YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA. Kokemuksia irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista asiantuntijaorganisaatiossa TUTKIMUSRAPORTTI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA. Kokemuksia irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista asiantuntijaorganisaatiossa TUTKIMUSRAPORTTI 2014"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI 2014 YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA SUSANNA BAIROH TEEMU HANKAMÄKI TIMO TAPOLA Kokemuksia irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista asiantuntijaorganisaatiossa

2

3 TUTKIMUSRAPORTTI 2014 YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA Kokemuksia irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista asiantuntijaorganisaatioissa Susanna Bairoh, Teemu Hankamäki ja Timo Tapola Tekniikan akateemiset TEK

4 Julkaisija: Tekniikan akateemiset TEK Taitto: Jari Kouvonen Kannet: Helena Hagberg Paino: Esa Print Oy, Lahti ISBN: TEK 2014 YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA

5 Sisällys 6 7 Esipuhe Tiivistelmä 22 Työsuhteen varmuus: tilanne TEKin jäsenten työpaikoilla (joulukuu 2012) Yt-neuvottelujen vaikutukset Yrityksen/työpaikan tasolla Johdanto Yt-tilanteiden yleisyys TEKin jäsenistön keskuudessa (maaliskuu 2013) Seuraukset yt-tilanteista 72 Henkilökohtaisella tasolla Tutkimuksen taustaa Teemahaastattelut 74 5 Lähteet Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Yt-neuvottelujen eteneminen 75 Liite 1: Tietoa TEKin jäsenistä Yt-tutkimus osana Reilu ja kannustava työelämä kärkihanketta 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Kokemukset yt-neuvotteluista Yt-neuvottelujen vaikutukset työpaikalla Liite 2: Haastattelurunko Liite 3: Luettelo raportin kuvioista ja taulukoista Tutkimuksen viitekehys Henkilökohtaiset vaikutukset Yt-neuvotteluja ja irtisanomisia koskevia suomalaisia tutkimuksia Uudet mahdollisuudet / positiiviset vaikutukset Tutkimuksen viitekehys Irtisanottujen uudelleen työllistyminen Tukitoimet ja tuen/avun tarve Tutkimuksen toteuttaminen 2.1 Tutkimusaineisto ja -menetelmä Eri toimijoiden roolit: luottamusmies, esimies, TEK & YTN Tutkimuksen aineisto Tutkimuksessa käytetyt menetelmät Miten neuvoisit tekkiläistä yt-tilanteessa? Tutkimuksen rajaukset ja tulosten hyödyntäminen Keskustelua ja suositukset 4.1 Keskeisiä havaintoja Jäsenkyselyiden tulokset Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet yt-neuvotteluissa YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 5 Sisällys

6 Esipuhe ekniikan akateemiset TEKin vuosille T laaditun hallitusohjelman perustella käynnistettiin syksyllä 2011 Reilu- ja kannustava työelämä kärkihanke. Hankkeen suunnitteluvaiheessa kävi ilmeiseksi, että TEKin jäseniin kohdistui huomattavasti aikaisempaa enemmän tuotannollis-taloudellisin perustein tehtyjä lomautuksia ja irtisanomisia. Yt-neuvotteluista ja niiden seurauksista oli tullut arkipäivää myös korkeasti koulutetuille asiantuntijoille. Erityisesti tämä näkyi metsäteollisuudessa ja teknologiateollisuudessa. Muuttuneen tilanteen seurauksena kärkihankkeen keskeisimmiksi tavoitteiksi täsmentyivät: Yhteistoimintalain soveltamisen vahvistaminen ja paikallisten yhteistoimintamenettelyjen kehittäminen (paikalliset neuvottelut toteutetaan yhteistoimintalain mukaan ja hengessä), Yt-neuvotteluihin osallistuvien henkilöstöedustajien tietotaidon vahvistaminen, jotta neuvottelut voidaan käydä henkilöstön kannalta onnistuneesti, TEKin jäsenten ymmärryksen ja toimintamahdollisuuksien lisääminen tuotannollis-taloudellisissa yt-prosesseissa, TEKin ja neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n sisäisen toiminnan kehittäminen niin, että liitot voivat reagoida mahdollisimman tehokkaasti jäseniltä ja henkilöstöedustajilta tuleviin palvelupyyntöihin, TEKin jäsenilleen muutostilanteissa tarjoaman palvelukokonaisuuden kehittäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi päätettiin useiden muiden toimenpiteiden ohella toteuttaa tämä tutkimus TEKin jäsenten asemasta muutostilanteissa. Tutkimus päätettiin kohdistaa henkilöstövähennyksiin johtaneisiin ytneuvotteluihin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten TEKin jäsenet kokevat rakennemuutosten aiheuttamat tuotannollis-taloudelliset yt-neuvottelut ja niiden seuraukset. Kärkihankkeen suunnittelusta ja etenemisestä sekä tutkimuksen ohjauksesta vastasi hankkeen ohjausryhmä: Ari Anttila (puheenjohtaja), vierailupäällikkö, Teollisuuden Voima Oyj Hannu Eskola, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Anu Hämäläinen, uuden työn etsijä, metsäteollisuuden asiantuntija Virpi Junttila, tutkija, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Seppo Rantamaula, asiantuntija, Lapin Arvokiinteistöt Oy Elina Sillanpää, Manager, Energy Performance Engineering, Metso Automation Oy Teemu Hankamäki (ohjausryhmän sihteeri), asiamies, neuvotteluyksikkö, TEK Timo Tapola (ohjausryhmän sihteeri), ura- ja rekryasiamies, urapalvelut, TEK Susanna Bairoh (yt-tutkimus), vastaava tutkija, koulutus- ja työvoimapoliittiinen yksikkö, TEK Tutkimuksen toteutti vastaava tutkija Susanna Bairoh. Ohjausryhmä kiittää lämpimästi kaikkia tutkimuksen toteuttamiseen osallistuneita henkilöitä. YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 6 Esipuhe

7 Tiivistelmä T utkimuksella selvitettiin TEKin jäsenten kokemuksia henkilöstövähennyksiä koskevista yt-neuvotteluista ja niiden seurauksista työpaikalla ja henkilökohtaisesti. TEKin jäsenet ovat korkeasti koulutettuja ja työskentelevät asiantuntijatehtävissä, keskijohdossa tai johtotehtävissä. Tutkimus toteutettiin henkilökohtaisina teemahaastatteluina, haastateltavina oli 18 jäsentä. Haastateltavat olivat haastatteluhetkellä töissä tai olivat olleet töissä tietyissä viidessä suuressa tai keskisuuressa suomalaisessa pörssiyhtiössä. Haastatteluiden rinnalla toteutettiin jäsenkysely, jolla selvitettiin kuinka laajasti yt-neuvottelut koskevat jäsenkuntaa. Jäsenkyselyn tuloksia vertailtiin myös TEKin vuotuisen työmarkkinatutkimuksen tuloksiin joulukuulta Yt-neuvottelut ovat arkipäivää monille TEKin jäsenille. Jäsenkyselyyn vastanneista 46 prosenttia ilmoitti, että työpaikalla on käyty tuotannollis-taloudelliset yt-neuvottelut viimeisten 12 kuukauden aikana. Neljäsosa vastaajista oli itse kuulunut työpaikalla käytyjen tuotannollis-taloudellisten yt-neu- vottelujen piiriin. Yt-neuvottelujen kohteena olleista vastaajista 53 prosentilla työsuhde jatkui ennallaan. Jonkin toimenpiteen kohteeksi joutui 38 prosenttia vastanneista (lomautuksista raportoi 10 % ja työsuhteen päättymisestä 18 % vastaajista). Tässä tutkimuksessa haastatellut työntekijät ja henkilöstön edustajat kokevat, ettei kysymyksessä ole aito neuvottelutilanne, vaan päätökset tai suunnitelmat oli tehty jo aiemmin eikä lopputulokseen päässyt konkreettisesti vaikuttamaan. Neuvoteltavaa on vain vähän eikä todellisesta yhteistoiminnasta voida puhua. Luottamusmiehet voivat neuvotteluissa esittää henkilöstön näkemyksiä tilanteesta ja tehdä ehdotuksia, mutta niitä ei juurikaan huomioida. Neuvotteluprosessi ja irtisanomiset näyttäytyvät henkilöstölle epäloogisena pelinä, joka vaikuttaa pahimmillaan arpomiselta. Yt-tilanteissa irtisanomiseen ei näyttäisi vaikuttavan se, onko henkilö tehnyt työnsä hyvin vai huonosti. Yrityksiin jääneet työntekijät suhtautuvat yt-neuvotteluihin ja neuvottelujen jälkeisiin tilanteisiin kyynisesti. Neuvotteluja pidetään pelinä, siivouksena tai piirileikkinä, joiden lopputulos tiedetään jo neuvottelujen alkaessa. Omalle kohdalle sattuvaan irtisanomiseen reagoidaan yksilöllisesti. Osa pystyy sopeutumaan asiaan ja kokee irtisanomisessa myös mahdollisuuksia. Osalle sen sijaan irtisanotuksi tuleminen aiheuttaa sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita. Yt-neuvottelujen vaikutukset yrityksessä tai työpaikassa voi tämän tutkimuksen perusteella jakaa lyhyt- ja pitkäkestoisiin vaikutuksiin. Pitkäkestoiset vaikutukset liittyvät luottamuksen rapautumiseen työntekijöiden ja johdon välillä. Tutkimukseen vastanneet kertovat työilmapiiriin, motivaation, keskittymiskyvyn ja luovuuden heikkenemisestä. Työnsä säilyttävät työntekijät kokevat pahimmillaan, että yritys on vailla luotettavaa johtoa ja näin ollen vailla onnistumisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Heikosti toteutettu yt-prosessi voi vaikuttaa tarkoitustaan vastaan: lyhyellä aikavälillä tavoitellut säästöt ja supistukset saavutetaan, mutta tuottavuuden ja tehokkuuden laskeminen näkyy pidemmän ajan kuluessa. Huono ytprosessi voi johtaa negatiiviseen kierteeseen. YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 7 Tiivistelmä

8 1 Johdanto 1) TEKin hallitusohjelmaan perustuva kärkihanke, katso lisää kohdassa Esipuhe. 1.1 Tutkimuksen taustaa Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Lain yhteistoiminnasta yrityksissä (jatkossa yhteistoimintalaki tai yt-laki) keskeisenä tavoitteena on, että yrityksen toimintaa ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia heidän työtään, työolojaan ja asemaansa koskeviin päätöksiin kehitetään yhteisymmärryksessä. Samoin tavoitteena on henkilöstöryhmien keskinäisen vuorovaikutuksen parantaminen. Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksissä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluu monia keskeisiä asioita työpaikalla. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja siirrot tehtävästä toiseen sekä työaikajärjestelyt, kun ne aiheutuvat yrityksen tai sen osan lopettamisesta, siirtämisestä, laajentamisesta tai supistamisesta, tuotevalikoimien tai palvelujen muutoksista, yrityksen tai sen osan lopettamisesta, vuokratyövoiman käyttöä koskevat periaatteet, henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Yhteistoimintaneuvottelut perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin, riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja suunnitelmista. Neuvottelut käydään yhteistoiminnan hengessä. Neuvotteluissa on oltava mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen ja niiden tavoitteena on yksimielisyys. Nykyistä lakia on sovellettu alkaen. Tuolloin lakia uudistettiin aiempaan nähden merkittävästi. Soveltamisalaa laajennettiin, yt-neuvotteluja koskevia käytäntöjä täsmennettiin ja niiden ennakoitavuutta lisättiin. Tavoitteena oli, että henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet yt-tilanteissa paranisivat. Työvoiman vähentäminen Yhteistoimintalaki kattaa monipuolisesti yrityksissä toteutettavan yhteistoiminnan. Lain 8. luku käsittää yhteistoimintamenettelyn työvoiman käyttöä vähennettäessä. Työvoiman vähentämistä koskevat asiat on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Neuvotteluissa on toteuduttava aito vuoropuhelu. Henkilöstöllä on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa ratkaisuihin yt-laissa säädetyissä asioissa. Tämä edellyttää sitä, että henkilöstölle annetaan riittävät tiedot ja mahdollisuus esittää mielipiteensä, tietonsa ja kokemuksensa. Vuorovaikutuksen toteutuminen edellyttää luonnollisesti myös sitä, että neuvotteluja käydään oikea-aikaisesti niin, että henkilöstön edustajat voivat vielä vaikuttaa päätökseen. Neuvoteltaviin asioihin kuuluvat ainakin toimien perusteet, vaikutukset, toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet ja vaihtoehdot työvoiman vähentämiselle sekä vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi. Lisäksi laki määrittelee vähimmäisajat neuvotteluiden ilmoittamiselle ja neuvotteluiden käymiselle Yt-tutkimus osana Reilu ja kannustava työelämä kärkihanketta Osana Reilu ja kannustava työelämä -kärkihanketta 1) päätettiin syksyllä 2012 to- YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 8 Johdanto

9 teuttaa tutkimus TEKin jäsenten asemasta muutostilanteissa. Erityisesti haluttiin tietää, miten TEKin jäsenet kokevat rakennemuutosten aiheuttamat tuotannollistaloudelliset yt-neuvottelut ja niiden seuraukset. Tutkimuksella haluttiin selvittää, missä määrin tuotannollis-taloudelliset ytneuvottelut koskevat TEKin jäseniä ja millaisia henkilökohtaisia seurauksia muutoksilla on ollut. Kärkihankkeen ohjausryhmässä todettiin, että tutkimus voidaan kohdistaa esimerkiksi nopeita rakennemuutoksia kokeneisiin toimialoihin, kuten metsäteollisuuteen, elektroniikkateollisuuteen ja ICT-alaan. Alustavasti tutkimuskohteiksi hahmoteltiin seuraavia: miten yt-prosessi koettiin työnantajan tuki uudelleen työllistymiseen ja irtisanomispaketit irtisanomisen seuraukset: työttömyys- ja lomautusjaksot (kesto) uudelleen työllistyminen ulkoistaminen, mutta samat tehtävät jatkuvat ammatillinen kouluttautuminen toimialan vaihtaminen uran vaihtaminen työn/työpaikan laadussa/tyytyväisyydessä tapahtuvat muutokset vaikutus toimiasemaan yritystoiminnan aloittaminen (esim. start up -yritykset) liikkuvuus: ulkomailla työskentely, muuttaminen kotimaassa pysyvät arvostuksen muutokset työtä/työnantajaa kohtaan muutokset henkilökohtaisessa taloudessa, palkkavaikutus perhe-elämään liittyvät vaikutukset millaista apua TEKiltä odotettiin yt-tilanteissa. Suunnittelun edetessä päätettiin, että tutkimuksessa keskitytään erityisesti jäsenten kokemuksiin henkilöstövähennyksiä koskevista tuotannollis-taloudellisista yt-neuvotteluista. Tutkimusmenetelmäksi sovittiin henkilökohtaiset haastattelut ja kysely TEKin jäsenistölle. Keskeisiksi kysymyksiksi tunnistettiin mm. seuraavat: Missä määrin tuotannollis-taloudelliset ytneuvottelut koskevat TEKin jäseniä? Miten irtisanomiset ovat vaikuttaneet irtisanottuihin ja toisaalta yritykseen/työpaikalle jääviin henkilöihin? Mitä työsuhteen päättymisestä on henkilökohtaisella tasolla seurannut? Millaisia uusia mahdollisuuksia muutostilanteet avaavat? Millaista apua TEKin jäsenet tarvitsevat näissä tilanteissa? Edelleen päätettiin, että tutkimuksen suunnittelussa hyödynnetään aihetta koskevaa tutkimusta ja että tutkimuksen tuloksia vertaillaan muihin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksessa selvitetään TEKin jäsenten kokemuksia henkilöstövähennyksiä koskevista yt-neuvotteluista ja niiden seurauksista työpaikalla ja henkilökohtaisesti. Tutkimuskysymykset Tarkemmat tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Jäsenkysely: K1. Miten yleisiä tuotannollis-taloudelliset yt-neuvottelut ovat TEKin jäsenistön keskuudessa? K2. Mitä niistä on seurannut (esimerkiksi työtehtävien muutos, lomautus, irtisanominen)? K3. Millaisia kokemuksia jäsenillä on yt-neuvotteluista? YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 9 Johdanto

10 Teemahaastattelut: K4. Millaisia kokemuksia jäsenillä on henkilöstövähennyksiä koskevista yt-neuvotteluista? K5. Miten irtisanomisiin johtaneet yt-neuvottelut ovat vaikuttaneet yritykseen/työpaikkaan ja sinne jääneisiin henkilöihin? K6. Irtisanotut: Mitä työsuhteen päättymisestä on henkilökohtaisella tasolla seurannut? K7. Millaisia uusia mahdollisuuksia muutostilanteet avaavat? K8. Millaista apua jäsenet tarvitsevat näissä tilanteissa? K9. Miten TEKin ja luottamusmiesten rooli nähdään? K10. Miten neuvoisit tekkiläistä, joka joutuu tällaiseen tilanteeseen? Jäsenkyselyllä kerättyjen tietojen luotettavuutta päätettiin arvioida vertailemalla tuloksia TEKin vuosittaisessa työmarkkinatutkimuksessa kerättyihin arvioihin siitä, miten todennäköisinä jäsenet pitävät irtisanomisia ja/tai lomautuksia omalla työpaikallaan. 1.3 Tutkimuksen viitekehys Suunnitteluvaiheessa perehdyttiin tutkimuksiin, joita on viime vuosina julkaistu Suomessa henkilöstövähennyksiä koskevista yt-neuvotteluista. Tutkimusten keskeiset tulokset esitellään aikajärjestyksessä julkaisuvuoden mukaan siten, että uusimmat tulokset ovat ensin. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa on syytä muistaa, että yt-lakia uudistettiin viimeksi vuonna Tästä syystä tutkimusten läpikäynnissä keskityttiin aluksi tutkimuksiin, jotka on julkaistu lakiuudistuksen jälkeen. Läpikäynnin yhteydessä kävi ilmi, että vain muutamissa viime vuosina julkaistuissa tutkimuksissa aineisto on kerätty vuoden 2007 lakimuutosten jälkeen. Tästä syystä tarkastelua laajennettiin koskemaan myös aikaisempia tutkimuksia Yt-neuvotteluja ja irtisanomisia koskevia suomalaisia tutkimuksia Tuomala (2012) tutki pro gradu -työssään, miltä irtisanomisprosessi esimiehistä tuntuu ja millaisia kokemuksia heillä on koko irtisanomisprosessin ajalta (prosessin odotusvaiheessa, irtisanomisten toimeenpanovaiheessa sekä prosessin jälkeen). Tutkimuksessa tarkastellaan myös tunnetyön käsitteen näkökulmasta tekijöitä, jotka ovat auttaneet esimiehiä selviämään raskaasta prosessista, sekä mitä esimiehet kertovat prosessiin liittyvistä tunteistaan ja tunnetyöstä. Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin kuutta irtisanomisia toteuttanutta esimiestä, joilla on pitkä kokemus esimiestyöstä eri tehtävistä ja eri toimialoilta. Tuomalan (2012) mukaan tutkimuksesta käy ilmi, että esimiehet kokevat irtisanomisprosessit yksilöllisesti, mutta yleisesti epämiellyttävinä. Haastateltavat kuvasivat kertomuksissaan monipuolisesti tunnekokemuksiaan epävarmuudesta pelkoon sekä turhautumisesta helpotukseen. Tuomalan mukaan huomionarvoista on, että tutkimuksessa ilmenee myös joitain positiivisena pidettyjä kokemuksia. Tämä tutkimus vahvistaa entisestään näkemystä tunnekokemusten henkilökohtaisuudesta ja subjektiivisuudesta. Esimiesten tunnekokemukseen liittyy myös vahvasti tunteiden sosiaalinen rakentuminen (Tuomala 2012). Tällöin osa esimiesten tunteista rakentuu reaktiona muille työyhteisössä ilmeneville tunneilmaisuille sekä esimiesten näkemyksille ja odotuksille siitä, miten työntekijät kokevat prosessin. Selvitäkseen prosessista henkisesti esimiehet käyttävät erilaisia tunnetyön keinoja, kuten erityisesti kognitiivista ja emotionaalista etäännyttämistä sekä tunneilmaisujen sääntelyä. Tuomalan mukaan yksi huomionarvoinen löydös tutkimuksessa on lisäksi, että esimiesten tunneilmaisuja ja käytöstä ohjaavat voimakkaasti heidän minäkuvansa, esimiesroolinsa sekä näkemyksensä hyvästä johtajuudesta ja uskottavasta esimiehestä. Eklund & kumppanit (2010) selvittivät uuden yhteistoimintalain vaikutuksia ja toteutumista sekä työnantajien että työntekijöiden YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 10 Johdanto

11 tai heidän edustajiensa näkökulmasta. Tutkimuksen ensisijaisena kohdejoukkona olivat keskisuuret yritykset (20-29 tai työntekijää vuonna 2008). Tutkimuksen piiriin kuuluneet yritykset edustivat neljää toimialaa: metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus, koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut, vähittäiskauppa ja rakentaminen. Työntekijöiden edustajista vain viisi prosenttia edusti ylempiä toimihenkilöitä, joten heidän vastauksensa yhdistettiin toimihenkilöiden edustajien vastauksiin. Eklundin & kumppanien (2010) mukaan yt-laki tunnetaan yrityksissä vain tyydyttyvästi tai välttävästi. Lain tulkintaan ei katsottu liittyvän erityisiä ongelmia ja lakiin oltiin kohtuullisen tyytyväisiä. Eklund & kumppanit kuitenkin pohtivat, johtuuko tämä osittain lain heikosta tuntemisesta. Noin 50 prosenttia henkilöstön edustajista ja noin 40 prosenttia työnantajien edustajista ilmoitti tuntevansa uuden yt-lain vaatimukset välttävästi tai heikosti. Toisaalta uutta yt-lakia koskevaan koulutukseen oli osallistunut kaikista vastaajista vain 20 prosenttia (26 prosenttia työnantajan edustajista ja 14 prosenttia työntekijöiden edustajista). Laista tiedottaminen koettiin yrityksissä heikoksi, ja liittojen järjestämä koulutus arvioitiin vähäiseksi. Kahdessa kolmasosassa (63 %) tutkimukseen osallistuneista yrityksistä oli käyty ytneuvotteluja vuoden 2008 aikana (Eklund & kumppanit, 2010). Joka kolmannessa yrityksessä oli käyty 3 5 tai useammatkin yt-neuvottelut. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että saatujen vastausten perusteella on vaikea arvioida yt-neuvottelujen todellista määrää yrityksissä, koska yt-neuvottelujen mielletään useassa yrityksessä koskevan vain työvoiman vähentämistä koskevia yt-neuvotteluja. Tähän viittaa sekin, että yrityksissä, joissa vastaajien mukaan ei ollut käyty ytneuvotteluja, oli kuitenkin käsitelty yhdessä henkilöstön kanssa esimerkiksi henkilöstösuunnitelmaa tai koulutustavoitteita. Yt-laki koetaan edelleen irtisanomislakina, tutkijat päättelevät. Suurin osa vastaajista koki tiedottamisen yrityksen taloudellisista kehitysnäkymistä olleen riittävää. Tätä mieltä oli 87 prosenttia työnantajien edustajista ja 72 prosenttia henkilöstön edustajista. Eklund & kumppanit (2010) toteavat, että tiedottamiseen liittyvä yhteistoimintalain tavoite näyttää toteutuvan yrityksissä vähintään tyydyttävästi, vaikka lähes 30 prosenttia henkilöstön edustajista pitääkin tiedottamisen määrää heikkona tai välttävänä. Jotkut työnantajan edustajat ilmoittivat, ettei tieto yrityksen taloudellisesta tilanteesta kuulu millään tavoin henkilöstölle. Eklundin & kumppanien (2010) tulosten perusteella sekä työnantajan että henkilöstön edustajat kokevat työntekijöiden käytännön vaikutusmahdollisuudet yritystä koskeviin asioihin yleisesti ottaen melko hyviksi tai hyviksi. Vaikutusmahdollisuudet kuitenkin heikkenevät, kun päätöksenteko koskee yrityksen toimintaan olennaisesti vaikuttavia asioita kuten työvoiman vähentämistä tai henkilöstörakenteisiin liittyviä asioita (henkilöstösuunnitelma). Työvoiman vähentämistä koskevissa tilanteissa yli puolet henkilöstön edustajista piti työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia huonoina tai melko huonoina; työnantajien edustajista 44 prosenttia. Tarvonen (2010) tutki opinnäytetyössään Valion kevään 2009 yhteistoimintaneuvottelujen sujumista yleisesti ja erityisesti uudelleensijoittamisen ja takaisinottovelvollisuuden osalta. Lisäksi Valion yt-neuvotteluja verrattiin keväällä 2009 toisessa suuressa elintarvikealan yrityksessä käytyihin neuvotteluihin. Valion yt-neuvottelut koskivat ylempiä toimihenkilöitä ja toimihenkilöitä. Tarvonen (2010) toteaa, että kummassakin yrityksessä toteutuivat lain määräämät velvoitteet yt-neuvottelujen käynnistämiseksi. Irtisanomisperusteet tulivat täytäntöön kummassakin yrityksessä, koska myynti ja tilaukset olivat vähentyneet. Neuvotteluja käytiin kummassakin yrityksessä lain määräämä aika eli vähintään kuuden viikon ajan. Tarvo- YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 11 Johdanto

12 nen huomauttaa, että Valiolla työntekijät toivoivat, että neuvotteluja olisi voitu nopeuttaa ja verrokkiyrityksessä toivottiin, että neuvotteluita olisi voitu pidentää. Yrityksissä katsottiin kuitenkin, että kuuden viikon neuvotteluaika oli sopiva. Neuvottelujen päättymistä Tarvonen kuvaa seuraavasti: Neuvottelut päätettiin päätöskokouksilla, jotka pidettiin tasan kuuden viikon päästä aloituskokouksesta. Valiolla päätöskokous käsitteli henkilöstön sekä työnantajan esitykset henkilömäärien vähennyksistä. Esitykset erosivat toisistaan. Työnantaja päätyi kokouksen jälkeen omaan esitykseensä. (Mt. s. 70.) Jolkkonen ja Kurvinen (2009) toteuttivat kattavan tapaustutkimuksen Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun ja Kontiolahden tehtailla. Tutkimuksen aiheena olivat toiminnan lopettaminen, tukitoimet, työnsä menettäneiden uudelleen työllistyminen sekä työvoimapalvelujen käyttö ja merkitys. Tutkimuksessa toteutettiin kysely irtisanotuille työntekijöille vuosina 2006 ja Kyselyyn vastanneista kaksi kolmannesta (64 %) oli työntekijäasemassa, toimihenkilöitä oli 29 prosenttia ja ylempiä toimihenkilöitä 7 prosenttia. Kyselyiden lisäksi tutkimuksen aineistona olivat informanttihaastattelut, dokumentti- ja tilastoaineistot sekä työhallinnon rekisterit. 2) 11 kuukautta tuotannollisen toiminnan loppumisen jälkeen irtisanotuista työllistyneitä oli 57 prosenttia, koulutuksessa 22 prosenttia, työttömänä 18 prosenttia ja sairaus- tai äitiyslomalla tai eläkkeellä 3 prosenttia (s. 114). Jolkkonen & Kurvinen (2009) kuvailevat aikaisempien suomalaisten irtisanomistutkimusten perusteella henkilöstön uudelleen työllistymiseen ja kilpailuasemiin työmarkkinoilla vaikuttavia tekijöitä. Epäsuotuisia rakenteellisia tekijöitä ovat muun muassa taloudellinen lama ja nopea tuotannon alasajo. Yksilöön liittyviä epäsuotuisia tekijöitä ovat muun muassa yli 40 vuoden ikä, heikko tai työmarkkinoiden kannalta väärin suuntautunut koulutus, pitkä työura saman yrityksen palveluksessa ja muuttoalttiutta heikentävä perheellisyys/asunnon omistaminen. Tutkijat toteavat, että Perloksen tapauksessa irtisanotut työllistyivät ensin yllättävänkin nopeasti talouden noususuhdanteessa 2), mutta myöhemmin työllistyminen vaikeutui. Jolkkonen & Kurvinen (2009) selvittivät uudelleen työllistymiseen vaikuttaneita tekijöitä kyselyllä ja rekisteriaineiston analyysillä. Tulosten perusteella ammattiasema vaikutti merkittävästi työllistymiseen: toimihenkilöt työllistyivät työntekijöitä paremmin ja heidän tulotasonsa oli parempi. Yllättävää oli sukupuolen vahva merkitys: naiset työllistyivät miehiä heikommin ja riski tulotason laskuun uudessa työssä oli suurempi. Sen sijaan ennakko-oletuksista poiketen koulutus, perheellisyys tai muuttohalukkuus eivät selittäneet merkittävästi uudelleen työllistymistä. Kaikkein voimakkaimmin työllistymistä kuitenkin selitti odotetusti ikä: työttömäksi jäämisen riski oli suurin yli 50-vuotiailla. vahvistavat tutkijoiden mukaan aikaisempia tutkimustuloksia irtisanomistilanteen ja uudelleen työllistymisen sosiaalisesta valikoivuudesta (Jolkkonen & Kurvinen, 2009). Uudelleen työllistyminen oli valikoivaa ammattiaseman, sukupuolen, työkokemuksen ja iän suhteen. Ratkaisevaksi tekijäksi työsuhteen laadussa ja tyytyväisyydessä uuteen työhön näytti muodostuvan myös se, oliko henkilö irtisanoutunut vai oliko hän tullut työnantajan irtisanomaksi. Vapaaehtoisesti irtisanoutuneet olivat tyytyväisempiä uuteen työpaikkaansa, palkkaukseen ja työsuhteen ehtoihin kuin irtisanotuiksi tulleet. He kokivat lisäksi muutostilanteen useammin uutena mahdollisuutena kuin irtisanotut. Esimerkiksi irtisanotuista 45 prosenttia arvioi työsuhteen päättymisen merkinneen huomattavaa menetystä, kun itse irtisanoutuneista tätä mieltä oli 28 prosenttia (s. 131). Jolkkosen & Kurvisen (2009) mukaan tukitoimet olivat Perloksen tapauksessa erittäin kattavia ja irtisanotuille järjestettiin nii- YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 12 Johdanto

13 tä nopeasti. Merkittävässä osassa uudelleen työllistymisen tukemista olivat työvoimatoimiston tehdaspalvelut, muutosturvayksikön palvelut, muutosturvan toimintamalli, työvoimapoliittiset toimenpiteet sekä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) kautta saatu lisäresursointi näihin palveluihin. Irtisanottujen näkökulmasta tukitoimet olivat tärkeitä ja kaikkein eniten niistä kokivat hyötyneensä ne, joiden kohdalla työllistymisen oletettiin olevan vaikeinta: yli 50-vuotiaat, työntekijäasemassa olevat sekä irtisanotuiksi tulleet. Tutkijoiden mukaan oleellista Perloksen tukitoimien järjestämisessä oli palvelujen nopea tarjoaminen tehtailla lähellä irtisanomisen uhan kohteena olevaa henkilöstöä sekä palvelujen riittävä resursointi. Perlos teki tiivistä yhteistyötä alueen viranomaisten kanssa ja suhtautui myönteisesti eri toimijoiden läsnäoloon tehtailla, mutta sen omat toimet henkilöstön uudelleen työllistymisen edistämiseksi jäivät vähäisiksi. Tutkijat suosittelevatkin irtisanovan yrityksen roolin ja velvoitteiden täsmentämistä henkilöstön uudelleen työllistämisessä. Häikiö, Ojala ja Siponen (2007) tutkivat Perlos Oyj:n Ylöjärven tehtaan lopettamista tapaustutkimuksena. Artikkeli perustuu neljän Perlokselta irtisanotun työntekijän haastatteluihin, jotka tehtiin kahtena eri ajankohtana (marras-joulukuussa 2005 ja lokakuussa 2006). Kaksi haastateltavista toimi tehtaalla luottamustehtävissä ja osallistui myös lakkauttamisilmoituksen jälkeisiin yt-neuvotteluihin. Häikiö & kumppanit (2007) toteavat, että neuvottelujen käynnistyessä syntyi kiista siitä, onko niissä kyse muodollisesta vai aidosta neuvottelusta. Henkilöstön edustajien mukaan työnantaja lähti prosessiin tunnustamatta työntekijöitä neuvotteluosapuoleksi, joten luottamushenkilöt joutuivat lunastamaan asemansa tahona, jolla on vaatimuksia. Prosessissa mukana olleet henkilöstön edustajat uskoivat, että he saivat omalla toiminnallaan, kovan työn tuloksena, muutettua neuvotteluja sopimuksen solmimisen suuntaan. Luottamushenkilöt kokivat onnistuneensa neuvotteluissa, sillä he kykenivät turvaamaan edustettavilleen kohtuulliset, lainsäädännön velvoitteet ylittävät rahalliset edut eli kolmen kuukauden palkan. Sen sijaan haastatellut rivityöntekijät eivät uskoneet luottamushenkilöiden pystyneen juurikaan vaikuttamaan lopputulokseen, vaan työnantaja vain esitti antavansa myönnytyksiä, jotka oli jo etukäteen päättänyt. Merkittävä tulos neuvotteluissa olisi ollut tehtaan toiminnan jatkaminen. Häikiö & kumppanit (2007) päättelevät, että neuvotteluihin osallistuneet olivat tyytyväisempiä ja sitoutuneempia saavutettuun neuvottelutulokseen ja sopimukseen kuin haastatellut rivityöntekijät. Kun luottamushenkilöt saivat neuvotteluiden aikana tuntea voivansa vaikuttaa tilanteeseen ja joissain rajoissa työntekijöiden asemaan, rivityöntekijät kokivat olevansa päätöksenteon kohteita. He sitoutuivat saavutettuun ratkaisuun vain, koska ajattelivat sen tuovan heille taloudellista etua. Häikiö & kumppanit toteavat, että yritys on valmis ostamaan moraalisen hyväksynnän joukkoirtisanomisille ja työntekijät taas kokevat saavansa korvauksen irtisanomisestaan. Tutkijat huomauttavat kuitenkin, että yt-lain tavoitteiden vastaisesti neuvoteltu irtisanomispaketti näytti yllättäen vaikeuttavan työntekijöiden tulevaisuuden suunnittelua ja uuden työpaikan etsimistä. Paketti sitoi työntekijät työnantajan tarpeisiin, joten eroraha muodostui monelle ansaksi. Kairinen, Uhmavaara ja Finne (2005) tutkivat yhteistoimintaa henkilöstön vähentämistilanteissa osana työministeriön Työpoliittista tutkimusohjelmaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa yt-lain keskeisten säännösten toteutumista ja toimivuutta, yhteistoimintaprosessien kulkua ja lopputulosta verrattuna neuvottelujen alkuasetelmaan sekä erilaisia yhteistoimintakulttuureja yrityksissä. Lisäksi tutkimuksella selvitettiin työnantajien ja henkilöstön YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 13 Johdanto

14 edustajien suhtautumista yhteistoimintamenettelyyn yleensä ja yhteistoimintamenettelyn koettuja vaikutuksia. Tutkimuksessa toteutettiin kysely sekä työnantajien että keskeisten henkilöstöryhmien edustajille yrityksissä, joissa edeltävinä vuosina oli käyty henkilöstövähennyksiä koskevia yt-neuvotteluja. Henkilöstön edustajista kuului Akavaan 17 prosenttia, SAK:hon 43 prosenttia ja STTK:hon 35 prosenttia. Kairisen & kumppanien (2005) mukaan yhteistoimintamenettelyt pienentävät henkilöstön irtisanomistarvetta ja niillä on merkitystä muutostilanteiden hallinnassa, mikäli ratkaisuista pyritään aidosti neuvottelemaan. Enemmistö yt-neuvotteluja käyneiden yritysten työnantajan ja henkilöstön edustajista koki, että yhteistoimintaa tarvitaan ja siitä on hyötyä molemmille osapuolille. Tutkituissa yrityksissä työnantajan lopullisessa ratkaisussa irtisanottavien määrä oli alkutilanteeseen verrattuna noin 25 prosenttia pienempi. Kuitenkin henkilöstön edustajista yli 80 prosenttia koki vaikuttamismahdollisuutensa huonoiksi henkilöstövähennyksiä koskevissa yt-neuvotteluissa (Kairinen, Uhmavaara ja Finne, 2005). Henkilöstön edustajista 70 prosenttia ja työnantajan edustajistakin 46 prosenttia arvioi, että työnantajan ratkaisu oli asiallisesti päätetty jo ennen yt-neuvotteluja. Näkemykset neuvottelujen luonteesta poikkesivat selvästi toisistaan: henkilöstöä edustavista vastaajista vain joka kolmas arvioi, että pyrittiin neuvottelemaan aidosti yt-lain hengessä, kun taas työnantajan edustajista tätä mieltä oli 80 prosenttia. Työnantajaa edustavista vastaajista 73 prosenttia ja henkilöstöä edustavista vastaajista 25 prosenttia piti osapuolten asemaa yt-neuvotteluissa riittävän tasavertaisena. Epätasa-arvoisimmaksi tilanteen arvioivat akavalaiset luottamusmiehet: heistä vain 15 prosenttia piti osapuolten asemaa riittävän tasavertaisena. (Kairinen & kumppanit, 2005.) Kairisen & kumppanien (2005) tutkimuksessa työnantajan edustajista kaksi kolmesta ja henkilöstön edustajista joka kolmas arvioi, että yhteistoimintaneuvotteluissa saavutettiin yksimielinen neuvottelutulos. Työnantajavastaajat luokittelivat neuvottelutuloksen tavallisesti yhteisymmärrykseksi, henkilöstön edustajat suostumiseksi tai myöntymiseksi. Työnantajavastaajista lähes kolme neljästä katsoi, että henkilöstön vähentämis- tai muutostoimenpiteiden tarpeesta oltiin yksimielisiä osapuolten kesken kun taas henkilöstöä edustavista vastaajista vain noin kolmannes oli tätä mieltä. Irtisanomisissa kohdehenkilöt valikoituvat tavallisimmin työnantajan päättämän irtisanomisjärjestyksen mukaan (Kairinen, Uhmavaara & Finne, 2005). Osassa yrityksistä oli etsitty aktiivisesti irtisanomistarvetta vähentäviä ratkaisuja ja myös löydetty niitä. Työnantajapuolen tavallisimmin esittämät vaihtoehdot olivat määräaikaisten työsopimusten uusimatta jättäminen sekä työttömyyseläkevaihtoehto, henkilöstön edustajat puolestaan ehdottivat useimmiten irtisanomisten korvaamista lomautuksilla ja henkilöstökoulutusta. Tavallisimmin sovellettuja ratkaisuja yrityksissä olivat työttömyyseläkevaihtoehdon käyttö ja muut eläkejärjestelyt sekä määräaikaisten työsopimusten uusimatta jättäminen. Kairinen & kumppanit (2005) huomauttavat, että neuvottelijoiden aktiivisuus erityisesti henkilöstön edustajien aktiivisuus selitti irtisanomistarpeen vähenemistä jonkin verran. Kairisen & kumppanien (2005) mukaan yhteistoimintaneuvottelujen käynnistyminen heikensi etenkin työilmapiiriä mutta myös työn tehokkuutta ja sujuvuutta. Melko moni vastaaja koki myös henkilöstön sisäisten suhteiden kiristyneen. Neuvottelusuhteiden arvioi kiristyneen noin kolmannes työnantajavastaajista ja puolet henkilöstövastaajista Tutkimuksen viitekehys Tutkimuksessa päätettiin keskittyä jäsenten kokemuksiin henkilöstövähennyksiä koskevista tuotannollis-taloudellisista yt-neuvotteluista sekä näiden seurauksista. Tutkimuksen viitekehys on pelkistetty kuvioon 1.1. YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 14 Johdanto

15 Kuvio 1.1 Tutkimuksen viitekehys: jäsenten kokemus yt-neuvottelujen kulusta ja niiden seurauksista Ilmoitus yt-neuvottelujen alkamisesta Yt-neuvottelu Teemahaastatteluissa käydään läpi sekä yt-prosessi neuvottelujen alkamisesta niiden lopputulokseen että yt-neuvottelujen seuraukset henkilökohtaisella tasolla. Lisäksi käsitellään seurauksia työpaikalla ja eri toimijoiden rooleja. Haastattelurunko on tämän raportin liitteenä. YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 15 Johdanto

16 2 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi TEKin vastaava tutkija Susanna Bairoh. Tutkimusta ohjasi Reilu ja kannustava työelämä -kärkihankkeen ohjausryhmä. 2.1 Tutkimusaineisto ja -menetelmä Tutkimuksessa keskitytään TEKin jäsenten kokemuksiin henkilöstövähennyksiä koskevista yt-neuvotteluista. Tutkimus toteutettiin henkilökohtaisina teemahaastatteluina. Haastatteluiden tukena ilmiön laajuutta selvitettiin TEKin jäsenistöön kohdistetulla kyselyllä. Lisäksi jäsenkyselyn tuloksia verrattiin vuosittain jäsenkyselynä toteutettavan TEKin työmarkkinatutkimuksen tuloksiin joulu-tam- mikuulta Tiedonkeruun aikataulu on esitetty kuviossa Tutkimuksen aineisto Tutkimuksen aineisto koostuu TEKin jäsenkyselyillä kerätyistä tiedoista sekä erityisesti tätä tutkimusta varten tehdyistä teemahaastatteluista. Nämä on kuvattu seuraavaksi tärkeysjärjestyksessä. Kuvio 2.1 Tutkimuksen aikataulu. Suunnittelu Joulukuu helmikuu 2013 Työmarkkinatutkimus Joulukuu tammikuu 2013 Jäsenkysely Maaliskuu 2013 Haastattelut Maalis -toukokuu 2013 Tulosten analysointi Heinä -joulukuu 2013 Tulosten julkistus Joulukuu 2013 (TEK-lehti) Maaliskuu 2014 (TEKin valtuuston seminaari) YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 16 Tutkimuksen toteuttaminen

17 Teemahaastattelut Tutkimuksessa haastateltiin 18 henkilöä. Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisina puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Kaksi haastatteluista toteutettiin puhelimitse. Haastattelut kestivät useimmiten noin tunnin; haastatteluaika vaihteli 25 minuutista 90 minuuttiin. Haastateltavat valittiin siten, että he olivat haastatteluhetkellä töissä tai olivat olleet töissä tietyissä viidessä yrityksessä. Kaikki viisi yritystä ovat suuria tai keskisuuria suomalaisia pörssiyhtiöitä. Yrityksiä ei tässä kuvailla tarkemmin haastateltujen anonymiteetin turvaamiseksi. Haastateltavista kuusi toimi haastatteluhetkellä luottamusmiehenä tai -henkilönä (tässä tutkimuksessa: luottamusmies) jossakin näistä viidestä yrityksestä. Kuusi haastateltavaa edusti viidestä yrityksestä irtisanottuja ja/tai irtisanoutuneita ja irtisanomispaketin vastaanottaneita. Kaikkiin tämän ryhmän vastaajiin viitataan tässä tutkimuksessa termillä irtisanottu. Loput kuusi haastateltua edustivat neljään yritykseen jääneitä henkilöitä, joilla oli kokemusta yt-neuvotteluista omalla työpaikallaan, mutta jotka eivät välttämättä olleet kertaakaan olleet neuvottelujen kohteena (yrityksiin jääneet). Haastatellut kuuluvat melko tasaisesti eri ikäluokkiin, joskin kaikkein nuorinta ryhmää (20 29 vuotta) edustaa vain yksi vastaaja. Toisaalta haastateltujen joukkoon ei osunut 60 vuotta täyttäneitä (taulukko 2.1). Sukupuolijakauma on tasaisempi kuin TEKin jäsenistössä keskimäärin 3) : haastatelluista 11 on miehiä (60 %) ja seitsemän naisia (40 %). Taulukko 2.1 Haastatellut ikäluokittain. Luokiteltu ikä v v v v 5 Valtaosa vastaajista toimi haastatteluhetkellä asiantuntijatehtävissä, mukaan lukien luottamusmiehet. Ylintä johtoa edustaa yksi irtisanottu, joka on oman yrityksensä toimitusjohtaja. Keskijohtoa edustaa kaksi vastaajaa. Lisäksi muutamalla asiantuntijatehtävissä toimivalla henkilöllä on kokemusta myös keskijohdon/esimiehen tehtävistä. (Taulukko 2.2) Taulukko 2.2 Haastatellut toimiaseman mukaan (haastatteluhetkellä). Toimiasema asiantuntija 14 keskijohto 2 ylin johto 1 työnhakija 1 3) TEKin jäsenistä miehiä on noin 80 prosenttia ja naisia noin 20 prosenttia. Jäsentutkimus TEK toteutti keväällä 2013 koko jäsenistölle suunnatun kyselyn. Kyselyn otokseen valittiin satunnaisotannalla noin TEKin jäsentä, joille lähti sähköpostitse kutsu osallistua web-kyselyyn. Otoksessa painotettiin vuosijäseniä (muut kuin opiskelija- ja eläkeläisjäsenet), vaikka kaikki jäsenryhmät olivat edustettuina. Vastausaika oli Kyselyyn vastasi noin jäsentä, ja vastausprosentti oli 16. Kun vastaajien profiileja verrattiin otokseen, voitiin todeta vastanneiden edustavan otoksen perusteella varsin hyvin TEKin jäsenistöä, joskin kaikkein nuorin ikäluokka (alle 25-vuotiaat) oli jonkin verran aliedustettu. Jäsenkyselyssä selvitettiin tämän tutkimuksen tiedontarpeita varten jäsenten kokemuksia yt-tilanteista. Kaikilta vastaajilta kysyttiin, oliko työpaikalla käyty tuotannollis-taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut viimeisten 12 kuukauden aikana ja olivatko he itse kuuluneet näiden neuvottelujen piiriin. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä seurauksia ytneuvotteluista oli heidän omalla kohdallaan. Lisäksi vastaajat saattoivat halutessaan kuvailla avoimella vastauksella tarkemmin ytneuvottelujen seurauksia omalla kohdallaan. YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 17 Tutkimuksen toteuttaminen

18 Taulukko 2.3 Haastatellut henkilöt: sukupuoli, ikä, toimiasema ja tilanne haastatteluhetkellä. Sukupuoli ikä Toimiasema Tilanne haastatteluhetkellä mies 38 asiantuntija luottamusmies (valittiin vasta yt-kierroksen jälkeen) nainen 52 asiantuntija luottamusmies mies 46 asiantuntija luottamusmies mies 57 asiantuntija luottamusmies nainen 53 keskijohto luottamusmies mies 42 asiantuntija luottamusmies mies 37 asiantuntija irtisanottu (asiantuntijatehtävistä), uusissa tehtävissä nainen 45 keskijohto irtisanottu (asiantuntijatehtävistä), uusissa tehtävissä mies 38 asiantuntija irtisanottu (keskijohdosta), uusissa tehtävissä nainen 36 ylin johto irtisanottu (keskijohdosta), perusti oman yrityksen nainen 51 asiantuntija irtisanottu (asiantuntijatehtävistä), määräaikaisissa tehtävissä nainen 52 työnhakija irtisanottu (asiantuntijatehtävistä), työnhakija & koulutuksessa mies 28 asiantuntija jäänyt (vaihtoi työpaikkaa juuri ennen haastattelua) mies 47 asiantuntija jäänyt, ollut aikaisemmin myös esimiehenä mies 37 asiantuntija jäänyt, ulkoistettu nainen 41 asiantuntija jäänyt mies 39 asiantuntija jäänyt mies 46 asiantuntija jäänyt Yt-tilanteiden yleisyyttä ja henkilökohtaisia seurauksia tarkastellaan tässä raportissa ensisijaisesti toimialoittain. Toimialat on luokiteltu työehtosopimusaloittain, joskin Teknologiateollisuus on jaettu useampaan luokkaan (metalli; ICT eli tietoliikennealan yritykset; tietotekniikan palveluala; muu Teknologiateollisuus). Toimialoittaisessa tarkastelussa mukana ovat vain suurimmat vastaajaryhmät. Työmarkkinatutkimus Tässä tutkimuksessa on hyödynnetty aineistona myös TEKin vuotuista työmarkkinatutkimusta, jonka kohderyhmänä ovat kaikki TEKin vuosijäsenet eli muut kuin opiskelija- tai eläkeläisjäsenet. Vuoden 2012 Työmarkkinatutkimuksn kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä kuten edellisinäkin vuosina, eli vastaajille lähetettiin sähköpostitse kutsu osallistua kyselyyn netissä. Vas- YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 18 Tutkimuksen toteuttaminen

19 tausaika oli Kyselyyn vastasi yli jäsentä. Työmarkkinatutkimukseen vastanneet on todettu riittävän edustavaksi otokseksi, jotta tulokset voidaan yleistää koskemaan kaikkia TEKin vuosijäseniä. Työmarkkinatutkimuksen tuloksista tässä raportissa tarkastellaan vastaajien näkemyksiä työsuhteen varmuudesta. Koko vastaajajoukosta rajattiin tätä tarkastelua varten henkilöt, jotka olivat kyselyyn vastaamisen hetkellä joko vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa. Näin rajattuna tarkasteluun valikoitui mukaan noin 8900 TEKin jäsentä. Vastaajien arvioita tarkastellaan tässä raportissa ensisijaisesti työnantajasektorin mukaan Tutkimuksessa käytetyt menetelmät Kyselyaineistojen analyysissä on käytetty tilastollisia menetelmiä eli suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Koska kvantitatiivisen aineiston tavoite tässä tutkimuksessa on tukea teemahaastattelujen kautta saatuja tuloksia, ei aineiston syvällistä analyysiä tilastollisilla menetelmillä nähty tarkoituksenmukaisena. Laadullisen aineiston analyysissä edettiin eri tavoin teemahaastattelujen ja jäsenkyselyn avointen vastausten osalta. Teemahaastattelut Tutkimuksessa toteutettiin 18 henkilökohtaista puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut nauhoitettiin ja purettiin, mutta niitä ei litteroitu. Purkamisen jälkeen aineistosta poimittiin yt-neuvotteluja ja niiden seurauksia käsittelevät kohdat ja nämä luokiteltiin teemoittain (sisällönanalyysi). Luokittelua tarkistettiin useampaan otteeseen analyysin edetessä. Aineistosta on haettu sekä toistuvia teemoja että erilaisuutta eli teemojen variaatiota. Jäsenkysely Jäsenkyselyssä, joka toteutettiin keväällä 2013, vastaajia pyydettiin antamaan avointa palautetta kokemuksistaan yt-neuvotteluista. Avoimet vastaukset luokiteltiin sisällön perusteella teemoittain (sisällönanalyysi) ja tyhjät vastaukset poistettiin. Luokitteluun jäi 312 vastausta. Vastaukset luokiteltiin siten, että kukin kommentti kuuluu vain yhteen luokkaan. Alkuperäistä luokittelua tarkistettiin myöhemmin haastatteluaineiston perusteella, jolloin tiettyjä teemoja eriytettiin omaksi luokakseen; esimerkiksi työkuorman lisääntyminen. Aineiston laajuus mahdollisti myös teemojen esiintymisen frekvenssin (lukumäärien) tarkastelun. 2.2 Tutkimuksen rajaukset ja tulosten hyödyntäminen Tutkimuksen kohteena ovat TEKin jäsenten kokemukset tuotannollis-taloudellisista, irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista. Näin ollen tutkimustulosten yleistettävyyttä rajoittavat seuraavassa esitetyt seikat. Ensiksi, kohteena ovat TEKin jäsenet. Vaikka ryhmä on suuri (TEKillä on noin jäsentä), jäsenistö edustaa tekniikan akateemisia eli korkeasti koulutettuja ylempiä toimihenkilöitä (lisätietoja liitteessä 1). eivät siis edusta suomalaisten työntekijöiden kokemuksia yleensä. Toisaalta, kuten kohdassa 1.3 kuvataan, aikaisempi tutkimus on pitkälti keskittynyt työntekijä- tai toimihenkilönäkökulmaan. Esimerkiksi Eklundin & kumppaneiden (2010) tutkimuksessa 5 prosenttia ja Jolkkosen & Kurvisen (2009) tutkimuksessa 7 prosenttia vastanneista edusti ylempiä toimihenkilöitä. Yt-prosessien tutkimista nimenomaan asiantuntijaorganisaatioissa voidaankin pitää tämän tutkimuksen erityisenä antina verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Toiseksi, koska keskiössä ovat jäsenten kokemukset, ensisijaiseksi tutkimustavaksi YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 19 Tutkimuksen toteuttaminen

20 valittiin teemahaastatteluina toteutettu laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmän vuoksi tavoitteena ei ole tilastollinen yleistettävyys vaan aiheen syvällisempi ymmärtäminen. Kolmanneksi, tutkimuksessa selvitettiin jäsenten kokemuksia tuotannollis-taloudellisista, irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista. Tutkimuksessa ei siis selvitetty muunlaisia yt-neuvotteluja, vaikka joillakin haastateltavilla oli kokemusta myös tällaisista. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että haastateltavien edustamat yritykset ovat suuria tai keskisuuria pörssiyhtiöitä. Näin ollen tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia yt-neuvotteluja, eikä kaikkia yt-neuvotteluja käyneitä yrityksiä. Yt-neuvottelujen yleisyyttä yrityksissä ja niiden kohteita on kuitenkin selvitetty aikaisemmin (Eklund & kumppanit 2010) ja erikseen myös henkilöstövähennyksiä koskevia yt-neuvotteluja (Kairinen & kumppanit 2005). Neljänneksi, vaikka TEKin työssäkäyvistä varsinaista jäsenistä kolmannes edustaa työpaikallaan johtoa tai keskijohtoa, tässä tutkimuksessa ei selvitetty johdon näkökulmaa henkilöstövähennyksiä koskeviin yt-neuvotteluihin. Jotkut tutkimukset ovat keskittyneet johdon ja esimiesten näkemyksiin (esimerkiksi Tuomala 2012), kun taas muutamissa tutkimuksissa on pyritty vertailemaan työnantajan ja henkilöstön edustajien näkökulmaa (KESO-hanke 4), Eklund & kumppanit 2010, Kairinen & kumppanit 2005). Tässä tutkimuksessa päätettiin keskittyä työntekijöiden ja heidän edustajiensa näkemyksiin. Jotkut haastateltavat edustavat keskijohtoa tai ovat aikaisemmin olleet johtotehtävissä, joten työnantajan näkökulmaa ei täysin rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Edelleen, tutkimuksessa ei pyritä selvittämään irtisanomisten vaikutuksia yritysten kannattavuuteen, tuottavuuteen tms. Tällaisiakin tutkimuksia on Suomessa toteutettu, esimerkiksi Rantonen (2007). Tutkimustulosten hyödyntäminen Tutkimus tukee Reilu ja kannustava työelämä -kärkihankkeen toimenpiteiden suunnittelua ja toiminnan kohdentamista (ks. esipuhe). Lisäksi tutkimuksen tulokset tukevat TEKin ydintoimintojen työmarkkinaedunvalvonta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jäsenpalvelut kehittämistä. Tutkimuksen tuloksia käytetään myös neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n toiminnan kehittämisessä. YTN vastaa kokonaisvaltaisesti ylempien toimihenkilöiden yksityisen sektorin työehtosopimustoiminnasta. Erityisenä kehittämiskohteena on yt-neuvotteluihin osallistuvien 4) Yrityksen toimintatavan kestävyys sopeuttamistilanteessa (KESO), Tampereen yliopisto/ Työelämän tutkimuskeskus. Tutkimushanke on käynnissä ( ). luottamushenkilöiden tietotaidon vahvistaminen, jotta yhteistoimintaa voidaan käydä henkilöstön kannalta mahdollisimman onnistuneesti. YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 20 Tutkimuksen toteuttaminen

21 3 3.1 Jäsenkyselyiden tulokset TEKin vuosittain jäsenkyselynä toteuttaman työmarkkinatutkimuksen tuloksista tässä raportissa tarkastellaan vastaajien näkemyksiä työsuhteen varmuudesta vuoden 2012 aineistosta. Koko vastaajajoukosta rajattiin tätä tarkastelua varten henkilöt, jotka olivat vastaamishetkellä (joulukuu 2012 tammikuu 2013) joko vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa. Näin rajattuna tarkasteluun valikoitui mukaan noin TEKin jäsentä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan työsuhteiden varmuutta lähitulevaisuudessa työpaikallaan yleensä (kuvio 3.1). Kaksi kolmesta pitää tilannetta vakaana tai melko vakaana kun taas joka kolmas pitää lomautuksia tai irtisanomisia työpaikalla joko mahdollisina tai todennäköisinä. Miehet arvioivat tilanteen vakaaksi hieman useammin kuin naiset. Työsuhteen varmuus: tilanne TEKin jäsenten työpaikoilla (joulukuu 2012) Kuvio 3.1 Työsuhteen varmuus: tilanne työpaikalla yleensä lähitulevaisuudessa (joulukuu 2012) lijajäsenet Vakaa Melko vakaa Lomautukset ovat mahdollisia Lomautukset ovat todennäköisiä Irtisanomiset ovat mahdollisia Irtisanomiset ovat todennäköisiä En osaa sanoa 3 % 5 % 4 % 2 % 10 % 10 % 12 % 12 % 9 % 9 % 21 % 24 % 42 % 38 % Naiset (n=1841) Miehet (n=7065) senet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 21

22 Eri sektoreiden välillä on merkittäviä eroja (kuvio 3.2). Kuntasektorilla työskentelevät pitävät tilannetta työpaikallaan selvästi vakaampana kuin muilla sektoreilla työskentelevät vastaajat. Kun valtiolla tai kuntasektorilla työskentelevistä jopa 80 prosenttia pitää tilannetta työpaikalla vakaana tai melko vakaana, tätä mieltä on yliopistosektorilla työskentelevistä vain 55 prosenttia. Irtisanomisia pidetään todennäköisinä tai mahdollisina erityisesti yliopistosektorilla, yksityisissä palveluissa ja teollisuudessa. Näillä sektoreilla työskentelevistä vastaajista yli 10 prosenttia pitää irtisanomisia todennäköisinä. Lomautuksia taas pidetään mahdollisina tai todennäköisinä varsinkin suunnittelualalla ja teollisuudessa. TEKin jäseniä pyydettiin arvioimaan työsuhteen varmuutta työpaikallaan myös omalta kannaltaan. Kuten kuviosta 3.3 näkyy, vastaajat pitävät omaa tilannettaan jossain määrin vakaampana kuin tilannetta työpaikalla yleensä. Irtisanomisia pitää omalla kohdallaan mahdollisina 8 prosenttia vastaajista ja todennäköisinä 2 prosenttia. Lomautuksia taas ennakoi omalle kohdalleen 2 prosenttia, ja mahdollisena niitä pitää 5 prosenttia. Eri sektoreilla työskentelevien vastaajien näkemykset kuitenkin poikkea- Tilanne työpaikalla yleensä sektoreittain vat toisistaan (kuvio 3.4). Irtisanomisia pitävät omalla kohdallaan useimmin todennäköisinä tai mahdollisina yliopistosektorilla, yksityisissä palveluissa ja teollisuudessa työskentelevät vastaajat. Yt-tilanteiden yleisyys TEKin jäsenten keskuudessa (maaliskuu 2013) Yt-tilanteiden yleisyyttä selvitettiin jäsenkyselyssä maalis-huhtikuussa Kyselyyn vastanneista jopa 46 prosenttia ilmoitti, että työpaikalla on käyty taloudellis-tuotannolliset yt-neuvottelut edeltävien 12 kuukauden aikana (maaliskuu 2012 maaliskuu 2013). Kuvio 3.2 Työsuhteen varmuus: tilanne TEKin jäsenten työpaikoilla sektoreittain (joulukuu 2012). Kuntasektori Valtiosektori Yliopistosektori Muut yksityiset palvelut Suunnitteluala Teollisuus Vakaa Melko vakaa Lomautukset ovat mahdollisia Lomautukset ovat todennäköisiä Irtisanomiset ovat mahdollisia Irtisanomiset ovat todennäköisiä En osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % YHTEISTOIMINNAN HENKI HUKASSA 22

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YT-NEUVOTTELUISSA HEIKKI UHMAVAARA

TUTKIMUSRAPORTTI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YT-NEUVOTTELUISSA HEIKKI UHMAVAARA TUTKIMUSRAPORTTI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YT-NEUVOTTELUISSA HEIKKI UHMAVAARA Julkaisija: Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, 2015 Taitto: Painomerkki Oy, Kirsi Pääskyvuori ISBN ISBN 978-952-68070-2-7 (nid.) 978-952-68070-3-4

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017 Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla Akavan selvitys 2017 Taustaa Akava selvitti keväällä 2017 kilpailukieltoehtojen yleisyyttä ja sisältöjä jäsenjärjestöjensä yrityksissä työskentelevien palkansaajajäsenten

Lisätiedot

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla 1 Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla Yhteistoimintalaista Tässä yhteistoimintaneuvotteluita koskevassa oppaassa on tarkoitus antaa ohjeita niin luottamusmiesten kuin jäsentenkin näkökulmasta

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yritystoiminnan muutokset Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt (32 ) Yt-neuvottelut,

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTALAKI kommentaari

YHTEISTOIMINTALAKI kommentaari Helena Lamponen YHTEISTOIMINTALAKI kommentaari Alma Talent 2016 Helsinki Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Helena Lamponen Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2937-8 ISBN 978-952-14-2938-5

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN!

TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN! Sirkku Pohja Susanna Bairoh Työ ja muu elämä tasapainoon TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN! Julkaisija: Tekniikan akateemiset TEK Taitto: Kirsi Pääskyvuori Kannen kuva: istock ISBN 978-952-7098-05-9

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Alkusanat. Helsingissä

Alkusanat. Helsingissä MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta

Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta Asianajaja Teppo Laine 13.05.2014 ASIANAJOTOIMISTO LEGISTUM OY LIIKEJURIDIIKAN ASIANTUNTIJA www.legistum.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä YHTEISTOIMINTALAKI

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE 1 (3) YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE OSA-AIKAISTETUN TYÖNTEKIJÄN OI- KEUDESTA YHTEISTOIMINTALAIN MUKAISEEN HYVITYKSEEN NEUVOTTELU- MENETTELYN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi 25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista

Lisätiedot

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT Tampere 10.2.2009 Timo Voutilainen IRTISANOMISSUOJA Yleissäännös: Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011. Työoikeuden opintojakson kuvioita

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011. Työoikeuden opintojakson kuvioita ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011 Työoikeuden opintojakson kuvioita TYÖOIKEUDELLISTA KIRJALLISUUTTA - Bruun von Koskull: Työoikeuden perusteet. Talentum 2004 (208 s.). - Hietala

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Yhteistoimintalaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@aalto.fi Tarkoitus Edistää yrityksen ja henkilöstön vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA Jouni Puumalainen 28.2.2017 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Tehy ry / Okkeri päivitetty LAKI YHTEISTOIMINNASTA YRITYKSISSÄ Yhteistoimintamenettely työvoiman käyttöä vähennettäessä, 8 luku

Tehy ry / Okkeri päivitetty LAKI YHTEISTOIMINNASTA YRITYKSISSÄ Yhteistoimintamenettely työvoiman käyttöä vähennettäessä, 8 luku Tehy ry / Okkeri päivitetty 21.1.2016 LAKI YHTEISTOIMINNASTA YRITYKSISSÄ Yhteistoimintamenettely työvoiman käyttöä vähennettäessä, 8 luku TYÖSOPIMUSLAKI Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Yrityskyselyn toteutus

Yrityskyselyn toteutus Yrityskyselyn toteutus Kyselyn perusjoukon muodosti 6480 EK:n jäsenyritystä (kokonaismäärä on n. 16 000), jotka edustavat kaikkia jäsenliittoja ja työllistävät 738792 työntekijää ja toimihenkilöä. Perusjoukon

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13. Johdanto. Soveltamisala

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13. Johdanto. Soveltamisala SISÄLLYS Esipuhe 11 1 Johdanto 2 Soveltamisala 3 Yhteistoiminnan Lyhenteet 13 15 1.1 Vuoden 1978 yhteistoimintalaki....................... 15 1.2 Uusi yhteistoimintalaki...............................

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle Yhteistoimintalain ja konserniyhteistyön keskeinen sisältö Johdanto... 13

Sisällys. Lukijalle Yhteistoimintalain ja konserniyhteistyön keskeinen sisältö Johdanto... 13 Sisällys Lukijalle........................................................ 11 Yhteistoimintalain ja konserniyhteistyön keskeinen sisältö..... 13 1. Johdanto..................................................

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot