"Demokraattiseen yliopistoon - sosialistiseen Suomeen" - Turun vasemmistolaisen opiskelijatoiminnan hyvin lyhyt kurssi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""Demokraattiseen yliopistoon - sosialistiseen Suomeen" - Turun vasemmistolaisen opiskelijatoiminnan hyvin lyhyt kurssi"

Transkriptio

1 Ä T S Ä T! E L L A M M E S A V

2 TÄS TÄ! E L L A VAS EM M Julkaisija: Turun vasemmisto-opiskelijat Vihreä Vasemmisto ry 3 Tästä vasemmalle, prkl! 5 "Demokraattiseen yliopistoon - sosialistiseen Suomeen" - Turun vasemmistolaisen opiskelijatoiminnan hyvin lyhyt kurssi Saska Heino Ville Okkonen 10 Taistelun vuosikymmen yliopistolla 13 Kohti kunnon kolmikantaa 14 Verotus, tulonjako ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus 18 Muistelu Vivan edarivaalikampanjasta Työväenlauluja vapunviettoon 22 Kuntauudistuksesta 26 Viva vuonna 2012 Asko Mäki Antti Laine Ville Okkonen Henri Sundholm Sofia Pitzen Saska Heino Taitto: Deniz Kacar

3 Pääkirjoitus tällä hetkellä Turun Vihreän vasemmiston, Vivan, lehteä. Tämä lehti on kouriintuntuva osoitus vasemmistolaisen opiskelijatoiminnan elpymisestä yliopistolla. Vasemmistolaiset opiskelijayhdistykset ovat kaikkialla Suomen yliopistoissa saavuttaneet kannatuslukemia, joista saatoimme vielä 2000luvun alkuvuosina vain haaveilla. Politiikan suhdannevaihtelut ja oma työmme ovat osoittaneet jälleen kerran, ettei historialla ole pysyvää suuntaa, ei edes opiskelijapolitiikassa, joka tuntuu helposti pyörivän vuosikymmeniä samojen aiheiden ympärillä. Oletko kenties kuullut Turun yliopiston ylioppilaskunnan kirjastosta? Onko joku koettanut esitellä sinulle näkemyksiään ylioppilaskunnan tehtävistä tai jäsenmaksun suuruudesta? Niin opiskelijapolitiikan kysymykset tuntuvat helposti pysyvän samanlaisina jopa valtasuhteista riippumatta. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, eikä tule olemaankaan. Vasemmistolaiset edustajisto- ryhmät ja yhdistykset ympäri suomalaista korkeakoulukenttää ovat esittäneet ja tulevat esittelemään omia poliittisia vaihtoehtojaan, joilla pyritään todelliseen suunnanmuutokseen. Kysymykset vaikkapa opiskelijoiden toimeentulosta tai koulutuksen kaupallistumisesta eivät ole betoniin valettuja. Nyt jos koskaan opiskelijavasemmistolla on mahdollisuus historialliseen yliopistopolitiikan käännökseen vasemmalle ja sen aseman palauttamiseen, mikä vasemmistolla oli aiemmin suomalaisessa opiskelijapolitiikassa (katso Ville Okkosen kirjoitus turkulaisen opiskelijavasemmiston historiasta). Meidän ei kuitenkaan tarvitse vain toistaa historian suhdannekiertoa sellaisenaan. Tällä kertaa rakennamme toimintaamme poliittisen pluralismin, emme kapeiden linjanäkökulmien, varaan. Tällä kertaa poliittinen monimuotoisuus on kannaltamme vahvuus, jonka avulla voimme rakentaa pitkäjänteisempää poliittista linjaa, joka ei sulje pois ihmisiä heidän paitansa värin

4 perusteella. Tällä kertaa keskitymme kamppailemaan ennemmin poliittisia vastustajiamme kuin toisiamme vastaan. Politiikassa on aina kyse yleisten suhdanteiden ja oman työn välisestä tasapainottelusta. Joku voi aiheellisesti kysyä, tuleeko opiskelijoiden uhrata vapaa- tai jopa opiskeluaikaansa yliopistopolitiikalle, mikäli saavutettavissa olevat hyödyt ovat äärimmäisen vähäiset. Tämä kysymys oli kuitenkin mielestäni aiheellinen muutama vuosi takaperin, ei enää tänään. Politiikan suhdanteet ovat kääntyneet meille suotuisiksi. Vuonna 2010 voimaan astunut yliopistolaki, korkeakoulutuksen määrärahojen leikkaukset, keskustelu opiskelijoiden toimeentulosta ja yliopistolle luikerrellut kaupallisuuden käärme, oikeiston aikaansaama poliittinen käänne, oikeuttavat vasemmistolaisen vastavallankumouksen. Saattaa olla, että jopa johtavat siihen. Vasemmisto on kykeneväinen poliittiseen johdonmukaisuuteen, jo- " hon sitoutumattomat eivät taivu toimijoiden ja heidän poliittisten linjauksiensa vaihdellessa. Vasemmistolla on yliopistojen välillä siteet toisiinsa ja valtakunnallinen yhteistyömme kehittyy tiiviimmäksi. Tämän lisäksi vasemmisto voi niin halutessaan tehdä yhteistyötä myös yliopiston ulkopuolisten vasemmistovoimien kanssa ilman, että kukaan pystyy ulkoa sanelemaan politiikkamme suuntaa. Vasemmistossa on voimaa, joka siltä vielä muutama vuosi takaperin uupui. Vasemmistolla on nyt monissa poliittisissa kysymyksissä aloite, emme ole enää oikeistokehitystä jarruttava, vaan myös suuntaa vasemmalle kääntävä mahti. Tästä vasemmalle, prkl! ei ole enää vain vappuna huudettava iskulause, se on ympärivuotinen haastesanamme oikeistolle. Haastesana, jonka ajankohtaisuuden kiistäminen on päivä päivältä hankalampaa. Aikamme poliittinen ajo-ohje olkoon: tästä vasemmalle ja suoraan eteenpäin!

5 Sosialistiseura (ASS) perustettiin Helsingissä vuonna 1926, ja sen keskeisiksi vaikuttajiksi nousivat kansanedustaja Mauri Ryömä, kirjailija Jarno Pennanen, runoilija Elvi Sinervo sekä yleisvalistusmies Raoul Palmgren. Heidän Soihtu-lehtensä tulkinnat suomalaisesta kulttuuriperinnöstä, valtiollisten asioiden hengestä ja yhteiskunnallisten uudis-tusten tarpeesta poikkesivat aikansa kansallis-oikeistolaisista painotuksista ja SDP:n tannerilaisesta pääsuuntauksesta. Ryömäläisten, joiksi ryhmää väljästi nimitettiin, oli vaikea asettua 1930-luvun Suomen oloihin, koska kommunistien toiminta oli laitonta ja SDP:n asema Kokoomuksen ja Edistyspuolueen oikeistosiiven painostuksessa tosiasiallisesti ahdas. Ryömäläisten pitäytyessä

6 älyllisesti itsenäisenä voimana ja uudenlaisen vasemmistopuolueen visioijina, heidät lopulta erotettiin SDP:stä vuonna Osa erosi myös ASS:sta puoluepoliittisten suhteiden vaikeutuessa. Viimeistään syksyllä 1940 ja keväällä 1941, jolloin Suomi kytkettiin natsi-saksan hyökkäyssodan suunnitteluun, korkealta johdettu maa teki lopun (jäljellä olleesta) laitavasemmistolaisesta järjestö- ja valtiopäivätoiminnasta. ASS-väelle, talvisodan rintamalla olosta riippumatta, jatkosota merkitsi maanalaisuutta, vankisellejä ja keskitysleirejä. Välirauhansopimus merkitsi uuden aikakauden alkua, niin kutsuttua toista tasavaltaa, joka koetteli pitkään porvarillista yhteiskuntajärjestystä. Vankiloista julkisuuteen nousi mielipidesuunta, joka haastoi joukkovoimallaan poliittista kysymyksenasettelua ja ajan henkeä. Vasemmistoaate eteni myös yliopistoihin, ja toukokuun 12. päivänä 1946 Turkuun perustettiin Helsingin mallin mukainen ASS:n osasto. Kolmessa vuosikymmenessä Turun ASS:sta kasvoi yhteiskunnan rakennemuutoksen sekä nuorison poliittisen ajattelun ja yliopisto-opiskelijoiden sosioekonomisen koostumuksen muutoksen seurauksena kannatukseltaan ylioppilaskunnan suurin poliittinen opiskelijajärjestö. Tuli ei kuitenkaan syttynyt kipinästä vielä 1940-luvulla, vaan Turun ASS:n toiminta kuihtui olosuhteiden epäsuosiollisuuteen. Toukokuussa 1958, mahdollisesti Suomeen muodos- tetun vasemmistoenemmistöisen eduskunnan innoittamana, kymmenhenkinen opiskelijaryhmä päätti Turun ASS:n toiminnan uudelleen käynnistämisestä. Lukuvuodesta tuli menestys ja uusia jäseniä liittyi järjestöön. Perustajilleen Turun ASS oli ensikosketus politiikkaan ja järjestöasioihin, vaikka osalla olikin kokemusta pioneeri- (SDPL) ja nuorisoliitosta (SDNL). Toiminnan käynnistäjät varautuivat oikeistolaisen ylioppilasrintaman vastahyökkäyksiin. Ylioppilas-lehden palstojen raivoa lukuun ottamatta provokaatiolta kuitenkin vältyttiin. " Turun ASS:n toiminta käynnistettiin opintopiirillä aiheesta Marxilaisuus yhteisenä maailmankatsomuksena, ja sen osallistujamäärä vaihteli 46:sta 25:een. Puheenjohtaja Valto Räsänen arvioi oikeistoväen aatteellisen tietämyksen pohjautuvan porvarilliseen koulukasvatukseen, minkä vaikutusta voitiin hänen mukaansa purkaa selventämällä opiskelijoille aatteellisia käsitteitä. Oli selvää, että laitavasemmiston järjestäytyminen rikkoi porvarillisen ylioppilaskulttuurin eheyttä. TuASS:n toimijoiden tunnemaisema ja ajatukset eivät perustuneet

7 " perinteisen oppisäädyn maailmanselityksiin. Pienelle Turun ASS:lle ominaista oli aktiivisuus. Kevätkauden 1959 kohokohtana oli maaliskuussa Yotalolla järjestetty modernin runon ilta, jossa esiintyi Arvo Turtiainen. Keväällä järjestettiin kaikkiaan seitsemän julkista tilaisuutta, joita rahoitettiin Soihtulehdillä. Turun ASS:n tavoitteena oli, että jäsenten ponnistukset edistäisivät Suomen kansan onnea ja tietä sosialismiin. Ensiksi pikkuporvarit oli kuitenkin saatava ymmärtämään Karl Marxin ajattelua ja työväenliikkeen tavoitteita. Yhteiskuntarakenteen voimakas muutos ja maatalousvaltaisen Suomen kaupungistuminen 1960-luvulla muuttivat poliittisia voimasuhteita yliopistoissa. Valtiomonopolistista kapitalismin kehitystä seurasi korkeakoulupoliittisia reformeja, jotka laajensivat yliopistojen opiskelijapohjaa ja 2,5kertaistuivat opiskelijamäärät vuosikymmenessä. Ensimmäisen edustajistopaikan Turun yliopiston ylioppilaskuntaan Turun ASS sai vuonna Tieteellis-tekninen kehitys, Vietnamin sota ja siirtomaiden vapaustaistelut radikalisoivat opiskelijoiden ajattelua. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) hallitusvastuu ( ) puolestaan vaikutti ristiriitaisesti nuorvasemmistoon: kannatus kasvoi, mutta sisäiset jakolinjat voimistuivat. Sorretun Voima -vaaliliitto sai vuonna 1969 Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon neljä paikkaa. SKP:n kahtiajako enemmistöläisiin ja vähemmistöläisiin korostui puolueriitojen kärjistymisen aikana poliittiseen elämään sosiaalistuneiden nuorten keskuudessa. Turun yliopistossa toisin kuin muualla vasemmisto-opiskelijoiden pääsuuntaus säilyi enemmistöläisten hallussa. Turun ASS vetäytyi Sosialistisesta Opiskelijaliitosta (SOL), jossa sinipaitaiset taistolaiset saavuttivat keväällä 1971 johtoaseman. SOL:n kannattajat perustivat vuonna 1972 Turun Marxilaiset Opiskelijat -järjestön (TuMO), jonka vaalikannatus ei koskaan ylittänyt Turun ASS:aa. Vähemmistöläiset kamppailivat revisionismia ja enemmistöläiset

8 puolueen päälinjaan suunnattua kritiikkiä vastaan. Kun turkulainen enemmistökommunisti, Turun ASS:n jäsen, Timo Niitemaa kritisoi vuonna 1972 SOL:n jäsenistökriteerejä mielivaltaisuudesta, Soihtu-lehdessä vastattiin hänelle, että ideologisista syistä oli evätty vain yhden trotskilaisen, Pekka Haapakosken, ja yhden utopistisosialistin, Terho Pursiaisen, jäsenyydet (Soihtu, no ). Jakolinjoista riippumatta molemmat osapuolet (niin kutsuttuja aleniuslaisia lukuun ottamatta) perustivat poliittisen teoriansa marxismileninismiin. Yhteiskunnallisista asioista ja puoluekiistasta väiteltiin runsaalla julkaisutoiminnalla. Soihtu tuki SOL:n historiallisesti määräytynyttä periaateohjelmaa. SKP:n puoluelinjaan sitoutuneet opiskelijat puolestaan julkaisivat Yhteisrintamaa. Turun ASS:lla oli myös oma Luokkataistelija-lehti. Turun ASS:n ja TuMO:n paikkamäärät kasvoivat koko 1970-luvun. Vaalikaudella Turun ASS:lla oli edustajistossa seitsemän paikkaa ja TuMO:lla kuusi. Sitten alkoi pysyvä taantuma, joka heijasteli valtakunnallista kannatuksen laskua ja puolueriitojen kärjistymistä. Nuoriso suuntautui erilaisiin vaihtoehto- ja ympäristöliikkeisiin, valtiollisten vaalien äänestysprosentit laskivat ja puoluepoliit -tinen aktiivisuusaste alkoi heiketä. Olosuhteet vasemmistolaiselle opiskelijatoiminnalle muuttuivat epäsuotuisaksi, samalla kun hyvinvointivaltio lievensi kapitalismin perusristiriitoja. Vuoden 1981 edustajistovaaleissa Turun ASS:n ja TuMO:n vaaliliitto tuotti enää kahdeksan paikkaa. Loppuvuonna TuMO ja Turun ASS yhdistyivät. Intellektuaalisesti virittynyt kolmaslinjalaisuus jäi puolueen sisäisissä riidoissa lopulta marginaaliseksi ilmiöksi. Päähaasteena oli se, että ja 1970lukujen yhteiskunnalliset kamppailut alkoivat olla yhtä etäämpänä nuorison

9 kokemusmaailmasta. Kun vanha maailma lakkasi, tietoisuus vasemmiston yhteiskunnallisista ansioista ja poliittisista tavoitteista alkoi hämärtyä. Suomettumis-termistä tuli yleispoliittinen lyömäase vasemmiston kompromettoimiseksi. Sitä on käytetty erityisesti 1970-luvun nuorisoliittolaisten leimaamiseen. Suomettumis-sanan alkuperä on Länsi-Saksan sisäpolitiikassa: baijerilaispoliitikko Franz-Joseph Strauss alkoi käyttää termiä 1960-luvun lopulla liittokansleri Willy Brandtin ulkopolitiikkaa vastaan. Termin asianmukainen sisältö peittyy helposti poliittiseen tarkoitushakuisuuteen. Kansalaiset, jotka hyötyivät porvarillisesta yhteiskuntajärjestyksestä, ymmärrettävästi kokivat julkistalouden ja kokonaisveroasteen kasvun, yhtenäiskoulujärjestelmän, pieni- ja keskituloisten etujen voimallisen ajamisen ja marsseilla liehuvat punaliput ahdistaviksi ja vastenmielisiksi ja 1970-luvun vasemmistonuoriso ravisteli yhteiskunnan aineellisia ja henkisiä rakenteita sekä haastoi vanhoillisia käsityksiä yliopistojen hallin- " nosta ja tieteellisen tutkimuksen tehtävistä. Kun Ulf Sundqvistin johtama opetusministeriö valtiollisti Turun yliopiston vuonna 1974, Kokoomuksen opiskelijaryhmä järjesti päärakennuksen edessä hautajaiset. Porvarihallitus ( ) ei suonut ruumiille sen ansaitsemaa lepoa. Termit ja tunnukset ilmaisevat aina aikakausien oloja ja yleistä poliittista kognitiota. Vuonna 1993 Avantin osallistuminen Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleihin käynnisti uuden vaiheen turkulaisten vasemmisto-opiskelijaliikkeen historiassa. Ensimmäisen edustajistopaikkansa Avanti sai vuonna 1997 ja kaksi paikkaa vuonna Toveri Saksa Heinon määrätietoisella johdolla, Avantin hallituksen valppaudella, ehdokkaiden leppymättömillä ja eteenpäin suuntautuneilla ponnistuksilla sekä opiskelijoiden lujalla luottamuksella Viva, Avantin vaaliryhmä, sai syksyn 2011 vaaleissa kolme paikkaa. Valtakunnallisesti vasemmistoryhmät kasvoivat yhteenlasketulta paikkaluvultaan suurimmaksi poliittiseksi ryhmäksi. Vivan kamppailu opiskelijoiden reaaliyksilönvapauksien puolesta voimistuu jatkuvasti. On selvää, ettei demokratiasta tule tinkiä elinkeinoelämän nokkamiesten ja oikeistovoimien painostuksessa. Yhteiskunnan minkä tahansa alan demokratisoimispyrkimyksellä on aina vastustajansa pääoman ja sitä tukevan poliittisen taantumuksen piirissä.

10 Turun Akateemisen Sosialisti-seuran jäseneksi varmaan jo 1971 tai -72, ollessani vielä Turun klassillisen lyseon oppilas. Me kaikki Turun sosialistinen koululaisyhdistys SOLUn jäsenet tähtäsimme yliopistoon ja Turun ASS oli meille luonnollinen yhteistyökumppani. Tunsin jo tuolloin, ainakin jotenkin, Juha Toivosen, Timo Niitemaan, Ismo Immu Valkaman ja SOLUn perustajan Olavi Olkku Höltän isoveljen Kalevin eli Kallun. Kävin koululaisten edustajana jopa tervehtimässä joitakin hallinnonuudistus- ja opintotukimielenosoituksia Taidemuseonmäellä ja Uuden Auran talossa, jossa oli vielä silloin yhteiskuntatieteellisen luentosaleja. Se oli linjataistelun aikaa ja me olimme kaikki Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) enemmistön kannalla. Olimme siis saarislaisia tai vain enemmistöläisiä. Kilpailijoidemme kielellä olimme tie- tysti revareita, ja he meidän puheessamme änkyröitä tai vähän asiallisemmin vähemmistöläisiä. Taistolaisista ei vielä juuri puhuttu. Me tarkoittaa tässä kavereitani SOLUssa. Meitä olikin melkein kaikissa Turun kouluissa, aluksi eniten Turun lyseossa Ressussa ja sitten Normaalilyseossa eli Norssissa. Muutamissa muissakin hallitsimme teinikuntaa ja kaikkea toimintaa. Yllättäen liikuimme aika paljon myös demarinuorten ja änkyröidenkin kanssa. Oltuani kirjoitusten jälkeen ensin Suomen Demokraattisen Nuoriso-liiton (SDNL) töissä Helsingissä ja armeijassakin, menin yliopistoon 1977 opiskelemaan sosiologiaa. Sekin oli minulle jotenkin itsestään selvää, vaikka en ehkä ihan tarkkaan vielä tiennyt, mitä se sosiologia oikein on. Kenties en tiedä sitä vieläkään niin tarkasti, vaikka maisteriksi olenkin valmistunut (graduni kartoitti Suomen energiapoliittista eliittiä sodan jälkeen 1980-

11 luvun loppuun). Aika yliopistolla kului ASSin hallituksen, ainejärjestön, sitten ylioppilaskunnan ja jopa yliopiston edustajiston kokouksissa. Väliajat järjestelin Tiedon tiistait luentosarjaa, jossa kävi puhumassa muun muassa SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen. Luentosali 1 oli täynnä. Koko ajan kerättiin Vappu- ja Joulutervehdyksiä Kansan Uutisiin (KU), valmistauduttiin TYYn tai yliopiston hallinnon vaaleihin ja tietysti kunnallis-, eduskunta- ja presidentin vaaleihin. Ja käytiin jakamassa KU:ta telakan portilla tai osallistuttiin SKDL:n erilaisiin kokouksiin ja joskus jopa Työväen Urheiluliiton jonkun seuran vuosikokoukseen. Ja tehtiin lehtiä. Se oli tärkeää. ASS:n yhteiskuntatieteellisen lehteä ja koko seuran lehteä Luokkataistelijaa (LuTa). Ja milloin mitäkin lehteä. Meinasin unohtaa opintokerhot. Miksiköhän niitäkin piti pitää, kun kerran olimme jo yliopistossa opiskelemassa? Taisimme kuvitella, että meillä on jotain omaa tietoa löydettävänä, jota varsinaisessa opiskelussa ei voi saada. Ja loppuaika istuttiin Hämeenportissa, ellei oltu bailaamassa TVO:lla, jonka hallinnossa assilaisilla tietysti oli enemmistö. Ja joka ilta päättyi jatkoihin. Siltä se nyt tuntuu. Niin, ja päivällä istuttiin isolla porukalla Kunnassa syömässä, tai Nivel-kahvilassa luentojen välillä kahvilla. Jollakin ihmeen tavalla ehdin lisäksi opiskella. Istuin kaikki luennot kuin tatti, koska siellä saattoi levähtää ja asiat oli helppo omaksua. Kirjatentteihin luin yöllä, joskus hyvän ystäväni Teerijoen Jorman kanssa. Jorma alkoi sittemmin järjestellä TYY:n Rock-klubia Reijo Sormusen (jonka tausta oli lähin kilpailijamme, mutta myös yhteistyökumppanimme Turun Marxilaiset Opiskelijat, TuMO) kanssa ja Oksasen Riikka ja Sanna Rekola muita kulttuuritilaisuuksia. Osaltaan näistä puuhista kehkeytyi vieläkin voimissaan oleva Down by the Laituri. Muita tärkeitä tovereita olivat Martin Scheinin, Arto Huovinen, Annika Lapintie, Matti Helminen, "

12 Jorma ja Sinikka Sorvari, Sakari Niemi, Pirkko Aalto ja monet, monet muut. Rahakin tuntui ihmeesti riittävän. Saihan sitä opintorahaa ja halpaa opintolainaa. Kesällä tietysti oltiin töissä ja niillä rahoilla saattoi opiskella, juhlia ja ajella taksillakin pitkälle syksyyn, ennen kuin piti edes nostaa uutta lainaerää. Varsinkin jos oli ollut hyvissä hommissa Tukholmassa, minne tietysti taas mentiin kaikki. Samoihin vanhainkoteihin, sairaaloihin ja kehitysvammaisten hoitolaitoksiin. Tietysti tapasin myös vakavimman tyttöystäväni ja myöhemmin vaimoni ja lapseni äidin Turun ASS:n TYY-vaalityöryhmän kokouksessa. Jouduin lähtemään kesken pois ja hän lähti samaan matkaan hakemaan kahvileipää. Kuinka ollakaan, kävelimme jutellessamme monta korttelia lähimmän kaupan ohi, ennen kuin hän havahtui ja kääntyi takaisin. Suhteemme solmiutui lopulta pian tämän jälkeen joissain TVO:n bileissä. Enää en edes muista mikä bändi soitti. Kirjoittaja on toiminut Turun Akateemisen Sosialistiseuran puheenjohtajana.

13 rakenteellisen kehittämisen työryhmä ehdotti tammikuussa laitosneuvostojen lakkauttamista nopeutetulla aikataululla. Asiasta nousi keskustelu, joka kertoo siitä missä koulutuspoliittiset rintamalinjat tällä hetkellä menevät. Uudistusten aikana meidän vasemmistolaisten on oltava suojelemassa ja aggressiivisesti vaatimassa yliopistoon todellista demokratiaa. Meidän on palattava opiskelijaliikkeen juurille, kolmikannan pariin. Kolmikanta tarkoittaa hallinnollista mallia, jossa päätöksenteossa ovat mukana niin opiskelijat, keskiryhmän henkilökunta kuin professoritkin. Vuosia näin vahvistettiin akateemista yhteisöllisyyttä ja sitoutumista yliopiston päätöksentekoon. Hallinnollisestikin tilanne oli sujuva ja kehuttu, kun kolmikanta toimi laitosneuvostoissa. Käänne katastrofaaliseen suuntaan tapahtui muutama vuosi sitten. Silloin laitosneuvostot päätettiin lakkauttaa hallinnon yksipuolisesta käskystä. Käsky ei toteutunut täydellisesti; laitosneuvostot jäivät, mutta niiden valta mureni. Niinpä muutama vuosi onkin eletty irvokkaan tsaristisen yliopistodemokratian aikaa, jossa laitosneuvostoista on tullut vallattomia kumileimasimia. Kun laitosneuvostot nyt sitten haudataan lopullisesti, ei opiskelijoilla ole aikaa jäädä suremaan. Uusi strategia lupaa niiden tilalle oppiaineryhmissä toimivia valmisteluryhmiä. Meidän tehtävämme on pitää huoli siitä, että kolmikantaiset valmisteluryhmät saavat todellista valtaa. Sellaista valtaa, jolla voidaan vaikuttaa opiskelijoiden arkeen lähtien opetussuunnitelman suunnittelusta ja opetuksen kehittämisestä. Niin kauan kuin näin ei ole kaikkialla yliopistolla on työ todellisen yliopistodemokratian puolesta pahasti kesken. " Erään laitoksen assistenttia mukaillen, opiskelijaliikkeen on ymmärrettävä, että valtaa ei anneta, se otetaan. Sen eteen Viva tekee työtä myös koulutuspolitiikan saralla. Vappumalja onkin hyvä kohottaa vahvemman yliopistodemokratian puolesta työväenlaulu Nuorison marssin sanat muistaen: Taistelohon, taistelohon käy kulku nuorten armeijan. Ei askel horju, ei silmä säiky vaan into hehkuu otsallaan.

14 aktiivisuus yhteiskuntasuhteiden ja talouselämän sääntelyssä on välttämätöntä, jos tavoitellaan täystyöllisyyttä, ulkomaankaupan tasapainoa ja tehokasta tulonjakopolitiikkaa. Suomen lamanjälkeisen kasvustrategian varjolla on hiljaa hyväksytty tuotantokapasiteetin vajaakäyttö eli krooninen massatyöttömyys, funktionaalisen tulonjaon* epätasapaino ja eriarvoisuuden voimakas kasvu. Veron jälkeisten tuloerojen repeämisen taustalla on tietoista tulonjako- ja veropolitiikkaa. Elinkeinoelämän etujoukot ovat aktiivisesti ajaneet suurituloisia suosivia veroalennuksia ja -etuja, ja samalla pieni- ja keskituloisia palkansaajia, työmarkkinoilta syrjäytettyjä ja pienyrittäjiä on kuritettu kannustinpolitiikalla, palkka-maltilla ja etuuksien leikkauksilla. Sosialismi merkitsee käytän- nön tasolla ja hyvin väljästi tuotannossa syntyvän arvon institutionalisoitua jakamista, julkisyhteisövaltaista taloudenpitoa ja valtiollis-yhteiskunnallista demokratiaa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on toistaiseksi ollut paras, vaikkakin kesken jäänyt kokemus sosialistisesta politiikasta. Hyvinvointivaltio toimi kuin institutionalisoitu vallankumous: se edisti järjestelmätasolla ihmisten yhdenvertaisuutta, paransi elinolosuhteita ja poisti huono-osaisuutta. Suomessa 1990-luvun laman jälkeen politiikan trendi muuttui ratkaisevasti. Verotuksen tuloeroja tasaava vaikutus väheni, kun osakkeenomistajien ja yhtiöiden edut alkoivat saada yhä suurempaa huomiota. Voidaankin karkeasti väittää, että yhteiskuntapolitiikkaa ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan dominoineet osingoilla ja perinnöillä elävien *Funktionaalinen tulonjako merkitsee tuotannossa syntyvän arvon jakautumista palkansaajakorvauksiin ja pääomatuloihin. Vähentämällä tuotantokustannuksia yhtiöt saavat käyttöönsä enemmän voittoja osingon maksuun, taseiden parantamiseen tai investointeihin. Suomessa funktionaalisen tulonjaon epätasapaino on merkinnyt palkkojen bkt-osuuden laskua ja pääomatulojen osuuden kasvua.

15 ehdot. Yleinen eriarvoistuminen on hyödyttänyt suurituloisimpia, jotka ovat julkisuudessa muotoilleet yksityisedustaan kansallisia kohtalon ja pelastuksen kysymyksiä. Huippurikkaat hännystelijöineen ovat leimanneet huolen hyvinvointivaltiosta matalamieliseksi kateudeksi. Esimerkiksi puheilla tuplaverosta on kahlehdittu sivistynyttä kansalaiskeskustelua verotuksesta ja peitetty sitä tosiasiaa, että yhtiöt ja niiden omistajat ovat juridisesti ja taloudellisesti erillisiä verosubjekteja. Hämäyksen varalta jokaisen tulisi pysyä valppaana. Toisen maailmansodan jälkeen hyvinvointivaltion rakentaminen edellytti vahvaa valtiota. Pääomamarkkinoiden vapauttaminen ja omistuksen kansain- " välistyminen erityisesti 1980-luvulta lähtien loivat paineita verokilpailulle ja kokonaisveroasteen alentamiselle. Kun ylin valtionverotuksen marginaaliveroprosentti Suomessa vuonna 1988 oli 51 %, vuonna 2011 se oli enää 30 %. Esko Ahon porvarihallitus ( ) voimisti Harri Holkerin sinipunahallituksen aloittamaa politiikan suunnanmuutosta ja kumosi pääomatulojen progressiivisen verotuksen; Suomessa siirryttiin niin kutsutun eriytetyn tuloverotuksen malliin eli ansio- ja pääomatulojen eri veroon. Eriytetyn tuloveromallin kytkeytyessä vuonna 1990 säädettyyn yhtiöveron hyvitysjärjestelmään, osingonsaajalle tuli mahdolliseksi vähentää yhtiöverossa yhtiön maksama vero osinkoverosta. Molemmissa verokanta oli sama, joten osingoista tuli käytännössä verovapaita. Tulojen uudelleenjaon heikentäminen edesauttoi rikkaiden irtiottoa muusta yhteiskunnasta. Hyvitysjärjestelmästä tosin

16 luovuttiin vuonna 2005 EU-tuomioistuimen päätöksellä luvun alun verouudistuksissa säädettiin myös niin kutsutusta tulojen muuntamisesta. Pörssin ulkopuolisten yhtiöiden omistajille annettiin mahdollisuus muuttaa palkkatulojaan pääomatuloiksi matalamman verotuksen piiriin. Tulonjakovaikutusta heikentävää suuntaa vahvisti Matti Vanhasen punamultahallitus vuonna 2005, jonka veroreformi oli edellisen hallituksen valtiovarainministerin Sauli Niinistön asettaman Arjanteen työryhmän luomus. Vanhasen I poisti varallisuusveron, mitä Elinkeinoelämän Keskusliitto vaati tupoehtonaan. Ongelmallisempi oli kuitenkin osinkoverouudistus, jonka myötä pörssinoteerattujen ja listaamattomien yhtiöiden jakamaa osinkotuloa alettiin verottaa eri tavoin. Pörssiosinkoihin tuli suhteellinen pääomaverokanta (28 %) siten, että 30 % tulosta on verovapaata. Listaamattomille, mutta miljoonan euron omapääoman yhtiölle tuli mahdollisuus jakaa vuodessa henkilöomistajille euroon asti osinkoja verottomasti. Suuria veropoliittisia uudistuksia on perusteltu kahdella tavalla: varakkaita suosivan politiikan on väitetty hyödyttävän lopulta myös köyhiä ja tuloerojen tuovan talouteen dynamiikkaa. Tämä on kuitenkin ollut tarkoituksellista hämäystä, sillä laajoissa kansainvälisissä tutkimuksissa ylimpien tulo-osuuksien ja sitä seuraavan talouskasvun välillä ei ole havaittu positiivista yhteyttä, eikä tuloerojen voida empiirisesti katsoa olleen hyväksi kestävälle ja pysyvälle kasvulle. Päinvastoin, suuret tuloerot ovat makrotaloutta epävakauttava tekijä. Yhtenevät edut ovat lujittaneet yläluokasta vahvemman kuin vuosikymmeniin. Nyt olisi korkea aika perustavanlaatuisille eettis-yhteiskunnallisille kysymyksille. Yritystaloutta ei tule arvioida vain johtajien ja omistajien edun näkökulmasta. Eriarvoisuuden haitallinen vaikutus ihmisten terveyteen, koettuun hyvinvointiin, sosiaaliseen pääomaan ja onnellisuuteen sekä talouden vakauteen on nostettava yhteiskunnalliseen keskusteluun. Käytännön politiikan päämääränä tulisi olla pääomatulojen verotuksen muuttaminen progressiiviseksi, jolla voitaisiin parantaa julkisen sektorin rahoituspohjaa ja tasata verotuksen jälkeisiä tuloeroja. Yrityksiä ei tulisi poliittisesti kannustaa lyhytnäköiseen osingonjakoon, vaan osinkovero olisi Suomessa nostettava keskimääräiselle kansainväliselle tasolle. Pääomatuloverouudistus voitaisiin toteuttaa verottamalla tiettyä osaa korkotulosta suhteellisesti ja loppua progressiivisesti. Tällaisia malleja on käytössä esimerkiksi Tanskassa ja Isossa-Britanniassa.

17 " Vallitseva elinkeino- ja palkkapoliittinen suuntaus on johtanut palkkatulojen BKT-osuuden laskuun, tulonjaollisesti epäreiluun tilanteeseen ja köyhyyden lisääntymiseen. Onko vasemmistovoimilla sitten mahdollisuuksia vaikuttaa suurten hyvinvointireformien esille nostamiseen? On, tosin on tunnustettava, että siinä missä yksittäisen valtion vaikutusmahdollisuus on kaventunut, myös vasemmistopuolueiden vaalikannatus on laskenut. Tämä on selvä poliittinen raami, jonka vaikutus on kuitenkin muuttuva ja monisuuntainen. Paineet yhtiöverotuksen alentamiseen ja omistajavetoiseen elinkeinopolitiikkaan näyttäisivät sen sijaan vain kovenevan nykyisessä kapitalistisessa kilpailutaloudessa. Vasemmistopuolueiden on hahmoteltava radikaalisti toisenlainen kansallinen ja kansainvälinen suunta, jota voidaan toteuttaa reformikokonaisuuksilla. Vasemmistoliikkeen kansainvälinen yhtenäisyys voi kuulostaa utopistiselta, mutta se on välttämätöntä. Nykyisten EMU-kriisimaiden tukemiseksi ja vaihtotaseiden tasapainottamiseksi euroalueen ay- ja vasemmistoliikkeiden tulisi voimallisemmin vastustaa Saksan työnantajavaltaa ja maan negatiivisia palkkaliukumia. Hyvinvointivaltion rahoituspohja edellyttää kotimaisen sektorin tuotannon kohottamista, tehokasta kokonaiskysyntää ja korkeata työllisyysastetta. Näihin tavoitteisiin pääseminen vaatisi yhteiskunta- ja talouspolitiikan suunnan muuttamista radikaalisti. Koulutettu, onnellinen, terve ja työkykyinen työvoima taas tarvitsee kunnollisia julkisia palveluja, sosialistista yhteiskuntapolitiikkaa, tuloerojen tehokasta kaventamista, tuloverotuksen voimakkaampaa lineaarisuutta ja sosiaalisen pääoman muotoja. Perustulo voisi olla yksi osaratkaisu ongelmiin. Suurin huolenaihe ja uhka on se, että nykyinen suurituloisia suosiva politiikka tuhoaa kestävän kasvun ja yhteiskuntakehityksen voimavarat. Sellaiseen ei tule alistua, vaan taistella reilumman, onnellisemman ja kohtuullisemman tulevaisuuden puolesta.

18 Viva avasi edarivaalikampanjansa Bar Bristolissa tulevien ehdokkaiden tutustuessa toisiinsa ja suunnitellen tulevaa kampanjaa. Seuraavana oli vuorossa Vivan vaalikokous Proffan kellarissa, jossa päätettiin aloittaa neuvottelut demareiden ja vihreiden kanssa Punavihreä rengas -nimisestä vaalirenkaasta. Samaisessa kokouksessa tehtiin vaalikampanjan kannalta olennainen päätös, kun yksimielisesti perustettiin Vaaliohjelma ja teemat -työryhmä, johon valittiin neljä erittäin suurta luottamusta jäsenistön keskuudessa nauttivaa toveria. Puheenjohtajan johdolla tehtiin selkeä aikataulu mm. vaalimateriaalien (valmiina ja toimitettuna Hakakadun toimistoon 5.10 mennessä) ja ehdokkaiden kuvien ja iskulauseiden (kuvattuna ja laadittuna mennessä) osalta. Vaaleihin lähdettiin tunnuksella Opiskelijan vapau-den puolesta! Muita vaaliteemoja olivat tasa-arvoista hyvinvointia, markkinoista vapaa yliopisto, ekologisempi yliopisto ja aatetta yliopistolle pidetyssä kokouksessa hakakadulla oli tunnelma huipussa. Oli tehtävä jälleen kerran vaikeita päätöksiä kampanjan osalta. Nyt olivat vuorossa vaalimateriaalit. Päätettiin jälleen yksimielisesti varapuheenjohtajan viitoittamaa tietä seuraten julisteen, yleisflaikun sekä ehdokasflaikun taitosta. Myös painatuksen osalta seurattiin tarkasti mitä varapj:llä oli sanottavaa ja linjattavaa. Muiden materiaalien osalta oltiin määräenemmistön turvin sitä mieltä, että mm. pinssit ja ehdokkaiden omat materiaalit on oltava 1. Lisäksi käsiteltiin vaaliliiton sekä ehdokkaiden iskulauseita ja yms. tekstejä materiaaleihin. Mieleen painuvinta hakkiksen kokouksessa oli mahtavan meiningin lisäksi kampanjointiin liittynyt laaja jäsenistökeskustelu. Oli tehtävä selkeäsanainen

19 päätös siitä, missä, milloin ja miten kampanjoidaan pidettiin kokous tutussa ja turvallisessa Proffan kellarissa, missä myös pidettiin mm. TYY:n vaalitoria, kampanjoinnin suunnittelua ja parantamista sekä flyereiden lisätilausta käsitellyt kokous. Seuraavana päivänä Viva esiintyi TYY:n vaalitorilla aktiivisena ja intoa täynnä. Vaalitori oli valtava menestys. Oli mahtavaa nähdä, kun monia kymmeniä kävijöitä kerääntyi Vivan ständin ympärille ja vaalimateriaalit vietiin käsistä. Viva oli tekemässä aivan mahtavaa kampanjaa Viva kampanjoi kampuksella saaden kymmeniä kontakteja sekä jakaen vaalimateriaalia. Kampanjointi jatkui sekä kampuksella. Tuloksena oli jälleen kymmeniä kontakteja opiskelijoihin. Myös marraskuun ensimmäisenä päivänä Viva jälleen kampanjoi kampuksella pidettiin Vivan vaalivalvojaiset Proffan kellarissa. Ehdokkaita oli runsain mitoin paikalla. Viva sai kolmannen paikan TYYn edustajistoon, jonne valittiin Elias Laitinen, Elisa Weckman ja Hai Nguyen. Vivan toimintakertomuksessa käy ilmi, että vaalikampanja oli erittäin menestynyt sekä näkyvyyden että vaalituloksen osalta: Kauden suurin tapahtuma olivat syksyllä järjestetyt TYYn edustajistovaalit, joiden kampan-joinnissa Avanti toimi näkyvästi. Vaalit sujuivat Avantin ja Vivan kannalta hyvin, sillä Viva kasvatti paikkamääräänsä edustajistossa kahdesta kolmeen. Kiitokset siis kaikille 32:lle loistavalle ehdokkaalle mahtavasta vaalikampanjasta! 1 Etenkin Petterin, Virvan ja Antin ehdokasmateriaalit ovat lämmöllä jääneet mieleen sekä Elias Barthez Laitisen jo legendaksi noussut rintamerkki.

20 Kansainvälinen Työn orjat sorron yöstä nouskaa, maan ääriin kuuluu kutsumus. Nyt ryskyin murtuu pakkovalta, tää on viime ponnistus. Pohja vanhan järjestyksen horjuu, orjajoukko taistohon! Alas lyökää koko vanha maailma ja valta teidän silloin on. :; Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään :; Työmiehet, kyntäjät ja kaikki työkansan joukko nälkäinen. Maa meidän on ja olla täytyy, vaan ei laiskain lurjusten. Nälkä meill' on aina vieraanamme vaan kuin korpit haaskoiltaan me kerran kaikki karkoitamme, niin päivä pääsee paistamaan :; Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään :;

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01. Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja sen palvelut

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja sen palvelut Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja sen palvelut Osa kolmikantaa Opiskelijat Professorit Yliopistoyhteisö Henkilökunta Opiskelijatoiminnan yhteisöt Ylioppilaskunta Korkeakoulujärjestö Kilta Ainejärjestö

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely Vihreät De Gröna Puoluekokousedustuksen uudistus Esittely Taustaksi: Vihreä organisaatio nyt Puolue muodostuu jäsenistä... Paikallisyhdistysten henkilöjäsenet Valtakunnallisten yhdistysten suorat henkilöjäsenet

Lisätiedot

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf RAASEPORIN VASEMMISTO ry RASEBORGS VÄNSTER rf Toimintasuunnitelma 2012 1 TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2012 Raaseporin Vasemmiston poliittisena ja aatteellisena tehtävänä on vasemmistolaisen arvomaailman

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Anna-Maria Isola, Mariitta Vaara & Sokra-koordinaatio 26.09.2016 Osallisuuden olot Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään

Lisätiedot

Päätöksenteon mallit

Päätöksenteon mallit Prosesseja! Mitä luvattiin? Prosessi on helposti tapahtumanjärjestäjälle kirosana, mutta kelvollista työtä on helvetin vaikea tehdä ilman ainakin jonkinlaista prosessia. Käymme läpi mielestämme tärkeimpiä

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS. Esityslista. Aika: klo Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Turku. 134 Kokouksen avaaminen

EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS. Esityslista. Aika: klo Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Turku. 134 Kokouksen avaaminen Page 1/5 EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: 7.12.2016 klo 18.15 Paikka: Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku Esityslista 134 Kokouksen avaaminen 135 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 136 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Tutkitut väittämät Kysymyspatteristossa 39 väittämää, joista 6 tarkasteltiin tässä tutkimuksessa: Tahallinen

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014

Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014 Lähetekeskustelu TYYn sääntötoimikunnan työstä 26.3.2014 Esityksen sisältö Sääntöjen tarkoitus Historia ja tunnistetut heikkoudet Nykyinen tilanne Mahdollinen muutos Uudistuksen tavoite Säännöissä mainittavat

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

TYYn avustukset järjestöille

TYYn avustukset järjestöille TYYn avustukset järjestöille 23.03.2016 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen ja julkaisujen

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 10.12.2014 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista 143 Kokouksen avaus 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 145 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas. vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä. niinkuin minulle nyt, että löytää arkistosta

On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas. vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä. niinkuin minulle nyt, että löytää arkistosta Etelä-Suomen Kerhopiiriliiton vuosikokouksessa Helsingissä 1970 Hyvät kutsuvieraat Arvoisat Kokousedustajat On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1996 N:o 29 32 S I S Ä L L Y S N:o Sivu 29 Asetus Venäjän federaation kanssa tehdyn Suomen tasavallalla entiseltä Neuvostoliitolta

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Saatekirje liittokokousmateriaaleille

Saatekirje liittokokousmateriaaleille SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 00 Sivu 1 / 6 Saatekirje liittokokousmateriaaleille 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 Arvoisa

Lisätiedot