"Demokraattiseen yliopistoon - sosialistiseen Suomeen" - Turun vasemmistolaisen opiskelijatoiminnan hyvin lyhyt kurssi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""Demokraattiseen yliopistoon - sosialistiseen Suomeen" - Turun vasemmistolaisen opiskelijatoiminnan hyvin lyhyt kurssi"

Transkriptio

1 Ä T S Ä T! E L L A M M E S A V

2 TÄS TÄ! E L L A VAS EM M Julkaisija: Turun vasemmisto-opiskelijat Vihreä Vasemmisto ry 3 Tästä vasemmalle, prkl! 5 "Demokraattiseen yliopistoon - sosialistiseen Suomeen" - Turun vasemmistolaisen opiskelijatoiminnan hyvin lyhyt kurssi Saska Heino Ville Okkonen 10 Taistelun vuosikymmen yliopistolla 13 Kohti kunnon kolmikantaa 14 Verotus, tulonjako ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus 18 Muistelu Vivan edarivaalikampanjasta Työväenlauluja vapunviettoon 22 Kuntauudistuksesta 26 Viva vuonna 2012 Asko Mäki Antti Laine Ville Okkonen Henri Sundholm Sofia Pitzen Saska Heino Taitto: Deniz Kacar

3 Pääkirjoitus tällä hetkellä Turun Vihreän vasemmiston, Vivan, lehteä. Tämä lehti on kouriintuntuva osoitus vasemmistolaisen opiskelijatoiminnan elpymisestä yliopistolla. Vasemmistolaiset opiskelijayhdistykset ovat kaikkialla Suomen yliopistoissa saavuttaneet kannatuslukemia, joista saatoimme vielä 2000luvun alkuvuosina vain haaveilla. Politiikan suhdannevaihtelut ja oma työmme ovat osoittaneet jälleen kerran, ettei historialla ole pysyvää suuntaa, ei edes opiskelijapolitiikassa, joka tuntuu helposti pyörivän vuosikymmeniä samojen aiheiden ympärillä. Oletko kenties kuullut Turun yliopiston ylioppilaskunnan kirjastosta? Onko joku koettanut esitellä sinulle näkemyksiään ylioppilaskunnan tehtävistä tai jäsenmaksun suuruudesta? Niin opiskelijapolitiikan kysymykset tuntuvat helposti pysyvän samanlaisina jopa valtasuhteista riippumatta. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, eikä tule olemaankaan. Vasemmistolaiset edustajisto- ryhmät ja yhdistykset ympäri suomalaista korkeakoulukenttää ovat esittäneet ja tulevat esittelemään omia poliittisia vaihtoehtojaan, joilla pyritään todelliseen suunnanmuutokseen. Kysymykset vaikkapa opiskelijoiden toimeentulosta tai koulutuksen kaupallistumisesta eivät ole betoniin valettuja. Nyt jos koskaan opiskelijavasemmistolla on mahdollisuus historialliseen yliopistopolitiikan käännökseen vasemmalle ja sen aseman palauttamiseen, mikä vasemmistolla oli aiemmin suomalaisessa opiskelijapolitiikassa (katso Ville Okkosen kirjoitus turkulaisen opiskelijavasemmiston historiasta). Meidän ei kuitenkaan tarvitse vain toistaa historian suhdannekiertoa sellaisenaan. Tällä kertaa rakennamme toimintaamme poliittisen pluralismin, emme kapeiden linjanäkökulmien, varaan. Tällä kertaa poliittinen monimuotoisuus on kannaltamme vahvuus, jonka avulla voimme rakentaa pitkäjänteisempää poliittista linjaa, joka ei sulje pois ihmisiä heidän paitansa värin

4 perusteella. Tällä kertaa keskitymme kamppailemaan ennemmin poliittisia vastustajiamme kuin toisiamme vastaan. Politiikassa on aina kyse yleisten suhdanteiden ja oman työn välisestä tasapainottelusta. Joku voi aiheellisesti kysyä, tuleeko opiskelijoiden uhrata vapaa- tai jopa opiskeluaikaansa yliopistopolitiikalle, mikäli saavutettavissa olevat hyödyt ovat äärimmäisen vähäiset. Tämä kysymys oli kuitenkin mielestäni aiheellinen muutama vuosi takaperin, ei enää tänään. Politiikan suhdanteet ovat kääntyneet meille suotuisiksi. Vuonna 2010 voimaan astunut yliopistolaki, korkeakoulutuksen määrärahojen leikkaukset, keskustelu opiskelijoiden toimeentulosta ja yliopistolle luikerrellut kaupallisuuden käärme, oikeiston aikaansaama poliittinen käänne, oikeuttavat vasemmistolaisen vastavallankumouksen. Saattaa olla, että jopa johtavat siihen. Vasemmisto on kykeneväinen poliittiseen johdonmukaisuuteen, jo- " hon sitoutumattomat eivät taivu toimijoiden ja heidän poliittisten linjauksiensa vaihdellessa. Vasemmistolla on yliopistojen välillä siteet toisiinsa ja valtakunnallinen yhteistyömme kehittyy tiiviimmäksi. Tämän lisäksi vasemmisto voi niin halutessaan tehdä yhteistyötä myös yliopiston ulkopuolisten vasemmistovoimien kanssa ilman, että kukaan pystyy ulkoa sanelemaan politiikkamme suuntaa. Vasemmistossa on voimaa, joka siltä vielä muutama vuosi takaperin uupui. Vasemmistolla on nyt monissa poliittisissa kysymyksissä aloite, emme ole enää oikeistokehitystä jarruttava, vaan myös suuntaa vasemmalle kääntävä mahti. Tästä vasemmalle, prkl! ei ole enää vain vappuna huudettava iskulause, se on ympärivuotinen haastesanamme oikeistolle. Haastesana, jonka ajankohtaisuuden kiistäminen on päivä päivältä hankalampaa. Aikamme poliittinen ajo-ohje olkoon: tästä vasemmalle ja suoraan eteenpäin!

5 Sosialistiseura (ASS) perustettiin Helsingissä vuonna 1926, ja sen keskeisiksi vaikuttajiksi nousivat kansanedustaja Mauri Ryömä, kirjailija Jarno Pennanen, runoilija Elvi Sinervo sekä yleisvalistusmies Raoul Palmgren. Heidän Soihtu-lehtensä tulkinnat suomalaisesta kulttuuriperinnöstä, valtiollisten asioiden hengestä ja yhteiskunnallisten uudis-tusten tarpeesta poikkesivat aikansa kansallis-oikeistolaisista painotuksista ja SDP:n tannerilaisesta pääsuuntauksesta. Ryömäläisten, joiksi ryhmää väljästi nimitettiin, oli vaikea asettua 1930-luvun Suomen oloihin, koska kommunistien toiminta oli laitonta ja SDP:n asema Kokoomuksen ja Edistyspuolueen oikeistosiiven painostuksessa tosiasiallisesti ahdas. Ryömäläisten pitäytyessä

6 älyllisesti itsenäisenä voimana ja uudenlaisen vasemmistopuolueen visioijina, heidät lopulta erotettiin SDP:stä vuonna Osa erosi myös ASS:sta puoluepoliittisten suhteiden vaikeutuessa. Viimeistään syksyllä 1940 ja keväällä 1941, jolloin Suomi kytkettiin natsi-saksan hyökkäyssodan suunnitteluun, korkealta johdettu maa teki lopun (jäljellä olleesta) laitavasemmistolaisesta järjestö- ja valtiopäivätoiminnasta. ASS-väelle, talvisodan rintamalla olosta riippumatta, jatkosota merkitsi maanalaisuutta, vankisellejä ja keskitysleirejä. Välirauhansopimus merkitsi uuden aikakauden alkua, niin kutsuttua toista tasavaltaa, joka koetteli pitkään porvarillista yhteiskuntajärjestystä. Vankiloista julkisuuteen nousi mielipidesuunta, joka haastoi joukkovoimallaan poliittista kysymyksenasettelua ja ajan henkeä. Vasemmistoaate eteni myös yliopistoihin, ja toukokuun 12. päivänä 1946 Turkuun perustettiin Helsingin mallin mukainen ASS:n osasto. Kolmessa vuosikymmenessä Turun ASS:sta kasvoi yhteiskunnan rakennemuutoksen sekä nuorison poliittisen ajattelun ja yliopisto-opiskelijoiden sosioekonomisen koostumuksen muutoksen seurauksena kannatukseltaan ylioppilaskunnan suurin poliittinen opiskelijajärjestö. Tuli ei kuitenkaan syttynyt kipinästä vielä 1940-luvulla, vaan Turun ASS:n toiminta kuihtui olosuhteiden epäsuosiollisuuteen. Toukokuussa 1958, mahdollisesti Suomeen muodos- tetun vasemmistoenemmistöisen eduskunnan innoittamana, kymmenhenkinen opiskelijaryhmä päätti Turun ASS:n toiminnan uudelleen käynnistämisestä. Lukuvuodesta tuli menestys ja uusia jäseniä liittyi järjestöön. Perustajilleen Turun ASS oli ensikosketus politiikkaan ja järjestöasioihin, vaikka osalla olikin kokemusta pioneeri- (SDPL) ja nuorisoliitosta (SDNL). Toiminnan käynnistäjät varautuivat oikeistolaisen ylioppilasrintaman vastahyökkäyksiin. Ylioppilas-lehden palstojen raivoa lukuun ottamatta provokaatiolta kuitenkin vältyttiin. " Turun ASS:n toiminta käynnistettiin opintopiirillä aiheesta Marxilaisuus yhteisenä maailmankatsomuksena, ja sen osallistujamäärä vaihteli 46:sta 25:een. Puheenjohtaja Valto Räsänen arvioi oikeistoväen aatteellisen tietämyksen pohjautuvan porvarilliseen koulukasvatukseen, minkä vaikutusta voitiin hänen mukaansa purkaa selventämällä opiskelijoille aatteellisia käsitteitä. Oli selvää, että laitavasemmiston järjestäytyminen rikkoi porvarillisen ylioppilaskulttuurin eheyttä. TuASS:n toimijoiden tunnemaisema ja ajatukset eivät perustuneet

7 " perinteisen oppisäädyn maailmanselityksiin. Pienelle Turun ASS:lle ominaista oli aktiivisuus. Kevätkauden 1959 kohokohtana oli maaliskuussa Yotalolla järjestetty modernin runon ilta, jossa esiintyi Arvo Turtiainen. Keväällä järjestettiin kaikkiaan seitsemän julkista tilaisuutta, joita rahoitettiin Soihtulehdillä. Turun ASS:n tavoitteena oli, että jäsenten ponnistukset edistäisivät Suomen kansan onnea ja tietä sosialismiin. Ensiksi pikkuporvarit oli kuitenkin saatava ymmärtämään Karl Marxin ajattelua ja työväenliikkeen tavoitteita. Yhteiskuntarakenteen voimakas muutos ja maatalousvaltaisen Suomen kaupungistuminen 1960-luvulla muuttivat poliittisia voimasuhteita yliopistoissa. Valtiomonopolistista kapitalismin kehitystä seurasi korkeakoulupoliittisia reformeja, jotka laajensivat yliopistojen opiskelijapohjaa ja 2,5kertaistuivat opiskelijamäärät vuosikymmenessä. Ensimmäisen edustajistopaikan Turun yliopiston ylioppilaskuntaan Turun ASS sai vuonna Tieteellis-tekninen kehitys, Vietnamin sota ja siirtomaiden vapaustaistelut radikalisoivat opiskelijoiden ajattelua. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) hallitusvastuu ( ) puolestaan vaikutti ristiriitaisesti nuorvasemmistoon: kannatus kasvoi, mutta sisäiset jakolinjat voimistuivat. Sorretun Voima -vaaliliitto sai vuonna 1969 Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon neljä paikkaa. SKP:n kahtiajako enemmistöläisiin ja vähemmistöläisiin korostui puolueriitojen kärjistymisen aikana poliittiseen elämään sosiaalistuneiden nuorten keskuudessa. Turun yliopistossa toisin kuin muualla vasemmisto-opiskelijoiden pääsuuntaus säilyi enemmistöläisten hallussa. Turun ASS vetäytyi Sosialistisesta Opiskelijaliitosta (SOL), jossa sinipaitaiset taistolaiset saavuttivat keväällä 1971 johtoaseman. SOL:n kannattajat perustivat vuonna 1972 Turun Marxilaiset Opiskelijat -järjestön (TuMO), jonka vaalikannatus ei koskaan ylittänyt Turun ASS:aa. Vähemmistöläiset kamppailivat revisionismia ja enemmistöläiset

8 puolueen päälinjaan suunnattua kritiikkiä vastaan. Kun turkulainen enemmistökommunisti, Turun ASS:n jäsen, Timo Niitemaa kritisoi vuonna 1972 SOL:n jäsenistökriteerejä mielivaltaisuudesta, Soihtu-lehdessä vastattiin hänelle, että ideologisista syistä oli evätty vain yhden trotskilaisen, Pekka Haapakosken, ja yhden utopistisosialistin, Terho Pursiaisen, jäsenyydet (Soihtu, no ). Jakolinjoista riippumatta molemmat osapuolet (niin kutsuttuja aleniuslaisia lukuun ottamatta) perustivat poliittisen teoriansa marxismileninismiin. Yhteiskunnallisista asioista ja puoluekiistasta väiteltiin runsaalla julkaisutoiminnalla. Soihtu tuki SOL:n historiallisesti määräytynyttä periaateohjelmaa. SKP:n puoluelinjaan sitoutuneet opiskelijat puolestaan julkaisivat Yhteisrintamaa. Turun ASS:lla oli myös oma Luokkataistelija-lehti. Turun ASS:n ja TuMO:n paikkamäärät kasvoivat koko 1970-luvun. Vaalikaudella Turun ASS:lla oli edustajistossa seitsemän paikkaa ja TuMO:lla kuusi. Sitten alkoi pysyvä taantuma, joka heijasteli valtakunnallista kannatuksen laskua ja puolueriitojen kärjistymistä. Nuoriso suuntautui erilaisiin vaihtoehto- ja ympäristöliikkeisiin, valtiollisten vaalien äänestysprosentit laskivat ja puoluepoliit -tinen aktiivisuusaste alkoi heiketä. Olosuhteet vasemmistolaiselle opiskelijatoiminnalle muuttuivat epäsuotuisaksi, samalla kun hyvinvointivaltio lievensi kapitalismin perusristiriitoja. Vuoden 1981 edustajistovaaleissa Turun ASS:n ja TuMO:n vaaliliitto tuotti enää kahdeksan paikkaa. Loppuvuonna TuMO ja Turun ASS yhdistyivät. Intellektuaalisesti virittynyt kolmaslinjalaisuus jäi puolueen sisäisissä riidoissa lopulta marginaaliseksi ilmiöksi. Päähaasteena oli se, että ja 1970lukujen yhteiskunnalliset kamppailut alkoivat olla yhtä etäämpänä nuorison

9 kokemusmaailmasta. Kun vanha maailma lakkasi, tietoisuus vasemmiston yhteiskunnallisista ansioista ja poliittisista tavoitteista alkoi hämärtyä. Suomettumis-termistä tuli yleispoliittinen lyömäase vasemmiston kompromettoimiseksi. Sitä on käytetty erityisesti 1970-luvun nuorisoliittolaisten leimaamiseen. Suomettumis-sanan alkuperä on Länsi-Saksan sisäpolitiikassa: baijerilaispoliitikko Franz-Joseph Strauss alkoi käyttää termiä 1960-luvun lopulla liittokansleri Willy Brandtin ulkopolitiikkaa vastaan. Termin asianmukainen sisältö peittyy helposti poliittiseen tarkoitushakuisuuteen. Kansalaiset, jotka hyötyivät porvarillisesta yhteiskuntajärjestyksestä, ymmärrettävästi kokivat julkistalouden ja kokonaisveroasteen kasvun, yhtenäiskoulujärjestelmän, pieni- ja keskituloisten etujen voimallisen ajamisen ja marsseilla liehuvat punaliput ahdistaviksi ja vastenmielisiksi ja 1970-luvun vasemmistonuoriso ravisteli yhteiskunnan aineellisia ja henkisiä rakenteita sekä haastoi vanhoillisia käsityksiä yliopistojen hallin- " nosta ja tieteellisen tutkimuksen tehtävistä. Kun Ulf Sundqvistin johtama opetusministeriö valtiollisti Turun yliopiston vuonna 1974, Kokoomuksen opiskelijaryhmä järjesti päärakennuksen edessä hautajaiset. Porvarihallitus ( ) ei suonut ruumiille sen ansaitsemaa lepoa. Termit ja tunnukset ilmaisevat aina aikakausien oloja ja yleistä poliittista kognitiota. Vuonna 1993 Avantin osallistuminen Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleihin käynnisti uuden vaiheen turkulaisten vasemmisto-opiskelijaliikkeen historiassa. Ensimmäisen edustajistopaikkansa Avanti sai vuonna 1997 ja kaksi paikkaa vuonna Toveri Saksa Heinon määrätietoisella johdolla, Avantin hallituksen valppaudella, ehdokkaiden leppymättömillä ja eteenpäin suuntautuneilla ponnistuksilla sekä opiskelijoiden lujalla luottamuksella Viva, Avantin vaaliryhmä, sai syksyn 2011 vaaleissa kolme paikkaa. Valtakunnallisesti vasemmistoryhmät kasvoivat yhteenlasketulta paikkaluvultaan suurimmaksi poliittiseksi ryhmäksi. Vivan kamppailu opiskelijoiden reaaliyksilönvapauksien puolesta voimistuu jatkuvasti. On selvää, ettei demokratiasta tule tinkiä elinkeinoelämän nokkamiesten ja oikeistovoimien painostuksessa. Yhteiskunnan minkä tahansa alan demokratisoimispyrkimyksellä on aina vastustajansa pääoman ja sitä tukevan poliittisen taantumuksen piirissä.

10 Turun Akateemisen Sosialisti-seuran jäseneksi varmaan jo 1971 tai -72, ollessani vielä Turun klassillisen lyseon oppilas. Me kaikki Turun sosialistinen koululaisyhdistys SOLUn jäsenet tähtäsimme yliopistoon ja Turun ASS oli meille luonnollinen yhteistyökumppani. Tunsin jo tuolloin, ainakin jotenkin, Juha Toivosen, Timo Niitemaan, Ismo Immu Valkaman ja SOLUn perustajan Olavi Olkku Höltän isoveljen Kalevin eli Kallun. Kävin koululaisten edustajana jopa tervehtimässä joitakin hallinnonuudistus- ja opintotukimielenosoituksia Taidemuseonmäellä ja Uuden Auran talossa, jossa oli vielä silloin yhteiskuntatieteellisen luentosaleja. Se oli linjataistelun aikaa ja me olimme kaikki Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) enemmistön kannalla. Olimme siis saarislaisia tai vain enemmistöläisiä. Kilpailijoidemme kielellä olimme tie- tysti revareita, ja he meidän puheessamme änkyröitä tai vähän asiallisemmin vähemmistöläisiä. Taistolaisista ei vielä juuri puhuttu. Me tarkoittaa tässä kavereitani SOLUssa. Meitä olikin melkein kaikissa Turun kouluissa, aluksi eniten Turun lyseossa Ressussa ja sitten Normaalilyseossa eli Norssissa. Muutamissa muissakin hallitsimme teinikuntaa ja kaikkea toimintaa. Yllättäen liikuimme aika paljon myös demarinuorten ja änkyröidenkin kanssa. Oltuani kirjoitusten jälkeen ensin Suomen Demokraattisen Nuoriso-liiton (SDNL) töissä Helsingissä ja armeijassakin, menin yliopistoon 1977 opiskelemaan sosiologiaa. Sekin oli minulle jotenkin itsestään selvää, vaikka en ehkä ihan tarkkaan vielä tiennyt, mitä se sosiologia oikein on. Kenties en tiedä sitä vieläkään niin tarkasti, vaikka maisteriksi olenkin valmistunut (graduni kartoitti Suomen energiapoliittista eliittiä sodan jälkeen 1980-

11 luvun loppuun). Aika yliopistolla kului ASSin hallituksen, ainejärjestön, sitten ylioppilaskunnan ja jopa yliopiston edustajiston kokouksissa. Väliajat järjestelin Tiedon tiistait luentosarjaa, jossa kävi puhumassa muun muassa SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen. Luentosali 1 oli täynnä. Koko ajan kerättiin Vappu- ja Joulutervehdyksiä Kansan Uutisiin (KU), valmistauduttiin TYYn tai yliopiston hallinnon vaaleihin ja tietysti kunnallis-, eduskunta- ja presidentin vaaleihin. Ja käytiin jakamassa KU:ta telakan portilla tai osallistuttiin SKDL:n erilaisiin kokouksiin ja joskus jopa Työväen Urheiluliiton jonkun seuran vuosikokoukseen. Ja tehtiin lehtiä. Se oli tärkeää. ASS:n yhteiskuntatieteellisen lehteä ja koko seuran lehteä Luokkataistelijaa (LuTa). Ja milloin mitäkin lehteä. Meinasin unohtaa opintokerhot. Miksiköhän niitäkin piti pitää, kun kerran olimme jo yliopistossa opiskelemassa? Taisimme kuvitella, että meillä on jotain omaa tietoa löydettävänä, jota varsinaisessa opiskelussa ei voi saada. Ja loppuaika istuttiin Hämeenportissa, ellei oltu bailaamassa TVO:lla, jonka hallinnossa assilaisilla tietysti oli enemmistö. Ja joka ilta päättyi jatkoihin. Siltä se nyt tuntuu. Niin, ja päivällä istuttiin isolla porukalla Kunnassa syömässä, tai Nivel-kahvilassa luentojen välillä kahvilla. Jollakin ihmeen tavalla ehdin lisäksi opiskella. Istuin kaikki luennot kuin tatti, koska siellä saattoi levähtää ja asiat oli helppo omaksua. Kirjatentteihin luin yöllä, joskus hyvän ystäväni Teerijoen Jorman kanssa. Jorma alkoi sittemmin järjestellä TYY:n Rock-klubia Reijo Sormusen (jonka tausta oli lähin kilpailijamme, mutta myös yhteistyökumppanimme Turun Marxilaiset Opiskelijat, TuMO) kanssa ja Oksasen Riikka ja Sanna Rekola muita kulttuuritilaisuuksia. Osaltaan näistä puuhista kehkeytyi vieläkin voimissaan oleva Down by the Laituri. Muita tärkeitä tovereita olivat Martin Scheinin, Arto Huovinen, Annika Lapintie, Matti Helminen, "

12 Jorma ja Sinikka Sorvari, Sakari Niemi, Pirkko Aalto ja monet, monet muut. Rahakin tuntui ihmeesti riittävän. Saihan sitä opintorahaa ja halpaa opintolainaa. Kesällä tietysti oltiin töissä ja niillä rahoilla saattoi opiskella, juhlia ja ajella taksillakin pitkälle syksyyn, ennen kuin piti edes nostaa uutta lainaerää. Varsinkin jos oli ollut hyvissä hommissa Tukholmassa, minne tietysti taas mentiin kaikki. Samoihin vanhainkoteihin, sairaaloihin ja kehitysvammaisten hoitolaitoksiin. Tietysti tapasin myös vakavimman tyttöystäväni ja myöhemmin vaimoni ja lapseni äidin Turun ASS:n TYY-vaalityöryhmän kokouksessa. Jouduin lähtemään kesken pois ja hän lähti samaan matkaan hakemaan kahvileipää. Kuinka ollakaan, kävelimme jutellessamme monta korttelia lähimmän kaupan ohi, ennen kuin hän havahtui ja kääntyi takaisin. Suhteemme solmiutui lopulta pian tämän jälkeen joissain TVO:n bileissä. Enää en edes muista mikä bändi soitti. Kirjoittaja on toiminut Turun Akateemisen Sosialistiseuran puheenjohtajana.

13 rakenteellisen kehittämisen työryhmä ehdotti tammikuussa laitosneuvostojen lakkauttamista nopeutetulla aikataululla. Asiasta nousi keskustelu, joka kertoo siitä missä koulutuspoliittiset rintamalinjat tällä hetkellä menevät. Uudistusten aikana meidän vasemmistolaisten on oltava suojelemassa ja aggressiivisesti vaatimassa yliopistoon todellista demokratiaa. Meidän on palattava opiskelijaliikkeen juurille, kolmikannan pariin. Kolmikanta tarkoittaa hallinnollista mallia, jossa päätöksenteossa ovat mukana niin opiskelijat, keskiryhmän henkilökunta kuin professoritkin. Vuosia näin vahvistettiin akateemista yhteisöllisyyttä ja sitoutumista yliopiston päätöksentekoon. Hallinnollisestikin tilanne oli sujuva ja kehuttu, kun kolmikanta toimi laitosneuvostoissa. Käänne katastrofaaliseen suuntaan tapahtui muutama vuosi sitten. Silloin laitosneuvostot päätettiin lakkauttaa hallinnon yksipuolisesta käskystä. Käsky ei toteutunut täydellisesti; laitosneuvostot jäivät, mutta niiden valta mureni. Niinpä muutama vuosi onkin eletty irvokkaan tsaristisen yliopistodemokratian aikaa, jossa laitosneuvostoista on tullut vallattomia kumileimasimia. Kun laitosneuvostot nyt sitten haudataan lopullisesti, ei opiskelijoilla ole aikaa jäädä suremaan. Uusi strategia lupaa niiden tilalle oppiaineryhmissä toimivia valmisteluryhmiä. Meidän tehtävämme on pitää huoli siitä, että kolmikantaiset valmisteluryhmät saavat todellista valtaa. Sellaista valtaa, jolla voidaan vaikuttaa opiskelijoiden arkeen lähtien opetussuunnitelman suunnittelusta ja opetuksen kehittämisestä. Niin kauan kuin näin ei ole kaikkialla yliopistolla on työ todellisen yliopistodemokratian puolesta pahasti kesken. " Erään laitoksen assistenttia mukaillen, opiskelijaliikkeen on ymmärrettävä, että valtaa ei anneta, se otetaan. Sen eteen Viva tekee työtä myös koulutuspolitiikan saralla. Vappumalja onkin hyvä kohottaa vahvemman yliopistodemokratian puolesta työväenlaulu Nuorison marssin sanat muistaen: Taistelohon, taistelohon käy kulku nuorten armeijan. Ei askel horju, ei silmä säiky vaan into hehkuu otsallaan.

14 aktiivisuus yhteiskuntasuhteiden ja talouselämän sääntelyssä on välttämätöntä, jos tavoitellaan täystyöllisyyttä, ulkomaankaupan tasapainoa ja tehokasta tulonjakopolitiikkaa. Suomen lamanjälkeisen kasvustrategian varjolla on hiljaa hyväksytty tuotantokapasiteetin vajaakäyttö eli krooninen massatyöttömyys, funktionaalisen tulonjaon* epätasapaino ja eriarvoisuuden voimakas kasvu. Veron jälkeisten tuloerojen repeämisen taustalla on tietoista tulonjako- ja veropolitiikkaa. Elinkeinoelämän etujoukot ovat aktiivisesti ajaneet suurituloisia suosivia veroalennuksia ja -etuja, ja samalla pieni- ja keskituloisia palkansaajia, työmarkkinoilta syrjäytettyjä ja pienyrittäjiä on kuritettu kannustinpolitiikalla, palkka-maltilla ja etuuksien leikkauksilla. Sosialismi merkitsee käytän- nön tasolla ja hyvin väljästi tuotannossa syntyvän arvon institutionalisoitua jakamista, julkisyhteisövaltaista taloudenpitoa ja valtiollis-yhteiskunnallista demokratiaa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on toistaiseksi ollut paras, vaikkakin kesken jäänyt kokemus sosialistisesta politiikasta. Hyvinvointivaltio toimi kuin institutionalisoitu vallankumous: se edisti järjestelmätasolla ihmisten yhdenvertaisuutta, paransi elinolosuhteita ja poisti huono-osaisuutta. Suomessa 1990-luvun laman jälkeen politiikan trendi muuttui ratkaisevasti. Verotuksen tuloeroja tasaava vaikutus väheni, kun osakkeenomistajien ja yhtiöiden edut alkoivat saada yhä suurempaa huomiota. Voidaankin karkeasti väittää, että yhteiskuntapolitiikkaa ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan dominoineet osingoilla ja perinnöillä elävien *Funktionaalinen tulonjako merkitsee tuotannossa syntyvän arvon jakautumista palkansaajakorvauksiin ja pääomatuloihin. Vähentämällä tuotantokustannuksia yhtiöt saavat käyttöönsä enemmän voittoja osingon maksuun, taseiden parantamiseen tai investointeihin. Suomessa funktionaalisen tulonjaon epätasapaino on merkinnyt palkkojen bkt-osuuden laskua ja pääomatulojen osuuden kasvua.

15 ehdot. Yleinen eriarvoistuminen on hyödyttänyt suurituloisimpia, jotka ovat julkisuudessa muotoilleet yksityisedustaan kansallisia kohtalon ja pelastuksen kysymyksiä. Huippurikkaat hännystelijöineen ovat leimanneet huolen hyvinvointivaltiosta matalamieliseksi kateudeksi. Esimerkiksi puheilla tuplaverosta on kahlehdittu sivistynyttä kansalaiskeskustelua verotuksesta ja peitetty sitä tosiasiaa, että yhtiöt ja niiden omistajat ovat juridisesti ja taloudellisesti erillisiä verosubjekteja. Hämäyksen varalta jokaisen tulisi pysyä valppaana. Toisen maailmansodan jälkeen hyvinvointivaltion rakentaminen edellytti vahvaa valtiota. Pääomamarkkinoiden vapauttaminen ja omistuksen kansain- " välistyminen erityisesti 1980-luvulta lähtien loivat paineita verokilpailulle ja kokonaisveroasteen alentamiselle. Kun ylin valtionverotuksen marginaaliveroprosentti Suomessa vuonna 1988 oli 51 %, vuonna 2011 se oli enää 30 %. Esko Ahon porvarihallitus ( ) voimisti Harri Holkerin sinipunahallituksen aloittamaa politiikan suunnanmuutosta ja kumosi pääomatulojen progressiivisen verotuksen; Suomessa siirryttiin niin kutsutun eriytetyn tuloverotuksen malliin eli ansio- ja pääomatulojen eri veroon. Eriytetyn tuloveromallin kytkeytyessä vuonna 1990 säädettyyn yhtiöveron hyvitysjärjestelmään, osingonsaajalle tuli mahdolliseksi vähentää yhtiöverossa yhtiön maksama vero osinkoverosta. Molemmissa verokanta oli sama, joten osingoista tuli käytännössä verovapaita. Tulojen uudelleenjaon heikentäminen edesauttoi rikkaiden irtiottoa muusta yhteiskunnasta. Hyvitysjärjestelmästä tosin

16 luovuttiin vuonna 2005 EU-tuomioistuimen päätöksellä luvun alun verouudistuksissa säädettiin myös niin kutsutusta tulojen muuntamisesta. Pörssin ulkopuolisten yhtiöiden omistajille annettiin mahdollisuus muuttaa palkkatulojaan pääomatuloiksi matalamman verotuksen piiriin. Tulonjakovaikutusta heikentävää suuntaa vahvisti Matti Vanhasen punamultahallitus vuonna 2005, jonka veroreformi oli edellisen hallituksen valtiovarainministerin Sauli Niinistön asettaman Arjanteen työryhmän luomus. Vanhasen I poisti varallisuusveron, mitä Elinkeinoelämän Keskusliitto vaati tupoehtonaan. Ongelmallisempi oli kuitenkin osinkoverouudistus, jonka myötä pörssinoteerattujen ja listaamattomien yhtiöiden jakamaa osinkotuloa alettiin verottaa eri tavoin. Pörssiosinkoihin tuli suhteellinen pääomaverokanta (28 %) siten, että 30 % tulosta on verovapaata. Listaamattomille, mutta miljoonan euron omapääoman yhtiölle tuli mahdollisuus jakaa vuodessa henkilöomistajille euroon asti osinkoja verottomasti. Suuria veropoliittisia uudistuksia on perusteltu kahdella tavalla: varakkaita suosivan politiikan on väitetty hyödyttävän lopulta myös köyhiä ja tuloerojen tuovan talouteen dynamiikkaa. Tämä on kuitenkin ollut tarkoituksellista hämäystä, sillä laajoissa kansainvälisissä tutkimuksissa ylimpien tulo-osuuksien ja sitä seuraavan talouskasvun välillä ei ole havaittu positiivista yhteyttä, eikä tuloerojen voida empiirisesti katsoa olleen hyväksi kestävälle ja pysyvälle kasvulle. Päinvastoin, suuret tuloerot ovat makrotaloutta epävakauttava tekijä. Yhtenevät edut ovat lujittaneet yläluokasta vahvemman kuin vuosikymmeniin. Nyt olisi korkea aika perustavanlaatuisille eettis-yhteiskunnallisille kysymyksille. Yritystaloutta ei tule arvioida vain johtajien ja omistajien edun näkökulmasta. Eriarvoisuuden haitallinen vaikutus ihmisten terveyteen, koettuun hyvinvointiin, sosiaaliseen pääomaan ja onnellisuuteen sekä talouden vakauteen on nostettava yhteiskunnalliseen keskusteluun. Käytännön politiikan päämääränä tulisi olla pääomatulojen verotuksen muuttaminen progressiiviseksi, jolla voitaisiin parantaa julkisen sektorin rahoituspohjaa ja tasata verotuksen jälkeisiä tuloeroja. Yrityksiä ei tulisi poliittisesti kannustaa lyhytnäköiseen osingonjakoon, vaan osinkovero olisi Suomessa nostettava keskimääräiselle kansainväliselle tasolle. Pääomatuloverouudistus voitaisiin toteuttaa verottamalla tiettyä osaa korkotulosta suhteellisesti ja loppua progressiivisesti. Tällaisia malleja on käytössä esimerkiksi Tanskassa ja Isossa-Britanniassa.

17 " Vallitseva elinkeino- ja palkkapoliittinen suuntaus on johtanut palkkatulojen BKT-osuuden laskuun, tulonjaollisesti epäreiluun tilanteeseen ja köyhyyden lisääntymiseen. Onko vasemmistovoimilla sitten mahdollisuuksia vaikuttaa suurten hyvinvointireformien esille nostamiseen? On, tosin on tunnustettava, että siinä missä yksittäisen valtion vaikutusmahdollisuus on kaventunut, myös vasemmistopuolueiden vaalikannatus on laskenut. Tämä on selvä poliittinen raami, jonka vaikutus on kuitenkin muuttuva ja monisuuntainen. Paineet yhtiöverotuksen alentamiseen ja omistajavetoiseen elinkeinopolitiikkaan näyttäisivät sen sijaan vain kovenevan nykyisessä kapitalistisessa kilpailutaloudessa. Vasemmistopuolueiden on hahmoteltava radikaalisti toisenlainen kansallinen ja kansainvälinen suunta, jota voidaan toteuttaa reformikokonaisuuksilla. Vasemmistoliikkeen kansainvälinen yhtenäisyys voi kuulostaa utopistiselta, mutta se on välttämätöntä. Nykyisten EMU-kriisimaiden tukemiseksi ja vaihtotaseiden tasapainottamiseksi euroalueen ay- ja vasemmistoliikkeiden tulisi voimallisemmin vastustaa Saksan työnantajavaltaa ja maan negatiivisia palkkaliukumia. Hyvinvointivaltion rahoituspohja edellyttää kotimaisen sektorin tuotannon kohottamista, tehokasta kokonaiskysyntää ja korkeata työllisyysastetta. Näihin tavoitteisiin pääseminen vaatisi yhteiskunta- ja talouspolitiikan suunnan muuttamista radikaalisti. Koulutettu, onnellinen, terve ja työkykyinen työvoima taas tarvitsee kunnollisia julkisia palveluja, sosialistista yhteiskuntapolitiikkaa, tuloerojen tehokasta kaventamista, tuloverotuksen voimakkaampaa lineaarisuutta ja sosiaalisen pääoman muotoja. Perustulo voisi olla yksi osaratkaisu ongelmiin. Suurin huolenaihe ja uhka on se, että nykyinen suurituloisia suosiva politiikka tuhoaa kestävän kasvun ja yhteiskuntakehityksen voimavarat. Sellaiseen ei tule alistua, vaan taistella reilumman, onnellisemman ja kohtuullisemman tulevaisuuden puolesta.

18 Viva avasi edarivaalikampanjansa Bar Bristolissa tulevien ehdokkaiden tutustuessa toisiinsa ja suunnitellen tulevaa kampanjaa. Seuraavana oli vuorossa Vivan vaalikokous Proffan kellarissa, jossa päätettiin aloittaa neuvottelut demareiden ja vihreiden kanssa Punavihreä rengas -nimisestä vaalirenkaasta. Samaisessa kokouksessa tehtiin vaalikampanjan kannalta olennainen päätös, kun yksimielisesti perustettiin Vaaliohjelma ja teemat -työryhmä, johon valittiin neljä erittäin suurta luottamusta jäsenistön keskuudessa nauttivaa toveria. Puheenjohtajan johdolla tehtiin selkeä aikataulu mm. vaalimateriaalien (valmiina ja toimitettuna Hakakadun toimistoon 5.10 mennessä) ja ehdokkaiden kuvien ja iskulauseiden (kuvattuna ja laadittuna mennessä) osalta. Vaaleihin lähdettiin tunnuksella Opiskelijan vapau-den puolesta! Muita vaaliteemoja olivat tasa-arvoista hyvinvointia, markkinoista vapaa yliopisto, ekologisempi yliopisto ja aatetta yliopistolle pidetyssä kokouksessa hakakadulla oli tunnelma huipussa. Oli tehtävä jälleen kerran vaikeita päätöksiä kampanjan osalta. Nyt olivat vuorossa vaalimateriaalit. Päätettiin jälleen yksimielisesti varapuheenjohtajan viitoittamaa tietä seuraten julisteen, yleisflaikun sekä ehdokasflaikun taitosta. Myös painatuksen osalta seurattiin tarkasti mitä varapj:llä oli sanottavaa ja linjattavaa. Muiden materiaalien osalta oltiin määräenemmistön turvin sitä mieltä, että mm. pinssit ja ehdokkaiden omat materiaalit on oltava 1. Lisäksi käsiteltiin vaaliliiton sekä ehdokkaiden iskulauseita ja yms. tekstejä materiaaleihin. Mieleen painuvinta hakkiksen kokouksessa oli mahtavan meiningin lisäksi kampanjointiin liittynyt laaja jäsenistökeskustelu. Oli tehtävä selkeäsanainen

19 päätös siitä, missä, milloin ja miten kampanjoidaan pidettiin kokous tutussa ja turvallisessa Proffan kellarissa, missä myös pidettiin mm. TYY:n vaalitoria, kampanjoinnin suunnittelua ja parantamista sekä flyereiden lisätilausta käsitellyt kokous. Seuraavana päivänä Viva esiintyi TYY:n vaalitorilla aktiivisena ja intoa täynnä. Vaalitori oli valtava menestys. Oli mahtavaa nähdä, kun monia kymmeniä kävijöitä kerääntyi Vivan ständin ympärille ja vaalimateriaalit vietiin käsistä. Viva oli tekemässä aivan mahtavaa kampanjaa Viva kampanjoi kampuksella saaden kymmeniä kontakteja sekä jakaen vaalimateriaalia. Kampanjointi jatkui sekä kampuksella. Tuloksena oli jälleen kymmeniä kontakteja opiskelijoihin. Myös marraskuun ensimmäisenä päivänä Viva jälleen kampanjoi kampuksella pidettiin Vivan vaalivalvojaiset Proffan kellarissa. Ehdokkaita oli runsain mitoin paikalla. Viva sai kolmannen paikan TYYn edustajistoon, jonne valittiin Elias Laitinen, Elisa Weckman ja Hai Nguyen. Vivan toimintakertomuksessa käy ilmi, että vaalikampanja oli erittäin menestynyt sekä näkyvyyden että vaalituloksen osalta: Kauden suurin tapahtuma olivat syksyllä järjestetyt TYYn edustajistovaalit, joiden kampan-joinnissa Avanti toimi näkyvästi. Vaalit sujuivat Avantin ja Vivan kannalta hyvin, sillä Viva kasvatti paikkamääräänsä edustajistossa kahdesta kolmeen. Kiitokset siis kaikille 32:lle loistavalle ehdokkaalle mahtavasta vaalikampanjasta! 1 Etenkin Petterin, Virvan ja Antin ehdokasmateriaalit ovat lämmöllä jääneet mieleen sekä Elias Barthez Laitisen jo legendaksi noussut rintamerkki.

20 Kansainvälinen Työn orjat sorron yöstä nouskaa, maan ääriin kuuluu kutsumus. Nyt ryskyin murtuu pakkovalta, tää on viime ponnistus. Pohja vanhan järjestyksen horjuu, orjajoukko taistohon! Alas lyökää koko vanha maailma ja valta teidän silloin on. :; Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään :; Työmiehet, kyntäjät ja kaikki työkansan joukko nälkäinen. Maa meidän on ja olla täytyy, vaan ei laiskain lurjusten. Nälkä meill' on aina vieraanamme vaan kuin korpit haaskoiltaan me kerran kaikki karkoitamme, niin päivä pääsee paistamaan :; Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään :;

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

LIITTOKOKOUS: KÄSIKASSARAN LISÄSIVUT

LIITTOKOKOUS: KÄSIKASSARAN LISÄSIVUT LIITTOKOKOUS: KÄSIKASSARAN LISÄSIVUT Vasemmistonuoret ry:n 28. sääntömääräinen liittokokous Rovaniemellä 22.-24.5.2015 Sisällysluettelo TIETOA LIITTOKOKOUKSESTA NETISSÄ... 2 MUUTOKSET YHTEISKULJETUKSIIN...

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti 1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Viestintä ja vaikuttaminen

Viestintä ja vaikuttaminen Viestintä ja vaikuttaminen Joachim Kratochvil, Anne Soinsaari ja Virve Valtonen 3.4.2013 Viestintä opiskelija-aktiivien kesken Vaihtakaa ryhmissä kokemuksia siitä, kuinka yksikkönne opiskelija-aktiivit

Lisätiedot

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö Edustajiston koulutus 14.1.2014 Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö 46 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

ISO KUVA, OHJELMATYÖ JA TYÖRYHMÄ- ORGANISAATIO

ISO KUVA, OHJELMATYÖ JA TYÖRYHMÄ- ORGANISAATIO ISO KUVA, OHJELMATYÖ JA TYÖRYHMÄ- ORGANISAATIO ISO KUVA Elämme historiallista murroskautta Jälkiteollisesta ajasta ollaan siirtymässä ajanjaksoon, joka on oraalla, mutta jonka lopullisesta muodosta ei

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Edustajistovaalit Mitä, missä, milloin?

Edustajistovaalit Mitä, missä, milloin? Edustajistovaalit 2017 Mitä, missä, milloin? Mikä edustajisto? Yliopistolain 46 mukaan: Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttää hallitus ja edustajisto. 41-jäseninen edustajisto valitaan joka toinen vuosi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf RAASEPORIN VASEMMISTO ry RASEBORGS VÄNSTER rf Toimintasuunnitelma 2012 1 TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2012 Raaseporin Vasemmiston poliittisena ja aatteellisena tehtävänä on vasemmistolaisen arvomaailman

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja sen palvelut

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja sen palvelut Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja sen palvelut Osa kolmikantaa Opiskelijat Professorit Yliopistoyhteisö Henkilökunta Opiskelijatoiminnan yhteisöt Ylioppilaskunta Korkeakoulujärjestö Kilta Ainejärjestö

Lisätiedot

ISYY EDUSTAJISTOVAALIT 2013 - EHDOKKAAN OPAS. Opiskeluaikasi tärkeimmät vaalit

ISYY EDUSTAJISTOVAALIT 2013 - EHDOKKAAN OPAS. Opiskeluaikasi tärkeimmät vaalit ISYY EDUSTAJISTOVAALIT 2013 - EHDOKKAAN OPAS Opiskeluaikasi tärkeimmät vaalit Tervetuloa ehdolle ISYY:n edustajistovaaleihin! Nyt sinulla on hyvä mahdollisuus osallistua opiskeluaikasi tärkeimpiin vaaleihin

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Tutkitut väittämät Kysymyspatteristossa 39 väittämää, joista 6 tarkasteltiin tässä tutkimuksessa: Tahallinen

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Euroopan parlamentin jäsenet eivät istu ja seiso lähtökohtaisesti maanmiestensä ja -naistensa joukoissa, vaan järjestäytyvät poliittisiin ryhmiin

Lisätiedot