1. matka Ensimmäinen vierailu 19-20.5 2008,

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. The development of sanitation in Karelian villages

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. The development of sanitation in Karelian villages Karjalan kylien sanitaation kehittäminen The development of sanitation in Karelian villages Улучшение экологической ситуации в населенных пунктах Карелии Tampere 28-29.01.2009 Venäjän tiedeakatemian Karjalan

Lisätiedot

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI VVY Maailman vesipäivän seminaari Säätytalo, Helsinki 22.3.2011 SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI Osmo Seppälä, toimitusjohtaja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Kansallisvarallisuus ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot. PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2014, WSP Finland Oy Saneeraustarve ja saneerauksien rahoitus Osmo Seppälä toimitusjohtaja 21.10.2014 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Lisätiedot

Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Talousveden laadunvalvonta» Valvontanäytteet» Valvontatutkimusohjelma»

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

YHTEENVETO KUNNALLISTEKNIIKKAKYSELYSTÄ TALMAN ASUKKAILLE

YHTEENVETO KUNNALLISTEKNIIKKAKYSELYSTÄ TALMAN ASUKKAILLE YHTEENVETO KUNNALLISTEKNIIKKAKYSELYSTÄ TALMAN ASUKKAILLE Kyselylomake Talman asukkaille jaettiin kunnan kyselylomake (liite.) tammikuussa, jossa kartoitettiin talouksien kiinnostusta kunnallistekniikkaan.

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 HELI HÄRKKI Hallitusohjelma STM:n johdolla laaditaan kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma,

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN Tavoite: Oppilaat ymmärtävät, että puhdas vesi on rajallinen luonnonvara. Oppilaat tiedostavat, että vettä tuhlataan joka päivä tarpeettomasti. Oppilaat oppivat ottamaan vastuuta

Lisätiedot

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Mitä toimintavarmuus tarkoittaa? Säännöllinen ylläpito Jätevesiviemäriverkoston

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä

Lisätiedot

Vesiepidemiat Suomessa

Vesiepidemiat Suomessa RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO Vesiepidemiat Suomessa Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen 1 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT 2 1 RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

KOHTI LUOTETTAVAMPAA VESIHUOLTOLAITOSTEN ARVONMÄÄRITYSTÄ

KOHTI LUOTETTAVAMPAA VESIHUOLTOLAITOSTEN ARVONMÄÄRITYSTÄ KOHTI LUOTETTAVAMPAA VESIHUOLTOLAITOSTEN ARVONMÄÄRITYSTÄ Hanke: Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi SISÄLTÖ MIKSI? Käyttöomaisuuden hallinta Talouden läpinäkyvyys ja taksat Omistusjärjestelyt

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Tarja Pitkänen, FT, Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vesi ja terveys-yksikkö 6.10.2013 1 www.thl.fi/vesi 6.10.2013 2 Toimintaohjeet

Lisätiedot

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Yhteistyön etuja Talousveden hankinta ja jäteveden puhdistuspalvelun hankinta Ylläpito-

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Raakaveden ottoon liittyvät luvat ja asiakirjat (mm. pohjavedenotto, vesistöstä vedenottooikeus)

Raakaveden ottoon liittyvät luvat ja asiakirjat (mm. pohjavedenotto, vesistöstä vedenottooikeus) Liite 2 PYSYVÄSTI SÄILYTETTÄVÄT KUNNALLISET VESI- HUOLLON, JÄTEHUOLLON, ENERGIAHUOLLON, SA- TAMATOIMINNAN JA ALUSPALVELUJEN SEKÄ PELAS- TUSTOIMEN ASIAKIRJAT Vesihuolto Toiminnan järjestäminen Raakaveden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen (461/2000) muutos Ministerille allekirjoitettavaksi toukokuun

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi?

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Tiistai 27.11.2012 Vesi-loppuseminaari, Water - Innovation and Business Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Riina Liikanen Vesihuoltoinsinööri, TkT 26.11.2012 1

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Vuorelan vesiepidemia 2012 Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Epidemiaepäily Tavanomaista enemmän vatsatautiin sairastuneiden yhteydenottoja Vuorelan terveysasemalle

Lisätiedot

BioBox XL n asennus, hoito, huolto

BioBox XL n asennus, hoito, huolto 650 BioBox XL n asennus, hoito, huolto Kiitos, että valitsit Biobox XL puhdistamon puhdistamaan harmaata jätevettä. Vaikka BioBox XL on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma (KSH) Perustietoa yhdistyksestä riippumaton kansalaisjärjestö (KSH) perustettu v. 2002 jäseniä lähes 400 yritysjäseniä 18 liikevaihto n. 350 000,

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä

Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä Vesiosuuskunnat 20. ja 21.3.2014 Esinevakuutukset Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä o pumput, venttiilit, mittarit,

Lisätiedot

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 1. SOPIJAOSAPUOLET: Tilaaja: Rantasalmen kunta / vesi- ja viemärilaitos Y-tunnus 0166507-1

Lisätiedot

Tässä asiakirjassa määritellään Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalle luovutettavien vesijohtojen puhdistus ja desinfiointi.

Tässä asiakirjassa määritellään Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalle luovutettavien vesijohtojen puhdistus ja desinfiointi. Vastuuhenkilö: Jukka Tyrväinen pvm: 17.9.2008 Sivu 1/9 1. Asiakirjasta Tässä asiakirjassa määritellään Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalle luovutettavien vesijohtojen puhdistus ja desinfiointi.

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: HIRVIKOSKEN KOULUN PURKU Hirvikoskentie 225 32200 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h VESIHUOLTOLAITOS VESI-JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSAT 1.2.2013 ALKAEN Kuluttaja-asiakkaat (hinnat sis. alv:n 24 %) Vesimaksut /m³ 2,11 Jätevesimaksut /m³ 3,15 Perusmaksu vedestä /vuosi - mittari 15 20 mm -

Lisätiedot

Uudenkaupungin Vesi Hinnasto 2013

Uudenkaupungin Vesi Hinnasto 2013 Uudenkaupungin Vesi Hinnasto 2013 Hinnat sisältävät 24 % arvonlisäveroa. Käyttömaksut / m 3 Vesi m 3 Jätevesi m 3 Yhteensä 1,88 2,63 4,51 Perusmaksut /vuosi Perusmaksu määräytyy vesimittarin koon mukaan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11 RAUMAN VEDEN TAKSA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt taksarakenteen 18.11.2002, voimaan 22.11.2002 Rauman vesi- ja viemäriliikelaitoksen johtokunta hyväksynyt maksujen suuruudet 25.11.2014 Voimaantulopäivä

Lisätiedot