PÄIHDEONGELMAISEN SYRJÄYTYMINEN AMMATTILAISEN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIHDEONGELMAISEN SYRJÄYTYMINEN AMMATTILAISEN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 PÄIHDEONGELMAISEN SYRJÄYTYMINEN AMMATTILAISEN NÄKÖKULMASTA Inka Niinistö Maria Saari Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakoni, Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Niinistö, Inka & Saari, Maria Päihdeongelmaisen syrjäytyminen ammattilaisen näkökulmasta Järvenpää, kevät sivua, 1 liite. Niinistö, Inka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Saari, Maria: Diakonia- ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten päihdetyötä tekevät ammattilaiset näkevät päihdeongelmaisen syrjäytymisen nykyyhteiskunnassamme. Lisäksi halusimme saada selville pitäisikö yhteiskunnan palveluja ammattilaisten mielestä kehittää, jotta syrjäytyneen mahdollisuudet olisivat paremmat. Työn teoreettisessa viitekehyksessä määrittelemme hyvinvointivaltion, päihdepalvelujen ja diakonian käsitteitä. Tämän jälkeen käsittelemme syrjäytymistä, sen rinnakkaiskäsitteitä sekä siihen liittyviä ilmiöitä, kuten asunnottomuutta ja köyhyyttä. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus. Keräsimme aineistoa haastattelujen keinoin ja toteutimme ne teemahaastatteluina. Haastattelimme kuutta päihdetyötä tekevää ammattilaista, jotka työskentelevät kunnan, järjestöjen sekä seurakuntien palveluksessa. Kokosimme saamamme tulokset yhteen teemoiksi, joissa esittelemme tärkeimpiä haastatteluista nousseita asioita. Tutkimuksemme osoittaa miten suuri uhka syrjäytyminen on päihdeongelmaisille ja miten ammattilaiset kokevat yhteiskunnan palveluissa olevan kehittämistarpeita. Asiasanat: syrjäytyminen, huono-osaisuus, marginalisaatio, kohtuuttomuus, köyhyys, asunnottomuus, ylivelkaisuus, hyvinvointivaltio, päihdepalvelut, diakonia, toivo, kvalitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Niinistö, Inka & Saari, Maria Social exclusion of substance addicts from the professionals point of view. Järvenpää, Spring Pages 79, appendix 1. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of this final thesis was to clarify how professionals who work with substance addicts see their social exclusion in today s society. We also wanted to find out if the professionals think that the services of our society should be improved in order to decrease social exclusion. The theoretical framework of this thesis discusses social exclusion and the concepts and phenomena related to it, such as homelessness and poverty. We also define the concepts of welfare state, substance services and diaconia. Our final thesis is a qualitative study. We collected material by interviewing the professionals and we carried them out as theme interviews. We interviewed six professionals who work with substance addicts in the field of municipality, organizations and parishes. We collected the crucial results into themes in which we present the most important issues that came up from the interviews. Our study indicates how big a risk social exclusion is to the substance addicts and how the professionals think the services of our society should be improved. Keywords: social exclusion, disadvantagedness, marginalization, excessiveness, poverty, homelessness, debts, welfare state, substance services, diaconia, hope, qualitative study.

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO HYVINVOINTIVALTIO Hyvinvointivaltion määrittelyä Suomalainen hyvinvointivaltio PÄIHDEPALVELUT JA PÄIHTEET SUOMESSA Päihdehuollon tavoitteet ja tarkoitus Päihteet ja päihdepalvelujärjestelmä Suomessa Päihdepalvelujen käyttäjät Ehkäisevä päihdetyö ja sen tavoitteet DIAKONIA Diakonian lähtökohdat Raamatussa Diakonian määritelmiä Diakoniatyön historia Suomessa Syrjäytymisen torjunta kirkon päihdetyössä SYRJÄYTYMINEN JA SEN RINNAKKAISKÄSITTEET Syrjäytyminen Syrjäytymisen syitä ja osatekijöitä Syrjäytymisen prosessimalli Syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymiskeskustelu Huono-osaisuus Marginalisaatio SYRJÄYTYMISEEN LIITTYVÄT ILMIÖT Köyhyys Ylivelkaisuus Asunnottomuus ja kodittomuus Kohtuuttomuus TOIVO MUITA TUTKIMUKSIA OPINNÄYTETYÖPROSESSI Lähtökohdat opinnäytetyölle Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Tutkimuksen toteutus Kvalitatiivinen tutkimus Teemahaastattelu Kohderyhmä Tutkimuksen kulku Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Syrjäytymisen määrittely Päihdeasiakkaan syrjäytymiseen johtavia syitä Syrjäytymisilmiön näkyminen arjen työssä Syrjäytyneen mahdollisuudet yhteiskunnassa Syrjäytyneen mahdollisuudet työntekijän omalla palvelusektorilla Yhteiskunnan palvelujen kehittäminen...63

5 10.7. Työpaikan linjaukset ja toimintaperiaatteet päihdetyössä Työssä jaksamisen eri puolet TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS Luotettavuus Eettisyys POHDINTAA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...77 LÄHTEET...81 Liite

6 1. JOHDANTO Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää, miten päihdetyön ammattilainen näkee päihdeasiakkaan syrjäytymisen nyky-yhteiskunnassamme. Lisäksi halusimme saada tutkimukseemme haastateltavien näkemyksiä siitä, pitäisikö yhteiskuntamme palveluita kehittää ja jos, niin miten. Halusimme tutkimuksessamme perehtyä tarkemmin päihdeasiakkaan syrjäytymiseen juuri alan ammattilaisten näkökulmasta, koska koemme työntekijöiden mielipiteet ja näkemykset huomion arvoisiksi. Juuri päihdetyöntekijät ovat parhaita oman työkokemuksensa pohjalta kertomaan, kuinka suuri uhka syrjäytyminen on päihdeongelmaisille ja mitä sen ehkäisemiseksi voi tehdä. Syrjäytyminen on todellinen uhka yhteiskunnassamme eikä sen olemassaoloa voida ohittaa. Suomessa syrjäytymisellä ymmärretään yleensä kasaantunutta huono-osaisuutta, jossa yhdistyvät alhainen koulutustaso, pitkäaikainen ja usein toistuva työttömyys, toimeentulo-ongelmat, sairaudet, elämänhallintaan liittyvät ongelmat sekä syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Syrjäytymiseen ovat usein vahvasti sidoksissa päihteiden käyttö ja rikollisuus. Opinnäytetyömme teoriaosuus toimii tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Kaikki teoriaosuudessa olevat asiat ovat tulleet esiin haastatteluista. Teoriaosuudessa määrittelemme aluksi hyvinvointivaltion käsitettä, koska sen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä on suuri. Käsittelemme myös päihdetyön ja diakoniatyön käsitteitä, koska haastateltavamme tekevät päihdetyötä kunnan, järjestöjen ja seurakuntien palveluksessa. Tämän jälkeen määrittelemme syrjäytymisen käsitettä, sen rinnakkaistermejä, siihen liittyviä ilmiöitä ja sen seurauksia. Käsittelemme myös toivon käsitettä, koska sen vahva merkitys päihdetyössä tuli erityisesti esiin tutkimuksen edetessä. Käsitteiden määrittelyn jälkeen esittelemme viisi muuta tutkimusta, jotka koskevat syrjäytymistä, asunnottomuutta, köyhyyttä diakonityössä ja diakoniatyön asiakkaita. Seuraavaksi käymme läpi tutkimuksen taustaa ja toteutusta sekä esittelemme tutkimuksemme varsinaisia tuloksia. Tutkimuksen tulokset esitellään teemoittain ja niistä ilmenee työntekijöiden näkemyksiä

7 7 päihdeongelmaisen syrjäytymisestä ja yhteiskuntamme nykytilasta. Käsittelemme myös tutkimuksemme luotettavuutta ja eettisyyttä. Tutkimuksemme lopussa on vielä johtopäätöksiä ja omaa pohdintaamme koko tutkimusprosessista. 2. HYVINVOINTIVALTIO Hyvinvointivaltion yhtenä tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen. Hyvinvointivaltion palvelujen tarkoituksena on toimia kansalaisten turvaverkkoina silloinkin, kun yllättävä kriisi kohtaa ihmisen. Aina hyvinvointivaltiomme turvaverkot eivät ole aukottomia. Ilman hyvinvointivaltiota syrjäytymisen torjuminen olisi kuitenkin lähes mahdotonta Hyvinvointivaltion määrittelyä Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan sellaista valtiota, joka toimii demokraattisessa ja verraten vauraassa yhteiskunnassa, ottaa laajan vastuun kansalaisten sosiaalisesta turvallisuudesta ja pyrkii lisäämään tasa-arvoa ihmisten ja erilaisten väestöryhmien välillä. Puhe hyvinvointivaltiosta ei tarkoita, että kaikki voisivat hyvin tai, että hyvinvointivaltion toiminta olisi kokonaishyvinvoinnin kannalta optimaalista. (Uusitalo 1993, 72.) Hyvinvointivaltiota voidaan määritellä esimerkiksi institutionaalisesta näkökulmasta tai sosiaalimenojen julkismeno-osuuden perusteella. Institutionaalisen määritelmän mukaan valtiota voi pitää hyvinvointivaltiona, jos siellä on lainsäädäntöön perustuvat, väestön kattavat riskiperusteiset sosiaaliturvajärjestelmät, jotka vastaavat lapsuuteen, vanhuuteen, työttömyyteen, sairauteen ja työtapaturmiin kytkeytyviin riskeihin. Tämän määritelmän valossa useimpien maiden siirtyminen hyvinvointivaltioon sijoittuu tai 1970-luvuille. Menoperusteisen määritelmän mukaan valtiosta tulee hyvinvointivaltio vasta, kun puolet julkisista menoista kohdennetaan

8 8 sosiaaliturvaan. Tämän määritelmän mukaan useimmista länsimaista tuli hyvinvointivaltioita vasta 1990-luvun lopussa. (Saari 2005, 27.) Hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikan ja hyvinvointijärjestelmien alkuperäisenä tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia. Yleensä hyvinvointivaltioiden rakentaminen on reaktio niihin ongelmiin, joita markkinoiden vapaa toiminta ja taloudelliset lamakaudet ovat aiheuttaneet. Hyvinvointivaltion synnyn selittäjinä voidaan nähdä myös käytännön kokemuksista lähtevä tarve luoda vakuutusjärjestelmä suurten sosiaalisten riskien varalle ja toisaalta halu tasoittaa tuloeroja. (Kiander, Lönnqvist 2002, ) 2.2. Suomalainen hyvinvointivaltio Suomalainen hyvinvointivaltio syntyi noin luvulla. Aluksi yhteiskuntaa kehitettiin työeläke- ja sairausvakuutusjärjestelmällä. Seuraavaksi rakennettiin palvelujärjestelmä, johon kuuluivat peruskoulu, lasten päivähoito, kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito. Myöhemmin uudistettiin myös työttömyysturvajärjestelmää. Tulevaisuudessa hyvinvointivaltiota muokkaa globaalistuminen. Globaalistuminen edistää taloudellista kasvua ja kansainvälistä yhteistyötä. Globaalistumiseen kuuluu kuitenkin myös yhteiskunnallisen ja alueellisen eriarvoistumisen kasvua. (Arajärvi 2003, ) Suomen hyvinvointivaltio on yhteisöllisyyden edistäjä ja tukija, jonka tehtävänä on löytää ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisesti merkittäviin ongelmiin, kuten syrjäytymiseen, työttömyyteen, köyhyyteen ja epätasaiseen alueelliseen kehitykseen. Hyvinvointivaltiomme on palveluvaltio, joka tuottaa monia tärkeitä palveluja kansalaisille. Näitä ovat esimerkiksi koulu-, sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi julkiset viranomaiset vastaavat useista muista yhteiskunnan toimintakykyyn vaikuttavista palveluista, kuten yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Julkinen valta osallistuu myös kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tuottamiseen. Vastaamalla näiden edellä mainittujen palvelujen

9 9 tuottamisesta valtio turvaa palvelujen saannin kansalaisille heidän asuinpaikastaan ja varallisuudestaan riippumatta. Järjestetyistä palveluista huolimatta ihmisten täydellistä hyvinvointia ei voida taata. Ihmiset voivat aina olla tyytymättömiä palvelujen määrään, laatuun ja käyttömahdollisuuksiin. (Harisalo, Miettinen 2004, ) Hyvinvointivaltiomme lakien ja säädösten pohjana on kansalaisten tasaarvoisten mahdollisuuksien ja kohtuuden periaate ja ajatus, että julkisella vallalla on vastuu kansalaisten hyvinvoinnista. Suomen perustuslain (19 3 momentti) mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on säädetty kuntien tehtäväksi. Kuntien on huolehdittava, että palvelut vastaavat määrältään ja laadultaan lakien määräämää tasoa ja, että ne ovat myös käytännössä yhdenvertaisesti kansalaisten saatavilla. Palvelut kunta voi tuottaa itse tai se voi ostaa ne esimerkiksi yksityiseltä palveluntuottajalta tai kolmannelta sektorilta. (Murto 2003, 67.) Hyvinvointivaltio on modernien yhteiskuntien keskeinen luottamuksen ja epäluottamuksen väline. Sosiaalivakuutus ja palvelut luovat luottavaisuutta elämään ja näin myös talous kehittyy. Luotettavat palvelut vapauttavat työvoimaresursseja. Sosiaaliturva voi luoda myös epäluottamusta. Ajatellaan esimerkiksi, että autetaan niin sanottuja vääriä ihmisiä. Hyvinvointivaltion, luottamuksen ja epäluottamuksen suhde tulisi kuitenkin käsittää avoimeksi. Hyvinvointivaltiot ovat monimutkaisia ja ristiriitaisia kokonaisuuksia, ja ne koostuvat monista järjestelmistä, toimijoista ja ajatusmuodoista. (Julkunen, Niemi 2002, ) Hyvinvointivaltio on instituutio tai joukko instituutioita. Näitä voivat olla esimerkiksi sosiaalitoimisto, sairaala tai Kela. (emt., 164.) Suomalainen hyvinvointivaltio on kokenut myös kovia ja yhteiskunnallamme on hyvien puolien lisäksi kääntöpuolensa. Yhteiskunnassamme on myös alettu ottaa esille viimeisen vuosikymmenen aikana kansalaisten köyhyyttä ja syrjäytymistä luvun alkupuolen laman seurauksena hyvinvointivaltiomme joutui muuttumaan pakon edessä. Lamaa seuranneen työttömyyden ja julkisen

10 10 sektorin säästötoimenpiteiden takia iso määrä kansalaisia putosi yhteiskunnan palvelujärjestelmästä ja se viimeistään näytti, ettei järjestelmämme ole täysin aukoton. (Murto 2003, ) 3. PÄIHDEPALVELUT JA PÄIHTEET SUOMESSA Syrjäytymisestä ei voida puhua puhumatta päihteistä. Suomessa päihteiden ongelmakäyttö on vakava yhteiskunnallinen ongelma ja suuri kansanterveysriski. Toimivilla päihdepalveluilla voidaan estää asiakkaiden syrjäytymiskehitystä ja auttaa syrjäytyneitä päihdeongelmaisia. Syrjäytynyt päihdeongelmainen voi kokea osallisuutta ja yhteyttä yhteiskuntaan päihdepalveluiden kautta Päihdehuollon tavoitteet ja tarkoitus Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja edistämällä päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisten vastuulla on, että päihdehuoltoa on järjestetty kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavassa laajuudessa. Päihdepalveluilla tarkoitetaan tavallisimmin päihdehuollon erityispalveluja: A-klinikoita ja vastaavia avohuoltoyksiköitä, katkaisuhoitoasemia ja kuntoutusyksiköitä, erityisesti päihdeongelmaisille tarkoitettuja asumispalveluja sekä ensisuojia ja päivätoimintakeskuksia. (Kaukonen 2000, 108.) Päihdepalvelut myönnetään ammatillisen harkinnan perusteella. Asiakkaalla on oikeus palveluun, mutta kunta kuitenkin määrittelee tarvittavan palvelun luonteen. (Kaukonen 2002, 137.) Päihdepalvelujen toimintaedellytyksiin ovat vaikuttaneet valtion, kuntien ja järjestöjen keskinäinen vastuunjako, alkoholi- ja huumetilanteen sekä politiikkojen kehitys ja päihdehuollon sisäinen kehitys. (emt., 143.) Päihdepalveluissa tarjottavan hoidon tulee perustua luottamuksellisuuteen ja toiminnassa on otettava ensisijaisesti huomioon asiakkaan ja hänen läheistensä etu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös

11 11 asiakkaan elinolosuhteisiin ja mahdollisiin asumiseen ja toimeentuloon liittyviin ongelmiin. (Kaukonen 2001, 108.)

12 Päihteet ja päihdepalvelujärjestelmä Suomessa Alkoholi ja muut päihteet kuuluvat Suomessa vahvasti syrjäytymiseen. Alkoholi on aina ollut yleisin päihde Suomessa, mutta myös huumeet ja lääkkeiden väärinkäyttö ovat tulleet yhteiskuntaamme jäädäkseen. Huumeet ovat levinneet koko maahamme ja niiden käyttäjäjoukko on monipuolistunut luvulla lisäksi erilainen päihteiden sekakäyttö on yleistynyt valtavasti. (Lund 2006, ) Eri päihteiden sekakäyttö kuvastaa hyvin nykyään päihteisiin liittyvää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa asiointia. Tänä päivänä lähes 40 % päihdeongelmaisista käyttää vähintään kahta eri päihdettä. Vaikeutunut huumausainetilanne on heijastunut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään ja näkyy selvästi kasvaneena noin vuotiaiden huumeasiakkaiden määränä. Huumeiden käyttäjien lisääntynyt palvelujen käyttö voi vaikeutuneen huumetilanteen lisäksi olla merkki siitä, että palvelujärjestelmä on tullut vetovoimaisemmaksi ja kattavammaksi, ja tavoittaa siksi nykyään huumeasiakkaita entistä paremmin. (Heikkilä, Roos 2004, 88.) Päihdehuollon erityispalvelut ovat viime vuosina laajentuneet ja on myös perustettu uudentyyppisiä yksiköitä, kuten matalan kynnyksen terveysneuvontapisteitä ja korvaushoitoa antavia toimintayksiköitä. Myös huumehoitoon liittyvää koulutusta on lisätty, mikä on varmasti vaikuttanut palvelujen sisältöön ja laatuun. Näillä toimenpiteillä näyttää olleen suotuisa vaikutus hoitoon hakeutumiseen, huumekuolemien vähenemiseen ja infektiotautitilanteen tasoittumiseen. (Heikkilä, Roos 2004, 88.) Päihdehuollon ja mielenterveyspalvelujen puutteelliseen yhteensovittamiseen on kiinnitetty huomiota. Sen vuoksi hoito on pirstoutunutta, mikä on valitettavaa, sillä useimmilla päihteiden väärinkäyttäjillä on mielenterveysongelmia ja päinvastoin. Mielenterveyspalvelujen merkitys päihdeongelmaisten hoidossa on ollut kasvussa. Asiakkaiden tarpeita vastaavan hoidon järjestäminen edellyttää psykiatristen ja muiden palvelujen yhteistyön, työnjaon ja hoitovastuun edelleen selkeyttämistä. Mielenterveysongelmien lisäksi päihdeongelmaisten huono-

13 13 osaisuus korostuu monella muullakin tavalla. Heillä esiintyy paljon somaattista sairastavuutta, kuolleisuutta, itsemurhia ja niiden yrityksiä. Yleistä on myös asunnottomuus, työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen, heikko koulutustaso, perheenomaisten suhteiden puute, toimeentulovaikeudet ja joillakin myös rikoskierre. Juuri nämä vaikeimmassa asemassa ja eniten avun tarpeessa olevat saavat usein huonoiten terapia- ja tukipalveluja tai jopa jäävät kokonaan niiden ulkopuolelle. (Heikkilä, Roos 2004, ) Suomalaisessa päihdepalvelujärjestelmässä on tapahtunut suuria muutoksia 1990-luvun laman jälkeen. Laman jälkipuolella kunnissa tehtiin huomattavia leikkauksia järjestöjen ja kuntayhtymien päihdehuollon ostopalveluihin. Erityisesti laitospuolella muutokset olivat merkittäviä. Kunnat poistivat noin kolmanneksen tarjoamistaan päihdepalveluista ja siirtyivät enemmän ostopalvelujen käyttöön. Järjestöt ovatkin tuottaneet nopeasti sekä avo- että laitosmuotoisia päihdehuollon palveluja kuntien omien palvelujen tilalle. Myös erikoistuneet huumehoitopalvelut yleistyivät voimakkaasti. Avohoitoa ei luvulla leikattu ja sen avomuotoisia päihdehuollon erityispalveluyksiköitä on tuntuvasti lisätty. Avohoidon määrän kasvaminen ei ole kuitenkaan lisännyt asiakkaiden hoitoon pääsyn mahdollisuuksia niin paljon kuin olisi voinut olettaa. Laitoskuntoutuksessa on tapahtunut viime vuosikymmenen aikana suuri muutos: asiakasmäärät lähes puolittuivat vuosien 1990 ja 2003 välillä. (Inkeroinen, Partanen 2006, )

14 Päihdepalvelujen käyttäjät Perinteisesti keski-ikäiset miehet ovat olleet päihdepalveluiden suurin asiakasryhmä. Vuoden 2003 päihdelaskennan mukaan naisten osuus on tasaisesti kasvanut. Päihdepalveluihin hakeutuvat naiset ovat keskimäärin nuorempia kuin miehet. (Inkeroinen, Partanen 2006, 18.) Päihdepalvelujen käyttäjät ovat yleisesti ottaen monin tavoin huono-osaisia. Vuoden 2003 päihdetapauslaskennan mukaan lähes kaksi viidestä oli eläkkeellä ja lähes yhtä moni oli työtön. Työelämässä oli vain 11 prosenttia. Suurin osa oli perheettömiä, vain viidennes oli avio- tai avoliitossa. Melkein joka kymmenes asui asuntolassa ja melkein yhtä moni oli vailla vakituista asuntoa. (Inkeroinen, Partanen 2006, 18.) Syrjäytyneimpien kansalaisten joukossa on päihteiden käyttäjiä, joiden sosiaalinen tila heikkenee jatkuvasti. Palvelujärjestelmän haasteena on kehittää sellaisia palvelumuotoja, jotka tavoittavat heidät. Haittojenlievittämispalvelut voivat ehkäistä heidän tilansa pahenemisen ja olla kanavana kuntouttavaan toimintaan sitä haluaville. (Saarelainen 2000, 52.) 3.4. Ehkäisevä päihdetyö ja sen tavoitteet Ehkäisevän päihdetyön käsite määrittyi alun perin alkoholipolitiikan ja raittiustyön kautta, mutta on myöhemmin saanut vaikutteita niin kansanterveysajattelusta kuin huumepolitiikasta ja työstäkin. Ehkäisevä päihdetyö on osa laajempaa, ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Ennaltaehkäisevä päihdetyö sisältää monia osa-alueita, kuten toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, hintaan, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. (Mustalampi, Warsell, Soikkeli 2001, )

15 15 Ehkäisevän päihdetyön ensimmäisenä tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia vaikuttamalla päihteiden käyttöön ja sen seurauksiin. Tavoite voidaan saavuttaa päihteettömien elintapojen edistämisellä, päihdehaittojen ehkäisemisellä ja vähentämisellä sekä päihteitä koskevan tiedon ja ymmärryksen lisäämisellä. Toisena tavoitteena on toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Tämä on yhteinen tehtävä kaikille julkista valtaa käyttäville ja julkisin varoin toimiville. (Stakes 2006.) Ehkäisevä päihdetyö voi olla yleistä, koko väestöön tai väestöryhmään kohdistuvaa ehkäisyä tai riskiehkäisyä, jossa kohderyhmä määritellään päihteiden käytölle tai haitoille altistavan riskin perusteella. Raittiuslaki- ja asetus velvoittavat kuntia luomaan edellytykset ehkäisevälle päihdetyölle. Päihdehuoltolaki taas velvoittaa kuntia esimerkiksi ehkäisemään päihteiden ongelmakäyttöä lisääviä olosuhteita. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään verkostomaisesti viranomaisten, järjestöjen, seurakuntien, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden monialaisena yhteistyönä. (Inkeroinen, Partanen 2006, 21.) Perinteisesti on noudatettu kolmijakoa primaariseen, sekundaariseen ja tertiääriseen päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn. Primaaritason tavoitteena on ehkäistä päihteiden käytön aloittaminen. Se on yleistä päihde-ehkäisyä ja kohdistuu laajoihin väestöryhmiin. Sekundaariehkäisyn tavoitteena on ehkäistä todennäköinen päihteiden käytön aloittaminen tietyssä ryhmässä tai tukea ajoittaisen tai ei vielä ongelmaksi kehittyneen käytön lopettamisessa, vähentää käyttöä puuttumalla siihen varhaisessa vaiheessa. Tertiäärisen ehkäisyn tavoitteena on pysäyttää tilanteen paheneminen ja vähentää käytöstä syntyneitä riskejä ja haittoja. (Mustalampi, Warsell, Soikkeli 2001, 152.)

16 16 4. DIAKONIA Diakonian tehtävänä on puolustaa eri tavoin syrjäytyneiden ihmisten ihmisarvoa. Sen tavoitteena on auttaa ihmisiä yksilöinä ja yhteisöissä sekä selviytymään vaikeuksienkin keskellä. Tänä päivänä diakoniatyö paikkaa julkisten palvelujen aukkoja, ja myös siten se toimii syrjäytymistä ehkäisevästi. Diakonia vahvistaa ihmisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Diakonian lähtökohdat Raamatussa Kristillisen diakonian lähtökohtana voidaan pitää Apostolien tekojen luvussa 6 olevaa kuvausta Jerusalemin alkuseurakunnassa syntyneestä ongelmasta ja sen ratkaisusta (Ap.t. 6: 1-6). Hellenistit syyttivät hepreankielisiä uskonveljiään ja sisariaan siitä, että heitä syrjittiin jaettaessa päivittäisiä avustuksia leskille (Ap.t. 6: 1). Avustusten jakamisesta käytetään tässä sanaa diakonia. Syntyneessä tilanteessa kaksitoista apostolia katsoi, ettei heidän itsensä tulisi ruoan jakamisen tähden lyödä laimin Jumalan sanan jakamista (Ap.t. 6: 2-4). Aineellisen avun jakamisessa syntynyt ongelma ratkaistiin tuolloin siten, että seurakunta valitsi tehtävään seitsemän hyvämaineista, Hengen ja viisauden täyttämää miestä, jotka apostolit asettivat virkaan rukoilemalla ja panemalla kätensä heidän päälleen. (Ap.t. 6: 3-6.) Seitsemän miehen valinta ei tarkoittanut, että jo tuolloin olisi syntynyt selvärajainen diakonian virka, joka olisi ollut hengellistä virkaa alempiarvoinen. Kolmiportainen kirkollinen virkarakenne, johon kuuluivat piispa, presbyteeri (vanhin) ja diakoni, kehittyi vasta Uuden testamentin kuvaaman ajan jälkeen. Eräs konkreettinen esimerkki alkukirkon piirissä järjestetystä diakonisesta toiminnasta on Jerusalemin pyhiä eli köyhiä varten toteutettu varojen keräys, josta Paavali kertoo kirjeissään. (Room. 15:25-27; 1.Kor.16:1-4; 2.Kor.8-9; Gal.2:10.) (Veijola 2002, ) Vanha testamentti velvoittaa seurakuntia muun muassa diakoniatyön kautta vähäosaisten auttamiseen. VT:ssa mainitaan usein neljä henkilöryhmää, joista

17 17 olisi erityisesti pidettävä huolta: muukalaiset, lesket, orvot ja köyhät. He olivat sen ajan syrjäytyneitä. (Kirkon aineellisen avun työryhmä 2000, 10.) 4.2. Diakonian määritelmiä Laajasti määriteltynä diakonian on sanottu tarkoittavan kaikkia hyviä ja rakentavia tekoja maailmassa. Tällöin diakonian harjoittaminen ei mitenkään ole sidoksissa kirkkoon tai sen virkaan, vaan diakoniaan kuuluvat kaikki hyvään tähtäävät ja hyvää toteuttavat teot ja suoritukset, jotka palvelevat elämän kokonaisuutta ja hyvää yhteiskunnassa. Tämän laajan määritelmän lisäksi sen voi rajata ainoastaan kirkon diakoniavirassa olevien tekemäksi työksi. Näiden lisäksi voidaan puhua joko diakoniatoiminnasta tai diakoniatyöstä. (Kettunen 2001, 18.) Diakoniatyön tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Diakoniatyö toteuttaa seurakunnan perustehtävää ja on evankeliumin julistamista teoilla. Hätä, jonka diakoniatyö kohtaa, on sekä aineellista että henkistä. (Kirkon aineellisen avun työryhmä 2000, 9.) Diakonian tavoitteena on kristillisen ihmiskäsityksen mukaisesti ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen ja tukeminen. Kokonaisvaltaiseen auttamiseen kuuluu se, että vaikeuksissa oleva ihminen kohdataan ihmisenä, jolla on itsessään voimavaroja ja mahdollisuuksia. Vaikeuksissa olevaa ihmistä on autettava ylittämään vaikeutensa ja löytämään elämälleen uudelleen luja pohja, jolta hän voi itse jatkaa eteenpäin. Samalla hänet vedetään syrjäytymisestä osallisuuteen ja yhteyteen muiden ihmisten kanssa. (Veikkola 2001, 64.) Diakonialla on myös eräänlainen välittäjän rooli. Sen tulee välittää Jumalan rakkaus ja evankeliumin ilosanoma erityisesti niille, jotka uhkaavat jonkin syyn takia jäädä syrjään. Diakonian tehtävä on auttaa ihmisiä ulos sellaisesta häpeän tunteesta, joka eristää heitä. Kirkon pitäisi olla paikka, jossa epäonnistunut ja

18 18 itse elämänsä pilannut tuntee olevansa ihminen ja saa avun ja ihmisarvon. (Veikkola 2001, ) Hädässä olevien auttaminen on eri aikoina saanut erilaisia muotoja ja painotuksia, joihin ovat vaikuttaneet yhteiskunnalliset olosuhteet, kulttuuri, sodat, sairaudet ja onnettomuudet. Myös diakonian kohteet ovat aikojen myötä muuttuneet. Diakonia on laajentunut pelkästä laupeudentyöstä sosiaaliseksi diakoniaksi ja yhteiskunnalliseksi toiminnaksi. (Kettunen 2001, 19.) Seurakuntien diakonityössä tapahtuva auttamistyö- ja avustustyö on monipuolista ja määrällisestikin mittavaa verrattuna esimerkiksi johonkin alan järjestön työhön. Se on myös koko maan kattavaa. Kirkon diakoniatyö ei voi kuitenkaan korvata yhteiskunnan vastuuta heikoimmista jäsenistään. Hyvin toteutettunakin seurakuntien diakoniatyö on kuitenkin aina luonteeltaan etsivää ja täydentävää. (Kirkon aineellisen avun työryhmä 2000, ) Seurakuntien avustamistarpeet ovat yksilöllisiä. Työtä on niin paljon, että sen suhteen joudutaan tekemään entistä enemmän rajauksia. Avustamisen tavoitteena on kertaluontoisuus ja silloin on tärkeää, että saadaan aikaan pysyvä muutos parempaan asiakkaan tilanteessa. Se edellyttää asiakkaan sitoutumista, yhteistyötä eri auttajien kanssa ja joskus myös avustusta hiippakunnan tai kirkon diakoniarahastosta. (Kirkon aineellisen avun työryhmä 2000, 28.) Diakoniatyön luonteen mukaan aineellinen avustaminenkin on kokonaisvaltaista ihmisten auttamista eikä pelkkää aineellista apua sisältävää. Sen tulee pohjautua selkeästi kristilliseen uskoon ja arvopohjaan. Avustamisessa on mukana diakonian kasvatustehtävä, tuki ja neuvonta. Työn kautta kristilliset arvot välittyvät. (Kirkon aineellisen avun työryhmä 2000, 16.) 4.3. Diakoniatyön historia Suomessa Lähimmäisen huomioonottaminen, auttaminen ja palvelu eli diakonia on niin tärkeä osa seurakunnan elämää, että jo varhain varattiin henkilöitä huolehtimaan seurakunnan puolesta vaikeuksissa olevista ja johtamaan tätä toimintaa. Tämä järjestely johti kirkon yleisen virkakehityksen yhteydessä

19 19 siihen, että diakonin, seurakuntapalvelijan, virka alkoi hahmottua ensimmäisen sataluvun lopulla. (Koskenvesa 2002, 36.) Seurakuntadiakonian kehittyminen alkoi Sortavalasta. Vuonna 1894 diakonissakasvatus otettiin Sortavalan Evankelisen Seuran ohjelmaan. Vuonna 1893 senaatti oli vahvistanut Kuopion hiippakunnan diakoniaohjesäännön. Seurakunnat velvoitettiin perustamaan erityinen diakoniakassa. Diakoniatyö annettiin seurakunnissa papiston johdettavaksi ja samalla kirkko tunnusti sekä diakonissan että diakonin virat. (Malkavaara 2000, 23.) Vuonna 1943 kirkolliskokouksessa omaksuttiin kanta, jonka mukaan diakonian virka olisi poikkeustapauksia lukuun ottamatta pakollinen. Kirkolliskokous hyväksyi kirkkolakiin useita diakoniaa koskevia lisäyksiä ja muutoksia, jotka astuivat voimaan Näitä säännöksiä voidaan pitää nykyisen suomalaisen diakonian ohjeellisena perustana. Tärkeä seurakuntadiakonian yhdistäjä oli vuonna 1950 alkunsa saanut Yhteisvastuukeräys. Taloudellisen avun katsottiin sopivan seurakuntien diakoniatyölle. (Malkavaara 2000, 26, 39.) Vuonna 1972 astui voimaan kansanterveyslaki. Laki ei tuntenut sairaanhoitajadiakonissoja, ja tämä johti sosiaalityöntekijän koulutukseen pohjautuvan diakonien ammattiryhmän vahvistumiseen luvulla diakoniatyössä alettiin korostaa ihmisen kokonaisvaltaista kohtaamista ja sielunhoidollista diakoniaa. Diakonia pyrki löytämään niitä, joille muu apu ei ulotu. Sen tavoitteena oli myös kehittää uusia työmuotoja ja 1980-luvuilla diakonia alkoi yhteiskunnallistua. (Malkavaara 2000, 42, 46.) Vuonna 1991 kirkon yhteiskunnallisen työn keskus ja kirkon diakoniatyön keskus yhdistettiin kirkon diakonia- ja yhteiskunnallisen työn keskukseksi luvun laman jälkeen diakoniatyön painopiste siirtyi vanhuksista työikäisten, työttömyyden, talousongelmien ja mielenterveysongelmaisten asiakkaiden ongelmiin. (Malkavaara 2000, 46, 51.) Nykyään diakoniatyötä säätelee kirkkolaki ja kirkkojärjestys. Kirkkolain 1. luvun 2. pykälän mukaan Suomen evankelisluterilainen kirkko julistaa tunnustuksensa mukaisesti Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin

20 20 kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisen rakkauden toteuttamiseksi. Seurakuntiin on perinteisten työmuotojen lisäksi syntynyt uutta toimintaa ja avunjakopisteitä. Näitä ovat muun muassa velkaneuvontapisteet, ruokapankkitoiminta ja työttömien ruokailupisteet. (Kirkon aineellisen avun työryhmä 2000, 13, 17.) 4.4. Syrjäytymisen torjunta kirkon päihdetyössä Yhteiskunnallisista toimijoista myös kirkko osallistuu syrjäytymisen torjuntaan. Seurakunnat osallistuvat olemalla osa paikallis- tai yhteistyöverkostoa. Kirkon päihdepalvelut kohdistuvat väestön huono-osaisiin. Diakonisen päihdetyön tavoitteena onkin, että kaikkein syrjäytyneimmät ihmiset voisivat turvautua kirkkoon, kun muut turvaverkot ovat pettäneet. Seurakunnan päihdetyö verkottuu kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erilaisten järjestöjen kanssa. Diakonisessa päihdetyössä pyritään raittiin elämäntavan edistämiseen, Jumalan armon ja anteeksiantamuksen mahdollisuuksien esillä pitämiseen päihteistä vapauttajana sekä tarpeellisten kuntoutus- ja hoitomahdollisuuksien järjestämiseen. Asiakasta halutaan myös auttaa siten, että hänen perusoikeutensa toteutuvat ja hän saa itselleen kuuluvia palveluja. Diakonisessa päihdetyössä erityisen tärkeää on ennaltaehkäisevä työ ja kristillisen näkemyksen mukaisen päihteistä vapaan elämäntavan tarjoaminen. (Jääskeläinen 2002, 194, ) Kirkon päihdetyön tavoitteisiin pyritään sielunhoidollisten, diakonisten, kasvatuksellisten sekä sosiaalieettisten palvelujen avulla. Seurakuntien ylläpitämät päiväkeskukset tarjoavat toimintaa ja palveluja, kuten ruokailuja ja peseytymistä. Tukea tarjoavat myös esimerkiksi erilaiset ryhmät, yksilökohtaiset keskustelut, tapahtumat, retket ja leirit. Ryhmät ovat erityisen tärkeitä turvallisina ympäristöinä, joissa ahdistusta voidaan käsitellä. Monissa seurakunnissa kokoontuu muun muassa Krito-ryhmiä eli Kristus-keskeisiä toipumisryhmiä. (Jääskeläinen 2002, 214.)

21 21 Kirkon päihdestrategian 2005 mukaan kirkon on tehtävä päihdetyötä, koska kristillisen näkemyksen mukaan kaikilla ihmisillä on sama arvo. Kristillisen päihdetyön lähtökohtana onkin ihmisen ainutkertaisen arvon tunnustaminen. Päihdetyön tavoitteena on auttaa ihmistä oman elämänsä mielekkyyden ja tarkoituksen etsimisessä ja vapauttaa hänet syyllisyyden taakasta. Armon sanomaa ja toivon näkökulmaa pidetään yllä kaikissa olosuhteissa. Yksi kirkon päihdetyön tavoitteista on päihdehaittojen ehkäisy. Sen tarkoituksena on päihdehaittojen vähentäminen, täysraittius tai niin sanottu kohtuukäyttö. Ehkäisevässä työssä pyritään luomaan turvallinen yhteisöllinen ilmapiiri. Kirkon päihdestrategian mukaan päihdeongelman lähtökohtana on riippuvuus. Päihderiippuvainen nähdään sairaana ihmisenä, jolta ei voi aina vaatia rationaalista toimintaa. Riippuvaisen on kuitenkin itse oltava aktiivinen, jotta toipuminen on mahdollista. Kirkko pitää yllä hengellisyyden merkitystä päihdeongelmista vapautumisessa, jotta parantuminen olisi kokonaisvaltaista. (Kirkon päihdestrategia 2005, 4-10.) 5. SYRJÄYTYMINEN JA SEN RINNAKKAISKÄSITTEET 5.1. Syrjäytyminen Syrjäytymistä on mahdotonta määritellä lyhyesti ja yksiselitteisesti, koska syrjäytymisen käsitettä käytetään monenlaisissa eri yhteyksissä ja se sekoittuu helposti muihin samankaltaisiin käsitteisiin. Syrjäytymisestä onkin tullut jo melko yleinen käyttösana. Syrjäytymisen käsite sekoittuu helposti muun muassa marginalisaation, huono-osaisuuden ja köyhyyden käsitteisiin. (Järvinen, Jahnukainen 2001, ) Syrjäytymistä voidaan tutkia ja käsitellä yhteiskunta-, ryhmä- ja yksilötasolla. Syrjäytyminen voi koskea yksilöä, kokonaista ihmisryhmää tai aluetta. Säätämillään laeilla ja asetuksilla sekä toteuttamallaan politiikalla yhteiskunta luo rajat ja mahdollisuudet yksilön toiminnalle ja hyvinvoinnille. Syrjäytyminen

22 22 voidaan nähdä hyvinvoinnin vastakohtana, sen puuttumisena. (STM 1999, 8, 10.) Syrjäytymisen käsite viittaa ajatukseen sosiaalisen hajoamisesta tai jakautumisesta, jolloin yksilö ikään kuin irtoaa suuremmasta kokonaisuudesta. Käsitteeseen liittyy yhteisyyden oletus. Ajatellaan, että syrjäytyminen vähenee aktivoimalla ihmiset yhteisyyteen. (Helne 2002, 2-3.) Syrjäytyminen on käsitteenä vahvasti negatiivinen. Yleisesti syrjäytymisen katsotaan olevan pakotettu vastentahtoinen tapahtuma. Syrjäytyneet ihmiset jäävät vastoin omaa tahtoaan osattomiksi ja vaille asioita, joita tarvitaan yhteiskunnassa selviämiseen. (Nurminen 2000, ) Osattomuus viittaa vuorovaikutuksen puuttumiseen ja tietynlaiseen ulkopuolisuuteen, joka on syrjäytyneille tyypillistä. Nykyään ihmisten on entistä vaikeampi tuntea kuuluvansa yhteisöihin ja kokea osallisuutta. (Riikonen, Makkonen, Smith 2004, ) Köyhyys ja huono-osaisuus nähdään suhteellisen pysyvinä olotiloina, kun taas syrjäytyminen on dynaaminen käsite, joka nähdään usein prosessina. Syrjäytyminen on moniulotteista huono-osaistumista ja sen taustalla ajatellaan olevan tiettyjä yhteiskunnallisia kehityskulkuja. (Heikkilä 2000, 170.) Yleisesti ottaen syrjäytyminen voidaan määritellä yksilöä yhteiskuntaan yhdistävien siteiden heikkoudeksi (Raunio 2006, 9-10). Yhteiskuntaan liittyminen voi tapahtua monella tasolla, mutta syrjäytyneistä puhuttaessa pitäisi tarkastella etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon kykyä kohdata syrjään joutuneet. Syrjäytymistä voi tapahtua useasta eri elämänalueesta. Keskeinen kysymys syrjäytymisen määrittelylle on, mistä syrjäydytään silloin, kun syrjäydytään. (Lund 2006, ) Syrjäytymisen käsitteessä ongelmallisena voidaan nähdä se, ketkä kuuluvat normaalien yhteisyyden piiriin kuuluvien joukkoon. Käsitteen käytössä vaikeaksi koetaan se, miten ihmiset määritellään syrjäytyneiden joukkoon kuuluviksi tai kuulumattomiksi. Usein yhteiskunnassamme katsotaan esimerkiksi työelämässä mukana olevat ihmiset normaaleiksi, koska vallitsevien normien mukaan ihmisten tulee kuulua johonkin yhteisöön ja olla osallisina jossakin. (Helne, Hänninen, Karjalainen 2004, 8.)

23 Syrjäytymisen syitä ja osatekijöitä Syrjäytymisessä on usein kyse kasautuneesta huono-osaisuudesta. Syrjäytymiseen ajaudutaan, pudotaan tai vaihe vaiheelta liu utaan hyvinvoinnin eri osa-alueilla tapahtuvien prosessien tuloksena. Voidaan puhua syrjäytymiskierteestä, jossa vastoinkäymiset seuraavat toisiaan, jolloin elinolojen aineelliset puutteet ja elämänhallintaa heikentävät tekijät kasautuvat. Syrjäytyminen voi olla seurausta samanaikaisesti sekä rakenteellisista tekijöistä että yksilön omista valinnoista. Ihmiset elävät olosuhteissa, jotka he ovat itse luoneet; toisaalta he ovat olosuhteittensa vankeja, toisaalta niiden muuttajia. (Hyväri 2001, 71; STM 1999, 3-4, 8, 11; Syrjäytymistä ja sosiaalista segregaatiota selvittäneen työryhmän mietintö 1997, 12.) Syrjäytymisen syitä ja osatekijöitä on useita ja ne ovat jokaisen kohdalla yksilöllisiä. Suomessa syrjäytyminen koskettaa tänä päivänä kasvavaa ja sosiaalisesti monipuolistuvaa ihmisryhmää. (Lund 2006, 10.) Yksittäinen huonoosaisuuden ulottuvuus, kuten työttömyys, alhainen tulotaso tai jokin yksittäinen sairaus ei vielä yksinään ole syrjäytymistä. Esimerkiksi työttömyyttä ei voida pitää syrjäytymisenä, mutta se kuluttaa yksilön voimavaroja ja altistaa syrjäytymisriskille. Edellä mainittujen huono-osaisuuden ulottuvuuksien lisäksi syrjäytymiseen voi liittyä sairautta tai vammaisuutta, poikkeavaa käyttäytymistä, rikollisuutta tai päihteiden käyttöä. (Hyväri 2001, 71; STM 1999, 3-4,8,11; Syrjäytymistä ja sosiaalista segregaatiota selvittäneen työryhmän mietintö 1997, 12.) Erään näkemyksen mukaan syrjäytyneiden ongelmia ovat vallanpuute ja passiivisuus. Syrjäytyneet eivät käytä kaikkia oikeuksiaan eivätkä ole poliittisesti suuntautuneita. Myös perheettömyyttä ja yksin olemista on pidetty syrjäytymisen kriteerinä tai osatekijänä. Tietenkään mitään absoluuttisia kriteerejä ei ole, mutta edellä mainittujen on todettu olevan yhteydessä syrjäytymisen ilmiöön. (Helne 2002, )

24 24 Työttömyys ja työmarkkinoiden muutokset kärjistävät sosiaalisia riskejä ja ongelmia. Erityisen vakavia ovat pitkäaikaistyöttömyyden laajeneminen, nuorisotyöttömyys ja ikääntyneiden syrjintä työmarkkinoilla. (STM 1997, 17.) Työttömyys on usein yhteydessä muuhunkin huono-osaisuuteen ja heikentää muita elämänhallinnan osa-alueita, kuten perhesuhteita, terveydenhoitoa ja yhteisöllisiä siteitä (Palander, Pouke 1996, 80-81). Pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena saattaa olla uhkana syrjäytyneisyyden jatkuva kasvu ja alueellinen eriytyminen eli segregaatio. Segregaatio on syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden ihmisten epätoivottavaa alueellista keskittymistä, niin että se aiheuttaa sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien kasautumista. (Syrjäytymistä ja sosiaalista segregaatiota selvittäneen työryhmän mietintö 1997, 16; STM 1997, 7; STM 1999, 10.) Etenkin Suomessa syrjäytyneisyyteen liittyvät usein erilaiset riippuvuudet ja päihteet. Suomalaisessa yhteiskunnassa päihteet voivat olla syy tai seuraus, joka liittyy syrjäytymiseen. Puhuttaessa syrjäytymisestä puhutaan myös päihdeongelmasta ja puhuttaessa päihdeongelmasta puhutaan usein myös köyhyydestä ja toivottomuudesta. (Lund 2006, 9.) Syrjäytymisen vaikutukset voivat pahimmassa tapauksessa myös siirtyä sukupolvelta toiselle. Vanhempien syrjäytyneisyys luo perheisiin kriisejä, jotka vaikuttavat perheen lasten ja nuorten elämään. Vanhempien ja lähiyhteisön kyky luoda sosiaalisesti turvallinen kasvuympäristö lapselle on heikko erityisesti siellä, missä syrjäytymisvaara on suuri. Heikot sosiaaliset lähtökohdat ja haavoittava kasvuympäristö saattavat olla alkuna yksilön kehityskululle, joka lopulta johtaa päihteiden käyttöön, työttömyyteen ja asunnottomuuteen. Syrjäytymisriski on tällöin suuri. (STM 1997, 20; STM 1999, 10.) Syrjäytymisen prosessimalli Yksilön syrjäytymiskehitystä voi teoretisoida niin sanotun syrjäytymisen prosessimallin avulla. Tämä malli on muotoutunut Jyrki Jyrkämän (1986)

25 25 artikkelin ja Mikko Takalan (1992) väitöskirjan pohjalta. Asetelman lähtökohtana on elämänkaarellisuus, jonka ottaminen mukaan prosessin kuvaukseen tuottaa hierarkkisen tasomallin, jossa syrjäytyminen käsitteellistetään huonoosaisuuden syveneväksi jatkumoksi. Prosessin on katsottu alkavan usein jo varhaislapsuudessa, jolloin lapset omaksuvat asenteet, arvot ja toiminnan mallit, joiden viitoittamina he aikuistuvat ja sijoittuvat yhteiskuntaan. Kotitausta ja varhaislapsuuden elinolot määrittävät pitkälti sitä, miten lapset sopeutuvat kouluympäristöön, miten he menestyvät opinnoissaan ja minkälaisille koulutusurille he myöhemmin valikoituvat. Koulutulokkaiden sopeutumattomuus ja oppimisvaikeudet ennakoivat usein syvenevää epäonnistumisen kierrettä. Peruskoulussa epäonnistuminen on yhteydessä ammattikoulutuksesta karsiutumiseen, mikä puolestaan johtaa suurella todennäköisyydellä heikkoon ja epävarmaan työmarkkina-asemaan. Työttömyys merkitsee yksilötasolla taloudellisia ongelmia ja aiheuttaa pitkittyessään riippuvuutta hyvinvointivaltiosta. Huono-osaistumisen viimeiseen tasoon eli syrjäytymiseen liittyvät erilaiset elämänhallinnan ongelmat, monesti myös erilaiset riippuvuudet ja sairaudet. Yhdessä rikollisuuden kanssa ne saattavat johtaa esimerkiksi vankilaan joutumiseen tai muihin totaalihoitolaitossijoituksiin. Tässä vaiheessa yksilöä yhteiskuntaan yhdistävät siteet ovat jo monilta osin katkenneet. (Järvinen, Jahnukainen, 2001, ) Syrjäytymisen prosessimallia ei voida pitää absoluuttisena totuutena syrjäytymisen prosessista, vaan enemmänkin suuntaa antavana. Malli ottaa huomioon vain jo alkupäässä syrjäytymisputken aloittaneet yksilöt. Kuitenkin syrjäytyminen voi alkaa eri syistä ja eri ikäkausina, esimerkiksi erilaisten elämänkulun käännekohtien tai laajempien yhteiskunnallisten kehityskulkujen seurauksena. (Järvinen, Jahnukainen, 2001, 135.) Syrjäytymisen ehkäisy Yhteiskuntamme syrjäytymisen vastainen toiminta sitoutuu voimakkaasti pohjoismaiseen hyvinvointipolitiikkaan, jossa pidetään ensisijaisena kaikkien

26 26 saatavilla olevia palveluja ja riittävää sosiaaliturvaa. Hyvinvointipolitiikan perustana toimii tasa-arvoisuus, jota pyritään edistämään. Nämä universaalit julkiset palvelut ja tulonsiirrot eivät sellaisenaan pysty ehkäisemään syrjäytymistä. Ne tukevat kuitenkin normaalia osallistumista ja yhteiskuntaan kuuluvuudelle perustan muodostavia arjen rakenteita ja käytäntöjä. Ilman hyvinvointipolitiikkaa syrjäytyminen ja huono-osaisuus kasvaisivat. Syrjäytymisen ehkäisyssä on erittäin tärkeää tukea ihmisten oman arkielämän sellaisten rakenteiden ja käytäntöjen muodostumista, jotka itsessään ehkäisevät syrjäytymistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, ) Syrjäytyminen ei ole ihmisen tiettyyn elämänvaiheeseen liittyvä ilmiö, vaan se liittyy koko elämänkaareen. Syrjäytymisen ehkäisyyn tulisi puuttua mahdollisen varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi ohjaamalla lasta ja antamalla hänelle tukea. Oppilaitosten ohjaus- ja oppilashuoltotyön tehtävänä on huolehtia oppilaista, joille koulunkäynti tuottaa vaikeuksia. Ennaltaehkäisevän työn pitää kohdistua koko kouluyhteisöön ja koulun rakenteisiin. Esimerkiksi eriyttäminen, tukiopetus ja pienryhmäopetus ovat keinoja tarjota myönteisiä oppimiskokemuksia. Syrjäytyneen nuoren elämäntilanteen parantamiseen on lähdettävä asioista, jotka nuori kokee itse tärkeiksi. (Liimatainen-Lamberg 1996, 17.) Ennaltaehkäisevä toiminta ei saa kuitenkaan rajoittua vain lapsiin ja nuoriin. Syrjäytymisuhka vaanii ihmistä läpi elämän. Tämän vuoksi yhteiskuntamme palvelujen avulla pyritään ehkäisemään ihmisten syrjäytymistä kaikissa elämänvaiheissa. Esimerkiksi vanhusten syrjäytymistä ehkäistään vanhusten päivätoiminnalla ja vanhushuollon tukitoimien avulla. (Lund 2006, 125.) Syrjäytynyttä on vaikeampi auttaa kuin syrjäytymisuhan alaista. Ennaltaehkäisevässä työssä pitäisi jatkuvasti pystyä kehittämään uusia ja tuoreita menetelmiä. (Lund 2006, 124.) Vaikka varhaista puuttumista pidetään tärkeänä, niin käytännössä sosiaalityö astuu kuvioihin yleensä siinä vaiheessa, kun hyvinvoinnin ongelmat ovat jo kasautuneet ja syrjäytyminen tai vakava syrjäytymisen riski on yksilöille todellisuutta. (Raunio 2006, 28.)

27 Syrjäytymiskeskustelu Kansainvälinen keskustelu syrjäytymisestä ja sen eri ulottuvuuksista on kuulunut hyvinvointivaltioon liittyvään keskusteluun ainakin 1960-luvulta alkaen (Järvinen, Jahnukainen 2001, 129). Käsitettä sosiaalinen syrjäytyminen käytettiin erityisesti Ranskassa 1980-luvulla ja jo aikaisemminkin, mutta Euroopassa se tuli laajempaan käyttöön 1990-luvun aikana (Ruotsalainen 2005, 33). Ranskalaisvaikutteinen keskustelu on vaikuttanut siihen, miten syrjäytyminen ymmärretään yhdentyvässä Euroopassa. Ranskalaisessa keskustelussa tarkastellaan yksilöä yhteiskuntaan yhdistävien siteiden heikkoutta yhteiskuntakeskeisestä näkökulmasta käsin eikä yksilöiden näkökulmasta. (Raunio 2006, 9-10.) Suomeen käsite saapui 1970-luvun lopulla ja keskustelu siitä oli ensimmäisen kerran erityisen aktiivista 1980-luvulla. Tällöin käsite vakiintui nopeasti niin tutkijoiden kuin median ja kansalaistenkin käyttöön. Laman myötä kiinnostus siirtyi syrjäytymisen käsitteestä pitkäaikaistyöttömyyteen. Myöhemmin käsitteet kuitenkin lähenivät toisiaan, kun alettiin puhua laajemmin nuorten ongelmista luvulla suunnattiinkin paljon projekteja syrjäytyneille nuorille. Vaikka vilkkain julkinen keskustelu syrjäytymisestä näyttää jääneen 1990-luvun loppupuolelle, on käsite saanut viime aikoina uudenlaista kiinnostusta Suomen Akatemian käynnistettyä erityisen syrjäytymisen, eriarvoisuuden ja etnisten suhteiden tutkimusohjelman eli SYREENIn. Tämä ohjelma toteutettiin vuosina Joka tapauksessa syrjäytyminen on käsitteenä vakiinnuttanut asemaansa uudelleen. (Järvinen, Jahnukainen 2001, ) Nykypäivänä syrjäytymisestä puhuttaessa yksilön ja yhteiskunnan siteiden heikkoutta tarkastellaan lähinnä yhteiskunnan kannalta. Yhteiskunnassamme yhteiskuntapolitiikan toimivuutta sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan nykyään suuressa määrin syrjäytymisen näkökulmasta. Syrjäytymisen estämisen ja poistamisen tavoite on suuressa roolissa yhteiskuntapolitiikassamme. Syrjäytymisen poistamiseksi on laadittu sekä kansallinen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003) että EU:n laajuinen toimintasuunnitelma (EU 2003). (Raunio 2006, 9-10.)

28 28 Koko maailman kattavassa syrjäytymiskeskustelussa kaupungit ja etenkin niiden lähiöt on leimattu osaksi syrjäytymisilmiötä. Lähiöön yhdistetyt ominaisuudet ovat yleensä kielteisiä: lähiöt ovat esteettinen virhe, sosiaalinen virhe sekä epäonnistunut yritys ratkaista asuntopula. Lähiöt ovat kaikkien näiden tekijöiden seurauksena leimaavia asuinympäristöjä. Ne ovat siis mielikuvaltaan riskialttiita alueita; viranomaispuheissa huoli niiden fyysisen ympäristön rapautumisesta ja sosiaalisten ongelmien kasautumisesta ovat kytkeytyneet yhteen. Esimerkiksi eräät Itä-Helsingin lähiöt ovat kärsineet maineestaan marginaali-ihmisten asuinpaikkoina. (Helne 2002, 150.) Koska syrjäytyminen ja sen osatekijät liittyvät tiiviisti myös nopeisiin, yhteiskunnallisiin, esimerkiksi työelämässä tapahtuviin, rakenteellisiin muutoksiin, ongelmien ratkaisua ei voida koskaan jättää vain yksilön vastuulle. Yhteiskunnan on kannettava vastuunsa siitä, että kaikkien kansalaisten oikeudet ihmisarvoiseen elämään turvataan. (STM 2001, 15.) 5.2. Huono-osaisuus Kuvamme ja käsityksemme huono-osaisuudesta ovat monien eri tulkintojen määrittelemiä. Jani Marjasen (2004) mukaan viime aikoina huono-osaisuuden käsitettä on alettu käyttää niin, että sillä viitataan yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta ongelmalliseen ihmisjoukkoon. Ongelmallista on usein kuitenkin se, että ihmiset eivät tunnista omikseen nimityksiä, joita heille virallisten kategorioiden mukaan on annettu. Huono-osaisuus on myös yksi hyvinvoinnin mittari. Mitä pienempi on huono-osaisten osuus, sen paremmin voidaan koko yhteisössä. (Sund 2005, 38.) Sosiaalibarometri 2003:n mukaan palvelujärjestelmän akuutein ongelma on pitkäaikainen huono-osaisuus. Kärjistyneimmillään huono-osaisuuteen liittyvät ongelmat ovat pitkäaikaistyöttömien, päihde- ja huume- sekä mielenterveysongelmaisten kohdalla. Näiden ihmisryhmien tilanne on ollut huono jo vuosien ajan. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 2003.) Sakari Kainulaisen (2006) mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa tulee olla erityisen

29 29 huolissaan alhaisen tulotason, työttömyyden ja toimeentulotuen (sosiaalityön asiakkuuden) pitkittymisestä ja keskittymisestä samoille henkilöille. Koulutus, itsensä kehittäminen ja työelämän ja alueiden elinkeinorakenteen haasteisiin vastaaminen sekä asuinalueen vaihto näyttävät turvaavan hyvinvointia. (Kainulainen 2006.) Kari Vähätalo (1996) on pitkäaikaistyöttömyyttä tutkiessaan arvioinut, että huono-osaisuuden tutkimuksessa on perusteltua käyttää kolmiportaista jaottelua. Tällöin lievin aste määritellään tilapäiseksi karsiutumiseksi, joka on suhteellisen lyhytaikaista eivätkä ongelmat ole päässeet kasautumaan. Toisella portaalla on kyse syrjäytymisestä, johon saattaa jo liittyä sosiaalisten ongelmien lievähköä päällekkäisyyttä, jatkuvaa laidalla oloa sekä tilapäistä tai toistuvaa sosiaalivaltion asiakkuutta. Kolmantena vaiheena on uloslyönti, joka tarkoittaa vakavien ongelmien kasautumista ja voimakasta sekä pysyvää riippuvuutta sosiaalijärjestelmästämme. (Nurminen 2000, 21-22) Huono-osaisuus voidaan jakaa neljään ulottuvuuteen. Ensimmäinen ulottuvuus huono-osaisuudessa kuvaa taloudellista ahdinkoa, johon liittyvät taloudelliset vaikeudet, nälän näkeminen, velkaantuminen ja asumisen ongelmat. Toinen ulottuvuus kuvaa työttömyyteen liittyvää huono-osaisuutta. Se määrittyy työttömyyden ja joidenkin taloudellisen huono-osaisuuden piirteiden mukaan, kuten toimeentulotuen saannin ja nälän kokemisen kanssa. Kolmanteen ulottuvuuteen liittyy asumisen puutteita, joita ovat esimerkiksi asunnon ahtaus, sen heikko varustetaso ja tyytymättömyys asuinympäristöön. Neljäs ulottuvuus kuvaa alhaisen koulutustaustan omaavien ihmisten laajahkoa huono-osaisuutta, johon kuuluu niin vakavia taloudellisia ongelmia kuin heikkoa terveyttä. (Kautto, Parpo, Sallila 2006, ) 5.3. Marginalisaatio Marginaalisuus on tila, joka on jossain määrin pysyvä, ja jossa on käytettävissä riittämättömästi yksilön elämän hallitsemiseksi välttämättömiä resursseja.

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? 19.9.2013 Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? Jouko Karjalainen 18.09.2013 Jouko Karjalainen 1 Syrjäytyminen köyhyytenä? Köyhyys on vastentahtoinen tilanne rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015

Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015 Muuttuva hyvinvointijärjestelmä päihdehuollon etiikka? Jouko Karjalainen 23.9.2015 2.10.2015 Jouko Karjalainen 1 Iso kuva äärimmäinen köyhyys globaalisti vähentynyt lapsikuolleisuus puolittunut vuodesta

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot