VAALIPANEELIKIERTUEEN (KEVÄT 2015) MONIHELI RY SEURANTARAPORTTI. Mia-Elina Aintila (Turun yliopisto) Julie Breton (Helsingin yliopisto, Moniheli ry)

Transkriptio

1 VAALIPANEELIKIERTUEEN SEURANTARAPORTTI (KEVÄT 2015) MONIHELI RY Mia-Elina Aintila (Turun yliopisto) Julie Breton (Helsingin yliopisto, Moniheli ry)

2 Sisällysluettelo JOHDANTO 3 KAIKKIEN VAALIT - IMAGON LUOMINEN 5 KAIKKIEN VAALIT - VAALIKIERTUEEN TOTEUTTAMINEN 6 Yhteistyön antimet 6 Yleisön tausta-analyysi 7 Kansalaisaktiivisuus 8 Ulkomaalaistausta 9 Tilaisuuksien rakenne 11 Paneelikeskustelujen yhteys yleiseen vaalikeskusteluun 12 Panelistit 14 Vaikuttavuus ja osallistujien tyytyväisyys 15 TILAISUUDET PAIKKAKUNNITTAIN 17 Seinäjoki 17 Kouvola 18 Helsinki 19 Salo 20 Vaasa 21 Espoo 22 Joensuu 23 Tampere 24 Vantaa 24 Kuopio 25 Lahti 26 Jyväskylä 26 Lappeenranta 27 Pori 28 Sivutapahtumat 29 Yhteenveto tilaisuuksista 31 ENNAKKOÄÄNESTYSTEMPAUS 33 YHTEENVETO 34 LISÄINFO 37 1

3 Mikä Moniheli? Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry on vuonna 2010 perustettu monikulttuuriyhdistysten yhteistyöverkosto, jolla on liki 80 jäsenjärjestöä. Monihelin tavoitteena on edistää monikulttuurisen ja monimuotoisen suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä sekä tukea jäsenjärjestöjen toimintaa monin eri tavoin. Mikä icount? icount on Moniheli ry:n hallinnoima vaikuttamishanke, jonka tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien, viranomaisten ja poliittisten puolueiden välistä vuoropuhelua, lisätä tietoa Suomen poliittisesta järjestelmästä ja vahvistaa maahanmuuttajien osallistumista yhteiskunnallisiin asioihin osana kotoutumisprosessia. icount -hankkeen toimintaa on tukenut EU:n kotouttamisrahasto ajalta

4 Johdanto Moniheli ry on toteuttanut vuoden 2012 kesäkuusta lähtien icount -hanketta, jonka tavoitteena on ollut tukea maahanmuuttajien osallistumista ja kansalaisaktiivisuutta. Hanke on levittänyt tietoa erilaisista osallistumismahdollisuuksista, avannut Suomen poliittista kenttää ja päätöksentekojärjestelmää, kannustanut toimintaan, järjestänyt erilaisia keskustelufoorumeja eri tahojen välillä ja ennen kaikkea pyrkinyt lähentämään eri ryhmien välistä vuorovaikutusta. Keskeisessä osassa hankkeen toimintoja ovat olleet vaalit ja äänestämiseen innostaminen. Vuoden 2012 kuntavaalien alla hanke järjesti monia keskustelutilaisuuksia äänestämisen merkityksestä, samoin vuoden 2014 EU-vaalien alla hanke järjesti Aamukahvit a`la Moniheli -paneelitilaisuuden, jossa ehdokkaat vastailivat pääosin maahanmuuttajataustaisen yleisön kysymyksiin ja päinvastoin. Vuoden 2014 syksyllä Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen JAKE-hanke lähestyi Moniheliä yhteistyöpyynnöllä koskien useamman vaalipaneelin järjestämistä aiempien vuosien hyvät kokemukset huomioiden. Keskustelun tiimoilta nousi idea koko maan kattavasta, yhtenäisen teeman ympärille keskittyvästä vaalipaneelien kiertueesta. Moniheli esitteli ideaa Oikeusministeriölle ja valtakunnallisen Etnisten asioiden neuvottelukunnan (ETNO) edustajille, jotka olivat edustettuina myös icount-hankkeen ohjausryhmässä. Molemmat tahot innostuivat asiasta ja lupasivat tukensa kiertueelle, sekä taloudellisessa että sisällöllisessä muodossa. ETNO ohjeisti myös kaikkia alueellisia neuvottelukuntiaan ottamaan vaalipaneelikiertueen yhdeksi toimintansa painopistealueeksi, olihan se ETNOn vuositeeman, osallistuminen, mukainen. ETNOn pääsihteeri Peter Kariuki myös lupautui allekirjoittamaan puolueille lähetettävät kutsukirjeet panelistien saamiseksi tilaisuuksiin. Oikeusministeriön kanssa Moniheli oli tehnyt yhteistyötä teemaan liittyen jo aiemmin. icounthankkeen ehdotuksesta Oikeusministeriö lähetti kevään 2015 eduskuntavaalien alla edellisten eduskuntavaalien jälkeen Suomen kansalaisuuden saaneille, noin henkilölle, ensimmäistä kertaa vaalikirjeen, jossa onniteltiin äänioikeuden saamisesta ja kerrottiin äänestämisestä ja sen merkityksestä. Vaalikirjeen suunnittelussa olivat mukana icount -hankkeen vapaaehtoistoimijat. Idean saatua myönteisen vastaanoton kampanjaa lähdettiin työstämään aktiivisesti. Etelä-Suomen Ely-keskuksen aktiivisen mukaantulon myötä kiertueelle muodostettiin työryhmä, joka suunnitteli pitkälti koko kiertueen pääteemat ja tapahtumien sisällön sekä erityisesti kampanjan tiedotuksen. Työryhmässä olivat mukana Monihelin toimijoiden lisäksi Ely-keskuksen erikoissuunnittelija, Plan Suomen ei vihapuheelle -liike, Suomen Punaisen Ristin Ei rasismille -hanke, Allianssi ry ja International Organization for Migration (IOM) Access-hanke. Periaatteena suunnittelussa oli, että 3

5 kyseessä ovat kaikkien vaalit. Vaalien tulos vaikuttaa jokaisen Suomessa asuvan elämään, olipa henkilöllä oikeus äänestää tai ei. Kiertueen aikana pyriitin korostamaan erityisesti edellä mainittua aspektia ja sitä, että Suomessa jokaisella on oikeus ja mahdollisuus osallistua vaaleja edeltäviin keskusteluihin ja nostaa esille itseä koskettavia teemoja. Samalla pyrittiin pitämään huolta siitä, että paneelikeskusteluissa käsitellään laajalti yhteiskunnan eri alueita koskettavia teemoja, ei vain maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Etelä-Suomen työryhmässä nousi esille idea kampanjan luomisesta sosiaaliseen mediaan. Työryhmä myös kokosi faktatietoja maahanmuutosta ja yhteiskunnan monimuotoistumisesta sekä rasismista koko kiertueen yhteisten taustadiojen pohjaksi. Työryhmä myös loi kiertueen yhteisen ilmeen ja pyrki edesauttamaan sen käyttöönottoa. Kokonaisuutena Kaikkien Vaalit -kampanja koostui kolmesta osasta 1) kampanjointi sosiaalisessa mediassa ja yhtenäinen ilme 2) varsinainen paneelikiertue 18 eri paikkakunnalla 3) ennakkoäänestystempaus loppuhuipennuksena. Hyvin lyhyellä aikavälillä suunniteltu ja toteutettu valtakunnallinen kampanja onnistui yli odotusten, kiertueesta saatu palaute oli hyvin positiivista. Yhteistyö eri tahojen välillä toimi pääsääntöisesti oikein mallikkaasti ja ennen kaikkea, kiertueen toteuttamisesta saatiin hyvää kokemusta seuraavien kuntavaalien 2017 alla toteutettavaksi suunniteltuun seuraavaan kiertueeseen. Tutkijat Mia-Elina Aintila ja Julie Breton ovat ansiokkaasti koonneet tämän raportin kiertueen toteutuksesta ja palautteista sekä yhteistyön hedelmistä. Raportista löytyy myös jokainen järjestetty tilaisuus erikseen raportoituna. Helsingissä Melis Ari-Gurhanli kiertueen pääkoordinaattori Riitta Salin Monihelin toiminnanjohtaja 4

6 Kaikkien Vaalit -imagon luominen Elämme twiittiaikaa; slogaaneilla ja imagolla on merkitystä. Iskevä slogan jää mieleen, se tarttuu, sitä on helppo levittää. Kaikkien Vaalit -kampanjassa päätettiin heti alusta luoda kiertueelle yhtenäinen, iskevä ilme, sillä tarkoituksenahan oli herättää kiinnostusta laajalti. Ammattilaisen suunnittelijan avulla luotiin logo, jota käytettiin julisteissa. Kaikkien Vaalit -julisteita painettiin yli 300 kappaletta ja niitä lähetettiin kaikille yhteistyötahoille ympäri Suomen. Logoa käytettiin myös tapahtumakohtaisessa tiedotuksessa, lehdistötiedotuksessa, lehtimainonnassa sekä sosiaalisessa mediassa. Facebookiin luotiin Kaikkien Vaalit -sivu, joka keräsi yli 500 tykkääjää ympäri Suomea kahden viikon aikana. Kampanjalle luotiin verkkosivu icount -hankkeen sivujen alle. Sivuilta löytyi yleistietoa tavoitteista, tapahtumasarjan aikataulu, ajankohtaiset uutiset sekä kampanjan aikana käytetyt materiaalit, kuten paneelikeskusteluissa taustalla pyörineet infodiat. sivu keräsi yli 3000 kävijää välisenä aikana. Kampanjan tiedotuksessa otettiin käyttöön #kaikkienvaalit -tweetit ja toimijoita kehotettiin käyttämään sitä #vaalit2015 rinnalla. Sosiaalisen median viestinnällä oli erityinen merkitys pääkaupunkiseuduilla järjestetyissä tapahtumissa, sillä Helsingin, Espoon ja Vantaan paneeleissa olivat mukana Access -hankkeen ja Ei vihapuheelle -liikkeen kautta mukaan tulleet nuoret seuraamassa sosiaalisessa mediassa käytyä keskustelua livenä. He nostivat esille somessa esiin tulleet kommentit ja kysymykset. Some-viestinnän kautta pystyi myös pääkaupunkiseudulla sijaitseva koordinaattoritaho seuraamaan muilla paikkakunnilla käytyjä keskusteluja suorana. Melkein jokaisessa tilaisuudessa löytyi myös ainakin yksi innokas twiittaaja. 5

7 Kaikkien Vaalit vaalikiertueen toteuttaminen Yhteistyön antimet Vastuu Kaikkien Vaalit -tapahtumasarjan koordinoinnista oli Moniheli ry:n icount -projektilla. Sen toteutumista tukivat Oikeusministeriö, valtakunnallinen ETNO sekä paikalliset Ely-keskukset. Etelä- Suomessa kampanjalle muodostui luontevasti työtiimi. Tiimiin kuuluivat Etelä-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan edustajan lisäksi Allianssi ry, International Organisation for Migrationin (IOM) Access-hanke, Suomen Punaisen Ristin Ei rasismille -hanke ja Plan Suomen Ei vihapuheelle -liike. Nämä tahot olivat mukana valitsemassa keskustelujen pääteemoja, kartoittamassa moderaattoreja tilaisuuksia varten, tiloja ja tarjoiluja sekä auttamassa tiedotuksessa. icount - hankkeen paikalliset työntekijät Turussa, Oulussa ja Lappeenrannassa toimivat päävastuuhenkilöinä omilla paikkakunnillaan. Yksittäisten tilaisuuksien järjestämisessä auttoivat monet erilaiset paikalliset tahot: kuntatyöntekijät ja erityisesti kaupunkien maahanmuuttajapalvelut, erilaiset yhdistykset ja säätiöt (mm. nuorten yhdistykset), maahanmuuttajajärjestöt (Arctic Immigrants Rovaniemellä, Pakolaisavun Järjestöhautomon kautta ainakin viisi erilaista maahanmuuttajajärjestöä Tampereelta, jne.), kulttuuri- tai monikulttuurisuuskeskukset (Jyväskylässä Gloria, Mikkelissä Mimosa, Kouvolan Saaga, Kuopion Kompassi, Lahden Multi-Kulti), jopa sanomalehdetkin (Lappilainen-lehti, jolla oli erittäin aktiivinen rooli Rovaniemen tilaisuuden järjestämisessä) ja asukasyhdistykset. Paikallisella tasolla vähintään yksi koordinoiva taho oli yhteydessä icounthankkeen Helsingin koordinaattoriin. Järjestäjien palautekyselyllä pyrittiin selvittämään, miten yhteistyösuhteet eri tahojen välillä kehittyivät kampanjan aikana ja sitä, onnistuiko Kaikkien Vaalit -tilaisuuksien toteuttaminen luomaan uusia verkostoja ja yhteistyökumppanuuksia järjestäville tahoille. Tämän kartoittamiseksi jokaiselta vastaajalta kysyttiin, kenen kanssa yhteistyötä tehtiin Kaikkien Vaalit -tilaisuutta varten, onko kyseessä olevan tahon tai henkilön kanssa tehty yhteistyötä aiemmin, miten paljon yhteistyö lisääntyi kampanjan myötä ja lopuksi, kuinka tyytyväinen vastaaja on yhteistyön onnistumisen suhteen. Vastauksia kyselyyn tuli Rovaniemeltä, Vantaalta, Lahdesta, Turusta, Kouvolasta, Mikkelistä ja Kuopiosta. Palautekyselyn kahdeksan vastaajaa raportoivat tahoillaan 2-7 yhteistyösuhteesta Kaikkien Vaalit -kampanjan yhteydessä, ja kaiken kaikkiaan Kaikkien Vaalien yhteydessä esiintyi 33 yhteistyösuhdetta. Näistä 33 yhteistyösuhteesta noin neljäsosa oli uusia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa vastaaja ei ollut tehnyt yhteistyötä ennen Kaikkien Vaalit - kampanjaa. Useimmiten uudeksi yhteistyökumppaniksi ilmoitettiin icount-hankkeen koordinaattori tai työntekijä, mutta myös yhteydet kunnan ja eri paikallisten tahojen välillä lisääntyivät joillakin paikkakunnilla (Rovaniemi). Uudet yhteistyösuhteet lisääntyivät pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun 6

8 koordinoivien organisaatioiden ja muualla maassa toimivien paikallisten tahojen välillä, muualla maassa yhteistyö Kaikkien Vaalit -tilaisuuksia varten pääsääntöisesti syvensi jo aiemmin olemassa olleita yhteistyösuhteita. Kuudessa suhteessa, jossa yhteistyön ilmoitettiin lisääntyneen merkittävästi, neljä olivat paikallisten tahojen välisiä. icount -hankkeen koordinoiva rooli kiertueen järjestämisessä oli näkyvästi esillä myös yhteistyöverkostojen muodostumista kuvaavissa tuloksissa. Vaikka saatujen vastausten määrä oli rajallinen, yhteistyö paneelikiertueen parissa vaikuttaa palautteidenkin perusteella onnistuneelta: kaikista vastauksista vain muutamassa (neljässä) yhteistyö kuvailtiin melko onnistuneeksi, muissa se kuvailtiin erittäin onnistuneeksi. Merkittävää uusien yhteistyösuhteiden luomisessa olivat kasvaneet yhteydet eri toimintasektoreiden, kuten kuntien viranomaisten ja järjestötoimijoiden välillä. Palautekyselyyn vastanneet paikallisten Kaikkien Vaalit -järjestäjätahojen edustajat olivat joko melko (5 vastausta) tai täysin tyytyväisiä (3 vastausta) järjestämäänsä tilaisuuteen ja omaan panokseensa järjestelyissä. Suhteellinen tyytymättömyys vaikutti olevan yhteydessä lähinnä yleisön vähyyteen. Poikkeuksetta kaikki kyselyyn vastanneet ilmoittivat kiinnostuksestaan osallistua uudelleen Kaikkien Vaalit -tilaisuuden järjestämiseen, mikäli samanlainen kampanja toteutetaan esim. seuraavien kuntavaalien alla. On kuitenkin huomattava, että muutamalla paikkakunnalla joilta ei valitettavasti saatu kirjallista palautetta koettiin myös vaikeuksia tilaisuuden järjestämisessä. Nämä aiheuttivat tapahtuman siirron myöhempään päivämäärään (Pori) tai läheltä pitäneen peruutuksen (Lappeenranta). Näillä paikkakunnilla tilaisuuden järjestämiseen liittyvät vaikeudet johtuivat muun muassa väärinymmärryksistä eri tahojen välillä sekä paikallisen tason vähäisistä aika- ja henkilöresursseista. Paikallisten järjestäjätahojen puolella toivottiin usein muun muassa Monihelin edustajia paikan päälle ja enemmän etnisten järjestöjen läsnäoloa järjestämisprosessissa (toiveena yleisön monipuolistuminen). Tiukasta aikataulusta valitettiin jonkin verran. Myös kampanjasta ja tapahtumasta tiedottaminen osoittautuivat useammalla paikkakunnalla haastaviksi, mikä näkyi paikalle saapuneen yleisön vähyytenä. Panelistien mukaan saaminen sen sijaan onnistui hyvin, vain muutamalla paikkakunnalla tähän jouduttiin panostamaan enemmän. Yleisön tausta-analyysi Kaikkien Vaalit -kampanjan vaalipaneeleihin osallistui yleisönä yhteensä yli 750 henkilöä. Yksittäisten tilaisuuksien yleisömäärä vaihteli osallistujan välillä. Palautekyselyn vastausten perusteella 3/5 osallistujasta oli naispuolisia. Kaiken kaikkiaan yleisö oli ikäjakaumaltaan nuorempaa kuin Suomen väestö keskimäärin, vaikka osallistujien keski-ikä vaihtelikin suuresti paikkakunnittain. 7

9 Kuva 1: Suomen yleiseen väestöjakaumaan verrattuna vuotiaat olivat merkittävästi yliedustettuina Kaikkien Vaalit -tilaisuuksien yleisössä. Palautekyselyiden perusteella naiset olivat hieman yliedustettuina paneeleiden yleisössä (62,5% vastaajista). Yleisöstä 43,5% vastaajista oli työssä, 11,2% työttömiä, 26,7% opiskelijoita ja 18,5% eläkeläisiä. Mukana oli myös muutamia yrittäjiksi itsensä identifioivia ja äitiyslomalla olevia naisia. Kansalaisaktiivisuus Yleisön kansalaisaktiivisuutta tiedusteltiin palautelomakkeen kysymyksellä: Oletko aktiivinen kansalainen? Vastausvaihtoehdoiksi tarjottiin aktiivista kansalaisuutta: äänestämällä, uutisia seuraamalla, osallistumalla kansalaisjärjestön vapaaehtoistoimintaan ja/tai osallistumalla poliittisen puolueen toimintaan. Vaikka oletuksena voisi olla, että osallistuminen vaalitilaisuuteen merkitsisi itsestään selvää kansalaisaktiivisuutta, 11 vastaajaa koki, ettei täytä aktiivisen kansalaisen määritelmää. Yhteistä tälle vastaajaryhmälle oli sukupuoli ja nuori ikä 10 itsensä ei-aktiiviseksi kansalaiseksi kokevista oli naisia, ja 8 heistä sijoittui vuotiaiden ikäkategoriaan. Kyselyssä määriteltiin aktiivinen kansalaisuus monipuolisena kokonaisuutena, johon sisältyivät edellä mainitut tavat osallistua yhteiskunnan toimintaan tai aktiivisesti seurata sitä. Keskimäärin vastaajat ilmoittivat kansalaisaktiivisuudestaan kahdella tavalla (keskimäärin 2,16 osallistumistapaa /vastaaja). Kyselyyn vastanneiden perusteella aktiivisiksi kansalaisiksi itsensä kokevista (valitsivat vähintään yhden osallistumistavan) 71,2% seuraa uutisia, 62,4% yleensä äänestää, 53,7% tekee vapaaehtoistyötä kansalaisjärjestössä, ja 28,3% osallistuu poliittisen puolueen toimintaan. Kaikkien Vaalit -tilaisuuksien yleisöstä suuren osan voidaan näin nähdä edustavan aktiivista väestönosaa. 8

10 Vertailun vuoksi alle kuudella prosentilla Suomen väestöstä oli vuonna 2013 jäsenyys jossakin poliittisessa puolueessa. Tutkimuksellisesta näkökulmasta on kiinnostava huomata, että tulokset viittaavat yhteyteen työllistymisen ja aktivisuuden kansalaisena välillä. Kaikkien Vaalit - yleisökyselyn tuloksissakin työssä olevat vastaajat nousivatkin eläkeläisten jälkeen aktiivisimmaksi ryhmäksi (eläkeläisillä keskimäärin 2,65 osallistumistapaa, työssä olevilla keskimäärin 2,11, kun taas vähiten aktiivisimmalla ryhmällä, työtilanteen perusteella työttömillä, oli keskimäärin 1,84 osallistumistapaa/vastaaja). Kyselyn tulosten mukaan myös paneelia seuraamaan tulleet naiset olivat keskimäärin aktiivisempia kansalaisia kuin tilaisuuteen saapuneet miehet (2,24 osallistumistapaa vs. miesten 2,10). Ulkomaalaistausta Kaikkien Vaalit -tilaisuudet suunniteltiin niin matalan kynnyksen tilaisuuksiksi kuin mahdollista, ottaen huomioon erityisesti Suomessa asuvat maahanmuuttajat kansalaisuudesta riippumatta. Pääasiallinen kohderyhmä sisälsi siis sekä Suomen kansalaisuuden saaneet että sitä vailla olevat maahanmuuttajat. Kohderyhmän kannalta Kaikkien Vaalit -kiertue saavutti asetetut tavoitteet. Yleisön tausta kansalaisuuden ja maahanmuuton suhteen (koko Kaikkien Vaalit -kiertue) 2 % 8 % 15 % 15 % 7 % 53 % Kantasuomalaiset Paluumuuttajat Maahanmuuttajat (alle 5 v.) Maahanmuuttajat (yli 5 v.) "Uussuomalaiset" Muut maahanmuuttajataustaiset Kuva 2: 47 prosentilla osallistujista oli jonkinlainen maahanmuuttajatausta. Yleisön koostumus vaihteli suuresti paikkakunnittain. Palautekyselyn kategoriat määriteltiin seuraavasti: kantasuomalaiset aina asuneet Suomessa, äidinkieli suomi tai ruotsi, Suomen kansalaisuus; paluumuuttajat äidinkieli suomi tai ruotsi, eivät aina asuneet Suomessa; maahanmuuttajat muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi, eivät aina asuneet Suomessa; uussuomalaiset muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi, Suomen kansalaisuus, eivät aina asuneet 9

11 Suomessa; muut maahanmuuttajataustaiset aina asuneet Suomessa, mutta muu äidinkieli tai kansalaisuus (sisältäen toisen polven maahanmuuttajat ). Kaiken kaikkiaan yleisö Kaikkien Vaalit -paneeleissa oli merkittävän monipuolinen myös taustaltaan. Kyselyn vastaajista joka neljänneltä osallistujalta puuttui Suomen kansalaisuus, joka olisi suonut äänioikeuden eduskuntavaaleissa. Tästä huolimatta eduskuntavaalien alla järjestetyt paneelit kiinnostivat heitäkin. Paneeleiden yleisönä olleista Suomen kansalaisista joka kymmenellä oli myös jonkin toisen maan kansalaisuus, ja monilla esiintyi asumishistoriaa muualtakin: 42,6 prosentilla paneeleihin osallistuneista Suomen kansalaisista oli jonkinlainen maahanmuuttajatausta (so. eivät olleet asuneet koko elämäänsä Suomessa). Vastaajista yhteensä 44,5% oli asunut elämänsä aikana muualla kuin Suomessa. Kaikkien Vaalit -tilaisuuksiin osallistui yhteensä ainakin 39 eri kansalaisuuden edustajaa. Kuva 3: Kuvaan käytettiin ainoastaan riittävän edustavat kaupunkikohtaiset tulokset, eli ne kaupungit, joissa vastaajien määrä nousi ainakin yhteen neljäsosaan paikalla olleesta yleisöstä. Osallistujamäärä kuvaa kyselyyn vastanneiden määrää, ei paneelien osallistujamäärää. Vastaajista yli 55% ilmoitti äidinkielekseen suomen kielen, vajaa 5% ruotsin kielen ja 3,6% venäjän kielen. Muita hyvin edustettuja ryhmiä olivat espanjan, arabian, somalin, kurdin ja englannin kielen puhujat. Yksi Kaikkien Vaalit -tilaisuuksien toimintaperiaatteista oli selkokielen käyttö, ja 10

12 useimmissa tilaisuuksissa panelisteja kehotettiinkin puhumaan niin selkeällä ja yksinkertaisella suomen kielellä kuin mahdollista. 7/10 osallistujasta, joilla suomi ei ollut äidinkieli, ilmoittivat kokeneensa, että paneelissa käytetty kieli oli selkeää ja ymmärrettävää. Muuton syy (pl. paluumuuttajat) 8 % 19 % 16 % 57 % Perheside Opinnot Humanitäärinen Työ Kuva 4: Kyselyyn vastanneet maahanmuuttajat olivat muuttaneet Suomeen ensisijaisesti perhesiteensä takia. Tilaisuuksien rakenne Paneelitilaisuuksien kolmeksi pääteemaksi valittiin työ ja talous, yhdenvertaisuus sekä ajankohtainen politiikka. Tämän lisäksi Kaikkien Vaalit -paneeleihin suunniteltiin runko, jonka avulla eri puolilla Suomea järjestettäviin tilaisuuksiin saatiin yhtenäisesti etenevä keskustelu ja Kaikkien Vaalit - yleisöllä ympäri Suomea olisi yhtäläinen mahdollisuus osallistua keskusteluun. Paneelitilaisuuksien runkoon suunniteltiin kaikkiin tilaisuuksiin yhteisiksi tarkoitettuja laajemmin keskusteltavia kysymyksiä sekä lyhyempiä kyllä/ei -väittämiin perustuvia keskustelunherättäjiä, joihin panelistit ottivat kantaa nostamalla vihreän tai punaisen kortin, mielipiteensä mukaan. Joissakin tilaisuuksissa myös yleisöllä oli mahdollisuus äänestää punaisin ja vihrein kortein. Paikallisille järjestäjille tarjotut ohjeistuksen mukaiset keskustelua pohjustavat kysymykset olivat: Mitä yksi syrjäytynyt maksaa valtiolle? Millä perusteella oleskelulupa tulisi myöntää? Miten lisäisit eri ryhmien välistä yhteisymmärrystä? Tulisiko sosiaalitukien olla vastikkeellisia? Jos tulet valituksi, mitä ET pysty tekemään paremman ja yhdenvertaisemman Suomen luomiseksi? Kyllä/ei -väittämiksi puolestaan esitettiin seuraavat väittämät: Ulkomaisilta opiskelijoilta on vaadittava lukukausimaksu. Suomen pitäisi liittyä Natoon. 11

13 Kaksi- ja monikielisten perheiden on voitava ilmoittaa väestöjärjestelmään lapselleen useampi kuin yksi äidin kieli. Pitkäaikaistyöttömyys on liian yleistä maahanmuuttajien keskuudessa Terveyspalvelut on ensisijaisesti tuotettava julkisena palveluna. Lisäksi tilaisuuksien juontajia/puheenjohtajia/moderaattoreita kehotettiin varaamaan riittävästi aikaa yleisökysymysten käsittelyyn ja mahdollisiin yleisön kommentteihin. Kuva 5: Turun tilaisuudessa oli myös yleisöllä mahdollisuus äänestää. Paneelikeskustelujen yhteys yleiseen vaalikeskusteluun Kaikkien Vaalit -kampanjan tarkoituksena oli ensisijaisesti monipuolistaa vaalia edeltävää kansalaisja yhteiskuntakeskustelua sekä kannustaa laajempia kansanosia, myös äänioikeudettomia, osallistumaan heitä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Tavoitteena oli keskustella monipuolisesti suomalaisessa yhteiskunnassa elävien henkilöiden yhteisistä asioista painottaen erityisesti lisääntyvän maahanmuuton ja monimuotoistuvan yhteiskunnan mukanaan tuomia näkökulmia nykypäivän yhteiskunnan dynamiikkaan. Ensimmäinen Kaikkien Vaalit -paneelikiertue järjestettiin vuoden 2015 eduskuntavaalien kynnyksellä ja paneelien runko pyrittiin suunnittelemaan kohdeyleisölle mahdollisimman kiinnostavaksi ja ajankohtaiseksi. Kiinnostavimmiksi tai keskustelluimmiksi nousevia puheenaiheita 12

14 kunkin vaalikampanjakauden aikana on etukäteen tietenkin vaikea ennustaa, mutta vuoden 2015 eduskuntavaaleja edeltänyt ajankohtainen julkinen keskustelu viittasi mm. talousteemojen, työllistämisteemojen, turvallisuuspolitiikan sekä edellisellä eduskuntakaudella kesken jääneen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen vahvaan läsnäoloon. Ensimmäisen Kaikkien Vaalit - kampanjakierroksen yleisteemoiksi valittiin lopulta työ ja talous, yhdenvertaisuus sekä ajankohtainen politiikka, joiden toivottiin mahdollistavan laajaa ja monipuolista keskustelua. Edellisen eduskuntavaalikierroksen keskustelua seurannut ja analysoinut Eduskuntatutkimuksen keskus raportoi vuoden 2011 vaalikeskustelun puhutuimmiksi aiheiksi muun muassa EU:n talouskriisin, valtiontalouden tasapainottamisen, alueelliset vaalikysymykset, perussuomalaisetilmiön, maahanmuuton/ulkomaalaiset, energiapolitiikan sekä turvallisuuspolitiikan (Pernaa et al., 2012). Vaikka Eduskuntatutkimuksen keskuksen raportteja vuoden 2015 vaalikeskustelusta ei ole kirjoitusajankohdan aikaan vielä saatavilla eikä Kaikkien Vaalit -kampanjan raportin koostajilla ole ollut mahdollisuutta yhtä laajan ja järjestelmällisen mediaseurannan tekemiseen, lienee turvallista Kaikkien Vaalit -paneelikeskustelujen vertailun tarkoituksiin todeta vuoden 2015 eduskuntavaalien puhutuimmiksi aiheeksi nousseen varsin samankaltaisten aiheiden kuin vuoden 2011 eduskuntavaalienkin alla. Muutamat Suomen ja maailman ajankohtaisuuksiin liittyvät asiat olivat toki aiheina uusia (mm. ulkopoliittinen tilanne Ukrainan kriisin jäljiltä sekä sote-uudistus) ja eri aihekokonaisuuksien painotukset saattoivat poiketa neljän vuoden takaisesta keskustelusta. EU:n talouskriisi (erityisesti Kreikan syventyneen ahdingon valossa), Suomen valtiontalouden tasapainottaminen sekä turvallisuuspolitiikka puhuttivat sekä kansaa että kansanedustajaehdokkaita ja esiintyivät myös puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa. Lisäksi työnantaja- ja työntekijämarkkinat sekä poliittisten linjausten rooli niin yrittäjyyden tukemisessa kuin työllistymisen kannustinloukkujen purkamisessakin puhuttivat laajalti. Myös maahanmuuttoon ja ulkomaalaisiin liittyvät teemat nousivat vaalikevään aikana julkiselle areenalle. Eniten kahdesta jälkimmäisestä aiheesta vaikuttivat herättävän keskustelua korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille sekä perussuomalaisten tilaama tutkimus maahanmuuton kustannuksista. Tutkimus tosin julkaistiin vasta aivan ennakkoäänestysajan kynnyksellä, jolloin julkisissa vaalitilaisuuksissa ja suurissa medioissa tapahtuva kriittinen lukuja ja faktoja vertaileva keskustelu jäi itse vaalikevään aikana vähäiseksi. Keskustelu Kaikkien Vaalit -paneeleissa oli ennalta määriteltyjen tavoitteiden mukaan monipuolista ja laaja-alaista, ja niissäkin suosituimmiksi nousevat aiheet mukailivat yleistä vaalikeskustelua: erityisesti työllistyminen, syrjäytyminen ja Suomen sosiaalitukien luomat kannustinloukut puhuttivat, runsaasti keskusteltiin myös ulkomaisille opiskelijoille suunnattavista lukukausimaksuista ja Suomen ulkopoliittisesta asemoitumisesta kansainvälisessä viitekehyksessä. Tilaisuuksien välillä oli kuitenkin 13

15 suuriakin vaihteluja keskustelun aihepainotusten suhteen. Joukkoon mahtui tilaisuuksia, joiden kommentoitiin poikenneen muista vaalipaneeleista harvinaisen vähän mikä usein mainittiin harmilliseksi asiaksi toisaalta Kaikkien Vaalit -paneelien joukkoon mahtui monta tilaisuutta, jotka keräsivät kiitosta poikkeuksellisuutensa ja innostavuutensa takia. Kaikkien Vaalit -tilaisuuksille oli ominaista keskustelu kotoutumisprosessien edellytyksien monista eri puolista verrattuna yleisimpiin vaalipaneeleihin. Useammalla paikkakunnalla korostettiin toisaalta kotouttamisohjelmien nykyisiä heikkouksia, työnsaannin ja kielenoppimisen vaikeutta ja toisaalta myös Suomessa esiintyviä rakenteellisia haasteita, joita maahanmuuttajat kohtaavat uudessa asuinmaassaan. Keskustelujen aiheet ja käsittelyn syvyyksien tasot vaihtelivat huomattavasti mm. järjestäjien tai puheenjohtajan ohjauksen sekä yleisön koostumuksen ja aktiivisuuden mukaan. Tyypillistä oli, että tilaisuuksissa, joissa oli selvästi omakohtaisempia kokemuksia maahanmuuttajan kohtaamista haasteista suomalaisessa yhteiskunnassa, keskustelu panelistien ja yleisön välillä oli vuorovaikutteisempaa ja jopa hyvinkin rakentavaa muun muassa sen takia, että yleisö oli tällöin usein vaativampaa ja aloitteellisempaa kuin maahanmuuttoasioissa kokemattomampi yleisö. Ei liene syytä silti väheksyä myöskään tilaisuuksia, jonne saapui keskimääräistä Kaikkien Vaalit -paneelien yleisöä kantasuomalaisempi sekä maahanmuuttoasioissa todennäköisesti kokemattomampi yleisö. Vaikka keskustelu jälkimmäisissä tilaisuuksissa jäi usein monimuotoistuvan Suomen ja maahanmuuttajien näkökulmasta hieman pintapuoliseksi, koki paikalle saapunut yleisö tilaisuudet silti antoisiksi. Panelistit Vaalipaneeleihin osallistui yhteensä 156 panelistia (kampanjan varsinaiset tilaisuudet ja englanninkieliset paneelit) 14 puolueesta. Kutsukirjeet lähetettiin ETNOn pääsihteerin allekirjoittamina puolueille. Paikalliset järjestäjätahot välittivät kutsua eteenpäin puolueiden piirijärjestöille. Kutsu välitettiin pääsääntöisesti jokaiselle kyseisessä vaalipiirissä ehdokkaita asettaneelle puolueelle. Tämä antoi esimerkiksi pienpuolueille mahdollisuuden osallistua, mistä he olivat usein kiitollisia. Panelisteiksi toivottiin ehdokkaita samasta vaalipiiristä kuin vaalitilaisuuden paikkakunta, mutta muutamassa tapauksessa hyväksyttiin myös esimerkiksi puolueen puheenjohtaja paneeliin paikallisen ehdokkaan sijaan. Palautteen mukaan panelistit olivat erittäin tyytyväisiä osallistumiseensa (keskimääräinen arvosana 4,14) ilman suurempia vaihteluja puolueen mukaan (perussuomalaisten ehdokkaiden ka. 3,83; kristillisdemokraattien ehdokkaiden ka. 4,44). Panelisteista, jotka vastasivat palautekyselyyn, kaikki ilmoittivat halunsa osallistua tämänkaltaiseen paneeliin uudelleen. Kukaan ei myöskään kokenut Kaikkien Vaalit -paneelikiertuetta tarpeettomaksi. Usein panelistit olivat kiitollisia, että pääsivät 14

16 tutustumaan aiheeseen ja keskustelemaan siitä. Vaalitilaisuudet osoittautuivat heillekin oppimismahdollisuudeksi. Monet yllättyivät myönteisesti tai ilmoittivat positiivisten odotustensa täyttyneen. Kysyttäessä noin 1/4 mainitsi mielestään käsittelemättä jääneitä teemoja, joista noin puolet liittyivät maahanmuuttoon tai Suomen moninaistumiseen. Muut käsittelemättömät teemat olivat hyvin erilaisia toisistaan: taloudesta ympäristöön, tasa-arvoon, sukupuolivähemmistöihin ja ulkopolitiikkaan. Eduskuntapuolueet Muut puolueet KESK KOK SDP VAS VIHR PS KD RKP M11 PIR ITSP SKP KÖY KTP STP Sit. Yht OULU MIKKELI SEINÄJOKI LUCKAN KOUVOLA ROVANIEMI HELSINKI SALO VAASA ESPOO JOENSUU TAMPERE VANTAA KUOPIO TURKU LAHTI JYVÄSKYLÄ LAPPEENRANTA PORI LUCKAN Yhteensä Taulukko 1: Panelistien osallistuminen puolueittain ja paikkakunnittain. Vaikuttavuus ja osallistujien tyytyväisyys Yleisesti ottaen kampanjan tilaisuuksiin osallistuneet olivat tyytyväisiä järjestettyihin vaalipaneeleihin. Yleisön antama keskiarvosana oli 3,72 (asteikolla 1 5), tyytymättömyyttä valitti vain 8,7% vastaajista. Peräti kaksi kolmasosaa (66,8%) vastaajista olivat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä tilaisuuteen omalla paikkakunnallaan. Tämän lisäksi 54,0% vastaajista koki oppineensa tilaisuudessa jotakin uutta, kun taas 33,6% vastaajista ilmoitti, etteivät kokeneet oppineensa tilaisuuksissa laisinkaan uutta. Jälkimmäisen ryhmän tilaisuuksille antama keskiarvosana oli 3,5, joten uuden oppiminen/oppimattomuus ei näytä vaikuttaneen merkittävästi tyytyväisyyden kokemuksiin. 15

17 Kuva 6: Kampanjan alussa käytettiin lomakkeissa epäonnistunut-erinomainen skaalaa, joka vaihdettiin tyytyväinentyytymätön skaalaan. Vastaukset ryhmiteltiin toisiaan vastaaviksi yllä olevan kaavion mukaisesti. Kyselyn yhteydessä pyrittiin selvittämään, olivatko osallistujat saapuneet tilaisuuteen erityisiä kysymyksiä mielessään ja näissä tapauksissa, kokivatko saaneensa tilaisuudessa vastauksen kysymyksiinsä. 23,4% vastaajista ilmoitti saapuneensa tilaisuuteen ilman kysymyksiä, ja niistä, joilla oli kysymyksiä tilaisuuteen tullessa, kaksi kolmasosaa koki saaneensa paneelista kysymyksiinsä vastauksen. Osallistujan tullessa paneelitilaisuuteen saadakseen vastauksia tiettyihin kysymyksiin, osallistujan kokemus vastauksien saamisesta näyttää vaikuttavan osallistujan tyytyväisyysasteeseen. Keskimääräinen arvosana niiltä osallistujilta, joilla ei ollut etukäteen pohdittuja kysymyksiä, oli vain hieman matalampi kuin niiden, joilla oli kysymyksiä ja kokivat saaneensa vastauksia kysymyksiinsä (3,95 vrt. 3,98). Toisaalta silloin, kun osallistuja koki saaneensa epätyydyttäviä vastauksia tai ei vastausta kysymyksiinsä ollenkaan, keskimääräinen arvosana putosi arvoon 3,14. Paneelikeskustelut tuntuivat yleisesti ottaen vaikuttavan lievästi positiivisesti yleisön äänestyspäätökseen: vaikka 6/10 vastaajasta ilmoittikin, ettei paneeli vaikuttanut heidän päätökseensä äänestää, paneeli vaikutti äänestyspäätökseen positiivisesti 3/4 niistä, joiden päätökseen paneeli ylipäätänsä vaikutti. (Kyselyn tarjoamat vaihtoehdot olivat: ei vaikuttanut, vaikutti positiivisesti, vaikutti negatiivisesti sekä ei osaa sanoa.) Vastaavasti kun oli kyse paneelin vaikutuksesta ehdokkaan valintaan, paneelitilaisuudet vaikuttivat vastausten perusteella noin 3/10 vastaajan mielipiteeseen paneeliin osallistuneista puolueista tai ehdokkaista. Vaikka näin määritelty kampanjan vaikuttavuus yleisön mielipiteiden ja äänestyspäätösten kautta osoittautuikin rajalliseksi, osallistujien antama palaute kuvaa yleistä tyytyväisyyttä Kaikkien Vaalit -paneeleihin osallistumisesta. 16

18 Tilaisuudet paikkakunnittain Kaikkien Vaalit -konseptin mukaisia paneeleja järjestettiin aikavälillä yhteensä 18 eri paikkakunnalla. Tämän lisäksi liittyi neljä erillistä tapahtumaa, kolme Helsingissä, yksi Tampereella, Kaikkien Vaalit -otsikon alle. Kaikkien Vaalit -paneelien käytännön toteutustavat vaihtelivat huomattavasti paikkakunnittain eikä yksikään tilaisuus ollut samanlainen. 14/18 järjestetystä paneelikeskustelusta paikalla oli tutkija tekemässä havaintoja. Seuraavassa nostetaan esille kampanjan edetessä tehtyjä huomioita tilaisuuksien kulusta sekä kunkin tilaisuuden mahdollisista erikoispiirteistä. Käsittelemättä jäävät Oulussa ( ), Mikkelissä ( ), Rovaniemellä ( ) sekä Turussa ( ) järjestetyt kampanjatapahtumat johtuen siitä, ettei näihin tilaisuuksiin ollut mahdollista saada raportoijaa paikalle. Kustakin käsitellystä tilaisuudesta tarjotaan perustietoina järjestysaika ja -paikka, arvio paikalla olleen yleisön määrästä sekä kyselyyn vastanneiden osallistujien antama keskiarvosana tilaisuuden toteutuksesta (1 5, epäonnistunut erinomainen). Kaikkien Vaalit -sivutapahtumat käsitellään varsinaisten päätapahtumien jälkeen. Lopuksi esitetään yhteenveto Kaikkien Vaalit -kiertueen kulusta. Seinäjoki Kaupungintalon valtuustosali, , klo Yleisöä: 70 Arvosana: 3,38 Edustetut puolueet: KD, KESK, KOK, MUUTOS, PS, SDP, VAS, VIHR Seinäjoen Kaikkien Vaalit -paneelikeskustelu osoittautui yhdeksi kiertueen eloisimmista muutaman panelistin ja yleisön jäsenen selvän vastakkainasettelun sekä muutenkin elävän keskustelun ansiosta. Tapahtuma kuului muutenkin kiertueen aktiivisimpiin panelistien ja yleisön suoran keskusteluyhteyden osalta. Maahanmuuttajien osuus tilaisuudessa oli yksi suurimmista koko kiertueella: kolme neljästä vastaajasta puhui äidinkielenään muita kuin Suomen virallisia kieliä, ja noin puolet vastaajista oli muuttanut Suomeen viimeisen viiden vuoden aikana. 28 vastaajasta vain 12 oli Suomen kansalaisuus, peräti 16 vastaajalla oli muun maan kuin Suomen kansalaisuus. 17

19 Osa esittäytymispuheenvuoroista ja neljäsosa yleisön kysymyksistä esitettiin englannin kielellä. Yleisön aktiivisen osallistumisen johdosta paneeli ei täysin seurannut ohjeissa ehdotettuja teemoja. Maahanmuutto nousi keskustelun alusta lähtien pääaiheeksi. Yleisön omasta elämästä kumpuavat kysymykset koskivat mm. epäreiluja sosiaalietuuksia, vaikeuksia työnsaannissa, verkostojen puutetta, työnteon kannattamattomuutta suhteessa sosiaalietujen nostamiseen, asenteita maahanmuuttajia kohtaan, matalia palkkoja, suomen kielen osaamisen sekä koulutuksen tärkeyttä. Keskittyminen maahanmuuttoteemaan loi rikasta keskustelua, jossa yleisö esitteli poliitikoille huoliaan erityisesti työn ja työolosuhteiden suhteen. Osa yleisöstä piti keskittymistä maahanmuuttoon kenties liiallisenakin, sillä saatujen palautteiden perusteella tilaisuuteen kaivattiin enemmän keskustelua yleisemmistä aiheista. Kouvola Monikulttuurikeskus Saaga, , klo Yleisöä: 40 Arvosana: 4,04 Edustetut puolueet: KD, KESK, KOK, PS, SDP, VAS, VIHR Kouvolan Kaikkien Vaalit -paneeli järjestettiin paikallisessa monikulttuurikeskuksessa osana SPR:n Rasisminvastaista viikkoa kampanjaviikon lauantaina, jolloin vietettiin myös kampanjan huipentavaa Ei rasismille -teemapäivää. Kaikkien Vaalit -paneeli keräsi Kouvolassa reilun nelikymmenpäisen, harvinaisen kantasuomalaisen näköisen yleisön ja paneelille varatun tilan täyttöaste lähenteli täyttä. Valtaosa yleisökyselyyn vastanneista oli Suomessa koko ikänsä asuneita Suomen kansalaisia. Myös yleisön äidinkielten kirjo oli suppea: suomen kielen puhujien lisäksi ilmoittautui vain kaksi äidinkielenään venäjää puhuvaa. Kuva 7. Kouvolan paneelitilaisuuden panelisteja 18

20 Koska paneelikeskustelu järjestettiin rasismin vastaisena teemapäivänä, paneelissa käsitellyt teematkin pyörivät pitkälti rasismin, syrjinnän ja yhdenvertaisuuden ympärillä. Paikalliset järjestäjät olivat keränneet etukäteen nuorten laatimia kysymyksiä (mm. Pärjääkö Suomi ilman EU:ta?, Mitä on rasismi? ) ja lisäksi keskusteltiin monipuolisesti siitä, miten erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten ja työelämään hakeutuvien maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta pystyttäisiin suomalaisessa yhteiskunnassa edistämään. Panelistien vastauksissa korostui yhdessä tekemisen ja eriytymisen välttämisen tärkeys. Nykytilanteessa myönnettiin olevan vielä monia tilanteita, jotka jäävät valtaväestön edustajalle usein huomaamattomiksi. Perussuomalaisten edustaja tosin mielellään toi esiin myös maahanmuuttajien vastuun omasta sopeutumisestaan paikallisiin oloihin ja sen, kuinka hänen mielestään tilanne Suomessa on jo kääntynyt siihen, että valtaväestöä syrjitään. Myös yleisö oli kiinnostunut jatkamaan keskustelua rasismista. Vain yksi yleisöstä esitetty kysymys kuului täysin maahanmuuttoteeman ulkopuolelle. Hyvin kiinnostuneita oltiin siitä, miten rasismi syntyy ja miten sitä ehkäistään. Paikalle oli saapunut myös ihmisiä, joita tuntui ensisijaisesti kiinnostavan maahanmuuttoon ja monimuotoistuvaan väestökehitykseen liittyvät ongelmat. Paneelikeskustelun aikana esiintyi hieman sanallista kitkaa moderaattorin ja perussuomalaisten edustajan välillä sekä hiukan myös maahanmuuttovastaisemman ja suvaitsevamman yleisön osien välillä. Edellä mainitusta huolimatta sekä yleisö että panelistit kokivat keskustelutilaisuuden sujuneen hyvässä hengessä ja olleen kaiken kaikkiaan onnistunut. Yleisön antama arvosana tilaisuudelle olikin yksi kiertueen parhaimmista 4,04 keskiarvolla. Helsinki Kulttuurikeskus Caisa, , klo Yleisöä: Arvosana: 3,33 Edustetut puolueet: ITSP, KÖY, KD, KESK, KOK, M11, PIR, PS, RKP, SDP, SKP, VAS, VIHR Kulttuurikeskus Caisassa järjestettyyn Kaikkien Vaalit -paneeliin osallistui 13 eri puolueen kansanedustajaehdokasta ja monitaustaista yleisöä saapui paikalle noin hengen verran. Itse paneeli oli järjestetty hyvin ammattimaisella otteella ja mukaili varsin tiiviisti suunniteltua runkoa, mikä oli todennäköisesti vain hyvä huomioiden paneelikeskustelijoiden suuren lukumäärän. Vaalipaneelin juontaja vaihtui viime hetkellä sairastapauksen vuoksi, mutta hyvien verkostojen avulla sairastuneen tilalle saatiin niin ikään hyvin kokenut ja tilanteen hallinnut puheenjohtaja, joka piti keskustelun ja puheenvuorot annetuissa aiheissa ja ajoissa. Keskustelussa käsiteltiin varsin monipuolisesti niin yleisempiä aiheita (mm. ennaltamääritellyt sosiaali- ja terveyspalvelut ja Nato-kannat) kuin monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttoon liittyviä 19

21 aiheita. Lisäksi esille nostettiin mm. mediassa keskustelua herättänyt paperittomien terveydenhuolto, pitäisikö väestörekisteriin voida ilmoittaa useampi äidinkieli sekä panelistien kannat Suomen nykyiseen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaan. Kuva 8. Helsingin panelistit olivat montaa mieltä asioista. Tilaisuuden yleistä arvosanaa söivät todennäköisesti suureen panelistimäärään liittyvät tekijät, kuten se, ettei kaikkien panelistien koettu saaneen tarpeeksi tasapuolisesti puheenvuoroja. Eräs palautteenantaja koki, että panelistit ottivat liikaa puheenvuoroja välihuudoin, mitä olisi pitänyt hallita vielä tiukemmin. Yleistä levottomuutta herätti myös paikalla ollut Muutos2011-puolueen oma videokuvaaja jälkeenpäin selvisi, että tilaisuudessa kuvattua materiaalia käytettiin puolueen ehdokkaan vaalikampanjassa. Salo Salon lukio, , klo Yleisöä: 15 Arvosana: 4,17 Edustetut puolueet: KD, KESK, KOK, KTP, PS, RKP, SDP, VAS Salon Kaikkien Vaalit -tilaisuuteen ilmaantui yleisöä vain noin 15 henkeä. Yleisön vähäisyydestä huolimatta tilaisuus koettiin yleisesti hyvin onnistuneeksi informatiivisuutensa takia sekä myös sen 20

22 tilan ansiosta, minkä suhteellisen pieni osallistujamäärä tarjosi kysymysten esittämiselle. Keskustelu eteni rauhallisesti, erään palautteen perusteella jopa hieman liiankin yhteisymmärryksellisessä hengessä. Yleisökoostumus Salossa oli suhteellisesti vanhempaa ja miesvaltaisempaa kuin useimmissa muissa Kaikkien Vaalit -tilaisuuksissa ja vain muutamalla osallistujalla oli itsellään maahanmuuttajatausta. icount-hankkeen paikallinen koordinaattori (Turusta) Li Chen piti tilaisuuden alussa esityksen äänestämisen merkityksestä, minkä jälkeen paneelikeskustelulle oli varattu 75 minuuttia. Järjestäjien tulkinta toimintaohjeista aiheutti ajoittain hieman hämmennystä yleisölle, esim. moderaattori viittasi ehdokkaiden etukäteen kirjoittamiin vastauksiin, joita ei valotettu sen enempää, eikä ehdokkaille annettu riittävästi aikaa selittää vastauksiaan kyllä/ei -kysymyksiin. Maahanmuuttajataustaisten vähäisestä läsnäolosta huolimatta keskustelu maahanmuutosta tuntui hyvin luonnolliselta: keskustelu alueen avoimuudesta maailmalle ja riippuvuudesta kansainvälisistä liikevirroista kosketti samalla tavalla niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Keskustelu keskittyikin pohdintoihin konkreettisista ratkaisuista työllistymisongelmiin (mm. palkkataso, yrittäjyys ja työllistämiskustannukset). Vaasa Kaupunginkirjasto, , klo Yleisöä n. 15 Yleisön antama arvosana (ka.): 3,71 Edustetut puolueet: KD, KESK, KOK, PS, RKP, SDP, VAS, VIHR Vaasan tilaisuus oli Kaikkien Vaalit -kiertueen ainoa kaksikielisenä mainostettu tilaisuus, joka oli tarkoitus käydä sekä suomeksi että ruotsiksi. Yleisöä oli saapunut paikalle vajaat 20 henkilöä ja suurin osa kyselyyn vastanneista ilmoitti kuulleensa tilaisuudesta suoraan järjestäjältä. Vaikka tilaisuus aloitettiin molemmilla kotimaisilla kielillä ja moderaattori mainitsi voivansa kääntää kysymyksiä tarvittaessa osaamilleen kielille (mm. suomi, ruotsi, englanti, espanja), todellisuudessa paneelikeskustelu kääntyi hyvin nopeasti yksikieliseksi tapahtumaksi. Jo tilaisuuden alussa ainakin yksi ruotsinkielisyyden äänekäs puolestapuhuja poistui tilaisuudesta mielenosoituksellisesti, kun hänelle selvisi tapahtuman todellisen käyttökielen olevan suomi. Palautekyselyssä äidinkielensä ilmoittaneista Suomen kansalaisista puolet puhui suomea äidinkielenään ja puolet ruotsia, näin tulos vastasi tällä pienelläkin otannalla Vaasan väestön yleistä äidinkielijakaumaa. Paikalla oli myös selvästi muutamia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, vaikka he eivät yleiseen keskusteluun juuri 21

23 osallistuneetkaan. Palautekyselyyn vastanneista huomattavan suuri osa koki, ettei keskustelua käyty selkokielellä. Useampi palautetta suullisesti antanut mainitsi tulkkausmahdollisuuden erityisestä hyödyllisyydestä kaksikielisenä mainostetussa tapahtumassa. Itse paneelikeskustelun teemat pysyivät tiiviisti laaditun rungon ympärillä ja Vaasan vaalitilaisuus kuuluikin niiden Kaikkien Vaalit -tilaisuuksien joukkoon, joita luonnehdittiin jopa harmittavan vähän valtavirrasta poikkeavaksi. Ainoa erityispiirre Vaasan keskusteluissa oli tilaisuuden alussa yleisön taholta esiin nostettu vähemmistökielten (saame ja ruotsi) asema. Yleisön määrä Vaasassa oli varmasti kaikille hienoinen pettymys ja se vaikutti todennäköisesti myös käydyn keskustelun tasoon. On vaikea sanoa, mitkä seikat vaikuttivat yleisön määrän vähyyteen, mutta todennäköiset syyt lienevät paikallistason tiedotuksessa ja heikossa yhteydessä paikalliseen maahanmuuttajaväestöön. Olisi myös ollut mielenkiintoista tietää, olisiko paikalla ollut enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita, jos paneelia ei olisi järjestetty samana päivänä kuin järjestettiin paikallisen ulkomaalaisten opiskelijoiden järjestön perustamiskokous (Vaasan ylioppilaslehti 03/2015). Espoo Sellon kirjasto, , klo Yleisöä: n Arvosana: 3,00 (4 vastausta) Edustetut puolueet: KD, KESK, KOK, PIR, PS, RKP, SDP, STP, VAS, VIHR Espoon Kaikkien Vaalit -paneelikeskustelussa oli ensimmäinen, joka pidettiin avoimessa tilassa, Leppävaaran Sellon kirjastossa. Todennäköisesti tästä johtuen keskustelu muodostui ensisijaisesti moderaattorin ja panelistien väliseksi, ja vähemmän yleisön ja panelistien väliseksi. Samasta syystä johtuen osoittautui vaikeaksi arvioida myös tarkemmin yleisön määrää ja kerätä kirjallista yleisöpalautetta. Muiden pääkaupunkiseudun tilaisuuksien tapaan myös Espoon tilaisuudessa seurattiin mahdollista some-keskustelua. Paneeliin osallistui runsaasti ehdokkaita, myös pienpuolueista. Panelistien suuresta määrästä johtuva tiukka moderointi vaikutti mm. siihen, ettei yleisö aina saanut puheenvuoroa. Suurin osa keskustelusta muodostui kyllä/ei -kysymysten ja ehdokkaiden vastausten perustelujen ympärille. Ohjeissa mainittujen kysymyksen lisäksi moderaattori oli keksinyt lisäkysymyksiä, osa niistä hieman vieraammista teemoista, kuten valtion ja kirkon täyseroamisesta äänestysoikeusiän alentamiseen ja puolustusvoimien lähettämiseen ulkomaille. Vaikka panelistit palautteensa perusteella nauttivat suuresti vilkkaasta ja poikkeuksellisesta keskustelusta, osa tämänkaltaisista 22

24 teemoista oli kaukaisempaa kohdeyleisön omasta elämästä, ja kenties sopimattomia niille osallistujille, jotka eivät ole vielä riittävän hyvin perehtyneet ajankohtaiseen politiikkaan Suomessa. Ylipäänsä käsitellyt teemat liittyivät yleispolitiikkaan, eikä erityisesti maahanmuuttoon, mikä oli merkittävä ero suurimpaan osaan kiertueen tilaisuuksista. Tilaisuuden moderaattorin persoonallinen ja haastava tyyli sai kehuja panelisteilta tiukan ajanhallinnan vuoksi, mutta yleisön puheenvuorojen keskeyttäminen ja vaatimus kysymysten esittämisestä pelkästään kyllä/ei -muodossa eivät tyydyttäneet koko yleisöä. Joensuu Kaupungin kirjasto, , klo Yleisöä: Arvosana: 3,82 Edustetut puolueet: KD, KESK, KOK, SDP, VAS, VIHR Joensuun Kaikkien Vaalit -tilaisuus aloitettiin parin näyttelijän teatteriesityksellä, jonka aiheena oli erilaisia taustoja ja tavoitteita ajavat kotipuolue ja piirakkapuolue. Kaupungin kirjaston Muikkusaliin saapui noin hengen yleisö. Tilaisuuden juonsivat paikallisten monikulttuuriyhdistysten (Joensuun Monikulttuuriyhdistys ja Monikielisten perheiden yhdistys) persoonalliset puheenjohtajat, jotka pitivät tiukkaa kuria panelistien vastauspuheenvuoroille. Paikallisen tilaisuuden koordinoinut Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen JAKE-hanke oli toinen Kaikkien Vaalit -kiertueen pääideoijista, mikä näkyi vahvana visiona myös Joensuun oman tilaisuuden toteuttamisessa. Käytössä oli kiertueen yleiseen käyttöön suunnitelluista info-dioista poikkeava PowerPoint-esitys, joiden tuella keskustelu alustettiin etukäteen suunniteltujen teemojen mukaan. Itse keskustelua vaalipaneelissa käytiin samoista teemoista kuin muissakin Kaikkien Vaalit - tilaisuuksissa. Erityisesti kiinnitettiin huomiota ulkomaalaisten kohtaamiin arjen haasteisiin yhdenvertaisuusasioissa (esim. median luoma kuva maahanmuuttajista ja maahanmuuttajien työllistyminen). Tilaisuus sai suurimmaksi osaksi kiittävää palautetta, vaikka paneelin puheenjohtajien juontamistyyli jakoikin mielipiteitä: toisaalta heidän jämptiyttään arvostettiin ja toisaalta osa koki heidän tyylinsä liian ohjailevaksi. Palautteen perusteella yleisö koki keskustelun mielenkiintoiseksi, vaikka välillä hieman liian yksimieliseksi, esim. perussuomalaisten edustusta jäätiin kaipaamaan. Myös kampanjatiedotusta toivottiin hieman näkyvämmäksi. 23

25 Tampere Hervannan elokuvateatteri Cinola, , klo Yleisöä: 20 Arvosana: (vastausten määrä riittämätön) Edustetut puolueet: KD, KESK, KOK, PIR, PS, SDP, VAS, VIHR Kaikkien Vaalit Tampereen paneeli järjestettiin Hervannan Cinola-elokuvateatterissa. Vaikka yleisöä toivottiinkin paikalle enemmän, kysymysten kerääminen etukäteen paikallisten maahanmuuttajajärjestöjen kautta teki keskustelun strukturoidummaksi ja selkeämmäksi kuin muissa paikoissa. Maahanmuuttajataustaiset järjestöt osallistuivat rauhallisesti edenneeseen keskustelutilaisuuteen avauspuheenvuorolla, jossa korostettiin äänestämisen tärkeyttä, sekä valmiiksi laadituilla kysymyksillä välillä myös moderaattorin pyynnöstä. Järjestöjen kysymykset koskivat esim. puolueiden strategiaa maahanmuuttajien hyödyntämiseksi (Best Life Africa) ja verkkopankkitunnusten myöntämisen vaikeuksia (Pirkanmaan Somaliyhdistys). Yleisön puheenvuorot johtivat keskustelua ja käsitellyt teemat olivat lähellä osallistujien elämää. Myös panelistit vaihtoivat mielipiteitä keskenään, ensisijaisesti perussuomalaisten ja muiden puolueiden (Keskusta, Kokoomus) välillä, esim. maassa maan tavalla -ilmaisun merkityksestä. Vähäisestä yleisöpalautteesta johtuen on Tampereeltakin valitettavasti mahdotonta esitellä tarkempia analyysia yleisön koostumuksesta ja kokemuksesta. Vantaa Ostoskeskus Dixi, , klo Yleisöä: Arvosana: 3,75 Edustetut puolueet: ITSP, KÖY, KD, KESK, KOK, M11, PS, RKP, SDP, SKP, VAS, VIHR Vantaan paneeli oli kiertueen avoimin tilaisuus siinä mielessä, että se järjestettiin hyvin avarassa tilassa ostoskeskuksessa Tikkurilan juna-aseman yhteydessä. Tilaisuus tavoitti hyvin kohdeyleisön, sillä noin puolet vastaajista oli asunut elämänsä aikana muualla kuin Suomessa. Moderaattorit, joista toinen edusti Kaikkien Vaalit -kampanjan tärkeintä kohdeyleisöä, ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa äänestävää maahanmuuttajaa, saivat paneelissa olevat ehdokkaat keskittymään kohdeyleisölle tärkeisiin teemoihin. Kuumia teemoja paneelikeskustelussa olivat mm. korkeakoulujen lukukausimaksu ulkomaalaisille opiskelijoille ja vastikkeellinen sosiaaliturva, josta kysyttiin sekä yleisön että panelistien mielipidettä. Vaikka panelistien määrä oli jälleen kerran 24